Vapaus, November 20, 1948

              9$
i i
elee
3i-tievä
irntykssn
) päivää
äheskään
suotavaa,
iltiin ko.
1 tojmlQ-
[iiut3j:en
kaissmpi
.ti kuul-
1 jälkaea
suud&Tsa
n pöytä-lys
cdel-
3. pöytä-stön
kä-rätettiln.
ton kor-imisesta,
ollut vi-
: kokous
vää uu-uuksistaj
puhdis-ja
esit-
:unnall2,
m asian
ä pojilla
;elunoh-l
kertaa
a. Hän
C:n yli-pn.
fyys-'
ohjaai
virkls-hänellä
lä alal-nys
lä-keydes-ten
jär-yösken-dokkai-kunnan
ajoittaa
ölälsten
ikokous
, joulu-okousta
lan eh- <
muihin
ksi, siis
ran jä-
:okouk.
n
sta
ostolii-
Jt- vuo-llisuus-iko
nä-tosopl-monna
liteolll-.
Itu ra-la
kuin
eenki-raken-jaivos-
•iittäva
3a ole-
Lssa oli
kset.
mm mm i i mm 'M
' 5
teistiilos on oyt
njBeksikalimeea kabden palvin aUcana saapui Vapauden
kastoon las 34 labJoStusia Ja nUden katteeksi S67.S0 ka-tahaa.
seka useita kuomautuksla haastetuille^ että maksai'
haasteensa nytr.ennenkiän tulee Soululabja yms. menoL
ma y k ^ lablolttajistf niinkin pitkälle, että sanoo: "tusina
0 Ja reilusti:". ^ , ^
ailcJdaan on.hoastekampanSa nyt tuottanut $n;S34.75.
[fuksia J^j^asteita saapui eilen iltaan mennessä seiiraa-
ELLEN JA'TÖBy HAKALA Thessalönista vastaavat $10
n Mikon, Onni Hormiston ja Tobi Saaren haasteisiin.
HS. SANNA HUHTALA Soosta vastaa $1- Hilja Ogrenin
leseen. * ' ^ i
SKARI TUOMI Malarficista vastaa $2 haasteeseen. ^ .
?H MÄKI Hesperosta vastaa $1.50 Joseph Saaren
n ja toivoo kalKkienjotlra ovat haasteen saaneet:t^^
unoin.' ' . ,
nJA MÄKI Hesperosta vastaa $2 Meeri Raunion hä
a toivoo toistenkin haasteen saaneiden tekevän samoin. -
ILD A KUNELIUS Radwaysta vastaa $2 E. Vestin haasteen;
RS. LEMPI RAJALA Sutton Baysta lahjoittaa $2.
. SAIKKONEN Kirkland Lakelta vastaa $2 Elssi ja Eino
n haasteeseen, , • ^
ILJA JA KUSTI MATTILA Wahnapitaesta vastaavat $5
»ja Karlo Harjun haasteeseen. ,
bUISE J ^ ARTHUR HAAVISTO Lac du Bonnetista vas-t$
2Tilda Hyvösen haasteeseen ja haastavat Helmi ja Eric
n Winnipegista (123 SherbrookvSt.)
AURI TEKKALA Torontosta vastaa $5 E. Päukkuseh haas^
in. ja haastaa Paavo Lindströrnin Sprucedalesta sekä J;
ärin ja Y. Mäen Torontosta.
NTC PAJALA Vancouverista vastaa $5 Yrjö Niemen
»eseen ja haastaa KAIKKI HENKILÖT, jotka eivät vielä
hjoittaneet;^^^^ 'v^^^^^^^ on meidän velvollisuutemme, turvata yh-laitoksemme
taloudellisesti.
DHN ULVILA, Canoe, B. C., vastaa $1 J. Katalan haastee-a
haastaa edelleen Henry Kankaan; Graigeachie;B.C.i
Ivärttön Field, B. C. •" '
.MÄNTYNEN Hansenista, A. C. Ry., Ont. vastaa $5 Väinö
mäen haasteeseen ja haastaa Eino Rintaran, jossakin käm-ja
Nikolai Heikkilän, myös jossakin kämpillä: Pojat, tu^
äyteen ja reilusti ^
PR TELEGRAPH T. JÄRVISEN TYÖKUNNAN MIEHET
HÄPUKKINEN, O. PAANANEN, A. SILTAMÄKI JA J ;
!JPÄÄ vastaavat $4 GPR Telgraph U. Joupin 'työkunnan
BÄeen. ^ - . , :
DY HILDEN.GPRin Telegrafityökui^ästa vasta^2 Aili ja
h Mänttärin haasteeseeri.
.HAKALA Minnipukasta vastaa $2 H. Peräsen haasteen;
£ KNIIVILÄ vastaa $2 Pekka Utriaisen haasteeseeri ja
la kaikkia^ jotka eivät vielä ole lahjoittaneet.
MIL NYLUND Swastikasta vastaa $3 Aili jä A. Mänttärin
äeseen ja haastaa'Antti Torikan ja Elias Torikan Swasti-
Ont. ja Hanna Sillanpään Fort Williamista, Ont.
RS. MARY MATTSON Sylvan Lakelta vastaa $1 Sandra
m haasteeseen ja haastaa Aino Hiltusen Vancouverista.
