Vapaus, September 23, 1948

              9lmt Torstaina, syysk. 23 p. — Thursday, Sept. 23
• i i i l i i i i i i s
«liKRnri - o iDdfpmdfnt 24U)Qr
labBAed Nmr. 6tb 1917. Avtborized
M «eoond etauss msU by the Port
Office PepTtmcnt, Ottairs. Fub-
: Uibed tbrlce weekly: T u e s d a y s«
Tbursdays and Saturdays by Vapaus
, 119 8t^ W^ Sadbury. Ont,, Canada.
T^lu>nes:Bu«ise« Office 4-4301
Editozlal Office 4-4265. ktBager
£. iSuksi. Editor W; SUund. IttUiog
address S<» 69» Sudbary/ Ontailo.
Adv«rttsing mtes opoo «pplicatfoo.
Itanslation fne of cbsige.
• - : XnjlUSHINNATl' '
Canadassa: 1 Vk. 6.00 6 kk. 225
Yhdysvalloissa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3,80
Suomessa: 1 vk; 7.50 6 kk. 4.25
Mr. Drew torypuplueen johtajaksi?
: persoonakohtaisen tappion kärsinyt
eversti George Drew ilmoFtti korkean omakätisesti viime maanantaina,
että hän suostuu torypuolucenifansallisen johtajan ehdokkaaksi.
• ]••' - Kuten tiedetään torypuolue pilaä syyskuun lopulla kansallisen
koDvehtioninsa minkä päätehtävänä on uuden Mooseksen valitseminen
; tälle.korvessa vaeltavalle taantumuspuolueelle, jonka kannatus on jat-kuvaslLkuihtunut.
Kunmr. Drew ilmoittautui virallisesti johtajaehdokkaaksi, ^e ei ai-ihenttanut
pienintäkään hämmästystä poliittisissa piireissä; sillä ylei-
'sesti huhuttiin jo ennen nykyisen johtajan mr. Brackenin eroamista,
;etta mr. Drew ja muut tulta nielevät sotapolitiikot yrittävät sivuuttaa
'mr, Brackenin ja nostaa mr..Drew kansalliseksi johtajaksi. Yleisesti
'riiyös otaksutaan, että mr;Drew.on 'se'', nimittäin kulissien takana -
'"iluoria'^ vetävän pienilukuisen, mutta vaikutusvaltaisen ryhmän etu-ikäfoen
nimittämä "'suuri johtaja"'. Tähän viittaa se epänormaalinen
.."vaatimattomuus^^^ pöyhkeilevä ja aina puhevalmis mr. Drew.
jQn-tähän johtajakysymykseen tähän asti suhtautunut. Siihen viittaa
^sdrfn,>ku^'joitakin Drewn va.stu.stajia on evätty torypuolueen edus-
Jajäpaikoilta,: vaikka koko konventioni on järjestetty miltei satapro-
,s|ilttise|ti "luotettavista'* miehistä ja nai.sista. . Me siis pelkäämme,
etta'mr,Drew tulee "valituksi'' torypuolueen uudeksi johtajaksi. Sä­ilöimme
"pelkäämme", koska sitä pelkäävät jotkut torypolitiikotkin
'seni takia kunmr. Drewta on ''vaikea toisinaan käsitellä", kuten Mon­treal
Daily Star äskettäin kirjoitti,
:: O Mr. Drew on ty jolla on arveluttavan.
'paljon taipumusta diktatuuriin ja ylhäältä päin annettavfin. mää­räyksiin;
Esimerkkinä mainittakoon vain se, eUä pääministeri Drewn
•jqlitamaa Ontarion hallitusta sanotaan yleisesti kansanjoukkojen ja
kaikkien poliittisten puolueiden piirei.s.sä yhden miehen hallitukseksi:
^ ^^^^^ w^
töväaleissa, rautakorko-Benneltin. manttelia tavoitteleva kurin ja
järjestyksen mies koko työväenliikettä vastaan.
Ihmetellä kuitenkin täytyy, että hyväksyykö torypuolue kansal-
^liseksiohjelmakseen Canadan dollarin arvon alentamisen, mitä mr.
Prew on; Ontarion kultakäivoskapitalistien hyväksi pitkän aikaa pro-pa'goinut?
V joutuuko Drew: muuttamaan tässä asiassa mieltään /
toistaiseksi? Mielenkiintoa on siinäkin, että miten torypuolue aikoo^
3os-Drew tulee sen.johtajaksi, selittää hänen 22 kohtaa käsittäneen oh-;
'jelmansa rikkomisen ja ne täysin vääriksi osoittautuneet^sotilaalliset
ennustelut ja arviotj mitä mr, Drew ennen toisen maailmansodan puh­keamista
antoi Hitlerin rauhanrakkaudesta ja hänen aseellisesta mah-dislaanj.
sekä Neuvostoliiton heikkoudesta? / .
'Kaiken ylläesitetyn perusteella mr, Drew ei suinkaan ole "ihan­teellinen''
ehdokas torypuolueen uudeksi johtajaksi, mutta hän saattaa
•hyvinkin olla paras mahdollinen ja juuri sellainen .sotapolitiikka, jota
•k*lifissien takaiset finanssipiirit haluavat toisen puolueensa johtajaksi
tallä kertaa.
Terrori ja murhat tehottomia
:- V^ perjantaina ilmoitettiin, että Palestiinassa YK: n^ai asial-ilisesti
puhuen Yhdysvaltain sovittelijana toiminut ruotsalainen kreivi
Folke Bernadotte on murhattu; Saatujen uutistietojen mukaan tämän
mijrhan teki neljä miestä, jotka •'loletelaan::kuuluvann,s, Stern Gan-
- ; g i i n ' ' e l i juutalaisten terrorijoukkuecseen. ,
-,- . 'Kuka todella kreivi Bernadotten murhasi tai kenen hyväksi se
• tditiinj siitä ei ole vielä varmaa, tietoa, mutta pitkän aikaa on näyttä-;
inyt'siltä, että yllämainitussa juutalaisten terrorijoukkueessa on vissien
• ulkomaiden asiamiehiä, jotka saavat ihmeellise vapaasti toimia. Aja­tellaanpa
vain tätä: Jos joku työväenpuolue tai muu työväenjärjestö
olisi, tehnyt niin paljon murhia ja .sabotaasitöitä milä ''Stern Gans" on
IPalestiinassa suorittanut, niin siitä olisi työväenliikettä vastaan nous-
SUtvSellainen hysteria kautta maailman, ettei moista ole vielä nähty.
