Vapaus, July 22, 1948

              ftvu 2 Torstaina, heinäk. 22 p. — Thursday. July 221
» i i i
iTMigMHirM II '1II r
iteaifci
i l l i i l i
» i i i
•li..,-.
i i i
( U B E B T T ) IndepeoiSeixt Labor
Organ qf yinalgh CwTi«dl»n« B i -
Ubllsbed Kov. 6tb 1917. Authohzed
v second elass tnail by the Po8t
Office Department, Ottawa- Pub-lisbed
thrice «reekly: T u e s d a y a.
Tbursdays and Saturdays by Vapaus
Publlshine Company Ltd.. at 100-102
E lm 8t. W., Sudbun^, Ont.. Canada.
Telephonea: BuilneM O f f t e 4-4a6C
Editorlai Offiee 4-4M&. Muaga'
E. Suksi. Editor rnjSUood. MalUng
addren Box 69, eudbarr. Ootaxlo.
Adverttslng rates upon spplleatloiir
Translatlon free of eharge.
TIIMJBBItmSr:
lvlt$S.6O8kk.«3j00
lYk. 96.50 8 kk. $3.50
lTk.97^6kk.94i)0
Canadassa:
Yfadysvalloiasa:
Suomessa:
Yhdysvalloissa turvaudutaan vainoihin
yhdysvaltain kommunistipuolueen johtajien vangitsemmen ei tulr
lut yllätyksenä. Nykyinen ajojahti rajan eteläpuolella muistuttaa en­simmäisen
maailmansfxian jälkeen toimeenpantua Palmerstonin hyök­käystä.
Amerikka, jolle ranskalaiset lahjoittivat \'apauden patsaan
vaJDauden symboolina, on aikaisemminkin nähnyt poliittista vainoa,
' m u l t a sitten ensimmäisen maailmansodan ja varsinkin toisen maail­mansodan
jälkeen ovat vainot li.saantyneet.
Neekerien .sorto, varsinkin .Amerikan etelävaltioissa, on saanut kaik­kien
oikeamielisten ihmisten yleisen tuomion osakseen. .Atrtisemrti-smi
on lisääntynyt pcloittavassa mittakaavassa. Varsinkin presidentli Roor
scveltin kuoleman jälkeen hallitsevan luokan taholta on kiihdytetty
poliittista- j a rotuennakkoluuloa .samaan suuntaan kuin natsi-.Saksassa.
Meille kaikille on tunnettua HoIljTvoodin taiteilijoita vastaan
käyty taistelu. lipaameriklcaiaisuutta: tutkivan komitean taholta on
•;>^aadittu tunnetuilta amerikkalai.selta mielipiteen tunnu.stamista. joka
on Yhdysvaltain oikcukfsien lain vastainen.
Useita työväcnjohtajia on vangittu ja tuomittu karkoitettavaksi
j a karkoitettukin. K a i k k i tamk oli valmistelua laajempaan hyökkäyk­seen
työväenliikettä vastaan.
Yhdysvaltain vangittuja kommunistipuolueen johtajia syytetään,
lehtien uutisten mukaan, hallituksen väkivaltaisesti kukistamisen
suunnitelman opettamisesta. Tällainen syytös on yhtä vanha kuin on
työväenliike. K a i k k i a l l a maailmas.sa on taantumus käyttänyt saman­laista
syytöstä j a monissa tapauksis.sa on käytetty provokatiota täl-lai.
sen syytteen tueksi, joista tunnetuimpia oli Sak.san vaHiopäivätalon
polttaminen.
Valistuneet ihmi.sct: käsittävät vallan hyvin, että niin pienen
puolueen . k u in Yhdysvaltain kommunistipuolueen järkevät johtajat
eivät voi ajatellakaan väkiva^ltaisia toimenpiteitä'. Sellainen olisi jär­jettömyyden
huippu. Väkivaltaa käyttävät vain hallitsevat finanssi-p
i i r i t , josta on lukui.sja esimerkkejä: Yhdysvaltain kommunistipuolu­een
johtajat ovat kieltäneet .syyllisyytensä..
On uskottavaa, kuten kommunistipuolueen puheenjohtaja Fos-
Icr ja sihteeri Dennis sanoivat, että vainotoimenpide osoittaa kuinka
Truman on joutunut turvautumaan epätoivoisiin tekoihin presidentin
vaalien voittamiseksi. .\cw York Sun myöskin o<5oitlaa,.että kommu­nistien
vangitseminen on järjestetty juuri kolmannen puolueen edus­tajakokouksen
edellä tarkoituk.sclla .saada sckaannusfa aikaan presi­dentin
vaalcis.sa. Tämä on o.sa siitä taistelusta, jota käydään kolman-
„,npn puolueen ehdokasta Henry \VaIlacea va.staan. Wall Streetin f i -
nanssiparoonit eivät haikaile käyttää kaikkia keinoja edistyksen nu-
;;jertamiscksi omien luokkapyytcitensä hyväksi.
Konservatiivit etsivät johtajaa
Kon.servatiivipuolueen johtajan John Brackenin ero on herättä­nyt
suurta huomiota Canadan poliittisissa piireissä. M r . Bracken i l -
möittii että hänen eronsa syynä on heikontunut terveytensä, j o k a ei
kuitenkaan ole talla hetkellä huolestuttava ja korosti sitä, että
konservatiivipuolue tarvit.sce nuorempaa ja tarmokkaampaa johta­jaa^
Hänen eronsa syynä on epäilemättä konservatiivipuolueen sisäl­lä
käyty taistelu johtajan manttelista, jota erikoisella k i i h k o l l a on pyr­kinyt
saamaan Ontarion nykyinen pääministeri Drew.
