1948-10-09-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
JLauant^na, lokakuun 9 p. — Saturday, Oct 9 Kuulumisia tannen aavikitofarmeilfa Dlnsmore, Sask. — O n ylu^^itty ko-kckoukset j a puhujat. Onni on ollut kauniita j a käytännölJis^ lahjoja ke-hänen , avioliittonsa» edellä; Paljon meille epäsuotuisa puhujien saapumis-aikoihin nähden. Milloin ovat ke-vätsohjut, milloin sattuu ehkä k2£än ainoa sade. (Näillä savitelll» saa sateilla poika jos toinen koettaa pys-tyssäpysjTOlstä) . Viimeinen, Aku Korhosen tilaisuus . sattui vuoden klirsimpänä, elonkorjuun aikana, jot«n kuulijain luku oli • tästä syystä pienempi kuin mitä muuten olisi ollut. Mcnta olisrvat kannustaneet synnyinmaan kuulumiset oikein silmin nähtynä, että mltefl siellä edistytään eri vainioilla ja markkinoilla j a joko kanaa saa muutakin kuin paperia" päälleen. Viestit olivat V toivorikkaita, joista moni omaisiaan muistellen on kevyemmällä mielellä" Elonkorjuuvälineet on nyt pantu • talvltelolllsen. tai oikeammin sijoitet- ' t u kartanon korkeimpaan maisemaan, ^; '^jonka yli talven puhkut vimmatusti puhaltavat lumet alamaihin, jättäen paikan täCen melkein kesäiseen a.suun-sa. On kyllä Jo kcnevajojakin; mutta ^nykyisten suurten: tarvikkeiden hin* tain aikana suuret koneiden suojat maksavat kovin paljon. Siinä on yksi «simsrkki, kuinka farmarien kohotet-r ' t u ostokyky lisäisi puutavaratuotan-non menekkiä, puhumattakaan 20-30 vuoden vanhoista huoneista, j o i ^ c i ole kyetty uusimaan ja joissa pohjoistuulta yritetään lämmittää.- Nykyään •' monista vuosikau.sla autioina .seiHo-nclsta lasittomista huoneista ajetaan -pääskyset pois ja vedetään tontille Ja keinolla millä tähnasä mucdoststaan dhmlssuoja. Nämä ovat niitä karvaita nauriita, jolta kasvatetaan vain y h - telsymmärryspellon takalistoilla vaa- '"Ti-valnajän aikuisLsta siemenistä. R a - - ^ ' k e n n u s t a r ^ i t a pitäisi olla nain ple- - n e l l e asukasmäärälle niin suurella - alalla kuin Canada on kyUiksl ja muutakin etteKvaln linnunpesävark-kiä. Mutta jos sitä csittain onkin, n i in onko sitten ostajien värkei-ssä varaa? Palkan, ostokyvyn ja hintaln Välisen "no man's landln" muokkaukseen edistys velvoittaa meitä kaikkia, sen maaperän, jossa sitten kasvatet-täisiin kalkille sopivia "turnipseja''. :. Emännät kokoontuivat taas mrs. Hjeltln uunin ympärille keittelemään • kahvia miesten painuessa nurkkiin pois häärivien tieltä. Oli monta sle- J_^*vää lauluohjelmanumeroa Ja ohje, mtr ^V^ n keittää ukolleen maukasta syötä- .. vää. Tilaisuus oli nimittäin Hjeltlen ' tyttären Gladyksen "surprlsc shower" räytyi naapurien ystävyyden osoituk sena. Gladys on ympärlst<in kasvatti lukuunottamatta viime vuosia, jotka ovat kuluneet muualla koulun opettajattarena. .Seuraavaksi lukukau deksi hän siirtyy miehensä luokse Albertaan. Opettajien palkat oyat siellä melkoisesti paremmat. Tuskin olivat nämä kahvipannut ehtineet jäähtyä, kun taas poristiin koko pyhäpäivän tolnexX-PHgll ja p i dettiin haaskaa juhlan kuningattaren Elma Joen Ja hänen sulhasensa kustannuksella. He myöskin aikovat y h teisen pe.sän lämmltyshommiin ennen talvea. Lahjoja keräytyi sukulaisten Ja tuttavien tuomina j a niitä titten miehissä ihailtiin. Mitäpä me ulkopuoliset voimme muuta kuin ristimme sormemme j a tolvotammfi.parasta o n nea, "Sensslnhän se otti Kolumbusr k l n . " Osa nuoria miehiä on jo lähtenyt talvitienestin hakuun. EI ole töitä farmarilla talvisin^ itse vain töikseen ruokkii karjaa, mikäli sitä on. Monet farmareistakin lähtisivät. Jos karhut olisivat kotlemimlnä, että ne voisi haudata ennen lähtöään Ja herättää^ taas keväällä eloon. Tähän aikaan kuuleekin monen kysyvän toiseltaan: "Meinaatko mennä mihinkään talveks i ? " "Menisihän tuota, ellei olisi noita nullpältä", kuuluu vastaus. Navetan ohella voidaan nullpäillä tarkoittaa myöskin pikku koUlua käyviä "kultia", joiden kanssa kulkeminen on monl-puollien hankalaa. Yleinen mielipide on kuitenkin suuremman seurapiirin etsimisen kannalla, koska entinen vähäinenkin täällä supistuu olemattomiin talvella Ja näin tulee olemaan n i i n kauan kuin luor tamme yksinomaan pyöriin. Työsuhteet myöskin vaikuttavat lähtöpäätöksiin, sillä monikin haluaisi ansaita .sen minkä kulottaa. Jos Jotkut kaupunkilaiset Ja ympäristöjen työläiset kii-oilevat, että "mitä nuo mutafarmarit tänne tulevat tilojen täytteeksi", niin minä puolestani esittäisin, että vaihdettaisiin "vuoroa". Lyön vetoa, että neljän kuun perästä kuultuaan vain lehmän ammuntaa, tuulen plUltystä Ja Jos korvat vielä kestävät — radiota, n i i n syntyisi silta tämänkin kuilun y l i . Seuraava kokous pidetään Jack Vo-rälän palkalla . tk. toisena sunnuntaina. • Täytyy lopettaa, että Vapauteen Jää tilaa haasteillekin! — Linda Hjelt. Väinii Veikkola haudattiin syyskuun 27 päivänä Port A r t h n r .