Vapaus, November 23, 1948

              •mi
afei
m
sastot
aoitukset ja
p oli myft
Atiden.
et ja $5 a
A lähettl-ii
7^0 lijkeiiia
eaä ilmoitu
jnessä on ]
atcsta lähefi
yhteinen
^lähetti $11
6KO NIEM
set.
iSAVOLAI
ta $4 25, SA»
t Kaministi
. A. SEPPÄ „i? "* IT.H:A. D E S I G N - O F - T H E i M O N T H — H e r e , I a a-plaoi^vitli
Musta Sööölf^features that make i t desirable and practical for location on a rural
KITUSEii 'br suburban lot when the.owner. Kaa-pTanned t ö l i a v e a g
rvehdys) ja ';,riöitsdirect access to the basement and also^t^
ffltering other rooms .vrithin the hoose. The. kitchen is located afe
I Long Laki .^the front. A serving coonter and- cabinets fonn the end of the
n, dining space i n the living-dining room,-inaMng i t possible to set the
iiaeenime table and reinove' the dishes without leaving the kitchen.
unoituksia .^j^g gjgt floor contains two bedröoms and a bath \?Ith adequato
-^ifv^ir^, ^"'doset space. The second floor |nay ba finished a t a later date to
—---!!!^ _^jnclade two additional bedroomS. .
) Tbe roof construcfaon is dmple and the s t d r Is so arranged
A C I I I iithat no dormer is required. Deagned by M.VG. j D i xo
V^Ul^if^jl.A.I.C.,' Ottawa, the area- of tho housefor estimsling purposes
ä is 1^120 square feet, induding' second floor. The exteiior diäLcnsiöns
are 30 feet by 24 feet and the 'miidmtim-teqiflred lot idfdth is
42 feet vnthout diiveway.
Complete, construction 'drawingsr^for^^^
Flan No. 47-4^ areavdIable;£rom Central' Mortgage^^^ra^
Corporation at minimum cost. ; The dravings Bhow £rame constr^c-
Ettaa osuu^u tioa but the dimensions'are so arranged ^ that-the rhousa^mayBe
; tniilt in veneer or solid masonry.
etiy
(aen
untiaän
titlvoittoje
voitot V(
aupan toii
sä ja erik
nastanjise
i ,
inan 1
}an yht^
:astuSosas iiiden vuoden ikäinen neekeripoika
caupari ei *ää, kuinka suuret ovat hänen mah-iperative
flisuubensä päästä leikkimään- val-
>erin Kil Po^'"^" kanssa. Pieni, juuta-entistä
iiien tyttö päättää mennä juutalai-a
lisääht ^ kouluun, koska hän tietää Koke-jneidenk
^äaVä. hyljeksitään
erieramäi Ä^^^i s^u^^sa. J a protestanttises-naan
aikj kasvanut haluaa metmä
tykseii o: inerikkalaiseen" kirkkoon eikä ka-saivatk
?^een.
imistön; NImä kolme tapausta ovat leimaa
stettilh ptavia sille tutkimustyölle, joka taan-ikaupaksi
oi» suoritettiin Philadephlassa.
sssa ovat ijastateltiin näet viiden ja -kuuden
loin 85 p: BOden ikaisiä^oikia ja tyttöjä, jott»
kusliikkä l ^ i i n selville heidän fiuhtautumi-u
entistä, ssm en rotuihin ja kirkkokuntiin,
sksi yrit; {litkf Jäin oli suureksi mielipahaksi to-.
9IABXIN KÄSITYS HINTOJEN
. - M VOITON SUHTEESTA
Taloustsiteefsä tämä väittelykysy-mys
ei ole kovin uusi. Marx ja Gpgels
joutuivat Usein sosialkmin teorian pe­rusteita
laskiessaan j a työväenliikkeen
järjsstämlstehtäviä -' s u ox Ittaessaan
väittelyyn tästä kysymyksestä. £nsim^
maisen teoreettisen Iskun hintdjeh ja
idenpar
i myi-tien
siip
itoon,
sille, vieti
a-on
ittelua
lonnolj
ta paik
'in osa,
sa sam
imerkkli
ppalaine
teltuaan]
fsa-
KETTXl
1, vat
ivan
virtsar
tai
L tai
vase
iset saij
änyt.
n ja,
a poltt
In tai
iteisiL
t, kip
rlin
asell)
hon
vain
[oka
nlkä
te, ai]
tiUQje
i käj
Ihin
iva,'että etmakkoluulot olivat ke-,
leet pitkälle jo tässä iässä. Mää-
?Jä ryhmiä pidettiin "hyvinä", toi-
"pahoiäa". ' ' .
I Tutkimuksen suoritti Philadelphia
Childhood Project-niminen yh-
Se aloitti toimintansa v. 1945
Helen O. . Tragerin ja Marian
:n johdolla Molemmat ovat tun-
|a sosiaalisen työn saralla. Työr
osallistuivat myös Philadelphia
)wship Commission. Tutkimus­tarkoituksena
oli saada vastaus
iteen kysymykseen: mitkä ovat las-ennakkoluulot?
— ja mitä niiden
leksi voitaisiin tehdä? Valit-
400 lasta, joiden toimintaa seurat-lerlttam
tarkasti heidän siitä itse
ittä. Lapset olivat neekereitä,
[»alkolsia ja itämaalalsia. Heidän jou-oli
katolilaisia, protestantteja:,
[italialaisia, keskieurooppalaisia, eng-ja
eDDäkkolQulot
lantnaisia, skotteja ja irlantilaisia. Lä­hinnä
tietenkin" heidän opettajillaan
Oli tilaisuus pitää heitä ja heidän käy--
tösd^än sihnällä, lasten leikkiessä jä
sexmistellessa kfeskenään. bpettajät
myös'keskustelivat lasten vanhempien
kanssa ja: ottivat selvää heidän elin­tavoistaan.
