Vapaus, October 30, 1948

              Lauantaina, lokak. 30 p. — Saturday, Oct. 30 ' Siva 3
lideQ MnkiDta OD edelleen ripeässä
Oissa; tulos on nyt
i ja perjantaina s a a p u i j ä l l e e n 82 l a h j o i t t x s t a j a n i i - ' '
S249 k ä t e i s t ä r a h a a , s e k ä h u o m a t t a v a m ä ä r ä u t i s ia
V ' ' -
i ixkoittaa. e t t ä e i l e n i l t a a n m e n n e s s ä V a p a u d e n haas-oli
saatu S9.620.25.
mpäna p ä ä m ä ä r ä n ä o l i $8,000 k e r ä y s s i t ä v a r t e n , e t tä
ä voidaan m a k s a a V a p a u d e n talossa, o l e v a $5,000
:a j a s e n l i a k s i o s t a a h e t i v a u n u n l a s t i s a n o m a l e h t i -
^ maksaa t a s a l u v u i s s a n o i n $3,000. s i l l o i n n ä h d ä än
on nyt t ä y t e t t y 112 p r o s e n t t i s e s t i j a h a a s t e k a m p a n ja
n t i e l l ä v a u h d i l l a.
isaslojen k u n n i a l i s t a l l e n o u s i t ä n ä ä n v.- j a u . - s e u ra
ä i n i n s i s t a . . . " ,, . .:'
siä l a h j o i t u k s i a j a h a a s t e i t a s a a p u i n y i s e u r a a v a s t i:
i KOLAINEN Intolasta Ont. vastaa Arvi Erkkilän
i $2 ja haastaa kaikki ne pojat, jotka ovat kotoisin
lijoittamaan hyvään tarkoitukseen.
pARKKUJäTEN Pott Arthurista vastaa $5 saamiinsa
HUNTUS Port Arthurista vastaa Einar Wirtasen
1, haastaen Katri Mähösen, Aino Mantereen ja Helmi
Arthurista sekä Wm. Raittisen Nipigonista. •
P E R Ä L Ä Port Arthurista vastaa O. Maklinin haas-a
haasta Jaska Fulinin ja Eero Mäen Port Arthurista.
H A K A L A Port Arthurista vastaa N. Langilan haas-
^laastaä Hjalmar Paakkusen ja Kalle Siipon jossain
JA E D W I N L A H T I N E N Port Arthurista vastaavat
aasteisiin $2, haastaen Laila ja Otto Pellon kämpältä
;'^lmisen (329 Bay St.) Port Arthurista.
RANTA Port Arthurista vastaa Eino Kyynyn haas-
L D HOSTIKKA Port Arthurista vastaa Kosti Koivis-i;
s2.
I T I K K A Intolasta vastaa :Ville Tuuloksen haasteen $1.
] SIITERI Lapesta Ont. vastaa $2 F. Untisen haasteen.
lANKA Port Arthurista vastaa Nick Langilan haas-
:ehoittaa kaikkia toisiakin Kalajoelta kotoisin olevia
^ haasteensa.
»ARINEN Lapesta vastaa W. Tasan haasteen $3 ja
iri Jarvan Port Arthurista.
IA L A M M I Kelly Lakelta-Ont. vastaa Loviisa Haapa­iseen
$1 ja toivoo kaikkien haastettujen täyttävän
&®ensa. .- , • •
JA F R A N K S A L O Kelly Lakelta vastaavat Ann ja
an haasteen $1, haastaen Aino ja-Emil Myllymäen
j:sta.
L A M M I Broder Twp:sta vastaa Loviisa Haapalan
JA S A M L A I S I Wahnapitaesta vastaavat saamiinsa
$2 ja haastavat Lily Järvelän ja Sanni Haapojah
ista sekä Vili Ojan Naughtonista. I ' A S A N E N New Westminsterista B. C. vastaa $2 M.
eeseen ja haastaa Matti ja Anne Kinnusen Sointu-p
;ekä Mary ja Niilo Kailan Vancouverista.
« PUOLIVÄLI Notch Hiilistä B. C. lahjoittaa $5 haas-
JTLÖNEN Lac du Bonnetista Man. vastaa ilomielin $5-
ja T. Karpin pyyntöön, että päästään pois nurkan
itäisiin hengittää vapaasti ja haastaa Lempi Ketolan
Joista Man.; Paula Woodleyn Sudburysta, Jussi Kuro-j.
ylistä Ont., Jack Savolaisen jossain etelä-Ontariossa se-
II irs. E. Harjun Windsorisat Ont.
