Vapaus, August 3, 1948

              i maakuntahallituksai i
jsto^ on; tehnyt
nisätulehduksen:. panvj
enicilliniilä. KokdluK,
erissä, kuusi mailia pehj
lontonista, misä siji
n mielenvikaisten
i eliminoitiin n^^^
i nautaiaumasta yhtä j
ia. lvikuunottamatta;
äisessä. laumasta tämä• t
..alennetuksi kaikkein;
miuotpon. Kokeilussa} ^
että peniciUm aiheutti-'
iällä jonkinlaisia jalklti
niiden uskotaan
in luonteellaan \ä
niä pannaan er
jhmän nisiin.
Jällum, joka ori johtanut 1
noo suorittaneensa niitit
loden ajan ja olevansa 1
in tuloksiin. .
n maatalousministeri T.
on.ilmoittanut, että-on
nykyisessa polit
iee. farmariryhmieii täy
mnien ostamista; on
ksia.;;;.;, ,
inan rahastosta ma
$150 jokaisesta rotusono
limen ta 1. useamnjan lai
i ostaa laillisesta myyn
tästä; eivät ministerin/;
erittäin rohkalseviaii
Tiant (hyvinvoivat fa
nin. haluavat ostaa:
Farmarit väittävät yht|
iin /omistamisen tuott»?i
IINXN viUELySALA!
lUituksen- tiJastötoii
mukaan oli CanadassaI
:aikkiaan 24,073.900
kylvössä: Viime^ .™
cylvöalä oli hieman;
24,200,400 eekkeriä,;
L ja kaipauksella 41moItai;|
että elamantoverini
itkällisen sa:irauden jäll
tphin sairaalassa Siidb;
;., heinäkuun 9.p;na.
oli .syntynyt Viip
sa elokuun 5 p:iu ISl
i suremaan jäin minä, 1
)Uson.sa, veli ja kaksi i
een Suomessa.
jnis on kuunnella kutjifi|
luojan,
:kua silloin kun uupunuto
Puolisosi..:
in lausua sydämelliset 1
kaikille niille ystäville,}
tte hanta tervehiimassai
lessaan ja sairaalassa, r
:ka ja Vilho Salmiselle s
a Tom Kopralle kauni
, joita toitte hänelle ssii
lljdäan^öviljelysmai^ on 3
ijj^^ianv/pohitäsesri, vaan
|?siui«aiinas2 määrin ialoudelli-
'••lärieydesiä- etualalla.. Turkki.
ei^iniinäiSen inaaHmaijsof f-jjl^/ja;:val:ion suoranaisefi
jjtasvallan alaisena-; lähti,;
^ ijdie; on paassyj pisimmälle;;
j£Sta 1933 on myöskin; Palestiina
geski-Euroopan juutalaisvainojen
jynämäiJ. siirtoasutuksen nn^sil-
.'attanu: luoda; omaa teollisuutta.
I^BJöi inaailniansfxian,päätyttyäröh
fpfckiD E?ypii2iä sattunut -muuta-'
• f huomionarvoisia • tapauksia;^ joir,
iauUa on raivautiinutV tie/;äivah^
;Kaie taloudelliselle kehitykseUe^,:;;^
i^rptissä tapahtuu kum-tapahtuu^
Tiyk>'ään suunsuunraiiien- vailah-us;
Se saa erikoLsleimansa; maan
sta rakenteesta. ,Egyptiri,:.taT^^
linen kohtalo on paäasialiisesti
pumpuhjh.; Ainoa ; .kauppata-
.i--ihaailniänmarkkmoiden' a l i -
vaihtelujen alainen — mää-byvässä
ja; huoi:ossa merkityk­si
taloudellisen kehityksen. Vuo-
^ kauppaiaseen numerot kuvas­it
riippuvaisuutta, joka- ei salli mi-j/
varsinaisia vvaihteliija.-saadak-
. pula-aikoina aikaan .tasoituksen
^rarain tuorannolla. Vielä-, ennen
ista maaiimaasotaa kohosi ;, Egyp-
•phjjnpulin ^vienti', 2:;'3;n • ja.v ^ : n
.^mailiV- vkoko viennin; arvosta.
Jufflpulin m\?nekin lisääntyminen ta-vähenemmea;
maailhiassa, uusien
[^^uliviljelysten y aVaamineh: ::ta
jasäaolevien laa-jentaminen toi-imalssamerkitsee
yia,{a monia toi-
. •tahi huolia Egryptin koko tulo-
^iiodostuniiselle. .
mikki maanviljelysmaat, ^.joiden
Ihieydet .maailmanmarkkinoihin ra-ivat,
sellaiselle perustalle,,;:elvät
ninkaan ole ainoastaan leikkii
kansainvälisille •raaka-aine-äÄnoiUe;;'
Risainen ;;yk3ipuo
muta myö3k]n.yleensd omin Vol-
.aJkaansaamasta sita taloudelli-
Lkokonaisrakenteen: muutosta, :jö.
1 yksin voisi v.ipauttaa nevolemasta
ittuna viiteen ainoaan raaka-ai--
sieeri. Sellaisten maiden teollistarv
on sen •; vuoksi, erikoiseii vai-
;en.prose.?si ja helposti alttiina
uiile. • v-;
iin uusin historia .on -maan
toistettua .Yritystä vapauttaa -it­iä
.naista kahleisa.: Tämä yritys
i nyt:jo, niin pitkällä; / e t t ä todelli-^
! menestys ph odotettavissa Jö-v
pten laheise.ssa lulevai-suudessä. E r l -
' pulat, mutta erikoisesti lama-
[iiisiSO-luvulia, elähdytä'jd
tin-yrityssarjan erilaisten . teol-idenhaarojeii
.peru!5tamiseksi. Osa
yrityksistä, jotka- tehtiin hä-maailmantalouden
.ajarijaksö'-
^v/olt' tyypillistä .:.protektipn!stistä:
huonetuote;ta; sellaisia; /jollaisia
«tiin.- havaita myöskin;/; lukuisissa
=sa teollisuudeu- kehityksessä: Jäl-jaäneissa
matssa.- •/:
|J^ttssä;parhailiaan:käynrii^^ile^
lÄnistelut sen .teollLstamisen ai^
kaansaamiseksi,. johon toinexi
ihnansota antoi virikkeellä ovat huo­mattavia
siksi, etteivät ne Jötadu.4nis-tään
välittömästä Iainaaxmuksen:p^
neesta , pumpulimarkkinoilla- / Tällä-hetkeim
suhdanteet ovat aivan/«uo^
ttiisimmiliaan. Kysymjteessä- on - a i ­van
toisenlainen pulapakko: nopeasti
kasvava: väestöluku.; jonka iasvunor
peuderi tasalla eivät mahdollisuudet
laajentaa maanviljelyselinkeinoa l i ­kimainkaan
voi pysytellä.