[jVIuUak.o. terroristien murhat eivät oikeastaan aiheuta minkäänlaista
; virallista suuttumusta näitä Icrroristeja kohtaan, vaikka heidän leko-
;jaan käytetäänkin hyvin ovelalla tavalla vasta muodostettua Israelin
• hallitusta vastaan.
I ; v^^yv^;^^^ murhaajat ketä hyvänsä, to-
• .siasia kuitenkin on, että sillä toimenpiteellä autettiin kansainvälistä
..taantumusta ja heikennettiin: Israelin oikeutettua asiaa. Tämä todis-
:'taa,rifiyös kerran uudelleen, että työväenliike on ehdottomasti oikeassa
.tuomitessaan yksilömurhat ja terrorin kelvottomiksi taistelukeinoiksi.
Mitä taas kreivi Bernadotten työhön tulee, mistä päivälehdet
,'ovat niin vuolaasti puhuneet kauniita sanoja, siitä voidaan olla vaka-
.'vasti eri mieltä. .Näyttää.ilmeiseltä, että kreivi Bernadotten "sovitte-
. lutoiminta" Palestiinassa 611 perusolennikscltaan .sellaista^ että se koh-
• distui ratkaisevissa: seikoissa Israelin valtiota vastaan, sekä arabia-alaisten
sotapäällikköjen jn heidän t()inu'ksiantajiensa hyödyksi. M
;nittakoon vain yksiesimerkki: Välirauhan ehdot olivat sellaiset, että
'ne kielsivät Israelin saamasta aseita ulkomailta, mutta selvää on, että
1 arabialaisten, hyökkääjien kohdalta tilanne oli vallan toinen. Täten
.ikreivi.Bernadottc:oli johtamassa koko Israelin kan.saa Golgatan ris-
! tihpuulle. , _
Tätä ennen, toisen maailmansodan loppuvaiheessa kreivi Ber-
:nadotteoli..myös]}aheellisessa seurassa kutt hän esiintyi Hcnrich
|, Himmlerin välitysmiehenä neuvoteltaessa visseistä rauhan mahdolH-ysuuksistaaikajia.
jolloin Saksan natsismi oli kukistumaisillaan.
' A Kreivi Bernadotte oli sanan varsinaisessa mielessä taantumuksen
'aseenkantaja...missä ominaisuudessa hänen kuolemaansakin .yritetään
1 vielä käyttää kansainvälisen taanuimuksen hyväksi.
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Sunnuntaina, tk. 2« 'P:T^- täyttää
Sanna Kannssto North Branchjsta
(Port Arthurin lähellä) 79 vuotta.',-
Sanna tunnetaan Canadan suoma­laisten
easimnrjälsenä puhujana ja
järjestäjänä ja hän aloitti työskente-.
lyniä järjestöhommissa Jo v. 1903.
Hän on kiertänyt lukuisat kerrat kai­killa
suo-Tialalsasutuksilla Ganadassa^
PTihujamatkoilla. Sannan työ on epäi­lemättä
ollut .suurena tekijänä tämän
maan suomalaisten työläisten -luokka­tietoisuuden
herättämLt€ssä.>
Yhdymme onnitteluihin!
Martin Anderseiif^Nexön
Maailmankuulu kirjailija; Ja' Tans
kan KommuDistiseh' Puolueen jäsen
m
tu&ansien punaisten .vankien siir-tämlss£
tä saksalaista» käntöön läa-
Martfn Andersen-Nexö on läbettänytr^'rintaman Juoksabatttoiän (minkS
seuraavan tervehdyksen > Suomen
Kommunistiselle Puolueelle sm 30-
vuotispälvänä;
Suomella on kenties erikoinen, icyky
saada alkuperälsi-i tunteita liikkeel­le.
Muistan, että Jo lapsuudessani
Tarmolan isännän
viimeinen l(eliotus
toronfolaisille
Toronto, — Kesä kaikkine haus-kuuksineen
on taas mennyt Ja saa­daan
ruveta odottamaan: tnitta. kesää
— vaikka onhan meiUä huvia: sei­nien
sisällä talvisinkin,
Tarmolan ympäristöllä oli tänä ke­sänä
verraltaln kauniit ilmat. Elo­kuvissa
oli . osalta kylmääkin, joka
johti siihen, että Tarmolasta loppui
kesälomalaiset jo hyvin varhain^ jät­täen
tulot pienenlalslksi. Kun ruo-katavarin
hinnat ovat kohonneet
huimaavasti, niin mitään suurempaa
näennäistä liikevoittoa on . ollut
mahdoton saada. .Mutta tilanteen
huomioon ottaen uskon, että tulokr
seen voidaan olla varsin tyytyväisiä.
Kokki oli taloudellinen ja ruoan hy­vyyttä
on kiitetty.
Kun näinkin menee Ja on sen. ver­ran
tuloja, että voidaan ijitää Tarmo-la
Jonkunlaisessa ktmnossa, niin on
hyvä niinkin. Tämä meidän kesän­viettopaikkamme
on mukava Ja hai-pä.
Ateriat; ovat olleet tänäkin ke­sänä
paljon lialvempia. Ja ' mauk­kaampia
kuin kaupunkien ravinto­loissa,
i^aunamaksu on halvempi
kuin kaupungissa. Tanssiaiset ovat
olleet kiinnostavia Ja tanssllipun
hinnat ovat olleet halvat.
Mitään Tarmolan .veroista yleistä
kesänviettopaikkaa el Toronttm; lär
heisyydessä ole, joten Tarmola dn vär.
hävaralselle kansalle erittäin suuri-merkityksellinen.
