Vapaus, November 13, 1948

              fttta 2 . Lauantaina, marrask. 13 p. Sat., Nov. 13
j M p i i i A i i i s : :
''€MEit&'^'jttf ^SttlSdillt 'CMuuuUttöft; «o^ftll Htfff» 0ttl m?. Aatboxizea
•ff ^Iss9 foaU 1)7 the P o s t t^mtttmUomt^Otttttm. P u b * -
u l l ^ weäti7i T u e s d a y s,
' f i l f i l . f i t . ' ' Ww 8ttdbttl7, O s t . , C a n a d a.
T e l e p h o n e s : Business OlfXce «•«284.
E d l t o r J a l OfXlce 4-4265. Managär
£L S u k s L E d l t o r W . E U u n d . M a l U n g
flddress Box 69, Oudbtuy, O n t a r i o.
A d v e i t i s i n g rates u i x m a p p l i c a t l o n.
T r a n s l a t l o n f r e e o f c b a r g e .
T I L A U S H I N N A T :
C a n a d a s s a : . 1 v k . 6.00 6 kk. 325
Y h d y s T a U o i s s a : 1 v k . 7X10 6 k k . 3 £ 0
Suomessa: - 1 vk. 7.50 6 k k . 4.25
Mitä muut sanovat
;Vdkavia merkkejä työttömyydestä
/'; Lebtenunc tarkkaavaiset lukijat ovat varmaan huomanneet mai-jiintbjä
siitä; että pohjok suomalaisia metsämiehiä on saa-ptij^
ut Sudburyn seudulle.
/Samalla on varmaan kiintynyt lukijan huomio siihen, ettei täl-l
v: laiflfa;liiinintaa ole viimeaikana moneen vuoteen havaittu. Sotavuosi-iia;^^^
käsitys, että metsämiehet ovat
/ muka •''kulkureita" jotka matkustavat jatkuvasti ympäri maakuntaa
jä maata.
-Näiden "pikkuseikkojen" perusteella ovat monet asioita hyvin
seuraavat^ 1^ sellaisen johtopäätöksen, että nämä ovat
; ensimmäbiä" huonon ajan" t.s. työttömyyskauden sanansaattajia.
-rsi^a^ huolimatta lainkaan siitä vaikka Toronton Vapaa Sana nai-
^ että - ulkomaakaupan alalla oh
tapahtunut pari huollattavaa tapausta, jotka ovat parantaneet Cana­dan
asemaa Yhdysvaltain doUarivaluuttaan nähden", niin tosiasia
kuiteilkin on se, että tämä Marshallin avun j a .Abbottin suunnitelman
penuateeha tehty "parannus^' on huomattavasti vaikeuttanut Canadan
talousasemaa; Canadan vienti Yhdysvaltoihin on tosin lisääntynyt
muitä/lVall Street on- määrännyt tämän "parannuksen" hinnaksi senj
': 6tiiä^^ menettänyt elintärkeitä brittiläisiä J a eurooppalaisia
markkinoita.,
: y^^^^^ odottivat, että Marshallin suunnitel-maliu^^^
dollaripulaa Euroopassa ja siten antaa canada-laisiUefrmituotteillelisää
markkinoita. Multa toisin;on käynyt, Wall
Streetin tahdon mukaisesti Yhdysvaltain kongressi määritteli tiukasti.
Kvetta'Marshallin avun maiden pitää ensiksi qstaa Yhdysvaltain" maa­taloustuotannon
ylijäämä — ja vasta sitten pääsevät canadalaiset ja
jnuut f^^ Siksi pidetään ilman muuta
: selvänä, että osa Canadan pellavansiemensadosta jää myymättä. Lihar;
jä munatuotantoa vähennetään jne.
' M palatkaamme työttömyysilmiöihin. Nimenomaan metsä-
>: teollisuuden työttömyyssoireista puhuen meistä tuntuu, että tämän
:talven pahin tilanne on vielä näkemättä. Esimerkiksi Toronto Daily
; Star julkaisi marraskuun 8 pnä Ottawan kirjeen missä sanottiin:
sanoi että Canadan puutavaramarkkinat supistuvat jossakin
ja sen seurauksesta johtuu lamaannus Itä-Ganadari
/ipuiitavaratuotannossa . . C P ilmoittaa hallitus- j a teollisuusmiesten
sanoneen, että epätietoisuus YhdislyneeiV Kuningaskunnan ostoista
hetikohtaisesti metsän kaadon vähenemisen rannikkomaa-;
iGaspen niemimaalla V. ."
tsäteollisuudessa.
^ei enää puhuta ns. sesonkityöläisten puutteesta mikä oli .
:y^^ aikana. Täinvastoin näkyy merkkejä sieltä ja
täältä, että kaikkia "sesonkityöläisiä" on nyt liikaa. Puolvirallisten
arviointien mukaan* Quebecissa on. noin 15,000 työmaata vähemmän
'kitin viime talvena. British Columbiasta tulee erehtymättömiä merk­kejä
työttömyystilanteen kehittymisestä. Siellä puhutaan avoimesti,
: että hiiippukohta työvoiman,,kysynnästä on sivuutettu j a virallisten
tietojenmukaan yksistään Vancouverin kaujjungissa oli lokakuun ;
lopussa:10.938 työn hakijaa ja vain 1,512 työpaikkaa tarjolla. Farmi-iyövoimaa
myös sanotaan olevan enemmän tarjolla kuin on-kysyntää.
Karkki nämä ovat vakavia oireita työttömyyden kehittymisestä.
Työttömyystilanne vaanii jo aivan nurkan takana. Yleisesti myon-
Uetääiij että buumikauden huippu on" nyt Ganada.ssa sivuutettu, ja
että-nyt mennään hyvää vauhtia alaspäin. Tiljinnetta pahentaa vielä
l^arshalli suunnitelma joka saattaa Canadan. uikomaakaupan
ppis tasapainosta ja alistaa kriisin tultua Canadan -jonkinlaisena
"tyynynä" Wall Streeti miesten suojaksi.
v"^. • T tilanteessa on havaittavissa 2 päätekijää miten suurpääoma
yrittää selviytyä lähenevän talouskriisin kourista; Sotateollisuutta
elvytetään, ei yksinomaan sotavalmistelujen tähden, vaan keinona,
niillä ehkäistään laajakantoisen työttömyyden, kehitys. Toisena ta­voitteena
on työläisten unioiden hajoittaminen hinnalla millä hyvänsä,
että voitaisiin kriisin kuormaa taas sälyttää knsanjoukkojen kan­nettavaksi.
. «
• Mutta nämä molemmat '"ratkaisut" on ennen punnittu ja köykäi­siksi
havaittu. Hitler ratkaisi Saksan työttömyystilanteen sotatarve-tuotanhon
kehittämisen avulla ja vei maansa perikatoon. Rauta-kocko-
Bennettin aikana yritettiin Canadassa ratl;aista työttömyys­tilanne
nälkäpalkkojen j a rikoslain 98 lakipykälän avulla, mutta ne
^ myös osoittautuivat tuomittaviksi menettelymuodoiksi.
Ainoa tuloksia tuottava ulospääs\'tie olisi se, että kehitettäisiin
Canadan itsenäistä kauppapolitiikkaa kaikkiea demokraattisten mai­den
kanssa ja kotimaassa pyrittäisiin kohottamaan työläisten j a far­marien
ostokykyä, jotta varastoihin kertyvät tavarat voitaisiin myydä.