ENRY ULVILA Chasesta, B. C , vastaa $2 saamiinsa haas-
1 ja haastaa Antti Penttilän ja Kusti Hillin Chasesta, B. C.
IR. JA MRS. FRANK KOSKI Port Arthurista vastaavat $3
linin ja Sylvia Kallion haasteisiin ja haastavat kaikki Mat-ohäset
tekemään samoin.
llLARIK LAINE Port Arthurista vastaa $2 Kusti Penttilän
teseen. , ,
AIMI IKONEN Port Arthurista vastaa $1 Katri Mähösen
leeseen.
iJKAISU: Eino Jääskän haaste julkaistiin lokakuun 28 p:n
rossa virheellisesti. -Se kuuluu olla: EINO JÄÄSKÄ vas-
0 F, Rahikan haasteeseen ja haastaa C. Pesolan ja W.Saar-
'eikä Saarela), molemmat Kaministiquiasta. V •
Tässä katsauksessa $ 67.50 i
Ennen julkaistuja 11,467.25 - ^
Yhteensä $11,534.75
-NUORI TAITEILIJA
'^RUMUUDEN YLISTÄJÄNÄ"
iroopan suuripnpia rakennuksia
selin oikeuspalatsl, joka on ra-u
214 häitaarin suuruiselle
— Maailman suurin tavarataloyh-tymä
V. 1944 liikevaihdon (190,000.000
dollaria) perusteella pn amerikkalai­nen
Gimbel.
IE WORKERS' CO-OP
Edistyksellinen voima pohjoisessa
I . . . . Se on kajmaiuksennerarvolneni
läätty-i
men-,
ttavaa
musta,
pikar-alkko-lonissa
eljän-oliiton
keski-leiden
n ko­sivan
liri on
a ka-akaan
siinä
akko-
; "so-
/"apaa
Nä­it
toi-iosta,
t lak-hm-toisln-ckoon
tarve.
;yivät
e ju-.
:ovan-mur-tolai-bensa
inan-mat-nin-nem-risoi-mer-
Va-
K I I T O S
Mitä kauneimmat kitokset teille; naapurit ja tuttavat, siitä
ätyksestä, jonka järjestitte meille uuteen tupaamme,
f^iitos myös lahjoista, joita toitte tullessanne.
ihnapitae
Teitä kiittäen,
HELVI JA FRANK KIVI
Ontario
SAKn SSnrnkannattajassa. f*Palk»
kaiyöläisessa" Julkaistiin as^tain
'senraava Terho Peltosen kafsa^
Kalevalan IniTaajan ja^hdeo hao-i.;
»n^tnfiiTPTnin snonialtdscn taidemaa-l
•larin Akseli iSaUen-Kallflan synt.
1865 ja knoUat 1931) eladiastä Ja
työstä: * , .
kokoelmiin vaatii aina "yleisestä mier
liplteestä" täysin piittaamatonta terä^
vää arvostelukykyä. Tätä om^i tun'^
retusti suiu^ssa määrin Turun taide^
yhdistyksen ensimmäinen intendentti
Viktor Westerholm. Niinpä juuri hän
uskalsikin ^lankkia yhdistyksensä kb-koelmiin
v. 1895^ ^uoren Axä Galle-nin
suuresti moititun maalauksen
"Akka ja kissa".
N ivTaulunsa Gallen valmisti' 20-vuoti-aana
nuorukaisena Salon kauppalassa.
Mallina toimi seudun omalaatuinen
'kuuluisuus, eukko, joka kesäisin kier­teli
maanteitä keräillen,^ rehuja lam-r
pailleen — talvet vietettiin pienessä
mökkipahase&a yksissä: lämpimissä
lampaitten kanssa. Tästä nimitys
"Lammasmummö", Jolla eukko tun­nettiin
kautta koko maakunnan.
GaUen opiskeli tällöin Pariisissa, vii­meistelytyöt
"Akka ja kissa" maalauk­seensa
hän suoritti myös tässä maail-mänkaupungissa.
Taulun valmistut­tua
hän lähetti sen-kotimaahan taide­näyttelyyn.
Täällä tosin suppeassa
piirissä tunnustettiin teökSen taiteel­liset
ansiot, mutta yleinen mielipide
tuomitsi sen yksimielisesti brutaalina,
karkeana vastennDlelisehä. Sitä sanot­tiin
jopa "rumuuden.ylistystauluksi".
Nykyaika puolestaan on asiasta hiu­kan
eri mieltä.' Se näkee maalaukses­sa
Akseli Gallen-Kallelah nuoruuden
ajan mestariteoksen. Pystyvatsaisen
jn känsävarpaisen eukon näennäinen
rumuus el enää häiritse ketään, päin-
^vastoin tuntuu, kuin maalaus todella
olisi "rumuuden ylistyslaulu" sanan
kauneimmassa merkityksessä,. kuvas-tuuhan
vanhuksen olemuksessa joka
tapauksessa suurta; iän Ja raskaan
työn painamaa tosi kauneutta; Taulu
kaikessa koristelemattomassa realis-tisuudessäi&
n on samalla ihmeen tun­nelmallinen
tuokiokuva hetkestä, jol­loin
"Lammasmummö" pyrkii hyväl-
Icmään risuaidan liepeillä keräilevää
kirjavaraltaista kissaa. > Väritykseltään
tämä toista metriä korkea öljymaalaus
cn naturalistiseen tapaan "viileän"
hillitty ja luonnonmukainen, syksyi­sessä
järvenrantamaisemassa tapaa
etupäässä kellan vihreitä ja harhal­ta
värisointuja. Siveltimen käyttö on
taiteilijan nuoruudesta huolimatta jo
aivan mestarillisen sujuvaa. Syystä on
tätä taiteilijanuorukaisen ensimmäis­tä
"köyhällstökuvausta" verrattu suur­ten
alankomaalaisten mestarien klas­sillisiin
teoksiin.