— Tällä ympäristöllä, hyvin tunnettu j a paljon pidetty työ-lälstoveri Väinö. Herman Veikkola kuoli äkkfil sydänhalvaukseqi viime syyskuun 23 p:nä työskennellessään Lauri Jarvan sahalla Kaukansissa, Ont. Veikkola on syntynyt Suomessa M e rikarvialla joulukuun 9 p:n& 1894 ja tullut tänne Canadaan Port Arthuriin parikymmentä vuotta sitten. Häneltä jäi Suomeen kaksi poikaa, yksi slsko Plaihfield, Conn-, USA ja yksi veU Jossakin Sudburyn ympäristöllä. Vainaja haudattUn täällä Port A r t hurissa syyskuun 27 p:nä ystävien ja toverien saattamana. Väinö Veikkola kuului Lumber and SawmlU Worker8 Unioon, C S J . n Ja L P P : n West Eind Clubiih sekä toimi monia vuosia V a pauden j a Liekin asiamiehenä Jack-plnessa. Ont. sekä talvisin metsäkäm-piUä. ' Veikkola osallistui myöskin Espanr Jan taisteluihin Ja tällä Uellä hän k&l saikih vikaa sydämeensä sekä menetr t i osittaisin kuulonsa. Hän oli innokkaasti mukana toiminnassa milloin hänelle oli sUhen tilaisuus Ja juuri lähtiessään pois kaupungista oli hän ensimmäinen aloittamaan lahjoitukset Vapauden talon kiirmityslalnan maksamiseksi. : Väinöllä -paloi halu mennä katsomaan poikiaan Suomeen j a oli puhunut Juuri edellisenä: iltanakin, että hän nyt tykkää työpaikastaan ja-onk i n täällä koko talven Ja keväällä lähtee Suomeen mutta aamulla työhön meimessään hän sai sydänkohtauksen, josta oli kuolema seurauksena, - Keveät mullat haudallesi kallis t o veri. Matkasi päättyi kesken tehtävien, mutta me Jälkeen jääneet jatkamme niitä edelleen — TIAS. Saharan erämaa Kirj. H. H. Jobnston Kangastus on Saharan <Ja n i i i t t e n - k l n erämaitten) luonnonUmlSlBtä 60. Joka Oli voImaUlsimmIn vaikuttanut isuuren yleisSn mlelikuvltulcseen. K u d kuuma auringonpaiste on saanut hie* kan ylen määrin lämplfimaän, nUn s U - tll kolioaa ilmavirta. Joka korkeam* mana laajenee. Samana tämän ibnaq valöiitaittavuus muuttuu siten; että sen pinta heti hiekan 4a kaUioitten yläpuolella muuttua peUlksl. Etäiset esineet näkyvät tämän ilman kautta suurentuneina j a kahdenkertaisina. Ja taivaan heijaskuva nfikyy auringon paahtaman maan pinnalla muka Järvenä; Vieläpä voivat taivaanrannan alapuolellakin olevat esineet heijastua ylöspäin j a käydä nä^rvftsi; «Un ettft hiekan Ja kaUlon sanomattoman yksitoikkoisista ja karuista maisemista t v - lee kaikenlaisia haaveellisia kaukonä-kyjä.. Kuvastuu Järviä, Joiden rannoilla on sinerviä ryhmiä, ikäänkuin palmuleh-toja taikka varjoisia puuryhmiä Ja nämä kuvaelmat ovat n i i n todellisia, että ne pettävät tottuneenkin silmän. Kangastuksen näyttää sitä paitsi nä-* kevän hevosen, härän pettyy luulemaan, että siellä etäisyydessä on vettä. Ainoa kangastuksen piirre. Joka on epäluuloa herättävä, on veden kovin epämääräinen ranta, keskimatkain päässä. Otaksutun järven lähemmällä puolella el koskaan näe selvää r a joitettua rantaa. Mutta koska sama ilmiö on huomattavana erämaan t o dellisienkin vesien reimollla Ja siihen on syynä axuringonvalon kilotus mä-rästä hiekasta Ja Uejusta, n i i n tämä 83, Ja ehkä sitä myöskin on Joku säilynyt Tlbetin vuoristossa Ja kaukana lärmessä Adrarissa. Epäilyksen alaist a on, vielä Saharan erämaassa tosiaan on todellista vilUaasla, sillä e l ole vielä saatu mitään varmaa todistusta semmoisen eläimen olijbiassaolosta, vaikka arabit Ja tuareglt siitä usein puhuvat. Blitä linttiihin tulee, on Saharassa monta valtavaa korppikotkaa Ja yksi taikica pari erämaan kotkaa. Eteläosissa o n v^alkoisia Ja mustia korppeja^ Ja tietysti siellä on kamelikurklkin. On hietakanoja Ja timturikyybkysiä, trappeja Ja muita: kermankarvaisia strutsiUntuJa. Spidanln: reunan pen-saqkunnallla elää helmikana - Ja töyh-tökurki. Yleisimmin erämaassa näkee mustia J a valkoisia kissQja Ja h a r maita Ja mustanruskeita leivoja sekä varpusia. Eräs näistä on erinomaisen soma pieni lintu. Jonka kotiseutu näyttää erikoisesti olevan Pohjoinen