1948-07-27-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
l (LIBEBTT) — Independent Labor Organ of Plnnlah Canadlana. Ee-tobllshcd Nov. 6th 1917. Authprized a« second class mall by the Post Office Department, Ottewa. Pub- Ufihed thrlce weekly: T u e s d a y s, Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Company Ltd., at 100-102 Elm St. W., Sudbury. Ont., Canada: Telephone*: Buslnesi Office 4^084. Editorlal Office 4-4285. BSUu«er E. SuJui. Editor W.EUtmd; Ualll^ address Box 09, Sudbury. Ontazlo. Advertlsing rates tipon spplicatlon. Translation free of charge. TILAUSHINNAT: Cänadassa: 1 vlc $5.50 8 kk. t3.00 3 kk. tl.75 YhdysvalloiMa: 1 vk. $650 6 kk. $3Ä) Suomessa: a vk. $7.00 6 kk. $i«.O0 Työmies 45-vuotia8 Asketläin vielt! VhfJysvalioissa ilmestyvä Työmies 45-vuotJsjuh- Jaansa 5e oli merkkitapaus taman mantereen suomalai;>en , lyo-väenly)< keen historiassa: -lyrjmies on vanhin suomenkielinen työväen lehti talla mantereella. Kuluvan vuosisarlap alussa, jolloin Työmies perustettiin, tapahtui tieteellisen sosialismin läpimurto Amerikan työväenluokan keskuuteen. Sosialismin aate voitti silicjin pysyvän jalansijan teollisuuksissa, metsissä ja pelloilla raatavien amerikkalaisten mielissä. Tyomiehesta tuli sosialistisia aatteita kannattavien amerikansuomalaisten äänenkannattaja. Työmies on käynyt lapi: monet koettelemuk.set ja hipai.ssyt ne. kunnialla. .Se selviytyi .Amerikan suomalaisen työväenliikkeen suun-tariitaisuuk. sista ja johti suuren joukon tyolaisia entista seivemmille aatteellisille vesille. Kaikilla tyovaenlehdilla on myös taloudellisia vaikeuksia. Xiiden pystyssapitaminen on vain mahfiollista pohittisesti valveutuneiden kannattajien yhteisillä ponnistuksilla. Työmies .sai heti alusta lahtien laajojen amerikansuomalaisten joukkojen kannatuk.sen ja .sen takana on edelleen"kaikkein valistunein osa työläisistä ja farmareista^ ., Ilman pelkoa on lehti o.sallistunut taisteluun työväen elinehtojen parantami.seksi ja amerikansuomalaisten työläisien jarjestami.sc.s,s.i sen merkitys on suuri. .Se on tarmokkaasti taistellut rotuennakkoluuloja ja poliittista .sortoa vastaan. . SuomcnrXe-uvostoliiton talvisodan aikana, jolloin amerikansuo-' malaisten ke.skuude.s.sa taantumus harjoitti mita haikailcmattomintä sodanljetsyntaa, valaisi Työmies lukijoilleen misla todella on kysymys ja esti huomattavan maäran tyolaisia kääntymästä harhatielle. .Saimoin-koko .sodan aikana .se puolusti tarmokkaasti Roo.scvcltin .sotapolitiikkaa fasi.smin tuhoami.seksi.. : .Vyt kun \Vali Streetin imficrialistit valmistuvat .sotaan on .se asettunut tinkimatt()masti rauhan kannalle; .\yt Tyomi.es osallistuu täydellä voimallaan vaalitaisteluun Mcnry Wallacen valit.semi.seksi presidentiksi, joka merkit.sec käytännöllistä taistelua rauhan asian puolesta WalK.Streetin .sotahysteriaa vastaan. Lehtemme i)uolest;ian onnittelee 4.-)-vuofrasta Työmiestä! Ranskan poliittisen kriisin selvittely — ' —SihHmaninhallitiik.sen. eroamisen jälkeen syntyi Ranskassa hallituskriisi, jota on olhit vaikea ratkaista. Viime lauantaina kansalliskokous hyvak.syi .Andre .Marien |iaaministeriksi. 'Iata kirjoitettassa; ci vicla tiedetä hänen hallituk.sensa; kokoonpanoa, mutta mitaan suurempaa pöllitti.';ta muiilosta ei ole odotettavis-sa..Marie oli Schu-manin hallituksen oikeusministeri ja neuvotteluja on käyty halllluk-scn muodostamisesta entisten hallitusi)uoluciden kanssa; - Hallituskriisin ratkaisun vaikeus osoittaa maan poliitti.sen ja ta- . loudelliscn aseman horjuvai-stiutta. Perinnäistavan mukaan olisi presi- : dentin ensiksi tarjottava pääministerin paikkaa maan suurimman puor lueen johtajalle, joka Ranska.ssa on kommunisti M. Thorez. Viimei-sen maailmansodan jälkeen on tata perinnäistapaa rikottu ja kommunistit eivät ole koskaan .saaneet pääministerin i)aikkaa. Schumanin hallituksessa ei heillä ollut edes yhlaanniinistcnn paikkaa. On .selvääkin, etta . kun maan suurin ja vaikut usv.iltaisin iiuoUic talla tavalla sivuutetaan, niin juuri nuiodo.stettavan taikka muodostetun halliluk.sen poliittinen . asema tulee olemaan horjuva .samaten kuin oli Schumanin hallituksenkin, a.scma. Tama on Wall .Streetin ohjelman toteuttamista, jonka ; edcs.sä matelevat noyraniskaisina Ranskan sosialistit ja ke.skustapuo-luect, joiden kasiin hallitus tulee edelleenkin, jaamaan. , Kuten tiedetaan, kaatui .Schumanin hallitus puolustusmaarara-haky. symykse.ssa. .Marshallin- suunnitelman toteuttajat ovat kietoneet • Ranskan omaan verkkoon.sa ja Schumanin hallitus tan.ssi noyrana heidän .soittonsa nnikaan. Ranska on menettänyt toisfai.seksitalou-. dclli-sen itsenaisyyten.