Vapaus, November 23, 1948

              •il.'
2 TOstaina, jnairask. 23 p. — Tuesday, Nov. 23
i
tftblialvd «tb mi. Aattuxiized
M «cfmd Clas» fsaU bgr tbe Post
OlUceieOepartisent, jQttava. Fub-
UatxedjSUbrtoe weekly: Tuesdays;
"Jbursttays eod 6atunlftys by Vapaus
PaHMäat coiE!Pia&7 XÄi, sf loo^ios
Eam'8c W^ Bodlniiy, Ont« Caxiada.
E(tiu»i8i Office aiBsagcr
eddresa Bo» f^Cutfliniy, Ontarta
AdvertMng rates iipoD fij^pUcaudo!
ItanriationlSreeof ctoutge. '
mAUSaZNNAT:
Canadan: 1 He eJOO 6 1tk.325
euomessa: l vk. 7 ^ 6 Jcls. 425
iii im-,.
ja Suomen t a ^ ^
^ , Vläiott lopulla tiedoitettiin, että Canadan fa SUORKD välillä on;
äiIekii|Wuu ^ k a i k k e in suosittunrniaiijpaan^l^fisopinius, naika on
' Voxit^assa yltdlen vuoden, minkä'jälkeen kump! tabinsa osapuoli
^ rikkoajkolmen kuukauden irtisanomisella.
Tämä'laäfisopi^us^ Canadan. jk'3UojB^^ fälillä pn Vfe'estäitt^^
' ttie as^el oikeaan suuntaan. Canadan kannalta katsoen se Ibäa sup-jrsoaisia
kauppamahdqllisuuksia ja tekee, mahdolliseksi sen, että canar
' (iaiaisia tuotteita voit^jui tulevaisuudessa lähettää Suomen markkirioil-1
~Wi ' 1^®' 'Siiomen kannalta katsoen tilanne on aivan samanlainen. "Suo-
\ i |||-; < jötuimman maan" tariffisopimu^sen perusteella voidaaA kdiittä^ vä-
' f 'x > liföntä kaupankäyntiä näiden kahden,maan välillä, niiden molempien
il ' yhteiseKsi hyväksi.,
'^l .; Canadan itsenäinen kaupankäynti — j a toimenpiteet sen helpot­t
i } - d e m o k r a a t t i s t e n maiden kanssa on väUanmuu-
•|{; ' i a kuin "toisen" j a "kolmannen" viulun soittaminen Marshallin avun
V' Kaupassa Yhdysvaltain välityksellä. Marshallin suunnitelma saa C a -
|'',/-,na(lan'ulkomaankaupan pois tasapainostaan, tyrehdjrttää j a halvaan-
;y5nttttaa"^nv sekä vie auttamattomasti, tämän maan talouskriisiin. Itse- •
; niinen kauppaohjelma elvyttää ja laajentaa Canadan vientiliikettä,
/ifiikä oji elintärkeä tekijä Canadan talouselämälle.
Tinessa myös pelätään Marshallin avun/ seurauksia j a p y r i ^
^diään^iiheft satimeen takateitsekäänjoutumu^ Mutta Suomessa
iiv v j f ^ j ^ kun-ft''?
lin^ Kunhan se vain tapahtup tasa-arvoisuuden perusteella ; a niin, et-j
; fiei se vaaranna maan itsenäiss^^ttä ja oman arvon tuntoa.
; % .' ICaiken ylläolevan perusteella me tervehdimme oikeaan suuntaan
toimenpiteenä Canadan j a Suomen välillä nyt tehtyä
ituimmän maan'* tariffisopimusta.
IS m.
iMBta nmist sanovat
VÄkTtMliTOiSm , , , -
^,. .Britannia kannatti'etitttsl> Rob-rltt
aluesft teollisuuksia} «steettalaU^
scalallsoimirta, mutta mydhemmin
luQpuf eiitä Ameratäa paino:taksen
taUa. Britazmia o » AMsttmut laakaan
•4i
f .
l i
bfilaft pelkää vääriä lääkkeitä
:f'Viiko»lopullaiParisista saapuneissa uutistie^^
i^lvÄ^tasäkan parlamentin ulkoasiain ^valiokunta ort esittänyt voimakkaan
j^rpjtesfln sen johdosta kun Yhdysvaltain ja Bi;itannian hallitukset
;ppattivat —" liittolaisten sopimuksia rikkoen — luovuttaa ^jRuhrln
^e:.^T?atueei}vk^ ja rautateollisuudet takaisin saksalaisten mo-if
kä^ sitä, että Saksan teollisuuden rakentaminen on edeltäkävijä Sak-
J ^ sotirasmafadin elvyttämiselle, mikä tarkoittaa uutta sotaa ja siis
. «Ulatta verilöylyä Äanskan kansalle. Tästä johtuu, että Ranskan par-lanjentin'kaikki
puolueryhmät ovat y k s i m i e l i ^ t i tuominneet yllä^
npjäitun päätöksen Ruhrin alueei; teolUsuuksienXuhteen. Ainoa ero
ilpijoltieryhmieh kannanoton välillä- on se, että Rans^ati jftommunisti-
;^en puolue vaati\ voimakkaampia toimenpiteita tätä petosta vastaan
•/ kuin porvarien ja oikeistososialidemokraattien puolueet. • , ' . /
• \ y Vaikka uutistiedoissa kerrottiin, että Ranskan ulkoministeri Schu-
' manill^on todennäköisesti kuumat paikat, kun hän joutua selvittämään
tilanteen nykyiselleen kehitystä ja Ranskan liällituKsfen osuutta'sii-'
hen, ^diin kaikesta huolimatta on muistettava, eitä Schuiha^illä' j a
iÄfkumppaneilla on hyvin vaikutusvaltaisia ystäviä j *a k
nie^eh takana j a he saavat miltei:ihmeitä-aikaan dollarin syrjää, nayt-
'tlBti^fl^.' Merkillepantavaa tässä yhteydessä on se, että J o h n Foster
/, Djylles^ josta' p i t i tulla Wall Streetip luottamusta nauttiva Deweyn
' Y^l.tjosiliteeri (ja olisi-tullutkin elleivät Amerikan valitsijat olisi t o i - .