Tällaisen ratkaisun perusedellytyksenä on se, että pidetään työläisten
unioteheinä ja voimakkaina, ja että taantumuksen hyökkäykset väes­tön
elintasoa ja siviilivapauksia vastaan torjutaan.
T O I V O T A A N NIIN T A P A B T V V AN
r V J b j a a , että CarletonJn l i b e r a a l it
v o i v a t ääncstää>Drewta v a s t a a n " —
T o r o n t o D a i J y S t a r i n o t t a w a l a i s e n u u -
tfstiedon otsikko.
H I T L E B SIIOBITTI
' ' i p T A l l T t l M I S I J I K K E I T ; ! ' ' ,
K e n r a a l i Teng . . . sanoi ^(Chiang
K a i - s h e k i n ) h a l l i t u k s e n t n i o l u s t u s j o u -
k o i l l a olleen t a i s t e l u n alkuvaiheesta
menestystä kommunisteja vastaan,
m u t t a t u n n u s t i Icansalllsmlellsten. suo­r
i t t a n e e n useita p^ääntymlsiä Unjo-
Jensa lyhentämistä v a r t e n " . A P : n
u u t i s t i e t o N a n k i n g i s t a , m a r r a s k . , . 11
pnä.
* * •
T U O M I T S E E K O A T T L EE
A T L A N T I N U I T O N K IN
A n t a e s s a a n ^kielteisen lausunnon
h u h u t u s t a T r u m a n - S t a l i n - n e u v o t t e -
h i i s t a E n g l a n n i n pääministeri Clement;
B . Attlee lausui m a r r a s k u u n 1 pnä
alahuoneen Istunnossa seuraavaa:
" Y l e i s e s t i p u h u e n minä pidän suo­t
a v a m p a n a sitä, että kansainvälisiä
probleemeja käsitellään YK:£sa ellei
niitä v o i d a r a t k a i s t a n o r m a a l i s t a d i p -
lomaattltletä.
« • «
AIVAN OIKEIN
K i r j o i t t a e s s a a n kommunistien voi­t
o i s t a K i i n a s s a p a i k a l l i n e n sanoma­l
e h t i sanoo:
" V a p a i d e n m a i d e n edessä o n m a h ­d
o l l i s u u s ' että vuosikymmenen tai s u ­k
u p o l v e n a i k a n a y l i t o i n e n puoli ih-.
m l s k u n n a s t a tulee k o m m u n i s t i e n h a l ­l
i n t a a n ; . K i i r e e l l i n e n kys3mriys länsi­v
a l l o i l l e j a e r i k o i s e s t i Y h d y s v a l l o i l le
o n se, että mitä v o i d a a n t a i mitä p i -
i äisl tehdä tämän kommunismlnousun
ehkäisemiseksi?"
V a s t a u k s e n pitäisi ' o l l k ^ ' B o s i a l i - et
r e f o r m i t riittävässä' määrin, j a k y l l in
a j o i s s a k a i k k i a l l a . Soveltakaa lib°ra-i
i s m i a j a inhimillisyyttä k a n s a l l i s en
elämän k a i k k i i n muot<?ihln. Tähän
mennessä v a a r a o n a i h e u t u n u t siitä,
että sosiaalisia- r e f o r m e j a on saatu
l i i a n vähän Ja l i i a n myöhään . . •
T o r o n t o D a i l y S t a r.
Sekakuoro Kaiku
perustanut naiskuo­ron
Ja mieskuoron
P o r t A r t h u r , O n t . : w O n ehkä pai»
l : a l l a a n m a i n i t a lyhyesti " B : a i k u " -
k u o r o n hommista, että m a a i l m a saä
tietää touhuissamme. Kuoromme
t e k i marrask. 6 pnä v i e r a l l u m a t k ah
P o h j o l a n h a a l i l l e , m u t t a ss e i onnis»
t i m u t erikoisen h y v i n koska silloiri
v a l l i t s i :^kylmä sää. s a t o i lumiräntää
j a I n t o l a n haälilla öli;häät. E s i t y k -
siämme seuraamaan saapuneet o l i v at
k u i t e n k i n h y v i n k i i t o l l i s i a siitä a r v o k ­k
a a s t a c h j e l Ä i s t a ' minkä esitimme
t a i t a v a n ohjaajamme Rutlos Saaren
j o h d o l l a . NJin : kuoromme yhteiset
k u i n ' y k s i t j i s e t k i n esitykset p a l k i t t i i n;
r a i k u v i n .suosionosoituksin. :*Toppa-k
a l i v i t " - n ä y t i lm p a n i i h m i s t e n n a u r u ­hermot
kovalle koetukselle. P a r h a i t en
o n n i s t u i näytelmässä V . O j a , j o k a o l i
l i h a v u u t e n s a k i n johdosta k u i n luotu
l a i s k a n r e n g i n osaa v a r t e n . ' K u o r o m ­me
lauxuu kiitokset k a i k i l l e , huonosta
säästä h u o l i m a t t a t i l a i s u u t e e n s a a p u ­n
e i l l e , k u i n myöskin n i i l l e , j o t k a a n ­t
o i v a t kuorolaisille vapaan kyydin
P o r t A r t h u r i s t a P o h j o l a a n . K u n ; m e ­nomme
olivat sen j o h d o s t a vähäiset
Jäi kuorollemme/ m a t k a n j o h d o s t a y ar
r o j a toimintamme j a t k a m i s t a v a r t e n .;
K u o r o n toimesta on t e h t y myöskin
piiru-stuksia j o u l u j u h l a n Järjestelyyn
nähden. Johtajamme esitti kaksipäi­väisen
j u h l a n järjestämistä kuoron
toimesta. Esitys o t e t t i i n lämpimästi
vastaan. Olemme myöskin perusta­neet
n a i s k u o r o n j a mieskuoron, Jotka
ovat ryhtyneet h a r j o i t t e l e m a a n ; että
k u o r o n joulukonsertissa saadaan k i i u l -
la k u m m a n k i n esityksiä. — T A S .
Mitä merkitsee Kiman
yäpailsarmeijati voitto?
Kirj. Henry F. Sims
S/eÄxaali täa komentaman
vapaUEarJöeliaii snuri voitta i M a n d -
c h u r l a s s a e i v a i n h o r j u t t a n u t C l i i a n g'
Kai-sbäkin mätää h a l l i t u s t a j a T r u -
m a n l n . p o U t i i k k a a ; v a a n 53 l o i h t i i l oa
koko m a a i l m a n vapautta raikastavien
k a n s o j e n m i e l b s i .'
EI öle o i k e i n J U o h n e h t i a M a n d c h u -
ria£sä saavutettua voittoa K i i n an
kansalalESOdan- käännekohdaksi, .sillä
käännekohta ofl[^ s e k u n t u n n e t t u ' y k ­sisilmäinen
k e n r a a l i L i u P o - c h : n g ln
komentama vapausarmeija v. 1947
elokuussa, meni ensimmäisen k e r r an
Y a n g t s e - J o e h y l i . Tämän Jälkeen
X 7 h i a i% e l ole v o i n u t tahdä a l o i t e t ta
£odassa. ;^ällä hetkellä o n kysymys
v a i n siitä k u i n k a ikatian kestää k i m -
nes vapatisarmeija k u k i s t a a C h l a n g ln
Ja N a n k i n g i n h a l l i t u k s e n.
Mitä C h i a n g m e n e t t i M a n d c h u r i a s -
"sa?