Konservatiivipuolueen voimakkain puhetorvi Globe a n d M a i l ,
vaikka se tekeekin Brackenille huulipalvelusta; toimituskirjoituk.ses-saan,
i|mai.sec kuitenkin sita tyytymättömyyttä, j o t a konservatiivien
keskuudessa on tunnettu Brackcnia kohtaan. Viitaten liittovaalien
aikana saavutettuun osittaiseen konservatiivien menestykseen, lehti
lisää, että .'•uusintVivaaleissaVales.sa, Ontariossa ja muualla puolueen
kärsimä tappio viittaa järjestön voiman tarpeeseen ja siihen, ettei ole
•kyllin selvästi tuotu äänestäjille esille piioilleen; kantaa ja mitä osaa
se näyttelee kan.sallisossa elämässä".
Patavanhoillinen Sudbury Daily Star viimic tiistain toimituskir-^
joitukscssa asettuu uuden johtajan valinnassa ehdottomasti Drcwn
kannalle. Lehti (,>n ollut Dre\vn kannattaja ja osoittaa myös näinollen
Drcvvn persoonallista pyrkimystä konservatiivien johtajapaikalle.
Konservatiivien lehdi.ssä ei mainita konservatiivien kärsimästä
tappiosta Ontarion maakuntavaalcis.sa. joka ilmeisestikin johtuu siitä,
että sellainen maininta saat laisi I) rc\vn h uonoon valoon ja haittaisi hä­nen
valitsemistaan.
Brackenin eroon ovat .syypäitä Ganadan finanssipiirit, j o i t a kon­servatiivipuolue
edustaa. CX: F; n eri puolilla Canädäa saavuttamat
vaalivoitot,, j o t k a ovat olleet niahdollisia työväen yhteistoiminnan
kautta, peloittavat Ganadan taatuumuksellisia. Kansan elintason pai­nuessa
alas jatkuvien hinlakorolustcn takia on työläisten j a farmarien
militanttisuus lisääntynyt, josta parhaimpana esimerkkinä oli y l i *
700.000 nimen keräys hintojen palauttamiseksi v. 1946 tasolle. Lak­kojen
lisääntyminen osoittaa myös sen. etta Canadan teollisuuslaitok­sissa
palvelevat työläiset civat ole valmiita noyräniskaisina alistumaan
elintason laskemiseen kun samaan aikaan kapitalistien voitot jatku­vasti
kasvavat. . F
Taatakseen jatkuvat satumaiset-voitot finanssipiirit pitävät tar­peellisena
jyrkcmmat toimenpiteet työläisten taistelun tukahduttami­seksi.
Tassti mielessä eversti ])re\vn politiikka Ontariossa väkivaltäi-sine
toimenpiteineen työläisiä vastaan on sita mita kapitalistit halua­vat.
Johtajan valitseminen ennen .liittoparlamcntin vaaleja ön osa
vaalivalmistelusta, joka o>oittaa, että ylempänä olevan politiikan to­teuttamiseksi
konservatiivit valmistuvat kiireesti vaalikamppailuun.
Suurpääoman hyökkäyksen takaisin lyömiseksi on työläisille ia
farmareille tärkeä, et ta kaikissa heidän järjestöissään lujitetaan yhte-näi.
syyshenkcn,sa j a valmistutaan samassa mielessä vaaleihin. •
Tänä vuonna saapunut
jo 41,952 siirto­laista
Canadaan
. O t t a w a . T T - Taman vuoden viid(?n
«nsimmaiscn: kuukauden n i k a n i i C a -
;nadaan saapui 41,952 siirtolaista; m i -
ikä osoittaa 170 provsentin lisäystä v i i ­me
vuoden vastaavaan aikaan. Viime
.vuonna tuli viiden civsimmäiscn kuu-
•'kauden. aikana tänne .15.513 siirto­laista.
Britanniasta tuli. tÄna vuonna kaik-
!;kiaan 18, 876 henkeä, kun sitävastoin
viime vuonna viiden ensimmäisen
kuukauden: aikana sieltä tuli vain
•9,859 henkeä; Pohjois-euroöppalaisia
saapui 5,614. -
; Euroopan kodittomien leireistä saa^
pui ; kolmen kuukauden aikana noin
rl2,000 nenkeä.
Britannian metodistit
eivät hyväksyneet
naispappeja
Bristol, Eng. — Taalla koolla ollut
metodistien konferenssi päätti 256
aanella 185 vastaan, ettei tässä kirk­kokunnassa
^sallita naispappeja, Edus­tajien
jouko-ssa ; oli lukuisia naisia,
jdtka vastustivat voimakkaasti nais­pappien
hyväksymistä kirkkokuntaan.
Attlecin hallitus
suojelee Saksan
vientiparooneja
Frankfart. — Yhdistynyt vientl-tuontilaitos
täällä on ilmoittanut, et­tä
.Britannian hallitus asettaa Sak­.
san; suosituunpien maiden -joukkoon
tavarain nennissä.
Berliinin tilanne
Kirj. Israel Epstein
New yörk. — <.*L.N") ^ Yhdy.sval-taln
lehdistön oiKikoista ei kukaan
ole "päässyt .selville ..siiui, eiteiva-,. vc-näläi-
sct ole Kieltäytynee: ruokkima.t-la
länsl-BerJiinia, johon USA ;n ja
Britannian Uma-armaadat ovat kul­jettaneet
ruokatavaraa ~~-\-iimcisten
viikkojen aikana. Vain kaikkein huo­lellisin
sanomalchtSen iukija VOI to­deta,
eitä USSR ci. ole lani:.s:a liit­tolaisia
vaatinut poistuinan • B e r l i i ­nistä
cikä kieltäytynyt neuvoUelema.s-ta.