Sin päättäneet), on nyt Parisissa ruoskan kaasäa ajamassa "Amerikan
' ' ^uoIueW* miehiä oikealle littjalle. Eivätkä^Wall Streetin miehet kai-
. I^imesin erikoiskirjeenvaihtajan tiedonannon mukaan mr. Dulles pu-
: htii'Parisissa viime torstaina ja uhkasi, että jos Ranskan hallitus ei
: i i t ^ s s i , ; kuten tanssitetaan, niin "Amerikan kansa voi tulla vähemmän
v^^>]i|dukkJ^iaksi Marshallin myöntämisen suhteen".
jälkeen ihr. Dulles tuli
.?i;;y;llän^ mukaan peruskysymykseen julistamalla,' et-at^^^^^^^^
on suuri potentiaali hyvään j a pahaan", niin
siksi on rakennettava Sajjsan sotapotentiaalia. Suoraan sanoen mr.
X Dulles-äntoi: 3 ^ että ranskalaisten pitäisi iloita ja olla onnelli-
. s ia saadessaan tietää, että heidän naapurikseen tulee pian taas ar a -
:]9isvalj^ hanhen imars^
• Ja että mr. Öullesin puheilla ja uhkauksilla olisi enemmän pont-
;4ä/ "uuden jaon'^, rauhan j a hyvien n ^ ^
f, l i t tu presidentti Truman' nimitti hänet Y K r n yleiskokouksen Yhdys-i
valtain edustajiston v. t. puheenjohtajaksi siksi< ajaksi kun valtiosih­teeri
Marshall lukee lakia Washingtonissa.
£ 4 ja hyvin rasvatun koneiston avulla jaetaan
" " M ^ apua" kaikkine seuraamuksineen sairaalle länsi-Euroo*
e paJle^ mikä pelkää, että määrätyt lääkkeet ovat tykkänään vahingolli-
^ Sia, miitta.nauttii kuitenkin niitä pelossa, että luvattuja avustusdolla-
: r^ita ei annetakaan.
;k5ityi9(»niEPtaJiea kontrolliin IkdnlUa
•yllämainitalla kabdsU» -varauissUa.
Ranska on Julistanut vastustavan^
kolco suunnitelmaa... — Toronfo tyaU
ly Star. . . •
nmvjst rsoaiäiiTNiBBilsrA''
BIUTTA E l PDiENNXKSESTX
|>rew Jialuaa saada kalkkien komr;
mupistien> vibat. — Olobe and Matf-lehdea
otsikko marrask. 22 pnä.
'
vsBOrsBmj -» ^
"VOITTO"
Chlangin sotajoukot ottavat paik­kansa^
vakiinnuttaakseen voiton pob-r
oisessa, Suchowin itäpuolella.'— Olo-toe
and MaU-lehden. uutisotsikko XDAt'r
ra£k. 19 pnä, 194i
• • •
OIKEATA itk BEOTte
ItBISTINUSK6A ^ , ,
: Vaneonver.' --Yhdistyneen Kirkon
uskonnollifietojn>i]äat British .C^lut^
bian yliopistossa eiittlvi(t:protekih ^en
Joliidasta kun canadala&la sotamateri'
aaleja lähetetään Kiina
mlellsiUe Ja sanbSvai, ettei ttämS vso-vl
yhteen kristinuskon > opetusten
.kanssa'\.. 30-40 oppilasta oli'eilen
pikeässä; aUkaupungfn ; p ^
tossa kantaen tunnuslau8§lia:"Xlä tai!'
pa" Ja "Ruokaa, eikä aseita Kiinane*^.
— <^:n Tiulistietomt^ask. 19pnä.
TOTEUTUVA ENNCBTIJS
... 1^:n edustaja Andrei Vishinsky
(sanoi), että RiihansisOssota on
hallituksen sotaa onufa kansaansa
vastaan^ Jossa kanaa löpUIta tulee
saavuttamaan loIslaiJÄn voiton*^ Ja
Vishhiskyn sanat' "lakkasivat tuskin
kuulumasta kunv'KiiAastä fOkol' kuu­lua
todella kansan Aimeljan voiton
'sanomia. Jotka vaikuttavat ei ainoasi
taah Kiinan' tuleyilsuut^.- mutta
myöskin koko ^asläif Ja maailmah
tulevaisuuteen. ^9uotta ei punaisen
Kiinan Joht&JaS^aoTäe-tungr Juliota,
että Kiinan kansana Vapauttöben
hetki on hyvin lähellä'*. T. -^'Eteeri.!-
päln.
» • « ,,
SUOSITTELEE S1717NNAN \ .
MITCTOSTA V. SANALLE
£^täen lehteään diktatuurii^ta^
kuomalnmtalaisnudesta Ja/: vieUk^^
Vapauden kirjailta
Websfe» CoroeKis-sa
jouluk. 4 pnä
ffcMcjtv Comer, B, C — Osastom*
me,viimekst p:d^ttyyn kokoukseen:
Jonka 'p!d!aui3 omalla haalil^nm^;'
oil 4n>htalaisen hyvä osanotto. K i r -
Jee^iy^iAa j a muitakin asioita oli
vepittaln runsaasti. Ja niistä Itäsrtiin:
rakentavaa ' Ja viileästä k-3ku3telua/
Aluetoimikunnalta oli parikin kicjei*-,
mää Jo'ssa ssIo:teltfjin aluctolmlkun^j
nan tehtäviä. Laajennettuun aliHtoi-mikunnan
kokcuksren valittiin edus­tajaksi
Walter Rauma. Kol^ouk^essa
valitaan- ensivuodalle aluetoimikunta
Ja sihteeri. *5>5astomme kannatU va-
Uttavaksf sihteerin uudelleen tehtä^
väänsä. sillä hän on suorittanut tsb-':
(ävänsä byvm.