K E T O L A Slave Fallsilta Man. lahjoitfaa $2 ja haas-
|a| IakalanWinnipegista ja mrs. Hilja Ketolan Vancou-
"J
K A A P P O jostakin lähettää rapioiksi $2.
» O H N S O N Rorketonista Man. vastaa saamaansa haas-rj
iUJANPÄÄ Rorketonista vastaa saamaansa haastee-
LAU KKANEN Macroriesta Sask. vastaa saamansa
yi -R KARI Beechysta Sask. vastaa Jussi Särkilahden
l | , ja toivoo, että toisetkin haasteen saajat vastaisivat
p 1 varojensa mukaisesti,
p OKELA Timminsistä vastaa N. Paalasen haasteen $2.
p OJA Timminsistä vastaa haasteisiinsa $1, haastaen
m naan ja Heikki Suhosen Mclntish Springsista.
P HINKKURI Timminsistä vastaa haasteisiinsa $2 ja
g Kyyriäisen Torontosta.
|f JA EERO KALLIO Timminsistä vastaavat saamiin-m
n $3 ia kiittävät huomaavaisuudesta.
m LAHTINEN vastaa Martti Rasinperän haasteen $5.
II ^TOIVO KOIVIKKO Millwoodista vastaavat $2 Lin-m
Tuomaalan haasteeseen ja haastavat Elsie ja Henry
whitefishista Ont. :^
S JÄRVINEN Helen MineltaWawasta vastaa E.
il iaasteen.$5 ja haastaa Pekka Kärkkäisen ja Arvi Sa-
P A HELIN Beaver Lakelta vastaa serkkunsa Otto
M Usi Kautiai^en haasteeseen $1 ja haastaa Elvi Pu­li
jurystä ja Ina Lepistön CreightonMinelta.
M JA ONNI RINTAMÄKI Beaver Lakelta vastaavat
« JP^^-rän haasteeseen $2 ja haastavat mrs. Tiina'Peso-
I Ukelta. Martha ia Vilho Johnsonin Copper Gliffistä
*=^inie Millerin Sudburysta.,
LAHTI McKerrbwsta vastaa Elma Hasun haastee-staen
Matilda Palomäen- ja Hilrnä Jussilan McKer-
Fanny Johnsonin Little Currentista.
R KUKKOLA St. Annsista Ont. vastaa Alex Kyrö-een
$2 la haastaa kirvesmiehet Matti Oksasen, Vili
Lauri Ritvasen, kaikki St. Cathärinesista tekemään
,^an paremmin.
A JA JACK RAITIS New Liskeardista vastaavat
\$5:..' , • '
HAKALA Torontosta vastaa $2 Alfred Mujen haas-astaa
Anni Rajamäen ia. Alli Jacobsonin Torontosta,
Levackista-ja Hilja Harriksen Timminsistä.
ANEN Wellandista vastaa haasteisiinsa $2 ja kehoit-
^jotka eivät vielä ole haastetta saaneet, niin nuoret
i^tähän yhteiseen asiaan.
N Oueenstonista Ont. vastaa D. Virekin haasteeseen
^.Tervon Stamfordista Ont. ; >v
'NEN W9llandista Ont. vastaa. U.HaTjTUi h^äMeen
V; Heinäsen Wellahdista, sekä Kosti Korven, A.^a-
'jjn Torontosta, /
^ St. Cathärinesista vastaa Einar Niernen
ja haastaa Edward Lampisen St. Cathärinesista,
jjarden City Beachista ja Lauri Luoman Smith-
^ LAMPINEN. fMcKinnon-yhtiön lakkolainen)
j beachista vastaa Toivo Niemen haasteen $1, haas-f^"
l"ialan Queenstonista, Matti Kankaan, mrs.
A F B Lindforsin ja Vilho Tissarin,Torontosta.
AER Pottsvillesta vastaa Armas Kuusiston haasteen
$3 ja kehoittaa toisia haasteen saaneita tekemään samoin.
MR. JA MRS. ALFRED AHO St. Porcupinesta vastaavat
Kerttu ^a Paavo Posson haasteen $2. -
; MIMMI KNUUTTILA Porcupinesta vastaa $2 Hilma Vuoren
haasteen ja haastaa Heikki Suhosen kuppikunnan Mclntosh
Springsista.,
EINO PUISTO So. Porcupinesta vastaa Ivar Ihaksin haas­teeseen
$2.
KERTTU JA VIKKI AHO Dugwalista Oht, vastaavat A. ja
V. Kehusmaan haasteeseen $2 ja kehoittavat kaikkia haastettuja
maksamaan haasteensa.