^a: ivsinierkiksi Marshallin suunnitelman mur . kaan on Ranskan sijoitettava • Ran.skan pankkiin .se .sama maarä frangeja kuin nvita niiden tavarain arvo on joita Marshallin suunnitelman alaisena tuodaan Ranskaan. 'lama raha on Wall Streetin herro-, jen llarrimanin ja Hoffmanin niaarattavis.su;,'Namat herrat maaräa-. vat minkaniaan kan.ssa: Ranska .saa tohda kauppaa. Jos Ranska rikkoo tata maaraysta, nnn ylempänä niainitut pankkiirit voivat katkaista kaiken .Marshallin suunnitelman avun". Ranskan lentokone- ia autoteolli.suuson jo nyi joutunut suuriin vaikeuksiin koska amerikkalai.set pakottavat, tuotteitaan Ranskan markkinoille. Samaa voidaan niyoskin havaita monilla muilla teolli- .suu.saloilla" Ranskassa on jo havait lavana työt tomyyt la vi.s.seilla tyo- . aloilla, .joka on inerkkina vakavan; taloudellisen krii.sin lähestymisestä; Ran.skan taloudellista kriisiao.soittaa niyos ulkomaankauppa. Vuor den 194S ensunmaiselia nelianneksella tuotti .se noin 1 .S miljaardia-frangia enemmän tappiota kuin vastaavana aikana edelli.senä vuonna.. Ranska on estetty.laajentamasta kauppaansa idan uu.sien demokraat- • tisten maiden ja Xeuvostoliitonkanssa. joiden kanssa olisi voitu tehdä edullisesti kauppaa Viime aikoina (in ollut 'havaittavana, etta. amerikkalaisten imperialistien ajama |)olitiikka ei ole saanut Ran.skan keskustapuolueiden- Itaan taholta, tayita kannatusta.Tama epäilemättä johtuu stita, etta Ran.skan kansan suurimman eneniniiston ke.skuude.s.sa huomataan Sakr san imperialismin j)onkittaniise.s.<a olevan Ranskan turvallisuuden: vaaran. Ruhrin teoIlisuusIaitok.<ci on palautettu entisilUvomistajilleen. jotka ovat' syyllisiä sotaan. R.mskan konmninistipuohicen sihteeri Jacques Dutlos saiu>ikin a-ketlain etta "Ranskan kansa näkee lansi- Saksassa Hiilet m haamun kolioamassa amerikkalaisten kenraalien takaa'' ^ : • Ranskan.uusi hallitus ci voi oll.v pitkäaikainen. Ranska on vaikean kriisin edc.ssä.Kuroopaninanncrinaan yhtenä suurena valtiona- .sen • tulevaisuudella on .«iKuri merkity.skan.sainväli.^een tilanteeseen ja. Ranskan kan.salla. jonka vai t;iv%*i enemmistö, pyrkii taloudelH .suuteen ja rauhaan, un .siUKUisasan(Utavana siitä voidaank^^ maailman rauha. Blvu 2 Tiistaina, heinäk. 27 p.— Tuesday, July 27 j^gpyjljgjjpgjjjg on kesätoiminta ollut vilkasta Suomen sosdem-puolueen johto teki alotteeh A s e v e l i f i i t o h perustäiilisreksi Suomessa tulee uusi hallitus \'iimeiset Suome.sta saapuneet tiedot kertovat. että Suomen piiä-ministeri rekkala on pyytänyt crou; johon on suostuttu. Tätä kirjoir tettaessa ei vielä tiedetä kenelle on anneltu hallituksen muodostami- , sen tehtävä. Ofkeist.oso.sialidertU)kraattinen,ja^t peittele sitä. että sillä taholla suunnitellaan hallituksen oikealle suis-- tamista. Järjestyneen työväestön laholta on esitelty julkinen vaati-muLs. että vasemmistotyöläisille; tulee antaa entinen määrä .edustus-l> aikkoja uudessa hallitukse.ssa ja Työkansan Sanomat kirjoittaa tämän johdosta seuraavaa: ' " Kapuskasin?. r--. Saiar.VÄomitoan ti-laieuas taalla.tk. 18 p:na Jenny Ja I Ihanto Poki-jmaon ' farmikodiF.sa. on- I ni.stui aivan yli .fjdotuloiicn. ainakin rahalli.sesti. Ilma oh oikein kauni.s I iltapäivällä ••vai.-:ka tie oh .sateen jal-i keen vida kovin markaa nnn. etta menomatkalla ei oikein. voinut ke-vvo.^ tl a.stella kun savi. tarttui nnn kiinni-jalkinci.snn.cita varmaan huo-meni- s-sa' .sima tie.ssa oli vain .suuret kuopat jalclla. Se oli hau.skaa ja virki-stavaa, että .sai kcsan ka-uniilla ilmalla . oikeiri luonnon helma.ssa. nauttia niistakai-ki. sta hvvi.s^ta antimusta. joita .sinne oli jarje.-tetty, . Vaikka tama meidän joukkomme on melko pieni nn .se hvvin uhrautuvai.s-ta. Nytkin ta.s.sa mainitu.s,sa tilai.suu-, clfj.ssa mukana olevat tekivät parhaansa .suna, etta tulopuoh nou.