Vapaus, October 21, 1948

              Torstaina, lokak. 21 p. — Thursday, Oct 21
Ui: SI
m m
|lIBEBTir> liulcpeiideDt l^bor
SEin of; Flzmisb Canadlaas. Es-
Ufibed Nov. 6tb 1S17. Autborized
M second clflss mail by tbe Post
Office Oepartmrat, Ottawa. Pub-
Ustied thrlce weeyy: T u e s d a y s,
Tbuxsdays azid Baturdays by Vapaus
PablishtDg CanxpanylM^ at 100-102
ebn St. Vf^ Sudbury, OxA:, Canada.
Telepbones; B o s t s e » OZflee 4-42M.
Editozlal Office 4-4285. M^inager
E. Suksi. Edltor W. E&luiML MoilUtf
addregg- Boac eudbtay, Oatatto.
Adverd5ing ntes opoD »pfiicalOoa.
Tranaiatlon free of chaige.
TILAUSHINNAT; -
Canadaesa: 1 vk- 6 ^ 6 kk. t25
- 3 kk.
YhdysvanbiEsa; 1 vk. 7.00 6 kk- 3Ä)
Suomessa; 1 vk:ISO 6 kk- 455
Mita muiit sanovat
"Päivälehden" kuolemasta
Kuten lehdessätnme pn kerrottu Duluihissa 48 vuotta elänyt ja';
vaikuttanut, Virmeaikoina Raivaajan kontrollissa .oH
••Päiväiehli'' julkaisi lokakuun 15 phaviinie
• Hitlerin ja Mannerheimin riem
sammumista'^ erihustanut • Päiyäi^iiti" sammui nyt erinenaikaiseen
Iiii
mm
ktjolemaän.
oli suunnJiellut talousvaikeuksiensa huojentamista
siteii) cttäJehti:
V lukijakunnalle ilmoit(bttiin,että;-Päivälehden" johto 61
teuitaa tällaisen pienennyksen. Alutta fitchburKilaisetRaivaia^^
^ i ^ ^ ^säätivät toisin'—- myivät vintiöt "Päivälehden'' koneiston
ilman muuta ja jättivät 'Päivälehden' johdon'ikäänkuin kalan kuival-toisin
menettelevät •notalitäärisuudestä-jä rnuista-
?• paheisita: vääriri syytetyt "Eteenfiäin'' ja "•Tj;ömJe^^^ Xe ovat aikoi­naan
keskustelleet lehtiensä yhdistärnisestä, mutta asiastako
teltu demokraattisesti/tasa-arvoisuuderipphjailäjäa^ yhtei­sen
sopimuksen perusteella "kypsymään".) ^ v v
"Päivälehden'.' kuolemantapauksessa el ole niitään epäluonnollis-r
ta. Kuolema tulee kaikille eläville luonnon lakien mukaan ja sa-moin
toistuvat raivaajalais-oikeistolai.sten •'sosialistien" diktalooriset
toimetipiteet.
' Mutta sen lisäksi on todeitava, että hiin populäärisena kuin taan-
:^ joukkoa sen pä'remtTiih Yhdysvaltain kuin Ganadankaan
sulomälaisten keskuiidessa; Taantumuksen asiamiehinä toimivat suÖ-menkieliset
johtomiehet saavat nyt ja kerta loisensa jälkeen todeta
sen, että yhteiskuhnalliseen Icadotukseen vievällä •ieveällä tiellä"
; =heillä^^ ole jouiikokännatuksen reservejä siiloin ku
liikemenetelmät" osoittautuvat riittämättömiksi. M i k s i maanmie­hemme
käyttäisivät energiaansa ja varojaan sellaisten lehtien ylimää­räisiä
avustamista varten, jotka hajoiltayät työväenliikkeen rivejä ja
^ha^oittavät kansanjoukko Eujenyyleistä sabotifSsia sisäpolitiikäs-
•^^•Ksa,^: sekä -edistävät imperialistisia sotavouhbtteluja: ulkopolitiikassa?
^Tämänhenkik^ heille tyrkytetään jdtälcyllin ja erittäiii halvoilla
hinnoilla ilman mitään HsäponnistelujaI
Tällä perusteella, kaikesta parjauksesta, panettelusta ja sorros­takin
huolimatta täkäläisten maanmiestemme t3'öväenlehdetilmes
vät vielä pitkän aikaa senkin jälkeen kun oikeistolaiset, yieraaii luo-,
^^^•i k l''"",
kanneet lehdet ovat äiko;a sitten kuoUert.
Mutta sittenkin on valitettavaa, jos tämä lopullinen "välien sei- i Lewis (John L. United Mine Wprkers
: vvittely'- tapahtuu nääntymisten ja; kuolemantapausten muodossa;P'a^ Union konventionissa). —. FP uutis-jori
parempi olisi, että nämä pierikadon '^leveällä tiellä''olevat o^
; lehjdet kääntäisivät suuntansa työläisten, farmarien ja pikkuliikemies-
>: ten taloudellisten ja pbllittlslen etujen piiolelle. Siten rhuodostuisil t i ­lanne,
missä kuoleman alhenttäman ••aptiharvehnuksen'' aserhesta
; .voitaisiin neuvotella yhtei kypsyystilassa idemokraattir
sesta yhdistymisestäkin maanmiestemme yhteiseksi hy^-äksi^T^
'jjcmTulospääSy lähestyvästä unipikujasta ja san-iälla se on ainoa järjelli-
' •7iM\ulospääsytie;<;^'-
KUOMIKTANGIN
«APPEUTUMINEN
Kun Sjantungln maakunnan pää­kaupunkia
TBJixanlapuolustgtneen ga:r-nisoonln
yi! neljännes miesvahvuu-destar"
tuJl taistelun tuoksinassa kan-
.5äharmeljan puolelle, niin ee oli eloisa
e5lmei*ki siitä mitä nyt tapahtuu kai­killa
rintamilla. Kuomlptahgin vis-
J5ei5sä osastoissa alokkaille^e^^
aseita kuii pelätään, etitähis menevä^ ^
Kansani armeijan puolelle rUidsn
kamsa. — Telepress, lo&ak. 14 p.