: Ne hygieeniset / parannukset, jotka
viime vuosikyxmnenien aikana on saä-toi
aikaan myöskin: lähi-ldässä ovat
aiheuttaneet; aikaisemman suuren
kuolleisuusluvun huomattavan' alene­misen.
'
Nyt voidaan - jo matemaattisen var­masti
laskea se'ajankohta, jolloin vä­estön
ylijäämä, ei enää- mahdu maan­viljelyksen
alueelle. Tämän paineen
vaarallisten seurausten torjumiseksi
on käytettävissä vain kaksi muuta
varaventtiiliä: siirtolaisuus tahi työn
hankkiminen omassa alituisesti kas­vavassa
teollisuudessa. -Mahdollisuuk­sia.
siirtolaisuuteen on pidettä-vä hy­vin;
vähäisinä, eikä suinkaan vähiten
Egyptin väestön perinnäisen asuin­paikkoihinsa
kiintyväisyyden vuoksi;
Ainoaksi ^^myönteiseksi .ratkaisuksi
jää / sen vuoksi. teollisuuden alueen
laajentaminen suurin, pitkällemene-vin
suunnitelmin, mitkä voivat val­mistaa
alaa teollisuuden haaroilla,
jotka ovat elinkelpoisia ilman suoje-lustullien
suojaa. Sillä kaikki entis­ten
maanviljelysmaiden uusi teollis­taminen
saa aikaan kansallista edis­tystä
ainoastaan; jos uudet teollisuu­det
välttämättömän siirtymiskauden
jälkeen osoittautuvat päteviksi kil­pa/
Jengan maailmanmarkkinoilla.
Egyptini - siirtyminen maanviljelys-maasta
teollisuusOTaaksJ- ''tapahtuu,
kolmea reittiä:
1) Peruskamalla s^hkCnr.t)llo niin
laajaksi, että suuren teollisuusalueen
voimanhuolto voidaan pitää varmis­tettuna
hyvin pitkäksi ajaksi.. .
2) Samanaikaisesti aloitetulla te­ollisuuslaitosten
perustamisella, Joi­den
kautta Egypti ensi kerran saa
raskaan .teollisuuden.
.3) Laajentamalla teollisuutta kai­kenlaisten
kulutustavarain valmista­miseksi
—/osaksi suoJelustuHeja puol-:
tamalla^ —/ mikä jo on pantu alkuun
aikaisempina pulakausina. /
Ne toimenpiteet, Joihin jo on ryh­dytty
voimahuollon laajentamiseksi,
perustuvat Egyptin; vesihuollossa saa­tujen
pitkäaikaisten kokemusten poh­jalle.
Tällä alalla maalla on rikkaita
ja harvinaisia kokemuksia, joi'ta on
saatu alkujaan Niilin veden käyttä­misestä
maanviljelyksessä ja sitten
pumpulinviljelyksessä. Tämän vuosi­sadan
alussa tuli valmiiksi yli sen
Niilin ;yarrella oleva Assuaniij. pato.
Se oli suurenmoinen työ, jonka kaut­ta
suunnaton maa-alue voitiin saada
hedelmälliseksi, samalla .kun varmis­tettiin
riittävä / vedensaanti - muuten
IKALAMIEHET;^^
hankkikaa itsellenne,
kuuluisa H e lin,in ;
iFLATFISH
UISTIN
I Meillä öri seuraava valikoima näitä
/ "Flatfish": ••uistimia; /
M2,Musky, Lake Trout ....1,50
1)20, Staiidard under\vater . .Ii35.
LU, Light unUerwater ....l.SSv.
S5;Surface . • 1 ; vli3S/-
X 5 , E x p e r t . . . . r l . 3 S / '
X4, Expert. .Ir.; 1.35
n, Fi^' roil model ; ... .1.10
• Myös on varastossa liotin lohi-ja
luukiuLstimia. Hinta /.... 1.25
l^ilatka a o s o i t t e e l l a :
tapaus Publishing
ISndbury
CO.MPA\Y LIMITED
BOX C9
Ontario
naan kauaskantava suunnitelma,' jokäj
ratkaisevalla, tavalla; on vaikutta
Egyptin maanviljelyksen myöhem­pään
kehitykseen. .,./:••• v:.
, Tämän vuoden maaliskuussa las­kettiin^
A&suanin padotuksen alapuo­lella
rakennettavan voimalaitoksen
peruskivi. Jo patorakennus tämän
vuosisadan alussa johti Egyptin vesi­huollon
uuteen ajankohtaan ja maan­viljelyksen
ja puinpulinviljelyksen
kukoistusaikaan, niin on nyt aloitettu
voimalaitolcsen rakentaminen^ askel
saman joenveden muttamiseksi säh­köksi,
jonka avulla sitten uusi teol­lisuus
voidaan luoda ja varustaa mel­kein
tyhjentymättomällä voimalla.
Kerran "valmistuttuaan rakennettava
voimalaitos kuuluu suurimpiin ja ny­kyaikaisimpiin,
mitä.ylipäänsä on ole.
massa.
Egyptin riippuvaisuus ainoasta jo­estaan
vaatii /toisinaan suuriaitelmiä,
joilla on pyramidlmalset mittasuh­teet,
jottei niiden vaikutus hupenisi
tyhjiin.
Kuluu muutamia vucsla, ennenkuin
voimalaitos on täysin valmis. Mutta
silloin onkin 1.4. miljardia kWh:ia
vuosittain käytettävissä; Laitoksella
Tunnetteko tämän laatikon?
Tie lysti tunnette. Siinä on tusina kuuluisia
ÖBERGIN kaksisulkaisia sahaviiloja.
"Puolikuu' CAöBEmicär' Tehiaanmerkki
r , f i t v Q s t a voitte
.siihen, että iokainenyula on slUä. JoJ^^^evät työn
l:::.5«reva:ja .luotettava:;:Ei:.taryitee.>au^ arvoiset,, » e teite , ,, .
t^yhtähyvl / Öbergin viilat pvat hlntanb*^ .... ... _ ^ ^ » ».
i : Bopeanunin ja paremmin. : . •. ^u-i^iiiola varten on ny* ..;. ,
Ä*Jsyluä-niitä :kauppiaataime.
p«2B.McGill Street^ •• '
valla Genlssiatin stturvoimalaltoksel-la
Ranskassa, jota taas voidaan ver­rata
vain^ Neuvostoliiton Dnjepros-troin
voimalaitokseen. .