Tällä maalauksella Axel Gallen
aloitti viitisen vuotta kestävän realis­tisen
kansankuvauskautensa. Pääs-t^
idemuseoUa on ehkä näistäkin^par-haat;
samUa seinällä rAkka Ja kl8-- ^isjnaä ehdotus on kaunopuheinen <U-sa''-
maalauksen^ kansan *TCalelakau-den
'Ciisimmäinän,' dramaattinen« ^ de-'
koratiivisluontoinen temperamaalaus
"Sammon puolestus" v:lta 1896 ja teos­ten
Ja viha^ tunnetta henkivä "Jouka­haisen
kosto'? v.lta 1898, ^funtdn tem­peramaalaus
ja mainitun ieauden vlt-'
meisiä. Ateneumissa Helslngisäl on
useita mestarin kaikUle tuttuja Kale­valaisia
taruhahmoja.
Akseli Gallen-KaUela, Jtica Axel
Galle-nlmisenä aloitti ^ uransa natura­listisena
kansan kuvaajana, työskente­li
myöhemmin miltei kaikilla mahdol-lisilla:
kuvataiteiden aloilla
freskomaalarista pienan ex Ubrlsten
sommittelijaan asti. >Hto on epäile­mättä
päätään pitempi kalkkia maala-reltamme.
Suomen talteen suuri mes-talri,
mutta suurimyöä eurooppalaisel­la
mittapuulla mitattuna. : Tästä on
esimerkkinä hänen ^lomakuvansa"
viita 1919, Joka tllattllnFIrenzenUXfl-zien
taidegalleriaan suurten euroopr
palaistenpiaalarien omakuvien rin­nalle.
Taantumus vainoaa
dokumentaarisia
filmejä Amerikassa
New York.— Äskettäin Ilmoitti Le-
'glon of Decency,. että WilmIngtonissa,
Del., olevaa Ace-teatterla vastaan nos­tettu
bolkottaus on nyt päättynyt. Ky­symyksessä,
oleva vanhoillinen Järjes­tö
Julisti boikotin Ace-teatteria vas­taan
sUtä syystä, että se oU esittänyt
filmiä, jonka katoliset olivat tuomin­neet.
Kyisymyksessä oleva filmi on
"Mom and Dad", Joka on tuotettu Hy-genlc
Productionsin toimesta Ja ku­vaa
syfiliksen t ^ i s a a vaikutusta. Le-glon
of Decencyn" mielestä ovat kaikki
sukupuollalaa. huolimatta hyödylli­syydestä,
koskevat filmit sopimatto­mia.
Meksikossa: olevan katolisen k'irkon
virkamiehillä on päinvastainen käsi­tys
"Mom and Dad"-f ilmistä. Meksi­kossa
on Järjestetty, erikoisia tilai­suuksia
tämän erinomaisen Ja opetta­vaisen
filmin näkemlsieen Ja yli 5 mil­joonaan
ihmlstä-on nähnyt sen Jo tä­hän
mennessä.
Neuvostoliiton
rau
Kirj. prof. G. A. Oeborin
^dlstyneltten Kansakuntien yteis-neuvbston
kolmannelle Istunnolle esi­tetty
Neuvostoliiton ehdotus suurval­tojen
asevoimien vähentäntlsekä yh-äellfl
kolmanneksella yhden vuoden
aikana Ja atomiaseen käytön kieltämi­nen
byökkäystarkoituksessa, on he-irftttanytltounintä
kannatusta todel­listen'
rauhanystävien r keskuudessa.
nudsu Neuvostoliiton rauhallisista
pyrkiniykslstä Ja valmiudesta - Jatkat^
hansojen keskuudessa rauhan Ja tur­vallisuuden
työtä.
; Uuden sodan valmistajat, monopq-
Dstten asiamieheti Jotka rikastuvat so­dasta
Ja rääkättyjen ihmisten verestä,
ottlrat vastaan NeuvctstolIIton ehdo^^ 6umIsesta.::NeuvostoUi!ton luonnos si-tuksen
Ilkeämielisillä huudoilla; He iälsi käytännölliset ehdotukset kalk-eivät
menettäneet aikaa Ja'selittivät,
«ttä Neuvostoliiton ehdotus on sekä
äkkinäinen ja epäkäytännöllinen. Brir
tannian edustajiston Johtaja Ernest
BevlU; puhuessaan yleisneuvos^n ko­kouksessa
Ilkeämielisesti syytti Neu­vostoliittoa
sUtä, että se yrittää rU-sua
koko maailman kun se itse samaan
aikaan Jättää omat asevoimansa kos­kemattomiksi.
Ne Jotka iuntevat his­torian
viimeisen kolmenkymmenen
vuoden ajalta voivat oikeutetusti S3^-
tää Beviniä kirjallisei^ta'varkaudesta.