T^XHÄN-^ÖOTAPOtlr •• •
Tin^LA SOUTAA: i "'••'{'•[ ^
Canadan hallituksen hallinnoUinen
määräys mikä- antaa kyseenalaisilla
Ranskan kansalaisille oikeuden olla
Canadassa, nostattaa keskasteltayak-fil
useita tärkeitä kysymyksiä!.. Mi­kä
on paljon tärkeämpää Canadan
kansalle pn kuitenkin se. että he tu­livat
tähän maahan yäärillä passeil-id
. > . - Mikään muu tässä yhteydessä
ei ole sen huolestuttavimpaa kuin se,
että (hallinnollisessa määräyks&ssä)
viitataan näiden miesten vääriin ni­miin
poliittisten pakolaisten lisäni-mJnä.
Väärät passit. ovat ykHinker-taisesti
vastoin. Canadan ' lakia. Ei
ole pitkä aika siitä kun seitsemän po^
liittjstä pakolaista saatiin kiinni To­rontossa
siitä, että^ heillä: cli ;Väärät
passit ja haillfusiähettl heidät oi­keamielisen
jjuolueattomuuäeri nimi
.sä takaisin Eurooppaan. He eivät pa­koilleet
ystävällistä hallitusta,' vaan
oiivat yksinkertaisesti illan halukkai­ta
pääsemään G^adäah,. . Siirtolais.
laki o ; osa kohta r) sanoo selvästi, et-td:
"henkilöt jistka ovat syyllistyneet
; . . Hähen majesteettinsa vihollisten
auttamiseen sodan aikana tai mihin
tahansa samanlaiseen rikokseen Hä­nen
inajesteettinsa liittolaisia koh­taan"
pn. kielletty pääsemästä Cana-daän.
Näitä miehiä oh syytetty juu­ri
tällaisista rikoksilta ja. havaittu
syyllisilcsi... — Globe and Mail:
VAROITTAA
FASISMISTA
"On olemassa niitä, «jotka julistavat
taistelua komrhuniismla vastaan ja si­tä
tehdessään salaisesti toivovat, että
kommunismin sijaisen jonkinlainen
fasistinen hallitusmuoto tulee mars­simaan
voittoon Yhdysvalloissa';, sanoi
mmm. •
. 1 |
^ Ihmiskunta pn juuri sivuuttaiiut suunnattomari suure/i "vaaran".
\Tidysvaltaiaiset suuret päivälehdet ovat kirjoUtaneet siitä jäifkyttäviä.
kuvauksia. \ValterLipphiarin, Doi-othy Thompson j a muut ostetut
ja makseut pakinoitsijat ovat vuod^
"väärä" siviiutettiiri. Kaikki canadjalaiset "'hyvät''yleisen mielipiteen
muokkaajat ovat veisanneet .samaa nuottia.
Kysymys kaikessa' kaameikiessaan oli tällainen: Vähän toista
viikkoa sitten Yiidysvallain presidentin ehdokas Harry Truman ha­vaitsi,
että hänen, valituksi tii]emisenmahdolli.«iuutensa huononevat
^rhällä kun AVallacen / rauhan ohjelma saa lisääntyvässä määrässä
•;. kannatusta..
Täs.sä tilanteessa presidentti Trumän [läätti lähettää Yhdysvaltain {
ylioikeuden tuomarin Fred AI. Vinsonin Moskovaan neuvottelemaan
Stalinin kanssa rauhan vakiinnuttamisesta. Mr. Vinson Suostui ch-
' dotukseen ja maailmaa sähköisti a:jatus, että sodan asemesta tuleekin
\ ' ' r a u h a - \ ' ' •
Mutta ennen kiiin presidentti Tnuiian sai päätöstään julkisuu- .
V teen, Wall Streetin rahapösöt saivat tietää tästä "suuresta vaarasta" ja
he panivat kuolaimet presidentti Trumähin suuhun. Valtiosihteeri
Marshall sai, tiedon tästä vaarasta ja saapui lentoteitse Euroopasta \Ti-dysvaltoihin.
Valtiodepartmentin silmäntckevät, ennenkaikkea Robert
A. Loyett ja muiit sotateollisiuKlen kans.sa y^^
.; ripolitiikot sanoivat presidentli Triinianille, ettäi nyt: sinä vasta myr­kyn
keitit, sillä neuvottelu Stalinin kanssa voisi ratkaista Berlinin
kriisin ja Saksan probleemin ja siten Ibpetfaa meiltä lihavat;
Iauk.set.
Kaikki tämä tapahtui yhden ainoan vuorokauden kiiluessa.— ja
presidentti Truman saatiin ••järkiinsä"'. Kuultuaan isännän äänen eli
U'all Streetin määräyksen, presidentti Truman luopui tästä vaaralli­sesta
suunnitelmalita. • Ja taantumuksellisuudestaan tunnettu senaat­tori
Vandenberg sanoi helpoltuksesta huoaten sanomalehtimiehille. että
"me hädintuskin pelastuimme". ^
Kiittäkäämme ;ja ylistäkääm^^ Wäil Streetin rahamiehiä;
jotka pelastivat meille Saksan kriisin ia yhä pahenevan sodan vaaran ;
-—sillä rauha on meille kaikille kauhistus, koska se vähentäisi sota-tehtadijain
miljoonävoiltöjal •
Ale hädintu-skinik-lasluihime"' siitä vaarasta, että mäailrnian joh­tavat
suurvallat olisivat päässeet sopimukseen rauhasta. , ; ' .
Nyt on siis kaikki läas kuten ollakin pitää. Churchill. Vanden­berg.
"Mike "Pearson ja heidän kaltaisensa sodanlietsojat vaativat
julkisesti, että Yhdysvaltain pitäisi pudottaa joitakin atomipommeja
Neuvostoliiton teollisuuskeskuk.siin. Kun Xeuvostoliitto ehdotti ato­mipommien
hävittämistä, niin lännen sodanlietsojat -sanolVat kiiorossa
ei Kun Xeuvo.sioliitto ehdotti /suurvaltojen asevoimien \'alientä-mi.
sta yhdellä kolmanneksella, niin sodanlietsojat sanoi^t •'ei". Huo­limatta
siitä, mitä N>uvostbli|tto tai mikä muu maa tahansa
ehdottaa rauhan hyväksi, jodanlietsojat vastaavat siihen " e i " ja vaa­tivat
li-sää .sotaprovokatioita - r - ja lisää lihavia .sotataryeurakoita it-
;selleen|''
Multa mitä tarkoittaa tanni 'hädin tuskin pelastuminen'' tavalli­sen
kansan osalta? Vastaus tähän saadaan lehtemme uutlsosastplla
tanaan julkaistavasta tiedosta missä ilmoitetaan lakoonisesti, että liit­tohallituksen
tuleva budjetti, mikä sivumennen sanoen on vaalien edel­linen
budjetti, "voi olla viimenen rauhanajan" sellainen. Samassa
uulistiedossa kerrotaan, että Canadan korkeimman portaan ''suunnit­telijat"
olettavat, että Canada antaa täydellisen tukensa ns. Pohjois-tieto.