Kirjelmässä 'myöskin sälostettila
altieellemme tulevista -opintokurcssisr
ta, ifotka pidetään tulevan tammikuun
aikana. />ppllaiden lähettäminen,
näiäe'. kurz^ellle olisi perin tärkeä,
v«an-m3^ emme onnistunezt vielä saa­nhan
^lupausta sellaisilta; Jotka clisi-,
V^tItalulckaita kursseille menemään;
Edustajalle - atmettiin evästys ehdot­taa^
kokoiselle, että olisiko mahdolU-sau
» Joko 'ennen kurssien alkamista:
tai Jälkeen, että ohjaaja voisi käydä
ntetlekin; pöhumassa samoista- ky^yr
myksislä; Joista hän puhuu kursseil-kti
sillä ainoastaan pieni murto-osavol
niihin täältäkään osallistua. Joten me
Jäisimme niistä aivan osattomiksi, il-.
man tällaista toimenpidettä. Kaikkii
Joilla suinkin on mahdollisuutta osal­lisilla
näille tuleville opintokursselUe
telUcäft S3. Mahdollisesti el ole taas
pitismpään aikaan tällaista tilaisuut­ta.
VaiKauden ' k i r ^ t a m a päätettiin
ipidettäväJcsi Jouluk. 4 p:nä. Valittiin
komitea, Joica sen Järjestää lopullisesi^
ti.-: Komitea pitikin kokoulcsen heti
seurajivana iltana. Komitean tiedon-anifon
mukaan tilaisuus tules olemaan
ohjelma- Ja tanssi-iltama. Ovilippur"
jen',myyntl on järjestetty etukäteen.
OvUippu oikeuttaa si^änpääsyn^ Ja
siUli on mahdollisuus - voittaa arvok-.
kaan kirjan. Eikö olekin mainio t i ­laisuus!
Kaalilla siis tavataian Jouluk;
4p:nä. '
17«easti tahtoo käydä niin, että tois-'
\Kimxi. lehtiliikkeiden kirJahyUyiUe
Äskettäin knoHotta-ntr. Jamesia pldetfliU' i^haimpanai valo- nlssay Ont.,rjok» n ä y t ^ ensimmäfstä.ilmaiTnonnett^ Cana-kuvaajana
Canadassk. Tämän valpkirgan hän otti v>: 191» Westo-
Suuren ipkakuurp 31 vuosipäivä*ja Suomi
pahemmastavToronton Vapaan Sanan
lukija esittää pitkässä kbrjeessäSnseu^f
raavan ehdotuksen * mainitun^ Ish4en
-^htiötokoukselle;^ / . , >
/."., iNyt, kun; Vaj>aÄ Sana. vlettMl
vuosikokoustansa-Ja tapahtumasta oii
kultmut 10 vuotta.' niin mhiä; Joka
olen menettänyl^ mainitun lehden
paisiat sen takia, että y r k ^ liiaksi
silloin BrjeillänI Thnmlnskft kään­tää,
mataiittua eolmitusts kunnian
tielle, eh4atan. että~ kun istutti ka=>
kousta tsDSi. Jauantaiöai; n i i n : paljas­tatte':
päänne 2 xnhiuutiksl lo-vuott-seksl
kUJänlakisirJöta lehti on urhooni-sesti;
harrastanut nämä vuodet kieltä.:
mällä kaiken vapaan Ja TeheUisen:kes.
kustelun näisfll asioista ja Jumaloi­malla
sokeasti sitä kalkkonajutun
mestarlE^; Huolellinen Ja valpas Äies--
tari seuraa myös kokousta, kuten on
aina seurannut. Jotta: hänen sensuu­rinsa
toimisi l«rvifa; ostaa kahvit koko
Joukolle Ja "plstoövaa" pullat Vkanss"
ja lehti taas mak^sti mainitsee siitä
meiUe lukijoille kansanvaliiaiseUa
tyjrliUään;.. Toivottavasti ette anna
Sudburyn kirvesmiesten unio
Sudburyn ja ympäristön kirvesmiesten monivuotinen unelma,
vv hankkiminen, näyttää vihdoinkin olevan toteutuinassa.
mili^a^i^aXxiyAissi on ollut erikoisen ilahduttavaa nähdä kaksirseikkaa:
' j 1. Kirvesmiehet ovat järjestymispyrkimyksessään osoittaneet
^^^^^^; itsealotteisuutta^ja tarmoa. Pääasiassa omiin
. ^^:vbimliäsa^^l^
^^^S;k^^ itse ja kutsuivat union kansainvälisen edustajan pai-
: fcalle vasta^sitten vankka perusta oli jo raken­nettu.;
t y-'^ <' ^ ' • ^ ^ r
: ' ~2 J Miellyttävä seikka on myös union päämajasta s^atu tieto, että
^•suomalaiset:^ kiitettävällä tavalla antaneet oman pa-f
iloksensa tämän union rakentamisessa j a siten ylläpitäneet maanmies-
|'_:te:mme hyvää nimeä j a mainetta järjestyneen työväen piireissä — pu-
^i^^^ V^^^ omien j a muiden ammattitoveriensa parhaitten etu-
• ^ jen edistämisestä.
tietojen perusteella haluaisiffime nyt- erikoisesti kiin-
; ifiUtääijalkulähdöstä myöhästyneiden kirvesmiesten huomion siihen,.