1. Kahdeksankymmentä prosenttia
A m e r i k a n , harjöittaniista Ja a s s i s t a -
m i s t a j o u k o i s t a . Näiden m u k a n a k o -
Hiilesikeivukone
eksJtfy y$A:ssa
Atomipommin siunaus
- ' E n g l a n n i n kirkolliskokous, joka on hallitseva orgaani mainitun
kirkon useimmissa asioissa, päätti aselcpopäivän aattona antaa siu­nauksensa
atomipommin käytölle Vpuolustustarkoituksessa";
V.-:,Saaduissa uutistiedoissa viilataan myös siihen, että mainitulla,
kirkolliskokouksella, mihin osallistui yli 400 henkeä edustaen piispoja,
tavallisia pappeja Ja maallikkoja, on soimaava omatunto tämän kan­nanoton
takia. Tämän päätö.sponncn tekijät käsittävät, että kun
paholaiselle annetaan pikkusormi niin se vie koko käden. Siksi he
itsekään eivät luota siihen, ettii puheet •puolustusiarkoituksesta" ovat
vedenpitäviä. Hiroshiman ja Naua-jakin opetusten .perusteella he eivät
halua ottaa moraalista edesvastuina viattumien ihmisten joukkomittai­sesta
polttamisesta. Niinpä nämä •"kristityt" suosittelevat aito fari-sealaiseen
tapaan, että atomijfommia pitäisi käyttää '•militaristisia
maaleja" vastaan, eikä hyökkäyl^-sissä kaupunkien asukkaita vastaan
kuten tapahtui Hiroshimassa. . •
Kuinka heikojlla jiiillä nämä ' k r i s t i t y t " tiissä ovat. se ilmenee .
parhaiten siitä kun muistetaan, että juuri päättyneessä toisessa maa­ilmansodassa
olivat kaikki suurimmat kaupungit (Parisia ja Roomaa
lukuunottamatta) keskeisimpiä taistelualueita mitä pommitettiin lak­kaamatta
ja joiden valtaus oli tehtävä väkirynnäköllä.
Selvää myös on,i.että,jos atomipommia ei julisteta laittomaksi, ja
jos atomipommivarastoja eiliävitetä, kuten Neuvostoliitto ön ehdotta­nut,
niin näitä hirvittäviä tappovälineitä käytetään siellä niissä; ne
tuottavat "parhaita tuloksia" .»jodankäyiinln edistämisen kannalta
katisoen. Kun lisäksi muistetaan, eltei atomipommi ole hiinkään teho­kas
teollisuuslaitosten ;rhs. kohteiden hävittämisessä kuin se on ihmis­ten
joukkomittaisessa tappamisessa (kuten Hiroshimassa ja Nagasa­kissa
on todettu), silloin voidaan pitäii ilman muuta selvänä asiana,
että kolmannen sodan-syttyessä, mistä jumala meitä varjelkoon,
IJSArn P A N K K I E N VOITOT
. . . V u o n n a 1947 • näiden tuhan.v:en
p a n k k i e n l i i k e v o i t o t s e n Jälkeen k un
oli maksettu verot olivat yhteensä
$781,000,000 . . . (eli) 24 p r o s e n t t ia
n i i d e n , pääomalle. S e n lisäksi näillä
p a n k e i l l a oli $4,316,404,000 "ylijäämä",
j o k a : o n pidätetty a i k a i s e m p i e n vuo­s
i e n l i i k e v o i t o i s t a v a r a r a h a s t o k s i . T u o
s u m m a lisättynä vuoden 1947 n e t t o ­v
o i t t o o n tekee yhteensä $5,097,404,000,
eli enemmän k u i n 160 p r q s . ' n i i d en
pääomasta. — Työmies.'
VAIMON HINTA
"NYT" J A E N N E N '
S u o m i - S e u r a n " r y h d i s t y n e e n " - u u t i s -
p a l v e l u k s e n k o r k e a m m a n h e n g e n v i l j e -
l y k s e n helmenä o l i t a r i n a m i t e n eräs
A m e r i k a n s i i o m a l a l n e n o l i " r e i l u a p e ­liä,
p e l a t e n " Suomessa vieraillessaan
ostanut velipuolensa vaimon m i l j o o ­n
a n m a r k a n h i n n a s t a . - Siltä v a r a l t a,
että S u o m i - S e u r a h a r r a s t a a v a i m o j en
m y y n t i a s i a a . laajemmassa m i t t a k a a ­vassa,
l a i n a a m m e vähän M a h c h e s t cr
G u a r d i a n i n tutkimuksen' tuloksia.
Eräässä yhdysvaltalaisessa uutistie-dossa
o l i k e r r o t t u , että isä o l i t a r j o n ­n
u t tytärtään $7,500 h i n n a s t a . G u a r ­d
i a n totesi ensiksi, e t t e i v a i m o j e n ja
tyttärien myynti ole enää k o v i n v i l ­k
a s t a j a s e l i t t i:
" V i i m e vuosisadan alussa vaimon
h i n t a o l i , a l h a l s e n l a i n e n tässä maassa.
C h a p e l - e n - F r i t h i s s a .V.. 1802 vaimon;
l a p s e n j a h u o n e k a l u j e n . . . h i n t a o l i
11 shillinkiä; Koi^keampiakin h i n t o ja
m a k s e t t i i n , e s i m e r k i k s i 24 shillinkiä ; . .
H u l l i s s a o h 20 guineaa,-ennätyshinta.
V. 1807 M o m i n g Post v i i t t a s i i?äkyihin
' j o t k a v i i m e a i k o i n a ovat tulleet l i i an
y l e i s i k s i ' k u n K n a r e s b o r o u g h i n t o r i l la
m j r y t i i n vaimo sixpencen j a t u p a k k a -
mällin h i n n a s t a . . . Vieläpä vuodelta
1880 t i e d o i t e t a a n tapaus missä v a i m on
h i n t a o l i v a i n lasi olutta j a toinen
t a p a u s missä v a i m o n h i n t a o l i ykst
permi J a r u o k a - a t e r i a . . . " •
Nämä • t a p a h t u i v a t tosin y l i s a ta
v u o t t a . s i t t e n — m u t t a o n niissä h i n ­n
o i s s a k i n eroa. •
Britannia neuvottelee
puutavaran saannista
British Columbiasta
Vancouver. — B r i t a n n i a n i l m o i t e ­tun
ryhtyvän n e u v o t t e l u i h i n uuden
puutavarasoplmuksen a l l e k i r j o i t t a m i ­seksi
puutavaran saamiseksi B r i t i sh
C o l u m b i a s t a . Viime vuonna v i e t i in
Y h d i s t y n e e s e e n K u n i n g a s k u n t a a n 59.
p r o s e n t t i a koko m a a k u n n a n pxmtava -
r a t u o t a n n o s t a : '
Sopimus loppuu ensi vuoden nlussa.
B C . s t a on viety paljon puutavaraa.'
mitä o n jäänyt y l i k u n Brit3"nnian t i ­laukset
o n täytetty, muualle, mm. Y h ­d
y s v a l t o i h i n .
