1948-11-23-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
•mi afei m sastot aoitukset ja p oli myft Atiden. et ja $5 a A lähettl-ii 7^0 lijkeiiia eaä ilmoitu jnessä on ] atcsta lähefi yhteinen ^lähetti $11 6KO NIEM set. iSAVOLAI ta $4 25, SA» t Kaministi . A. SEPPÄ „i? "* IT.H:A. D E S I G N - O F - T H E i M O N T H — H e r e , I a a-plaoi^vitli Musta Sööölf^features that make i t desirable and practical for location on a rural KITUSEii 'br suburban lot when the.owner. Kaa-pTanned t ö l i a v e a g rvehdys) ja ';,riöitsdirect access to the basement and also^t^ ffltering other rooms .vrithin the hoose. The. kitchen is located afe I Long Laki .^the front. A serving coonter and- cabinets fonn the end of the n, dining space i n the living-dining room,-inaMng i t possible to set the iiaeenime table and reinove' the dishes without leaving the kitchen. unoituksia .^j^g gjgt floor contains two bedröoms and a bath \?Ith adequato -^ifv^ir^, ^"'doset space. The second floor |nay ba finished a t a later date to —---!!!^ _^jnclade two additional bedroomS. . ) Tbe roof construcfaon is dmple and the s t d r Is so arranged A C I I I iithat no dormer is required. Deagned by M.VG. j D i xo V^Ul^if^jl.A.I.C.,' Ottawa, the area- of tho housefor estimsling purposes ä is 1^120 square feet, induding' second floor. The exteiior diäLcnsiöns are 30 feet by 24 feet and the 'miidmtim-teqiflred lot idfdth is 42 feet vnthout diiveway. Complete, construction 'drawingsr^for^^^ Flan No. 47-4^ areavdIable;£rom Central' Mortgage^^^ra^ Corporation at minimum cost. ; The dravings Bhow £rame constr^c- Ettaa osuu^u tioa but the dimensions'are so arranged ^ that-the rhousa^mayBe ; tniilt in veneer or solid masonry. etiy (aen untiaän titlvoittoje voitot V( aupan toii sä ja erik nastanjise i , inan 1 }an yht^ :astuSosas iiiden vuoden ikäinen neekeripoika caupari ei *ää, kuinka suuret ovat hänen mah-iperative flisuubensä päästä leikkimään- val- >erin Kil Po^'"^" kanssa. Pieni, juuta-entistä iiien tyttö päättää mennä juutalai-a lisääht ^ kouluun, koska hän tietää Koke-jneidenk ^äaVä. hyljeksitään erieramäi Ä^^^i s^u^^sa. J a protestanttises-naan aikj kasvanut haluaa metmä tykseii o: inerikkalaiseen" kirkkoon eikä ka-saivatk ?^een. imistön; NImä kolme tapausta ovat leimaa stettilh ptavia sille tutkimustyölle, joka taan-ikaupaksi oi» suoritettiin Philadephlassa. sssa ovat ijastateltiin näet viiden ja -kuuden loin 85 p: BOden ikaisiä^oikia ja tyttöjä, jott» kusliikkä l ^ i i n selville heidän fiuhtautumi-u entistä, ssm en rotuihin ja kirkkokuntiin, sksi yrit; {litkf Jäin oli suureksi mielipahaksi to-. 9IABXIN KÄSITYS HINTOJEN . - M VOITON SUHTEESTA Taloustsiteefsä tämä väittelykysy-mys ei ole kovin uusi. Marx ja Gpgels joutuivat Usein sosialkmin teorian perusteita laskiessaan j a työväenliikkeen järjsstämlstehtäviä -' s u ox Ittaessaan väittelyyn tästä kysymyksestä. £nsim^ maisen teoreettisen Iskun hintdjeh ja idenpar i myi-tien siip itoon, sille, vieti a-on ittelua lonnolj ta paik 'in osa, sa sam imerkkli ppalaine teltuaan] fsa- KETTXl 1, vat ivan virtsar tai L tai vase iset saij änyt. n ja, a poltt In tai iteisiL t, kip rlin asell) hon vain [oka nlkä te, ai] tiUQje i käj Ihin iva,'että etmakkoluulot olivat ke-, leet pitkälle jo tässä iässä. Mää- ?Jä ryhmiä pidettiin "hyvinä", toi- "pahoiäa". ' ' . I Tutkimuksen suoritti Philadelphia Childhood Project-niminen yh- Se aloitti toimintansa v. 1945 Helen O. . Tragerin ja Marian :n johdolla Molemmat ovat tun- |a sosiaalisen työn saralla. Työr osallistuivat myös Philadelphia )wship Commission. Tutkimustarkoituksena oli saada vastaus iteen kysymykseen: mitkä ovat las-ennakkoluulot? — ja mitä niiden leksi voitaisiin tehdä? Valit- 400 lasta, joiden toimintaa seurat-lerlttam tarkasti heidän siitä itse ittä. Lapset olivat neekereitä, [»alkolsia ja itämaalalsia. Heidän jou-oli katolilaisia, protestantteja:, [italialaisia, keskieurooppalaisia, eng-ja eDDäkkolQulot lantnaisia, skotteja ja irlantilaisia. Lähinnä tietenkin" heidän opettajillaan Oli tilaisuus pitää heitä ja heidän käy-- tösd^än sihnällä, lasten leikkiessä jä sexmistellessa kfeskenään. bpettajät myös'keskustelivat lasten vanhempien kanssa ja: ottivat selvää heidän elintavoistaan. Kukaan ei synny rodulliset ja uskonnolliset ennakkoluulot riiiiiassaaä. Mistä sitten laiset saav%t l ^ t y k s e i i - sä toisten ryhmien Vhyvs^äeätä", toisr ten- "pahuudesta"? Ösäkä kotonaan- Kaikki vanhemniiat tietävät; että p kuväki oppii koka joukon sellaisia asioita, jotka ovat heille sopimattomia. Jo.vähäpätöinen ele tai muutiamat sanat ovat kylliksi osoittaihasoi lapsille, kuiiika heidän vanhemparisa-rsuhta tuvat' joihinkin iiaapureihihsai: Näin vanhemmat usein tietämättään opet-oppii ymmärtämääriilettä hänen rotu-ryhmänsä omaksuu määrättyjä ennakkoluuloja toisia kohtaan. Sana. surullinen Uehele. piaikalläan kuvaamaan sitä tilannetta, kun lapset alkavat hyljeksiä näät)urin pikkuväkeä, tuuppivat heitä'ja kutsuvat heitä juutalaisiksi, neeKereiksi,; katolilaisiksi tai muilla nimillä. Jos kyseessä on ulkomaalaisten vanhempien poika tai tyttö. V,..;'r:::"T><y^.