Kukaan ei synny rodulliset ja us­konnolliset
ennakkoluulot riiiiiassaaä.
Mistä sitten laiset saav%t l ^ t y k s e i i -
sä toisten ryhmien Vhyvs^äeätä", toisr
ten- "pahuudesta"? Ösäkä kotonaan-
Kaikki vanhemniiat tietävät; että p
kuväki oppii koka joukon sellaisia asi­oita,
jotka ovat heille sopimattomia.
Jo.vähäpätöinen ele tai muutiamat sa­nat
ovat kylliksi osoittaihasoi lapsille,
kuiiika heidän vanhemparisa-rsuhta
tuvat' joihinkin iiaapureihihsai: Näin
vanhemmat usein tietämättään opet-oppii
ymmärtämääriilettä hänen rotu-ryhmänsä
omaksuu määrättyjä en­nakkoluuloja
toisia kohtaan.
Sana. surullinen Uehele. piaikalläan
kuvaamaan sitä tilannetta, kun lapset
alkavat hyljeksiä näät)urin pikkuvä­keä,
tuuppivat heitä'ja kutsuvat heitä
juutalaisiksi, neeKereiksi,; katolilaisik­si
tai muilla nimillä. Jos kyseessä on
ulkomaalaisten vanhempien poika tai
tyttö. V,..;'r:::"T><y^.-:-•
• Philadelphiassa suoritettu tutkimus
osoitti, että ennakkoluulojen vöitta-miseksi
työhön cn ryhdyttävä jo var­haisella
iällä eli .jo silloin, kuulapset
menevät kouluun.. Opettajien täytj^r
alati selvittää, että Ihmiset oivät"hy-viä*'
tai "Pihoja" kukin omanpersoo-nallisuutensä
mukaan eikä suinkaan
sen mukaan, mikä oh heidän uskon­tonsa
tai^Totunsa.*'
^Näiden periaatteiden, mukaan teh­dyt
kokeet ovat olleet menestyksellisiä.
Opetus ei" suinkaan rajoittunut luok­kahuoneisiin.
Jotta, lapset opplsivait
^ kouriintuntuvasti, että^neekerien ei
tavat lapsilleen, että neekereitä pitää' suinkaan tarvitse olla "Ukalsia" tai he
huomen Lähetystö \
' CHATEAU LAXJRIER
j Otiawa, Ontario
^222ELIN 2-15411, BOOM 630
välttää äla-arvolsina Ihmisinä, eikä
juutalaisiin tai katolilaisiin pidä luot­taa.
Suvaitsemattomuuden voittamiseksi
on tärkeätä; että- kalkki vanhemmat
oivaltavat heidän vaikutuksensa nou­sevan-
polven mielipiteisiin. Vanhem­pien
on opitiava ymmärtämään, mik­si
lapset niin nopeasti omaksuvat hei­dän
tapansa; j a ajatuksensa^ Muuan
näistä syistä on se,' että lapset ovat
kokonaan vanhempiensa vaikutusval­lan
alaisena. Lapset pyrkivät aina
jäljittelemään vanhempiensa tapoja ja
yrittävät «saada kiitosta ja hyväksy­mistä
vanhemmiltaan. Näin pikkuvä­ki
omaksua vaiihempien asenteen koko
elämään -^-^ kielestä ennakkoluuloihin
asti.
Mötta lapset kulkevat silmät auki
koko yhdyskunnassaan. Jo varhain
he huomaavat, että neekerit ja juuta­laiset
asuvat kaupimgln määrätyissä
osissa, samaten ihmiset, jotka puhuvat
jotakin muOta kieltä. He kaikki me­nevät
omiin kirkkoihhisa ja vain harr
voin seurustelevat keskenään. Lapsi
ittaa.
ntaa]
lia ja|
e on I
p l t t J
:utuu
tkäs
kflhc
mniiifiiiiiiiiniiiniflniiiniiiiiiiininnniniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiini^^^
• • • • CLUB DONVAY esiUää
Kauniin unkarilaisen tanssi' ja laulunäytelmän
'Unkarin mustalaiset'
DON-HAALiLLA
Sunnuntaina, marradaiun 28 pnä
klo 4 Lp.
Henkilöt: ^- Esittäjät:
Warzslgi Walter Vickberg
Kurta ' ' Lauri Latva
Gyim .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . „ . . . . . . . . Reino» Öhman
Marton A. Nummi
Rebekka . . . . Eila Tuuttila
Evi \ \ \"\ Helvi Vuori
Zsigb I' E. Lassila
Peti r. Aarto Latvala
Rozsi . . . . Thora Neil
Perke A. Närhi
Kondorpe ....'.'.''.'.'.*.*.' : Elli Latva
Pänni ., ^ Elsle Randall
Erzci Vieno Aittola
Puhemies . . . . Leo Nikander
Vanhuö ". ? ?
Oikeuden palvelija Wilbert Böhm
YJelsohjaus Aarto Latvala
Laulut opstlanuttHelvi Vuori — SäestäÄ Annikki Numminen
Tanssit opettanut Elsie'Itandäll Ja Elli Latva
Tervetuloa!
"tappavat ihmisiä", heidät vietiin: Joi­hinkin
siisteihin neekeriperhelslin,
missä heillä oli tilaisuus tehdä tutta­vuutta
talon pikkuväen kanssa. Ker­ran
niin ikään kutsuttiin muuan ka­tolilainen
, nunna -luokkahuoneeseen
opettamaan laisille pelejä ja selittä­mään
syytä erikoiseen uskoi>nolliseen
asuunsa. Han oh ensimmäinen kato­lilainen,
Johon monet lopsista tutus­tuivat
h^kilokohtalsesti.