New Lexingtonin läheisyydessä
O h i o n valtiossa sijaitsevassa Sunny-h
i l l C o a l Co : n kaivannossa k o k e i l t i in
äskettäin 26 t o n n i n p a i n o i s t a mekaa­n
i s t a h i i l e n k a i v u u l a i t e t t a , j o k a häm­mästytti
k a i k k i a s a a p u v i l l a •olleita t e ­h
o k k u u d e l l a a n . Kone tunkeutui hil-lisuoneen,
i r r o i t t i h i i l e n Ja lastasi
puolessatoista minuutissa v i i d o n t o n ­nin
vaunun. K u n koneen h o i t a m i ­seen
t a r v i t a a n a i n o a s t a a n y k s i m i e s Ja
k u n Y h d y s v a l t a i n h i i l i t u o t a n n o n kes­kimääräinen
saavutus o n v i i s i t o n n ia
miestä j a päivää kohden, väitetään
tällä Colmol-nimisellä k o n e e l l a olevan
v a l t a v a t mahdollisuudet tuotannon
tehostnttamisessa. Koneen hoitaja
s e l i t t i k o k e i l u n t a p a h t u n e e n h i l j a i s e l ­la
v a u h d i l l a . S i t t e n s o d a n päättymi­sen
tiedetään vähintään kuuden CTi
yhtiön k o k e i l l e e n h i i l e n k a l v u u k o n e en
rakentamisessa, m u t t a C o l m o l o n e n ­simmäinen,-
joka o n Qsoittautimut t e ­h
o k k a a k s i j a käytännölliseksi. .
C o l m o l i n keksijät ovat S u r m y h i l l -
yhtiön 27-vuotias presidentti C l l f f o rd
H.. Snyder, saman yhtiön v a r a p r e s i ­d
e n t t i A r n o l d E . L a m m j a h i U I k a i -
voismies V . J . M c C a r t h y Youngstow-n
i s t a , O h i o s t a . He välttävät, että näi­t
ä u u s i a k o n e i t a o n myytävänä " m u u ­t
a m i e n k u u k a u s i e n kuluessa".
C o l m o l on- 25 j a l a n p i t u i n e n , sähkö­m
o o t t o r i l l a v a r u s t e t t u ja t e l a k e t j u i l la
k u l k e v a koneisto, joka tekee h i i l en
e r i l l i s e n i r r o i t t a m i s e n , ampumisen ja
l a s t a a m i s e n tarpeettomiksi k o s k a k o ­ne-
s u o r i t t a a ne y h d e n m i e h e n käyttä­mänä
samaan menoon^ säästäen s i t en
työvoiman käytössä y.m. j a . k o h o t t a en
h i i l e n t u o t a n t o a v a l t a v a l l a t a v a l l a .
k o n a a n tiusi .ensimmäinen, uusi k u u ­des
J a u u s i seitsemäs a r m e i j a , Jotka
k e n r a a l i J o s e p h StUlweU h a r j o i t t i I n ­t
i a s s a i a l s t e l u im - J a p a n i l a i s i a v a s t a a n.
2. U s e i d e n satojen m i l j o o n i e n dol­l
a r i e n edestä a m e r i k k a l a i s i a aseita,
h u o m a t t a v a s t i enemmän k u i n mitä
Trumän o n - a n t a n u t d h l a n g l l l e koko
v i i m e vuoden a j a l l a.
: .3. K a l k k e i n rikkaimman Ja s u u r l m r
m a n ; t e o l l i s u u s a l u s e n m i t ä K i i n a s sa
on.
C h i a n g i n v a l k e a n aseman osoittaa
ee.?ettei hänen Mandchurlassa^ o l l e i ta
a r m e i j o i t a t u h o t t u taistelussa, vään
s o t i l a a t : a n t a u t u i v a t aseineen j a v a ­r
u s t e i n e e n J a tämän, lisäksi s u u n n a ­t
o n määrä m u u t a sotasaalista Joutiii
v a p a u s a r m e l j a n : käsiin.
V a p a u s a r m e i j a n ei t a r v i t s e ryhtyä
uudelleen Järjestämään Joukkojaan,
k u t e n t a v a l l i s e s t i t a i s t e l u n jälkeen,
v a a n se v b l lähteS E e t l hyökkäämään
P e l p l n g l i n J a T i e n t s h i l l n .
Chiäng Järjestää N a n k i n g i n p o h - .
J o i s p u o l e l l e . kaksi puolustuslinjaa:
P e l p i n g - l l f e n t s h i - I P a o t i n g t r l a n k e l i in
Ja .RsuchöwIIn, Joka - o n 200 m a i l la
Nangingistä pohjoiseen. '
Pohjoisessa, oleva vapausarmeija on
sum-empi j a - k a i k i n ' puolin^ p a r : m p l
k u i n p o h j o f s r l d u a a s j i oleva k : n r a aU
F u Tso-ylnin. armeija^ On £uoras-t
a a n Ihme j o s F u . v o i pitää g s s m a^
k u n vapausarmsija a l k a a hyökkäyk-
.«sensä suuren: m u u r i n y l i . ' V o i käydä
n i i n k i n , että k e n r a a l i F u v o i - s e u r a ta
M a n d s h u r l a s s a ; * o l l e i d e n ^ k e n r a a l i en
esimerkkiä j a a n t a u t u i m a h t a v a l l e v a -
oausarmeijalle.
C h i a n g keskittää nykyään -300,000
iniestä Hsuchovvin suunnalle. O n otet­t
a v a huomioon,, että hänen k o r k e in
päällikkönsä siiliä, kenraali Chiu
C h i n g - c h u a n g , on t u i m u s . a n u t , ; että
hänen a r m e i j a n s a on tähän mennes­sä
menettänyt 80 p r o s e n t t i a voimis­t
a a n taistelussa vapausarmeija-a vas­t
a a n . Hän : c n ; j o u t u n u t täydentä­mään
armeijaansa k o k e m a t t o m i l l a s o ­t
i l a i l l a .
Tämän lisäksi C h i u o n s a n o n u t New
Y o r k T i m s s i n k i r j e e n v a i h t a j a l l a H e n ­r
y Leibermanille, i että hänen jou­k
o i s s a a n o n h y v i n huono moraali Ja
k u n hän t a r v i t s i s i toiseen puolustus-!:
l i n j a a n s a s o t i l a i t a , n i i n hänen t a k a ­n
a a n ei ole m u u t a ; k u i n tyhjä " I l m a a ".
Y l e l s s ^ t l -on v a l l a l l a s e l l a i n e n käsi­tys,
että C h i a n g e i aseta kohtaloaan
r a t k a i s t a v a k s i HS5ichowin puolustuk­sessa.
M u t t a H s u c h o w i n takana on
k e n r a a l i L i u P o - c h e n g i n taitava ja
nopeasti l i i k k u v a a r m e i j a , josta ei ole
k u u l t u mitään V senjälkeen k u n se
kaappasi elävänäi C h i a n g i n gsstapon
päällikön k e n r a a l i K a n g T s s n i n viime
heinäkuussa. .Ghiangia v a r m a a n k in
h u o l e s t u t t a a mitä kenraal, L i u tulee
tekemään. • T u l e e k o hän hyökkää­mään
etelä-Kiinassa Y a n g t s e l t a v a i
hyökkääkö hän H s u c h o w t a vastaan?
K i i n a n f a s i s t i s en d i k t a a t t o r i n t i l a n ­ne
o n synkkä j a hänen p o l i i t t i n e n sekä
t a l o u d e l l i n e n tilanteensa ei ole s e n
k i r k k a a m p i .
K i i n a n k a n s a n vapaussfrmeijan saa­vuttama
voitto pitäisi selventää j o ­k
a i s e l l e amerikkalaiselle T r u m a n in
p o l i t i i k a n j a M a r s h a l l i n s u u n n i t e l m an
v a r a r i k o n j a lisätä luottamusta d e ­m
o k r a a t t i s t e n voimien keskuudessa
oman taistelunsa voittoon.
Elokuvaohjaaja Edw.