Britannian ulkoministeri oli kaikkea
muuta vaan kuin niitä lordi Cushen-dumi
esitti Neuvostoliittoa vastaan v.
1927 Ja V. 1928v ^un se Kansainliiton
valmistavalle komlssioniUe esitti
aseistarilsumiskonferenssia.
Tämä ei ole ensinunäinen kerta kun
Neuvostoliiton ehdotukset, Joiden tar-r
koituksena on ollut vakiinnuttaa rau­haa,
ovat kohdanneet vastustusta
hyökkäävien voimien taholta. Vain
ne. Jotka «ivattunne historiaa voivat
isellttää Neuvostoliiton ehdotusta äk­kinäiseksi.
Historia osoittaa, että Neu-
»rvästi surren ilmoitamme että rakas vaimoni ja-Väinön äiti
i ^ A MARIA JÖET^ISUU (HILL)
(ous. Mikkonen)
Ipni ikuineen uneen kotonaan Torontossa, sairastettuaan pitem-in
aikaa sydäntautia. Johon-liäniEitten sorttd 4 päivä marras-ota
1948 klo 8.45 Ulalla. ' . '
lan oli syiitynyt Kuopion läänissä Iisalmessa 19 päivä maalis­ilta
188»."
^Ähiaoä soremaan Jäin minä, hänen miehensä Ja poikamme Väinö
sä maassa sekä yksi siskoa perheineen Suomessa Ja paljon tntta-
Suomessa Ja tässä maassa.
Hiljaa kärsit tuskat, vaivat.
hiljaa sydän taukosi. ' V
Menit sinne miss'on rauha,
missä loppui sydäntuskasl. '
Slell'on lepo rauhaisaa;
Miehesi Frank Ja poikasi Väinö.
K I I T O S
^UEun sydämelliset kiitokset kaikesta, avusta, mitä meille tässä
"feasa surussa annoitte. Kiitos kauniista seppeleistä Ja kukka-tteista.
Jollia koristimme Marian hautakummun,
^itos kantajille Ja kaikille. Jotka auttoivat m^Itä suuren surumme
MR. FRANK JOENSUU
Toronto, Ontario
täkseen: oikein sjrventymään korpiseu­dun
asukkaiden sisimpään 'maalari
vietti kesänsä Keuruulla syrjäisesi
Ekolan torpassa.' Oleskelu koruttomi­en
kansanihmisten parissa, ympärillä
erämaan hiljainen luonto, inspirolkin
taiteilijan lukuisiin Inestanmaalauk-siln.
Ekolan pirtti asukkaineen in­noitti
"Talon poikaiselämää'^-nimi-seen,
hämyiseen iltapuhdekuvaukseen.
Useammin kuin kerran Istui mallina
Itse Ekolan vaari, tulipa hänen kerran
esittää Jopa verkkoa paikkaavan vän­rikki
Stoolia. Tähän sumikokoiseeh
maalaukseen sovitettiin myös nuori
Bimeberg ikkunan ääreen ^^vänrikkiä"
jututtamaan. Arvostelut tämänrune-.
bergllaisen astelman Johdosta olivat
melko.kriitUliset. Niinpä Gallen pari
vuotta myöhemmin poistlkin Rune-berginsa
Ja asetti tämän tilalle vaalea-
' palmikkoisen, aakkosia opettelevan
pikku tytön. Ja taulu sai nykyisen ai­heensa
ja nimensä "Ensi opetus".
'Päivälllslepo" esittää helteisessä tu­vassa
sikeästi nukkuvia raatajia; työ^
miehiä. "Haavakuiime" on tfiiltel Järr
kyttävä kuvaiis sairaasta, kuumeesta
kiiluvin silmin tuijottavasta työmie-hestä.
Tunnettu "Saunassä"-maalaus
puolestaan kuvaa Ekolan savusaunaa
kylpijöineen.
Nuoren Axel Oallenin realistinen
kansankuvaus ei aikanaan saavutta­nut'
kotimaassa suosiota, :maalarln
tauluja pidettiin yhä rumuuden ylen­määräisinä
kuvaajina. Siksi niitä ei
myöskään hankittu; Juuri kotimaan
taidekokoelmiinkaan, vaan ne menivät
etupäässä ulkomain^, "Talonpoikais-elämää"
Venäjälle, "Ensi opetus»' Eng­lantiin,
Josta se tosin monien vaihei­den
Jälkeen hankittiin kotimaahan
Ateneumin kokoelmiin, "Pälvälllslepo"
Göteborgin taidemuseoon, "Haavakuur
mC' Saksaan yksityiskokoelmiin. Josta
se on hävinnyt tietymättömiin.
; Nykylsinktn pyrkii taiteilijan tä-mänaikainen
tuotanto jäämään hä­nen
myöhäisemmän, sdcä syvän sym­bolistisen
että sitä seuranneen har­taan,
yksinkertaistetun Kalevalatuo-'
tantonsa varjoonu Mestarin suurta
"loistoaikaa" oli oleskelu Ruoveden
hirsilinnassa JSalelassa, Jossa syntyi
sarja kansalliseepoksemme voimak­kaasti
tajuttuja ihmishahmoja. Turun
Ranskalainen teat­terimies
tuomittu
vUodelcsi vankeuteen >
New YoA. — Ranskalainen teatteri­mies
Leon Sirltzki, Jonka hallussa
täällä on Ambassador Ja Elysee teat­terit,
tuomittiin äskettäin ranskalal-.
sessa oikeudessa vuodeksi vankeuteen
yhteistoiminnasta natsien kanssa.