Kahdeksapsadan kilometrin pitui­nen
/. voimajohto. 'Jpka rakennetaan
Kairoon, tekee sitten mahdolliseksi
kolmannen osan - energiamäärästä - eli
vuosittain 400 miljoonaa kWh :n joh­tamisen
pääkaupungin ahieelle, .siel­lä
samanaikaisesti kohoavien teolli­suuslaitosten
varustamiseksi voimal­la.
Paitsi Assuanin r voimalaitosta ja
voimajohtoa Kairoon rakennetaan
pohjoiseen kaupungista : voimakes­kus.
Tämä laitos on jo nUn pitkaiä;
että sille äskettäin on tUattu Rans­kasta
kolme suurta / generaattoria,
höyrypannuja ja tarvittavia kojeita.
Toinen melkein yhtä suuri suunitel-ma
kuin Assuanin voimalaitoksen ra­kentaminen
on nsjQuat>tara-painan-teen
hyväksikäyttäminen. Mainittu
alue on 250 km:n; päässä Kairosta
länteen, lähellä kuulua El Alameinla,
Quattara-painanneon;^50 metriä me-'
renpinnan alapuolella * oleva suunnaf
tön alue suunnilleen yhtä suuri kuin
puolet Sveitsistä. Se on arvotonta suo-laramettä.
70 kilometrin pituista jo][i-toa
pitkin, joka kulkee 20 km kana­vana
ja jäljellä olevat 50 km tunne-;
Ima, johdetaan Välimeren vesi pai­nanteeseen
ja saa täyttää sen ja koi­tuu
sillä tavoin Egyptin rannlkkoalur,
een voimanhuollon hyväksi.
. Molemmat laitokset, sekä Assua­nin
että Quattara-palnanteen, liite­tään
sUten toisiinsa 1,200 km. pitkäl­lä
johdolla sähköhuoltöverkoston täl­lä
tavoin viimeistelemiseksi. Valmis-:
tuttuaan tässä mainitut laitokset tu­levat
yhdessä Jo olemaan olevien voi­malaitosten
kanssa antamaan Egyp­tille
5miljardin kWh:n/ vuotuisen!
volmamäärän. Tämä voimansaanti
on riittävä varmistamaan laajan ja
runsaan teollistamisen. / .
Tämä teollistaminen on muuten Jo
aloitettu mitä •tarmokkaimmin. Sen
toinen pääalue on Kairon läheisyy­dessä
ja toinen tulevan Assuanin voi­malaitoksen
lähellä. Assuaniln raken­netaan
parasta-aikaa amerikkalaisten
rahojen avuin Egyptin ensimmäistä
suurta terästehdasta; Se tulee maksa­maan
80 miijoonaaVdollaria; Tehtaan
lasketaan tulevan valmiiksi noin vuo­den
1949/ puolimaissa. Sitten suunnlr
teilaan aluksi 600 tonnin tuotantoa
päivässä. 20 km: n päässä uudesta voi­malaitoksesta
on arviolta 300 mii-;
Joonan tonnin malmiesiintymä 40-
prosenttlsta : malmia, minkä .vuoksi
raaka-aineperusta on turvattu laajal­le
sulatuslaitokselle.'
Muut saman alueen teollLsuussuun-nltelmat
koskevat'm;; m. parempaa
maanviljelyshuoltoa. Sinne rakenne­taan
:: keinolannoitetehdas. Jolla on
440,000 tonnin vuosikapaslteetti.
Egyptin tähänastinen keinolannoit­teiden
tarve, joka tähän saakka on
ollut: ulkomaisen^' tuonnin varassa,
nousee noin 500,000 tonniin vuodessa.
Uusi laitos Assuanissa ei tule; ainoas-vähävetisenä
vuodenaikana. Jo tämän ^ vähentämään keinolannoitteiden
patolaltteen rakentaminen oli aika- tuontla, vaan ennen, kaikkea lisää­mään
niiden käyttöä, sillä maahan
tuotettujen keinolannoitteiden: hinnat
ovat nimittäin yhä 100^-120 pfasent-tia
suuremmat kuin sitten, kun riit­tävä
kotimainen tuotanto on saatu
käyntiin.
Eräs raskaan ' teollisuuden laitos.
Joka vastaa Assuanin terästehdasta,
rakennetaan Kairon läheisyyteen.
Eräs yhtiö rakentaa Abou Zaabaliin
suuria tehdaslaitoksia, jotka •tulevat
suurelta alalta muuttamaan koko seu­dun
teollisuuskeskukseksi. Ensi kä­dessä
ostetaan suuria määriä rautaro­mua
jalastamlsta/varten. Ennen sotia
Egypti on vuosittain myynyt ulko­maille,
noin 30.000 tonnia rautaromua
— hyvin haluttua kauppatavaraa -r-:
koska,silla Itsellään el ollut mahdolll--
suutta sen jalostamiseen. Nyt sen ja­lostaminen
, suoritetaan kotimaassa
Sysäyksen tähän ovat antaneet mm.
ne suunnattomat määrät käyttökelvo­tonta
sotakalustoa, joka on Jaanyt
maan sodanaikaisille taistelupaikoille;
Jos sodan taistelupaikoilta nyt saa­daankin
romua yllin kyllin, niin sota­vuodet
ovat myös synnyttäneet maas­sa
huomattavan raskaan teollisuuden
tuotteiden 'tarpeen, joka on vähitel­len-
täytettävä. Teollisuuden ; tarve-^
kaluja Ja ennenkaikicea kuljetusvälii^
neltä el Juuri voitu uusia sodan ai­kana,
minkä vuoksi on tarjolla suuri
menekki yksityisten, teollisuuden Ja
valtion": tarpeisiin monfeksl vuodeksi
eteenpäin. Jo . aikaisemmin Egypti
tuotti maahan erilaisia rautatuottei­ta
160,000 tonnia vuodessa, määrä, jo­ka
nyt nopeasti kohoaa. Uuden ras-kaanteollisuuden
hankkeen, jossa
aluksi saa toimen 400 työfäistä,: la.';ke-taan
saavan aikaan 100,000 punnan
vuotuisen tuontisäästön.
, Kummankin mainitun rauta- ja te­rästeollisuuden
suuryrityksen raken­taminen
on lopulta luova vankan pe­rustan
Jo olemassa oleville-vähälsem-mille
kulutustavarateollisuuksille.