Dmjrtiyk ^ö^entelee
nyt Britanniassa
Iionföa — T u n n e t t u boJlysroodlial-n
e n f i l x o i o b j a a j a Edw3xd Dmytryk
j o k a j o u t u i Y h d y s v a l l o i s s a m i t a l le
l i s t a l l e s e n t a k i a , k u n hän kieltäytyi
vastaamasta W a d i ! n g t o n i n n o l t i j a b -
t i k o m i t e a n edessä kysymykseen, että
onko hän k o m m u n i s t i v a i k o el, o n
nykyään f i l m i t o ' m e s s 3 Britannioissa.
Hän sanoi cnglantUalstsn kohdel­l
e e n h ä n ' ä , täysin k u n n o l l i : e s t I , m-.tä
ei H o l l y w o o f i s s a tehty.
Brittiläiset lähettä- -
vät arabialaisille
yhä aseita — Isr^l
T,ei Aviv. — I s r a e l i n h a l l i t u k s e n läb.
teistä o n i l m o i t e t t u , e t t ä hallituksella j
on " a ^ i a k i r j i i n s i a t s d i s t u k s i i " sata, |
että brittiläiset ovat Vielä lähettänsu'
s s e i t a a r a b i a l a i s i l l e j o u k o i l l e.
j i a l n i t u i s t a lähteistä tulleissa l i e -
do"£sa sanotaan, että kaksi lastia,
joiösa on lentokoneita, tankkeja 'ja
t y k i e j a , o n p a r h a i l l a a n m a t k a l l a brit-tilaisi-
tä tuk k o h d i s t a Ammaniin,
T r a n j j o r d a n i n pääkaupunkiin..
Unkarini orpolapt ovat löytäneet
uuden kodin omaäa kaupungissaan
Kirj. Anja Lönström
Käynti Ranskan hiilialueella
Kirj. Joseph Starobin
' - P c r l l ä . — K u n lähestyy p o h j o l s -
Ranäkan kivlhlilläluetta u l i n mieleen
t u l e e t o i n e n sbtä. Täällä o n S o m m e -
j o e n k a n a v a , ; J o n k a ympäristössä t y ­k
i t Jyrisivät 30 v u o t t a s i t t e n . Täällä
o n ' VImy, RIdge canadäTalslne sota-muistomerStkelneen.
Täällä o n A m i e ns
J a A r r a s eikä k o v i n k a a n k a u k a n a luo^
teessä o n b u n k i r k . aavat, h a r ­m
a a t . n U t y t , ; Jossa 75 vuoden a i k a na
Rotat ja oravat
levittävät
aasialaista ruttoa
V V i n n i p e f f .— M a n l t o b a n yliopiston
eläintieteellisen j a o s t o n professoria R .
A. -VVardle s a n o i täällä puheessaan, et­tii
oravat j a rotat levittävät n.s. a a -
•sialaista r u t t o a p r e e r i a m a a k u n n l s s a Ja
v a r o i t t i , että tämä kauhea t a u t i saat­taa
kulkeutua vielä ManHtobankin
m a a k u n t a a n 10 vuoden sisällä. Hän
snnoi, että yksi. k u o l a m a a n johtanut
tämän t a u d i n tapaus oii h a v a i t t u A l -
bsrtassa tänä vuonna. _^ : •
Tämän t a u d i n todetaan t u l l e e n täl­le
mantereelle r u s k e i t t e n r o t t i e n k u l ­j
e t t a m a n a y. 1906 j a sitä t a v a t t i in
ensi k s r r a n m a i n i t t u n a vuonna S a n
F r a n c i s c o n satamassa. Sieltä se l e ­v
i s i oravien levittämänä C a l l f o r n l an
k n u t t a N e b r a s k a a n j a A l b e r t a a n . Prof.
Ward;e s i n o i olevan v a i n a j a n kysy-mykse-
i. koska M a n i t o b a n rotat Ja
oravat tuie-/at tämän t a u d i n saastuta
Pamiksi. A i n o a n a k e i n o n a tämän t a u ­din
l?von''miselle on r o t t a k a n n a n h ä ­vittäminen.
' " i " ' ! ^
— Paras i h m i n e n o n se. Joka Itsen­sä
j a m u i d e n välillä tekee vähimmän
eron. — Schopenhauer.
käydyssä kolmessa sodassa n i i n p a l ­j
o n ihn\Isverta - v u o d a t e t t i i n söksri-
J u u r i k k a l d e n höysteeksi. Nyt o n j ä l ­l
e e n sota.' N o i n 100 kilometriä P a r i i ­s
i s t a a l k a a - näkyä s o t i l a i t a . Arräs on
m i e h i t e t t y k a u p u n k i . P u n a l a k k i s ia
m a r o k k o l a i s i a Jokaisella s i l l a l l a v a r ­tiossa,
^ m u s t a t a k k i s l a turvallisuuspo­l
i i s e j a Jokaisessa kadun kulmassa,
A m e r i k a s s a v a l m i s t e t t u j a t y k k i v a u ­nuja^
i l a n k k e j a J a t r o k e j a l i i k k u u k a ­d
u i l l a . Me' Joudumme pysähtymään
k o l m e kertaa, sillä edellämme k u l k e ­v
i s t a trokelsta etsitään aseita.
" A m e r i k k a l a i n e n sanomalehtimies",
sanoo a j u r i t j a t i u r v a l l l s u u s p o l i l s i n k a s ­vot
k i r k a s t u v a t . v K u i n k a l a k k o s u ­j
u u ? " ' f P a h r sanoo p o l i i s i . ^'Heovat
mienettäneet l a k k o n s a j a s a a v a t mak­s
a a h u l l u u d e s t a a n . . .", .
M u t t a k u n tulee D e n a l n l t a , j o k a s i ­j
a i t s e e h i i i i a l u e e n itäisessä osassa, on
k e r t o m u s - t o i n e n . T y j ^ l l l l n e n k a i v o s -
kylä p i i n a i s l s t a tillistä rakennettuine
yhtiön t a l o i n e e n rivirivta jälkeen s u r - l - ^ suuret sotaväen osastot marssivat
: N a t i d o r - k a d u n v a r r e l l a B u d a p e s t in
keskustassa sijaitsee nuorisohuolto-l
a i t o s , j o k a s a m a l l a o n U n k a r i n k u u ­l
u i s i e n n a i s p o l i i s i e n keskusasema. T u ­t
u s t u i n lähemmin näiden n a i s p o l i i s i e n,
i m k a r i l a i s e l t a lempinimeltään . " L o n -
c l e n " t o i m i n t a a n l a i t o k s e n ystävälli­s
e n n u o r e n ; p s y k i a t r i n , t r i V e r a R o -
b o z l n opastamana. Joka kertoi seur
r a a v a a :
U n k a r i n demokraattinen n a i s l i i t t o,
M J T J 3 . S . . o n sodan päätyttyä tarmok­k
a a s t i r y h t y n y t k o u l u t t a m a a n sosiaa-
U h u o l t a j i a , eräänlaisia . n a i s p o l i i s e j a,
j o i d e n tehtävänä;on o t t a a huostaansa
k a i k k i kodittomat, h a r h a i l e v a t orpo­lapset.
O n l u o n n o l l i s t a , että B u d a ­p
e s t i n kaltaisessa suurkaupungissa s o ­d
a n aikana'myös n u o r i s o r i k o l l i s u u s o n
h u i m a a v a s t i kasvanut. V i l l i i n t y n e et
lapset olivat oppineet elättämään i t ­sensä
näplstelemällä J a k e r j u u l l a h a r ­j
o i t t a e n lisäksi / k a i k e n l a i s i a ilkitöitä..