Mutta suottahan minä tätä asiaa
nyt mainostan, koska kesäkin on jo
mennyt. Ajatukseni olikin alunpe-rm
tiedoittaa niistä sulkemlstalkols-ta,
jotka pidetään ensi sunnuntaina,
t,k, 26 pnä, SUloln pitäisi Joidenkin
tuoda vasaroita mukanaan. \Sauna-puitakin
luultavasti tehdään Ja kär-räillään.
Tavaroita lähetetään : tror
\-iUa kaupunkiin, Trokl lähtee tyh­jänä
kaupungista j a tuo talkooväkeä.
Se lähtee on-haalllta kelk) ^9 aamul­la,
pysähtyen Spadlnalla Baldvrtnin
kulmassa, jatkaen sen jälkeen mat­kaansa
Bathurst-katua pitkin.
Kiittäen kaikesta siitän mitä Tar­molan:
kunnossapitämiseksi on taas
tänäkin kesänä tehty, toivon kaik­kien
lyöttäytyvän mätikään sunnun­taina.
• — • Tarmolan isäntä. :
Kauha ainoa vastaus
atomipommiin
• Montreal; — Puhuessaan tä^allä On­tarion,
Quebecin ja merenrantamaa-kuntien
Kiwanisrklubin edustajille,
sanoi Indianapolis Newsin apulaistol-mittaja
.Wayne Guthrie. että ainoa
todellinen vastaus atomipommiin tä­nä
päivänä on rauha. :
Guthrie sanoi tulleensa vakuutetuk­si
tästä nähdessään atomlpommlko-keilut
Bikinissä.
Papanekia syytetään
kavalluksesta
Parts. — Tshekkoslovakia on vaati­nut,
että : Ranska luovuttaa Jan Pa-panekin,
Tshekkoslovakian entisen Y -
K : n edustajan vastaamaan Prahassa
häntä vastaan nostetussa kavallus­syytteestä.
Tshekkoslovakian halitus sjryttää.
että Papanek on kavaltanut $115,000
tshekkiläisen Punaisen Rls'.ln, sekä
$10,000 valtion varoja.
Atomipilvi havaittu
Pariisi, r— Xsket;äin kertoivat pa­riisilaiset
lehdet, että Puy de Domen.
nioren yllä Keski-Ranskassa: on pai­kallisen
observatorion havainnon mu-
Ruotsin vaalit .
^ Yiime.sunnuntaina; Ruotsissa pidettyihin vaaleihin kiinnitettiin'
f tälläkin ^puolen Atlantin; verrattain paljon :huomiota — ja vaalien tu-,
ilokset"näyttävät tyydyttävän virallisia piirejä,
r : =. Yleisesti otaksuttiin-:että,sosialidemokraattinen puolue, joka on
iollut \iimeksikuluneet 16 vuotta vallassa; voittaa: nämä vaalit, mutta
' menettää, kuitenkin joitakin paikkoja porvaristolle.: Näin • kävikin,
f Merkille'pantavaa myös on,; että porvaripuolueiden ja sosiälideinok-rraattisen:
puolueen johdon välillä käydystä varjonyrkkeilystä huolia
»matta todellinenpoliittinenlinjoittuniin^n tapahtui siten, että yllämai­nitut'
;VoimatyMessä taistelivat konmiunistista puoluetta ja .G
vBrantingin :tapaisia vasemmisiososialidemokraätteja vastaan. • Poliit-•
.tisena veden jakajana oli kysymys ^larshallin suunnitelmaan suhtau- •
ctumisestaulkopolitiikassa ja suurpääoman kontrolloimien-tuotantolai- :
•fosten:, kansallistaminen sisäpolitiikassa.- .Näissä peruskysy
•sosialidemokraattinen:ioikeistojohto kieltäytyi t
yhtenäisyydestä ja linjoittui porvariston kanssa maan ja kansan eduis- i
ita välittämättä amerikkalaisen pääoman vaatimalle kannalle.^ Sen si-ijaan,'
että olisi mobilisoinut Ruotsin työväenluokan kaikki voimavarat
tällä maalla Ja kansalla oli oma si­jansa
tunne-elamässänl. Sillä kertaa
järkytti ja liikutti lapsensydäntäni
kansan epätoivoinen maanpakolalr
suus; kuvitteim Suomen kansan istu­van
Itkien veden rannalla, joka esti
sitä pääsemästä kotimaahansa. A i ­van
kuin Juudaan virressä: Bal^rio-nlan
virtain rannalla me Istuimme it^
kien!
Sitten ymmärsin hiukan; enem­män:
Suomen kansa oli kotona - ^ t a ­vallaan;
mutta sUlä el ollut oikeutta
haUita itseään. Vieras hallitsi; sitä!
Olhi oppilaana Äskovin kansai&or-keakoulussa
samaan aikaan kun siel­lä,
oli useita suomalaisia maistereita,.
Jotka kaipasivat kotiin Suomeen Ja
halusivat perustaa siellä kansat^ör^
keakouluja Tanskan malliin. Heiltä
kuulin; että Suomen- kansa oli van­kina
lomassa maassaan Ja uneksi va­paudesta
ja itsenäisyydestä. -Teki to­tisesti
kipeää mioren; ihmisen sydä­meen;
nähdä Jonkun kansan yhteen
ääneen vaativan vapautta; ei mitään
muuta. Ja taistelevan toivotonta tais­telua
• tyrannimaista ylivoimaa vas­taan.
Ymmärsin — ja suomalaiset
ystäväni vahvistivat t ä t ä käsitystäni—
että jos ;6uomen kansa voisi heittää
tsaristisen Ikeen yltään, se olisi va­pain
Ja yksimielisin kansa maan
piällä. Tanskan kansan mielessä
oli vielä syvät arvet tappioista- vuon­na
1854 ja tämä oli omiaan lisää­mään
ymmärtämystä Suomen kan­saa
kohtaan! Ja Askovissa opettajat
koskettelivat näitä arpia voimallises­ti:
on tuskin lilan paljon sanottu, et­tä
, "etelä-Juutin kysymyksestä^ pi­dettiin
kovaa: meteliä; "Kadotettu
maa etel-i&ä" ja ''Veljemme joen t9i-sella
puolella" .oli (puheenaihe; .Joka
kohpsl alituisesti-esiin ja — tietoises­ti
tai., tiedottomasti — tukahdutti
tärkeät sisäiset kysymykset.