Koska llsten käsitysten mukaan
kaikki juutalaiset ovat kauppiaita,
heidät vietiin kiertokäynnille kau­pungin
kauppaliilckeisiin. Tällöin he
ilimeekSeen oivalsivat, että kauppiai­den
ei suinkaan tarviimut olla juutai
laisia, tai jos he olivat, he saattoivat
olla turmettuja jrehellisyydestään.
Käydessään Juutalaisen hammaslää­kärin
luona he havaitsivat, että juuta­laiset
ansaitsivat elantonsa muutenkin
kuin kauppiaina.
Tutkimuksen tulokset osoittavat,
kuinka herkästi i lapset elävät heitä
ympäröivässä maailmassa. He omak­suvat
eimakkoluulonsa sen mukaan,
mitä he kuulevat, näkevät tai tuijte-vati
ensin kotona ja sitten koulussa
ja koko yhteiskuimassa. Tämän täh­den
onkin tärkeätä, että ei ainoastaan
koulussa, vaan myös kotona vanhem­mat
tekevät kaikkensa suojellakseen
lapsiaan ennakkoluuloilta. Vain tiäin
heidät voidaan kasvattaa todelllsikst
amerikkalaisiksi.— Common Council.
palkkojen suhteesta esitetylle "tofer-'
naall&elle klertollikkeells" eli "helve-tlnympyrälle"
— miten cen nyt suo­mentaa—
Marx antoi teoksessaan " P ^
losofian kurjuus*', jonka hän kirjoitti
sa£a vuotta sitten, vuosina 1846—4T,
ranskalaisen pikkuporvarillisen ta­loustieteilijäin
Proudhonin "Kurjuu­den
filosofiaa" vastaan. Proudhon oli
kirjoittanut teoksessaan:
"Palkankorotus el saata johtaa mi­hinkään
muuhun kuin viljan, viinin
jne. hintojen kohoamiseen, so. samaan
tulokseen kuin varastojen puutekin..
Väitän, että lakkoja, joiden seurauk­sena
on palkkojen kohoaminen, ei voi
clla ilman, että niistä seuraa yleinen
hintojen nousu; se on yhtä varma kuin
että kaksi kertaa kaksi on neljä" '
. Siihen Marx vastasi purevasti:
"Näistä väitteistä hyväksymme ai;
.noastaan yhden, sen, että kaksi: ker­taa
kaksi on neljä."
. Sen' jälkeen Marx ^ eritteli teokses­saan
Proudhonin väitteet Ja osoitti ne
virheellisiksi. Marxin käsitys oli ly­hyesti
sanoen se, e t t ä palkkoja voidaan
korottoa myös kapitalistisen voiton
kustannuksella. Tämä käsitys: perus­tuu
hänen myöhenunin "Pääomassa"
Icehittämäänsä; Usäarvoteoriaän, Joka
muodostaa Marxin talousteorian kul­makiven.
Tavaran hinnan tai täsmällisemmin
sanoensen arvon määrää Marxin teo­rian
mukaan tavaran tuottamiseen
käytetyn yhteiskunnallisesti välttä­mättömän
.keskimääräisen työn aika.
Työlähien 'myy kapltalistUle työvoi­mansa
aivankuln': tavaran määrätystä
hinnasta. Jota nlinltetään' palkaksi^
Mutta- tämä tavara, työvoima^ on sii­nä
suhteessa erikoislaatuista, että se
voi tuottaa uuden tavaran. Jonka ar­vo
on s^urempI kuin sen itsensä, työ­voima
hinta eli työpalkka: Se ero, Jo­ka
täten muodostuu työvoimaa hin­nan,
työpalkan ja tuotetun tavaran
välille, siis käytetyn työn Ja maksetun
työn välille^ muodostaa lisäarvon, Joka
Jää kapitalistin voitoksi. Suhde .pal­kan
Ja voiton välillä voi siis vaihdella
ilman, että se vaikuttaisi tavaran hin-;
taan. ^ -
• MARXIN' SELOSTUS VOITON '
JA PALKAN SUHTEESTA "
Selittäessään voiton Ja palkan' suh­detta
"Pääomassa". Marx kyssry::
"Mlkäonnytyletoen laki. Joka' mää­rää
työpalkan Ja voiton alenemisen Ja
nousvm niiden suhteessa toisiinsa?."
Hän antaa tutkimustensa .tuloksena
vastauksen:
"Ne ovat kääntäen verraimollisessa
suhteessa toisiinsa. Pääoman osuus,
voitto, nousee samassa suhteessa kuin
työn osuus, päiväpalkka, laskee ja
päinvastoin. Voitto nousee samassa
suhteessa kuin työpalkka laskee, se
laskee samassa suhtesesa kuin työ­palkka
nousee." ^
Tämä on voiton alenemisenapa nou­sun
yleinen laki. Tavaran hinta voi
palkan Ja voiton liikkuessa v^tak-kaislin
suuntiin pysyä muuttumatto­mana.