ALEX KIRSILÄ' Dugwalista vastaa A. ja V. Kehusmaan
haasteen $2 ja kehoittaa kaikkia evijärveläisiä maksamaan
haasteensa. '/.,•••.;•.:.::.^ .
KUSTI .PENTTILÄ So. Porcupinesta vÄstaä F. Ohlgrenin
haasteen $2, haastaen A-Iarik Laineen, Jussi Anttilan, Jack Hovii
lan, kaikki jossakin kämpillä sekä Kalle Kuusenahon Quebecin
ni33.kuiin3.stH
HELMI JA BRUI*0 JÄRVI So. Porcupinesta vastaavat Tai­mi
ja Reino Vuoren haasteeseen $4 ja kehoittavat kaikkia maksa­mattomia
Järviä maksamaan.
M ANNA HUUMO So. Porcupinesta vastaa Vili Lilhöökin
haasteen $3.
MAIJA JA ANTTI TALO Stevenstonista B:C. vastaavat
haasteisiinsa $5.
MANU jrOKINEN Vancouverista vastaa Yrjö Nikaman haas­teen
$4.
IDA JA OSCAR SALONEN Vancouverista vastaavat haas­teisiinsa
$2.
ANSELM RUUTH Loreburnista Sask. vastaa Mike Westin
haasteeseen $5.
H. ERICKSON Montrealista vastaa $10 K. Niittymaan haas­teeseen
ja haastaa A. Westin Montrealista.
MARY JA WALTER MÄKI Hesperosta lahjoittavat $1.
CHAS. H. RAUNO Benaltosta vastaa $5 Jonas Untisen haas­teeseen
ja haastaa mr. Apposen Rocky Mountain Housesta Alta
ja John Keskisen, jossakin Salmon Armin seutuvilla, summalla,
joka teille parhaiten sopii.
MARY RAUNIO* Benaltosta vastaa $2 mrs. E. R. Mätsonin
haasteesien ja haastaa mrs. Oskar Lindin ja mrs. Josep Mäen
Hesperosta Alta.
ELLI JA HANNES SJÖBLOM «Cirkland Lakelta vastaavat
$2 Eva ja Jack Wilkmanin haasteeseen ja haastavat Leinpi ja
Armas Mäkisen South Porcupinesta ja Matti Poutasen Kenoga-mista
Ont. Antakaa haasteen vyöryä eteenpäin!
ELSI JA EINO ROIKO Kirkland Lakelta vastaa $2 Hilja
Heinon haasteeseen ja haastavat Lilja Saaren ja A. Saukkosen
Kirkland Lakelta. Ahtakaa haasteiden vyöryä!
V.- JA U.-SEURA "COMETS" Timminsistä vastaa $10 saa­miinsa
haasteisiin ja kehoittaa kaikkia urheiluseuroja vastaa­maan
ennenkuin kampanja loppuu:
LAURI ALTO Winnipegista vastaa $5 saamiinsa haasteisiin
ja haastaa kaikki '^Matti Myöhäiset" vastaamaan haasteensa.
MR. JA MRS. X lahjoittavat $2 Vapauden haasterahastoon.
ARVa SUOMELA Willowdalesta Orit./ vastaa $5 Einar
Whiten h Asteeseen ja haastaa Nikolai Vesamäen ja Vilho Jas­karin
Torontosta, vointinsa "mukaan.'
VÄINÖ LINTUMÄKI South Porcupinesta vastaa $2 Lundin
Vikin ja Mäki Arvin haasteisiin ja haastaa Jussi Pesosen ja Jussi
Anttilan,.jossakin Port Arthurin perukoilla.
KALLE TIURA Long Lakelta vastaa $1 L. Laurilan haastee­seen.
• • : • •
MR^. E.'RAHKOLA Nipigonista vastaa $2 saamiinsa haastei­siin.
ART TOIVONEN Soosta vastaa $5 Matti Viljamaan ja Toi­vo
Huotarin haasteisiin,
ARVr TUUMAN£N Soosta vastaa $5 Tom Hillbergin haas­teeseen
ja haastaa .Howard Kulmalan ja Onni Niskasen Soosta,
vastaavaan vointinsa mukaan, •
VANHA VIIPURIN TOPI Soosta lahjoittaa $5 ja haastaa
Saaren Toivon Ebysta, Toby Hakalan Thessalonista ja Heikki
Autiomäen Kirby's Gornersista, jatkamaan haastetta.