Ensimmäiseen kysynayksecn meillä
on vastaas Maskovasta ruokatavara-ministeriltä,
joka heinäkuun 5 päi­vänä
lähetti vastauk.scn USA:n val-tiodcpartmentillc.
etta '•Neuvo.'itolii-tolla
ei ole mitaan sita va-staan taa-:
takseen ruokatavaraa riittävästi omas
ta puolestaan Suur-Bcrliinilte". Tätä
lausuntoa vastaan Cl ole mitaan päte­vää
muistuttamista kcska venalai.s-ten
ei ole annettu ynttaa. sita. Sen-jälkeen
kun Saksan rahasta johtunut
riita pysäytti liikenteen on Yhdys­vallat
kuljettanut ruokatavaraa ja.
polttoainetta ilmateitse kunnian eika.
inhimillisyyden vuoksi.
Toiseen kysymykseen. nähden ve­näläisten
nootis.sa ehdotetaan uusi­maan
USAtn-Ncuvojtoliiton-Ranskan
.sopimaa, että "Berliinistä tulee mie­hitysvaltojen
korkeimman vallan kes­kus".
Venäläi-set myöskin pyytävät
palauttamaan täydellisesti voimaan
Potsdamin sopimuksen. Tama osoit­taa,
cbta he civat ole vaatineet Ber-llniä
taikka Saksaa yksin itselleen.
He ovat sanoneet, ctta'}aasivaltain
liittolaisilla cl ole .syytä olla Berlii­nissä,
joka on .Neuvostoliiton miehi-tysalucen
sisällä, jas sc lakkaa ole­masta
pääkaupunki. Nain tulee ta­pahtumaan
jos länsivallat järjestä­vät
erillisen Saksan valtion, jonka
pääkaupunkina tulLsi olemaan; Frank­furt.
Tkma tuo. meidän eteen kysymyk­sen,
ovatko venäläiset valmnt neu­vottelemaan?
Moskovan nootti ke-hoittaa
neuvotteluun. Siina myös .sa-,
notaan, että "neuvotteluilla on mer-klty.
sta vain siina tapauk-sessa jos
nllta ei rajoiteta vain Berliinin ky­symykseen,
silla tata kysymystä ci
voida eroittaa neljän vallan kontrol-
ILsta Saksaan nähden". Berhinin riita
voi olla otsiko:ssa, mutta katkera
menneisyys pitäisi asoittaa ihmiskun­nalle,
etta ky.symys. Saksan kansasta
tulevaisuude.s.sa ratkaisee .sodan tai
rauhan Euroopas.sa. Tasta syystä:
Neuvastohiton ehdotus tuntuu järke­vältä;
ko.ska sc tunkeutuu asian juu-,
rlin elka sen ilmiöihin.
- Nykyinen ajatus kahdesta Saksasta,
joita - tukisivat enti.set.liittölaisvoimat,
pitaisi saada meidän ihomme kanan­lihalle;
AiigloTamerikkalainen .suun-,
nitelma erillisestä lansi-Saksasta, jon­ka
arka Raaska on pakoitettu hyväk­symään,
merkitsee Ruhnn.alueen
.suureen terasteollKsuuden uudelleen
rakentamista "bolshevismilta 'turvaa-mLseksl".
Koska natsit ovat kaikkein,
"luotettavimpia" punaisia vastaan,
niin heita nn päästetty'vapaiksi so-tarikasoikeuksi.
ssa-. tata, suunitclmaa
sovelluttamaan käytäntöön. Taman
Iisaksi New York Times kertoo, triä
USA:n miehittämässä Baijerissa oJe-vir;
ta virkamiehistä on 70 pros; n31-
seja. Nämä miehet; haluavat hallita
Eurooppaa. Heille annetaan aseet ta-
.man toteuttamiseksi.
Jos molemmat Sak-sat yhtyvät, niin
Ruhnn natsit ynttavat, saada val­tansa
Neuvastohiton miehltysaluecl-la
ensimmäisena askeleena maail­manvaltaan.
Elleivät he :onnistu sii­nä,
niin silloin he ynttavat provo.soi-
.sa lannen-Neuvastoliiton välisen .so­dan
£aattaak.seen helpommaksi to­teuttaa
Hitlerin suunnitteleman tar­koituksen.
Jos toLSta maailmansotaa
seuraa kolmas maailmansota hyvin
nopeasti, niin historia yhdistää nämä
kaksi kamppailua yhdeksi jossa j a l -
kimmäLsessa natsit ynttavat toLscn
kerran saavuttaa valta-a.seman Eu­roopassa-
Monet yhdysvaltalaiset lehdet .syyt-tavat
Venajaa yhdistymisestä .saksa­laisten
kans.sa,.joten länsivalloilla ei
ole mitaan muuta vaihtoehtoa. Todel­linen
kysymys on kenen kanssa ha­lutaan
"yhdistyä" — niidenko kans­sa,
jotka -haluavat vam elää vai nii­denkö
kan.ssa, jotka eivat löydä kun­niaa
eikä voittoa muusta kuin .so­dasta?
Ei ole olemassa yhtään to­distettavaa
tapausta siltä, että Ve­näjä
olisi vapauttanut natsllalsia te­ollisuuden
omistajia tai puoluepomo­ja,
kaikkein Vähimmin antavat heil­le
jolitavla virkoja. Ei se ole myö.s-kaan;
kuten jotkut kirjoittajat oVat
Väittäneet, vietellyt saksalaisia puo­lelleen
lupaamalla Puolalle annettu­ja
alueita. Moskova julisti selvästi
kesäkuun 27 päiva, että "Puolan raja
pidetään muuttumattomana". Se o-soitti
saksalaisille ainoa tien ahke­ruuden;
kautta, eikä .sodan avulla:
Mitkä. neu votteluehdot Neuvostoin t * o
•seka toiset;Idassa olevat valtiot esit^
tivät? USSR:n, Puolan, Tshekkcsio-vakian,
Jugoslavian ja kolmen muun
pienemmän vallan ulkoministerit an­toivat
siihen selvän vastauksen kesä­kuun
25 pna. Siinä ehdotetaan Sak­san
täydellista demilitarisointia
alkaisemigian sopimuksen perustalla.