Olen .nykyään tällaista' vanhoihin
kansallisiin tappioihin ^ takertumista
vastaan, tuo melkein sadistinen um­peutuneiden
haavojen verille tonki­minen
estää näkemästä elintärkeitä
kysymyksiä, jotka alka^tuo mukanaan
. . . Kansallisuuskysymys voi joinakin
kausina oUa eUntärkeä Ja tätä läh­tökohtana
käyttäen sitä tavallisina
aikoina käytetään kansojen sokalse-misfcen
» Ja saadaan heidät unohta-
.rnaan elinetunsa.; Oli niin yksinker­taista
saada /Ihmiset samaistamaan
TelUn ja .RijtUn.urhea pieni: kansa,
joka asui suurien rosvojen ympäröi­mänä,
pieneen Tanskaan ja pieneen
Suomeen .— siihen el tarvittu ajatte­lua!
.' Mutta ei ollut -syytä •fciihnlttää
huomiota siihen seikkaan, että omien
rajojenkin. sisällä oli' rosvoja,: vielä­pä
suuria ryöväreitä, se olisi huonosti
sopinut tähän viattomaan ajatuk­sen
Juoksuun.
Myöhemmin sitä viisastui ja varus­ti
kysymysmerkillä tämän summittai­sen
käsityksen viattomista pienistä
jä: rosvoavista 'suurista: ja saattoipa
ruveta epäilemään • että suurimmat
rosvot ehkä löytyvätkin omien ra­jojen
sisältä. ; F,nslmmälsen maail­mansodan
aikana jouduin suuresti
muuttamaan kantaani Stiomeen
nähden. Oleskellessani Saksassa so­dan
aikana ymmärsin monista mer­keistä;
^ että läheinen yhteispeli oli
käynnissä:: el. kahden kansan , välil­lä,
vaan Suomen, ja Saksan kansan
yläluokkien välillä. ; Molempien
maiden ylioppilaiden väliset suhteet
todistivat sitä, heidän Ja heidän
taantiunuksellisten ylioppilaskunti­ensä
takana saattoi, aavistaa olevan
voimatekijöitä,: jotka itkivät kansan
kanssa; — ja samaan aikaan salaa
pelasivat • ''perivihollisen" kanssa,
Lennätintolmistojen kautta kulki
edestakaisin tiedoituksia, joista vi-;
;lahteli mitä . Inhoittavin yhteispeli:
näin- oli erikoisesti Kerenskin kaudel­la.
Suomen : kansalaissota paljasti
nämä suhteet. Saksalaisten joukko­jen
kutsuminen • Suomeen Ja näiden
tärkeä osuus. punaisten lyömisessä,
vaikka vvalkoiset ottivat kerskuen; ni­miinsä
/koko voiton; kaupankäynti
kaan;"atomipllvl". Se on erittäin kor-"
kealla Ja sen on todettu • olevan lie­västi
radioaktiivinen.
rintaman murtuminen onneksi teU
tyhjäksi). kaJkK tämä tekopyhästi
esitettynä urheuden, j a vapaudenkai­puun
tekoina, kauhlstuttimlnua Ja
painui syvälle' mieleeni^ Aloin ra-kasUa
pahoinpideltyä Suomen kan­saa
ja vihata sen inhoittavia herroja.
Minua ei enää hämmästyttänyt, että
pahimmat heistä olivat uskollisesti
palvelleet tsaaria.
i Sitten tulivat käyntini Neuvostolii­tossa
Ja Karjalassa, Ja siellä minulle
totisesti selvisi että isänmaa icuuluu
köyhille. pleneläJiUe, Joita sitoo maa­hansa
raadanta Ja vaiva ja niukka-onni.
Mullia isänmaa on huulilla, Ja
ne - käyttävät sitä kllhblttaakseen
kansaa Ja orjuuttaakseen sitä. Mat­kustaessani
Suomen KLpl' kuiilin ali­tuisesti,
että Suomi oU sivistyksen
etu-vartio, idän'barbariaa vastaan Ja
Rajajoki pohjolan raja. . O l i omi­tuista
näiden puhetapojen jä tämäd
Suomen kansan Jyrkän rikkihälsyy-den
tai: pikemminkin kahtiajaon ha-vaitssmisen
Jälkeen saapua Neuvos-'
toliittoon Ja kokea se kaunis yhtei­nen
kulttuurityö,' Johon koko • kansa
j"htelsestl otti ösaa. Täällä' el ollut
sijaa naapurikansan ;vihaätaiselle,' ei
ollut kostosuunnitelmia tai revanssi-ajatui^
a, e i m i t ä ä n vanhoja lasku^
ja selviteltävinä: täällä toivottiin va­pautta
Ja raiäiaa tehtävien suoritta­miseen;
toivottiin sitä sekä itselle et­tä
suotiin se muille, Tässä yhtey­dessä;
muistelin erästä muulinajajaa,
jonka kerran tapasin vaellukslllani
Espanjan Sierrassa. Hänen muulil­laan
..oli. avoin haava toisessa; reides­sä,
j ä m i n ä tarjouduin auttamaan-häntä
sen puhdistamisessa Ja hiiltä-misessa,.
Jotta se parantuisi. Mutta
hän karkoltti minut, " E i sitä saa pa­rantaa^',
.(hän sanoi;"sehän on paljon
parempi kuin ruoska. Kun pistän
siihen^ kepplnl .kärjellä, silloin eläin
tottelee phjaksla Ja kulkee mainios­ti."
Senpä vuoksi- taantumus, kalkissa
maissa rakastaa avoimia kansallisia
haavoja r—-ja^ hankkii niitä, Jos niitä
el ennestään ole. On - niin • suuren­moista
piiskata niiden avulla kansaa
eteenpäin; tarvitsee-väin esimerkiksi
sanoa "Rajajoki", Enempää ei tar­vita,
heti hyväntahj»lnen, taitava,
lauhkea kansa on valmis valjaisiin.