V. 193» Egypti satiol suurimmaksi
osaksi itse täyttää joukon kulutus ta­vara
tarpeestaan. Tämä tarve oli kum­minkin
-hyvin" vaatimaton, koska vain
10 prosenttia varsinaisesti työssä ole­vista
toimi teollisuudessa. Mutta 17
miljoonaa asukasta, joiden vuotuinen
lisääntyminen on .12 promillea,; saa
aikaan voimakkaan paineen teollis­tamisen
suuntaan-v Ja käyttötavaroi­den
tarpeen nopean - kasvun. Egyptin
vedensaanti - el salli viljellyn maan
niin suurta lisäämistä, että väestön-lisä
voisi hakeutua, maa nvlljelystölhin.
TeoUlstamissuunnltelmia.: joita t ä r -
keitnmiltft osilta Jo.'on / alettu toteut-
Jatkoa.
' Yleisen Jörjaston työläiset elvä^ ai-noastaan
säästäneet kirjastoa natsien
tuholta ^av auttaneet'kaupun«^
lustuksessa. He tekivät myöskin kai­ken'mahdoUlsen
lisätäkseen kirjas­ton
kirja- ja arvokkaita käsikirjoitus^
ten varastoja.
Luulisi,' että kaupungissa, jossa tu--
hansia ihmisiä kuolee joka päiyä, ei
kuolevilla ihmisillä olisi minkäänlais­ta
kiinnostusta 5 kirjoihin. >Iutta sil­tikään
kirjoja ei hukattu Leningra­dissa;
Eräs ystäväni. Maria Malkova,
kirjaston hankintaosaston johtaja
kertoi; kuinka vanhat kaupungin in-tellektuaallt
tulivat kirjastoon vv.
1941-42 kylmänä talvena ja sanoivat:
"Voi olla, että me pian kuolemme.
Ottakaa meidän kirjamme talletetta­vaksenne."
Kirjaston työläiset, jotka olivat yh­tä
huonossa kunnossa Ja menehty-mäisillään
kuin nämä., vanhat ihmi­setkin,
menivät heidän koteihinsa ja
toivat heidän kirjansa kirjastoon säi­lytettäväksi.
Vuoden 1942 keväällä Maria Malko­va
veti lukuisia harvinaisia ja arvok­kaita
teoksia lasten reellä kaupungin
laidoilta kirjastoon. Hänen täytyi
tehdä useita matkoja ennenkuin sai
kaikki talteen. Hän sairasti keripuk­kia,
oli ylenmäärin rasitttinut ja vielä
lisäksi hänellä oli kaksi lasta Ja sai­ras
mies huollettavanaan. Hänen oli
vaikea pysyä pystyssä, mutta arvok­kaat
kirjat täytyi pelastaa ja hän pe­lasti
ne.
Kirjasto otti huollettavakseen kalk­ki
huomattavimmat ykslty^et. kirjas­tot
ihmisUtä; jotka evakuoitiin kau­pungista
tai jotka kuolivat ja pelasti
täten huomattavan määrän arvok­kaita
kirjoja. Näistä yksityisistä kir­jastoista
saatiin arvokkaita Ja mlelen-kiintöisia
teoksia. Näin pelastettiin
Pushkinin, Lermontovin Ja muiden
kuuluisaln kirjailijain alkuperäisiä;
käsikirjoituksia.
Tämän lisäksi kirjastossa eivät py-;
sähtyneet • hetkeksikään tutkimustyöt;
Lokakuun Vallankumouksen 25; vuo-i
slpäivänä pidettiin kirjastossa tieteel­linen
Istunto, missä kuultiin lukuisia
tiedettä käsitteleviä mieienkiintoisia
selostuksia ja luentoja* kuten esimer-
•kiksi "Kirjat Ja Leningradin puolus-tustus"
ja "Kirjastotyö rintama-alu­eella".
Leningradin kirjasto keräii suunna­tonta
kokoelmaa Leningradissa pai­netusta
klrjapainotyöstä, aina sään-nöstelykortelsta
kirjoihin asti. Kalk­ki
nämä keräykset on luokiteltu ja
niistä on muodostettu mainio kokoel-'
ma; ••• ."••'•;'/ '•.-;-/•.-;;.••
Kaikenlaisia yksityisiä ilmoituksia
alkoi ilmestyä kauppojen ikkunoissa
oleviin lautoihin. Ensin/ oli ilmoituk­sia
evakuointiajalta. e s i m e r kiksl:
"Kaupungista poismuuton takia myy-r
dpn erinäisiä esineitä", jne. / Sitten
ilmaantui ensimmäisen; talven aikana
sellaisia ilmoituksia kuin: "Myytävä­nä
keveä, käyttämätön ruumisarkku"
Ja "Kaikkien huomioon! Ruumilta
siirretään; reillä hautausmaalle ja
muita siirtoja tehdään.v; Sitten oli Il­moituksia:
;';Halutaaih;palyell^^
rautatievaunuihin." . Rautatiet alkoi­vat
liikenteen taas kerran. Vuoden
1942 keväällä oli huutava työvoimiah
puute. Tämä kuvastui selvästi kaikr
kialla näkyvistä ilmoituksista.
Nykyisin lukuisat leningradilaiset
pitävät päiväkirjaa. Ihmisille on tul­lut
ikäänkuin sisäinen pakotus merki.
tä paperille kaikki, mitä he ovat näh-,
neet Ja kokeneet. Mutta kaupungin
rakennusten seinät ovat todella elävä
päiväkirja, mikä kuuluu meille kalkil­le,
koska siinä ilmenee se, mitä me
kaikin olemme kokeneet. Joskus näki
;saniassa laudassa kaksi: aivan eri­laista
ilmoitusta. V. 1941 syyskuussa
naki esim. tällaisen ilmoituksen:
"Vihollinen on Leningradin por­teilla!!"
Ja aivan tämän Ilmoituksen vieres­sä
oli toinen, joka oli päivättä v. 1942
keväällä:
."Leningradilaiset! Kalkki työhön
kahvitarhoihin!"
Leningradilaisia kehoitettiin työs­kentelemään
kasvitarhoissa, vaikka
Vihollinen oli edelleen kaupungin por­teilla;
Mutta, leningradilaiset Istuttl-v
vat kasviksensa: maahan• Ja he tiesi­vät,
ettei vihollinen pääsisi kaupun­kiin,
eikä heidän sankarillinen kau^
punkinsa Joutuisi vihollisen käsiin. ;
Kun katselee tällaisia ilmoituksia
kuukaudesta kuukauteen, niin Ihme­tyttää,
kuinka monia eri tapauksia
sattui noina aikoina.
Lukuisat ihmiset keräävät kaiken­laisia
esineitä; - Minä tunnen opetta­jan.