USA:n-Neuvostohlton-Ranskan kon­trollia
Ruhnn alueella rauhantuon-nm
merkeissä, neljän vallan sopi.
musta yhden demokraattisen väliai­kaisen
hallituksen muodostamiseksi;
koko Saksaa varten, rauhansopimusta
taman hallituksen kanssa, jota; seu­raisi
vuoden kuluttua kaikkien liit­tolaisten
sotavoimien kuljettaminen
pois maasta ja Saksan uhreille jtor-vaus
. Tuntuu silta kuin naiden päämää­rien
puolesta olisi sodittu, toisessa
maailmansod'assa. Toslasia.ssai se; si-.
säilyttää -mlta oh Trumanln-Stalinin-
Attleen Potsdamin sopimuksessa. Neu­vottelut
.näistä ei mahdollisesti rat­kaise
arkaa Berliinin kysymystä yk­sinomaan,
vaan vieläpä paljon tär-keamman
kuin: Saksan kysymyksen
— rauhan tai .sodan. Ei nayta ole­van
mitään syytä ettei neuvotteluja
voitaisi alkaa heti.
C S J : n Sudburyn OS. sekakuoro •^•Sävcl", joka esiintyy aluejuhl^ssa ensi sunnuntaina.
Länsi-Ontarion juhla muodostui
suureksi voitoksi suomalaisille
Kappale Yhdysvaltain
teräksen tarinasta
Amerikan mcrkitykscllisimman rau­tateollisuuden
historia alkoi V. 1642.
jolloin yksitoista englantilaista perusti
huomattavan rautr.ruukin . L y n n rn
kaupungin Massachussettiin. Heidän
pääomansa oli yhteensä;5,000 dollaria,
ja valtiollisia suhteita emämaahan
edusti kuvernööri Winthorpin poika.
Paaoma ei itse asiassa merkinnyt m i ­taan.
silla yhtiön pääomana olivat
polhttiset suhteet. . Niiden nojalla y h ­tiö
nautti oraita erioikeuksia, kuten
yksinoikeuden • raudanvalmistukseen
Lynnissa 21 vuotena, verovapauden
samaksi ajaksi, vapautuksen kaikesta
sotlla.srasituksosta, -.'i maata vapaasti
kutakin sulatusuunia varten ynna oi­keuden
myyda yhtiön, tuotteita seka
intiaaneille-että hallituksen viholli.sil-
Ic.
. K a i k k i nama etuoikeudet katkeroit­tivat
Lynnin asukkaita; jotka olivat
puritaaneja .seka raudantuottajia pie-nemmas-
sa mitassa. Yhtiön ja asuk-.
kaiden kesken syntyi vakavia selk­kauksia.
Yhtiön •johtomiehet joutui­vat
.tassa- taistelussa alakynteen, silla
seudun puritaanien oikeus asettui far­marien
kannalle
•Etevin yhtiön johtomichista oh Jo­seph
Jenks. Han se rakensi ensim­mäisen
amerikkalaisen sahalaitoksen
ja konstruoi ensimmäisen paloruiskun.,
Hän ; keksi' myös . rahanlyontimuotit.
mutta.ieEas keksintö ennenkaikkea on
tm George Washingtonin isa . M a r -
decal Lincoln, presidentti Lincolnin
isoisa taas o l i eraan New Jerseyn vali­mon
esimies. Sieltä hänen poikansa
John muutti Kentuckyn mahtaviin
metsiin, jossa tuleva presidentti syn­tyi.
Brittiläisen hallituksen vihamieli­nen
politiikka amcrikkalausen siirto­maan
teollisuutta kohtaan, johti mel­kein
kaikki rauta-alan miehet vallan­kumouksellisten;
riveihin. Riippumat-tomuusjulistuksen
allekirjoittajina oli
m.m. neljä rautamestaria. Olihan
Englannin parlamentti v. 1750 hyväk-.
synyt.lain, joka oli takaisku Amerikan
koko kukoistavaa ; rautateollisuutta
kohtaan. Lain mukaan ei näet Ame­rikkaan
saatu enää perustaa ainoata­kaan
yalssilaitosta, terasuunia eika
muutakaan teollisuuslaitosta, ja ame­rikkalainen
takkirauta saatiin tullit-tomasti
viedä Englantiin vain Lon­toon
kautta.
Mutta nama kiellot -vaikuttivat a i ­van
päinvastoin kum'mitä brittiläiset
lainsäätäjät olivat ajatelleöt.' Ne o l i ­vat
niin törkeän avomielisiä, että he
avasivat siirtomaa-asukkaiden siimat
näkemään hallituksen; todellisen siir-tomaapohtiikan.
.Rautamestarien lo-jalisuudentunne
havisi .kokonaan, ja
jokaisesta masuunista ja; valimosta
tuli myskykeskus. jossa .• vallankl>:
mouksen aallot kytivät JO neljännes-
Port Arthur. ^ Juhlasta todellakin
muodostui alueemme - suurjuhla niin
juhlavieraiden run.sauden kuin ohjclr
mansakm puolesta./ Lauantain uh­kaava
sateinen ilma aamupäivällä
jossain maara.ssa vaikutti .sen, että
juhlayleisöä er ollut kuin arvion mu­kaan
.siina 400 paikkeilla. Iltapäi­vällä
kuitenkin ilma seestyi niin, etta
kentällä . voitiin suorittaa kaikki
suunniteltu ohjelma.