• K. NIEMI vastaa $2 L, Setälän haasteeseen,
E. PETERSON vastaa $2 L, Setälän haasteeseen.
^ J. SAARAKKALA CPR:n Telegrafityökunnasta vastaa $5
V. Rintamäen haasteeseen. -
^, ^f-'^^^ ^A^^E Newaygo Tin>ber Co:n kämpältä' No. 2A S^^^ni°!l\^*^, lahjoittaa $10 ja haastaa kaikki "Japparit" kämppä
No: 2-BGlarkdonista, jatkamaan haastetta.
, ANTTI KOTILA Vancouverista vastaa $3 Lauri Mattilan
haasteeseen ja hastaa Eino Toivokaisen jä Jussi Venton Van­couverista.
, ^ .:
, LAURI HILL Vancouverista lahjoittaa $2 ja haastaa Toivo
Nurmen Vancouverista. .
... .MATTI RANTALA Vancouverista vastaa $5 Kust Lagerbla-dm
haasteeseen ja haastaa kakiki Matit,
'HALONEN Sudburysta vastaa $5 Aimo Mäen jä George
Vaimon haasteisiin ja haastaa Eric Sjömanin Torontosta ia kaik­ki
Josepit Canadassa,
MR. JA MRS. WM. RIUTTA Levackista vastaavat $2 Impi
Tommilan haasteeseen. ^
sun. V•I LI ERKKILÄ Sylvan Lak•e lta vas/t aa $2 saamiinsa haastei-
HELMI NIKKOLA Sylvan Lakelta vastaa $1 kaikkiin saa­miinsa
haasteisiin.
Tässä katsauksessa 249 00
^ Ennen julkaistuja ....."......1 9,37L25
^auL ja %.ixjaG!i±uu&.
ITALIALAINEN ELOKUVA
- KIRJ. H A R R Y LE^VING
Mussolinin aikana Ital'alainen elo­kuva
näivettyi, taiteellisena tekijänä nolskertomus nuoresta rintamasoU-olemattomiin.
Sen elvyttämiseksi uh- laasta. Joka Roomassa tapaa unelr
r a t t i in melkein lähtrtieteelllslä sum- miensa tytön, viattoman Prancescan.
Mutta heidän , onnensa kestää vain
tuokion, sillä Joukot lähtevät Jälleen
mia". Ja e r ä s Mussolinin perheen' Jäse
n i s t ä asettui sen johtoon. Rooman
liepeille kohosi mittakaavaltaan j ä t t i - etenemään. Kuukausien kuluttua sp-läismäiset
sttidiorakenteet ja useita tilas pääsee lomalle Ja palaa Roomaan
pienempiä studioita nousi eri puoliUe etsimään tyttöä, mutta turhaan. Ma-luonnokaunista
maata. Taiteilijoita
kiinnitettiin kokonainen legio ja tek­nillistä
henkilökuntaa koulutettiin
Euroopan akselivalloissa ja miehite-t
y i s ä Ranskassa. Kaikki ulkonaiset y^VT"*^-
edellytykset olivat suorastaan loista- "Palsa" veistää muitakin pieniä
vat, mutta pelkkä raha ei t ä l l ä k ä ä n lastuja Ihmiskunnan suuresta puusta.
kerralla luonut taidetta. Tuloksena oli
vain sarja hengettömiä pukuelokuvia
j a saoununeen ajatuskyvyn haalista­mia
komedioita. '
Sota vyöryi yli Italian, se eteni hyö­kyaaltoa
etelälsimmiltä rannikoilta
pohjoisimmille vuorille, eikä jättänyt
mitään, koskematta. Sota pyyhkäisi
studlokaupungltkin autioiksi, mutta
vain lyhyeksi hetkeksi, sillä jo kohta
ensimmäisinä rauhallisina päivinä ke­r
ä ä n t y i niihin se fllmitaitellljoiden
joukko^ Jolla oli jotain sanottavanaan
Italian kansalle j a koko Ihmiskun­nalle.
He olivat taiteilijoita, joiden
mahdollisuudet oli siihen saakka pai­nettu
diktatuurlvallan alle; sillä hei­d
ä n Julistuksensa vaati inhimillisyyttä
Ja kansojen välistä rauhaa. •
K u n sodanjälkeisen Italian ehkä
kuuluisin elokuva "Rooma, avoin kau­punki"
esitettiin pari vuotta sitten
ensi-iltana kansainvälisissä fllmlkes-kukslssa,
se sai osakseen suoranaisen
kiitosten myrskyn, sillä sen vaikuttava
aihe. dokumentaarinen luonne ja ä ä ­r
e t t ö m ä n hioutunut filmitaiteelllnen
asu olivat Jotain uutta; ilmiö Jota
italialaiselta elokuvalta ei osattu odot­taa.