Joka keräsi 13,000 lasten päivä­kirjaa
vv. 1941-42 talvella. Jokainen
voi kuvitella, kuinka. paljon arvokas­ta
materiaalia voi löytää nuorukaisten
rehellisistä ja luotettavista pälväklr-
Mä
•taa, on siksi pidettävä realistisina.
Egyptin sodanaikainen avustajan
asema oli palvelusten j a kaikenlaisten
hankintojen toimiCtamlnen Englan-.
nille.Tästävon johtunut, että/Englanti
on nyt suuressa velassa Egyptille.
Suurimmillaan ollessaan nämä; Egyp­tin
saatavat olivat 440 miljoonaa pun­taa.
Joukko tämän velan lyhennyksiä
on jo suoritettu ja äskettäin Englan­ti
on sitoutunut vtänä vuonna vielä
maksamaan 32 miljoonaa. Vuoden
1948 loppuun mennessä Egypti tulee,
saaneeksi/takaisinmelkein;.; kolman-A
neksenpuntasaatavastaan 2 ^ :n:jää­dessä
vielä Jälelle.
Joista. Yleinen kirjasto työskente­lee
parhaillaan tämän: materiaalin
luokittelussa ja valmistuksessa. ' "
; ? Kokonaisia teoksia /^ voisi. kirjoittaa
-Jokaisesta Leningradin kulttuurilai.
toksesta. ; Ottakaamme esimerkiksi
Musikaalinen komediateatterL Tämän
teatterin vaiheista.voisi kirjoittaa eri­koislaatuisen
kirjan.
Tämä oli ainoa teatteri, mikä toi­mi
Leningradissa koko / saarron ajan.
Sen esitykset eivät keskeytyneet koko
saarron aikana, paitsi kaupungin ko­kemina
vaikeimpina kuukausina, tam­mi-
ja helmikuussa, jolloin kaupun­gissa
ei ollut: valoja:ollenkaan,- Silloin
oli teatterin keskeytettävä, vähäksi: a i ­kaa
esityksensä.: Helmikuun puolivä­listä
ja koko maaliskuun ankaran nä­länhädän
ajan se Jatkoi toimintaan­sa.
Näyttelijät olivat yhtä kuUitunel-ta
kuin yleisökin, mutta silti he teki­vät
tehtävänsä.- Joskus kävi. niin, et­tä
joku näyttelijöistä pyörtyi kesken
esityksen.
Tämä oli molempia, taistelua kau­pungin
puolesta Ja taistelua elämän
puolesta. Tämä taistelu tuotti suu­renmoisia
tuloksia
Kysymys, Joka tavallisesti oli:
"Kuinka monta hltlerllälstä sinä olet
tappanut?" on nyt: "Minkälaista on
elämä nyt, kun saarto on murrettu?''
Monet Ihmiset luulevat, että saarron
loppuminen muutti elämän.'Leningra­dissa.
Asian laita el kuitenkaan ole
aivan niin.
On totta, että saarron murtaminen
oli huomattava tapaus, leningradilais­ten
elämässä. Innostus, mikä vallitsi
kaupungissa, tarttui .Jokaiseen. Mi­nä
en muista toista' päivää (tai pa­remminkin
yötä), mitä voisi verrata
tähän Ilosanomaan.
Me olimme luonnollisesti kuulleet,
että operatlot olivat käynnissä saar­ron
murtamiseksi, sillä rintama oli
niin lähellä meitä; Me kuulimme
kuinka tykistömme pommitti saksa­laisia.
Mutta: sittenkin uutinen saar­ron
murtamisesta tuli kuin äkkinr-;
vaamaton . ilosanoma.: Kaupungin
asukkaat, saadessaan tiedon saarron
loppumisesta tulivat sinä yönä Lenin­gradin
Radlokomltean rakennuksen
edustalle "kaupungin kalkilta puolilta.:
Eräs vanha nainen käveli koko yön
Novaja Derevnjasta. Hänen onnistui
päästä miliisien ohi ilman lupalippua.
ja' hän sanoi jokaiselle matkalla ta­paamalleen
henkilölle:
"Rakkaani, minä olen menossa: on­nittelemaan
Leningradia saarron
murtamisen Johdosta."
Kansaa tulvi kaupungin keskuk­seen
tehtaista — työläiset ja johtajat^
Kun: erään pienen tehtaan johtaja,
'jonka tehtaassa valmistettiin läkki-peltistä
stouveja kaupungin asukkallr
le, kuuli päätetyn, että erään ison
tehtaan Johtaja, eikä hän.: puhuu ra­diossa
tapauksen johdosta, sanoi hän
pettyneenä:
'•Niinkuin eivät minun tehtaani val­mistamat
tarvikkeet olisi yhtä tärkel-
,tä, Leningradille!"
: Ihmisjoukko täytti Radlokomltean
rakennuksen Lsoji huoneen. Jossa ko-:
mitean työläiset olivat v. 1941 talve­na
työskennelleet,, nukkuneet, - eläneet:
ja. kuolleet. Eriis komitean työläinen
toi sisään:yhden Volkhovln rintaman
sotilaista, joka oli haavoittunut lie­västi
päähän. Tämä sotilas oli Juuri
saapunut rintamalta Ja oli cnsimmäi-:
nenV Joka oli onnitellut; Leningradin
rintaman sotilaita, kun nämä yhtyivät
Volkhovin rint/aman sotilaiden kans''-
sa./, Kun tämä sotilas astuI/sisaän vcr^
rentahraama side päässään, nou.sim-me
me kalkin seisomaan ja hurrasim­me
hänelle.. ,
Sinä yönä me jatkoimme radiolähe­tyksiä
kello viiteen saakka aamulla.
Se oli mieleenpainuva yö ja juhla­tuuli
kesti koko seuraavan päivän.
Vielä silloinkin, kun sak.salaiSQi. ai-,
kolvat/kaupungin: hirveän pommituk­sen
tammikuun 20 p:n Iltana, el .se­kään
murtanut leningradilaisten mie­lialaa.
Minä kuitenkin haluan sanoa.
{-että Leningradin mainehikas voitto,
tulos taistelustaan elämä.stä Ja kuole­masta
oli se, että saarto oli moraali­sesti
murrettu jo paljon ennen soti­laallista
saarron murtamista.
Kuinka tämä moraalinen voitto, tä^
mä moraalinen saarron murtanriinen
ilmeni?
Vv. 1941-42 talven aikana monet ih-.
mlset, myö.skin edellä: mainitsemani
Mari Malkova, sanoivat* >
"Minä olen asettanut Itselleni pää­määrän,
että minä en kuole ainakaan;
ennen tammikuun 1 päivää."