Juhlan henkinen ohjelma; alkoi
nom puolitoista tuntia myöhemmin
maarattya aikaa S J : n Toronton o.sas-ton.
soittokunnan esityk.silla, jotka j6
heti alassa nostivat juhlatunnelman
korkealle.. Tunjtui todellakin juhlalli­selta
vielä kerran kuulla suomalais­ten
poikien — mukana yk.si tyttökin
— kaiuttavan torvistaan kuultavaksi:
ihania, inno.stavia: säveleitä. Silta on
kulunut useampi vuosikymmen kuin
naiUa perukoilla oli useampia soitto­kuntia
suomalaisilla. Menneet myrs­kyiset
äjVfja nykyään: muotiin tullut
kannutettu musiikki, ovat oman soi-tontalan
pyyhkaisect olemattomiin.
Kiitos soittajat . j a soittokuntanne
tarmokas johtaja, juhlallemme anta­mistanne
kohokohdista. ,
J u h 1 a vieraiden tervehdyspuhees­saan.
Wm.. Laine korosti • crikoi-sesti
sita , puolta, etta lampoiscmmilta
paikkakunnilta tulleet juhlavieraat ja
ohjelman esittäjät. tulisivat olemaan,
tyytyväisiä. Useasti ehkä voi tuntua,
etta me palkallinen väestö olemme
kylmaa, luoksepaasematontä, mutta
siihenkin on omat syynsä. Pitkät
talvet ja muuten karu elama ovat
muodostaneet olemuksemme ehka
kylmältä näyttäväksi. ;"Vioi.stammc
huolimatta toivotamme .kuitenkin vie­raat
tervetulleeksi ja ehka parin pai-;
van.yhdessäolon ajalla te. tulette huo­maamaan,
etta meidänkin kylmän
ulkokuoremme: sisalla sykkii lämmin
sydän ja etta; meidän halumme on
saada työskennellä saman vähävä­kisten
- elämäntason nosta tamiseksi.
osuustoiminnallisen, kulttuurisen ja
ennenkaikkea muurien; hävittämiseksi
en ihmisten valilla, mnika kannus­tamana
tekin olette pitkistä matkois­ta
huolimatta tulleet meita innosta-
:maan: Olkaa siis tervetulleet, viihty­kää
joukossamme hyvin; ehka ,teille
sittenkin jaa kotini- palattuanne joku
hyväkin muisto meista,"\
Tervehdy.spuheen jälkeen nousi
juhlaa varten rakennetulle laulu- ja,
solttopavinjongrlle SJ:n Sudburyn
osaston naiskuoro Savcl, johtaja
Rauha Maki, esittäen mukaansa
tempaavasti laulut TuUos seuraham-me
ja Miesriiviot; Aku Paivion kir­joittaman;
osuustoiminnallisen juhla­runon
lausui Tyyne Siilman; tunne­tulla
taidollaan. - Juhlarunon jälkeen
tuleen astui meidän kotoinen seka­kuoromme
Kaiku, johtaja Ruth Saar
ri,^ esittäen laulut. Vapaudep. aamu.
Keväällä ja PurilauJUi joista- varsin­kin,
ensimainittu varmaan terästi mo­nen
työmuurahaisen . taistclutarmoa.
Tervehdys- ja onnittelusahkosanomia
eritettiin Atlannilta lähetetty sähke
Alli Päju.selta ja S J : n ;tpk:n ja: m u ­siikki
jaoston vhteincn onnittelu.
Osuustoiminnallisessa englanninkieli­sessä
puhee.s.sa puhuja, kosketteli ylei­sesti
osuustoimintaa ja erikoisesti teki
.selkoa hiljattain alkaneesta Ontarion
osuustoiminnallLsesta sairausvakuu­tuksesta.
, . .;.••,-
Palvan henkusen ohjelman päätyt­tyä
alkoi v.- ja u.-seura Iskun jär­jestämät
urheilukilpailut, joi.ssa nuori
Iskun jasen C. Manner voittr vuodeksi
omak.seen: International-o.suusliikkeen
lahjoittaman kiertopalkinnon, • ko­mean
pokaalin. Kilpailujen loputtua
alkoi- illallisloma, toiset kiiruhtivat
kaupunkiin katsomaan juhlanäytel­mää
Kasijat, osan jaadessa juhlatans-seihm
Punaiseen Puistoon. Urheilu­tuloksista
lähemmin toisessa paika-ssa.
Valkeni juhlien toinen paiva; Y l a -
tuvan ukkokin oli- kait hyvällä paalia:
silla paiva oli aamusta alkaen kirkas
ja aurinkoinen, joka kai osaltaan vai­kutti;
etta juhlijoita parhaimmalla
ajalla oli- lähelle parituhatta henkeä.
Kello kymmeneltä jatkettiin urheilu­kilpailuja,
joissa International-osuus-lukkeen
lahjoittaman kiertopokaalin
ruotsalaisessa viestissä voitti vuodeksi
pääliikkeen puolesta juossut joukkue.
Samanaikaisesti soittokunta ja kuo­rot
pitivät yhteisharjoituksensa.
: Paivallisloman Jälkeen alkoi-juhlan
henkinen ohjelma. Soittokunnan, ja
kuorojen yhteisesitys, C 5 J : n mar.s.si-ja
Työn laulu • muodostui valtavaksi a l -
kusy.saykseksi. Avauspuhee.ssaan A. T.
H i l l terotti mieliin sita kuinka tär­keää
oli se, että tällaiset juhlat tänne
järjestettiin paikallisten ja vierailta
paikkakunnilta' saapuneiden voimien
yhteisillä: ponnistuksilla. Hän muis­teli
edelleen vnme kcsana taalla p i ­dettyä
saman nimista mutta en hen­kista-
juhlaa. Siellä lietsottiin vihaa
ihmisten ja ihmisten valilla. Sentah^
den oli tarpeellista • järjestää - tama
juhla työkansan voimien kokoamisek­si
yhtenäiseksi voimaksi taistelemaan
oman clamansa puolesta. Muodostu­koon,
tamakin juhla yhdeksi rapuksi
-joukkojen yhtenäisyydelle;; -Yhtenäi­syyteen
pyrkiminen tapahtukoon kui­tenkin;
niiden periaatteiden: mukaan
iTiitka tahtavat vahavaki.sen rahvaan
VOItonpaivan-saavuttamiseen. Juhlan
järjestelyssä emme vicla saaneet täy­dellista
yhtenäisyyttä, mutta toivo­kaamme;,
etta JO seuraavassa onnistu-:
taan paremmin.