-;lsi hyviin .saavutuk.sun.. Hauskin puoli ta.s.sä asia.s.sa oli .sc, etta u.seat henkilöt, jotka eivat.saapuneet juhlaan, avustivat suoranaisesti. rahalahjoituk.silla paikan paalia ja vielapa jalkeenpainkin. Tama kaikki on todistus .silta kuinka hyvana ja tarpeellisena :.saira.skoml-tean t\'o ja sen olema.ssaolo taalla todclli,suudc.s.sa pidelaan.ja komiteal- /c myo.skin lankeaa kiitos sMtfj, etta sc on hvvm tchtavan.sa .suorittanut, niinkuin Aino lervchdyk.scsKaan sen julki: toikin .silla toivomuk.sella.. etta .sana.s-komttean tvoskcnlely yha edelleenkin •Jatkul.si. yhta an.siokkaa.sti. Komitean puolesta . pvA'dctt.'inkln ta.s.sa lau.sumaan kaikille oikein yhteiset pai^haat kiitokset kalke.sta .siitä hyva.sta kannatuk.se.sta. Kaikki- mitä ta.s.sa. tilaisuudessa tarvittiin oli saatu lahjoituksina, joten kaikki jai puhtaaksi . tulok.si sairashuoltokomitean ka.ssaan. Kaunat kiitok.sct vain kai-, killc lahjoittajille ja. työn tekijöille. jo.s,«a niin aulii.sti .avustettiin, erikol- .se.sti kiitos Jennylle ja Ihannolle siltä kauniista uhrautuvaiusudcstannc, kun annoitte kotitanhuvallanne viettää nnn nautinnollisen kesäpäivän.^ "Näitä taman tapaisia tilai.suuks!a .saisi täällä olla vfiin u.seammasti; Saira.skomi-tea haluaa tassa lähettää tervehdyk-scn. sa .seuraaville: Anja Höök Londo-ni. s.sa, Ami Jokimäki Fort Wtlliamis.sa. John - Vuorela Haileybury.s.sa ainakin viimeisten tietojen mukaan .(muuten komitea toivoo saavansa jotain tietoa Vuorelaltat: ^ ... Vaino Ekola - joutui Toronton sai-, raalaan työmaallaan loukkaantumi- .son johdosta. . Handia on ka.si kipsi.s- .sa. ja nyt. hänet on siirrcttv Maltoniin Ont.. Toivotaan kalkille;sairaille mitä parhainta tervehtymistä, la toivomus, qn, etta paikalliset a.sukkaat .sikäli kuin vain on mahdollista kävisivät hcita-katsoma.ssa. : Paikalli.sesti kotonaan salra.staa talla kertaa Hilma Mäntynen. Hänellä on jalka. kipsi.s.sa.kun kaatuc.s.saan loukkaantui nnn pnhoin. Ikäviä ta^ pauksia. toivotaan Hilmalle hvvää ja pikaista tervehtymistä.'. Sun ja Viljo .Monkka. jotka olivat taalla 4 vuotta kämpällä työ.ssä muuttivat, jälleen, -takaisin \ Torontoon:. Heis.sa menetimme yhdet hvväfc järjestötyötämme, kannattavat .henkilöt mutta. tarVitseehan. Torontokin avuliaita ihmisia. Ton-ommc heille hauskaa kesälomaa .«iclla Torontos-sa. Kiitos vain taalla käynnistänne ja kaikesta ja säilyköön toveruus aina vä-iillanimc; • Entiset. pitkaiiaikaisct. Kapuskasin- Kin-- a.sukkaatHilma. Rinne- ja Gust Land.strom Torontosta olivat" täällä kayma.ssa:: Hilman t.vtar. Alli Land- .stromin luona;. •.•Kiitos kävnni-stänne ja .Mita kun veitte minutkin mukananne- Torontoon.^ etta .saimme osallistua yhde.ssa valtavaan^ laulu- ja soittojuhlaan. jo.s.sa. ama teillä oli kvv-. tl valmiina, asunto ja kaikki, muu, josta kaikesta teille suuret kiitoksct. Liitlojuhlaon sitt.cn. jo aivan ove.Ila Touoniine sille h^\aa menestvsfa ia toivottavasti ;tnalta.<in. mencc-useam- Suomen A.seTeIiliitoii pcnjstami-'mainitun puolueen puoluesihteeri A. han tekoa vastustavan hengen. nen osoittaa kuinka sosdein-|)uo-: Aaltonen on liittomme puhecnjohtar lueen johto on ollut valmis yhteis- i jalle ja .sihtcenllc ilmoittanut. Herra toimintaan äärimmäisen taantu- Aaltonen huomautti edastajillemme ~muk.sen kanssa. Suomen Työkan- eraä&sa neuvottelu.^.sa Hel.sinei.ssa kesän Sanomissa selitetään tämän sakuun puohvalissa, etta jp touko- : lakkautetun fasistijärjestön histo-; 5tuu.ssa oli asiasta keskusteltu sos-riaa seuraavasti: " dem-puolueen puolueneuvostossa ja • (ja talloin tultu siihen tulok.secn. etta Talvisodan jälkeen oli havaittavLssa ; ^,-1 rintamiesjärjestö on perustctta-voimaicasta demokraattLstcn ainesten va. Tämän neuvoston päätöksen jöh-aktiyi. soitumLsta ja sodanvastaLsen • dosta kävivät puoluesihteeri Aaltonen mielialan leviäm\sta. Silloin perus-1 jg pääjohtaja Eero: Rydman esittä-tcttun Suomen ja. Neuvostpliitpn ys- : niä.^sä päämini-sterille uuden järjestön tavien - .seura, .samoinkuin Työläis-, r perustamisen- tarpeellisuutta., Kun nntamamie.syhdistyk.sia.. jotka salvat • {^^5,^ hankkeesta ilmoitettiin sotamar-laajaa joukkokannatusta. l .salkka Mannerheimille, tahtoi hän ToLsaalta : porvaristo valmustautui.; kuulla Vapäu.