Ehkä edelleenkin?
Telä; niin hyvää; että.Neuvostolll-
, tossa ei: ollut mitään tällaista. En
edes vuoden, l$4S alkupuoliskolla, Jon­ka
vietin : Moskovassa," havainnut
minkäänlaista .vihaa Saksan kansaa
kohtaan, joka. kuitenkin oli sallinut
Itseään, käytettävän sellaiseen hävi­tystyöhön
neuvostomaassa. Siellä
ymmärrettiin eroitus käskijäin Ja so-kelttsnV
vällfcappaleltten välillä, Jä
siellä ipuolustettlln sitä Ihmisen hls-
: torlassa uutta : kantaa; : että laajat
joukot on tehtävä — ei vielä sokeam-miksi,
vaan: näkeviksi! Ja sitä mu­kaa
kuin tämä näkökanta leviää
muihin maihin; , tulee olemaan yhä
valkeampaa' : klihoittaa kansoja vi­haan
toisiaan vastaan.
- Kun kahden sodan välillä rnatkustl
Suomen läpi; Neuvostoliittoon,- - oli
helppo. nähdä, ketkä olivat "ryssän^
vihollisia", ketkä: eivät, .Tavallisille
JunaTlrkailiJoille; siivoojille Jne. syt­tyi
tuike silmiin, kun kerroin, mihin
olinvmatkallaV- Tullimiehet Ja- salai­sen
poliisin; miehet: taas olivat varsin
epäystävällisiä, riuhtaisivat • passin
kädestäni, penkoivat matkalaukkua;
jybtyivät tarkastamaan yksltj-isiä
JdrJeJtS; käyttÄytyivät lyhyesti sau­noen
kuin tsarismin käskyläisten pe-rilUset.
' aonulla oli suhteita eräisiin suo­malaisiin
\kirjallijoihin; tapasin nyt­kin
maanpaossa olevia suomalaisia,
vapaustaistsUjoita, jotka: olivat saa­neet
kokea kuritushuonetta kiitoko
seksi. Eräältä heistä oli murskattu
nenäluu, kun häntä oli pakkoruökit-tu
vankilassa nälkälakon aikana.
Kaikki tämä vaikutti/ että käsitte­lin
sekä ruotsalaisessa että tanskalai­sessa
lehdistössä * kysymystä Suomen
vallassaolevien suhtautiunisesta va­paamielisyyteen
ja inhimillisyyteen.
Mutta mintaie; selvisi perin pohjin,
että elin pistänyt käteni amplalspe-.
sään. Jos Suomen hallitsevat piirit
vetosivat alituisesti skandinaaviseen;
veljej^n, niin muitten skandinaa-.
visten maitten hallitsevat, piirit taas
näkivät Suomessa etuvartion itää:
vastaan. Jopa sillanpääaseman. Jä
tätiä sillanpääasemaa vastaan olin
hyökännyt. Talvisodan aikana oU iP-mennyt
selvästi, miten vähän silloin
liikkeelle'pannuilla tunteilla oli teke­mistä
Suomen kansan todellisen hy­vän
tai pahan kanssa. Kun porvaril­linen
vapaamielinen yleinen mieli­pide
täällä kotona oli hyväntahtoi­sesti,
sulkenut silmänsä hallitsevan
Suomen rnaamioleiklltä natsisaksan
kanssa, ei se ollut tietävinään Neu­vostoliiton
yrityksistä vuonna 1938;
päästä rauhalliseen yhteisymmärryk­seen
Suomen kanssa. Ja nyt huudet­tiin
•hysteerisesti suuren bolshevisti­sen
rosvon hyökkäyksestä pienen' s i -
nisllmälsestl -viattoman, mutta ur­hoollisen
Suomen kansan kimppuun.
Muutamassa viikossa onnistui porvar
rlllisen ja sosialidemokraattisen leh­distön
piiskata suurin osa Tanskan
kansaa hysteeriseen tilaan, jommois-tajel
ennen ole nähty,. Kun . olin
yrittänyt selittää todellista tUannet-ta
Suomen poliittisessa historiassa,
tuli mintista tietysti syntipukki. M i ­nussa
nähtiin vaara, että todellisuu­den
vääristely ei, ehkä ormlstulsl a i ­van
täydellisesti. Solvaukset ja tör­keät
uhkaukset satoivat yUenl kirjei­nä;
puhelimitse, Kööpenhaminan ka-'
dulla päälleni syljettiin, maaseudul­la
poltettiin kirjojani .— käytettiin
niitä pyykklveden lämmittämiseen,
kuten jotkut opettajaperheet minulle
kirjoittivat. Kun vaimoni meni
maanviljelijäin 'yhdistykseen,: tjuhui-vat
kokoontuneet talonpojat, että: oli
vissejä ihmisiä. Jotka pitäisi ampua.'
Kalkki nämä kokemukset ovat l i ­sänneet
: rakkauttani tavallisia, vää-rinkäytettyjä,
gosaksi sokaistuja ihmi­siä
kohtaan el väihlmmln suoma­laisia-
kohtaan, ' J a se ön vahvista­nut
Inhoani niitä voimia. kohtaan,
jotka kylmästi .»vuodattavat kansan
verta; niin, ;:: mieluimmin näkevät"
kähsan • Itse huolehtivan; omasta Tuh-jomisestaan;
itse pistävän silmän
päästään, - 'El trilkään ole. synkempää
kum nähdä jotakin sellaista'silvotta­van;
joka voisi Ja jonka pitäisi säteil­lä
; terveyttä, - ja suhtautumisessani
Suomen kansaan • olen , lAtsonut eh­dottomasti
Suomen kqjnsan parasta.