-:-• • Philadelphiassa suoritettu tutkimus osoitti, että ennakkoluulojen vöitta-miseksi työhön cn ryhdyttävä jo varhaisella iällä eli .jo silloin, kuulapset menevät kouluun.. Opettajien täytj^r alati selvittää, että Ihmiset oivät"hy-viä*' tai "Pihoja" kukin omanpersoo-nallisuutensä mukaan eikä suinkaan sen mukaan, mikä oh heidän uskontonsa tai^Totunsa.*' ^Näiden periaatteiden, mukaan tehdyt kokeet ovat olleet menestyksellisiä. Opetus ei" suinkaan rajoittunut luokkahuoneisiin. Jotta, lapset opplsivait ^ kouriintuntuvasti, että^neekerien ei tavat lapsilleen, että neekereitä pitää' suinkaan tarvitse olla "Ukalsia" tai he huomen Lähetystö \ ' CHATEAU LAXJRIER j Otiawa, Ontario ^222ELIN 2-15411, BOOM 630 välttää äla-arvolsina Ihmisinä, eikä juutalaisiin tai katolilaisiin pidä luottaa. Suvaitsemattomuuden voittamiseksi on tärkeätä; että- kalkki vanhemmat oivaltavat heidän vaikutuksensa nousevan- polven mielipiteisiin. Vanhempien on opitiava ymmärtämään, miksi lapset niin nopeasti omaksuvat heidän tapansa; j a ajatuksensa^ Muuan näistä syistä on se,' että lapset ovat kokonaan vanhempiensa vaikutusvallan alaisena. Lapset pyrkivät aina jäljittelemään vanhempiensa tapoja ja yrittävät «saada kiitosta ja hyväksymistä vanhemmiltaan. Näin pikkuväki omaksua vaiihempien asenteen koko elämään -^-^ kielestä ennakkoluuloihin asti. Mötta lapset kulkevat silmät auki koko yhdyskunnassaan. Jo varhain he huomaavat, että neekerit ja juutalaiset asuvat kaupimgln määrätyissä osissa, samaten ihmiset, jotka puhuvat jotakin muOta kieltä. He kaikki menevät omiin kirkkoihhisa ja vain harr voin seurustelevat keskenään. Lapsi ittaa. ntaa] lia ja| e on I p l t t J :utuu tkäs kflhc mniiifiiiiiiiiniiiniflniiiniiiiiiiininnniniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiini^^^ • • • • CLUB DONVAY esiUää Kauniin unkarilaisen tanssi' ja laulunäytelmän 'Unkarin mustalaiset' DON-HAALiLLA Sunnuntaina, marradaiun 28 pnä klo 4 Lp. Henkilöt: ^- Esittäjät: Warzslgi Walter Vickberg Kurta ' ' Lauri Latva Gyim .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . „ . . . . . . . . Reino» Öhman Marton A. Nummi Rebekka . . . . Eila Tuuttila Evi \ \ \"\ Helvi Vuori Zsigb I' E. Lassila Peti r. Aarto Latvala Rozsi . . . . Thora Neil Perke A. Närhi Kondorpe ....'.'.''.'.'.*.*.' : Elli Latva Pänni ., ^ Elsle Randall Erzci Vieno Aittola Puhemies . . . . Leo Nikander Vanhuö ". ? ? Oikeuden palvelija Wilbert Böhm YJelsohjaus Aarto Latvala Laulut opstlanuttHelvi Vuori — SäestäÄ Annikki Numminen Tanssit opettanut Elsie'Itandäll Ja Elli Latva Tervetuloa! "tappavat ihmisiä", heidät vietiin: Joihinkin siisteihin neekeriperhelslin, missä heillä oli tilaisuus tehdä tuttavuutta talon pikkuväen kanssa. Kerran niin ikään kutsuttiin muuan katolilainen , nunna -luokkahuoneeseen opettamaan laisille pelejä ja selittämään syytä erikoiseen uskoi>nolliseen asuunsa. Han oh ensimmäinen katolilainen, Johon monet lopsista tutustuivat h^kilokohtalsesti. Koska llsten käsitysten mukaan kaikki juutalaiset ovat kauppiaita, heidät vietiin kiertokäynnille kaupungin kauppaliilckeisiin. Tällöin he ilimeekSeen oivalsivat, että kauppiaiden ei suinkaan tarviimut olla juutai laisia, tai jos he olivat, he saattoivat olla turmettuja jrehellisyydestään. Käydessään Juutalaisen hammaslääkärin luona he havaitsivat, että juutalaiset ansaitsivat elantonsa muutenkin kuin kauppiaina. Tutkimuksen tulokset osoittavat, kuinka herkästi i lapset elävät heitä ympäröivässä maailmassa. He omaksuvat eimakkoluulonsa sen mukaan, mitä he kuulevat, näkevät tai tuijte-vati ensin kotona ja sitten koulussa ja koko yhteiskuimassa. Tämän tähden onkin tärkeätä, että ei ainoastaan koulussa, vaan myös kotona vanhemmat tekevät kaikkensa suojellakseen lapsiaan ennakkoluuloilta. Vain tiäin heidät voidaan kasvattaa todelllsikst amerikkalaisiksi.