Tuli sitten tammikuun ensimmäi­nen
päivä. Tätä päämäärää siirret­tiin
23 päivään/saakka helmikuuta.
"Elleivät Joukkomme valloita Mgaa
ja murra saartoa, niin minä en kestä
enempää"," sanoi Maria-Malkova.
Ihmiset asettivat nämä päivämää­rät
ja elivät ajan niiden välillä. Mut­ta
: monet ihmiset kuolivat* joutuivat
' "pommitusten Jälkiseurausten". :tih-reiksi.
Tästä taudista parantuminen
riippuu suuressa määrässä tahdosta,
ihmisen päättäväisyydestä elää. Mo­nissa.;
tapauksissa elärai&enhalu, eikä
lääke;- pelastllhmisten elämän. Tah­donvoima:
esti heidät: huomaamasta
yhä:lisääntyvää heikkouttaan, vapise­via
polviaan, yha lyhyemmäksi, käy­vää;
hengitystään. Tahdonvoimansa
avulla he keskittivät huomionsa Jo-horddnmuiihun/
nmelsestl näillä Ih-rnlslllä:
oli /: parempi vmahdollisuus elää-kuin
niillä, Jotka huomasivat kuinka
kuolema vaani heitä. Nämä Ihmiset
rupesivat pelkäämään Ja "joutuivat
vuoteille ja melkein jokaisessa tällai­sessa
tapauksessa seurasi kuolema.
O^ hyvin tärkeää kun henk|lö aset­t
i . aikamäärän, leihin , saakka h ä a
''varmasti elää" — luestämisensä ra­jan,
kuten esimerkiksi Mgan kauppa­lan
vaUoJttamls^ p<^ote^
EUel tämä tapahtunut määräaikaan
mennessä, niin henkilö menetti roh­keutensa
ja usein seurasi kuolema.
TuU helmikuun 23 päivä — Punai­sen
armeijan päivä —. viimeinen päi-:
vä, jonka monet olivat asettaneet päi­väksi.
Jolloin. Joukkomme; valloittaisi­vat
Mgan. Sitä ei kuitenkaan valloi­tettu
tuohon päivään mennessä. Sil­loin
ihmiset alkoivat vähitellen ym­märtää,
ettei heidän tule odottaa, et­tei
heidän el tule ajatella, että "niin
pian kuin saarto on murrettu, silloin:
me alamme elää". Meidän täytyy
eliiä nyt, elää aivan samalla tavalla
kuin silloinkin, kun kaupunkimme: ei
ollut saarrettu; Tämä oli suuri voit­to,
käännekohta leningradilaisten mo­raalissa.
Josta minä voin antaa aino­astaan
hyvin heikon kuvauksen. Ym-mäi^
tääkseen, mitä tapahtui, tulee Jo­kaisen
harkita Ja miettiä mitä erilai­simpien
esimerkkien sarjoja.
Minä muistan ensimmäisen konser­tin,
mikä pidettiin huhtikuun 5 p:nä
1942, surullisen talven jälkeen - r jota
talvea me emme uskoneet voivamme
läpäistä. Tämä huhtikuun päivä oli
ensimmäinen päivä, jolloin Leningrad;
Itki. Leningradilaiset näkivät, kuin­ka
esiintyjät» soittajat, eivät esiinty­neet
toppatakeissa, vaan frakeissa ja
että he pitivät viuluja käsissään Jn
äoittlvat niillä. Kukaan: cl kuunnellut!
mitä he soittivat, sillä siltä cl ollut ky­symys.
Kysymykseen, tuli vain se,. et­tä
he soittivat, että taas kerran Le­ningradissa
oli konsertti. Ilmoituk­sen,
; Jossa sanottiin: "Vihollinen oh
Leningradin - porteilla" (Ja vihollinen
oU yhtä lähellä kaupunkiamme kuin
ennenkin) vieressä oli uusia. ilmoU
. tuksia —• siellä Ja siellä on konsertti.
Ihmiset seisoivat näiden Ilmoitusten
edessä ja itkivät.
. Uusi ajanjakso alkoi näiden ensim­mäisten*
konscrlticn; Jälkeen. Lenin­gradilaiset
alkoivat uudelleen käydä
teattereissa, valmistaa uusia vaatteita
ja elää mukavissa asunnoissaan. Vuo­den
1942 keväällä Ihmiset alkoivat
palata koteihirua. Siihen saakka he
olivat a.suneet työpalkoissaan. He re­pivät
ikkunoihinsa liimaamansa pape-rLsuikaleet
varmoina siltä, että nämä
ristiin liimatut papcrlsuikaleet eivät
takaa heidän turvaJllsuutiaan. Tykin-:
ammusten räjähdellcssä Ihmiset pesi-,
•vät asuntojensa ikkunoita ja päsLsti-vät
niiden kautta kevätilmaa kylmiin
huoneisiinsa; .
Syksyllä v, 1942 alkoi taas laaja­kantoinen
muutto. Alvan samoin
kuin V. 1942 talvellakin, pommittivat
hltlerllJilset kaupunkiamme. Pommi­tus
jatkui. • Vihollinen teki kaiken
mahdollisen- hälriIäkseen jokapäiväis­tä
elämäämme, mutta leningradllair
set suhtautuivat siihen rauhallisesti.
Vv. 1941-^2 kootlelemukset olivat
opettaneet meille; mitä tuli tehdä, i;
Mitä me teimme? Me hajoitlmme
kalkki Leningradin puiset rakennuk­set.-
Moskovan ja Narvan porttien ui-kopuolclla
on iso tyhjä ala, missä en-;
nen öll kymmeniätuhansia vanhoja
puurakennuksia. Mitään el nlLstä ole
jäljellä.
Mutta leningradilaiset" eivät koske­neet
puihin ja puutarhat jätettiin
myöskin koskemattomiksi. Sivumen­nen
sanoen minusta tuntui Ihmeelli-seltä,
nähdessäni kukan taimia ikku­noilla,
kun ihmiset avasivat ikkunansa
vuoden 1942 keväällä. Ankarasta tal­vesta
huolimatta monet ,nais§^t olivat
pitäneet huolta kukistaan, mikä on
myöslcin yksi todistus ihmisten tah­dosta
elää.
. Ja niin vuoden 1942 syksyllä ihmi­set
taa« kerran alkoivat muuttaa esi­kaupunkien
puurakennuksista kivira-kenhuksiin.
Sc; millä innostuksella
nämä ihmiset Järjestivät elämäänsä
uusissa asunnoissaan, oli sydäntä läm­mittävä
näky. He kiillottivat lattioi­ta
» laittoivat mattoja niille ja vcrhor
ja ikkunoihin.