Eteenpäissä,.
AIKA O.X TAAS
UMMESSA .
. . . Uutistiedossa kerrottiiri, että
Kiinan taahtumiikselllsutidestaan tun­nettu
presidentti Chiäng Kai-shek on
pyytänyt anteeksi sen, että viime
huhtikuussa, hän on tehnyt niinkin
tyhmän enhtistuicseh,. iettä "kommu­nistit;
tullaan karkoittamaan Keltai-sehjoen
eteläpuolen; strategisilta alu­eilta
kuudessa lajukaud3ssa". Aika on
kulunut umpeen ja, joskin on totta, et­tä
eräitä sotajo^kicoja. on kyllä kar-köifettu-
- niin tosiasia on se, että
kai*öitetut- joukot ovat —- marsalkka
Chianfein omia; joukkoja... Liukas,
Eteenpäin.
... '..'^ ' • ••' -.*• \: • ••' •;
"TARKEX" SEIKKA •/•^;
"Mikä on tärkeätä", lausui hän (Yh­dysvaltain
demokraättipuolueen enti­nen
presidentti James A. Farley), '*on-se,
että Espanja on valmis taiistele-mäan
venäläisiä vastaan " Pyreneillä
Vaikka toiset maat eivät olisikaan,;ol­len
siten perusolemukseltaan nyt sa­maa
mieltä yhdysvaltji(in ja Britan­nian
känssa.•^ - - Lontoon uutistietp,
lokak. 8 pnä! ;
; • • ; ,
/TTYÖVÄEN YSTÄVÄT"!
"Toiypuolueen kokouksessa löydet­tiin
kaksi kokonaista minuuttia työ-väenaslain
käsittelyyn" — Canadian
Tribune, uutisotsikko.
Eräs amerikkalainen lehti julisti,
?itä Wrcclawtn köngres.si iei. ole -edes,
vnairiitsemistn .arvoinen. Sashassa: hu-mexosia;
kerroiiijh mm: eräästä suiir-äyömäri.
stä. joka hen.keä vetämättä, o
hotkaissut 16 pihviä. LuonnoUiäesti ei
yleiiö, joka; jha.^tuu tällaisiin ennä­tyksiin;
ole erikoisemmin kiinnostunut
jonkun Joliot,-Curien, jonkun Halda7
nen tms. mielipiteistä. ; Mutta pnh^k-sl
on Amerikassa vislä ihmisiä, jotka
turitevat mitä. suurinta mielenkiintoa
lätä.kongre.s£ia kohtaan ja huomaavat
siifiä • ehsimmäisen ..yritykssn ' sodan
jälkeen löytää tieteilijöille ja taiteili-jpiile
yhteinen "kieii".; .. .
Wrociawin kongressin merjcifcys ei
ole aljipastaah siinä, että 'siihen osal­listui
viisisataa, henkeä nsljästäkym-menestä-^
viidestä maasta. On myöi
otettava huomioon, mitä ihmisiä; nä­mä
olivat r Andersen Nexö, Sholohov,:
Anna Seghers, L-conov ym. Laajalti yli
kotimaansa rajojen pvat tunnetut
myös sellaiset ruripllijanimet kuin T u -
wim ja Eluraä, maalarit Picasso ja Le-ger,
filmiohjaajat Pudovkic jä Buriah,
Hyvin tunnettuja, ovat tiedemaailmas­sa
.Joliöt-Öurie, Haldane,, Prehant.
Tarie, Bernal,- Wallön; Eivätk^' tässä
ole vielä läheskään kaikki na.loistavat
nimet, joita kongressissa esiintyi.
Monet maat eivät voineet lähettää
kongressiin osanottajia, ja Portugalin
ja Brasilian edustajan osanottoa voi­daan
pitää todellisena sankarillisuu­den
näytteenä. Pablo f^eruda, latina­laisen
AmsrJkan merkittävin runoili­ja,
ei voinut matkustaa kon3ressiin:
joka askeleella hän on ppliisieri Varti­oimana.
Ja monet tunnetut henkiiöt
antoivat tiedoksi, ettär he ovat henr.
gessään mukana kongressissa, kiiten
esim. prpf. Einstein, Steinbsck.Cald-well.
PriesUy, Duhamel ym.
Eri kansojen henkissn elämän par­haat*,
edustajat ovat oivaltaneet, että
he ilman yhteyttä tqi^siinsa ovat vpi-mat
tornia. Mutta tuhannet kpngries-sille
säapunsst sähkösanomat ja kir­jeet
osöittiva t myös ka nsojen rauhan-tahtoa.
lÖnv JUja jlShrenbiirg
rinnpstiistakin, näytti kongres3iIaisille,
miten Ihmiset olivat houszeet raunioi­den
ja hävityksen; keskeltä ja ihnok-kaalla
työllä rakentaneet vanhalle pe­rustalle
uuden elämän. . ^ " - ~ ^
"He ovat kadehdittavia"; sanoi mi­nulle
eräs rahskalainen kongfessie.r
dustaja, "koska Puolalla ei ole mitään
Ma^shall-suuiuutelmaa, multa sensi-;
jaan usko omiin; ypimiinsa, usko räu-haar^.;--':';;':•;
•••.';•,•
Mielestäni on merkityksallistä, että
kpngres.si, joka pii omistettu rauRln'
turvaamiselle,;pidettiin juUri Wrocla-wissa.
Se, että suiu-et: bri,ttiläiset ja ame­rikkalaiset
lehdet kirjoittivat Tcongres-slsta
mahdollisimnmn vähän, ei joh­tunut
siitä, että Yhdysvaltain j a Isö-
Brltannlän hallitukset eivät timtisi
mielenkiintoa kongressia kohtaan; Tä­tä
pspittavat mm.näiden hallitusten
taholta tehdyt: napnet yritykset kes-ksytlää
kpngressin työ; ja pakottaa
maansa valtuutettuja matkustamaan
pois Wroclavvista, joskaan delegatlo-.
aines ei aina kauttaaltaan bllutkaan
mpitteetonta.