Saha-r r a Tripollksen Ja Bfarokon välillä. Natsi poltti 200 ihmistä elävänä . "• sai vain viiden vuoden tuomion Kirj.Art Shields Kenraali Luclus D ; C l a y n sötllas- ,oikeus Saksassa on alentanut nacsUu myrskyjohtaj an Walter VVcndtin tuo- " . ;,mlon viiden vuoden vankeusrangaistukseksi. Wendt on Buch8nwald:;: - entisen keakitysleirin virafiomaisia — -saman leirin, jossa Ilse Koch v a l - . ,i. mistutti lampunvarjostimia ihmisten •/ nahoista. ^ ' Waltsr Wendt poltatti yli 200 r.ins-kalalsla ja venäläistä sotavankia kuo, ' Haaksi lukituissa paraksisHa juuri vä- ^ hää ennen yhdj'svaltalalsten joukko- Jen tuloa Buchenw.aldlin. Hänen a u tomaattiaseilla varustetut mlehciisä ampuivat annotta jokaisen, joka yritti ikkunain kautita pelastua palavlst.''. • parakeista. Tämä joukkomurhaaja paasee van- ; kllasta V. 1950 tai 1951 ja hiin on . vapaa liittymään kenraali Claxn värväämään natsiarmeijaan. Wendt o.^ yksi niuia Ili3 Kochin rikoskumppaneista, joiden tuomiot kenraali Clayn sotaoikeus on alonta- , nut. •• • _ .•• New Yorkissa ilmestyvä natslvastal-nen saksalainen lehti "German-Anife-rican" kertoi enslmmhlssna naLstä häpeällisistä tuomioiden alentamisista. Lisätodisteita on saatavissa Yhdysvaltain hallituksen syyttäjien julkal-. semasta kirjasesta nimeltään "The -Information Booklet on i h e Buchen-wald Concentratlon Camp Case". . Kirjasessa mainitaan murhapolttaj a Wendtin rikosta koskevan kohdan lopussa seuraavaa: "Huhtikuun 12 Ja. 17 päivien välillä 1945 WeKdt otti osaa Leipzig Thelka Ausssnkommandon köntrollllin ( B u - chenwaldin keskitysleirin kanssa yhr •täydessä oleva työleiri) Ja on vastuunalainen 10 parakin asukkaiden konekivääreillä ampumiseen ja elävänä, polttamiseen huhtikuun 17 pnä 1945." Kertomuksen vankien elävältä polttamiselta esitti Wendtin olkeuskuu-lustelussa neljä ranskalaista. Jotka olivat pelastuneet tuholta. Yksi näistä ranskalaisista todistajista oli a r voltaan upseeri. Hänen todistuksensa oli eloisa Ja selvä. Minä sain yhtsenvedon siltä mitä hän sanoi Solomon Surovvltzllta. Joka oli yksi kolmesta syyttäjästä. Surowitz harjoittaa nyt yksltyistointaan New Yorkissa. Mina puhuin hänen knssaan p u helimitse.. kun en tavannut päässyttä j ä a D . Densonla, jonka sanottiin silloin olleen Washlngtonlssä. SurQwitz kertoi minulle olkeuskuu-lustelussa käyneen selville, ettö Wendt oli työleirin henkllökun3a»<l)äälllk-könä siihen saakka kunnes amerlk^ kalaiset Joukot lähestyivät aluetta. Hänen tehtävänsä piti olla vankien "hyvinvoinnin" valvominen. Mutta; kun amerikkalaiset lähestyivät, veivät natsit Jokaisen kävelemään kykenevän vangin pois leiristä vartljaln saattamana. Wendtln tehtäväksi jäi niiden tuhoaminen, jotka olivat niin TÄTEN- ILMOITAMME, ETTÄ TYÖLÄISTOVERI P A U L I E R O N EN kuoli tapaturmaisesti henkilöauton nibjomana elokuun 21 p:nä 1948 St. Catharines.sa, Ontariossa. ' • • « l i a n kuului Muurmannin Suomalaiseen Legionaan, jossa ominaisuudessa han lahti englantilaisten suojeluksessa Englantiin maaliskuussa 1920 ja lahti Englannista saapuen Canadaan mar-raskuu. S5a 1920. Työskennellyt sen Jälkeen eri osissa Canadaa. Hän oli V.- ja u.- seura Siarin jäsen. TOVERIT. Ministeri Toivola puhui kirkkojuhlassa Montrealissa Montrealin suomalaisen seurakunnan syystoiminnan alkajaisjuhlassa. Joka pidettiin sunnuntaina lokak. 3 pnä, o l i kutsuvieraana mm. Suomen ministeri Urho Toivola Ottawasta. Torontolaisen Vapaa Sana-lehden kbr-jeenvaihtaja ^ I r j am Sandberg mamini tsee ministeri Toivolan puheesta mm. seuraavaan tapaan: > • . "Pastorin pyytäessä nyt rnlnlsteri Toivolaa meille pi^humaan, toi Toivola ensinnä esille kotlkansatnme lämpir män kiitollisuuden tunteen siitä avustustyöstä, Jota tällä mantereella asuvat suomalaiset siirtolaiset; ovat synr nyinmaansa hyväksi tehneet slUoin, kun kovia kokenut kansa on kipeimmin, apua tarvinnut. "Puheessaan toi hän j u l k i , että Suomi teki tyhmyyden noustessaan taisteluun suurta naapurivaltaa vastaan. Joka maksoi meiUe,"^ menettäessämme parhaat poikamme ja jätti raskaat sotakorvaukset. Ainoa turva tulevalle rauhalle olisi nöyränä säilyttää y s tävyyssuhteet Venäjän kanssa. K u i tenkin huomautti hän puheessaan, että parin vuoden aikana on kai länsimainen sivistys tullut huomaamaan, kuinka vaikeata on säilyttää ystävyyssuhteet suuren naapurimme kanssa. "Lopuksi toivoi