{;'ipttä heidänvpitäisi omien etujensa vuoksi liittyä union jäseneksi vielä
;'*^;tämän^:kuukauden aikana, sillä kirvesmiesten unio on päättänyt ko-dollariin
joulukuun ensimmäisen päi-
•V ^^än jokeen. Ollaksemme rahellisiä itsellemme ja muille, meidän täy-iiyy^
s olevan, että tämä sisäänkitjoitusmaksujen
j -/^ fc^ vaiheessa näyttää vähän ennenaikaiselta. Toi-
::<^>^i;)tta}/^ me olemme väärässä, mutta siitä voi muodostua kasvun h i -
. ' d^siut^jaja aikana, jolloin pitäisi kaikin mokomin union jäsenmäärää
lisatä.|:'Tämä on kuitenkin asia, jonka toteuttaminen taj mahdollinen
f {iu3elleen harkitseminen kuuluu^^u Me haluamme ko- .
minkään poliittisen vetoomuksen' tai
uhkan vaikuttaa Itseenne Ja tulette-pa
Ihmettelemäänkm sitä synkkää
pimennystä minkä tämä kysymys K I -
viperän Pekan Ja kumppanien taholta
aiheuttaa... HyVää tuulta Ja rauhal­lista
mieltä toivon mutten ensi laur
antaiselle kokoukselle Ja toivon; että
siellä käännettäisi 'sutmtoa vähän re-heUisemmille
vesille Ja khrkkaammiUe
alueille..'. - - Armas Järvelä.
tahtoo Jäädä suuret määrät arvokkai­ta'
kh-joja "yiijäämätuotteiksi"
R a i n e n liikkeenhoito on hataraa Ja
h^r^tsematont3.'&i ole tehty tarkko''
j a : laskelmia levitysmahdollisuuksista.-
Se on- suoranaista yhtaisten varojem^
me>tidi^usta, että näin on käynyt.
Toronton naisien
kokous
Toronto. — Toronton naisten ker­hon
ylehien kokous on tkl 29' p:hä,' siis
tavallisuuden mukaan :vihneisenä
maanantahia kuukaudessa. Pitäkää
naiset tämä ilta-itselleime vapaana ja
saapukaa haallUe. Sairashuoltokömi-tean
jäseniä pyydetään valmistamaan
Joulupaketteja, ym. tärkeitä asioita'on
täUe kokoukseUe. .^^ ^evätmyyjäisten
alkuvalmistelut ovat i myöskin tämän
kokouksen harkittavana > Ja tärkein
naisten tehtävistä on taistelu rauhan
puolesta, JonlEa pidämme oikeutettuna
tehtävänä, turvatakcemme lastemme
tulevaisuuden. Tervetuloa kaikki edis­tyksen
naiset lookoukseen! — Johto­kunnan
puolesta: Eligi^ •
''Sosialistisessa" ^
Saskatchewanissä
Regina. — Regina Leader-Postissa
kerrottiin viikon lopulla., että maa­kunnan
puhelin- ja voimakomissionin
työlalEet oVat uhadh^et ryhtyä myötä-tuhtoisuuslakkoön,
ellei n&aakunt^hal-litus
ryhdy pikaisesti raikaiseviih tdi-ulospääsytie:
tällaisesta tilanteesta. ' ^ A
:-jVapauden; haasteryntäys on. saanut
mk^nmiestemme:^ niinkuin' -naistem-m^
kin keskuudessa ennen saavutta-i-tnattoman
.vauhdin^ -V tä­tä
seurataan mielenkiinnolla Ja läm­möllä
. kautta maamme... /''E:arttuisa
on- kansan käsi'! sanotaan jaivarmast'
56 t^ssäkhi; asiassa pitää hyvin paik-^
kahsa^ Vapaus. on tämän ansainnut
sillä onhan. Vapaus ollut.meille nämä
vuosikymmenet kalkkein synkimplnä-kln,
-aikoina - valosoihdun näsrttäjä:
Rehellisellä Ja rehdiUä toiniinnallasi
olet^koonnut nämä joukot ympärillesi. _
Jotka sinne nytkin näin suurenmoises-tt-
ovat tukeneet. Vielä kaiken Icuk'
kuraksi' tuli tuntematon toveri, ystä­vä,-
vlisisatalappunsensa kanssa > tuke-
Qtaan tätä vaifiidikasta, kampanjaa,
että -vieläkin voimakkaammin voit
äänesi ranhan asian puolesta kohot­taa;
sanoi tämä rauhan asian soturi
lahjoituksen tehtyään. Ne sanat s i ­sältävät
niin palJon,'että luulisi'jokai­sen
tälle rauhanasialle kaikkensa an­tavan.
'Varmasti me kaikin jotka olemme
»saitamme tätä kampanjaa auttaneet,
nostamme f sinulle, toveri ja ystävä
hattuamme, teemme koilckemme: rau­hanasian
puolesta, rikollista sotaa
-vastaan.
'Kokoukseen oli myös tullut esitys.
Josko palkksikunnan ihmiset voivat
vuokiäta haalia kahdesti* viikossa
•^UientäV päUopeilä varten. fiaaUhea-le
pääfettlta vuokrata hyvin pientS
vuokraa -vastaan sillä ymmärryksellä,
että siten saamme enemmän toimintaa
häalto setoiensisäUe: ja tätä tietS vä­hitellen
-saamme lisävoimia ioisenlal-sllnkhi
tehtävihi. ^
; Olemme saaneet paljon sadetta
täällä tänä vuonna. Ainoastaan tou-kok.'
puoUvälissä oU 10 päivää yhtä-r
mittaista < auringonpaistetta, saman
verran lokalniuJssa.. Toisina: kuukau-?
stoa on sillohi täUöhi vahi poutapäi-!"
viä ollut.
Kasvullisuus on- sen ' seurauksena
ollut äärettömäd runsas. Vielä nytkin
on kaikki niin viheriän kaunisva.'::{tfah-dollisestl
saamme -y^elä'.viheriän' jou4^
lunkin. Parhaat ^, terveiset kaikille
Vapauden luklJoiUe.'-i-,Vilho KatOi-"
nen.
Suomi,' joka useiden vuo9isatojS|ii
ajan oli Ruotsin kuninkaitten ja
me vuosisadalla .Venäjän tsaartsnUp
sortama, sai valtiollisen riippumattc^
muutensa neuvostohallituksen' kädeir'
tä Lokokuim vallankumouksen^^ok^
sena.*
Sen teon historiallisen merkityksen
Suomen kansa hsrvin' tuntee Ja muis­taa.