N u o r e t nalsRolilsIt patruUoIvat k a ­t
u j a päivittäin J a t u o v a t lapset N a b -
d o r - k a d u n huoltolaitokseen,. jossa lää­kärit
t u t k i v a t heidät h u o l e l l i s e s t i sekä
f y y s i l l i s e s t i että p s y y k i l l i s e s t i . .Heidän
k o t i o l o i s t a a n Ja perheestään otetaan
t a r k o i n selvä.; Tämän jälkeen lapset
s a a t e t a a n s i i h e n ympäristöön, minkä
k a t s o t a a n k u l l e k i n p a r h a i t e n soveltu­van.
Olkoon l a s t e n " r i k o k s e t " t a i i l k i ­työt
minkälaatuisia tahansa, heidät
v a s t a a n o t e t a a n huoltolaitokseen kuin
k o t i i n a i n a k i n , minkäänlaisia r a n g a i s ­t
u k s i a e i h e i h i n käytetä. Ystävälli­syydellä
j a t o s i r a k k a u d e l l a s u h t a u t u ­v
a t l a i t o k s e n lääkärit Ja henkilökunta
k u h u n k i n tapaukseen j a ovat siten
saavuttaneet l a s t e n täyden l u o t t a m u k ­sen.
k a s t i m e i d e n puutarhoj en J a k i v i h i i l i -
k a s o j e n -taustaa vastaan. Tämä o n)
myöskin teräskeskus, jossa o n 10,000
metallityöläistä' työssä.-; Kaivostyö­läisiä
o n 1,500. Nyt o n siellä 6,000 so^
t i l a s t a k a d u i l l a , j a k a i v o s a u k k o j e n y m ­pärillä.
Neljä s o t i l a s t a j o k a i s t a k a i ­vostyöläistä
J i o h d e n . . .
Sydän, on pakahtua k i m k u l k se
päällystämättömiä k a t u j a , j o i d e n n i ­met
.ovat '"Rue. A n a t o l e F r a n c e ' ' t a i
" R u e - V o l t a i r e " . .Erään k a d u n j o k a i ­sen
talon nurkassa on k a d u n nimi
" R u e A r t h u r B r u n e t " j a n i m e n alla
" D e n a i Y i i n pormestari, jonka natsit
a m p u i v a t " . Tämän a l l a hänen e l o n -
a i k a n s a "1897—1941V.
Me^pysimma " M a i s o n d u Sjmdicate"
( A m m a t t i o s a s t o n - t a l o ) j a kävelemme
r a p p u s i a ylös hämärään huoneeseen,
j o t a s i l l o i n tällöin valaisee autobussin
valot. Sihteeri; j o k a l u k i p a i k a l l i s ta
"Liberte"-lehteä, o l i pidättyvä, vielä­pä
epäilevä.: K u n näytin hänelle
" D a i l y •Workerin'' numeroa, j o n k a o t ­sikossa
o h " L e w i s tukee R a n s k a n k a i ­vostyöläisiä",
n i i n hänen silmänsä k i r ­k
a s t u i v a t j a h ä n lämpeni. M u u t a m an
m i n u u t i n kulutlfua o l i k y m m e n k u n ta
kaivostyöläistä ympärillämme.
" P a h e m p i a k u i h ' s a k s a l a i s e t — .tä­mä
h a U i t u s " , oli" y l e i n e n m i e l e n U m a i -
su. He kuvasivat'kuhikä heidän k a i ­voksensa
viime v i i k o l l a m i e h i t e t t i in
k a d u i l l a . Trokeja, t a n k k e j a , k o n s k i -
vääreitä, pieniä tykkejä vahniilxsi l a ­d
a t t u i n a j a a m p u m a v a l m i i n a . " J os
nämä kaivokset omistaisi y k s i t y i n e n,
n i i n l a k k o o l i s i s o v i t t u j o a i k o j a s i t ­t
e n " , "sanoi pitkä mies. "Vuonna 1941
h u h t i k u u s s a me 'pakotimme lakon
a v u l l a vieläpä saksalaisetkin anta­m
a a n p e r i k s i . M u t t a nämä sosialis­t
i t " . . . h ä i ^ sylkäisi h a l v e k s i v a s t i.
Hän näytti palkkashekkinsä j a t o i ­set
seurasivat häntä. No. 181 shekki
oli puolen kuukauden työstä (kaksi-,
t o i s t a seltsentuntfsta työpäivää), j o ­k
a osoitti peruspäiväpalkan olevan
627 f r a n g i a . TäKan' o l i lisätty sun­n
u n t a i n ylimääräinen työpalkka, s e -
niorityölisäpalkka Ja perheavustus
v a i m o l l e j a k u u d e l l e lapselle, j o k a nos­t
i hänen tulonsa enemmän k u i n puo­l
e l l a . Hän sai kaikElaän 29,000 f r a n ­gia.
Jonka m u k a a n hänen .uukausi-p
a l k k a n s a nousi noin 80 d o l l a r i i n.
N e l i h e n k i s e n perheen tulot lisätuloi-neen
tekivät n o i h 50 d o l l a r i a k u u k a u ­dessa.,-
K u n lähdin, n i i n eräs kaivostyöläi­n
e n k y s y i : " K u i n k a n i i l l e 12. k ä y ?"
Hämmästyin,/ e t t ä syrjäisessä D e n a i -
n i s s a kaivostyölähien, Joka o n / o l l ut
viidettä v i i k k o a lakossa, tiedustelee
Jotaifi, A m e r i k a n k o m m u n i s t i j o h t a j i s ­ta.
Selitin hänelle. Hän k o h a u t ti
olkapäitään Ja s a i i o l : "Selvää on,
että Jos he v o i v a t heidät t u o m i t a s i e l ­lä,
n i i n . p i a n he tekevät s a m a l l a t a ­v
a l l a meidän j o h t a j i l l e m m e"
P u r i s t i m m e kättä, toivotimme p i ­k
a i s t a voittoa Ja lähdimme toiselle
puolelle h l l U a l u e t t a olevaan L e n s i i n,
J o k a o n 60 k i l o m e t r i n päässä.
PÄIVÄN PAKINA
Taantumus ja taide
-9
atomipommia Itäytetään varma.str pääa.sias|a siyliliväkeä vastaan.
Meille mahdollisesti annettaisiin 'selityksiä" että tavoitteena on se tai
i tämä,-mutta käytännöllisenä tuloksena olisi että atomipommit tappaisi­vat
satojatuhansia miehiä, naisia, lapsia ja vanhuksia. Sodan laki
on nimittäin sellainen; ettei se tunne mitään ••keskitietä", ei humaani­suutta
eikä kunniakäsitteitä. On joko tuhpttava tai tultava tuhotuksi.
Ainoa pelastus oii se, eUä estetään .sodan syttyminen tai ainakin sel­laisten
tuhovälineiden kuin atomipommien,myrkkykaasujen,, taudin-basillien
ym, käyttö.
, Kirkon johto valittaa usein ja morkkaa kansanjoukkoja siitä
että ihmiset vieraantuvat kirkosta. Mutta mitä niuutä se voi odottaa
antaessaan siunauksensa sodan lietsonnalle j a atomipommeille silloin
kun miljoonaisten kansanjoukkojen keskeisimpänä toivomuksena/ jä
rukouksen aiheena on pitkäaikaisen rauhan säilyttäminen?