puhuja Suomen siirtokansan täällä luovan katseensa kotikansamme valoisampaan tulevaisuuteen, jolloin se vapaana, itsenäisenä kansana saisi turvata sille k a l - lelksi käyneitä maansa rajoja." MITÄ HYÖTYÄ OLISI OLLUT Opettaja oli Juuri selittänyt pienelle oppilaalle, miten susi söi laumasta pois harhailleen karitsan. — Jos pieni lammas olisi pysynyt muiden Joukossa, ei susi olisi sitä syönyt, eikö niin, Jussi? — Eli mutta siinä tapauksessa me ihmiset olisimme sen syöneet. harvoin liäiritsee kangastuksen h a r - havaikutusta. »Muistan, kuinka kerran Tuneslan Saharassa ratsastettuani lähestyin todenista Järveä eU^sebkhaa". jota piirittivät palmulehdot Ja kukkulat, luullen sitä kangastukseksi; niin suuresti tämä maisema muistutti n i i tä haaveellisia metsä- Ja vesinäkyjä, Joita oli tuon tuostaki Ilmestynyt tuon kuuman päivän kuluessa; Yllätys oli tässä tapauksessa sitä ihanamp i , kun huomattiinkin näyn olevan t o dellisuutta. sUlä olimme matkustaneet sata kilometriä löytämättä vettä kamelelUemme Ja hevosUIemme, ja tämä äkillinen tulo.oikeaan maalliseen paratiisiin oli näköjään mahdot^ toman toivon harvinainen toteutuminen. Saharan erämaassa tapaa tuon tuostakin helvetin Ja^ paratiisin räikeän vastakohdan. Kautta: .hehkuvan erämaan CJossa päivän kuumuut- .ta /talvipuoliskolla r^^vuotta • korvaa yön kylmyys).on kuin täpliä,..suuria Ja pieniä, historiallisia Ja'historiattomia keftaita. paib^ojen. /Joissa' iläl^telfä kuohuu^esiin hiekasta tafil.kallicfete, taikka Joissa matalat: kaivot' ottavat ehtymättömistä maanalaisista säiliöistä vettä. Jotkut näistä lähteistä' voivat olla kuumia Ja suolattomia, toiset kyhniä Ja suolaisia; Mutta nämä v i i - memalnitutkin Jossain määrin ylläpitävät lintuelämää j a viUielälmiä. missä ne muodostavat suolansekalsia Järviä j a allikolta, tai|cka saattavat maan Sitä on erinomaisen runsaasti Tunesla n eteläisimmissä osissa, Joissa arabialaiset sanovat sitä " b u habibiksi" eli "ystäväni isäksi". Se on" vielä k e - sympi punarinta-satakieltän J o ka BriÄlen saarilla on n i i n yleinen. Ja viihtyy hyvin ihmisten^, asuxmoissa. Sen siniharmaa pää Ja r i n t a ovat eloisa vastakohta muun rutuniin Ja silpien kirlEkaalle kastanjaruskealle. Saharan j a L i b y a n erämaan ihmisasukkaat tätä nykyä kuuluvat kolmeen päärotutm. tuaregelhin, tlbbuihin Ja neekereihin. Tuaregit ovat Joka suhteessa erämaan ylimykset. He edustavat bert>eriväestöä, Joka parituhatta vuotta takaperin alkoi timkeutua S a haraan Ja valloittaa :Mauretanian Ja Nigerian välisiä aloja. Itse se heimo, Josta A f r i k a kerran sai nimensä ( A v - riga, Afrilta) - ja Joka asui Tuneslan itärannalla, muutti vuosisatain kulu-, essa Ahaggarseutuun, aivan Saharan sydämeen^ Jossa sen jälkeläiset vielä tänä päivänä ttumetaan aurighain nimeUä. ^-Puhdasveriset tuaregit ovat sangen kaunista väkeä, kookkaita, kaunispiirteisiä Ja Etelä-Euroopan .parhaimpien tyyppien näköisiä. He tietysti ovat .Algerian berberien läheisiä sukulaisia. Tibbut taas, vaikka heidän ulkonäkönsä suuresti vaihtelee Ja toiset ovat somalien' näköisiä, ovat sekaantuneet paljon enemmän Vaasan Kansan Ääni on ostanut uudet kirjapainolaitteet B e l s l i i b i . - r K e s k i - Ja Eteläpohjanmaan demolcraattiset Järjestöt Ja työläiset ovat-^Itemmän aikaa puuhanneet piirilelkielleen Kansan AäneUe omaa kirjapainoa. Nyt ovat hankkeet edistyneet n i i n pitkäUe että lehdelle on ostettu nykyaikainen 40 tonnin painoinen täysrotatio painpa Ja latomakone. Lehteä ei kuitenkaan voida vielä lär hiaikoina painaa omilla koneilla, sillä talo, Johon koneet voitaisiin sijoittaa puuttua Lehden Johtokunta on k u i tenkin saanut aikaan sopimuksen P a losaareen Riennettävän Järjestötalon Johdon kainssa siitä, että talon alakerr t a varataan Jdrjapainoa varten. Jär^^ Jestötalon pmätukset aiotaan kaivaa^ vielä tänä syksynä talkoovoimin Ja r a - kennustyöt'aloittaa keväällä. Järjes-töväen Jatkuvaan apuun Ja uhrautu-vaisuuteen^ luottaen Kansan Mxdtolf voo pääsevänsä omaan painoon jo ensi suvena. Nykyisin Joudutaan lehti p a i nattamaan O^ussa Ja ilmest3ry se vain kerran viikossa, mutta oman: painon saatuaan se^rupeaa ilmestymään useammin Ja .tilaajat saavat lehtensä ^ P t . a e Bonapart ^,«a sen tavan, etti tuoreena.