; Avau.spuhoen jälkeen ; Toronton
osaston .soittokunta soitti • useampia
kappaleita, jonka jälkeen puhujako­rokkeelle
a.stui Port Arthurin kau­pungin
pormestari C.;W. Cox, toivot­taen
.juhlavieraat äärimmäisestä län­nestä
ja Idasta seka myöskin Yhdys­valloista
saapuneet juhlavieraat kau­pungin
:puolesta tervetulleiksi, kehoit-;
taen. samalla tutustumaan kaupun­k
i i n ja . nauttimaan . kaikm puolin
taalla olostaan-., M y a s k m m r . Cox
antoi soittokunnan johtajalla G. Gus-tafsonille,
kuorojen johtajille Rauha
Mäelle ja Ruth Saarelle, sekakuoro
Kaiun hankkiman muiston juhlasta;
kehoittaen johtajia edelleenkin teke­mään
työtä musiikki tai teen kohotta­miseksi
silla sitä tarvitaan viela .seu­raavassakin
sosialistisessa yhteiskun­nassa.:
•; ,•
Sekakuoro Kaiku esitti kolme lau­lua:
Kanteleelle, Kansanlaulu, Miksi
synnyit, sav. J . G . Mickilä, Superiör-jarven
rannaliäi säv. Viljo Mikkola.
Esitykset saivat juhlavieraiden jaka­mattoman
suosion. Sudburyn nais­kuoro
esitti myöskin kolme laulua:
Tuule, tuuli leppeammin; sav. Sibe­lius,
Inka-muori, sav. Vaino Palen ja
Tyokello (kansanlaulu). Yleisön suo­sionosoitukset
olivat paras palkinto
laulajille.
Senjalkeen puhujakorokkeelle astui
juhlapuheen pitaja, Työmiehen liik-;
keenhoitäjä Hugo Paasikivi. Ensim­mäiseksi
puhuja lausui; tervehdyksen
Yhdysvaltain Keskinäisen Avun jär­jestöltä
j a viikkoa ennen-heillä pide­tyiltä
juhlilta^ Myöskin lausui ter­vehdyksen
Yhdysvaltain vanhimman
suomenkielisen tyovaenlehden "Tj'o-miehen"
(joka nama paivina tayttaa
45 vuotta) puolesta tulisen tervehdyk­sen.
Edelleen han sanoi olevansa
ylpeä siita, etta hänellä on, kunnia olla
j u u n n y t tässä puhujan paikalla, silla
päivälleen 35 vuotta sitten han tuli
Port Arthuriin joten hän vieläkin pi-taa
Port Arthuria kotikaupunkinaan,
" T a a l l a minä tunnen olevani kotona
j a ilokseni näen joukossanne sen a i ­kaisia
työmuurahaisia, tervaskantoja,
ahertamassa saman asian puolesta
mika helta innosti 35 vuotta 'Sitten.
Kaikkein eniten minaolen ylpeä siita
ja .samalla onnittelen C S J : n toimeen­panevia
voimia, etta he ovat järjestä­neet
nama juhlat juuri tänne Port
Arthuriin,: silla tama. on se paikka
missa on syntysanat lausuttu Cana­dan-
suomalaiselle työväenliikkeelle.:
Meidän kaikkien täytyy myontaa. et­ta
manalle mennyt "Työkansa" on se
mikä on syvimmän vaon kyntänyt
Canadan suomalajsen työväenliikkeen
karuun peltoon. Samalla mina iloit­sen
silta, että te taalla Canadassa
saatte viela nam valtavia juhha j'hv
teisvoimin pystyyn. Teillä on soitto­kunnat,
laulukuorot ja määräämätön
maara yksityisiä kykyjä.. Me .siella
valtain puolella emme enaa onnistu.
Sjihen tosin on; luonnolliset syynsä,
meille rajoitettiin siirtolaisten tulo
paljon aikaisemmin. Vanhat ovat
väsyneet • j a ; suurimmaksi osakseen
vaipuneet sinne, -mistä ei palata ja
nuorempi polvi luonnollisista syistä
sulautuu yhdeksi , kokonaisuudeksi
muiden amerikkalaisten kanssa." >
Sitten puhuja siirtyi: varsinaiseen
aiheeseen, teki selkoa kulttuurityön
tarpeellisuudesta. Han kosketteli sel­väpiirteisesti
Suomen tämänpäiväistä
kulttuurityötä, joka näyttelee johta­vaa
osaa Suomen todellisen demokrar
tian rakennustyössä. Myöskin han
I lyhye-^-i teki selkoa Tyo;äcn
I toiminnasta, joten hän täytti^
•kicn kuuntelijani • ja juhlav^
loivoniukseih , K-iitaV Hugo
se ei ollut animatupuhe u a n j .
sydämestä Inhtch-.' joka \annj^]
useammilta .samanlaisen vasta
Väliajan j.fkf-cn Toronton;
soittokunta .soiur kolme
josta kahdesta . viimeisestä
pyysivät jonkunlaista arvost^lM,,
ne olivat hcidah puheittensa]
omassa paja.s.';a .sovitetut. EviiJ
ainakaan nain maallikon
kuuluneet . pahalta.- vär5in5uii
nen kappale ci lopussa knulmi]
haita lyhytnakol-sclle johtaja
koska tahtipuikko Jäi heilumaal
man ..soittajia; soutajat.nähkääsj
loisensa pcraan, karjta-sivat: Hm
tiscna esitykseija' tavdcllisesti i
tunut.