,.: Pommitus Jatkui, mutta ihmisillä ei;
enää ollut sitä tuntua, mikä heillä bli;
ollut aikaisemmin. Me aloimme elää
täysin siemauksin.
Kun "Bolshoin Draamateatterin
näyttelijät palasivat Leningradiin,;oli­vat
he ihmeissään. ; He eivät voineet
• käsittää, kuinka me voimme puhua
vaatteista, vieläpä viimeisimmistä
muodeista. - He eivät ymmärtäneet,
miksi me puhuimme niin - vähän so­dasta,
vihasta. Ja kostosta. Mutta mi­nä
vakuutan teille, että: elämäntavois­sa,
joiden alaisina leningradilaiset
elivät, on paljon enemmän, vihaa hit-lerilälsiä
kohtaan kuin ; puheissa ja
sanoissa. Ei missään löydy suurem­paa
vihaa kuin meidän naistemme
keskuudessa ja tämä viha ilmeni itse­päisessä
päivästä päivään Jatkunees­sa
taistelussa normaalisen elämän
puolesta, rauhallisessa, hiljaisessa ja
Jatkuvassa taistelussa / vihollista vas­taan,
mitä käytiin kaikkialla, missä se
suinkin oli kaupunkimme asukkaille
mahdollista.
v/Meidän'kirjailijamme elivät .samaa-elämää
kuin muutkin Leningradin
asukkaat. Eräs ulkomainen lehti pyy­si
kerran, minun kirjoittamaan "huo­mioitani
Ja vaikutelmiani" Leningra­dista.
Minusta tämä tuntui huvilta-valta.
Leningradissa ei ollut ainoa­takaan
ihmistä. Joka kärsi sillä väUn
kuin toiset ihmiset huvittelivat teat-reissa.
Me kaikin elimme ja taiste­limme
samaa taistelua. ,
(Jatkuu) ••••••
Rrogressjye-puotiie
tooellistfi, kansanvaltaa Ameri
_ (Omalta klijecnvaihtajalto). .
m
Uuden Progresslve-puolucin" edus­tajakokouksen
suuruus myöskin 'to­distettiin
sen teoilla.
Allekirjoittaneelle'kerrottiin/ neeke-/
rlvieraiden ' kohtelusta ' silloin' kuin
Repujjllkaanl-, ja >; Demokraattipuo-lueen
konventionlt olivat koolla Phi­ladelphiassa.
Kaupungin useat ,huo-matulmmat
l>otellit kielsivät palve­luksen
neekereille. Huoneita ei vuok­rattu
Ja aterioita el tarjoiltu neeke­reille.
Kukaan ei kiinnittänyt'mi­tään
hiion^iota nhll>in ediistejiin. jot­ka
vuosikynimenien aikana ovat tot­tuneet
tällaiseen: ."amerikkalaiseen
demokratiaan".
• Mutta tämän kansankokouksen ai­kana
palvelusta el kielletty, joskin
sitä monin paikoin annettiin: vasta­hakoisesti
ja vastenpilellsestlkln. Mlk-sl
el kielletty? " Siksi, että tämän ko­kouksen
johtokomitea antoi selvästi
ymmärtiiä. että klellonantajat joutu­vat
vastaamaan kielloistaan' tälle
k u n sankokouksclle. Plkettllinjalla,
siis lakko- tai bolkottivahtillinjana
uhattiin, kaupungissa olevia neekeri-sortajia
— ja se: tuotti toivotun tu­loksen.
PAUL RODESON
Ncckericdustajia sekä kutsuvieraita
oli sadoittain mukana tässä kokouk­sessa
ja puheillaan sekä esltyksllläätl
he todistivat olevansa . tämän, valta­van
Joukkoliikkeen kyv:^kkäimplä pu­hujia,
laulajia . ja propagandisteja.
Kuka.. läsnäoUut voisi unhoittaa Paul
Robcsonln ytimekkään puheen Ja lau­luesitykset
Shibe Parkissa lumoavalla
äänellään. Joka kohoaa kuuluville
Ikäänkuin jostakin pohjattoman kamr
mion :syvyydcstä; tai Charles:Howar-dln
"avulnpuhetta" (ohJelmapuheitaJ*
jolla hän repäisi selälleen auki van­hojen
vustapuoluciden ovet Ja sormel­laan
osoitti, että Wallkadun pankkii-rit:
ja •militaristit isännöivät sekä re­publikaanien,
että demokraattienkin
poliittisessa talossa; tai: Shirley Ora-hamin,
Joku nalspiuhujana vallan hy­vin
voidaan kruunata tämän kokouk­sen
ja uuden puolueen parhaimmaksi.
Ja. siellä, ; mis.sä. äänekkäämmin Ja
sointuisammin. laulettiin, siellä oli
myöskin, neekereitä, Muistan kerran
kysyneeni eräältä neekerikaveriltani,
miksi hän ja hänen kansansa on niin
laulurakas?' Elämä on niin täynnä
kärsimystä, eitä sen täytyy Jollakin
keinolla pitää rajois-snun, jotta ihmi­nen
ei vaipuisi elämää kieltävään
epätoivoon", hän vastasi, lisäten:
"Neekeri laulua. Jotta hän ei itkisi."
TAYLOB-MAKCANTONIO- •:
ISAACSON-Tämän
edustajakokouksen suurtiut-ta
ci voida mitata republikaanien ja
demokraattien mittapuulla, / Tunnet­tuja
suurpolitiikkoja — senaattoreita,
kongresslmle)iiä, kuvernöörejä, suur­kaupunkien
poliittisten masiinoiden;
"poosuJa"i kenraaleja Ja amiraaleja ja
muita merkkihenkilöitä ei ollut läsnä
edustajina, eikä kutsuvieraina. L u ­kuunottamatta
senaattori Olen Tay­loria
ja kongressimiehiä Vito Mar-cantoniota
ja Leo Lsaacsonia, kon­gressimme
toiset Jä.senet eivät pitä­neet
osanottoaan tähän kokoukseen
lainkaan tarpeellisena. Mutta heidän
o.">anottoaan el odotettu eikä pidetty
tarpeellisena. Kun eräs sanomalehti^
mies kysyi, nflssä merkkihenkilöt?
hänelle : va-stattiin: "He ovat kotona
paikkaamassa ja lujittamassa aito­jaan,
jotta heidän lampaitaan ei har­hailisi
Ja efoiylsi tälle uudelle laitu­melle/
Jota nyt kunnostamme." Kon­gressimiehiä
ei ollut läsiiä, /mutta
kongressimiesten . äänestäjiä oli sitä
runsaammin.