Oikeus havaitsi Strltzkin syyllisek­si
32 teatterinsa myymiseen natseille
välittäjän. kautta. Kauppa tuotti hä-nelle
20,000,000 frangia (noin $500,000).
jonka summan hän sijoitti amerikka­laisiin
pankkeihin.
Asia tuli ilnii kun Strltzkl matkusti
Pariisiin ja pyysi Ranskan • hallitusta
palauttamaan hänelle kysymyksessä
olevat ^teatterit tai korvaamaan hä­nelle
menetyksensä. Kun hän Joutui
oikeuden eteen, -niin hän selitti, että
natsit "pakolttivat" hänet myymään
teatterinsa. Oikeudessa kuitenkin to­dettiin,
että hän oU tehnyt viholli­sen
kanssa kaupan vapaaehtoisesti.
Koskat Strltzkl valitti tuomiosta,
nim sai hän oikeuden matkustaa pois
maasta. ^
Olenko minä tul­lut
haaremiin?''
Toronto. — Don-haalin näyttämö
esitti marrask. 14 pnä näytelmän,
"Olenko . ^ n ä tuUut haaremiin".
Kaikki osat olivat entuudestaan tun­nettujen
katsomon suosiossa olevien
esittäjien käsissä. Joten esitys sujuikin
j^iustavastl,.vaikka hullunktudset" yl­lätykset
seuraavat nopeassa tahdissa
toisiaan, pitäen katsomon naurunse-kaisessa
jännityksessä alusta loppuun
asti. Aihe alkaa kolmen poikamiehen
taloudenpidosta. Jotlca tuntevat tar­vitsevansa
naispalvelijan talouttaan
Järjestämään. Toisista tietämättä ot­taa
Jokainen palvelijan Ja siitä alkaa
koko näytelmän Juoni, mikä on fars­siksi
ajateltu, vaivaantumatta syvem­min
mihinkään elämään ongelmiin,
^kä siinä ole katsojallakaan aikaa
mietteisiin, sillä näytelmän yllätykset
tempaavat katsomon kokonaan mu­kaansa.
Osaston uusi näyttämötolmlkunta
on huomaavaisuudella valinnut syys­kauden
näytelmät. NäyttämOtoimln-t\
alettiin "Veljekset Tavernalla". Jo­ka
jättää katsojalle ajattelemisen .ai- ^
hetta. Seuraavana oli yllämainittu,
katsojaa viehättävä farssi. Nyt seu­raa
"Unkarin mustalaiset" —täynnä
tunnetta Ja lauluja. 8e antaa katso­molle
täyden tasapainon kulttuuri­työssä.
Täysi tunnustus näyttämötoi-mlkunnaUe
hyvästä valinnasta. Ei olo
ihme Jos Don-haalin näyttämö, on hy­vässä
maineessa Toronton Ja ympärls-vostolUtto
on sitten 1917 kolmekym^
mentävuotta taistellut rauhan puo­lesta.
NeuVOStotasavallan ensimmäinen
toimenpide ulkopolitiikan 'alalla oli
"raiihan dekreetin" Julkaiseminen, Jo­ka
hyväksyttiin v.' 1917 marraskuun 7
päivän Jälkeisenä yönä. Tämä dek--
reetti, jonka Lenin kirjoitti, tuomitsi
imperialistisen sodan kansojen elin­tärkeiden
etujen vastaisena ja kehoit-ti
sotivia valtoja heti alkamaan neu-:
vottelut oikeudenmukaisen Ja demokf
raattisen rauhan puolesta Ja lopetta­maan
sodan. Neuvostohallitus, sanot­tiin
dekreetlssä, pitää suurimpana ri­koksena
' ihmiskuntaa vastaan sodan
Jatkaminen, Jonka tarkoituksena pn,
että voimakkaat ja rikkaat vallat Ja­kavat
keskenään' valloittamansa pie­net
maat. ' • .
; Tämä nuoren Neuvostotasavallan
ylevä vetoomus yleismaailmallisen
rauhan saamiseksi kohtasi katkeraa
vastustusta Imperialistivaltain tahol­ta.
Noina vuosina Neuvostotasavalta,
Joka vakavasti Ja rehellisesti ehdotti
maaihnanrauhaa, ei voinut pysäyttää
imperialistien sodan uhkapeliä. Sen
kimppuun hyökkäsi neljäntoista maan
Interventioarmeijat kuten rosvot Ju
listamatta edes sotaa.
Heittäen takaisin vihollisen hyök­käykset
Neuvostotasavalta Jatkoi työ­tä
rauhan puolesta. Kuukausi kuu­kauden
jklkeen se ehdotti rauhaa nii­den
maiden hallituksille, jotka kävi­vät
sitä vastaan sotaa. Kalkki nämä
ehdotuksel kaikuivat kmmjiUe kor­ville.
Saatuaan voiton interventlojoukois-ta
neuvostokansan taholta esitettiin
ensimmäisessä konferenssinsa, johon
sen edustt^ oli kutBUttu,^ neuvosto­hallituksen
edustajan kautta kysy­myksen
rauhan ja turvallisuuden saa­misen
toimenpiteistä. Täniä kysymys
esitettiin Genoan konferenssissa v.