Vuosi sitten. Lokakuun irallahku<-
mouksen 30-^ottoJuhlien aikana^ Sao^
men slllohien pääministeri'Ma
Pekkala -Ihnaisi kansansamleUalöJa
a ajatuksia kirjoittaessaan lehdlistQs^
sä: " L e t k u u n vallankumous axitoi
Suomelle Itsenäisyyden, mitä - .tsaarin
.valta el olisi koskaan tehnyt''.'.'Ku­lunut
kolmekymmenvuotiskausi" ~
atkoi Felckala—"on osoittanut koko
maailmalle Neuvostoliiton uuden J^ir
'teiskimnallisen järjestelmän^^ «lipkyr
ky isyyden' ja sen^ valtavat • spavutuk-set,
jotka loistavasti kuvastiuvattol-f
sen maailmansodan r JättUäiimlUsen
lialstclun tuloksissa". ' ^ ' '
Kiitoll'suuden tunteensa Neuvosi-liiton
kansoine vamolllsen tiippuihatl
tomuudten: myöntämisestä ^ f
Tcansa ilmaisi - onnitteluatoes^ö^öä
jonka ''6uoml-Neuv(Jkolfltlto\g?ur^''
edustajat "^lUovuttlvat ÄeuvoStohaMi-'
itukselle Kremlissä-7 pälvänä^marräs-kuuta.
l94Y ja Joka sisälsi «iOiOÖO. n i -
Kirj. Iljinski
' : Belslnkl. •'•-DLPin välityksenä. Suomen työväenlehdet JnBtaislvat mar­rask.^
^7 pna'3l siiftett iapaiittineen Venäjän' suuren sosiaUst£sen loks-knuiii
Tallanknmouksett'nIeiUtyksestö
jien kh-joltnksia^ ja lanstintoja. Etikoista mielenkiintoa hetaftää tääUäkin
Hbskovanradltintcnnetntt persoonan J.Hllnskfn arfikkeU'missä käsitellään
lokakaan vallankninonksenjnerkitysiä Suomelle Ja Usäksf arvostellaan Fa-
CMrhobnin vShemmistÖlianltasta.' '
,A^nomaisteh on «siolta tarkemmin ^^rjoltusta. TäHä adressilla' :^uo>
valvottava. Seon ainoa ulospääsytiei'b^e:.n. kansa "tervehti !I^evre^t01iittoaV
•^Jokapn kehittynyt'kokofkäu^^
tavied- ponnistusten J i v JOhtaJifehäBi
.kaukcnäköi$yyden ja.vUsaiid^p^Joh­dosta
yhdeksi;,maail)däan etiiiinn^
mistä maista kaikihainhlnUUisen^^^
män aloilla." Suoman känsän terve)).^
dvksess* s&Mi^lfffelleen:' •'N^vos-
^ l i l ^ o - tunnusti Ienhiiiäis-^$iäUr|Ul'l-sen
IcansäOlsuusperlaatteen m u k a i s ­ti
ensimmäisenä Suomen itssnälsyyr
den. Siitä huolimatta, että SUoml-it-r
senälsyytensä •allcuajolsta lähtiön/yhä
enemmän vieraantui Neuvostoliitosta
Ja oli toisen maailmansodan aikana
sen vihollisten lehrissäi on Nettvosto-
Uitto uudeUeen vahvistanut * Suomen
itsenäisyyden solmiamillaan ivlTurau-han-
ja rauhansopimuksilla. T^ten
Neuvostoliitto on jälleen : osoittanut
tukevansa maamme vapauden ja riip­pumattomuuden
säil3rttämIsUl". .
Viime vuosi antoi moiJa uusia to­distuksia
Neuvostoliiton muuttumat­tomasta
psnrkimyksestä' ottaa huomi­oon
Suomen kansan toivomukset Ja
edut.
Neuvostoliiton' aloitteena tämän
vuoden keväällä' allekirjoitettiin neu<
vostoliittolais-suomalainen avimanto-sophuus.
Tällä sopimuksella on vaka­va
merkitys ijeuVostoliiton Ja Suomen
keskinäisten suhteiden parantamisel­le,
samoinkuih? 'Euroopan kansojen
rauhan Ja turvalHsuuden; lujlttami-seUe.
Seuraavalla- valheena suoma-'
la[is-neuvostoliittolaisten ^ suhteiden
kehil^ksess^ niiden paroneinisen
suuntaan oli Neuvoät^alUtuksen ke­sällä
V. 1948 hyväksymä päätös alen­taa
Suomen -sotakorvauksia Neuvosto.
liitoUe I päivästä' hehiäkuUta 1948 50
pros^ntniä j a myöttfaäSuömeUe laina
erittäin eduSisiUa äidoiUa. Se pää­töt
aridoItUnstfdmal^
Upiteen taholta "anteUaaksi Ja Jalö-miellseM''
teoksi'V v PM
t|korvaustaBkai^'^ huomattavasta'ke-v^
tämisestävoisi.^Ila-huomattavana
edeäyty^Esenä msan>-kansanJoti^ojeh
elintason-kohottanolsene. ' - ;
-istäjat'^
itselleen selväksi; että '^Ilainen ? äu-'
UoärNeuvostoliitoh tahölia on'
^taälidolUsta vain siksi, että Suomi.so-dätt-
-^päättymisen' - Jälkeen i-astöl de­mokraattisen
kehityksen tIeUejk että
sUÖhi valtaan tulleeii demokraattista
äujimtäusta lioudottaneen hallikiicsen
ponnistuksilla' ken onnistui saavuttaa
monia myönteisiä tulolEsia.
Neuvostoliitto otti huomioon myö3^
Idn sen; että Suomen halfituspolitii^ca
oli. Johdonmukaisesti., suuntautunut
suomalaisrneuvoistoliittolalsten suhtei­den
parantamiseäii '
Mutta sittemmin ^Suomessa valtaan
astunut olkelstososidlidemokraattien
halUtus on Icaksi-kolme kuukaiubta
kestäneen olemaääiaolonsa aikana
osoittautunut taantumuksen aseeksi.