- vihannoimaan haihtiunisensa kautta. J a vaikka vesi pinnaUa onkin suolai-senlaiBta. n i i n ,on tavallisesti samealla paikpllla syvemmällä .maan sisässä vettä, joka on riittävän suolatonta r a - vltakseen runsaan kasvullisuuden. • Tuskinpa tunnen koko avarasta, maailmasta näkyä. Joka olisi silmäUe mieluisempi, tarjoisi runsaammin k u vauksellisia piirteitä, kuin Saharan erämaan suturet Jokiuomat. Vaikka niissä ei koskaan ole vettä, paitsi e h kä kerran seitsemässä vuodessa satun- Jialsen-sademyrsk3m-täytettFärvu5fi8=" sairaita tai vaivaisia., etteivät voinse'. lähteä marssille. Hän tuhosi heidät «polttamalla. Nämä sairaat uhrlt.''joita oli 200-250, oU-vat melkein kaikki ranskalaisia, joukossa muutamia venäläisiä. Wendt käytti tulisoihtua parakkien sytytyksessä sen jälkeen kuln^ niiden Ikkunat oli peitetty vilteUlä j a paksulla paperilla. Natsien koriöpistoö-llt niittivät maahan ne vangit,; Jotka yrittivät päästä pakoon Ikkunoista täi särkemistään ovista. Neljä miestä kuitenkin pääsi p a koon ja nämä miehet esiintyivät t o distamassa natslroisto Wendtia vastaan vUme vuoden oikeudenkäynnis-sä._: • • Wendtln syyllisyys oli ilmehien. Ranskalaiset pelastuneet vangit olivat nähneet hänen-tekevän valmistuksia murhapolttoa Ja murhia varten. He näkivät hänen komentavan niitä murhaajia, jotka ampuivat p a lavista rakennuksista pakoon' yrittäviä sairaita vankeja. # Mutta silti oikeus tuomitsi Wendtin vain 15 vuodeksi vankeuteen Ja tämä tuomio on nyt alennettu viideksi: vuodeksi. Nämä tuomioiden alentamiset e i vät edusta "anglo-saksilalsta- oikeutta, kuten kenraali Clay sanoo. Ne edustavat vehkeilyä natsismin kanssa. tossa kaikki purot kuohuviksi koskiksi, n i i n on kuitenkin pinnan kivlkoitten j a hietikotiten alla melkein aina vettä vaihtelevissa syvyyksissä. TSSti kosteudesta saavat palmulehdot; aica-slat,. tamarisklt taikka pislaasit r a v i n toa, niin että ne kehittävät vihannUu-den, joka on miellyttävä vastakohta paljaille, usein : khrkkaan kirjaville kallioille Ja hohtaville valkoisille k i ville j a soralle. Niiden Varjossa elää monia V kasvia Ja ruohoa ja ^perhoset leijailevat Ja linnut kisailevat. S i l l o in tällöin näkee avoimia vesiallikoita/Joita maanalaiset lähteet; pitävät voimassa. Ja niiden luokse tulevat öisin Saharan kirkkaina kuutamo- ja tähti-öinä — sutu^t punalsenruskeat' erämaan lamtiaat taikka arat addaks-an- Uloopit Ja gasälUt; Saharan eläimistöön kuuluu vielä yksi hirviantllbot>pllaJl (vaikka näiden lUku maan asukkaitten Ja eurooppalaisten urheilijain pyynnin vuoksi tasaisesti vähinee). Jä nimittäin ''bUr b a l " eli arabialaisten v i l l i punainen lehmä. Se käsittää thySsaddäksanti-loopln, jolla on kierteiset «arvet, l^U-coryxln, Jonka pitkät solakat sarvet ovat käyrät^ kUin simltaari (käyrä turkkilainen miekka), kaksi t a i kolme lajia pienempää' gasellia Ja k a u n i in pitkäsäärisen, pitkähäntäisen. pitk&- katUalsen mhor-jsasellin, Joka uljaihe punaruskeine Ja valkoisine vär^ineeh on usein esitetty esihistoriallisen I h i n i - sen piintötuksissa; Vielä elää sieUä suuri erämaan lammas (Ovis lervia) i Jonka Jo olemme mainjnneet — M-, gerian. Marokon. Lähsi-Egyptinv Ja Tibetin.'udad'. Saharassa elää useita erämaanhih^ Ja rottia Ja yksi taikka neekereihin Ja ovat iholtaan sangen tummia. Neekerit, Jotka asuvat k e i taissa Ja A i r h i Ja Damerghun kaltaisissa seuduissa, ovat Joko: songhai-taikka hausa-rotua. Etäisessä lännesr sä Saharan Atlantin puoleisissa osissa on melkoisesti arabialaista sekaaimusta. Ja siitä .on,. yhdessä nee-keriyeren. kanssa .tullut musta Senegalin mauri. Joka puhuu sangen t u r meltua arabiaa. Tunesiaan JA Tripolikseen kuuluvissa Saharan o ^ k , varsinkin k a l k k i - kivlseuduissa, asuu noita paljqii m a i nittuja luolaihmisift, troglodyyttejä, joitten asumjiksista Jo ennen ajanlas-kirJaiUJat tekivät selkoa. Etelä-Tu-nesian luola-asunnot ovat sangen mi^ltäkiinnittävlä. niitten Joukossa kun on Jos jonkunlaisia, sekä melkein koskemattomia luonnonluolia, jom-moislssa esihistoriallinen ihminen asui, että taidokkaita, sirosti muotoilr-tuja sisustettuja astmnoita. Joita on varta vasten louhittu koyaan kalkki-vuoreen, "siellä voi nähdä melkein kuin kansatieteellisessä näyttelyssä, ktiinka kalUoasunJ» on kehittynyt. Näemme ensinnäkin yksinkertaisimman kalUosuoJan, Joka luonnontilassaan on l i i an avoin, n i i n että svn s i vut on s u o J a t t t r t t i r t ^^ t a se paremmin suojelisi