• Suuri kansankokous .suoritti suu­renmoisen
työn. Sc perusti uuden
poliittisen kodin niille miljoonille
amerikalaisllle äänestäjille, jotka tah­tovat
jatkaa eteenpäinkulkuaan sillä
maailman: valtatiellä, jonka Franklin
Delano Roosevelt niin selvästi vii­toitti;
Katkerasti pettyneinä he oVät
kiroilleet vaellustamme Truman-opih
Ja Marshall-suunnitelman valloitus-tiellä.
Kyyneleet silmissä he ovat
:. -—M i t ä tapahtuu Euroopassa,
Aasiassa^ Australiassa ja ; läntisellä
pallonpuoliskolla ? Lukemalla VA­PAUTTA
pääsee siitä selville:
harhailleet tuon valoitusUe&rsiijtpQK
luilla,'Jotka ovat johtaneet^vetfseenji
Kreikkaan;Ja:verIseen Kiinaän^":^
tien pesäkkeisiin Italiassa. ^ fitekgassa -A
ja Ranskassa, ja yltäkylläisenii inä8-;:.^~>
Sallyyn Englannissa'ja täällä kotona'^~c
hetkellä, JoUoin papin , haiketi(tellä|;4^
puhvtaan; miljöonien.ihmisraukkojen
nälästä Ja kärsimyksistä. ;NäilteW-:;^^^^
hailijoille on nyt osoitettu uusi tiey*£
Jonka alkupäässä seisoo vastaraken-'
nettu uusi talo varustettuna kilkillä
niillä eväillä ja matkaohjeilla, joita
kulkijat tarvitsevat' tällä . uudella'>?,f0
rauhaan, vapauteen^ ja runsauteen ,'^"'1
Johtavalla tiellä. ^'/ ["^Uiy^^
Lähde mukaan, matkamies. iairet->?i|.^^.
tä on pidettävä. Jos mielimme päästä ?.'5?rt|5
perille marraskuun 2 p:nä 1948. Jv/-'?^,.
•/.:^:.:\;:'V::"^!^: •"/:::/'?
Tshekkoslovakian
kompuolueessa
puhdistus
„. v-''*vr'-':^«¥Mf
Bukarest. — Tshekkoslovakian kom-munistisessa
puolueessa toimitetaan 'XS/^
puhdistus lokakuun 1 ja Joulukuun 31
p:n välisenä aikana. Komlnformin ""^/A'!;]
bulletinissa Julkaistussa tiedonannos-sa
sanottiin, että puolue puhdistetaan I
."vahingollisista Ja oudoista aineksia-;
ta". m
painotyöläisten lakko «
Britanniassa
Manchester. — Ensimmäineii
lakko Britannian sanoni&lehtit^Ui- .
suudessa v. 1926 yleislakon Jälkeen all '
koi täällä perjantaina painotyöläisten
unio» ja kahdeksan lontoolaisen ,i^ano-^^
malehden täkäläisten numerojen klr-japalnojen
välisen palkkarildan takia.
Palpotyölälset vaativat korottamaan ; y
palkkaa 4 dollarilla viikkoa kohden. ,/-°"'v
Lakossa on noin 300 miestä. < 'i
i i
Kommunistijahti
Australiassa
Sydney. — Australian turvallisuus-,
poliisi on vanginnut 16 baltialaista Ja<i
puolajalsta. Joita epäillään "kommu--;/£:
nistlen aslamiehlksl". Vangitsemiset •
on toimeenpantu Queenslandin valU*
ossa.
Pidätettyjen väitetään olevan "am­mattimaisia
agitaattorelta", ' jotka
ovat tulleet Australiaan / pakolaisten
Joukossa, Viranomaiset ovat ehdot-.,
taneet, että yksi pidätetyistä karkoi-tettalsiln
heti.
Eire jäänyt pois ;
olympialaisista '/^ '
tontoo.—- Virallisen Ilmoituksen
mukaan Eire vetäytyi perjantai-lUana;
pois oljfmpialälslsta/kisoista,;. SC/^oh-i
tui siltä, kun kansainvälinen ufnti-liltto;
päätti, ettei Eiren Joukku^ voi
kllpailla.koskamuutamat sen Jäsenet:/
ovat • syntyneet; PohJols-Irlannlssa Ja -
toiset oVat syntyneet EIressa.
Eiren valtuuskunta, flmoitti sI|loin-heti;:
että se vetäytyy i pois. kisoista,
sillä se el suostu jakautumaan^^ eri
Joukkueiksi. .- .
RUOTSALAISIA
Si.;»;S
ruostumattomasta Stalnlett-teräksestä
valmistettuja^'
"BARBIT" !
PARTAKONEEN
T E R I Ä ;
3 terää paketissa... %• .23
20 pakettia kortissa.. 4.25
• Parempia teriä halufes-sanne
kokeilkaa "Barbit"
partakoneen teriä.
Vapaus Puhlishing
COMPANYN LIMITED
Box 69
Sudbury Ontario:
.1
:3%;a
m
i i i i
m
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ:n VVanupin osaston kuukau--CSJ:n'Fort Arthurin osaston kuu- . J - ; ? ^ '
slkokouksef pidetään Jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klo 1 lp. osaston haaiilla.
Sihteerin s osoite: Voitto Lehti,
Wanup, Ont.
CSJ:.n Hearstin osaston kuukausi­kokoukset
pidetään Jokaisen kuu-'
kauden toisena sunnuntaina klo
2 lp.
CSJ:n Sprucedalen osaston No, 30.
kausikokoukset pidetään jokaisen ; \ i -
kuukauden ensimmäisenä ^keski--;•, Ci
viikkona keUo 7 illalla, 316 Bay •
st. Johtokunnan kokoukset ovat
jokaisen-kuukauden kolmantena,''
tiistaina kello 7 illaUa, j
::i;te®SÄ^ia/#ips#apeM
CSJ:n Toronton osastoa varsinal-^-i\
nen kuukausikQkous,pidetäänfjoV'^.iil
kaisen kuukauden ensimmäisenä'' •
maanantaina" kello 8<illalla"6sas=";^-
kuukausikokoukset pidetään Jo- CStoJn:n huSoundebiustroyU oas Dasotno-nh akaloUklao^u^-^Vt-'^ -^"tvl»r' "
kaisen kuukauden ensimmäisenä pidetään jokaisen kuukauden enfv->^;
-.unnu„U„„a .a>,. 2 lp. iohto- SSSSÄi^SÄtl
kunta kokoontuu tuntia aikai­semmin.
1 .