.Ehkäpä ne. 10 H o l l y w o o d i n t a i t e i ­l
i j a a , ' j o t k a Joutuivat senaattori J .
i»amell Thomashi epäamerikkalai­s
u u t t a - t u t k i v a n k o m i t e a n eteen vas­t
a a m a a n J a a s e t e t t i i n syytteeseen o i ­keuden
halveksimisesta k u n h e p e r u s ,
t u s l a i n t a k a a m a a n oikeuteen vedoten
kieltäytyivät Ilmaisemasta m i e l i p i t e i ­tään,
saavat nyt hengähdystauon k un
i t s e k u u l u s t e l i j a o n j o u t u n u t syyttee­seen
v a l t i o n pettämisestä. Thomasia
syytetääa sUtä, että hän o n pitänyt
"pimeitä miehiä" k i r j o i s s a a n J a p a n ­n
u t n i i d e n p a l k a t omaan taskuunsa.
K u t e n näkyy hän o n erinomainen
yksltyisyrittelljä, Joka k a p i t a l i s t i en
m u k a a n o n k a i k k e i n paras hyve mitä
ihmisellä v o i o l l a .
V a p a a m l e l l s t e h : t a i t e i l i j o i d e n xaino
J a t k u u k u i t e n k i n edelleen n i i n Y h d y s ­v
a l l o i s s a k u i n m U u a l l a k i h . Äskettäin
oli lehdessä u u t l n c " ' että 90 prosent­tia.
iaoUyvroodin t a i t e i l i j o i s t a o n n y ­kyään
työttömänä. Monet tunnetut
näyttelijät Ja näyttelijättäret ovat
kadonneet -valkoiselta k a n k a a l t a . N y ­kyään
esitettävien f i l m i e n k i r j o i t t a j at
ovat toisen i a l k k a k o l m a n n e n l u o k an
k i r j a i l i j o i t a . -Yleensä Hollywoödin n y ­kyiset
elokuyat ovat n i i n a l a - a r v o i s i a,
e t t e i niitä k a i k k i a v i i t s i katsoa lop­p
u u n saakka.
C a n a d a n f i l m i s e n s u u r i t ovat tehneet
k a i k k e n s a estääkseen neuvostofilmlen
l u o n n i n . Näyttää s i l t a , että n y t on
t u l l u t r a n s k a l a i s t e n j a I t a U a l a i s t e n f i l ­m
i e n vuoro. M u t t a k a i k k e i n i h m e e l l i ­sintä
o n £e..€ttä O n t a r i o n s e n s u u r i o n
kieltänyt erään a m e r i k k a l a i s e n f i l m in
sillä perusteella,. että se o n l i i a k si
a m e r i k k a l a i n e n . Tämän f i l m i n n i m i
oli "Native L a n d " , j o n k a o n v a l m i s ­t
a n u t F r o n t i e r Film-yhtlö. Tämä d o ­k
u m e n t a a r i n e n f i l i n i o n s a a n u t U S : s sa
p a l j o n suosiota. " S e n esittämlsklellon
j o h d o s t a o n O n t a r i o n C i v i l RJghts
U n i o n protestoinut j a seMttänyt, että
filmiä ei sallittu /näyttää seuraavista
syistä: ^•'-"•'''••i
" N a t r v e L a n d " ' p a l j a s t a a työväen-u
r k k i j a i n y r i t y k s e t h a j o i t t a a uniot. Se
p a l j a s t a a k u i n k a ' K u K l u x K l a n i t a m ­puvat
etelän öSaviljeliJöitä. K a i k ki
tämä o n l i i a k s i a m e r i k k a l a i s t a C a n a ­d
a n sokeille k i i h k o i l i j o i l l e ."
Jos " N a t l V e Iiatid"-Xilmi35ä o l i s i pu­k
a t t u neekereltä, hyökätty järjesty­neitä
työläisiä v a s t a a n J a h a r j o i t e t tu
s o t a k i i h o i t u s t a , n i i n se o l i s i saanut
O n t a r i o n konservatiivisen fllmisen-s
u u r i n siunauksen:
V a n c o u v e r i n m a a k u n n a n f i l m i l a u t a -
k u n t a o n myöskin; vissillä t a v a l l a an
k u n n o s t a u t u n u t . Se o n kieltänyt " T he
B e a s t " - n i m l s e n dokumentaarisen elo­k
u v a n näyttelemisen selittämällä, että
siinä esitetään n a t s i t l i i a n raaoiksi.
Ehkäpä f l l m l l a u t a k u n t a o l i s i tyytyväi­n
e n Jos esitettäisiin elokuva, jossa
H t t l e r l l l a , GöbbelslUä Ja Göringillä
o l i s i pyhimyskehä pään ympärillä.
" K e i s a r i " M a c A r t h u r i n miehittä­mästä
maasta saapuu myös tieto
hyökkäyksestä f i l m i t e o l l i s u u d e n työ­läisiä
vastaan- Japanissa T o h o E l o ­kuvayhtiön
t e k n i k k o j a fllmityöläisten
u n I o n j o h t a j a S h o l c l T a b a t a o n t u o ­m
i t t u 5 vuodeksi vankeuteen J a 75,000
y e i ^ sakkoon l a k k o l a i s i a puolustavan
piiheensa Johdosta. Tohoh filmityö-läiset
oUvat lakkoutuneet erittäin k u r ­j
i e n palkkojensa ~ p a r a n t a m i s e k s i ja
vastaukseksi häikäilemätöntä m i e l i ­v
a l t a a v a s t a a n he Jäivät fIhnlstudioon
JA rakensivat barrikaadit. 900 l a k ­k
o i l e v a a filmltähteä J a elokuvayhtiön
t e k n i l l i s e e n henkilökuhtaan kuuluvaa
l a k k o l a i s t a a j e t t i i n väkisin pois tästä
s t u d i o s t a t u h a n s i e n J a p a n i l a i s t e n p o ­l
i i s i e n j a S h e r m a n t a n k k e j a käyttä­v
i e n a m e r i k k a l a i s t e n s o t i l a i t t e n t o i ­mesta.
Puolustaessaan l a k k o l a i s i a o l i
T a b a t a l a i n a n n u t "Associated Pres­sin",
"United P r e s s i n " j a " R e u t e r i n"
selostuksia p o l i i s i e n j a s o t i l a i t t en r a a ­k
u u k s i s t a , m u t t a A m e r i k a n miehitys­j
o u k k o j e n oikeuslaitos ei o t t a n u t tätä
huomioon vaan tuomitsi T a b a t a n p i t ­käksi
a j a k s i v a n k i l a a n siitä S3rystä,
että hän o l i a i h e e t t o m a s t i arvostellut
m i e h i t y s v i r a n o m a i s i a .
Tällaiset t a a n t u m u s h a l l i t u k s i e n v a i -
notoimenpiteet edistysmielistä suun­taa
vastaan taiteessa e i ole s a t t m n a i -
n c n ilmiö. S i l l o i n k u n nouseva k a p i ­t
a l i s m i hyökkäsi feodalismia vastaan
oli se e l i n v o i m a i s t a j a s i l l o i n vapau­den
aatteet olivat muodissa. K a p i t a ­l
i s m i n murtaessa feodalismin kahleet
sellaisissa maissa k u i n esim. Englan­nissa,
Ranskassa, Saksassa ym..sjTityi
myöskin e l i n v o i m a i n e n j a vapaamie­l
i n e n suuntaus k a i k i l l a taiteen aleilla.