=.sodan Rintamamiesten revanshisotaan ja etsi kosketu.sta Sak-, Liiton mielipiteen ja liiton mahdolli-sannatseihin, neuvotteli heidän kans- i .,;ct suunnitelmat tQimcnpitei,stä . yh-saan yhteisestä .sotasuunnitelmasta, .teistoimlnnan aikaansaamisesta. Pu- Kotimainen tilanne muodostui porya-[heenjohtajamme selostikin hänelle nstollc vaikeak.si, .sen olrtukahdutet-r^aikki he .suunnitelmat ja aloitteet, tava liikehtiminen ja hajoitettava, ko- j joita oli olema.ssa ja jotka liittokokous koontuvat demokraattiset - voimat.sittemmin hyväk.sylkin. Näihin liiton murskattava heidän jarje.stonsa, pe- 1 uudelleenjärjestelyä koskeviin toimen-, rustettavaomat jarje.stot. jotka kerai-; piteisiin ilmoitti sotamarsalkka ole-sivät joukkoja ja. ylläpitäisivät sptai.s-j vansa tyytyväinen. Kun .siis kuitenkin ta henkeä peitetyn tai avoimen sota-oli ilmennyt oireita rintamamiesten propagandan ja neuvostovihamieli- j hajaantumiseen, paatti sotamarsalkka .syyden varjolla. , . : asettaa komitean, ei suinkaan .suun- Yhtena sellaisena keinona oli Suo-inittelemiaan uuden liiton perustamis-men Aseveljien Liitto, joka perustct-.; ta. niinkuin var-slnkln sosialidemok-tiin va.stapainoksi Tyolaisrmtama- 1 raattisessa .sanomalehdissä on kerrotr järjestöille ja SNSlle. Sen piti muo-: tu, vaan päinvastoin suunnittelemaan kata maaperää uudelle rcvanshi.sodal-le, hajoittaa rauhanrintamaa .seka e.s-taa lähentyminen Neuvo.stoliittoon. ^ Lutto perustettiin Helsingissa v. 1940; Julkl.suude.ssa on yleensä se ka-sity. s; että SALr peru.stcttiin sotamarsalkka Mannerheimin aloitteesta j.V sama ka,sitys tulee myös sille, joka tutustuu perustamisvaiheen aikui.siin sanomalehtikirjoituksiin. Mutta koska tama käsitys ei va.staa täydelleen todellisuutta, .selostamme^ asiaa hieman laajemmin. Taantumus tarvitsi järjestöä; jonka .se voisi asettaa vastapainoksi perus-, letuille rauhan ja ystävyyden tunnuksella toimiville demokraattisille järjestöille.; Maassamme oli olemas- .sa lukuisia järjestöjä, jotka olisivat voineet kerata riveihinsä rintamamiehet .samas.sa tarkoituk.scssa, mutta niiden luonne ei ollut kyllin peitettv. harhaanjohtavaa jotta niita olisi voitu tahan tarkoitukseen kayttaa. Erikoisesti rutitaantumuksellinen . Vapaussodan Rintamamiesten Liitto yritti .saada riveihinsä kerättyä kaikki rintamamiehet ja oli ponnistellut luodakseen yhteisen asevelijarjeston talvisodan aikuisten rintamamiesten kans.sa,. mutta ei ollut «ilna. onnistunut, koska VRL perustui selvälle luokkapohjalle, oli syntynyt vuoden 1918 teurastuskentilta : ja vaali pyhänä luokkasodan aikuisia verLsia työläisille vihamielisiä perinteitä. Sen pohja oli liian .kapea onnistuak.?een luomaan yhteisen ja "puolueettomalta" näyttävän aseveli järjestön. . Muissa piireissä oli kuitenkin samanaikaisesti tehty yrityksiä ajatuk- .scn toteuttamiseksi. Naitä toimenpiteita, jotka liittyivät Suomen Aseveljien Luton perustamiseen, selostetaan Vapaussodan Rintamamie.sliiton kier-tokirjeessa. N:o 7/40 Cpaivatty.Tampereella 12..pna elokuuta. 1940) seuraavasti "Paivalehdejsa seka eräissä Suomen Aseveljien Liiton kokouksissa on mainittu, etta aloite uuden hiton perustamisesta on lähtenyt .sotamarsalkka Mannerheimin ; tiiholta;. Tämä tieto on vaara.: Aloite on lähtenyt so.sdem-puolueen puolueneuvostosta, nunkum pia- juhlavieraita.- siis Inttojuhlassa tavataan. Kcsan kuumuudesta huolimatta tahdon tassa jo ajoissa huomauttaa CSJ:n osaston jäsenille ja niiksi aikoville, etta muistakaapa saapua köT koukscen clok. 8 pna klo 2 ip. Tassa kokouk.sessa myöskin keskustellaan laajennetun tpk:n- kokouksen paatokr sista, SIIS innostavaa kuuntelemista. — Raportten. •••.>odan . lalkcincn kokemu.s osoittaa sen. ^etla .kommunistit ia: muut kansandemokraatit -.ovat demokraattisen sisäpolitiikan johdon-inukai,< impia edustajia.. Xi menomaan. heidän vaat.imuk.sestaan.. vali-:- . r.iuha.sopiinusta ryhdyttiin.:,heli .sen solmiamisen jälkeen toteuttamaan • niillakin.kohilui..lotka vaalivat demokraattisen järjestyksen pystyttämistä >uomecn. Kansandemokraatit kavivätvtarmokasla taistelua :1a- .^puanlakicn lakkauttamiseksi, .sotaansyyllisten ja asekalkijain rankai^ seini.^cksi. demokratijtn suojelemiseksi erityisesti •kokoomuspuoluce- •.seen pesiytyneiden .salahitlolaisten ja muiden.-vakivaltamiesten .kaap-• ^ pau.<yriiyk.silta. .Kommunistinen ;sisamini.steri.'saattoi tähän maahan iariest>'kson.. lonka vallite.ssa kaikilla kansalaisilla myös vahemmistö-tvoiaisilla. ovat i^crustuslain •määrittelemät ihmisoikeudet. Kaikki poi:- vaiilliset. puolueet ja.: n-iyos- sosdem.-puolucen. Johto .: ovat.; tavlina tai toisella .vastustaneet nykyisten', verraten demokraätlistcn olojen jiystytiämistä.. Siksi onkin. :nletettavis.sa. että hallitus: jossa. ei ole vahvaa kansandemokraattista edustusta; .pyrkisi vähitellen palaa- • , maaiv.takaisin ennen solia valinnee,seenväkivaltakomentoon..