Minun on ollut pakko ottaa selkäsau­na
vastaan siltä hyvästä, eikä mlnuUa
nyt, kun Suomen kansa seisoo tien­haarassa,
ole mitään ystävällistä aja­tustakaan
vastaan! ;
IMisen piMlaisuiis yancomo^
onnBluniif; iiusi fibisuus lokak. 3 ig
' Vd9^er,^ Tk. H.piiTrSksi oli tusta ja^^pidäcaje n, •
JärJesetty CfeJ:n palkallisen osaston ajan tasolla. Nuo-*
toimesta puhetilaisuus. Jcnsa järjes­--*
n vetJasaijg;
tömme kiertävä JärjestSjärvOve;! Aku
Korhonen puhui, välistnstotmikimnan
huoleksi oli j ä t e t t y IcaikU lähempi
järjestely Jonka"se'1olI tehnyt huolelH-^
ses 1. Lausuttiin Aku tervetulleeksi
tänne lännelle ja toivotettiin hänen
työlleen järjestömme hyväksi hyvää
menestystä.
Puhuja alkoi tilaisuuden esittäm^lä
Suomen Kansan Demskraattisen, L i i ­ton
lervetidykieh, joka otettiin vas­taan
raikuvin suosionosoituksin,- to­distaen
sitä' lämmintä suhdetta mikä
vallitsee näiden kahden Järjestön vä
Iillä; huolimatta äärettömän pl kasta
välimatkasta, Yhteysslteen ' lujltta-jana
on se sama- päämäärä; jonka
puolesta moninaisia tehtäviämme suo.:
ritamme. - Toivoisin jokaisen saavan
kokea sen tunteen Jonka tuntee sil­loin
kun saa astua Jalkansa synnyin­maamme
kamaralle, monien vaiherik­kaiden
vuosien jälkeen, mainitsi Aku.
siirtyen tämän Jälkeen kuvailemaan
tilannetta Suomessa tehden sen niin
seikkaperäisesti Ja selvätajuisesti, et­tä
ei yhden illan puheessa voi sitä sen
selvemmin tehdä. Lähtemättä lähei­seen
puheen ; sisällön; selvittelyyn
voimme todeta", että synnyinmaamme
työtätekevällä luokalla on .enemmän
poliittista vapautta kuin koskaan en­nen".
Pöryarilliset taantumuspllrit | uusia aiheita mm. nuorlsokysyims
taituspnnimmeoaytsi]^'
keimpiä tehtavjäaune
me.
Otettiin kahvilQma
•ehtim puhujaL-e ky^^T,/,.
tuli Oikein Porvc,.7S£^^
etupäässä entHen iotiaaamJ
myksi^ KBik>.nky3.nivSr
•-Jjdj-ttavai %2Htauk^e' TIW? "
lussa ei huon:a-.u ajankasn ' '
alkoi jo lähentyä puo!i , 5 fam:
maitiin ehdoraa lopettamista.^^
sanoi kxlia jaksavansa vieläfcn
erottiin lopulta jälle
toivossa.
Voimme pitää tata t-lairjutta
onnistuneena n: n osanoton faua
denkin .se:likojen suoksi ja l
mekin täten Akulle parhaat
set tietorikkaassa illasta ja ^ •
osanotosta: ja , taloudellisesta
joka oli yhteensä §3149. • .;
Tkrsä Yhteydessä pyydämme
nita,, että meillä on toinen/
kuulla tov. Korhosen puhetta
taina tulevan • lokakuun 3 p-
Clinton-haalissa. alkaen kello-73}:
lalla. Olemme varanneet taän'^
.suuteen myöskin muutakin ohw-joten
.voimme viettää nautintor'
illan-sillotn. Ohjelmassa esittää,
kin pakinaa silloin omalla,
savonkielellä. Puheessa-, käiite"
:— "Muinaiskreikkalaiset kunnioitti­vat
, kuolleltaan panemalla, palavat
lamput sultsutusalneineen heidän
haudoilleen.
taasen timtevat vapautensa memieen
senvuoksi koska niiden;sortokonelsto
suojeluskunnat ym. on lakkautettu;
Mitään yksilövapauksien poistoa ei
porvaristolle - tapahtunut^ päinvastoin
öh sitä sillä liikaakin joka Ilmeni vii­meisen
vaalikamppailun aikana sel­västi.
Kosketellen SKDL:n viimeistä vaa­litappiota
el - puhuja luonut mitään;
synkkää kuvaa vaan todisti mitkä oli­vat
he syyt, jotka siihen ,joh- Ivat ja
sanoi, että el se. tullut mainitulle jär­jestölle
yllätyksenä. Suomen kansaa
on kasvatettu lähes kolmekymmentä
vuotta oman etunsa vastaisesti, si's
vedetty nenästä ja vasta nyt ovat
työväenjärjestöt, joiden etunenässä on
SKDL. päässeet tekemään valistus-työ'.
ä, joka tulee olemaan kansan etu­jen
mukaista kasvatustyötä. Vaikka­kin
suhde esimerkiksi sanomalehdis­töön
verraten ön"'taäntumusvolttoinen
tänäkin päivänä:niin se ei ole toivo­ton.
Suomen järjestynyt työväestö
käy t ä t ä taistelua nurkumatta .tietäen,
että loppujen lopuksi voitto on sen.
Lopuksi puhuja siirtyi käsi tele­maan,
nykyistä kansalnväUstä tilan­netta
ja suuntauksia, Jotka ovat val­lalla
täällä Canadassakln.. Hintakis-konta;
jonka me;jokainen tunipiemme
oman vyömme alla on asla jota ei mi­tenkään
voida sivuuttaa; :palkat ja
hinnat kulkevat epäedullisessa kaar
ressajtyöläislln rithden. ^Tähän lisät­tynä
vielä tulevan, talouspulan vaara,
joka lähestyy .varmoin vedoin Ja ny­kyinen
työläisten : unloiden kimppuun
hyökkääminen on varma merkki; että
mitään hyvää ei ole odotettavissa.,
Tällä kerralla puhutaan punakauhusr
ta ja peikoiksi kuvataan muka kömr
munlstit. Kysymys , el ole ollenkaan
siltä • vaan työläisten talsteluaseen
unloiden tuhoamisesta. Unloihin kuu­luminen
onkin ensiluokkaisen tärkeä,
mutta: omalta osaltamräe suomalaiset
voivat tehostaa taisteluaan liittymällä
Oanadari- Suomalaiseen Järjestöön;
koska se on myöskin järjestö. Jossa
me suomalaiset voimme kantaa kor­temme
ylelscanadalaisen työväenliik­keen
kasvavaan kekoon; Tukemalla
lehteämme Vapautta levltämme^yaliS'-
lee tarkisteltavafei. Toivomme
kin runsasta, osanottoa tähän
kaaseen ,tilai.suuteen., jolta ;ineillä
ole. aina.koskr Jarjestörnme jär
jä jättää meidät mutta neuvot:
meille yhteiseksi omaisuudek
Tervetuloa!- — M. s.