1922. Ehdotuksessa, Jonka Neuvostor
liiton edustaja esitti ensimmäiseesä
Istuimossa, sanotaan mm. seuraavaa:
"Venäjän edustajisto suunnittelee
konferenssin toisissa' istunnoissa esit­tää
koko niaailn^ käsittävää aseis­tuksen
vähentämistä- ja kannattaa
kaikkia ehdotuksia, joiden tarkoituk­sena
on keventää militarismin kuor­maa
ehdolla, että aseistuksen vähen­täminen
koskee kaikkia maita Ja että
sotalait kieltävät kaiken sellaisten
barbaaristen sodankäynnin kuten
myrkkykaasulla, lentovoimilla Jne. Ja
erikoisesti ettei tuhoaseita saa käyt­tää
rauhallista slvlllväestöä vastaan."
Tämä ehdotus aseistuksen vähentä­misestä
ja aseiden käytön kieltämistä
siviiliväestöä vastaan todistaa Neu­vostoliiton
halua pysyvään rauhaan.
Tästä huolimatta Neuvostoliiton ehdo­tukseen
länsivallat suhtautuivat viha­mielisesti
Ja konferenssin enemmistö
hylkäsi sen.
Historiallisena tosiasiana pysyy se,
että ensimmäisen, maailmansodan
Jälkeen ensimmäinen aseistarilsumls-konferenssin
kutsuttiin kokoon Neu­vostoliiton
aloitteesta. Konferenssi
pidettiin BSoskovassa v. 1922 Joulu­kuussa
Ja vain muutamat vallat osal­listuivat
siihen. Neuvostoliiton lisäk­si.
Joka kutsui tämän konferenssin,
Latvian, liettuan. Puolan, Viron ja
Suomen edustajat vain osallistuivat
siihen. Neuvostohallituksen taholta
esitettiin, että edustettuna olevat maat
jsoplsivat Ddttalse^ta aseistariisumises­ta
Ja asevoimien vahvuudeb pienen­tämisestä:
Neuvostoliiton taholta lu­pauduttiin,
että se on valmis esimerk­kinä
tollolle ryhtymään ensiksi vähen­tämään
aseistusta. Mutta konferens-sissa
edustettuina r olevat toiset vallat.
Jotka olivat toisten miurvaltain vaiku-tustenvalaisla.
hylkäiIvät«:Neuvostolii-ton
ehdotuk^. <^
B:aikesta tästä huolimatta Neuvos­totasavalta
Jatkoi sitkeästi työtä kan-sojeif
raulian Ja turvallisuuden hyväk­si.
Vuonna 1927 marraskuussa neu-vostoedustaJIsto
esitti Kansa
valmistavalle komlsslonUle halutuk­sensa
ehdotuksen ylelsiestäaseistarli-tön
suomalaisten keskuudessa.
Vielä sananen "Unkarin mustalai­sista".
Sen eslty^on meidän nuori­somme
kilissä. Silloin sitä taas Don-haalllla
tavataan!—X.
kien valtioiden armeijoiden Ja laivas­tojen
täydelliseksi hävittämiseksi,
kaikkien sota-aseiden tuhoamiseksi,
asevelvollisuuden Ja sotilasharjoitus­ten
lakkauttamiseksi, kaikkien sota-tarpeiden
valmistamisen ^lopettami­seksi,
sota- Ja laivastoministeriöittenr
yleisesikuntien yjn. lakkauttamiseksi.
Neuvostoedustajisto korosti sitä, että
Neuvostoliitto on valmis järjestämään
omassa maassaan minkälaisen hyvän­sä
nexjvottelukokouksen tätä varten.
Länslvaltain. Jotka Jo silloin valmis­tivat
to£s tamaailmansotaa Ja auttoivat
Saksan aseistamista;^ edustajat otti­vat
Neuvostoliiton ehdotuksen vas­taan
aviaimella vihamielisyydellä. Kun
tätä ehdotusta vastaan el voinut* mil­tään
toslperusteelta väittää, niin he
EelittWät sen "propagandaksi" — sa­malla
tavalla kuin tehdään nykyään.
SUlbln lordfCushendun esitti "syväl^
Ilsen" tutkielman, Jonka niin tarkasti
toisti Bevln 21 vuotta Jälkeenpäin.
xilnsivaUat ajoivat 1^
sellaisen päätöksen läpi, Jossa ilmais­taan,
että aseistariisumisella el olisi
mitään merkitystä ennenkuin »"lisä­takeita
tiurvalllsuudesta" valmistetaan
Ja pannaan käyntiin.^ Kansainliitto
loi huilun ympyxin; tänään Neuvosto-?
liiton ehdotuksen vastustajat yrittä­vät
vlejdä YKista samanlaiseen hullun
ympyrään. Jokaiselle Järkevälle Ih­miselle
on selvää, eU& turvallisuuden
paras tae 6n aseistariisuminen. Ilman
aseistariisumista kansojen turv^lll-;
suutta hyökkäystä vastaan el voida
taata. Josaseistariisumlnenasetetaan
turvallisuutta vastaan, niin .silloin on
sekä aseistarlhumlnen että turvalli­suus
asetettu kuolleeseen pisteeseen.
Ja tämä oU Juuri s^ minkä Kansain--
liitto onnistui saamaan aikaan.