Helppsti ymmärrettävissä pn se vai­kea
tilanne, jphpnkunnipitettäva her­ra
Huxley jputui. Hän pn YKth kari-saiisivistys-
i tiede- ja kulttuurijaps-tpri
UNESCOin puheenjohtaja. Hä­nen
virkansa tekee häxiet riippuval-
.seksi Bevinlstä ja JVIarshäUista. Wroc-lawiin
hän tuli viran puolesta. Herra
Huxley ei ainoastaan ole itse kpkenut
sielullista draamaa, hän pn myös esit­tänyt
sen lA)ngressille. Hän pspitti
hyväksymystä, kun ptlhuttiin Ameri­kan
Imperialismin uhkasta. Hän
pspitti hyväksymystä,. kun sahpttiin,
ettei ple piemassä mitään amsrikkä-iaista
imperialismia. Hän sanpi. mi­nulle
plevarisä Ihastunut Saslawskin
puheeseen, miitta itse hän piti puheen;
jossa hän yritti muuttaa spdan- ja"
rauhänka(nnattajien välisen ristirii­dan
realisnath ja fpi-mälismin kannat­tajien
väliseksi riidaksi (tällöin puh­kesi
Picassp nauruun). Herra Huxley
tahtoi päätöslauselman lieventämistä,
ja hän vakuutti, että "lieveiihettynä"
hän kyllä tulisi alleklrjoittamaari sen,
mutta kun hänen ehdotuksensa hy-välcsyttiin,
hän äkkiä sairastui ja mat­kusti
ppis muutamia tunteja ennen
äänestystä. En hetkeäkään epäile
on täysiii i ä s i j u ^ jnistä so­danuhka
;on ;pei:äl3in. <Näinä kyyni^;
kot. jbtka! tekeytyivät yksinkertaisik­si,
yrittivät saada horju vät; vedetyiksi
taaksesn^Jä. erisiää kpmimunistit jä
-Neuvpstpliitph valtuutetut." Mutta tä­mä
ei onnistunut heille.! He joutuivat.
its2 eristetyiksi.
; Nyfc^tahtpvat iiämä iPiikatut herra^^^
miehet leiihata "VV^rpclavs-in kongressin
Kommunistikokoukseksi, TUisMri voi­daan
ajatella rnitään tämän valheelli-i^
empaa väit2ttä. Sallittakppn minun
esitellä muutamia "kpmmuiiisteja":
AbbeBPulier, erään katplisen pppilai-toiksen;;
prpfesspri, Hewlett JphnSon.
Canterburyn dekaani, - Yves; Farge,;
Ranskan entinen ministeri, Kingsley
Martin, "New Statesman and Natiön"^^
lehden tpimittaja^ Waliacen kannat­taja,
asianajaja Rpgge, Tanskalaiseti
.kirjailijat Bedel, Vercprs, prpf. .;Giral,
mainitaiisenune vain muutamia. Mie­lestäni
ei tarvitse tpdrstellä,: m i t en
paljon Abbe Bpuiierin maailmankat­somus
eroaa minun maaiimankatso-muksestäni.
' •Wröclawin. köngrassi on osoittanut,
että. kulttuurin edustajat ovat kauhei­na
fasismin vuosina oppineet ymniär-tämään
paljon. He ovat oppineet ym­märtämään,
että rauhaa ei uhkaa
kommunismi, vaan; ha ihmiset, jotka
kömniunisminy.astaisen taistelun var-'
jolla vastustavat jokaista edistysaskel­ta.
Juuri, silisi ovat kaikenlaisten vi­rallisten
ja epäyirallistsn diplomaat­tien
jupnet epäppnistuneet. Kun Ams-
: laÄissa pleskeli Brasilian eteviri rp-maanJcirjäilija
Amadc, karu ja. intp-^
: himoiorii ihrhinen, jpka pn. -kuvänni::
maansa baneltomisn elämää. Mc
tutustuirnme mierenkiintbislin latina-lilsarnerikkalaiijin
kirjailijoihin, -me
;; tutus uimme uruguaylaiseen riinoiii-.
jaan ja' romaanikii-jailijaan. Ambri-;
riiiih, jonka, teoksissa gauchot elävät
• todellisina ja aitoina;; Älfredo.-VareT
laan, uuteen . brasilialaLsesn ;• musiik­kiin,
i' Näirnnie; tarmoa tuikuvah Hans'
^Eisi.erin.' Saimme :puris;äa'.- ikuisesti
nuoren Andersen Nexöri icättä, tutus-vUä
Stojanbifin ja Drdan luorni-suun-nitelmiin,
ksskustella Napolin tuhot­tujen
kaupimginp-ieii uudistajan, ita­lialaisen
arkkitehdin Cossnzan kanssa,
/valiuuttautua Italian kirjallisuuden
voimäs
,m'an pblVen kirjailija
tä nupremman polven proosa^klrjaili-ja
Vittorini ja runpilija. Quasimpdb..
Tapasimme - Legerin, Hayn,. Burianin
ja rnonia muita.