^,.V " Kommunistien Ja muiden kansandemokraattien ansiot neuvosto-^ ^ystävällisen ulkopolitiikan alalla ovat :.vieläkin kiistämättömämniät; • Nimenomaan heidän ansiostaan Mauno Vekkalan hallitus torjui taan- • • tunuislcirin .yriiykscn:::sitoa Suomi .Xeuvostoliilolle vihamielisten val- -lojen : Mar.shaIl-sopinnikseen. Samoin 'kansandemokraatit' saavuttivat tai^ieiullaansen. että Suomen ja Xetivostoliiton välillä solmittiin^^^y v>}-s- .Ja avunaniosopjmus. Sotakorvaushelpotukset saatiin ikominu- --•nistin-iinisterien esityksen, johdosta. Sitä vastoin koko kommunismiväs-:- .täinen rintama kokoomuspuolueesta v sosdem-puolueen johtoon asti on .monin tavoin:.vastustanut Suomen etiiihin?perustuvaa neuyostöystä-^ rvällistä ulkopolitiikkaa. Siksi voidaankin sanoa, että vain hallitus, jos- • sa on vahva kansandeniok>aattinenedustu.s. kykenee edelleenkin turvaamaan Suomen :ulköpoliiltiset edut.'' iJi mahdollisuuksia ja keinoja rintamamiesten hajaannuksen estämiseksi. Tama komitea, jossa myös liittomme oli edustettuna, lahti . kuiteiikin.- jäsenten enemmistön paatoksen mukaisesti heti alusta pitäen suunnlttelef maan uutta liittoa, koska, niinkuin komiteassa ilmoitettiin, vanha Ihtto Cl ole .sopiva suta .syystä, etta se rakentuu vuoden 1918 vapaussodan pohjalle." Jo ylläolevasta lyhyestä otteesta käy ilmi, etta tarkoituksena oh luoda jar-' jesto,: joka "estäisi rintamamiesten hajaantumisen", ts. estäisi talvisodari kokemuksista viisastuneita rintamar miehia. vetämään tapahtuneesta oikeita johtopaatoksia ja hittymaäh rauhaa puoltavaan demokraattiseen rintamaan. Sen vuoksi luotiin järjestö, jonka luonne olisi mahdollisimman suuressa maarin hämätty, peitetty sen uutta sotaa palveleva tarkoitus, saatu vedettyä siihen mukaan laajat kansalaispiirit ja siten kulkemaan uuden sodan valmistelijoiden talutusnuoraa-: sav- . Mielenkiintoista on tässä yhteydessä todeta se, etta tässäkin työväestön rauhantahdon hajoittamistoimmnas-sa, sen jarjcstövoiman nkklrepljanä on toiminut hyvin merkittävällä tavalla o 1 k e 15 tososiahdemokraattinen johtajisto. Se oli aloitteen tckijana ja organisaattorina liittoa puuhattaessa, se antoi .suupalttinsa- .sotapropagandan käyttöön. Se puhui kaikella silla arvovallalla, mitä silla viela oh työväesi, ton keskuudessa saadakseen työväestön : muodostuvan rauhanrintaman nkki ja voidak.seen viela auttaa uuteen .sotaan valmistuvaa porvaristoa pyrkimyksissään. Se. valjasti .o.san Suomen työväenluokkaa Hitlerin veristen sotavankkurciden eteen kan-. samme Vapautta, kansojen veljeyttä ja ihmisyyttä vastaan ollen siten osa- .syyllinen rikoksellisessa ja suuna uhreja seka kansallemme raskaita kärsimyksiä tuottance.ssa sodassa. Sosdem-puolueen taantumuksellinen oikeisto-johto, joka . oikeutetusti kantaa häpeällistä "asevelijuntan".nimea, syyllistyi täten rikokseen, josta se ei kos-: kaan voi vapautua rauhaa rakastavan kansamme ja koko ihmiskunnan edessä Juuri sosialidemokraattisen puolueen näyttelemä aktiivinen osa Suomen . Aseveliliiton • perustamisessa ja sodanaikaisessa toiminnassa aiheutti, sen, etta Aseveljien Liitto sai riveihinsä myoskm paljon, demokraattista; tyolaisainesta. jotka siten joutuivat myötävaikuttamaan mukanaolollaan porvariston sotaponnistuksia. Usean mukaan tuloon vaikutti se: voimakas -S, propaganda. j ota käyt il n Ase vei j ien Liiton suorittaman sosiaalisen huoltotyön merkeissä; Varsinkin sodan loppuvaiheissa tuli yha enemmän etualalle juuri tama puoh, joskin -koko ajan hike säilytti voimakkaana rau- - On kuitenkin turha väittää, että Suomen Aseveljien Lntto ry:n tyo olisi ollut yfcsmomaan sosiaalista huoltotyötä, jonka.tarkoituksena olisi ollut sodan raskaiden seuraamusten; helpottaminen niista karsimaan . joutuneiden kansalaisten kohdalta. : - On .selvittämättä, missa maarin kertyneitä varoja käytettiin sosiaaliseen huoltotyöhön ja miten suun osa niistä meni yksinomaan propagandan "sodan voitokkaaseen loppuun, .saattamiseksi'' — ja miten suun on sc osa, joka on • häipynyt johtavien ascvell-fyyrcreiden omaan taskuun loppuselvityksen päivien aikana. Suomen Aseveljien Liiton puoltajat — SO. usea.s.sa tapaukse.v»a johtavat "a.sevcljet" itse ovat jyrkästi kieltäneet liiton milloinkaan harjoittaneen poliittista- toimintaa tai poliittista