Kansainliiton valmistava komissio­ni
el hyväksynyt Neuvostoliiton ehdo­tusta
koko maailman täydellisestä,
aseistariisumisesta. Ei.se myöskään
hyväksynyt Neuvostoliiton ehdotusta
osittaisesta aseistariisumisesta. Todel­lisuudessa
se ei hyväksynyt minkään-'
laista aseistarlisumlsohjelmaa.; El
minkäänlaista edistymistä saatu ai­kaan
1932—1934 aselstarllsumlskonfte
renssissa Ja Jälleen Imperialistien pai­nostuksen
Johdcata hyljättiin Neuvos­toliiton
ehdotustäydelllsestä Ja vielä­pä
osittaisestakin aseistariisumisesta.
Tässä konferenssissa Neuvostoliitto
ehdotti, että sovitaan kuinka määri­tellään
hyökkääjä. Jonka hyväksymi­nen
oUsl merkinnyt tärkeää edistys­askelta
kollektiivisessa turvallisuudes­sa,
Jota Neuvostoliitto on uskollisesti
edistänyt. Tästä kysymyksestä Neu-
V o st o 1 liton lausunnossa, sanotaan;
" Jättäessämme uuden ehdotuksen
neuvostohallitusta kiinnostaa sama
pyrkimys, joka johti sen ehdottamaan
täydellistä aseistariisumista Ja |cllnnlt-tämään
niin tärkeän huomion sen vl-kopolltilkassa
kahden vaUan hyökkää-mättömyyssopimuksUn,
nimittäin, sen
pyrjklmys turvata maailmanrauha."
Neuvostoliiton uusi ehdotus hyljättiin
a&eistarilBumiskonferenssissa.
Nyt on päivän selvää, että Jos Neu­vostoliiton
ehdotukset aseistariisumi-eesta.
kollektiivisesta turvallisuudesta
ja agressllvlsten voimain hillitsemises­tä
olisi aikanaan otettu huomioon, niin
toista maailmansotaa, joka aiheutti
niin paljon menetyksiä ja kärsimyksiä
ihmisille, ei olisi syttynyt. Mutta
Neuvostoliiton varoittavaa ääntä el
kuultu. *
Nyt toisen maailmansodan Jälkeen
Neuvostoliitto jatkaa vieläkin tarmok-k.
nammin taistelua Jcestävän rauhan Ja
kansojen turvallisuuden puolesta.
Neuvostoliitto on luja rauhanpolitii­kassaan.
Tästä syystä V. M. Molotov,
sen ulkoministeri, ehdotti Yhtyneitten
kansaktmtain yleisistunnon kokouk­sessa
lokakuun 29 pnä 1948, että pää^
tettälsiin yleisestä aseistariisumisesta
Ja kiellettäisiin atomienergian valmis­taminen
sotatarkoituksia varten. Nä­mä
toimenpiteet samalla lisäisivät
luottamusta siihen, että Yhdistyneet
kansakunnat todella pyrkivät rau­haan.
Lopuksi aseistuksen vähentä­minen
on Isku laajennuspyrkimysten
kanattajlen piireille. Jotka eivät vielä­kään
ole oppineet siitä kunnlattomas-ta
lopusta. Joka kohtasi viime sodassa
hyökkääjiä.
Toisen maailmansodan merkityksel­listen
tapausten Jälkeen YK:n yleis­kokouksen
täytyi olla yhtä mieltä
I^euvostoliiton ehdotuksen ; kanssa,
Jonka perustalla tämä Järjeltö seisoo.
Mutta päätöslauseen käytännössä so-velluttamisen
on estänyt imperialisti­set
piirit.
Yleisneuvoston toisessa Istunnossa
Neuvostoliitto teki tunnetun ehdotuk­sen
kieltää uuteen sotaan kllhoitta-misen
propaganda Ja että uuden BO-Keskiviikkona
» mairiraskuik 24 pina
alkaen keUo 8 iUaUa ,-.-,..Mi§ii
FILMIESITYKSIÄ J Ä TANSSI^ *;
Esitetään seuraavat Jilmiif: > . >.
"RIVER OF CANADA" värielakuya, jonk^ avulla; [
voidaan tehdä faiatka "Canadan jokeafj pitkin; :
Esitys kestää 18 min, : / !
"ONE WORLD OR NONE" osoittaa, että mil^än^v"
maa ei voi esiintyä atomipomiiiiin yksiiibmista-;;-;
;jjanäiEfig||i?15^^^
"BRONCO BUSTER" on värielokuva vilUhevösis-i;;
ta Canadan länneltä.
*'GREY OWL*S STRANGE GUEST" on kuva in- j
tiaaneista ja majavista. - / r,;.
Filmien esitys kestää noin 50 minuuttia.
Sen jälkeen - • > ^
YLEINEN TÄNSSN ;:V
VÄINÖ KINNUSEN SOITOLLA , -
Arvokkaita kirjapaketteja lahjavoittoijia, / ' ^
Sisäänpääsy SO^ •
TERVETULOA! ^ VALISTUSKOM^TEA:. >
m
m
im
im
Näytelmäkapiiale
Cobaltissa tk..