Jonka pyrkimyksenä on.palauttaa,val­taa]^
alkcdsempi demokratianvastainen
järjestelmä, jonka Olisi Jo luuUut jää­neen
ikuisiksi aJoilESi - menneisyyteen.
Suomalais-faslstiset* . kuona-ainekset
ovat nostaneet päätään j a alkanet
ryömiä esiin kaikista maaiialaisista
koloista.
Taantumuksen voimistuminen maan
sisällä uhkaa. el vain Suomen Icansan
ktosalaisoikeuksla Ja -vapauksia,
vaan: myöskin suomälals-neuvostolilt-tolBlsten
suhteiden edeUeen kehitystä,
huolimatta Suomen oikeistoleirin suo-malais-
neuvostoliittolaisten 'ystävyy­den
periaatteelle omistamista uskolli-suusvakuuttelulsta.
Yksistään: tosiasia suojelusktmta-
Järjestöjen toiminnan henkiinherättä-nolsestä
."ampumaseurojen*' peitever-honaUapuhdu
puolestaan. Suoje-luskuntajärjestöjen
lakkauttaminen
edellytettiin jo V; 1944 vällrauhansopi-muksessa
Ja vahvistettiin. syyslEUUssa
y. 1947 V voimaantulleessa: rauhansopi­muksessa.'
r S i k ^ sellaisen^^tofasisti-.
sen sotilaallisen Järjestön kuin suoje-liiskiinnät.
jotka näytteUvät inhoitta-vaV
oaa suomalaisten tecantumushal-
Utusten sotaseikkailuissa j a -provo­kaatioissa
'aina. moan; sodasta irtautu­miseen
asti, ^tosiasiallinen julkisuuteen
astuminen muodostaa uUteavan vaa­ran
Suomen .ulkopoliittiselle asenne
ja- erikoisesti: sen~suhteiden edelleen
kehittämiselle Neuvostoliiton\kanssa.
Toisena tosiasiana, joka herättää huo­lestumista,
oli Suomen nykyisen halli,
feiksen muutama-viikko valtaantulon­sa
jälkeen suorittama erään Suomen
kansan pahimman vihollisen, Kivi­mäen
vapauttaminen, Kivimäen, joka
SQdan vuonna, oli Suomen lähettlläärr
nä Bej-liiiiissä. •5rhten"ä fiotasyylllsls-tä
hänet -vuoden 1946 alussa tuomit­tiin
5 vuodeksi. Nyt Hellämieliset
suomalaiset vaUanpitäjät päästivät
Kivimäen vapaaksi. Suomen lehdistö
odottaa, että pian seuraa uusia hjrvä-sydämlsyyden
osoitulcsia muiden Suor
inen pääsotarlkollisten' suhteen.
Levottomuus neuvostoliittolals-suo-malaisten
suhteI3eR edelleen kehitty­misestä
isasvaa yhä ja saa sijaa sel­laisissakin
pihreissär. jotka eivät kuulu
kansandemokraattisten voimien lei­riin.
: Todistuksena siitä on- esim: lausun-to,
jonka läjnän -vtoden syyskuun
aluasaantoi^entinenSuomen halUtuk.
sen m'msteri Kaijalainen, f räs maa­laisliiton
huoma tta-vimmista toimihen­kilöistä,'
maalafsliiton, jonka edus­kuntaryhmä:
cn parlamentin suurin.
Lausunnosssan, jonka maalaisliiton
lehti -"Pohjolan Sanomat" julkaisi,
Kaijalainsn ankardstl arvostelee Fa­gerholmin
hallituksen muodostamista­paa
ja pitää mahdollisena että Fager­holmin
haUitus vie Suomen ulkopollit-tlsiin
onnettomuuksiin. "Suhteemme
Neuvostoliltttfon ovat viime viikkojen
aikana kehittyneet hyviä välejä sil­mällä
pitäen tavalla, joka on omiaan
herättämään vakavaa huolestumista".
Lokakuun vallankumouksen 31-vuo-tisjuhlapäivinä,
vallankumohksen, jo.
ka cr. niin huomattava • tapaus Suo­menkin
historiassa, on maan laajoilla
kansanjoukoilla täysi syymiettiä suo-malais-
neuvostoliittolalsten soihteiden
jatkuvan kehityksen i^ulmakysymyk-siä..
Suomen kansa ymmärtää, että
valtiollisen. itsenäis^den''lujittami­nen,
jonka- se.; sai Neuvostohalli­tukselta
V. 1917 lopulla; cn mahdolli­nen
vain noudattamalla' suomen sisäi­sessä
elämäsHä demokraattista; suun-taiista
j a sen ulkopuolella' vilpittömän
-ystäv3^den ja rauhan politiikkaa
Neuvostoliittoon nähden. •• .• ^ . '
440 000 nimikirjoitusta . viimevuoti­sen^'
Suomen -kansanr 'NeuÄ^osfoliitolle
antaman onnitteluadressin alla^ on to­distuksena
siitä, että JNeuvostolilton
Suomen suhteen noudattama muuttu­maton
hyväntahtoinen ja ei>äitsekäs'
politiikka ja Suomen itsemääräämis­oikeuden
täydellinen kunnioittanri-nen
.on kohdannut syvää 'vastakaikua
Suomen kansan laajoissa -piheissä.
Lähtivät Canadasta
jouluksi Suomeen
New York.. — Ruotsin Amerikan
Linjan moottorilaiva Stocltholm lähti
täältä t.ll 17 pnä -- Götepöriin muka­naan
285 matkustajaa, joista 24 oli
matkalla. Suomeen, 'jonne matkalla
olleiden joukossa havaittiin mm. seu-ravaat
canadalaiset: Mauno Haapala
ja Paul J . Perttula Vancouverista: pe-kä
mrs. : Esther Kallio . Torontostf.
Matkassa oli myöskin useita, jotka
ovat olleet vierailulla Yhd^valloissa
ja palasivat jouluiksi takaisin Suo­meen,
mm. laulajatar Martha Jalava
Helsingistä.
menpitelsiin hallituksen yakuutusvi-raston
henkilökunnan lakon lopetta­miseksi.