En tuhlaa joutavia sahoja kuyail-lakseni
ystäviemme . suhtauturnisca
neuvos to. ieteeseen ja neuvbstckirj alli-suuteen
-r^täsSa suhteessa ei ollut-ihi-tään'
mielipidejäkoä, ; Naimrhe, että
^ ä r ä on täyt<
eniisellä hyväll
:eilenl ;
iltaan mehrn
ja rjii<ien 1
•n on kuuden
labioitusta
että omaksi
V A P P L : T L * O M I Q J \ ; inhan tämän ilos
u-.tauiua naiian ^sii jauiruuuen Suomen Pankin joiitajan vaimo i äl- haasiekai
ästa, jota edustivat sekä yanhem.. vj-me: perjanlaini hiat^ustrXei^r eleen.. Latbnips
polven Bontsmpelli et- kista. s,.r,>r,«»„ ..ri. : : - _ . - - . : ' „ : ' ^ j 5 k i jolloin; leht kista Suomeen '•GripshoIm".biq
ystävämme elävät, ;tai£televat,;luovat"^huomioonsa.Erikoisesti .Round li
,y. >h,d/ ^eoscs=äö ki rai rni cscsoaTmY imT ; ,e» . . nM/ra^i<nr,iio„ e«rn><grlTaonr, -. kSH jässmstölie hucmautati. Kt5«
tilainen biokemisti Haldane; pilkkasi,
ns.; läntisen !kulttuurin apologeettoiÄ
seuraavin sanoin: ''. 'Läntisellä* ym­märretään
tavallisesti^" kristin^^
'itäisellä'. ma;rxilai3uutt:a.; Mutia, kii-rlkan
delegation johlaja selitti, että
kolme' neljännestä hänen kollegois­taan
hyväksyy päätöslauselman, nousi
neuvpstovaltuuskuntä seisomaan ja
tervehti myrskyisän ihnbkkaasti tais­telutovereitaan
rauhan jjublesta. •
wissa. Kuten tunnettua Saksan ;i]|ä- 1 herra Huxleyn rehellisyyttä, mutta
tiprialistlt eivät vieläkään tunnusta I kun minä iästä lähtien en^lantllaisis-:
TULI TIEDUSTAMAAN
"Mikä teitä vaivaa?" •
"Nb sitähän minä lähin tohtorilta
tievustammaaj. jotta mittee se oekes-
.taa oj Ja voanilko tässä-hengev voara,
kun ruoka jä unj maestuu, vpan työ
on kun tervoo." .
Euroopan kartalla tapahtuneita muu-
. toksia, heille; "VVroclav bh edelleen
Breslau,'* Kostbajatuksen hautojille
antavat englantiläis-amerlkkalaiset
.impsrialistit apiia'an —.ei.siksi, että
Breslau olisi 'hsille rakkaampi kuin
Wroclaw vaan koska sota on heille:
ra;kk^ampi kuin. rauha. Tateh mer­kitsee
Wroclaw monelle aseideh palvo­jalle
hyvää veruketta: ja .mainiota
maalitaulua. Kongressin, osanottajat
korostivat; koitoontumalla tähän kau­punkiin
sitä, että uudet rajat ovat
muuttumattomat.
Wroclawin; rauniot muistuttivat
kohgressilaisia siitä, niitä sota kult-ti^
rille merkitsee: Monet, jotka eivät
aikaisemmin olleet kä3meet tässä kau­pungissa,
pitivät sitäpreussttaiseh mi-litarismih
linnoituksena, Clausewitz-perintptilana
: ja jättiläiskasarmina.
Lisäksi pii Wroclawissa loistavia röb-.
malaisen ja gopttilaisen kulttuurin
muistpmerkkejä.; Säälimättä ne ruh­jottiin
pirstaleiksi jä nähdessään nä­mä
rauniot nousee amerikkalaisten
mieliin tahtomattakin kysyrays, mitä
"NeTV:York;Timesin" johtava artikke­li
oikeastaan kätkee taakseen.'..
Olin Wroclawissä vuosi sitten, ja nyt
näin, iriiten paljon Puola on saanut
yhdessä \aiodessä aikäan.v Palautet­tujen
alueitten erinomaisesti onnls-
,tunut näyttely, joka oli pystytetty ais:
tikkaasti ja osoitti Iiyyää makua, jopa
ta lehdissä luen ylväiden brittiläisteh
vapaudesta, miiistanjaina herra Hux­leyn
hämmästyneen hymyn, hänen,
joka el voinut jäädä pois Wrbclaiwistä,
mutta joka sinne saavuttuaan ajatte­li
Vain yhtä; nimittäin lähtöään sieltä,
hänen- joka pii yksi kpngressin esi­miehiä,
mutta jpka matkustett.uaan
pbis pehteyasti- seiitti, että .hänen
läsnäplpnsa Wrpclawissa bli' öUut
yäärihkäsitys; En tupmitse, mutta
surkuttelen.'- ' -C . / i^
Että rauha on parempi .kuin sota,
niin sähpvat kaikki, jPpaHearst-leh-detkin.
Mutta tärkeämpää en^saada
selville, kitka uhkaa rauhaa. On vai­keaa
parantaa sairas tietämättä, mikä
häht& vaivaa. Muistuvat mieleeni
autuaan Kansainllitpn istunnpt, jpis-sa
epäkphtelialtten rpsvpjen kphteliaat
apurit puhuivat hyökkäyksestä mai-nltsemaita
hyökkääjää, / M o n et
englantilaiset ja amerikkalaiset tah-tplvat
herättää tämän tavan jälleen
henkiin: he sanoivat, että spta luon-noilisestikin
bn paha asia, mutta että
Käytävässä avasi eräs ranskalainen
sanomalehden ja lUki sähkeen Frank­furtista:
. "Vaikutusvaltaiset piirit
iiänsi-Saksassa tukevat liitteutunei-den
neuvostovastaista politiikkaa... "
Nauraen hän näylti lehteä toyerilleeh:
"Kätsbkaahan, tässä näette yastus-tus-
sänan uuden tulkinnan.'': Niin, sa­noillakin,
on kohtalonsäi Sanaan
^'vastarinta" sisältyy paljon .mielipa­haa,
roiikeuttä jä urhpplli^uutta Vas-tarlnhäh
i-iveihih Kuuluu ;rtalialäinen
taiteilija Renatb-Guttusp, eräs aikam­me
lahjakkaimpia maäiareita; Häh
eli sissi. Siihen kuuluiihupri rariska.,
tär Mädeieihe ;Daix, joka lenrtätti.. il­maan
hyökkäysvaunuri. alihen kuu­luu
puolalainen sissi jä runpilija.Dob-rpwplski.
Mitä eshdottävat amerikka-ten;
.timnetaan, syntyi Kristus idäisä
ja Marx lännessä..
Kongressi yahvisti, etteivät • rajat
kulje maähtiet:eeilisten pituus- ja le­veysasteiden;
yäan ajan mukaan: toi-;
ssllä puolella;'on yanliuudenheikko
maailinä, joka väkivallan, pimeyden
hinnalla, kauhistutiayan sodan hin­nalla
tahtoo pitkittää; biemassaploaan';
toisella puolella uusi ihmiskunta,' jolle
kuuluu , tulevaisuus. • Neuvostbliit on
voima jä sivistyksellinen nousu auttaa
koko maailman lubvia heiikiä. isäilyt-
.tämääh menneisyyden hengsnarvpja
ja luomaan uusia. Tästä olivat to-listuksina
pitkät puheet ja lyhyet rep-;;
liikit, .suosionsoltusten myrakyt, ystä-.
vyydehtunnustukset, lämpimät kädsn-puristukset.