Ja vaikka sei yleensä luokiteltiin
sotaelokuviin, se el varsinaisesti kuulu
niihin, sillä etualalla on kiihkeästi
sykkivän elämän keskelle Joutuneet
ihmiset, Ja sota on ainoastaan tapah­tumien
taustana. Italialainen filml-talde
Joutuikin tämän elokuvan jäl­keen
huomion ja odotusten kohteeksi,
j a pian ilmaantui jatkoa, joka todisti
saman korkeatasoisen linjan olevan
määrätietoisessa nousussa.
Italialaisen elokuvan "tuotannosta
voisi tällä hetkellä luetella toista-kynunentä
korkeatagoista filmiä, jot-
Vji ainakin alheselostelsta ja valokuva-n
ä y t t e i s t ä päätellen kuuluvat filmi­maailman:
t ä m ä n hetken kärkeen.
Useat n i i s t ä ovat jo e n n ä t t ä n e e t kier­t
ä ä Euroopan eri pääkaupungeissa.
Jolloin niiden menestys on ollut suo­rastaan
ainutlaatuinen. Etenkin Tuk­holmasta
n ä y t t ä ä muodostuneen Ita­lialaiselle
elokuvalle;kiitollinen maa­perä.
Valitettavasti Helsinki on Jää­nyt
itaUalalsIsta talde-elokuvlsta ai­van
osattomaksi. Ja t ä h ä n mainitaan
eräänä syynä vaikea väluuttatilanne
terifilmejä on pystytty hankkimaan
lähes rajoituksetta.
Uusimmista skandlnavlsille markki-nöJfie
ennättäneistä italialaisista on
"Palsa" vaikuttava ja erikoinen. Siinä
kuvataan muutamia "pieniä" tapaus-sarjoja
sodan päiviltä. Se el ole vain
pienoiskuva Italiasta, vaan se on l ä ­pileikkaus
* ihmiskunnasta, ja vaikka
sen tapahtumat liittyvätkin sotaan,
soittavat taistelurintamat kuitenkin
vain toista viulua..
'Palsan" ensimmäinen kuvaelma a l -
ty maihinnousu. Kaksi amerikkalais­ta
sotilasta suostuttelee • oppaakseen
t ä ä n ^ l u o t i e n lävfctämlnä; Toinen
sotilaista Jatkaa yksin kulkuaan.
Yhteensä .•$9,620;25
, Canadan • Suomalaisen • J ä r j e s t ön
kiertävä puhuja ja*- j ä r j e s t ä j ä vie­railee
eri 'suorhalaisasutuksllia Onta­rion
ja Q u e b ^ i n maakunnissa seu­raavassa
järjestyksessä:
Sudbury .
Long take
Wahnapltae . . . .
Wanup . . . . . . . ..
Whitcfish
Beaver Lake . . . .
S a u l t S t e . Marie
lokakuu
.31 p.
Marra.skuu
. . . . l p .
3 p.
'.A p.
• • • • • • • • • • • 5 p,
. . . V . . . . . . . 6 p.
. . . . . . . . . . 7 p.
Korhonen saapui hiljan lähes vuo­den
kestäneeltä vierailulta Suomessa.
Joten hänellä on mIelenkiintoLjta ker­rottavaa
sielfä. Samalla h ä n selos­taa
yleistä tllainnetta Ja J ä r j e s t i m me
tehtäviä yleensä.
— Albatrosseja on 17 eri lajia.
Pommisuoja saanut
asukkaita
Mainen valtiossa sijaitseva Bar Har-borin
pommisuoja on saanut asukkai­ta,
Joita tavallisissa oloissa ei vaivaa
asuntopula- SUhen on sijoitettu rot­tia,
hiiriä Ja marsuja. Imitta se pom­misuoja
onkin hiukan erikoinen. Sen
on. himittäfn kyhännyt Jacksonin
mulstolaboratorlo ensimmäisisnä yri­tyksenä
rakentaa sellainen pommlsuo-:
j£f, jonka turvissa kyyhöttäjät ovat
turvasjia atomiipommln räjähdysvaiku-tukselta
j a Jälklsäteilyltä, Monet s2n
pommisuojan asukkaista tulevat me­n
e t t ä m ä ä n henkensä, ennenkuin l a -
iMM-atorlon valkota.kkiset touhuniekat
ovat löytäneet, sellaiset rakennusai­neet.