Työväen palkka voi nousta
kapitalistin voiton kustannuksella tai
kapitalistin voitto voi nousta työväen
palkan kustannuksella. Liike tapah-
Jos liemikulho sisältää Uetyn" määrän
llentÄ, joka fetyn luvun henkilöitä cn
syötävä, el lusikoiden lisätty levey*
aiheuttaisi suurempaa llf m^n xhäärääi
Annettakoon-- minulle anteeksi, eitä
pidän tätä liavainholi;stam!sta hiukan
lapseUisena. Se muistuttaa minulle
aavistuksen veitan sitä v^rtaustn, jo­ta
Menenius Agrippa käytti. Kun roo­malaiset
plebejitlafckoiUvatrobmälnl-slB
pntrtlccja ^-astaan. kertoi patriisi
Agrippa heiUe, että patriisin vatsa
elättää valtioruumim plebejin räajatv
Agrippan ei onnistunut todistaa, että
ihmisen raajat elätetään täyttämällä
toisen vatsa. Kansalainen Weston on
unohtanut, että liemikulho. Jcsta työ­läiset
syövät; on täytetty kansallisen
työn koko tuotteella. Ja se, mikä estää
heidät ottamasta kulhosta enemmän,
ei liemikulho' pienuus eikä sen sisäl­lön
pieni määrä, vaan heidän pienet
lusikkansa." »
PALRKADAKI EI OLE
»roUTTUMATON
Niin, el käy kieltäminen, että Marx
selittää asiaa järkevämmin kuin kan­salainen
Varjonen, joka siihen aikaan
kantoi nimeä Wcston, Marx käy kiin­ni
sivhen totuuteen, että liemikulholla
«vat myös kapitalistit, joiden kädes­sä
on jumalattoman suuri lusikka.
Marx joutuu siltä väitteeseensä, että
työläisten vähäistä liemlosuutta voi­daan
lisätä kapHalistlen ylettämän
suuren liemiosuuden kustannuksella.
•Kysymys on siltä^ millaisessa suhtees­sa
koko kansakuiman yhteisen, arvon
jako tapahtuu. Siitä taisteUaan, ja
eHei työväenluokka pysty slltä-^taiste-lemaan.
jo3 se tiskoo sokeasti olevan­sa
jo "etukäteen tuomittu häviämään",
kuten kansalaiskaksonen Weston-Varr
Jonen väittää.niln silloin työväen ase­man
parantaminen on todellakin
mahdoton. Mutta sosialismin suuri
teoreetikko; M^rx korosti työväeHlUo^
kan taistelun välttämättömyyttä. Hän
korosti sitä voimakkaasti mainitussa
puheessaan Enslti[imäisen TyÖvUenin-tomationalen
Neuvoston istunnossa Ja
sen jälkeen elämänsä suurteoksessa.
Pääomassa. Nojaten n ä i h i n Marxin
tutkimusten tuloksiin Engels, toiiien
aösialismin • teorian suurista perustan-
.leskljolste, khrjoittl eräässä v. 1881
puolivälissä julkaisemassaan artikke-
Ussa:
5"Palkkalakl ei siksi ole muuttuma­ton.
Määrätyissä rajoissa se el ole
taipumaton. Suuria pula-aikoja l u -
lolunottamatta' Jokaiselle ammatille
jöBj määrätty alue; Jolla palkkoja voi­daan
muuttaa työläisen ja työvoiman-ostajan
välisellä taistelulla. Palkat
m ^ r ä t ä ä n aina sopimuksella. Ja so-
Nyrkkeilijä ammuttu
korttipelissä
New York. Nickolas Zangara-ni-mlnen
22-vuotlas keskisarjan nyrkkei­lijä
ammuttiin kuoliaaksi eräässä
Bronxin kauq^n takahuoneessa kort­tipelissä
lauantaina.
Poliisien'' lausunnon - mukaan tuli
eräs tuntematon mie,s huoneeseen Ja
ampui Zangäraa kohti kaksi laukaus­ta,
joista toinen sattui Zangaran ohi­moon.
Ampuja pääsi pakoon.
Uutta vehnälajia . —
kokeillaan Venäjällä
Washington, - — Venäläisten sano­taan
parhaillaan kokeileyan monitäh-kaisellu
• vehnällä "joka lupaa viisi
kertaa runsaamman .sadon kuin taval­liset
laadut", ilmoitetaan täällä. Neu­vostoliiton
täkäläisen lähetystön kuu-kauslJulkaisusHa
sanotaan tämän -veh­nän
antivankesl^imäärin 150—200 jy­vää
ja Joskus 230 Jyvääkin kortta koh­den
kun tavallisen vehnSn tähkä sisäl­tää
ainoastaan noin 30—10 Jyvää.
Tämän vehnän korren sanotaan ole­van
lujaa kesälaajtua. Sitä on kuiten­kin
kokeissa risteytetty talvlvehnän
pakkasta vastustavien laatujen kans­sa,
sanotaan samassa Julkaisussa.
tuu sen puolen hyväksi, joka on voi­makkaampi
milläkin hetkellä. Jos työ­väenluokka
on kylliksi hyvin järjes­täytynyt
pystyäkseen taistelemaan it­selleen
palkankorotxiksen, niin kapita-liEtien
on telvuttava siihen. Vapailla
niarkkinoilla kapitalistien keskinäinen
kilpailu estää korottamasta tavaran
hintaa vastaavassa määrässä. Pjrrki-essään
syrjäyttämään kilpailijansa
kapitalisti maksaa työpalkan korotuk­sen-
voitostaan Ja pyrkii säilyttämään
tftvaran hirman entisellään saadak­seen
tavaroilleen enemmän menekkiä.
Vapaan kilpailun puuttuessa tavaroi­den
niukkuuden tähden voi valtiovalta
estää hintojen kohoamisen hintasään-nöstelyllä,
^
Tätä palkan, hinnan Ja voiton suh­detta
kapitalistisessa tuotannossa
Marx joutui selittämään erityisesti
Eijsimmäisen Työväenlntemationalen
Neuvoston istunnossa pitämässään pu­heessa
v. 1865. Tämä puhe on jul­kaistu
suomeksikin nimellä "Palkka,
hinta ja voitto".