Bernadotten ruumis
tuotu Ruotsiin
.Tukholma. — Palestinassa
tun kreivi Folke Bernadotten
'tuotiin tiistaina tänne; lentoteitse:
ruumista olivat vastaanotti
Bernadotten .leski, kaksi poUua,
sekä. Ruotsin kuninkaan nuorin
prinssi. Wilhelm;
Hautaus toimitetaan sunn-
8 CSUtn jäsentä
taas oikeuteen
Port Colborne. — Kahdeksan
dan. merimi^union jäsentä on;
rätty oikeudessa vastaamaan i
seen, etta- heillä olisi ollut hai
aseita. Syytetyt ovat; vapaalla
la $1,000 takausta, vastaan kultin,
,: Syytteessä olevat CSU:n ja
ovat kaikin, nuoria, 16-^25 vuoden
Iillä olevia.
MINP.< NIIN
Vaimo: . "Jussi, sinun .pitäisi,:
partasi, useammin." : ..;
-Mies-;. "Jös.._teen:sen,;.turmelee
hipiäni."
;Vaimo: "Mutta-jos et sitä tee,
melec se minun, hipiäni." ; .
Espanjalaisia pyytää
jäädä Neuvostoliittoon
Moskova.- —• Venäläisen :amina
yhdistyksen.:- lehden , Trudin;
47 espanjalaista, jotka .sodan
ovat joutuneet Neuvostoliittoon,
vat lupaa: jäädä Neuvostoliittppn
dakseen elää ja tehdä tyota Neu
liiton kansan keskuudessa".,
sä kiitetään neuvostohallitusta,,
kuitenkin toivovat kirjeen 47
kirjoittajaa, että "tulisi vielä
j^olloin me \oimme palata takaisin^
savaltalaiseen -Espanjaan".
PÄIVÄN PAKINA
Onko Suöitii saanut nuukan
Submi-Seurän äskettäin- lähettä­mässä
Helsingin kirjeessä; annettiin
huomattavasti tilaa Suomen nykyisen
sisäministeri' Simosen puustaamlselle.
Uutisessa kerrottiin,, että hän; on va­pauttanut
tehtävästään ne ,12 poliisia;
Jotka ennen'suorititivat sisäministeriön
pitämään sisämlnisterlöä vartioimas­sa
poliisivartiolta. Ovathan monet ta­paukset
osoittaneet; että sodan Jäl­keen
.Suomen: aseistetut fasistit olisi­vat
. mielellään nähneet; että siellä ei
olisi; ollut poliisia. Silloin olisi ollut
tilaisuus katsoa, sisäministeriä torra-ja.
etsinyt tukea edistykselliselle politiikalleen monopölipääomaa vas­taan,
sosialidemokraattinen johto valitsi peräänantamisen; ja periaat­teettoman
sovittelun tien; mitä taantumus on;; armotta käyttänyt hy­väkseen.
. Sosialidemokraattinen, hallitus perääntyi porvariston hyök­käyksen
edessä palkka- ja hintakysymyksessä ja kansallistamisasiasta
pääministeri Julisti; että sosiaalinen: uudistuspolitiikka: on ylirasitta-nut,>
maan ;^—mikä ei voi tarkoittaa muuta kuin sitä, että sosialidemo­kraattinen
puoluejohto aikoo hidastuttaa reformiohjelmaansakin, pu­humattakaan
nyt sosialismin :yhä kauemmaksi ; tulevaisuuteen siirtä
misestä.
Tällaisessa tilanteessa sosialidemokraattinen oikeistojöhto ja por­varipuolueet
olivat taktillisessa yhteisrintamassa vasemmistoa - vas­taan.,:
Seuraus oli;, että sos.derait menettivät 3 paikkaa ja kotiimunis-tit
6. Sosialidemokraattinen puolue ei enää saanut • enemmistöä 230.
paikasta, vaan joutui tyytymään 112 paikkaan. Mutta molemmilla
työväenpuolueillaon vieläkin yhteenlaskien enemmistö, jos ja.milloin^^^'
sosialidemokraattisen puolueen johto haluaa luopua nykyisestä antau-
:tumisphjelmastaan; mikä vie auttamattomasti maata hunninkoön niin
sisä- kuin ulkopolitiikassakin.
vartiointia: Tämän uutisen ' tarkoi- 1 kan' piippua pitkin.- Aivan samalla ta-
* valla kuin aikoinaan katsottiin sisä-imlnisteri;
R^
oli, että antoi .alaisilleen nimismiehil^
leeh niääräyksen passittaa körökirydil-:
iä ONeuvöstölilttora
olleetf, isontalon
pois Itärajalta; Hengellään häh sai
maksaa tämän teon, vaikka olikin tä-vallinen
porvari.
Ehtinen sisäministeri Leino ei ollut
aseita . piilottavien ;. fasistien ystävä,
kuten kaikki tietävät. HäiTkävi tar­mokkaasti
kitani asekät^ijäin ja mui­den
reyanshlsbtaa valmistavien niska­villoista
kilnhl. Onko sitten ihme
vaikka hän saikin Jatkuvasti kirjeitä.
Joissa uhattiin ' ottaa häneltä nirri
pois. Kuten fasisteilla tapana on.
Heidän fdemokratiansav toteuttami­sen
välineenä on 1 pyssy ja puukko:
Bnanie ole uhohte^ että Suomen
vasemmlstotyöväenliikkeen historian
lehdet on: -viimeisen neljänvuosisaääh
aikana tahrattu' työläisten verellä.