VakuutusViraston henkilö­kunta
on vaatinut paUckojen korotta-^;
xöista Jä oA £en vuoksi ollut lakosäa-noin
viikon ajan.
PÄIVÄN PAKINA
Tuomittavaa siirtolaispolitiikkaa
"KOäka kollal^iaattorien- samtaan
jäädä tähän maohah, nlhi inlnkätäh-den
minun ja vaönoni suhteen ei: teh­dä
mitään", sanoi Sskettäfe- Montrea­lissa
Jean j a Maria St., Andre; 1 Mo­lemmat
karkoitetaancRansia^^kihi
he ovat viettäneet vaaditut 45 jiälvää
Montret^ siirtolalsparaklssa pidätet­tyjä-
, \ \f
Jean St. ^Andre osalllstid-RMifikjin
vapausUikkeeseen-Jä myöhemmin pal­veli,
sodaqiailäma Amerikan kätippä-lalvostossa
Ja palkittiin erinomaisesta
palveluksesta. Hän saapui tänne tois­ten
Ranskan vapausliikkeeseen ,osaI-listulen
kanssa ja meni naimisiin M a -
riäh kanssa. Joka vapautui Saksan
keskityslehUtä. Hän « i tullut väSrlUä
passeina kuten monet .ranskalaiset
-9
'•Ai
X
rostaa vain, si^ä, että maanmiestemme pitäisi liittyä nyt halvan sisään-kir>
itusmaksun voimassa ollessa, eli marraskuun aikana oman union-'
sa jäsenyyteen ja siten säästää itselleen sievoiset joulurahat, samalla
kun vfelvollisuuä omik ja ammattitoverien etuja kohtaan tulee kUii-'
nialla täytetyksi, '
petturit,. Jotka oUvat yhleistohnhmas-sa
natsien ja vichyläisten lömssa. A i ­noa
syy on se ettei-hän ole fasisti J a
on tuUut maahan ilman passia.'
Kuten lukijat muistanevat, r äsket­täin
paljastui kuinka ranskalaisia f a ­sisteja
oliv tuUut tähän maahahxvää-rennettyjen
passien kanssa ja kUn he­rätettiin
kysymys miksi heitä' korkol-teta,
nihi tuli «mi, että KalMtus .ÖU
halimnollisella määräyksellä antanut
heiUe luvön jäädä Conadaan. Miksi
ei samaa oikeutta soveUuteta Jean St.
Andreeseen ja hänen vaimoonsa, jotim
taistelivat samalla: puolella, kuin Cä-nadar
; ^ . . ' , , .
Vltoieaiiotoa on tuUut täyshi sel­väksi,
että tääUävhaUiseUä taholla
suositaan menneisyyteen katsomatta
kaikkia. Jotka: vain ovat kommunismia
j a Neuv(»toIii'ttoa vaitaan. Äskettäin
Julkaistiin - "Canadian Trlbunessa
Kingstonista lähetetty ' R ; Anioldin
kirje, jossa' keiTot aah kodittoman. lat­vialaisen
haastattelusta. Kysymyk­sessä
{ oleva latvialainen ykertol. asu-ii!^
ensa Neuvostoliitossa ' vrteen 1937,
Jollohi,lian Jouijliiii^odeksl'vankeu­teen
sabotaasin'jo']^>3ta. Hän palad
Latviaan seiljälkeen'ja kun Punainen'
armeija oU Latvlas^ meni hän piUoon
kunnes natsit saapuivat. Hän teki va-paaehtoisesti^
työtS^:6aksah armeljsäle
sodan loppuun -j^aCkka. "yihaatteko
kommunisteja. ja^jl^vosto-VenäJää?"
oU häneltä Iqrsyt^:^ Ja hän oli sen
myöntänjrt.. l%Lta9]x|isäksioU hän va­kauttanut;
ettäfnti^ Jotka vapaaeh­toisesti
tekivät"^^^ natseUle^kob-deltUn^^
Canädon^^täholta yhtä hyvih
ellei paremmin. kuin niitä. Jotka Jou­tuivat,
natslens;or<iatyöhön. 1*
Ei ole Ihm&4oi;r%onet canad^^
ks^-ät. että lilrnd^dovat t6deUi£ia
deo^okratian suÖjlUjöita? /Viiäieäl-koina
on «ri puolilla Öimadoa sattua
nut, tapauksia, JotlEa ovat tyypillisiä
myrskyjoukkoloisten rähinöitä natsien
tapaan. -j..^- ,
'Kun täniän^Jkj^n^sU Association
of United .bkrainiw^^^
nen Järjestö piti;!kd^usta Reginassa,
niin l i Saksasta tuotua ukriihal^ist*
fasistia • hyöldcäsi kokoukseen uhaten
yleisöä Ja saattoivat yleistä häiriötä
aikaan. Kun palkalle kutsuttiin polii­si;
- n h n ; sensijaan ^että fasistit olisi
•kuljetettu pois kokouksesta, poliisit
keskeyttivät kokouksen; Kysymykses­sä
olevan järjestön puheenjohtaja lär
hetti tämän johdosta prokuraattori
CormanniUe. lEirjeen Jossa sanotaan
seuraavaa:
."Meidän Järjestömme on harjoitta­nut
kulttuuritoimintaa tässä haalissa:
yU 30'vuotta. Meidän kokouksenune
ja konserttimme ovat olleet avoimina
yleisölle tähän saakka, koska, me us-koinune
fiaayomme' nauttia Canadan
kansalaisten, oikeuksia.
;'Monet, meidän JärJestÖDune jäse­net
taisteUvat viime sodassa salcsalai-sla.
fasistejavastaan-Jakiu^ttoa aja­tella,
että teurastajat, Jotica tappoivat
naisia; lapsia Ja vanhuksiaJa pelas­tuivat
Euroopan mestauslavoilta, saa­vat
olla vapaana meidän kaupimgissa
ja foavat harjoitt&atasistlmalsta huli­ganismia
rauliallisia Ja lainkuuliaisia
kansalaisia kohtaak / Ön : myöskin,
inoitittavaa, että poliisit suolsivat tälr
laista hulinaa pakoittamatta näitä
miehiä jättämään- haalin. Jotta-'me
olisimme saaneet jatkaa rauhallisesti
kokoustanuue.