ilman vilmo-" Ja vastaan Ja myös olisi helpompi puoliistaa. K u n sen suoma mukavutis ön alkanut olla riittämätön, n i i n asukkaat ovat ruvenneet louhimaan pehmeätä kalliota, kovertaen sUtä vähitellen mukavamman asumuksen. Myöhemmin heidän päähänsä on' Juolahr tanut, «ttä tämmöinen täydellisempi asumus voidaan tehdä Umankln a l k u muotoa. Ensinnä on v a l i t tu Joku suur i sileä kalkklkiviseinä j a siihen louh i t tu käytävä, Ja tästä käytävästä on sitten vähitellen koverrettu laajempi huone Ja kokonaisia huoneistojakin. Vuosisatain kuluessa on tekotapa sitten siihen määrään kehittynyt Ja kalkkikiven huomattu olevan niin Aku Korhonen Canadan Suomalaisen Järjestön kiertävä puliuja j a Järjestäjä vierailee eri suomalaisasutuksilla Ontarion Ja Quebecin xnaaktmnissa seuraavassa Järjestyksessä:. ; lokakuu Sprucedale ; . . . . . ; . ; . . . .11 p. Mattawa . . . . . . . . . . . . . . . . . — ...13 p. Oobalt . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14 p. K i i k l a n d Lake . . . . . . . . . . . . . . . 15 p. Eby / . . . . . . ; , . . . . . . . . . . . . ..16 p. Timmins 17 p. Ctoiumught Sta. . . . ; . . . . . . . . . . . . 1 8 p. South Porcupine 19 p. Rouyn, Que . . ; ^ . . . . . . . . . . .21 p. Vai d'Or T 22 p. Montreal ' . V . . .24 p. r International Osuuslikkeen osakkeenomistajille! Täten Ilmpitamme kaikille INTERNATIONAL bs L I I K K E E N jäsenille ja jäseniksi aikovalle e»^" maisuus saada SAIRAALAVAKUUTUS kauttam^^i vemsnalla kuin mistään muusta väkuutusyhiyiiiiEr * Vakuutus astuu voimaan l päivä marraskuuta hakemukset vakuutusmak8u!Ineen tulee olla sammelokakutm 20 päivään mennessä. Maaseudulla asuvat voivat kääntyä lähimmän malamme hoitajan puoleen ja järjestää hänen kysessä olevan asian. INTERMTIONAL CO-OP STORB OSCAR B t^eniaista korjat puheUn 2-189 don St. E . ai I N S , HOOKER. & 1 M-ornkJeu' eja. lai^» j jg'Vasiiutuks^a^^ SrOMALAlNEN t A l / Erick Lam W K I S T E R , SOLIJ N O T A R Y PCBL IsjutetMarslmll-EcclK L I M I T ED PORT ARTHUR ONTAH Korhonen saapui h i l j a n lähes vuoden kestäneeltä vierailulta Suomessa, Joten hänellä on mielenkiintoista kerv rottavaa sieltä. - Samalla hän selos- .taa yleistä tilannetta j a Järjestömme tehtäviä yleensä. Pelastusarmeija pari piikkisian sukuun kuuluvaa suur^ ta jyrsijää. Juovainen hyena j a P o h - Jois-Afrikan sakaali asustaa siellä, tshlta eli metsSstysIeopardi niinikään Ja caracal-ilves. Jalopeura ei nykyi^- sln nähtävästi ole mUualla kuin A l t in Ja Asbesin vuoristossa Etelä-Sabaras-helppoa lotihia, Ja siitä huolimttta i l malle alttiiksi Joutuessaan siihen määrään kovettuvaa, että alettiin k o vertaa yhä sumrempia Ja taidokkaampia huoneita, vieläpä Jättää: huoneita tehtäessä semmoisia kaUiokyhmyJä, Joista sitten voitiin vuolla vuoteita, pöytiä, penkkejä Ja tuoleja, n i i n että kun nykyään ryhdytään tämän k a l taista huoneistoa rakentamaan, niin rakennussopimus myös käsittää huonekalut. Jotka tietysti tulevat kiinteitä. Mutta "on olemassa toisenkinlainen astu^tomuoto. Joka lisäksi on.Tunndan Saharassa nykyään sekä yleisin että mukavinkin. Sitä el valmisteta pystykalliota kovertaen v'a a k a suoraan suuntaani vaan alaspäin vaakasuun-^ täiseen kalliopintaan. Asukkaat ensin valitsivat Jonkun laajan tasaisen Italk-kikivlkallipn Ja louhivat siihen aluksi ' h y v in suuren neliskulmaisen kuopan. Muutaman sadan metrin päässä viihe Sajvation ;Array, James and Albert' Ste., Toronto 1, Ont; tiedustelee seuraavien henkilöiden olinpaikkaa Cänadassa. ' Mainitkaa vastauksissa kunkin nimen perässä oleva numero. Altto-Oja, Mimmi Ja August — S. Nivalassa. Qli Cänadassa metsätöissä v. 1935 — M . 7885. Erlcfccäon. E m i ! (Helin) — S. 1904. Oli Vancouverissa v. 1939. Bruno Hel i n tiedustelee — M 7684. ^ Heikkilä, Väinö H e i k k i — S. K e s t i - lässä 1885. Miss Maria H . tiedustelee — M . 7870. .Johnson^ nirs. John (Anna) — S. 1891 Helshigissä. V. 1935 oU Port A r t hurissa.' Sisko Naima tiedustelee. — W 3784. Lahtinen, Y a i t o Johannes — S. S o i nissa 1904. K e r t t u L . tiedustelee. — M 7346. Mäntiä, H i l j a — S . 