: Muutamiasanoja ns. '/läiitiseh kult­tuurin"
edustajista. Kongressin päät­tymisen
jälkeen kääntyi Braisilian: lä-he.
tilä3 brasilialäistsh. kirjailijoideh
jä säveltäjien puoleen seuraavalla pu­heella:,/'
Kahvi vaikuttaa'^ edullisesti
kulttuurikehitykseen. Te asutte taka-p3ju'sessa
.maassar - Ainoa keino äut-tamisek-
senne on brasilialaisen kahvin
myymiin edistämihen...':. Väkuutäh:
suunnittelee
talvitoimin taaiisa
Kirkland Lake^ — V - ia ]x.
Mk^2?p;S1t
lana Laken SastonhaSl^^S ' Ä S j ^^ me Jymyn jäsentsri ottavan t ^ ajoituksia ja, h a
vien valamista^
maksaisivat y l i $C
]cun lehden ;talo
kaikki menot
Ile löytyy siis hy\
I haasteiden vyöi
hucmaiitan, Ktä t f t JA Av A A L T O
ma kokous pidetään lulevaa talvin e ia VäiilÖ: A n t t i la
mintaa ^-arten, hiihdon; jms;, edia Tt-nin;Wanupista
niiseksi. Toivomme kaikkien- fajg KETTUNEN Tc
,ten;saapuyan-kokGukseen.;^-'--^ ' ^
.Jymyn, johtokunnan'puolesta; w!
ärjesteimä
saa kannatusta
BjaHäästää A i l i ;
Ste; Mariesta sei
[ I K O L A I MlNtÄj
jreenmarkin Tor^
HJÖ HUOVINEN
^ Toronto, Metrinen järjestä .njahaastaa W i l li
urheiiutuloiteh. niitraamises3a:oa S an Torontosta. '
me aikoina: saanuv entistä enenai ALMARI' HOMES
kanna;i!slä ;urheiluväen keskuuda aästeeseeh:',
jonka:; johdosta odotetaan, että ai EIKKI P E L L O N]
joutuu keskusteitä vaksi Amateur Ati e€seen i a .haastaa
Istic Union \TiQ3ikokoukses5a, joka ji eh Söuth Porcupii:
detääri Londonissa marraskuun li
pnä:
laiset-hänelle? Ruhrin.ma^gnaatlien eia:.ole^^^
tukemaa "vasta^iIitaa•^'^ Seuraukset Isananmukaisesti erään, diplomäatih
bvatndielestänl selvät. ' ;
Wroclawi5sa saattbi uudelfeen va­kuuttua,
että. kaikki elävä, kaikki a r ­vokas,
jota parhaillaan toteutetaan
taiteen alalla, kuuluu niille, jotka ovat.
liittäneet ' kohtalonsa kSrisaäh. Pa­lautin
jd mieleen: taiteilija Guttuson.
Pablo Picasso koristi kongressilehden
erinomaisella piirroksella,: joka, esitti
piiplalaista taionpöikaisnaista, jä lah-joltti
Puolalle erään omin käsinpolte-tusta
savesta valmistamansa kuvapat-saan^
Paul Eluard, eräs Ranskan hie­noimmista
runoilijoissa," kothmunisti
ja, vastärintaliikkeeri jäsen, kirjoitti
Wrocl.awissä voimakkaan runon "Me
taistelemme elämäih puolesta". Wroc-puheesta.
•.
On tapauksia, jotka antavat paljon
äänekästä puheenaihetta. Ne täyttä­vät
päivän verran lehlieh palstat ja
vaj09fvat sitten nopeasti unohdukssen:
Mielestäni voidaan -Wroclawin kong-'
ressiii tuloksia arvioida vasta muuta­mien
kuulbusien kuluttua.: Valtuute-tut
; matkiistavat kotimaihinsa^; ; He
kirjoittavat jä puhuvat, ja: totuuden
sanat tunkeutuvat -niiden-; maiden
kansdjen keskuuteen., joissa 'to:uu-dellis
eri tietojen köyhyys seuraa vää­risteltyjen:
tietbjen ylenpalttisuutta:
"Tpivotamme vanhoille ja uusille ystä-villemmekoko
sydämestämme :m=nes-:
tystä vaikeassa ja jalossa työssään.
Sotarikollisia vapaaksi
Suomessa
Helsinki.. - - ;(3-.Si, Vankeihiioitoi
; ra s ton, pääxök=es; ä vapau te ttiin M
9 pnä , asekäticenräjutussa .tuo
eyel-stiV Valo. .Kbiikantin ,Nihti]ä'jl
evefstiiuutri. :Usko Sakari HaahtljS
tayliqikeus. tuo.-nitsi heioäv'viime, i
väänä ö^.yuoden kuritushuonerangi
• tukseen, :ic3tä ,kui:enkir.:pitkän.r
tysajan; johdosta • Jfarsottiln-'
'viiotta: käi-£i;yksi. Vankeinhoitor
: ton '.päätös pjrustuu: voiniassa .olevi
•lakiin, jonka miikaan'.'vanki 'void
l l H O M A S J O K I NE
in ja haastaa;Frar
I L E W I C K L U1
;eeseen ja.haastaa
.LLE K A U H AI
;eeseen ja haastaa
sekä Einn N i k k ar
ipä No.. 56.; •:
[NA HELMI Toi
aseh haasteisiin
;iin,--•••;^
.YDIAJA A L E X i
•vat-Taimi i a F r a i
;Heliinin, k a i k ki
.ESKELlNTö
!n ja haastaa;Rich
.NNAPIETIKÄ
jaKalle Kauhala
vapauttaa, kärsittyään puolet tuoi
.öätaänv- mikäli'; tiän- ;pft::yaiikeusä:.