Joilla kaildssa oloissa olisi käy­tännöllistä
merkitystä suurille Ihmis­joukoille
taricoltettujen pommisuojien
rakentamisessa, ,
Toinen kysymys. Jota amerikkalaiset
ammattimiehet koettavat ratkaista,
ön BCt miten atomirftjähdyksen Ja s ä ­teilyn
surmaamat ihmiset on korjat-syyäHihen
Väittely, teräyäsärmäinen mIsUvassa Ja historioitsijana Ja «lä­j
ä jyrkkä, mutta ulkonaisesti "kaikki mäkertakirjallljana h ä n olisi suuren
valmennetaan kauhtanan hypistelyyn. ^yyjjn jQuiTiäl^^^
totuuksia sodasta.
Mieleen painuva on myös filmin pie-sentuneena
h ä n lähtee erään kadulla
tapaamansa ilotytön 'kanssa — eikä
h ä n vielä aamullakaan tunne, e t t ä t ä ­mä
oli Francesca. Sota oli kulkenut
eikä tämä sodanjälkeisen Italian elo­kuva
ole poikkeus sen muista yhtä
tunnetuista elokuvista, vaan Icaikista
nilstf. kuvastuu sama pyrkimys ja halu
fakentaa parempi maailma. Tämä
italialaisen elokuvataiteen suunta syn­tyi
niiden taiteilijoiden käsissä, joiden
ilmaisutarve olt patoutunut 30-luvun
Jä sodanajan terrorivallan alla. Olisi
ihmiskunnalle tappioksi, Jos heidät
jälleen kahlittaisiin.
Mrs. Otto Heinon muistolle
Gorkin Taideteatteri
viettää piakkoin
50-vuotisjuhlaansa
Moskovan Gorgln Taideteatteri viet­t
ä ä pian 50-vuottsjuhlaansa. Teatteri
kuuluu Neuvostojiiton parhaimpiin.
Sen aikana pn esitetty Tolstoin. Tshe-hovln.
Ibsenin, Shakespearen, Turgen-
Jevln. Gorkin, Ivanovin ym. näytel­miä.
Esimerkiksi se on esittänyt Tshe-hovln
"Kirsikkatarhan" 1,173 kermaa Ja
Gorkin "Pohjalla" 1.232 kertaa.
Perustamisesta saakka mukanaollel-ta
on enää Olga Knippcr-Tshehova ja
Vassil Kachalov elossa.
Gorkin Taideteatterln perustivat
Konstantin Stanlslavski ja Vladimir
Nemlrovich-Danchenko. Näiden suur­ten
teatterljohtäjaln ohjauksella ke­hittyi
siitä sellainen teatteri Jolla; el
koko maailmassa ole vertaa. Se on
tehnyt useita ^rallumatkoja sekä
Neuvostoliiton että Länsl^Euroopan
kaupunkeihin. Teatteri on suurten
ansioittensa Johdosta saanut Leninin
sekä Punaisen Lipun kunniamerkit.
Juhlatilaisuuksien yhteydessä esite­t
ä ä n Sourovin-uusi näytelmä "Vihreä
tie".
Lokakuun 29 p; saatettiin, i^ort
A r t h ^ i s s a haudan lepoon eräs-pslk-kakunnan
vanhimpia Auomalalsla,
mra. Heino. Hän oli saapimut Port
Arthuriin v, 1902 j a asunut koko ajap
paikkakunnalla.
Haudan lepoon päässyt vanhus kuu­lui
vanhaan uranuurtajain joukkoon
Canadan suomalaisten työväenliik­keen
rintamalla.' Hän oli yksi, niitä
ahkeria työmuurahaisia,, Jotka vuo­desta^
vuoteen ahertavat Joukkoliik­keen
jokapälvälsUsä käytännöllisissä
tehtävissä. SellalslEsa tehtävissä. JoU
kä eivät nosta, tekijäänsä nimellisesti
historian lehdlllf. \
Raatajavanhus oli Vksl CSJtn ny­kyisen
Port Arthurin osaston perus­tajia.
Vähän on e n ä ä tuota perusta­vaa
joukkoa Jälellä. Tietääkseni ei ote
kuin yksi Ja joitakin. Jotkaylittyivät
mukaan Jonkun aikaa Jälkeenpäin..
Siihen aikaan kun toimittiin "Tor^.
palla". kuka missäkin tehtävässä, use­ana
Iltana viikossa, oli vainajakin in­nokkaasti
mukana, milloin palkkoja
puhdistamassa tai Jotain muuta jouk.
kotyötä suorittamassa. Iltama-ja Juh-latllalsuukslen
ravlntolatyö oli hänen
vakituinen tehtävänsä monia -vuosia.