1900 Lappeen-raimassa. Miehensä nimi on Herman. Äiti tiedustelee. M 3807. Mottnri, W i l l i am - r a 1907 K i v e n navalla, v Vaimonsa nimi on Hilda. Asiii ennen Vancouverin saarella. Sisko Aino Vihko tiedustelee. — M 7683. • Boininen, ^imo — S. 1881 J a a k k i massa. Vaimonsa nimi on Ester. A m - matUtaan läätäU. Viimeksi oU Torontossa. VeU tiedustelee. — M 7874. Työskentelysuhteet Ont. metsäkämpillä Ottawa. —Työministeri Humphrey Mitchell on ilmoittanut työministeriön tarkastajien selostusten perusteella, että Ontarion metsätyömaiden olosuhteet ovat huomattavasti parantuneet. Ministeriön tarkastajat vierailivat kaikkiaan 62 Ontarion metsätyömaalla. Joihin oli sijoitettu yhteensä noin 3,000 Euroopasta tuotettua siirtoväen miestä. Tarkastajat ilmoittivat jokaisella kämpällä olleen käytännössä valkoiset vuodevaatteet. Useimmilla ^ kämpillä oli saima, joissakin oli suihkut ja ajanviettohuoneet elokuvineen. Selostusten yksityiskohdista selviää, että 38 kämpällä esitettiin aika^ajot-i tain elokuvia., että 49 kämppää oli r a dio- tai puheloinyhteydessä ulkomaailman kanssa Ja että 29 kämpällä o l i työläisten käytettävinä ajanviettohuoneet. Sähköä käytettiin valaistukseen 31 kämpällä, gasoliinilamppuja 27 kämpällä Ja neljällä kämpäUä oli vielä käytännössä vanhanaikaiset öljylamput. .: .Urakkatöissä työskentelevien sanotaan ansainneen keskimäärin seitsemän dollaria päivää kohden ja päivä-pallEkalaisten ansiot vaihtelivat viidestä kuuteen dollariin jlJäivässä^ Siirtoväen miesten kerrotaan olleen tyjrtyvälsiä kohteluun Cänadassa. I H A N T E E L L I N E N «TARTUBIN-SAPf^ A" S p r t a ^ i e l d . ; l l L — Täällä oh eräs ihanteellinen parturinliike. Sen asi-aldcaat voivat: Jutella lalelinmäärin Ilman, että ^parturi millään tavalla vastuiitaisi: heidän mielipiteitään. F a r t u h on nimittäin kutuvmykkä. siitä louhimaan lähtien he sitten kälr vavat viistoon suuren tunnelin. Jota p i t k i n päästään kulkemaan edellä mainitun ku(q>an pohjaan. Näitten tunnelien eli l^äytävien t ä y ^ olla n i i n korkeita, että kamelit mahtuvat niitä kulkemaan. Bn*iiks> wt^i<i7ihii| nelUEUlmaisen kuopan pohjasta louhitaan <8itt«t huoneita sivulle päin, ja nämä säayat ilmaa keskiaukosta. Joka 150 km. uinti Volgalla Neuvostoliittolainen naisulmari L u d - jmila Vtorova voitti äskettäin Volgalla toimeenpannun 150' km. uintikilpailun.. .Hänen lisäkseen osallistui kilpailuun kaksi miestä, jotka eivät kuitenkaan jaksaneet uida loppuun saakka. Vtoro-van aika oli 26 tuntia ja 28 minuuttia. Yksi mies keskeytti uituaan 71 Ja toinen uituaan 132 km. HTO-U! V O B K E R S - C R E S T A U R of South Porcupin? 47 Crawford S tn SOCtfl PORCUPINE, .suosittelee suomalais "tunnettua roukaansa 1 •^Z:. Ravintola auki k -•Siistejä; kalustettuja ^ o i t e l . Kuluttajain täytykää sisälle. UUSI TUL:N E^iSAU V. Olenius saavutti unda seiväshyppyennalyksen (125) singissä syysk. 12 pna pidetsiaj sin ja Suomen vali.si<sa rata-läurheilun mestaruuskilpaihns massa kilpailussa saavutti nen K. Lundberg 4.32 tuloksa on uusi Euroopan ja Ruotsia Viinanmyynti vähentj Suomessa elokuulla VAPAASTI KOKI VARTEN leumatismin ja leumatisminpakG Ijos ette ole koskaan 1 iRÖSSE TABS-lääkettä 1 ivelreumatismm, hermo jä reumatismin pako kokeilkaa sitä jo „^dän kustannuksella? käyttäneet jo tuhannet l 25;Tioden ajan Canadasi jdysvalloissa; • VAPAASTI T Ä M ÄN L P K I J O I L L E . Me lähetämme mielihyvi tävsikokoisen paketin suoi losöitteellanne. Käyttäkä lettiä vapaasti. Jos ette vainen tuloksiin.' n i i n p lähettämään käyttämättö. paketista meille, takaisin imaksa teille mitään. Älfi Itäkö rahaa, ainoastaan n l osoitteenne: R O S S E PRODUCTS Dept. R-5. 2708 Fanvel Chicago 45,111 Lähetetään meidän Canac torista tullivapaas Helsinki.; Alkoholiliikkeen Ij on .'ilmoitettu että .elokuun; loksst • .osoittavaj väkijuomien ^ tien huomattavaa vahentp myynnin vahensmmen leenkin jatkuvan. . Todennäköisenä syynä tä öön on rahanniukkuus ]ase,< salia rupeaa nyt olemaan ostettavaa kuin väkijuomia. BELL F U N E H O M E HAUTAANTOIMITT/ : Hyvämaineinen palv 2746 East Hastings Si PUHELIN HA. 00] Vancouver Bn < Barnes Drug - 3 K A U P P A A - Sanlt Ste. Marie RCA Victor Rad Nyal-lääkkeit Täydellinen varasto lääl 'at 30 pidetään Jonkinlaisena kyläpihana t a i törlha.Näitten maanalaisten asuntojen suuria vlerätys on. että lämpöt i l a vuoden' umpeeqsa säilyy niissä sangen tasaisena. Kesällä ne ovat v i l - lelta. talvena iämpOUiä, — nUn lämpöisiä, että "vaikka' tdkopuolelia maan päällä kalkki Jäätyisi, nUn niissä k u i tenkin Uman keinoiekoista lämmitystäkin on -suloinen huonelämpö. Ne ^ ' ^ o' V-ovat melkein ^alna; kuivat, sillä kuivahan, o n Saharan erämaa, vaikka s u loin tälKUnisaattaakin sataa siksi r a n kasti, että keäkuspUum^aan pohja Joksikin aUcaa-Jootuu veden valtaan. T a - vaUlsestl hakataan kuitenkin kallioon Viistoon altspäln Johtava luola, Johon vesi saa Juosta. •$ Nämä PohJolSoSaharan omituiset kalUoophakatut luola-asunnot näyttävät, olevan - yhtä. terveellisiä kUhi mukaviakin. ' M m i t a i ^ ^ niistä huone!