Juhlavieraiden, tervchdybiä-useampia.,
S a h k o sanomao'
Sudburyn Mieskuorolta,
tervehdys sairaalassa olevalta.l
Port Arthurin osaston ja Intei
nal-osuusliiKkcen johtokunnan;
n e l t a Gust- Lehtiseltä. SuullEai
vehdyksia lausuivat mrs. PontiöE
burysta; mr. Vilho Katainen Wei
Cornersista . .seka u.seat muut
niiniä 'eri,, pllul .tilaisuudcssia:saai
ka.suni. •Jouko.ssa oli useita
valtain tovereita, jotka lausuivatti
vehdyksensa paikallisten orba
. puolesta. Naihin kaikkiin vastasiS
Port Arthurin osaston puolesu]
koko • juhlakomuean puolesta Ei 11
likkala.
, Tervehdyksien jälkeen sek;
. K a i k u lauloi Pakka.scs.sai .sav;
roo.sv Maantien varrella, sav. H.l
:niemi ja Kehtolaulusav. Arraail
salo. Läpeensä korkcatasomefl t
ilmaohjclma; paatiyi. urhellup
jen jakoon. • •
• .Juhlakonsertti alkoi kello 8J»i
gionan haahlla Port Arthunssa,:
n u n t a i - i l t a n a . Aluksi olkoon i
että haali oh kyllin 1.S0,
varten, mutta koaserttisalina.
epäkelpo. • Joukkocsityksien jai
l y bli liian hankala -ja eika km
suuskaan ollut kehuttavaa, eiiäseJ
•kummakaan.- Haali on tehtj
tansseja-ja nyrkkeilyä varten. :,Mi^
juhlakomitealla ei ollut mahao:
t a parempaa saada. Komitealta!
simmäiseksi ovattun. Työn Tei
314' Bay; S t . -Työväenliikettä i
maan- rakennettua taloa; ei;
antaa vuokraa va^-taankaan kaj»*
yäksi :^- juhlakonsertin: pitoa,
Ajatuksena oli,.:etta, kun haalt!
lähellä'. tölsiaan:-olisi konsertti'"
pitää molcmniLssa paikoissa.;
koetettiin saada vuokrata, Jau,
teattereita mutta simakaan ci.i
t u t t u Loppujen lopuke saimmei
n i t u n haalin, joten jos kuka dj
ollut tyytv\amcn jarjesteljTT-2J
ainakaan ollut juhlakomuean ta.^
nen teko
•; kaikista^: vastuksista-huolin
soittajai-^ j a ;kuprflt^:OustafsoKi^i
doUa aloittivat ilian ohjelman'
nada-hvmmlla jonka jalkees
Steve Jobiin lausui juhlayleiM»'
vctulleek.M .Samalla han esittir
solle soittokunnan ja kuorojen I
jat seka u-campia paikallisia
säilyttänyt hänen nimensä jalkimaa-' vuosisata ennen^ sen puhkeamista;;
ilmalle. Snhen .asti oli näet kaikki
vilja 'koko maailmassa leikattu sirpin.
a\'ulla. eika ainoankaan farmarin: tai
r a u t a t e h t a i l i j a n p a a h a n i o l l u t ; päl­kähtänyt
ajatella nopeampaa leikkuu-:
vehettä. '-Miksi: ci leraä: suoriteta ;ja
tehdä puolta pitemmäksi", ajatteli
Jenks. Ja: tuloksena oh.nykyinen v i i -
katteemmc^;
E r i puolilla:tuotalaajaa Englannin
siirtomaata . s y n t y i rautaruukkeja,
joista ansaitsee .mainiia pari; joiden
rautamestanennimet sittemmin tuli­vat
-kuuluisiksi Amerikan , ja . koko
maailman .historiassa; Marylandin
Principolron-yhtiön:johtajana, oh
näet kapteeiii Augustme \Vashington.
.Yhdysvaltain enjimmaiseapresKten-
- Rautamestanen näkökannalta muo­dosti
mahtava ;Westpoint-ketju rau­tateollisuuden
voimakkaimman ketjun
vallankumouksen, voitoksi; Tämä: v a l ­tava
ketju, suurin, -mika - milloinkaan
on itaottn.: ulottui Hudsonvirran yli
Westpointin'kohdallä estääkseen bnt-tilaisten
laivastoa h y okkäämästä
Kingstoniin ja Albanyyn. Se oli lähes
maihn pituinen Ja painoi yhtä paljon
kum keskikokoinen : mies;:; Jotta . se
valmistuisi kuudessajj|Viikossa; oli ket­jua.
takomassa 60 miestä yötä j a pal­vaa
17:ssävahmo^.;: Arvellaan: sen
tulleen maksamaan 400,000 dollaria; >
; Seuraavalla kerralla kerromme; mi-r
ten Englannin teriishegemonia siirtyi
Amerikalle.
PÄIVÄN PAKINA
Hallituksemme runsas ylijäämä
. Huomiomme kimtyi erääseen pie­neen
uutiseen, jossa pienuudestaan
huolimatta; oli hirmuisen isoja nume­roita.
Tarkoitamme Canadan; :valtio-;
varamministerion : lausuntoa • .taman
tihvuoden kolmen ensimmäisen kuu­kauden
voitosta, eli: ylijäämästä, k u ­ten
sitä sanotaan.
Lausunnon mukaan Ganadan h a l l i ­tus
sarvoittona mainitulta ajalta yh-'
teensä S332.603.364.: Jos tämä jaetaan
kolmeen . kuukauteen; saadaan, siita
kunnioitettava 110.867.788 summa k u u ­kautta
kohti. Jos. haluamme jatkaa
laskua :; vielä; paljonko. : hallituksen
"voitot" tekevät paivaa kohti,, nnn
saadaan ;:varsin huomattava -päiva-voitto,
3,695,592 dollaria. Vielä voisi
laskea, paljonko tuo; voitto olisi tun­nissa,
mutta jatamme sen • nyt talla
kertaa.