— Common Council. palkkojen suhteesta esitetylle "tofer-' naall&elle klertollikkeells" eli "helve-tlnympyrälle" — miten cen nyt suomentaa— Marx antoi teoksessaan " P ^ losofian kurjuus*', jonka hän kirjoitti sa£a vuotta sitten, vuosina 1846—4T, ranskalaisen pikkuporvarillisen taloustieteilijäin Proudhonin "Kurjuuden filosofiaa" vastaan. Proudhon oli kirjoittanut teoksessaan: "Palkankorotus el saata johtaa mihinkään muuhun kuin viljan, viinin jne. hintojen kohoamiseen, so. samaan tulokseen kuin varastojen puutekin.. Väitän, että lakkoja, joiden seurauksena on palkkojen kohoaminen, ei voi clla ilman, että niistä seuraa yleinen hintojen nousu; se on yhtä varma kuin että kaksi kertaa kaksi on neljä" ' . Siihen Marx vastasi purevasti: "Näistä väitteistä hyväksymme ai; .noastaan yhden, sen, että kaksi: kertaa kaksi on neljä." . Sen' jälkeen Marx ^ eritteli teoksessaan Proudhonin väitteet Ja osoitti ne virheellisiksi. Marxin käsitys oli lyhyesti sanoen se, e t t ä palkkoja voidaan korottoa myös kapitalistisen voiton kustannuksella. Tämä käsitys: perustuu hänen myöhenunin "Pääomassa" Icehittämäänsä; Usäarvoteoriaän, Joka muodostaa Marxin talousteorian kulmakiven. Tavaran hinnan tai täsmällisemmin sanoensen arvon määrää Marxin teorian mukaan tavaran tuottamiseen käytetyn yhteiskunnallisesti välttämättömän .keskimääräisen työn aika. Työlähien 'myy kapltalistUle työvoimansa aivankuln': tavaran määrätystä hinnasta. Jota nlinltetään' palkaksi^ Mutta- tämä tavara, työvoima^ on siinä suhteessa erikoislaatuista, että se voi tuottaa uuden tavaran. Jonka arvo on s^urempI kuin sen itsensä, työvoima hinta eli työpalkka: Se ero, Joka täten muodostuu työvoimaa hinnan, työpalkan ja tuotetun tavaran välille, siis käytetyn työn Ja maksetun työn välille^ muodostaa lisäarvon, Joka Jää kapitalistin voitoksi. Suhde .palkan Ja voiton välillä voi siis vaihdella ilman, että se vaikuttaisi tavaran hin-; taan. ^ - • MARXIN' SELOSTUS VOITON ' JA PALKAN SUHTEESTA " Selittäessään voiton Ja palkan' suhdetta "Pääomassa". Marx kyssry:: "Mlkäonnytyletoen laki. Joka' määrää työpalkan Ja voiton alenemisen Ja nousvm niiden suhteessa toisiinsa?." Hän antaa tutkimustensa .tuloksena vastauksen: "Ne ovat kääntäen verraimollisessa suhteessa toisiinsa. Pääoman osuus, voitto, nousee samassa suhteessa kuin työn osuus, päiväpalkka, laskee ja päinvastoin. Voitto nousee samassa suhteessa kuin työpalkka laskee, se laskee samassa suhtesesa kuin työpalkka nousee." ^ Tämä on voiton alenemisenapa nousun yleinen laki. Tavaran hinta voi palkan Ja voiton liikkuessa v^tak-kaislin suuntiin pysyä muuttumattomana. Työväen palkka voi nousta kapitalistin voiton kustannuksella tai kapitalistin voitto voi nousta työväen palkan kustannuksella. Liike tapah- Jos liemikulho sisältää Uetyn" määrän llentÄ, joka fetyn luvun henkilöitä cn syötävä, el lusikoiden lisätty levey* aiheuttaisi suurempaa llf m^n xhäärääi Annettakoon-- minulle anteeksi, eitä pidän tätä liavainholi;stam!sta hiukan lapseUisena. Se muistuttaa minulle aavistuksen veitan sitä v^rtaustn, jota Menenius Agrippa käytti. Kun roomalaiset plebejitlafckoiUvatrobmälnl-slB pntrtlccja ^-astaan. kertoi patriisi Agrippa heiUe, että patriisin vatsa elättää valtioruumim plebejin räajatv Agrippan ei onnistunut todistaa, että ihmisen raajat elätetään täyttämällä toisen vatsa. Kansalainen Weston on unohtanut, että liemikulho. Jcsta työläiset syövät; on täytetty kansallisen työn koko tuotteella. Ja se, mikä estää heidät ottamasta kulhosta enemmän, ei liemikulho' pienuus eikä sen sisällön pieni määrä, vaan heidän pienet lusikkansa." » PALRKADAKI EI OLE »roUTTUMATON Niin, el käy kieltäminen, että Marx selittää asiaa järkevämmin kuin kansalainen Varjonen, joka siihen aikaan kantoi nimeä Wcston, Marx käy kiinni sivhen totuuteen, että liemikulholla «vat myös kapitalistit, joiden kädessä on jumalattoman suuri lusikka. Marx joutuu siltä väitteeseensä, että työläisten vähäistä liemlosuutta voidaan lisätä kapHalistlen ylettämän suuren liemiosuuden kustannuksella. •Kysymys on siltä^ millaisessa suhteessa koko kansakuiman yhteisen, arvon jako tapahtuu. Siitä taisteUaan, ja eHei työväenluokka pysty slltä-^taiste-lemaan. jo3 se tiskoo sokeasti olevansa jo "etukäteen tuomittu häviämään", kuten kansalaiskaksonen Weston-Varr Jonen väittää.niln silloin työväen aseman parantaminen on todellakin mahdoton. Mutta sosialismin suuri teoreetikko; M^rx korosti työväeHlUo^ kan taistelun välttämättömyyttä. Hän korosti sitä voimakkaasti mainitussa puheessaan Enslti[imäisen TyÖvUenin-tomationalen Neuvoston istunnossa Ja sen jälkeen elämänsä suurteoksessa. Pääomassa. Nojaten n ä i h i n Marxin tutkimusten tuloksiin Engels, toiiien aösialismin • teorian suurista perustan- .leskljolste, khrjoittl eräässä v. 1881 puolivälissä julkaisemassaan artikke- Ussa: 5"Palkkalakl ei siksi ole muuttumaton. Määrätyissä