Tässä puheessaan Marx kumosi pe­rusteellisesti
englantilaisen John Wes-tonin
käsityksen, Jonka mukaan työ­läisten
palkkojen korotukset eivät voi
parantaa työläisten asemaa hetkeksi­kään^
koska "hinnat riippuvat. pal­koista"
min tiukasti, että "palkkatyö­väki
on etukäteen tuomittu häviä­mään
kilpaijuoksun", Coistaaksemme
englantilaisen Westonln sanoja suo­malaisen
Varjosen säälittävällä papu­kaijan
äänellä. Kumotessaan selkka-pcralr-
es3ä c^ltykxessäan Westonin
väitteitä, jonka mukaan palkankoro­tukset
ovat hyödyttöotlä työläisille,
koska ne eivät lisää tavaroiden p a l ­joutta.
Ja viitaten Westonin käyttää
raään vertaukseen Marx nuiji tätä ny-lQ'tsin
Jo vuosisadan vanhaa Varjostu
seuraavasti:
"Kansalainen Weston havalnnollis-tuttl
teoriansa kertomalla meille, että
pimusta tehtäessä on sillä,; Joka voi
tehdä parhainta Ja pisimmän ajan
kestävää vastarlntea; suuri mahdolli­suus'
saada enemmän kuin hän muu­ten
saisi.-: Jos yksinäinen työläinen
,tek^e työsopimuksen kapitalistin kans­sa,
h ä n tavallisesti Jää häviölle Ja Jou­tuu
suostumaan niihin ehtoihin. Jotka
hänelle esitetään. Mutta Jos jonkun
alan kalkki työläiset muodostavat
kiinteän järjestön, luovat lakkokasso-j
a pitääkseen hädän tullen puoliaan
työvoimanostajla vastaan Ja siten ky­kenevät
esiintymään voimatekijänä
liistäjiä vastaan, silloin, mutta myös
vain silloin, heillä on mahdollisuuk­sia
Itse ottaa vastaan se murunen, jo­ta
nykyisen yhtelsktmtajärjestyksen
mukaan nimitetään 'oikeuderunukal-teksl
palkaksi t?hdystä päivätyöstä".
Siten taistelevat tieteelUsen sosialis­min
»peruptanliskiiat teoreettisia
aseiln työväen palkkatason korotta­misen
puolesta. He pilkkasivat tiede-mlehenylemmyydellä
Proudhonin Ja
\vestonin tapaisia puoskarelta, jotka
tekivät lakelnjantyötä kapitalisteille
väittäen, että palkkojeri korotusta seu­raavat
aina hinnankorotukset. Marx
ja Engels osoittivat myös* että La-sallen
"rautainen palkkalaki", jonka
mukaan työläinen voi saada aina pal­kakseen
vain elämänsä ylläpitoon tar­vittavan
vählmmäärän, el pidä lain­kaan
palkkaansa, koska työväenluokka
voi Järjestyneellä joukkovoimallaan
pienentää kapitalistin voittoa oman
palkkansa lisäämiseksi Ja elintasonsa
nostamiseksi,
SOSDEM-PUOLUE HYLJÄNNYT
MARXIN OPETUKSET
Mutta Suomen Sosdem.. Puolueen
johtohenkilöt ovat hyljänneet tieteel­lisen
sosialismin perus tanlaskljaln
opetukset työväen palkkakysymykses­säkin.
He toistavat tänään sata vuot­ta
sitten kumottuja Proudhonin, Wes-tonin
ja Lassajlen "rautaisia palkka­lakeja?,
uskotellen huomen työläisille,
e t t ä työpalkan parantamiseksi, reaali­palkan
korottamiseksi, ei ole mitään
muuta keinoa kuin odottaa kädet ris­tissä,
mitä annetaan ylhäältä, jossa
kapitalistit ovat kaikilla määräävillä
talouselämän palkoilla. Jokainen lak­ko,
olkoon se miten oikeutettu tahan­sa,-
on heidän mielestään pahasta, ja
pahlfata heistä ön sC/ Jos työläiset voit­tavat
lakkotalstelunsa.
Työläisten mielestä taas cl pahaa ole
iic, että työnantajien on peräännyttä­vä,
työväenluokan joukkovoiman cdet-cä.
Pahempaa on se, että henkilöt,
jotka'«anovat olevansa työväen etujen
puolustajia, saattavat heittää 10,000
lakkolaisen silmille seuraavanlaisia
rlkkurlhenken slivittämlä sanoja: ^
^'Sosialidemokraattinen puolue aset­tuu
koko voimallaan tukemaan niitä
työläisiä, Jotka työmaaterrorin uhalla­kin
ovat jatkaneet työtft&n körpitekoh
nl^HUa työpaikoilla." (Saedeih. neui
vott^iukokouksen- Julkilausuma, esv^.
17-18. 1917.) _ " ' .