Niinä aikoina en kertaakaan kuullut,
e t t ä hän olisi kieltäytynyt tehtävistä.
"Juu, kyllä minä sen teen, Joä vaan
luulette, että pystyn siihen", oli h ä ­tien
vastauksensi kun tuli kysymyk­seen
henkilön valitseminen. Siihen
aikaan ei tosin kukaan tuntenut sa­noja
"minä kieltäydyn", kun tuli ky­symykseen
joko helpomman tai v a i ­keamman
työn suoritus.
Vuosikymmenen toisensa Jälkeen
h ä n . ahertell yhdessä toisten kanssa
suomalaisten kulttuurityön rintamal­la,
keittäen kahvia Ja uhraten a l -
kaan.$a kalkkiin niihin tehtäviin, mlt-kä
tavallisesti Jäävät huomioimatta,
mutta ovat slltf joukkotyön kokonai­suudelle
yhtä välttämättömiä kuin
paraskin juhlapuhe . . . Hän kirjoit­ti
aikanaan monta lehteä käytännöl­listä
"Työn historiaa".
' Vuosi vuodan perään lisääntyi ikä;
saapunut vanhuus lalmensy työinnon
j a kärjistyvä luokkataistelu, repelle-vät
suuatarildat, ikäänkuin viskasi­vat
.syrjään usean .työväenliikkeen
uranuurtajan. "Toimintaan astui u u ­sia
voimia uusine ajatuksineen. Mon­ta
kertaa he yliolkaisesti ja halveksi-'
vastl suhtautuivat uranuurtajien r a l -:
vaustyöhön. Hs eivät tahdo tunnus­taa,
että ovat astuneet auraftkurkeen
valmiiksi raivatulla pellolla.
Aniharvat suomalaiset raivaustyön
suorittaneet ovat Jaksaneet py.syä
mukana vähäväkisen kansan oikealle
tielle Johtavalla linjalla. He ovat vä­syneet
j a vetäytyneet syrjään aktiivi­sesta
toiminnasta. Olen kuitenkin
varma, e t t ä useampi heistä silti sisäi­sesti
omistaa puhtaan luokkanäkökan-..
nan, juuri sen saman aattc?n minkä
kannustamana he ovat parhaan Ikän­sä
ahertaneet Joukkoliikkeen mukana.
Mrs. Heino oli yksl^'niitä unholaan
Jääneitä raivaustyön työmuurahaisia. 3
Hfin aliersl yhde.s.<!ä toisten kanssa.
Joiden työn tavoitteena on koko v ä ­häväkisen
kansan kesäpäivän nousu,
Sen aomun koitto voi mahdollisesti
olla monen takatalven takana — mut­ta
kerran se varmasti noasse. Siihen
luottaen me aikalaisesi muistelemme
kunnioituksella työtäsi ja. kostamme
tehdä voitavamme vaeltaessamme e-teenpäin
köyhän kansan kivikkoisella
polulla siihen asti kunnes lyödään
rajatolppa itsekunkln elämän Ja t u n ­temattoman
tulevolsuuden rajalle. ^
Lepää rauhassa'paljon kokenut van­hus,
— A. K .
YKSI JÄSEN . . .YKSI ÄÄNI . . .
WOltKERS' CO'OP ON KANSAN-VALTAINEN
LIIKELAITOS
. . . Olkaa osuustoiminnan kannattaSal
E. Ludwifi^in kuolemassa
menetti Saksan älymys-*
tö suuren taistelijan
Syyskuun 4 p ä i v ä n ä kuoli Sveitsissä
saksalainen kirjailija EmlK Ludwig.
Hän oli saavuttanut mainetta varsin­kin
Goethen, Blsmarckln, Napoleonin
Ja keisari Wilhelm II: n eläkertojen
kirjoittajana,
Ludwig o l i . syntynyt Bre-slaussa
1881. Hänen nimensä oU varslnal-
—_ ^ sestlCohn j a s y n t y p e r ä l t ä ä n hän oli
vaikka esim. amerikkalaisia gängs- y&ikka hän omaksulkln
kristinuskon. Juutalaissyntyisen u l ­koministerin
W a l t h e r Rathenaun
murhan jälkeen h ä n kuitenkin kään-»
tyl juutalalsuskoon "osoittaakseen si-;
ten solidarisuutensa omaa kansaansa
kohtaan".