rajoissa se el ole taipumaton. Suuria pula-aikoja l u - lolunottamatta' Jokaiselle ammatille jöBj määrätty alue; Jolla palkkoja voidaan muuttaa työläisen ja työvoiman-ostajan välisellä taistelulla. Palkat m ^ r ä t ä ä n aina sopimuksella. Ja so- Nyrkkeilijä ammuttu korttipelissä New York. Nickolas Zangara-ni-mlnen 22-vuotlas keskisarjan nyrkkeilijä ammuttiin kuoliaaksi eräässä Bronxin kauq^n takahuoneessa korttipelissä lauantaina. Poliisien'' lausunnon - mukaan tuli eräs tuntematon mie,s huoneeseen Ja ampui Zangäraa kohti kaksi laukausta, joista toinen sattui Zangaran ohimoon. Ampuja pääsi pakoon. Uutta vehnälajia . — kokeillaan Venäjällä Washington, - — Venäläisten sanotaan parhaillaan kokeileyan monitäh-kaisellu • vehnällä "joka lupaa viisi kertaa runsaamman .sadon kuin tavalliset laadut", ilmoitetaan täällä. Neuvostoliiton täkäläisen lähetystön kuu-kauslJulkaisusHa sanotaan tämän -vehnän antivankesl^imäärin 150—200 jyvää ja Joskus 230 Jyvääkin kortta kohden kun tavallisen vehnSn tähkä sisältää ainoastaan noin 30—10 Jyvää. Tämän vehnän korren sanotaan olevan lujaa kesälaajtua. Sitä on kuitenkin kokeissa risteytetty talvlvehnän pakkasta vastustavien laatujen kanssa, sanotaan samassa Julkaisussa. tuu sen puolen hyväksi, joka on voimakkaampi milläkin hetkellä. Jos työväenluokka on kylliksi hyvin järjestäytynyt pystyäkseen taistelemaan itselleen palkankorotxiksen, niin kapita-liEtien on telvuttava siihen. Vapailla niarkkinoilla kapitalistien keskinäinen kilpailu estää korottamasta tavaran hintaa vastaavassa määrässä. Pjrrki-essään syrjäyttämään kilpailijansa kapitalisti maksaa työpalkan korotuksen- voitostaan Ja pyrkii säilyttämään tftvaran hirman entisellään saadakseen tavaroilleen enemmän menekkiä. Vapaan kilpailun puuttuessa tavaroiden niukkuuden tähden voi valtiovalta estää hintojen kohoamisen hintasään-nöstelyllä, ^ Tätä palkan, hinnan Ja voiton suhdetta kapitalistisessa tuotannossa Marx joutui selittämään erityisesti Eijsimmäisen Työväenlntemationalen Neuvoston istunnossa pitämässään puheessa v. 1865. Tämä puhe on julkaistu suomeksikin nimellä "Palkka, hinta ja voitto". Tässä puheessaan Marx kumosi perusteellisesti englantilaisen John Wes-tonin käsityksen, Jonka mukaan työläisten palkkojen korotukset eivät voi parantaa työläisten asemaa hetkeksikään^ koska "hinnat riippuvat. palkoista" min tiukasti, että "palkkatyöväki on etukäteen tuomittu häviämään kilpaijuoksun", Coistaaksemme englantilaisen Westonln sanoja suomalaisen Varjosen säälittävällä papukaijan äänellä. Kumotessaan selkka-pcralr- es3ä c^ltykxessäan Westonin väitteitä, jonka mukaan palkankorotukset ovat hyödyttöotlä työläisille, koska ne eivät lisää tavaroiden p a l joutta. Ja viitaten Westonin käyttää raään vertaukseen Marx nuiji tätä ny-lQ'tsin Jo vuosisadan vanhaa Varjostu seuraavasti: "Kansalainen Weston havalnnollis-tuttl teoriansa kertomalla meille, että pimusta tehtäessä on sillä,; Joka voi tehdä parhainta Ja pisimmän ajan kestävää vastarlntea; suuri mahdollisuus' saada enemmän kuin hän muuten saisi.-: Jos yksinäinen työläinen ,tek^e työsopimuksen kapitalistin kanssa, h ä n tavallisesti Jää häviölle Ja Joutuu suostumaan niihin ehtoihin. Jotka hänelle esitetään. Mutta Jos jonkun alan kalkki työläiset muodostavat kiinteän järjestön, luovat lakkokasso-j a pitääkseen hädän tullen puoliaan työvoimanostajla vastaan Ja siten kykenevät esiintymään voimatekijänä liistäjiä vastaan, silloin, mutta myös vain silloin, heillä on mahdollisuuksia Itse ottaa vastaan se murunen, jota nykyisen yhtelsktmtajärjestyksen mukaan nimitetään 'oikeuderunukal-teksl palkaksi t?hdystä päivätyöstä". Siten taistelevat tieteelUsen sosialismin »peruptanliskiiat teoreettisia aseiln työväen palkkatason korottamisen puolesta. He pilkkasivat tiede-mlehenylemmyydellä Proudhonin Ja \vestonin tapaisia puoskarelta, jotka tekivät lakelnjantyötä kapitalisteille väittäen, että palkkojeri korotusta seuraavat aina hinnankorotukset. Marx ja Engels osoittivat myös* että La-sallen "rautainen palkkalaki", jonka mukaan työläinen voi saada aina palkakseen vain elämänsä ylläpitoon tarvittavan vählmmäärän, el pidä lainkaan palkkaansa, koska työväenluokka voi Järjestyneellä joukkovoimallaan pienentää kapitalistin voittoa oman palkkansa lisäämiseksi Ja elintasonsa nostamiseksi, SOSDEM-PUOLUE HYLJÄNNYT MARXIN OPETUKSET Mutta Suomen Sosdem.. Puolueen johtohenkilöt ovat hyljänneet tieteellisen sosialismin perus tanlaskljaln opetukset työväen palkkakysymyksessäkin. He toistavat tänään sata vuotta sitten kumottuja Proudhonin, Wes-tonin ja Lassajlen "rautaisia palkkalakeja?, uskotellen