TäUöin E n g l a n n i n k i r j a l l i s u u t t a edus
f v a t sellaiset l o i s t a v a t n i m e t kuin J ,
K e a t s j a L o r d i B y r o n , S a k s a n k i r j a l l i -
s i i u t t a G o e t h e , ' " S c h i l l e r ja. Heine,
R a n s k a n : k i r j a U i s u U t t a , V o l t a i r e ja
Rousseau- Nämä ajat Ovat'menneet
j a k a p i t a l i s m i o n mätää J a kuolevaa
j a n i i n myöskin siitä o n t u l l u t eteen
päinpyrkivän t a l t e e n v e r i v i h o l l i n e n.
N y k y h e t k e n loistavimmat persoo­n
a l l i s u u d e t k i r j a l l i s u u d e s s a j a kaik
k i e n t a i t e i t t e n a l o i l l a ' o v a t vapaamie­lisiä.
Se c n sama k u i n k a i k k i n a a i ­k
o i n a , että l u o v i m m a t kyyyt katsovat
tulevaisuuteen j a edustavat niitä aat­t
e i t a , j o i t a k o h t i i h m i s k u n t a p y r k i i . —
U o t i .
H e t i sodan päätyttyä " I x m c i t " kor­j
a s i v a t k a d u i l t a j a maanteiltä kymme­niä
l a p s i a päivittäin l a i t o k s e n t u r v i i n.
Tähän mennessä o n j o 50.000 koditon­ta
lasta astunut sen ovirtä k o h t i v a -
Icisampaa tulevaisuutta. M o n e t l a p ­set
ovat saaneet k o d i n Haiduhadhazan
lastenkaupungissa.
U u d e n U n k a r i n m i e l e n k i i n t o i s i m p ia
nähtävyyksiä p i c n e e r i t a s a v a l l a i i ohella
on tämä H a i d u h a d h a z a n lastenkau-p
u n k i 3 p e n i k u l m a n päässä Debrece-nistä,
a i v a n p u s t a n l a i d a l l a . 500 lap­sen
muodostaman pienoisyhteiskun­n
a n hoito j a h a l l i l i t o o n keskitetty
k o k o n a a n lasten käsiin. Kaupungin
y l i n virkamies o n s e n 16-vuotias por- !•
m e s t a r i , j o n k a lapset valitsevat s a l a i ­sella
äänestyksellä, samoin k u i n tuo- i
m a r i t , p o l i i s i t , postivirkamiehet j.n.e.
Täällä ei o le aikaihmisillä paljoakaan
sanomista, he ainoastaan ohjaavat ja
neuvovat lapsia tarvittaessa.
Tällä lastenkaupuhgilla c n omat
kotilunsa; v a r t t u n e i m i n i l l a l a p s i l l a on
mahdollisuus oppia eri ammatteja,
l a h j a k k a i l l e jaetaan stipendejä ja
saavat j a t k a a o p i n t o j a a n koUeegioissa,
y l i o p i s t o i s s a ja k o r k e a k o u l u i s s a.
M a a n v i l j e l y k s e n aalckosia oppiakseen
o n j o k a i s e l l a l a p s e l l a 2—3 neliömetrin
oma m a a t i l k k u käytettävissä. Ope-tusmetcdit
ovat täysin mcdernit, pak-.
kokeinot j a r u u m i i l l i n e n k u r i t u s ovat
lastenkaupungissa tuntemattomia kär
sitteitä. Täten aikuisten j a lasten
suhde on muodo3tunut lämpimän sy­dämelliseksi:
j a läheiseksi, koko y h ­t
e i s k u n t a m u i s t u t t a a yhtä, s u m i a o n ­n
e l l i s t a perhettä; kuvaavaa on, että
lapset kutsuvat o p e t t a j i a a n isäksi, äi­d
i k s i t a i sedäksi.
H a i d u h a d h a z a s s a on myös 70 k r e i k ­k
a l a i s t a lasta, a i v a n pienistä 14—15
vuoden ikäisiin, j o t k a useimmat ovat
k c m : a a l i M a r k o s i n johtamien parti­s
a a n i e n lapsia p o h j o i s i l t a sota-alueil­ta.
Jotta he eivät u n o h t a i s i äidinkiel­tään,
on heitä v a r t e n tänä syksynä
perustettu; oma k r e i k a n k i e l i n e n kou­l
u n s a k r e i k k a l a i s i n e opettajineen.
H a i d u h a d h a z a n lastenkaupungille v.
1946 kokeilutarkoituksessa annettu i t -
s e h a l l i r i t o c n osoittautunut joka suh­teessa
k e l v o l l i s e k s i , j a elinkelpoiseksi.
Lapset ovat näyttäneet pystyvänsä y l i -
t c i s k u n h a n k a i t s i j o i k s i siinä missä a i ­k
u i s e t k i n . Haiduhadhazan esimerkin
r o h k a i s e m a n a on n y t Debrecenissä r a ­k
e n t e i l l a t o i n e n l a s t e n k a u p u n k i , mutta
nyt vielä suuremmalle asukasmäärälle.
Pyvästellessäni ystävällistä opastan!
t u o t i i n vielä nähtäväkseni viimeisin
löytölapsi, v i l k a s 12-vuotias. miehen­a
l k u , j o k a k e r t o i karanneensa kotoaan.
— Minusta äidillä oh tarpeeksi
h u o l t a m i s t a neljässä sisaressani j a h a ­l
u s i n oppia j o n k i n a m m a t i n , j o t t a oli­sin
äidille avuksi. K u u l i n puhutta­v
a n tästä l a i t o k s e s t a j a a j a t t e l i n , että
kyllä Lonci-tädit auttavat m i n u a tääl­lä
eteenpäin.
Oppaani tiedustellessa, mitä ammat­tia
poika oU a j a t e l l u t , t u l i vastaus
s u o r a a n j a empimättä:
— S u u t a r i k s i minä mieluiten, s i l l o in
ei sisko j e n i kengät o l i s i ; a i n a r i k k i!
Edessäni o l i tapaus, j o k a paremmin
k u i n mikään muu t o d i s t i Unkarin
n a i s p o l i i s i e n n a u t t i m a s t a luottamuk­sesta
j a l a a j a l l e levinneestä kansan­suosiosta.
Syystä o n k i n "Lonci"- n i ­mestä,
j o k a alussa o l i p i l k k a k i r v e i t t en
v e i s t e l yn t a v a l l i s i m p a n a aiheena, t u l ­lut
nyt k u n n i a n i m i , j o t a jokainen u n ­k
a r i l a i n e n pitää arvossa.
ast
joitta
isia 1
i b d e n v i
a j a S73
e r u s t e e l
.75.
ui a l k up
n j a k ä yc
. n i i n tä
l i k a i s t a
llä. L a
keen/ m\
a i k e e n ,
hyväksi
b j o i t u k s
NO SAI
: i ja-Viht
1, Bruno
' liHerms
mä on k
3NG AK
UNO M i
)nin haa;
R A J A N
ompsoni
'YDIA P
1 haastee
KAKSO
LMA
niinsa ha
a maksai
VARIOI
'irosAL
HN LIN;
i ja haasi
)BERT l
. haasteesi
lAR PE]
. iseen.
: MELI L]
iseen.
iTTl A L
uukilan ]
K K O Hl
!seen j a 1
TENHO]
, asteeseer
; K A L BN
, 1 ja haast
'inlandisl
HVETTI
laasteese»
aan haas
YNE MJ
lan haasi
: osista jat
NDA KE:
ivetti Ke]
Jm NAII
i kaikki r
nsa Vapa
[ANK GF
iseen.
^TTI O J
siin j a h
.NELI A
siin.
Tässä k.
Ennen j
Yhteenj
10 TYÖLJ
TH
Oh
0 S
laksenne*hyv
tessanne tarl
käänt:
SWE[
Dorchestei