naän moitteettomasti ::kättäytyiijt )TTO. SALMEJLIli
Päätös.atanöttiin^ sen • jälkeen.ykua M teereen.; jä haastaa
vankilat olivat-puoUaneeVvapa.ut'i el ja Oskar K i n g el
inistä'; ja asiasta 'oli iI.TiOite;tu 'pikeffi i^ÄINÖ .TUHKIA.•
kahsieriile. • • ; : ': ' fpn.ja.haastaa .Laur
Pörcupinesta:'
Kuusinen toimittanut ||!^- HEIKICILÄ
Kalevalan valikoiman; gJ^^^S^S
•Helsinki.:-;'—: Karjalais-suomalaise leeseen ja haastaVj
tasavallan; kustannusliike 'valmistela
pa.rhailiaari.painoin KälsvälanroE* ALFRED MUJE 1
jen. valikoimaa, jonka oh toimiitaia: tees.een ja .haasta
O. •, V'. .'Kuusirirn. t in Torontosta sekä
varten on Kuusinen ryhmitellyt Kalf icedale.sta.
valan runoja, osaksi uudella .tavaö W T 0 L A T V A L A '
Valikoimasta; aiotaan samanaikaL«- ja haasta.ä kaik]
ti julkaista myöskin venajänkiciise!) "NQ.-JUNKALA
käännös: : ' '' Ja liaastaa Väinö 1
?n, jossakin Ontar
.Atlantin sotaliitolle. Lisäksi, Robert Taylö tiedoittaa Ottawastä:
" V i i s i vuotta kestävä työ Canadan sotavoimien rakentamiseksi,
ynnä Canadan osuus läntisen sotilasliitpn avustamiseksi, vaikuttavat
perustuksiaan myöten Canadan ekonomiaafi Ja miltei jokaiseen eana-.
(lalaiseen, selittävät viranomaiset..'' ; v :
Edessä oleva kuva on tällainen: Ensi vuonna."eh^ä viimeisen
; rauhan budjetin" yhteydessä voidaan saada vähän verohuojennuksia,
sillä liberaalipuolue haluaa päästä takaisin valtaan.: alutta sen jäl­keen
saadaan nykyisten sotasuunnitelmien perusteella ''tykkejä voin
asiemesta'" ja entistä korkeammat verot, sillä sotavalmistelut on hyvin
kallista "huvia" jo aseellisen rauhankin aikaria. puhtaattakaan siitä
mitä varsinainen sota maksaa. •
Tavalliset ihmiset haluavat kuitenkin ennen muuta rauhaa kaikis-sk
maissa: M u t t a pelkkä hyvä tahto ja rauhanrakkaus\ei riitä. Ih­miskuntaa
yiedään tietoisesti ja harkitusti iiutta sotaa kohti. Tämän
onnettomuuden välttämiseksi tarvitaan siis tietoista ja hyvin suunni­teltua
inhimillistä toimintaa rauhan hyväksi. Ja on muistettava, että
tässä rauhan rintamassa tarvitaan kaikki oikeamieliset, inhimilliset ja
muut denxokraattiset,voimat. Yksilöinä me olemme heikkoja ja voi­mattomia,
mutta yhteenliitt\'heinä rauhan voimat ovat monin verroin
.sodanlietsojia voimakkaampia.; Mitä tarvitaan on se. että kaikki rau­hanvoimat
tuntevat omat voimansa ia vastuuvglvollisuutensa. sekä
toimivat niiden velvoitusten mukaisesti,
Työskentelymrs.Dorise Nielsenin lähettämiseksi Helsingisiö p i ­dettävään
naisten kansainväliseen rauhankonferenssiin on yksi tärkeä
keino taistelussa rauhan puolesta. Työväenliikkeen rakentaminen ja
työväen sanomalehtien tukeminen on toinen erikoisen tehokas keino.
Lyhyesti sanoen, rauhan puolesta on toimittava ja taisteltava siten ja
niillä keinoin, mitä kulloinkin on käytettävissämme!
itus vai
Tavallisesti kim joku sattuu kiible-maan,
niin jälkimaailma puhuu edes­menneestä
pelkkää hyvää. Meidän
täytyy kuitenkin myöntää, että piem­me
tehneet jpUpInkin ppikkeuksen
tästä tavasta. Kun esimerkiksi Hitler
katpsi ja Mussplini ammuttiin,; riltn
me Piemme plleet niin hävyttömiä,
että plenurie paljastaneet :tpdellisen
karvauitemme ja sanpneet, että sen he
ansaitslvatkin.
Äskettäin tapahtui Yhdysvaltain
puplella sellainen kuplemantapaus,
jehpn me piemme kiirinpstunelta, el
siksi että plislmme tunteneet syvää
rakkautta vainajaa kehtaan, vaan
siksi että tiesimme vainajan sairasta,
neen sellaista kalvettavaa tautia, joka
johtaa lopuksi kuolemaan. Melkein-j}
ä piemme Iloisia, että tällaista tart­tuvaa
tautia sairastava pbtilas kuolee
aikanaan ja lakkaa levittämästä sai­rautta
ympärilleen.
Tämä manalle meimyt bn Yhdysyal-lPL?
sa ihnestynyt "Päivälehti". Kun
kuulimme sen kuplemasta. niin muis­tui
mieleen supmalalnen sananlasku:
"Joka tplselle kueppaa kaivaa, iiän It­se
siihen lankeaa." "Päivälehti" en
erikoisella innplla kaivanut kupppaa
xrillltanttlselle työväenliikkeelle, Sup-men
dempkraattisille vpimille, Neu-vpstoliitolle,
ja kaikelle mikä en vä­hänkin
vivahtanut edistysmieliselle.
kupppan. Näyttää siltä, että hän luu­li
omaavansa Simsbnin voimat koska
ryntäsi l^uvostoliittoa^ vastaan sa-maaii
aikaan kuin Hitler ja kukisti
sen monta kertaa lehtensä palstoilla.
Juuri kuin Hitierinjpukpt olivat Mos­kovan
porteilla hän julisti, että Krem­lin
tornissa oleva punainen tähti on i
sammunut eikä ktoskaan enää tule
syttymään. Kun kuitenkin jugger-naut
ei päässyt enää liikkumaan, niin
hän suuttui ja antoi lehtensä loka­kuun
3 pnä 1941 numerossa seuraavia
ohjeita US.'\.:n ja Britannian hallituk­sille:
' •"">. •
"Venäjän kansan yhteinen etu ja
puolustustaistelu vaatii Stalinin ja hä-nen
lakeljahalUtuksensa kukistamista
Koko kommunistinen komento pn
kärsinyt haakslrikpn, jpsta se ei vpl
Näin muistpkirjpituksessa pn pal^
kallaan kertpajbtäin vainajan elä­mänvaiheista.;
Lehti syntyi 48 vuot­ta
sitten emmekä tiedä sen elämän­vaiheista
varhaissmmalta kaudelta.