Totisesti ^ ö m e h ' kapitalistit ^Ivö^
tarvitse enää Pihkalan rikkurlkaartia!
ffeillä on nyt kokoäaln^n-rikkuripUO'
lue. Joka toUhii kitkottomasti talsteV
Ien kalkin kembin työväen jä: muldeti
palkannauttijain aseman parantamia-i
ta vastaan. Sosdem Puolue leimai&l
V. 1947 syyskmlsiä puhjenneet palkka"*
liikkeet "rlkolcBeksl'järjestynyttä
vä&töä vastaan", vaikka sillohi puh4
jennelslln lakkolMn c^aUlstui 2S,0bÖ
työläistä, niistä Ilmelsestt suurin osä
järXe::t3^nöitä. I^kkolUkke|^n ravltl^E
sosdem. puolhetohnlktmta jkekel^hätäi
päissään; pelastuksen ^ palnostamaljb
SAK:ntyövallokunnanjfiosdem;^n«^^^
mistön Julistamaan*. yl'el8lak]ä)väroi<f
tuksen, jolla Sosdem. Puolueen JohtÖ
alkoi kaata hallituksen sodakseedlseii
tilalle sellaisen teantumushallltuicsen,
Joka torjuisi palkankorotusvaatimuk­set
poliisitoimin. SAK:n työvaliokuh-nässa
sosialidemokraatit vaativat pal­kankorotuksia,
Jolta heidän puoluel/|
vtrinsa Hiltunen ja Takki hallitu}eserii
määräänäässä;, vakauttamlsvaliokun-nassa
vastustivat. Tämän kaksolsp^-
Iin Johdosta syntyi komprpml^ipäft-tös,
joka merkitsi vain kuoppapalkko^
jen tasausta ja 10—^14pros. ylejstäkof
rotuksla. raivostutti Varjosta siinä
määrin, etta häp matkikstl VaasaaA
tuomitakseen slellti pitämässtlänpu*
heessa kalkki yleiset palkankorotuk­set.
Samaan aikaan hänen puolueto*
verlnsa Penna Tervo^ ehdotti ^ s k . 30,
1947 eduskuimassa hallituksen Juuri
tekemän päätöksen 'mitättömistä kieU
tämällä kaikki yleiset palkkakordtuk-set
ja sitomalla enne^ siioista koro­tusta
vallinneet alhaiset p a l ^ t indek­siin.
Kaikesta tästä näkyy päivänselvää-tl,
että Suomen sosdem. puolue 'ei
noudata palkkataisteluissa työväetii-liikkeen
suiurten perustajien Ja opettä*
jien, Harxin ja längelsin, vaan heidän
pienten vastustajiensa, Proudhonin:'jä
Westonin, teoreettl^ita linjaa,
SOSIAtlDI^OKBATIA INFLA- '
iftON PUOLESTA
Taistelevan sosialidemokratian Joh<?
tomlehet eivät halua ott^i ItteUeen
mitään vastuuta omista teoistaan. Bik-si
he koettavat todlstellai että n^eldUn
rahataloutemmekln huono tila '.oh
kommunistien syytä. Varjosen Jä
kumppamen selitysten multaan inflaat"
tio Johtuu yksistään > palkän^()rotuk>
sista, Joita kommunistit työväen j |i
muiden palkannauttijain .edustajina
ovat kannattaneet aina siltojn,. iqm
niihin liäyttää olevan mahdolilsuuksiflr
Sosdem. puoluetolbiiäto selittää sodan­jälkeistä
Inflatiokehitystä ottamatta
ensinkään huomioon, «ttä sen pobJimr
maiset syyt ovat olleet^s^danvaikana
: tapahtuneessa • talouselämän raunloi-tumlsessa.
Sejulkaisee puolueena lä­hiajan
ohjelmasta kohdan, Jossa ylei­sin
sanoin ilmoitetaan, että inflaatiota
on vastustettava,, Ja väittää sitten,
että kasokaa, miten se varoitimme I
Puhuimme Jo silloin Inflaation vastus­tamisesta,
mutta tässf sitä nyt ollaani
Sodan päättyessä elinku£tannuslndek>'
si oli sivuuttanut 200:n rajan verrat­tuna
V. 1938 tasoon, mutta nyt sama
elinkustannusindeksi on noussut Jo y l i
460: n. Niin on käynyt, kun ette usko­neet:
"Palkkavyöryäel keväällä 1945 voitu
pidättää. Ministeri, jonka piti näitä
asioita hoitaa, totesi lakoonirösti, että
oli valittava vallankumouksen tai In­flaation
välillä. 'Puolustuksen' esitetä
tUn myöhemmin; että vallankumousta
ie tullut» Monet amnuittiyhdistysmie-!
het ottivat kannan: 'Hongikkoon täs­sä
ajetaan, mutta fhukana pysyn,' —-
Sosialidemokraattien taholta esitettiin
varoituksen sanoja, mutta ne hukkui­vat
yleiseen melsekeeseen." (Sosial^-
dtmokratlan tie, sivu 35).
Jopa on siinä demagogiaa! Varoi­tuksen
sanoistahan ei ole ollut puutet­ta
millään taholla. Kovimmin infla-tlokehitystä
ovat kh-oUleet kokoomuk-^
sen suurporvarit, konsemlherrat,; Jot-f
ka koko maamme tolouselämän kullsf
sientakaislna ohjaajiiui ovat vastuussa
inflaatiosta enemmän kuin kukaan
muu. Mutta eihän Inflaatlokehliystä
sanoilla estetä. Ja sosdem puoltiejqb-to
on menetellyt, täsmälleen sa&oin
kuin se heidän oma ammattiyhdistys'
miehensä. Joka laiisui nuo. irvokkaan
klassilliset sanat: "Hongikkoon tässä
ajetaan, mutta mukana pysyn."
Sosdem Puolue on osallistunut sodan­jälkeisen
hallituspolitiikkaan yhtä ter-^
hakasti kuin muutkin hallituspuolueet
eikä siis voi välttää siitä lankeavaa
vastuutekaan. Ja taloudelUsissa asi­oissa
sillä on erikoisen sumi vastuu,
koska sen omilla .ministerlellä on ta­loudellisissa
asioissa sananvaltaa
enemmän kuin esimerkiksi kansande-mökraatellia.
Sosialidemokraatti H11--
tunenhan meillä on ollut toisena val-tiavaralnmlnisterinä.