huomen työläisille, e t t ä työpalkan parantamiseksi, reaalipalkan korottamiseksi, ei ole mitään muuta keinoa kuin odottaa kädet ristissä, mitä annetaan ylhäältä, jossa kapitalistit ovat kaikilla määräävillä talouselämän palkoilla. Jokainen lakko, olkoon se miten oikeutettu tahansa,- on heidän mielestään pahasta, ja pahlfata heistä ön sC/ Jos työläiset voittavat lakkotalstelunsa. Työläisten mielestä taas cl pahaa ole iic, että työnantajien on peräännyttävä, työväenluokan joukkovoiman cdet-cä. Pahempaa on se, että henkilöt, jotka'«anovat olevansa työväen etujen puolustajia, saattavat heittää 10,000 lakkolaisen silmille seuraavanlaisia rlkkurlhenken slivittämlä sanoja: ^ ^'Sosialidemokraattinen puolue asettuu koko voimallaan tukemaan niitä työläisiä, Jotka työmaaterrorin uhallakin ovat jatkaneet työtft&n körpitekoh nl^HUa työpaikoilla." (Saedeih. neui vott^iukokouksen- Julkilausuma, esv^. 17-18. 1917.) _ " ' . Totisesti ^ ö m e h ' kapitalistit ^Ivö^ tarvitse enää Pihkalan rikkurlkaartia! ffeillä on nyt kokoäaln^n-rikkuripUO' lue. Joka toUhii kitkottomasti talsteV Ien kalkin kembin työväen jä: muldeti palkannauttijain aseman parantamia-i ta vastaan. Sosdem Puolue leimai&l V. 1947 syyskmlsiä puhjenneet palkka"* liikkeet "rlkolcBeksl'järjestynyttä vä&töä vastaan", vaikka sillohi puh4 jennelslln lakkolMn c^aUlstui 2S,0bÖ työläistä, niistä Ilmelsestt suurin osä järXe::t3^nöitä. I^kkolUkke|^n ravltl^E sosdem. puolhetohnlktmta jkekel^hätäi päissään; pelastuksen ^ palnostamaljb SAK:ntyövallokunnanjfiosdem;^n«^^^ mistön Julistamaan*. yl'el8lak]ä)väroi<f tuksen, jolla Sosdem. Puolueen JohtÖ alkoi kaata hallituksen sodakseedlseii tilalle sellaisen teantumushallltuicsen, Joka torjuisi palkankorotusvaatimukset poliisitoimin. SAK:n työvaliokuh-nässa sosialidemokraatit vaativat palkankorotuksia, Jolta heidän puoluel/| vtrinsa Hiltunen ja Takki hallitu}eserii määräänäässä;, vakauttamlsvaliokun-nassa vastustivat. Tämän kaksolsp^- Iin Johdosta syntyi komprpml^ipäft-tös, joka merkitsi vain kuoppapalkko^ jen tasausta ja 10—^14pros. ylejstäkof rotuksla. raivostutti Varjosta siinä määrin, etta häp matkikstl VaasaaA tuomitakseen slellti pitämässtlänpu* heessa kalkki yleiset palkankorotukset. Samaan aikaan hänen puolueto* verlnsa Penna Tervo^ ehdotti ^ s k . 30, 1947 eduskuimassa hallituksen Juuri tekemän päätöksen 'mitättömistä kieU tämällä kaikki yleiset palkkakordtuk-set ja sitomalla enne^ siioista korotusta vallinneet alhaiset p a l ^ t indeksiin. Kaikesta tästä näkyy päivänselvää-tl, että Suomen sosdem. puolue 'ei noudata palkkataisteluissa työväetii-liikkeen suiurten perustajien Ja opettä* jien, Harxin ja längelsin, vaan heidän pienten vastustajiensa, Proudhonin:'jä Westonin, teoreettl^ita linjaa, SOSIAtlDI^OKBATIA INFLA- ' iftON PUOLESTA Taistelevan sosialidemokratian Joh<? tomlehet eivät halua ott^i ItteUeen mitään vastuuta omista teoistaan. Bik-si he koettavat todlstellai että n^eldUn rahataloutemmekln huono tila '.oh kommunistien syytä. Varjosen Jä kumppamen selitysten multaan inflaat" tio Johtuu yksistään > palkän^()rotuk> sista, Joita kommunistit työväen j |i muiden palkannauttijain .edustajina ovat kannattaneet aina siltojn,. iqm niihin liäyttää olevan mahdolilsuuksiflr Sosdem. puoluetolbiiäto selittää sodanjälkeistä Inflatiokehitystä ottamatta ensinkään huomioon, «ttä sen pobJimr maiset syyt ovat olleet^s^danvaikana : tapahtuneessa • talouselämän raunloi-tumlsessa. Sejulkaisee puolueena lähiajan ohjelmasta kohdan, Jossa yleisin sanoin ilmoitetaan, että inflaatiota on vastustettava,, Ja väittää sitten, että kasokaa, miten se varoitimme I Puhuimme Jo silloin Inflaation vastustamisesta, mutta tässf sitä nyt ollaani Sodan päättyessä elinku£tannuslndek>' si oli sivuuttanut 200:n rajan verrattuna V. 1938 tasoon, mutta nyt sama elinkustannusindeksi on noussut Jo y l i 460: n. Niin on käynyt, kun ette uskoneet: "Palkkavyöryäel keväällä 1945 voitu pidättää. Ministeri, jonka piti näitä asioita hoitaa, totesi lakoonirösti, että oli valittava vallankumouksen tai Inflaation välillä. 