propagandaa. Tyrmistyttävä vaite. sillä .suurelle kansalle nama "veljet" ovat tulleet tunnetuiksi juuri.voimakkaan .sotapropagandansa ja kärjistetyn ja törkeän "ryssavihansa" ansio.s-ta. Kuullessamme sanan "Aseveljet" ci mieleemme niinkään muodostu kuvaa avustuksia jakavasta "laupiaasta samarialaisesta", vaan sotaa lietsovasta "Aseveli" lehdestä. VPallesta'", "korpraali Mottasesta" ym. heihin verrattavista. Henkilöt henkilöinä, tärkeintä on kuitenkin .se, etta heidän edustamansa työala on ollut nnn paljon etualalla, etta se on Lskostunut tavallisten kansalaisten tajuun noilta raskailta vuosilta. . . Kuinka työläiset suurella vaivalla riivasivat urliliiukentän korpeen Montrealin naisten toiminnasta Montreal. — Juolahti tuos.sa mieleeni, etta pitaamuistpttaa, jotta Montrealissakin vielä naiset toimivat; vaikka kesän ajaksi on vahan harvennettu kokölfksia. Kesäloma vannettiin silla ajatuksella, etta syksyllä taas kaydaan rivakasti tyohon kasiksi; , Kokoukset, jotka - talvella pidettiin joka toinen perjantai-Uta, on nyt pidetty vain kerran kuukaudessa ja se seuraava kerta on nyt keskiviikkona, tk. 28 p:na Karttusella, 1619 St. Antoine St. Apt. 19. On taas hiukan asii oita ja Kartuska haluaa tietaa kuinka kutimet alkavat valmistua kevat-myyjaisiin. Jos joku haluaisi ottaa toita auttaakseen myyjäisiämme, niin olla hyvä vain ja tulla kerhoon, kyllä sfeltä jotain löytyy. Jos joku mieskin olisi asiaan innostunut, niin voisi Iltapuhteilla nikkaroida jotain myytavaksi kelpaavaa. - Kerhossa saa myöskin samalla jutustella Olgan kanssa Toronton laulujuhlasta Han on kuulema nahnyf muodostuikin sitten oikein kansain-ison joukon entisiä montrealilaisia. ja "napsmyt" heistä kuviakin. : • Koska CSJ :n edustajakokouksessakin alle viivattiin naisten toiminnan tärkeyttä, nun emme siis kai turhaan kokoonnu ja kun itsellemmekm tämä asia. on. tuntunut määrätietoisesti samanlaiselta, -nnn ponnistelkaamme yha edelleenkin. . Ovathan kokousil-lat olleet aina todella virkistäviä, joten aikaamme sns unohtako- ensi keskiviikkoa. — Meri ^ International piknekki Port Arthurissa . Port Arthur. — Kaksoiskaupunkien kansainvälinen ; piknekki pidetään taalla sunnuntaina elokuun l p : nä: Juhlapaikka on Ostolan perällä, n.s: 5 mailin tiellä, jonne on John- ja Algoma-katujcn. kulmasta .4 mailia. Smnc mennään John St. tietä, kääntyen oikealle Wood-nimisen postilaatikon eteen tullessa. Yleisön kuljei tusta varten lähtee "bussi" Algoma-ja: John-katujen kulmasta kello 12.30, 1;3Q ja 2.30 iltapäivällä. .. Juhlakentalla on jääkermaa, syötävää, ja juotavaaf Samoin on ohjelmassa laulua, soittoa, urheilua y.m. hauskaa Intolasta, Kivikoskelta ja Lapista pain paasee .suoraan juhlapaikalle kun kääntyy DaW5on-tieltäPaquetteAve- .nucn jatkotiellc ja ajaa juhlapaikalle, joka on seii tien varrella luonnöniha-nalla paikalla. Tervetuloa! Kirtland Lake. — Nyt kun meidä^« "olsrnapiälaiEemme" ovat aivan ovell? Ja täällä "olyinpiakyläsEä'' aikaa kaikki olla asianomaisessa kunnossa ottn-maan vieraita vastaan, niin on paikallaan Vähän ottaa pieni tauko. Silloin vuosia taaksepäin kun tätä "kylää" alettiin asua kaikki oli synkkä? erämaata: Silloin jonakin synkkan? syyssunnuntaina ensimmäinen lastr lensi puun kyljestä. : Silloin ryhdyttiin rautaisin käsivarsin raivaamaan tätä aluetta, joka ehka näytti joistakin aivan yliluonnolliselta, ja olisipf Siina yksi. mies saanut ahertaa satoja vuosia. . • . • Tästä alkuperäisestä- korvesta or vielä merkkinä kentän toisella puolella oleva synkkä metsä. Hiljaa ja varmasti todellisten tyolaisurheilijair sitkeydellä ja hyvällä yhteisymmärr ryksellä muodostettiin tama alue sellaiseen kuntoon kuten kaikki vieraat ympäri Canadaa tulevat, sen nake^ mään liittojuhlassa. Nyt valkenee se paiva. etta ne työn muurahaLset, jotka ovat taman raivanneet, tulevat näkemään kuinka, tällä kentällä mittailevat kuntoaan meidän omat valiourheilijamme. Silloin he voivat seisoa kunnia-asennossa ja olla ylpeitä .siitä, etta he ovat tehneet suurta työtä ruumiillisen kulttuurin ja. urhelluliikkemme edistämiseksi; : Tiedämme, että Juhlan järjcstcr ly!5sä on paljon heikkouksia silla nain pienessä seurassa ei tahdo olla tottu-nisita toimitsijoita,; ym. mutta toivomus, olisi, että pystyisimme vieraamme tyydyttämään naissa oloissa kohtalaisesti. Nyt kun kenttämme on näinkin hyvässä kunnossa Ja odotamme mita parhaita