Viime vuosien aikana P H sen tälpudel-lihen
asema käynyt epävarmaksi, kps-ka
sodan aikana sen bmalsuuden psti
"Raivaaja". "Kansanvallan"' jäyhä
esitaistelija Sulkanen tuli silloin sen
toimittajaksi. Hän dli tpdelllnen kuo-pankaivajä.
Joka el vain hyväksynyt
hänen ';kansanvaltansa*' piirustuksia
sen hän yritti suistaa kaivamaansa liansa yliluonnollisia sisäisiä "näke-nousta
ja Stalinin valta tästä pUoleeri
joutuu yhä suurempien epäonnistu­misten
jä' Venäjän sotahäviöiden
syyksi.' Kommunistiselle hallituskli-kille
on tullut aika pakata naatkalauk-kunaa-..;;.';•
'••.'''';'"•
; ; "Mr. Hafrimariin jä: Beayerbrobkin
tulisi yaatiä:^Stalinmust go!" : .
Tämä "kansanvallan" ritari el
muistanut miten Persian kuninka.alle
Kserkseen: kävi. Tämä mahtavan
Persian kuningas oli niin humaltunut
vallastaan, että uskoi voivansa aset­taa,
lupnribn voimia ja hän pieksätti
kahleilla aaltoja Bpspprln salmessa
uskpen saavansa siten njyrskjrn tyyn­tymään.
Myrsky raivpsi kuitenkin,
entisellä kiihkeydellä. Tämän jälkeen
hän kärsi tuhoisa., tappion Salamis-saaren
meritaistelussa. "
Hitler ja Sulkanen olivat nykyaikai­sia
kserkseltä,, jotka uskoivat omaa-kattiin,
kaikella voimalla Tsheiic^ hJJ, - Tr
vakian-kommunis.^jaVastäan;aiTa: ^ haapaa. H j a h na
•perusteettomasti. Sitten siioa; s a ^ S^^^??
tiin>seuraavaat-Hän:.£douard> j ^ ^ ^ ^ ^ A l
nes) kuoli viime perjantaina W äSj^rS
nistienkiroomana.. Siis::äiiiäniBa- ^^^^^^^^^i^Af^
kaan olisi Benesiii pitänyt kuolla lott- )p^p^YQ K A A R T O
kuun I pnä." Tosiasiassa hän'toiosiM -
kuukautta äik.aisern.rnih elisyjsiai»!
;3 pnä, '' ' v a .
' .Eräissä piireissä.o.h;sellainen.
tys, että. nöyräniskaihen ja, ilettafl
taaritumiiksen ;ede3;ä poSkuroiiffiBS
^ haastei.siin j a hc
-I^ättilan ja Jussi',
;;'^intihsa mukaäi
KLA V U O R I T o
'^la haastaa S i i r i;
jRahkon Sudburys
myksiä". kuten Hitler sanoi, mutta
myrsky odptti heitä: saksalaiset y r i t ­tivät
päästä tästä myrskystä '"irtau-tumisliikkeiUä"
ja ^rintaman pikai-suUla",
jpka Ippuksi päättyi Berliniin.
Herran tiet \ pvat tutidmattpmat.
Niin myöskin Sulkasen. Hän pakka­si
matkalaukkunsa ja lähti parem­mille
kala vesiUe j a jätti "Päiväleh­den''
' kannattajat pman pnnensa hp-
'jaanv^N ' ,
Kupliiikamppailu jatkui, mutta
kuplema pii väistämätpn. , Kpska
lehteä tpimitettiin suprastaan nauret­tavan
hupliinattomasti, niin se bsplt-tl
jptaln plevan vakavasti vlnpssa.
Kuukausia vanhpja uutisia julkais­tiin
ikäänkuin ne plisivat tapahtimeet
eUen. EshnerkiksI tk. 8 päivänä jul­kaistiin
toimitusklrjoltus, jossa hyö-varmistaa
lehden taloudellista,PfJ»^ ^KSEL K A I J A Sa^
Toisinsanoen saa enem.Tiän niita «n ja haastaa Urhc
ruja joita tippuu rik>3iden TOSUA P E K K A LA
Emme kiellä ,etteikö'jöHoinkta ^ Ln ja haastaa Väinc
da joku murunen.•; -Miitta taantufflä- itm perukoilla. :
kin lakkaa kannattamasta kun AJNO J A V I L I L i
on kääntänyt lehdelle selkänsä, » c ; ^nm haasteeseen
sa käänsi ••Pälvälehddle" selkänsä J» EUNA J A L A S S E I
.siitä seurasi kuole.ma.; .,:,'. ., . '•^^} Kmcjn haaste
, ; -Työväenlehden, ; ^enestys ^JCaati. L a ^ S t e The
tuu .. työväenluokan^: ^annatuigg^mo L U O M A Hor:
Työväki taas kannattaa iehua, ^
pelottomasti ja horjumatta p u o l^
työtätekevien: ih^x'^:?^
Meille ei ole tipahtanut mitään
jen pöydältä emmekä o^es ieltä 33-
tään ruikuttaneetkaan Canadan^
malaiset: työtätekevät: ^ansanic^
määräävät lehtemme
lehtivat siitä, että
tuus kaikista asioista ja
km-kantaa vankoilla. h a r t i o i U ^ .
loudellisän m3nest>x.m-^en
josta kaunopuheislmpana
na on Vapauden, haasteryn^y*^ ^ VVORKERS' C
odottamattdman siiuri nie^^^^j.
; xMaatkoon "Päivälehti-taa:^^:
sen haisevalla : k a a t o p a J c a l l a ^
untaan. El sitä kukaan e d : s . y^
nen iihmlnen kalpaa. — tJotl.
rf^Tnepavnes
SETTI PERÄLÄ V
'2 nass-taa-kaikki L
y- L A M P I N E N - V a r
^^.^«'"•couverista.
^ l A S H A K A L A ]
Y^ken Hornepay:
^ALLE K A R T T UI
Vn^ 5 •Tuomaisen
•rjo Kaarakaisen I
TYNEJÄ M A T T I
MOLUNEl
Ole
"'m•' "if,