'Puolustuksen' esitetä tUn myöhemmin; että vallankumousta ie tullut» Monet amnuittiyhdistysmie-! het ottivat kannan: 'Hongikkoon tässä ajetaan, mutta fhukana pysyn,' —- Sosialidemokraattien taholta esitettiin varoituksen sanoja, mutta ne hukkuivat yleiseen melsekeeseen." (Sosial^- dtmokratlan tie, sivu 35). Jopa on siinä demagogiaa! Varoituksen sanoistahan ei ole ollut puutetta millään taholla. Kovimmin infla-tlokehitystä ovat kh-oUleet kokoomuk-^ sen suurporvarit, konsemlherrat,; Jot-f ka koko maamme tolouselämän kullsf sientakaislna ohjaajiiui ovat vastuussa inflaatiosta enemmän kuin kukaan muu. Mutta eihän Inflaatlokehliystä sanoilla estetä. Ja sosdem puoltiejqb-to on menetellyt, täsmälleen sa&oin kuin se heidän oma ammattiyhdistys' miehensä. Joka laiisui nuo. irvokkaan klassilliset sanat: "Hongikkoon tässä ajetaan, mutta mukana pysyn." Sosdem Puolue on osallistunut sodanjälkeisen hallituspolitiikkaan yhtä ter-^ hakasti kuin muutkin hallituspuolueet eikä siis voi välttää siitä lankeavaa vastuutekaan. Ja taloudelUsissa asioissa sillä on erikoisen sumi vastuu, koska sen omilla .ministerlellä on taloudellisissa asioissa sananvaltaa enemmän kuin esimerkiksi kansande-mökraatellia. Sosialidemokraatti H11-- tunenhan meillä on ollut toisena val-tiavaralnmlnisterinä. Sosialidemokraatti Takki on ollut kauppa- Ja teol- Jiiuusmlnlsterinä sekä hinta- Ja palk-knncuvootonpuhscnjohtajana! Kuinka puoluetoimisto ei ole varoittanut häitä omia miehiään inflaatiövaaras-ta? Vai olisiko ehkä niin hullusti, että Sosdem Puolueella on icahdenlalsla jäseniä, n^ltä jotka tekevät pahaa. Ja niitä, jotka Varoittavat muiden puolueiden Jäseniä pahanteosta? Ilmeisesti asla on niin- Mutta muiden puolueiden -Jäsenet'voivat nähiol- Nbiian hallitus vaatii lisää sotamäärärahoja OslOb -1-NOr^Jan halllfiis on kcholt-tanut parlamenttia hyväksymään 112,- 000,000 rkruunua <$42;400,000)v puolustusmäärärahan f iSQjen valtojen: välillä valllteevan kireän tilanteen Ja sen Tljkin takia, koska se vaikuttaa myOskln ITorJaan".. , l ^ m ä on^Jo tomen hallituksen vaa-tima^ sotilasiaääraraha itämän vuoden alkaha. Viime maailsktiussa parla-äiemu' hyväksyi 100,000,000 kruunua' ($2O,0d0,0Dd). lv*- « ! J "/VancÄhver. B : C . ~ CCPrn jäsenet ia''ylioppilaiden kristillisen liikkeen Järjestöt British Columblap, jrliopis-tbrsa protestoivat sen Johdosta, kun täältä lähetetään canadalalsta aseita Klinsn kuomintangin halUtukseUe. .Ylioppilaat päättivät piketolda pos-tito'mia'oa, koska se onlärkeln liitto-: valtion rakennus tässä kaupungissa.,' CCFtn ylloppllasklubi päätti, ettei, piketoida^^rahtilaiva Islanside^ä. Joka vie täältä asfelastin-Kllnaftri', sllia se Saattaisi olla klusaUlstaCSUtn kuuluvalle laivan mielUstölle. •> Slamittin loivan sanottiin lähteneen aselastlssa-Kiinaan perjantaina. BrTtl^h Ck>lumblan yUoplston oppl-laanetivosto Ilmoitti, että profestel-vb^ ylioi)pllaita vastaan ryhdytään foimehplteisltn siinä ^tapauksessa Jos he 'toimivat oppilaSneuvoston nimessä taiesiintyVät sen edustajina. ' ' han erämaan alueen''tioin j^^^an* ' hialtOsta'hcdoutolft^on- m^cyf^*tt& heidät tiyyäk^täisUn'1^linlclnsft- Bedouihfett leJ^pääfllldSa-^-yiif' kunta 'tuli' äeer^^Mn''Jsitti] pyyntönsä ^Isra^Un miehi^in^JilD vfa-anomalsll^ / ' Si?!j Nämä paimentolal^V 'A pyyslväii .p^tö hjeJJÖJ^ -«t e:in< kansalaisiksi i a supjet tä'vihamielisiä lfelxnöjk*'Ä'^i?ptl- Beersheban sotilasku^^imflOrLn^^ Michael ^ n e g b l l|ipasr.^ii)ai|;ba1ii^ doumien pyynnön^ läia^lln^^hal^tjji^*; ai Jänkit^ tuomittu sodanlietsojiksi Budapest — Amerikan' sanomaleh-iUcfitan -presidentti ;fiarry S. Martin "käveli idos" sanomalehtimiesten kan-sainvM^ ls^n' JärJe$tÖn Johtokunnan ko-kouiuesiäi- Jbssä tuomittiin kuualame.^ rildcälalsta kirjcienvalhtajaa Ja' yksi turjalainen khrjeenvaihtaja sodan-lietfiojlksl: sekä sotapropagandisteiksk, Mainitut kirjeenvaihtajat ovat New YorkTimesinkirjeenvaihtaja William Laurence, Drew PcarÄoa,. CollIer'ln Pätil Shubert, Look'h!X Bela Kotelvary, Life'h^eebotu* ja CecU Braun sekä turlckirainen Jakid YalchUi. Ien huomauttaa varoituksiin/ että arvoisat varoittajat, sopikaa asla keskenänne. On aika päästä sellaiseen olotilaan, että' myös;.^'talsteIevan6oslall-/ domöktalfiati'' vasW käsivtlätää; ml^^ olkea tekee.' Jos olkea käsi on a i kaansaanut inflaation, niin lyököön vasen käsi oijkeaa korvalle. V<^APOUTIIKAN< E R A S SEURAUS O N / I N F L A A ^ O Kaikissa sotaakäyneissä maissa on ollut inflaatio. Mitä enemmän maan talpUB Joutui kärsimään Sodasta, sitä' syvempi Inflaatio; oli sen seurauksena. Sota pani tuotannon palvelemaan hävitystä, Joten seurauksena oli kulutus-t a r v i k k e i d e n niukkuus j a siltä Johtuva hintojen nousu. Se merkitsi rahanarvon laskua vastaavassa; määrässä. Sodan kansantaloudellemme aiheutamat rahassa arvioitavat tappiot ilman sotakorvauksia nousevat ainakin vliteen-sataan^ miljardiln markkaan. Se tappio, Jonka seuraukset timtuvat vielä pitkän aikaa ollen p(AJana sille inf• laatioll«i Joka on tapahtunut sodan Jälkeem Inflaation syvyyttä osoittau' tarkimmin liikkeellä olevan setollstön määrä. Se lisääntyi ^odan aikana kähdesta.miljardista markasta n o i n 