ilmoja, niin ci voi liioitella vaikka ennustaa ennätyksiä syntyvän. Varmasti hyviä tuloksia saavutetaan. Vaikka talla kertaa Jymyn urheilt-loita ci nähdä montakaan urheilijain jouko.ssa; niin siihen ovat omat syynsä. • Nythän se kenttäkin on saatu vasta kuntoon, johon on täytynyt khnnittaa kaikkein suurin huomio. Tulevaisuudessa varmasti tulemme näkemään hyviä urheilijoita Jymyn vormussa. • Tässä yhteydessä voi .vertailun vuoksi muistella niita aikoja, jolloin Jymy oli liittomme, huomattavimpia seuroja. Allekirjoittaneella oli kunnia olla mukana lausumassa syntysanoja Jymylle v. 1925. Silloin se lahti taivaltamaan hiljaa eteenpäin, jäsenmääräkään el ollut erittäin suuri; Nain kului useita vuosia. Jymyssä oli useampiakin huomattavia urheilijoita. Siihen aikaan oli kaikkein vaikein kun ci ollut urheilukenttää. Raivasimme Väliaikaisen kentän ^Lindforsin meijerin taakse kallioiden väliin ja se Cometsistä hfvi edustus "pienoi^^ ölympiaJaisiih" väliseksi juhlapaikaksi. V. 1930. Jymyllä oli suuri maara hyviä rata- ja kenttaurhellijoita, ' varsinkin, viestin juoksuissa. Jymyllä oh viesteissä ennätyksiäkin nimissään. Kannattaa myös mainita Jymyn kuuluisasta pair nikaartista. Jolla alalla. Jymy nousi liittomme suurimmaksi painiseuraksi. Telinevoimistelijoita oli myös enttam hyviä ja samoin hiihtäjiä. Kului sitten aika lamaannus-, ja uudelleen nousukausineen, seka ha-jaannuksineen. .Varsinkin 1939 Suomen ja Venäjän valingi selkkaus oli sellainen, joka vaikutti lamaannutta-vasti seuran toimintaan. Naihm aikoihin vaikutti tässä maassa syntyneiden perustama Pinada Club, joka teki myös suurlmerkityksellistatyota ruumiillisen kulttuurin edistämiseksi; Jymyn-toiminta.jäikin silloin melkein olemattomiin, sillä .Finada liittyi myös jäseneksi CASF: aan. Jymyn jäsenet edistivät sen toimintaa yhteisesti. . Tuli sitten aika jolloin SJ joutui pannaan taantumusvojmien hyökätessä niskaamme. Jolloin kaikki voimistelu- ja urheiluvälineetkin takavarikoitiin Ja niita on vielä osa pa-: lauttamatta takaisin tänäkin paivana. Kaivostyöläisten lakko: myos vaikutti urheilutoimintaamme, sillä hyvia seura n toimihenkilöitä Joutui muuttar maan toisille- paikkakunnille, joten toimintakin lamaantui. Jymy- herätettiin henkiin uudestaan kaksi vuotta sitten;: Silla ajalla se on; mennyt eteenpäin melkein jatti-laisaskelin. Tallakertaä se on otta- Timmins._v-3au.seunci osallistuu liittojuhlaan EeuraaTsT^ pikkutyttöä, jotka osallistuvat voimisteluun, 10 naista naisten j l ä l .'oimist«luun tanssiin ja voimL^ seka nom 25 urheilijaa Kenttää lussa tulee urheilijoita joka^^^ la myöskin, viestinjudksuihth Saavutetaanko mitaan huonattij tuloksia, sita on vaikea san!a~6 loka sarjaan tulee miespuolisia i L_ Ujolta ja on tonoa mjöskin pQ noista. Wagnerilla ei ole kilpakin Roinista 107ottelussa, mutta igjj rana on rikkoa Mauno.Passin i i oleva ennat5s 100 m ennätys rnyoskm vaarassa ja muidenkin •kain. ennätykset.. .sillä, Wapner ios taa keskittyä juuri näitä silmälläpitäen Bob Menard loikkasi yli 3 m ta ja oh vahalla hypätä 330 m hyppypaikan huonous. esti.': HJD!: on entinenkin ennätys: Ei ole äi^ tu... vaikka sciva.sennätys nousisi metriin. • Alle 17-vuotias Wallace juoksi 7 ron tossa 60 m: a jassa 7.6 ja cijnii! pn 7,2— Leo Lahden ntmijsä 1 olla; etta sitäkin.vahan.korjataan. Alle 21-v. sarja.ssa on vojmak«ft Menard, jonka pituushyppy on j | m., ja juoksunsa ovat myöskin hyi Yll-ikamiehista . on huomioitii Lauri Rasula, ikämiehistä G M son ja .P.:Voutilainen, sekä alle vuotiaista G.. Kautto, joka on vif ja vahva. -Li.saksi tulee uusia toll kaita,., jotka voivat yllättää. . Taman tapainen on Comet?in liite juhlaan osallLstuvan joukkueen koonpano. — P, V. Tämän vuoden parhaat urheilutulokset ..New York. — AAU:n ääneiikanrf-taja Amateur Athleten kerääni tietojen mukaan saavuttivat yhdii valtalaiset urheilijat taman .vxA aikana kesak. 20 p. mennessä.seura vat parhaat tulokset. vauhdllUsa korkeushypyssä:; 6 8" 6.7>/H' 6.7" ^ 6 7" — 6 7" — 66\" — 6 6'-.." — 66'h" — 6 6" — 6.6" — 6.6'' — 6 6" — 6 6" — 6 6" — 6 6" — Coffman,,Ex-Rice Heintzman.