^ ovat kextassaan tipeita. IiCaraaio-r l n kaltaisella pennannoUa on somia lattlamattbja j a ryijyjä. Ja kaunlUIa serilalslelkkauksina klrJaiUut seinämät erottavat yksityisten asuntojen suojat keskiaukolsta» ' Barrister, Solicitorj No SUOMALAINE LAKIMIES GE. 3392 592 Danfo (Near Pape Ave.) S.C.A. Urheiluliii yirkaiUjoiden osoill Puheenjohtaja: Ake Hun 3.nDoniands A v e : . Tofot /• Puhelin GL.- 6215 Sihteeri: Paavo Vam ^ St. Patrick St. Toror Rahastonhoitaja: Vilho E ^ Day Ave. Toron Puhelin K E . 3603 MATKA K E V A X L L X ' i ; inS Tcnu paiUui *:^\jtTr2me mjitltaxuie Saadaksenne hyvän paikan laivassa tehkää p a i k X a t i l s u L ^ e n c ,! Halutessanne tarkempia tietoja kaikista matkaa koaeyis^ i kääntykää palkalllsasiamiehemm e puoleen. SWEDISH AMERICAN LINE 600 Dorchester St.. W., Montreal 2. Armumme mö* pai . . . "»iui-»>ann? tuotu* jonkni ÄiiriyluUti J«. mtr T E H K X X 1 "nedot Täydelliset O.K. Bay. Street, Toronto . V A K U U TC
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 9, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-10-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus481009 |
Description
Title | 1948-10-09-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
JLauant^na, lokakuun 9 p. — Saturday, Oct 9
Kuulumisia tannen aavikitofarmeilfa
Dlnsmore, Sask. — O n ylu^^itty ko-kckoukset
j a puhujat. Onni on ollut kauniita j a käytännölJis^ lahjoja ke-hänen
, avioliittonsa» edellä; Paljon
meille epäsuotuisa puhujien saapumis-aikoihin
nähden. Milloin ovat ke-vätsohjut,
milloin sattuu ehkä k2£än
ainoa sade. (Näillä savitelll» saa sateilla
poika jos toinen koettaa pys-tyssäpysjTOlstä)
.
Viimeinen, Aku Korhosen tilaisuus
. sattui vuoden klirsimpänä, elonkorjuun
aikana, jot«n kuulijain luku oli
• tästä syystä pienempi kuin mitä muuten
olisi ollut. Mcnta olisrvat kannustaneet
synnyinmaan kuulumiset
oikein silmin nähtynä, että mltefl siellä
edistytään eri vainioilla ja markkinoilla
j a joko kanaa saa muutakin
kuin paperia" päälleen. Viestit olivat
V toivorikkaita, joista moni omaisiaan
muistellen on kevyemmällä mielellä"
Elonkorjuuvälineet on nyt pantu
• talvltelolllsen. tai oikeammin sijoitet-
' t u kartanon korkeimpaan maisemaan,
^; '^jonka yli talven puhkut vimmatusti
puhaltavat lumet alamaihin, jättäen
paikan täCen melkein kesäiseen a.suun-sa.
On kyllä Jo kcnevajojakin; mutta
^nykyisten suurten: tarvikkeiden hin*
tain aikana suuret koneiden suojat
maksavat kovin paljon. Siinä on yksi
«simsrkki, kuinka farmarien kohotet-r
' t u ostokyky lisäisi puutavaratuotan-non
menekkiä, puhumattakaan 20-30
vuoden vanhoista huoneista, j o i ^ c i
ole kyetty uusimaan ja joissa pohjoistuulta
yritetään lämmittää.- Nykyään
•' monista vuosikau.sla autioina .seiHo-nclsta
lasittomista huoneista ajetaan
-pääskyset pois ja vedetään tontille Ja
keinolla millä tähnasä mucdoststaan
dhmlssuoja. Nämä ovat niitä karvaita
nauriita, jolta kasvatetaan vain y h -
telsymmärryspellon takalistoilla vaa-
'"Ti-valnajän aikuisLsta siemenistä. R a -
- ^ ' k e n n u s t a r ^ i t a pitäisi olla nain ple-
- n e l l e asukasmäärälle niin suurella
- alalla kuin Canada on kyUiksl ja
muutakin etteKvaln linnunpesävark-kiä.
Mutta jos sitä csittain onkin,
n i in onko sitten ostajien värkei-ssä
varaa? Palkan, ostokyvyn ja hintaln
Välisen "no man's landln" muokkaukseen
edistys velvoittaa meitä kaikkia,
sen maaperän, jossa sitten kasvatet-täisiin
kalkille sopivia "turnipseja''. :.
Emännät kokoontuivat taas mrs.
Hjeltln uunin ympärille keittelemään
• kahvia miesten painuessa nurkkiin
pois häärivien tieltä. Oli monta sle-
J_^*vää lauluohjelmanumeroa Ja ohje, mtr
^V^ n keittää ukolleen maukasta syötä-
.. vää. Tilaisuus oli nimittäin Hjeltlen
' tyttären Gladyksen "surprlsc shower"
räytyi naapurien ystävyyden osoituk
sena. Gladys on ympärlst |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-10-09-04