• K u n Canadassa; lasketaan olevan
nom 12 vmiljoonaa asukasta, niin jo­kainen:
,voi kuvitella,.: kuinka .paljon
Itse:' kukin',: joutuu maksamaan.;, etta
hallitus •saavuttaa- tällaiset, :.voitot.
Tässä tapauksessa, hallitus .on verotta-nuti
tarpeettoman paljon yllaolevalla:
stimmalla.
Mistä tama, voitto sitten tulee?. V e ­roista;
• Hallitus kukoo ylimääräi­sinä
veroina itselleen: huomattavat
•'•ylijaamat". Jokainen tietaa, että on
olemassa sellaisia,-veroja, joita; joutu­vat-
maksamaan — eivat ainoastaan
veroa maksavat aikuiset, mutta; myös­kin
jokainen, vastasyntynyt lapsikin.
Kun verot ovat. valilhsia. min halli-,
tuksen. Uhottamiseen osallistuvat, siis
sylilapsetkin;; Tassa ei, oteta -lukuun
ainoastaan tuloveroja; vaan kaikki
verot. Kun astatte lapsellenne sukat,
kengät,: tai mita hyvänsä,, maksatte
niista lapsenne: puolesta: veroa ::aika
ison eran Kmgin: hallitukselle. Näin
on; suhde.. Ersiis ruta, - ett J maksatte
tuloveron., mutta: maksatte veroa jo-;
kaisesta pienimmästäkin esineestä. ; •
. , Maamme , erinäisissä piireissä on
käyty; kampanjaa tuloverojen alenta­miseksi,
koska: hallitus voisi hyvin :sen.
tehdä .viime tilikaudella saamansa
suunnattoman "ylijäämän" perusteel­la;
; Mutta; antoiko hallitus verohel­potuksia?
Mitä^.niela. , Nyt' se roys-tailee
yhä. enentyneiUä.ylijäämillään:
jo tilivuoden alussa.
• Tunnettu tosiasia on, että kaiken­laiset
kauppiaat kilpailevat hintojen
kohottamisilla. Nyt näyttää silta kuin
hallitus ryhtyisi kilpailemaan kauppi­aiden
.kanssa. Kauppiaiden voitot a i ­van,
samoin kuin hallituksenkin "ylr-^
jaamaf' ovat poissa tavallisen kansan
kukkarosta, minun ja teidän.
Aivan yhtä .vahan kuin kauppias
antaa mitään hyvitystä, vaikka ostai­simme
häneltä kuinka paljon tavaraa,
aivan yhta vähän antaa haUitus hyvi­tystä
Sille kokoamastamme "ylijää­mästä".
Halhtuksen odotettiin anta-.
van edes joitain helpotuksia tulove­roissa,
kun viime "yhjäämabudjetti"
-esitettiin, mutta ei sinne painkaan.
Joitain veroja poistettiin, mutta sekin
tehtiin silla tavalla, ettei se auttanut
tavallista työmiestä ollenkaan.
. Hallitus Ilmoitti samalla : .kertaa
myoskm eraan toisen suuren uutisen.
Tällä viikolla alkoi kuninkaallinen ko­missio
tutkimuksensa; sen. matenaalin
suhteen, mita sille on kerännyt parla­mentin
'hintakomitea , kuulustelujensa
aikana.. Tämän komission työnä sa­notaan
olevan • loytäa syyt tarvikkei­den
hintojen kohoamisen Canadas­sa.
Parlamentin hintakomitea: on. ollut
.muuten hyvin kummalbnen elin. Se
on tutkinut hintakysymyksiä ja kut­sunut
joitam : haikäilemättömimpiä
kiskureita istuntoihinsa, mutta sen
Sijaan - että' se olisi, tehnyt mitään
muuta, on se kuunnellut; kiskojien t a ­rmolta:
voittojensa keräämisestä. To­siasiassa
;ei tällä . komitealla ole ollut
valtuuksiakaan ; tehdä ; mitään; muuta [;
k u i n kuunnella .Minkälaiset
det:h^t';öirsittcri:;ylemmäUa'5i^
kuninkaallisella komissionila -
nähtäväksi T,nalf.se5t. tuollais^
missiot nielevät vain ^eronirat»^
vai oja muita niiaen tjon ja
ovat verraten vahaiset ? ^ ^^
tenkajin voida odottaa t a l t a i ^,
missi^ltavVäikkasillasanotaan^
^an "verraten vapaat kädet
han on etra komission es.f.
asioita e. hall-tuksen ole _
huomioon e-ka rvntva m " i ^ l
menpiteisiin komission lo:..«-
do.sta. Tama on
h y v i n julkeas-^Kavnnissao^euJ.
nmiesten lako-^sp La«n sr. .
kineet komissionent toiesi.a.
vavhtiot ova- s:>ymst>nee.^
den harjoittamreen mu.
halhtus ei ole •kor\aansa
^^Halluusten _ c a r k . t a - e.
nllisten kapital.stmalb.us^^
jen yhtiöiden edut o ^ a . ^^
poikkeavat suuresti ka..
elävien työläisten j
aitaan Bi"**'
t u k s i l t a ,va:^^^ c^''* ^
s e l l a i s i a k in ih.T.isia, J O ^ * ^ ^ ^ ^ : '
odottavat. Nulta voi-^^a^-^^f
kää, väRivaltaa ja sortoa-nähty
mainitsemoösainm-ten
lakossa. ^
sillä eiväthän ^P' ^ _ r^i
set ole kansan h a h i t u - - - ^ ^
pitahsticn h a l l i t u j ^ j ^^
etujen hyvä>~^'- -