Natsivallan aÖcana Ludwig Joutui
epäsuosioon, Ja, h ä n e n kirjansa pol­tettiin
roviolla, Hitlerin päästyä val­taan
h ä n lähti Sveitsiin tullen myö­hemmin
tämän maan kansalaiseksi.
Tols«n maailmansodan aikana h ä n
asui CaUfomiassa, Josta h ä n 1945 pa-kaa
hetkestä, jolloip Sisiliaan on i^^- i^si Qveitsnn.
.^v^'^-^ ^y.^^ — -.-r-— jEsmimili LL<uudawWilgg kKuUuUlIuUiI oSaaikiasmani vvaa(p/aaaa--
nuoren itaUalalstytön, j a kun he koi* jniells-radlkaallseen älymystöön, 20-
me kulkevat läpi kauniin vuoristo- mvun lopulla julkaisemallaan paljas-metsikön,
vie toinen BotilaLsta tytön tuksella ensimmäisen maailmansodan
syrjemmälle. Aamulla heidät löyde- gyyiiisyygitysyr,-iyksestä ^ " H e l n äkuu
THREE STAR HOUSE
13 Maple St. North Tlxnmins, Onlarip
Uudet, omistajat .
M. VIITASAARI JA P. BROMLEY
Kaikki hotdlioikcUdel.
S U L K E U D U M M E SUOSIOONNE.
^^^^
1914") h ä n herätti kansainvälistä huo­miota,
mitä vahvisti erikoisesti hänen
Saman elokuvan eräs toinen epi- pgrsoonalUnen Napoleon-tutkintansa,
sodi kertoo sotilaspapeiste. Jotka etsi- taas esim. Goethe-eläkerta oli
Vät yösijaa e r ä ä s t ä .taistelukentän lä- huomattavasti heikompi. Ludwigln
heisestä luostarista. Eri uskonnot Ja volnia ei ollut varsinaisesti tleteelU-erllaisefe
maallmankateomukset tör-r ggssä . hlstorlantutkimuksefisa, vaan
määvät vastakkain luastarln. pienessä tutjtimustulostensa -p e r 8 oonalllsessa,
huoneessai .YöiT hämärässä'käydäÄn iolsteliaaissa j a dramaattisessa esfttä-
Faslsmlnvastalseen taisteluun Lud­wig
kansainvälisen kulttqurlrlntaman
jäsenenä osallistui ' voimakkaasti ja
tehokkaajstl.
•Palsan" ehkä vaikuttavin tarina
kerrotaan lyhyessä kuvaelmassa nee-kerlsotilaasta
ja raunioiden keskelle
piljottautujneesta sotaorvosta. Taiste­lu
on kulkenut yirkaupungln J a soti-las
on Istuutunut lepäämään. Hän- -]VIielipidevainO
riisuu raskaat kenkämä, mutta rau- .
liloista hiipii ryysyinen poika ja ottaa,
ne. Hän joutuu kuitenkin rlkokses-tava
kaduilta Ja haudattava, etteivät
korjaajat eaa Bamalja korjattavien
kohtaloa? Siitä tulee pclolttava t«h-lävä,
sanovat aJjlantUntljat. Sillä,
n i i n he sanovat. Jokainen, joka on
puolentoijta.. kilometrin matkalla r ä ­jähdyspisteestä,
menettää varmasti
henkensä, Valnaijla tulee olemaan
vahvasti Ja ne kalkki tulevat ole­maan
vaarallisia.
rehoittaa
Britanniassa
taan kiinni. Ja pojan suojakseen kai- Lontoo, — ALN) — B e r y l Lund. tun-yaman
kuopan partaalla sotilas ja. nettu brittiläinen vaudevlljetähtl. on
nälkäinen lapsi vaihtavat riipaisevia eroltettu tarvikemlnisterln viraston
palveluksesta. Hallituksen taholta i l ­moitetaan
syyksi «en, että Beryl "on
ollut yhteydessä kommunistien kans­sa
sellaiisella tavalla, ettei h ä n t ä voi­da
pitää luotettavana". Miss Beryl
arvelee erolttamisen, johtuvan siltä
kun h ä n osallistui teatterissa sellal-eeen
pllanäytelmään. Jossa näytetään
kuinka huliunkurieen näköinen "tun­keilija
puhdistaa Britannian hallitus­ta"-.
1
Saadaksenne hyvän paikan laivassa tehkää paikkatilauksenne heti.
Halutcssahne: tarkempia tietoja kaikista matkaa koskevista asioista
kääntykää paikalllsaslamiehemme puoleen.
SWEDISH AMERICAN LINE
600 Dorchesler St.> W., Montreal % Que.