15 miljardiin markkaan. Tämä inflaatio oli Välnb Tannerin rahataloudellisen politiikan seurausta. J a koska kansandemokraattien ehdotukset ^ suunnitelmatalouteen '' siirtymisestä eivät saaneet eduskunnan p<HTarillisten Ja sosiaildemokraatlsten jäsenten kaima-tusta, niin rahatalous on suistunut alaspäm. V, 1947 lopulla lUkkeellä o l e vien setelien määrä oli Jo noussut yli 24 miljardin markan. Lisäys ei rauhan vuosina ole ollut- niin suuri kuin sotavuosina, mutta se on kuitenkin riittävän suuri osoittamaan, e t t ä Suo-men^ markan arvoa ei voida vakauttaa; ellei siirrytä pois porvarillis-soslalide-mokraattisesta talotispolitilkasta. ' Talouden Järjestäminen suurteollir suuden Ja suinpankklen kansallistamisen kautta sutmnitelmalliselle pohjalle olisi nopein tie kansantalouden jälleenrakentamiseksi, rahanarvon vakauttamiseksi Ja kohottamlsekri. Mut' ta kuten olemme aikaisemmin nähneet, Sosdem Puolue ei ole kiirehtinyt I^nsallistamisessa. Se o n esittänyt kokonaan t o i s e n l a i s i a "kokonaisratkaisuja'^, sellaisia pikkup^nnuksla, Joiden vaikutus ulottuu vain puolesta vuodesta toiseen. Ja siksi ne eivät ole kokonaisratkaisuja, vaikka niitä on sellaisiksi mmitettykin. Saadaksemme käsityksen siltä, miten Sosdem puoluetoimisto "vastustaa" inflaatiota, o n parasta tarkastella seuraavassa palstaklrjoltuksessa syyskuun 17 päivätnä 1947 Julkaistua Sosla^ lldemokraattljcn Puolueen lähiajan tal6U£pOUilti6ta ohjelmaa, jota Unto Varjonen cfA selostanut laajasti samoihin aikoihin pitämässään puhees-' sa. ( J a t k u u ) niukasti luottami^?^, lauseen siimnuii^iia Atena. — Päämmisteri Sopmmm uusi haUitus sat sunnuntalmi^Jlttottä» muslauseeh Kreikan p ^ I ä m ^ t^ kahden äänen OTcmmistöUIKr-^BBtt^ tuksen puolesta' annettim.,4lSd..äSatS ja 187 vastaan: .Pei^rlamentfaC^t^E^, lopeteltiin helmikuun 1 päiyään^siä^- ka, mikä pidentää ha.UitUksen^^iiälä 1 « Venezuelan pre^Mi^ijM sanotaan vanglto ^ *WiUemstad, Cnraoa«^-^jÄJ$ c^J ten t i e t o j e n niukaatt moX^SSk^'"^^ >; nezuelan presidentin" ÄbÄulo^fÖf^^ ^Jv<f^ Neuvostoliiton Ä * Ä l l i t tM Moskova. — Viralll8?tt'tiedoittÄS^ii>/.'f^^ mukaan on NeuvMtomton ^t<ilU(^^. tanto ylittänyt i»ta*'edfeltStie«§h'a|^n . MetalUteollisuuden Värft<niril«ttfirij;p.''^, A. Merkulov. sanoi tAet^mm^^ ' että malmfsulattlniiot ova^^^ tuotantokuotansa' ka m kuotamäärien tasalla. frc4's LurtcÄ i|iir5 Montague Ja Jean kjitooSgjbi^ ,^ PROQD Tjmmf puhelimet 7-72äÄ';». pt-i , *^-kotlln.»-728^'^r?>:-.:| l 24-tunmnpalvBli«::^\i5^;;<; Stontägue Ja' Jean k Ä v ; r ' ^ »'EI vmm mm CITY DRU6ST0RE Lääkkeitä ffiumesivlUiiiäi Vapaa kotHftalk: ^ 20 Ebn St. E, Puh. «-«nS jSiUHMT Ui KING EDWiUEtO^; . P A B T O B I U I S B ' . - ; > Ammattitaitoista'partt^mSrOti ö l j y hoitoa tOaiäal»'" EINO SMITH, . J A C K NICHOLSON. \ Sama sisäänkäytävä kota' , naisten oluttti|7alus;/' 'K >. Ranskan mandaatitalue Kame-roonlssa käsittää 425.000 neliömetrin alan Länsi-Afrikkaa. Hyvä valikoIxnA kaltelafiila Rautataj^eita Modern POHELIN e-8190:. <; V 70 Bothia St :8tidbary A, NIEMI VÄLOKOVAAMO 36 Elm St. E. Piihl S-8824 SndMy VdokuvausiydtaktttkestdJläj^a TIEDUSTELKJUTMEILTA^ • • • • - • • - • • •. . . . . AUROISTA NYT! I if Meillä on nyi «v&rastosSfi MASSEY-HARRIS Jlo.^ )'a 21 hovoaaufoj^'^ ' Jos a n r a n k ä a k e m i ^ M i t l M ^^ hankkikaa aasi nyf. |; ^ m m mimm-'
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 23, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-11-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus481123 |
Description
Title | 1948-11-23-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
•mi
afei
m
sastot
aoitukset ja
p oli myft
Atiden.
et ja $5 a
A lähettl-ii
7^0 lijkeiiia
eaä ilmoitu
jnessä on ]
atcsta lähefi
yhteinen
^lähetti $11
6KO NIEM
set.
iSAVOLAI
ta $4 25, SA»
t Kaministi
. A. SEPPÄ „i? "* IT.H:A. D E S I G N - O F - T H E i M O N T H — H e r e , I a a-plaoi^vitli
Musta Sööölf^features that make i t desirable and practical for location on a rural
KITUSEii 'br suburban lot when the.owner. Kaa-pTanned t ö l i a v e a g
rvehdys) ja ';,riöitsdirect access to the basement and also^t^
ffltering other rooms .vrithin the hoose. The. kitchen is located afe
I Long Laki .^the front. A serving coonter and- cabinets fonn the end of the
n, dining space i n the living-dining room,-inaMng i t possible to set the
iiaeenime table and reinove' the dishes without leaving the kitchen.
unoituksia .^j^g gjgt floor contains two bedröoms and a bath \?Ith adequato
-^ifv^ir^, ^"'doset space. The second floor |nay ba finished a t a later date to
—---!!!^ _^jnclade two additional bedroomS. .