Sadat: työläiset saivat elää .henkipat­toina
Suomessa. Fasistinen huliganis­mi
pääsi täysui -valloilleen 30-luvullä,
JoUolii; muotilrf-tuli työläisten muiiii-;
tuksena oli epäilemättä yrittää saada
t ^ ä puolella rapaäcoa asuvat suoma­laiset
uskomaan, että nyt on saatu sie­nisen
: nuuka sisäministeri tuhlaavan
entisen sisäministerin tilalle. Eikä
Suomi-Seura ampunutkaan harhaan
sikäli kuhi täällä Umestyvät patataän-tumukselllset
suomenkieliset lehdet
ovat kysymyksessä. Ne. tarttuivat tä­hän
uutiseen. heti kiinni ja, paitsi
:uutisen julkaisemista, tarjosivat sitä
taitavasti muokattuna yhä uudelleen;
lukijoilleen.
. Me emme tiedä Simosen nuukuu­desta
enempää kuin Leinon tuhlaavai-!
suudesta. Kuitenkin on sysrta olettaa,
että-Leino työväenliikkeen mukana: on
väkisinkin oppinut nuukuuden taidon
ja että poliisivartion asettaminen si­säministeriön
suojaksi ei ole aiheutu­nut
sisäministerin tuhlaavaisuudesta.
Toteamme vain, että niin täällä kuin
suomessakin ; taantimiuslehdet . ovat
muuttaneet; ääntään. - Entinen oli mi­hinkään.
kelpaamaton ja nykyinen
puolijumala.
Emme ihmettele ensinkään .vaikka
^sisäministeri Leinon: aikana Jouduttiin
tukset, kirjapainojen rikkomiset, työ­väentalojen
polttamiset Ja sulkemiset,
poliittiset murhat Jne. Tällaista
kängsterimäisyyttä ei voida poistaa
muutamassa vuodessa ja sotien aika­na
se: puhkesi jälleen kukkaansa; Eikä
sitä ole saatu vieläkään tukahdutetuk­si.
Jonka monet tapaukset toteavat.
• Monet lukijamme - muistavat, että
pari vuotta sitten SKDL: n lehteäi
Vapaata Sanaa vastaan: tehtiin pom-n^
iattentaättl: V asemmistotyöväenliik-keen
tölmiiienkllöt ovat saaneet kir­jeitä
joissa heidän herikeään uhataan.
Parisen! vuotta sitten paljastettiin
Lahdessa, Helsingissä, Porissa: ym.
pälkkakiiimllla Järjestetyt; kängsteri-liigat,
joilla ö« aseita, räjähdysaineita
ym. tuhovälineitä; Sanialla todettiin,
että suurin osa'heistä kuului Kokoo­muksen
Nuoriin. Näiden tarkoitukse­na
olivat kaikenlaiset tuhotyöt.
Elv.ätkä fasistit ole vain uhanneet,
vaan suorittaneetkin murhia., Lapissa
tapettiin pari vuotta - sitten Suomen
Metsä- ja Ulttotyölälsten Liiton jär­jestäjä
ja ampumisen jälkeen fasisti­nen
räyhääjä kerskui ampuneensa
vam yhden kommunistin. Viimeisissä
Suomessa tulleissa -lehdissä on uuti­nen
samanluontolsesta murhasta; joka
tapahtui Vehmaalla. Lapualainen ja
entisen suojeluskunnan esikunnan 1ä-sen
Olavi Amberla: ampui SKDL:n
kunnanvaltuutetun Yrjö Santalan.
Kun viranomaiset tulivat Vangitse­maan
miu-haajan niin hän oli sano­nut?
että "nyt on ainakin yksi 'kom­munisti
vähemmän". Samalla todet­tiin,
että murhaaja oli viimeisen kym­menen
vuoden aikana niiannut tappaa
Santalan, jonka hän nyt toteutti.
Tässä on esitetty vain hajanaisia
tapauksia. Kun Kansan- Tahto kir­joitti
viimeksi, mainitusta miu-hasta,
niinsemuistiSlti eräästä toisesta paik­kakunnalla
tapahtuneesta kaameasta
tapauksesta seuraavasti:
• • !'Tässä yhteydessä on syytä,
taa mieliin eräs vanha tapaus,,
salaissodan syttymistä edelsi!
samalla paikkakunnalla va;
toimeenpanema joukkoteuraÄtus.
destakaupungista pain saapui 1
kunnalle satakuntaaseistettua ^
jotka piirittivät Vehmaan tyoT
lon, jossa parhaillaan oli iltanö.;:
loa vastaan avattiin tuli. joim
iltama vieraita vsai surmansa ja f
haavoittui . . ."
Edellä olevat tapaukset
osoittavat kuinka turvatonta on
messa ollut työläisen elämä, i%
tämä turvattomuus vielä osittain,
leen ja"tkuu. Onko ihme vaiöu,
väen taisteluun osallistunut i
ten, joka tunnetaan vankknimat.^,
na fasismin vihollisena, baJtm,
leen ja virkamiehineen turvaa
•heidän henkeään uhataan.
Miksi sitten sisaministen ^
ei tarvitse samanlaista turvaa,
on yksi sosdemien oikeistosii«n
taja. eli aseveli. Siis niitä joJa.
lallivat saksalaisten natsien ja
laisten fasistien kanssa sodan •
SuoIri^n fasistit pitävät hauta
omaisena miehenä, joka
edeltäkävijan osaa mustan
muksen valtaan astumisefö-juuri
ne samat salakähmaisei
piirit, jotka uhkasivat
henkeä ja eri osissa ovat
murhia, pommiattentaateja,
polttoja jne. eivat k-uulu njB
sämmistenn vihamiespu^J^
tynyt työväki ei ole
väkivaltaisiin '^-o^^^^^T^
Tiensä puolesta t a i s t e U^
syystä nykyinen s^fx^^^^
vallan rauhassa. on vallan f
että poliittinen ^ ^ " ^ .
heittää hänet pois t a r k ^ » '
terin paikalta. Sital^a^
suomen Järjestynyt t.vo»aB- ,
UotL