Sosialidemok­raatti
Takki on ollut kauppa- Ja teol-
Jiiuusmlnlsterinä sekä hinta- Ja palk-knncuvootonpuhscnjohtajana!
Kuin­ka
puoluetoimisto ei ole varoittanut
häitä omia miehiään inflaatiövaaras-ta?
Vai olisiko ehkä niin hullusti, et­tä
Sosdem Puolueella on icahdenlalsla
jäseniä, n^ltä jotka tekevät pahaa. Ja
niitä, jotka Varoittavat muiden puo­lueiden
Jäseniä pahanteosta?
Ilmeisesti asla on niin- Mutta mui­den
puolueiden -Jäsenet'voivat nähiol-
Nbiian hallitus vaatii
lisää sotamäärärahoja
OslOb -1-NOr^Jan halllfiis on kcholt-tanut
parlamenttia hyväksymään 112,-
000,000 rkruunua <$42;400,000)v puolus­tusmäärärahan
f iSQjen valtojen: vä­lillä
valllteevan kireän tilanteen Ja
sen Tljkin takia, koska se vaikuttaa
myOskln ITorJaan"..
, l ^ m ä on^Jo tomen hallituksen vaa-tima^
sotilasiaääraraha itämän vuoden
alkaha. Viime maailsktiussa parla-äiemu'
hyväksyi 100,000,000 kruunua'
($2O,0d0,0Dd).
lv*- « ! J
"/VancÄhver. B : C . ~ CCPrn jäsenet
ia''ylioppilaiden kristillisen liikkeen
Järjestöt British Columblap, jrliopis-tbrsa
protestoivat sen Johdosta, kun
täältä lähetetään canadalalsta aseita
Klinsn kuomintangin halUtukseUe.
.Ylioppilaat päättivät piketolda pos-tito'mia'oa,
koska se onlärkeln liitto-:
valtion rakennus tässä kaupungissa.,'
CCFtn ylloppllasklubi päätti, ettei,
piketoida^^rahtilaiva Islanside^ä. Joka
vie täältä asfelastin-Kllnaftri', sllia se
Saattaisi olla klusaUlstaCSUtn kuulu­valle
laivan mielUstölle. •>
Slamittin loivan sanottiin lähteneen
aselastlssa-Kiinaan perjantaina.
BrTtl^h Ck>lumblan yUoplston oppl-laanetivosto
Ilmoitti, että profestel-vb^
ylioi)pllaita vastaan ryhdytään
foimehplteisltn siinä ^tapauksessa Jos
he 'toimivat oppilaSneuvoston nimessä
taiesiintyVät sen edustajina. ' '
han erämaan alueen''tioin j^^^an* '
hialtOsta'hcdoutolft^on- m^cyf^*tt&
heidät tiyyäk^täisUn'1^linlclnsft-
Bedouihfett leJ^pääfllldSa-^-yiif'
kunta 'tuli' äeer^^Mn''Jsitti]
pyyntönsä ^Isra^Un miehi^in^JilD
vfa-anomalsll^ / ' Si?!j
Nämä paimentolal^V
'A
pyyslväii .p^tö hjeJJÖJ^ -«t
e:in< kansalaisiksi i a supjet
tä'vihamielisiä lfelxnöjk*'Ä'^i?ptl-
Beersheban sotilasku^^imflOrLn^^
Michael ^ n e g b l l|ipasr.^ii)ai|;ba1ii^
doumien pyynnön^ läia^lln^^hal^tjji^*;
ai
Jänkit^ tuomittu
sodanlietsojiksi
Budapest — Amerikan' sanomaleh-iUcfitan
-presidentti ;fiarry S. Martin
"käveli idos" sanomalehtimiesten kan-sainvM^
ls^n' JärJe$tÖn Johtokunnan ko-kouiuesiäi-
Jbssä tuomittiin kuualame.^
rildcälalsta kirjcienvalhtajaa Ja' yksi
turjalainen khrjeenvaihtaja sodan-lietfiojlksl:
sekä sotapropagandisteiksk,
Mainitut kirjeenvaihtajat ovat New
YorkTimesinkirjeenvaihtaja William
Laurence, Drew PcarÄoa,. CollIer'ln
Pätil Shubert, Look'h!X Bela Kotelvary,
Life'h^eebotu* ja CecU Braun sekä
turlckirainen Jakid YalchUi.
Ien huomauttaa varoituksiin/ että ar­voisat
varoittajat, sopikaa asla keske­nänne.
On aika päästä sellaiseen olo­tilaan,
että' myös;.^'talsteIevan6oslall-/
domöktalfiati'' vasW käsivtlätää; ml^^
olkea tekee.' Jos olkea käsi on a i ­kaansaanut
inflaation, niin lyököön
vasen käsi oijkeaa korvalle.
V<^APOUTIIKAN< E R A S SEURAUS
O N / I N F L A A ^ O
Kaikissa sotaakäyneissä maissa on
ollut inflaatio. Mitä enemmän maan
talpUB Joutui kärsimään Sodasta, sitä'
syvempi Inflaatio; oli sen seurauksena.