) Tbe roof construcfaon is dmple and the s t d r Is so arranged
A C I I I iithat no dormer is required. Deagned by M.VG. j D i xo
V^Ul^if^jl.A.I.C.,' Ottawa, the area- of tho housefor estimsling purposes
ä is 1^120 square feet, induding' second floor. The exteiior diäLcnsiöns
are 30 feet by 24 feet and the 'miidmtim-teqiflred lot idfdth is
42 feet vnthout diiveway.
Complete, construction 'drawingsr^for^^^
Flan No. 47-4^ areavdIable;£rom Central' Mortgage^^^ra^
Corporation at minimum cost. ; The dravings Bhow £rame constr^c-
Ettaa osuu^u tioa but the dimensions'are so arranged ^ that-the rhousa^mayBe
; tniilt in veneer or solid masonry.
etiy
(aen
untiaän
titlvoittoje
voitot V(
aupan toii
sä ja erik
nastanjise
i ,
inan 1
}an yht^
:astuSosas iiiden vuoden ikäinen neekeripoika
caupari ei *ää, kuinka suuret ovat hänen mah-iperative
flisuubensä päästä leikkimään- val-
>erin Kil Po^'"^" kanssa. Pieni, juuta-entistä
iiien tyttö päättää mennä juutalai-a
lisääht ^ kouluun, koska hän tietää Koke-jneidenk
^äaVä. hyljeksitään
erieramäi Ä^^^i s^u^^sa. J a protestanttises-naan
aikj kasvanut haluaa metmä
tykseii o: inerikkalaiseen" kirkkoon eikä ka-saivatk
?^een.
imistön; NImä kolme tapausta ovat leimaa
stettilh ptavia sille tutkimustyölle, joka taan-ikaupaksi
oi» suoritettiin Philadephlassa.
sssa ovat ijastateltiin näet viiden ja -kuuden
loin 85 p: BOden ikaisiä^oikia ja tyttöjä, jott»
kusliikkä l ^ i i n selville heidän fiuhtautumi-u
entistä, ssm en rotuihin ja kirkkokuntiin,
sksi yrit; {litkf Jäin oli suureksi mielipahaksi to-.
9IABXIN KÄSITYS HINTOJEN
. - M VOITON SUHTEESTA
Taloustsiteefsä tämä väittelykysy-mys
ei ole kovin uusi. Marx ja Gpgels
joutuivat Usein sosialkmin teorian perusteita
laskiessaan j a työväenliikkeen
järjsstämlstehtäviä -' s u ox Ittaessaan
väittelyyn tästä kysymyksestä. £nsim^
maisen teoreettisen Iskun hintdjeh ja
idenpar
i myi-tien
siip
itoon,
sille, vieti
a-on
ittelua
lonnolj
ta paik
'in osa,
sa sam
imerkkli
ppalaine
teltuaan]
fsa-
KETTXl
1, vat
ivan
virtsar
tai
L tai
vase
iset saij
änyt.
n ja,
a poltt
In tai
iteisiL
t, kip
rlin
asell)
hon
vain
[oka
nlkä
te, ai]
tiUQje
i käj
Ihin
iva,'että etmakkoluulot olivat ke-,
leet pitkälle jo tässä iässä. Mää-
?Jä ryhmiä pidettiin "hyvinä", toi-
"pahoiäa". ' ' .
I Tutkimuksen suoritti Philadelphia
Childhood Project-niminen yh-
Se aloitti toimintansa v. 1945
Helen O. . Tragerin ja Marian
:n johdolla Molemmat ovat tun-
|a sosiaalisen työn saralla. Työr
osallistuivat myös Philadelphia
)wship Commission. Tutkimustarkoituksena
oli saada vastaus
iteen kysymykseen: mitkä ovat las-ennakkoluulot?
— ja mitä niiden
leksi voitaisiin tehdä? Valit-
400 lasta, joiden toimintaa seurat-lerlttam
tarkasti heidän siitä itse
ittä. Lapset olivat neekereitä,
[»alkolsia ja itämaalalsia. Heidän jou-oli
katolilaisia, protestantteja:,
[italialaisia, keskieurooppalaisia, eng-ja
eDDäkkolQulot
lantnaisia, skotteja ja irlantilaisia. Lähinnä
tietenkin" heidän opettajillaan
Oli tilaisuus pitää heitä ja heidän käy--
tösd^än sihnällä, lasten leikkiessä jä
sexmistellessa kfeskenään. bpettajät
myös'keskustelivat lasten vanhempien
kanssa ja: ottivat selvää heidän elintavoistaan.
Kukaan ei synny rodulliset ja uskonnolliset
ennakkoluulot riiiiiassaaä.
Mistä sitten laiset saav%t l ^ t y k s e i i -
sä toisten ryhmien Vhyvs^äeätä", toisr
ten- "pahuudesta"? Ösäkä kotonaan-
Kaikki vanhemniiat tietävät; että p
kuväki oppii koka joukon sellaisia asioita,
jotka ovat heille sopimattomia.
Jo.vähäpätöinen ele tai muutiamat sanat
ovat kylliksi osoittaihasoi lapsille,
kuiiika heidän vanhemparisa-rsuhta
tuvat' joihinkin iiaapureihihsai: Näin
vanhemmat usein tietämättään opet-oppii
ymmärtämääriilettä hänen rotu-ryhmänsä
omaksuu määrättyjä ennakkoluuloja
toisia kohtaan.
Sana. surullinen Uehele. piaikalläan
kuvaamaan sitä tilannetta, kun lapset
alkavat hyljeksiä näät)urin pikkuväkeä,
tuuppivat heitä'ja kutsuvat heitä
juutalaisiksi, neeKereiksi,; katolilaisiksi
tai muilla nimillä. Jos kyseessä on
ulkomaalaisten vanhempien poika tai
tyttö. V,..;'r:::"T> |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-11-23-05