"Me:luotanuiid. että teidän depart-nicnttlnne
tutkii. t&män tapauicscn
ja anta|: varoliukeen nälHeDPrUe, et­tä
heidän tuUsi lakata f asistisestä^ak-tilvlsuudesta."
"
; T^mä ei ole mikään erillinen tapaus,
joka osoittaa tällaisen hulinolmisen
hyvin köuluutettujen fasistien suun­nitelluksi'
toiminnaksi.
. Timminsissä, sattui noin,viikko, sit-ten
samanlainen tapaus.: CPui'Spedr
dehläl^. Alta, lähettää Uutinen on
myös kuvaava. Siinä kerrotaan Ca-nadaan
tuotujen.: ukrainalaisten fasis­tien
hulinohnisesta j a . kuinka siellä
kaksi puhujaa oli joutunut näiden
huligaanien vihan kohteeksi ja uuti­sessa
riemuissaan mainitaan, että siitä
syystä luovuttiin: kokoulcsen pidosta
Smoky Lakella.. Sitten uutisessa jat­ketaan:
"Kanamnunien heittäminen mar­raskuun
10 päivän kokouksessa alkoi
kun (öinen puhujista^mainitsi Ukrai­nan
kulttuiu-isesta ja poliittiselta va­paudesta.
"Aikalsemmhi . Edmonton ^ 'Journal
mainitsi, - että mellakassa heiteltiin
kananmunia, rikottiin tuolia, ja aina-:
kin yksi puhujista loukkaantui;
"Kirjoituksessa mainitaan; että yksi
puhujista oli William Tereslo, enttoen
koulun opettaja Mymhamissa,/ Joka
nykyään asuu Torontossa',';'*" - ^'.^ -
Tuntuu melkein siltä: kuin iosuttai-siin
natsi-Saksassa. Jp:ikä ihme sil/a
on voitu selvästi osoittaa,- että mroet
ukrainalaiset fasistit. Joita on tuotu
tänne, palvelivat natsien Galioia-divi-.
Eionassa. Mitä näiltä ^-voisl muuta
cdottaa Icuin hulinoimlsta raiihallisia:.
canadalaisla vastaan. , . ,• / !
Jos ei viralliselta taholta ryhdytä
toimenpiteisiin näiden fasistien toi­minnan
lopettamiseksi, niin kukaan el
tiedä. mitä tulevaisuudessa tapahtuu.
Canadalaiset ihmettelevät miksi AIC-hylalset
petturit : voivat Jaada maa­han
ja milcEi tänne päästetään Sak­sassa
koulutettuja fasisteja Ja samaan
aikaan vainotaan sellaisia kuin Jean
Ja Maria St. Andreeta, jotka taistelivat
canadalaisten' rinnalla fasismia vas­taan.
Ennemmin tai myöhemmin
Canadan kansa nousee täUaista siirto-laispoUtiilckaa
vastaan, Joka< on* todel­lakin
häpeäksi koko maalle. Uoti.
.00
lituköia
? 3 i a $S1.C
{a jaikuu;«
tauksenat
stekampan
jnaksaa v i
jtalsta niar
joittiksia^J
[TORIANI
eskisen ha
Ä ja Väinö F
fey SEPR
ja haastaa
ksoninTim
OKSANEN
Artto Tani
lastatta. ;
IIE IMPOl
een ja keh
.LE LAINI
Kiitos Eii
NI JA MA
aEinoStioj
IA JA KN
jä_Einö Suo.
rVancouve
«ERINTAl
a $1 Hendri<
estrriinsteris
JJAWAL1
10 Öuojaiseh
«KIVISTÖ
iteeseen.
3WAKKIL
haasteeseer
SSISANNJ
eisiiii ja ha
Carjairiaan,
ITORHANl
iih.-'^':
TTILAUKB
toivoo, ett£
[ALIA KOTI
m' m. •.-j;'i:it;.'^^^j
leen ja
>52Gott's'Rd
Webster's'<
niat leskieti
NO JA YJä
ntamiih haa
VO SALO ^
RGARET H
!eön.-
':N LOCKE]
laastaa toise
TAMMELJ
»en.
JNPSTROM
ALMIIntöls
tL WIRTA T
«en.
miTILVIS
ffE JA CAR
sa haasteisiin
ehtemme VO
«n asiaa.
TässäkatsaU
Sniien jiilkai
Yhteehisä
(I
n
r«r, B.C.-^pen
kansana tulisi <
akkaasti rauhaa
hyväksi." ; Jos v i
taan kakkien 1
ä täisteluiMai k«
demokraattistet
jotka työläiset
äaikaisen Ja sit
»na.
tajatjahei^n)
it kätyrit yritU
inoin saada työi
järjestöt häjali
lutta toröväen
mat voimat he
Qakauhun lietso;
tilanteen, johdo
idlsfcettävä voimi
toko kansan y i
väriin, rotuun Ji
matta, sillä se ml
da mitä riyt •
Mikklalla, Johtaa
•unnan tuhon oi
Ja Canadaii
at kovalla kiiree
'ilmansotaan r -
man sotaain sosis
»sia kekstotöjä i
Istä hlrvittäyämF
)ta-aseita vjllmls
kilreeUä. Näillä
ittää ihmislcuntä
oon.
uunnlteltu uusi
ähdätty etukäde
Ja uuden kans
a vastaan — sila
Yhdysyaltalafeei
Wall Strestln h\
siten jälif^liiil
uusiin verivtftol
Iäisyyden pubiasi
en itselisen ^811
saampla >yolttojä
ta kuin muustal
5ts;onta on saatai
menkuln se Johti
Ih. Sen voi pysä
inaallihan ir^^
kansa tolmlim
ahan puolesta «p
"nutan t i a t e t e^
okaikenv miehen