-Bradley Polytechnic Institute Hangar. Galif. Eddleman. Illinois . Mondsehcin, N.Y.U; McGraw, Rice Waltcr.s.'Texas •: •• Barnes. Calilornia... Dancer;. California Barksdalc, Oakland. Bittners.:-.v.;' Scofleld,. Kansas . Stannich.Calif. BiffIc;-Denver • Irons.IUinois . • Vcssie, Ne% York Vislockv,-Nev Yort. Vancouverin työläiset merimicslakkolaisten puolesta Vancouver. — Burrardin kuna kan työläiset ovat lähettäneet- * nisterl Kingille sähkösanoman, tuomitaan se valinpitamät millä hallitus on suhtautuntit -Järvien - lai va yhtiöitten. harjoitt Canadan lakien rikkomiseen. . Sähkösanomassa vaaditaan ) ^ semaan ja saattamaan oikeudent:^ ne henkilöt, jotka o%at mtuysä keisecn \iiden merimiehen affl? seen _ Venus on lahcs kaksi kertaa kaukana auringosta kuin Meri ja se on melkein maapallon m nut vastaan minkin suuren tehta kuin httojuhlan jonka onnistum-^ ovat mukana kaikki ne suom jotka edistävät ruumiillista kuu kansalaistemme keskuudc^^ - PÄIVÄN RÄKINÄ Puolustakaa merimiehiä Canada alkaa olla .eräänlainen: poliisivaltio. Joka muistuttaa hyvin fa-sistivaltioita. Täkäläiseen elämänkuvaan alkaa jo kuulua jokapäiväiset lakot, ja poliisien hyökkäykset työläisten kimppuun. T>-önantajat . rikko-: massa maan lakeja ja häärimässä aseiden kanssa /tjföläisiä vastassa. ^ Merimiesten taistelu lakeja rikkovia Järvilai\*ayhtiöitä vastaan on kehittynyt melkein, pieneksi sodaksi.. Eräät yhtiöt ovat ryhtyneet varustamaan rikkureita ja laivojen päälliköitä aseilla Ja kehoittaneet myös aseita käyttämään. Maan lain mukaan vam laivan kapteenilla on oikeus : ampu-nlä- aseen kantamiseen Ja sitä hän saa käyttää vam siinä tapauksessa jos lai valla sattuu kapina. Kuitenkin Canadan; •liittohallituksen työdepartr mentti ilmoittaa, että kaikilla laivan upseereilla on'oikeus ilcayttää aseita. EijDle ihme vaikka konemestari M. N. Murphy ampuikin union jäseniä haulikolla. ,Heti ampumistapauksen jälkeen vangittiin:-haavoittuneet merimiehet Ja- vasta: .laajan- joukkopäinostuksen' jälkeen: antoi • Ontarion prokuraattori määräyksen vangita mr. Murphy; joka on nyt takuulla vapaalla Jalalla, i Suurilla -järvillä työskentelevien merimiesten itaistelu on paljastanut Canadan liittohallitukseln kurjan työ-väenpolitiikan. : : Canadan merimies-union: murskaamissuunnitelma -ori tarkasti harkittu suunnitelma. Samia ja Colonial ^. Steamshipsin johtaja kapteeni Miseher sanoi heinäkuun 15 pnä Robert Lindsaylle. joka silloin kuului vielä Sullivanin rikkuriunioön, mm. seuraavaa: "Meillä on Ottawassa suunnitelma vapautua Trades and Labor Congres-sin Bengoughista Ja visseistä Canadian Seamen's Union jäsenistä." . ; . Liittohtjllltuksen työministerin toimenpiteet ovat osoitukseiia, etta. todellakin hallitus on auttan^ssa eraita laivayhtiöitä union murskaamisyn-tyksessä. Kun työministeri Mitchel-lin oman vaalipiirin työläiset lähettivät protestin. Jossa häntä::pyydettiin lain voimalla . pakoittamaan Canada Steamship Linesin Ja. Sarnia and; Co-lonial Linesin uusimaan työehtosopimuksen laillisen työväen union kanssa, niin häii vastasi ettei ole olemassa sellaista lakia. Kuitenkin on olemassa vielä voimassa oleva hallinnollinen määräys. Jonka mukaan: yhtiö. Joka kieltäytyy neuvottelemasta laillisen union kanssa, voidaan sakoittaa $1.000. Työsulussa, joka nyt on Julistettu CSU vastaan, ori? $500 sakko yhtiöille: kultakin päivältä. niin kauan kuin työsulku kestää. ' Kun; kansallinen työsuhdelautakuni ta Julisti; että, CSU :11a ön oikeus nosr taa; S3?yt€; laivayhtiöltä vastaan,: joka tehtiinkin, niin sitten työrairiisteri .selitti, että hän ei voi ryhtyä lakkoa sovittamaan, ko^ka Jhtiöita nostettu syyte Kun unio tamau dosta luopui soitteesta työministeri selitti etta k j ^ : sa on vain kahden kilpalle^n välinen riita Tama tapahtu^, hänen itsensä nimittämät M rit sanoivat etta Sulli^amnjn^» ole mitaan laillisia oikeuksia merimiehiä. ^ ' Tämä vain osoittaa ium, liittohallitus on ta.vdelliseSJ hiä ja heidän laillista unioa^ Sitten Esrevanm lakkolau^: hien jälkeen ei ole maassa^' sellaista prote.^umaaraa mistapauksen jälkeen on le lähetetty. Liittohallitus ei kuitenkaan^ dy tästä asiasta helpoHa-tana tässä taistelussa tulee elokuun 5 päivänä ^^1'^°!^ edustajakokouksen P^^tes^ Keholtamme kaikkia ^ merimiesten puolustustai-^^ - jos' merimiesten uiuo murskaamaan, niin dän oman imionne '•^°^J;.^ ty työläisten ajojahtis^ rempaa vauhtia. —
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 27, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-07-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480727 |
Description
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-07-27-02