Sota pani tuotannon palvelemaan hä­vitystä,
Joten seurauksena oli kulutus-t
a r v i k k e i d e n niukkuus j a siltä Johtuva
hintojen nousu. Se merkitsi rahanar­von
laskua vastaavassa; määrässä. So­dan
kansantaloudellemme aiheutamat
rahassa arvioitavat tappiot ilman so­takorvauksia
nousevat ainakin vliteen-sataan^
miljardiln markkaan. Se tap­pio,
Jonka seuraukset timtuvat vielä
pitkän aikaa ollen p(AJana sille inf•
laatioll«i Joka on tapahtunut sodan
Jälkeem Inflaation syvyyttä osoittau'
tarkimmin liikkeellä olevan setollstön
määrä. Se lisääntyi ^odan aikana
kähdesta.miljardista markasta n o i n 15
miljardiin markkaan. Tämä inflaatio
oli Välnb Tannerin rahataloudellisen
politiikan seurausta. J a koska kan­sandemokraattien
ehdotukset ^ suunni­telmatalouteen
'' siirtymisestä eivät
saaneet eduskunnan p<HTarillisten Ja
sosiaildemokraatlsten jäsenten kaima-tusta,
niin rahatalous on suistunut
alaspäm. V, 1947 lopulla lUkkeellä o l e ­vien
setelien määrä oli Jo noussut yli
24 miljardin markan. Lisäys ei rau­han
vuosina ole ollut- niin suuri kuin
sotavuosina, mutta se on kuitenkin
riittävän suuri osoittamaan, e t t ä Suo-men^
markan arvoa ei voida vakauttaa;
ellei siirrytä pois porvarillis-soslalide-mokraattisesta
talotispolitilkasta.
' Talouden Järjestäminen suurteollir
suuden Ja suinpankklen kansallista­misen
kautta sutmnitelmalliselle poh­jalle
olisi nopein tie kansantalouden
jälleenrakentamiseksi, rahanarvon va­kauttamiseksi
Ja kohottamlsekri. Mut'
ta kuten olemme aikaisemmin näh­neet,
Sosdem Puolue ei ole kiirehtinyt
I^nsallistamisessa. Se o n esittänyt
kokonaan t o i s e n l a i s i a "kokonaisratkai­suja'^,
sellaisia pikkup^nnuksla, Joi­den
vaikutus ulottuu vain puolesta
vuodesta toiseen. Ja siksi ne eivät ole
kokonaisratkaisuja, vaikka niitä on
sellaisiksi mmitettykin.
Saadaksemme käsityksen siltä, mi­ten
Sosdem puoluetoimisto "vastus­taa"
inflaatiota, o n parasta tarkastella
seuraavassa palstaklrjoltuksessa syys­kuun
17 päivätnä 1947 Julkaistua Sosla^
lldemokraattljcn Puolueen lähiajan
tal6U£pOUilti6ta ohjelmaa, jota Unto
Varjonen cfA selostanut laajasti sa­moihin
aikoihin pitämässään puhees-'
sa.
( J a t k u u )
niukasti luottami^?^,
lauseen siimnuii^iia
Atena. — Päämmisteri Sopmmm
uusi haUitus sat sunnuntalmi^Jlttottä»
muslauseeh Kreikan p ^ I ä m ^ t^
kahden äänen OTcmmistöUIKr-^BBtt^
tuksen puolesta' annettim.,4lSd..äSatS
ja 187 vastaan: .Pei^rlamentfaC^t^E^,
lopeteltiin helmikuun 1 päiyään^siä^-
ka, mikä pidentää ha.UitUksen^^iiälä
1 «
Venezuelan pre^Mi^ijM
sanotaan vanglto ^
*WiUemstad, Cnraoa«^-^jÄJ$ c^J
ten t i e t o j e n niukaatt moX^SSk^'"^^ >;
nezuelan presidentin" ÄbÄulo^fÖf^^ ^Jv<f^
Neuvostoliiton
Ä * Ä l l i t tM
Moskova. — Viralll8?tt'tiedoittÄS^ii>/.'f^^
mukaan on NeuvMtomton ^t<ilU(^^.
tanto ylittänyt i»ta*'edfeltStie«§h'a|^n .
MetalUteollisuuden Värft<niril«ttfirij;p.''^,
A. Merkulov. sanoi tAet^mm^^ '
että malmfsulattlniiot ova^^^
tuotantokuotansa' ka
m
kuotamäärien tasalla.
frc4's LurtcÄ i|iir5
Montague Ja Jean kjitooSgjbi^ ,^
PROQD Tjmmf
puhelimet 7-72äÄ';». pt-i
, *^-kotlln.»-728^'^r?>:-.:|
l 24-tunmnpalvBli«::^\i5^;;<;
Stontägue Ja' Jean k Ä v ; r ' ^
»'EI
vmm
mm
CITY DRU6ST0RE
Lääkkeitä ffiumesivlUiiiäi
Vapaa kotHftalk: ^
20 Ebn St. E, Puh. «-«nS jSiUHMT
Ui KING EDWiUEtO^; .
P A B T O B I U I S B ' . - ; >
Ammattitaitoista'partt^mSrOti
ö l j y hoitoa tOaiäal»'"
EINO SMITH, .
J A C K NICHOLSON. \
Sama sisäänkäytävä kota' ,
naisten oluttti|7alus;/' 'K >.
Ranskan mandaatitalue Kame-roonlssa
käsittää 425.000 neliömetrin
alan Länsi-Afrikkaa.
Hyvä valikoIxnA kaltelafiila
Rautataj^eita
Modern
POHELIN e-8190:. <; V
70 Bothia St :8tidbary
A, NIEMI
VÄLOKOVAAMO
36 Elm St. E. Piihl S-8824 SndMy
VdokuvausiydtaktttkestdJläj^a
TIEDUSTELKJUTMEILTA^
• • • • - • • - • • •. . . . .
AUROISTA NYT! I
if Meillä on nyi «v&rastosSfi
MASSEY-HARRIS Jlo.^
)'a 21 hovoaaufoj^'^ '
Jos a n r a n k ä a k e m i ^ M i t l M ^^
hankkikaa aasi nyf. |; ^
m
m
mimm-'