27 paivana
Cobalt. — Tk. 7 p:nä pidettiin CS-J:
n täkäläisen osaston kuukausikokous
Ja asioita olikin paljon, Klrjeenvalh-;
tajamme luki toimeenpanevalta komi­tealta
saapuneen kirjeen, jossa ehdo­tettiin,
että järjestö panisi alkuun var­haisnuorten
tolmIi;ita». Tämän toi­minnan
oli määrä alkaa pitämällä
kuusijuhla paikkakunnan alle 116:8-
ta vuotiaille. Kokous päätti että kos­ka-
kylmä^ ankara talvi on pian Jcäsis-sä
Ja ^ kun meidän haalla on vaikea
dan lietsojat leimattaisiin kriminaa­leiksi.
Tämä ehdotus tehtiin yleis­neuvoston
päätöksen hengen tnukalr
sesti. Mutta tätä ei myöskään ole
sovellutettu käytännössä länslvallois-jsa.
'Jossa :hurja sotapropaganda Jat­kuu
kuten ennenkin.
Nyt Jälleen Neuvostoliitto on nosta­nut
kys}rmyksen vaikuttavista toimen­piteistä
rauhan lujittamiseksi. Neu­vostoliiton
ehdotus yleisneuvoston kol­mannessa
Istunnossa aselsthksen vär
hentämlseksi Ja atomiaseiden käyttä­misen
kieltämiseksi on sopusoinnussa
kalkkien maiden ihmisten perusetujen
kanssai Neuvostoliiton ehdotus Ihnen-tää
neuvostokansan Ja sen Johtajan
Stalinin halua saada pysyvä rauha.
Se on tärkeä apu ratihan ja kansojen
turvallisuuden asialle.
lämmittää
vat voimistella
kin esityksiä.
Keväällä kun .tulee lämpimät,,i l m a t . .•• /1
aletaan'toimia,tämän tjihdallisen asl-.^"
an ta^Ia oikein tarmokkaasti. 4;:Muttat
kupljuhla pidetään ensikuussa yähäö^^.-^^lJJpf
eimen Joulua. Tässä juWassa,tidee"-^^^M'.*
olemaan lasten ja alkuisten e^tfömääi^j^fi^^ä-l
ohjelmaa. Myöhemmin kuulenune^ttiP"-
tä muuta tapahtuu mutta täksi keri^^ajj^-^,' «'jf ^
on tarpeeksi muistuttaa, <mvA&^\''
takaa pistää •aistalle"''kun kerätään^'J*!'''*'''/^'':]
että voidaan lapsille antaa vähän ma-^C'**^^ •
kelsla siellä Juhlas6a.^ ; " 'V '"^ i^^M
Huvltolmlkomitea Ilmoittaa, että=tlCj.^;;^^J^^^^^^
27 p:nä, lauantaina, esltetääa kaksi- ,\n.
näytöksinen kappale haallUa. Kappaf j;""^^ ^
leen nimestäkin "Mestarin'touhuilu-'^:
ja", arvaa että s,fi tulee olemaan.haus- ^
ka, ja varmaan ette halua sitäslvuutf ;>n^;>>>l
taa, sillä se todellakin on kovin humo-ristinen.
, Kappale alkaa täsmälleen v "| ;
klo g.30 Ja paitsi vUd«n minuutin vä-'"f'v;^<|
«alkaa. Jatkuu yhteen m(}noon,V''efctä •'/'^^'^
jää tanssimiseenkin aikoa. Muistakaa
varmasti saapua silloin haalillc. -
Vielä yksi viimeinen huomautus.^
Tästä saakka kylmän Ilman ta^^pl^
de tään • kokoukset: Elomaalla ja iehdof;:-
tcttiin, että Illan kuluksi pelataan'
t»n New Yorklks^.
. . , ^SiSmk
"bingoa", johon Jokainen suostui. Seu-s'rt«»t» li
raava kokous on jouluk. 5 p:hä*'.Eloi;
maaUe kaikki I — N , - * < ,J< \
— Ennenkuin brlttilälBet valtasivat
nykyisen Newr Yorkin, oli sen nimi -S^i^
New Amsterdam. Brittiläisten vai? 'r*'''^,^
tauksen jälkeen tuli sen hallitsijaksi ,ts*ii >|
Yorkin herttua. Englannin ktmlnkaan .
veli, Jonka kunniaksi kaupunki ristit-' ""'*.,:4t
I S »
v; .••v".^^•c•i•'^SS5S?s
iiiiiiilMI
THREE STAR HOUSE
13 Maple St. North Timmins, Ontario
Uudet omistajat , \
M. VIITASAARI JA P. BROMLEY ,
Kaikki hotellioikeudct. ,»
SULKEUDUMME SUOSIOONNE.
Tehkää teidän
Jooiamatkasta
kotiinne
nautlntorilcas
MATKUSTAKAA
nykyaikaisella
moottorilalvalla
"B AT O RY"
Kööpenhaminan'Itautta.,
Jlopeat Ja sopivat yhteydet Kööpen- .
haminasta Helsinkiin, Turkuun ja
kaikkiin paikkoihin Suomessa. ^ tl ^
' v Sutiri ioulumatkue N©w Yorkista ^isrr
Joulukuun 10 p., 1948
Juhlatutmelma siitä hetkestä kun astutte laivaan
Tehkää paikkatilauksenne NYT palkallisen,
matkatoimistonne kautta tai osoltteeUa:
. GDYNIA AMERICAN LINE
609A Dmmmond Bldg Montrcalj, Quei
liiilifiiiiiiiBI^