Vapaus, November 27, 1948

              Z Lauantaina, xmrmsk, 27p,~-Saturday, Nov. 27
— JtOtpexOaA JLeoor
^|BU^BIiei9 Hcnr. 6tb 2917. AaVaoOxeA
9$ meeoaaPi d a » juall bjrthe VoaX
€asiet Tfimioamit, ottava. PUÖ-
ItaDAl tnpice nvelOr: Taesdays,
muiMaan and Saturdaya hf Vapaus
njttUahlng Ckarmy SM, at 100-102
SL W^ Sadbtuy, Oäh, Canada.
Telepbones; Suslxiess Office
Editoria} Office, 4-4265, Manager
asujcsi. £ditorW. Eklund, Ualling
Mitä muut sanovat
fttMb-esB Bo» 03. gudinijy. P o t a l l a.
Translation free of cbait;e;
T I L A U S i l l N N A T :
Canadassa: 1 v l c 6 ^ 6 J:k. 3.25'
YlidysvaUo&sa: l viti 1.00 6 kk. 3£0
Suomessa: 1 vk. 1J50 6 AJ25
JtVVUfOS
OKSKSNBTfV
Vev Yorkin VutUxt jullsaisl foroxi^
tosta lähetetyn kirjeen. Jossa seloste­taan
täkmisen. "Kansanvallan l i i ­t
o n " puubia «euraava«ti:
Atominomni', rauha, YK, USA
HeMyostoliitto ja sosialismi
mrj. Atos Wirtäiien
Itaiyosiniesten unio vaarassa
i i i
^ ; tK9ikIu mferkit viittaavat siiren, että M M S W i r : n Sudbur>n osas-
* 1 t to ori todellisessa vaarassa elleivät union jäsenet kokonaisuudessaaii
tej^Js|in^lS asiaan vakavaa huoniiotaj^
C ^ yntyksiä.
, . ^r- Icäsitettävä, että suurin vaara lalJd kertaa on liiallinen voiton
; , v;;trii||uus'ja toimettomuuteen johtava omahyväisyys. Kylmä tosiasia
iSÄJto saada voiton jouli&uu^ pidettävissä johtekunnan vaa-
^t^^lljSssa ja:se tarkoittaisi mainehikkaan ynion loppua. J^s
; Ijajbittajat voittavat näissä' vaaleissa, niin silloin näyttämölle astuu,
"iei^yölästen union diktaattori mr. M i l l a r d , Silloin myös loppuu kai-
- ' ' v o s n ^ t e n union sisäinen demokratia^ sekä union toiminta parempien
f - pafldcojpn Ja'työolosuhteiden puolesta. Tällainen on tilanne kaikessa
^V/-^vafcdyuud^^ ja me haluaisimmci^rikoisesti korostaen vedota suo-is-
ioalahm kaivosmiehiin, että he työskentelisivät seuraavan kolmen
^ py^ puolustamisen hyväksi kovemmin kuin milloinkaan
! Vain union edistysmielisen johdon uudelleen valitseminen voi
' ' ^ S ^ uhkaavan vaaran. Siksi olisi voimia säästämättä työskenneltävä
i%A%|iyk valitsemisen hyväksi. Se
fe^p||;j|i|lä työtä kaivosmiesten oman union puolus-fl^
Vf\iseUsi, sekä parempien palkkojen j a työolosuhteiden puolesta.
^^l'V Kaivosmiehet ovat itse nähneet kuinka pitkälle nämä hajoittajat
^ Vötyat mennä. He ovat muodostaneet erikoisen "valkoisen blokin"
•s i ("^^
^ / ^joittajaehdokkaittensa valitsemisen hyväksi. Tämän "valkoisen
, /blokin" julkaisemassa lentolehtisessä' asetutaan häpeämättä C C L :n
. - jdhdon puolelle kaivosmiesten omaa uniota vastaan j a ylistetään C C
. ']L:n\viimeksipidettyä konventionia, vaikka yleisesti tiedetään, että se
^r^'^|{-kehnoin kokous, mitä C C L on koskaan järjestänyt. Mutta puo-'
'\ Itbtaessaan C C L : n konventionia ja painostaessaan dmaa uniotansa,
M hajoittajat paljastavat itsensä siksi mitä he todellisuudessa 'ovat:
' -Kaivosmiesten union hajoittajiksi, jotka yrittävät kaapata tämän mai-jä^
hikkaan union mr. Millardin diktatuurin alaisuuteen. Tosiasiassa '
sfmMe^ejn^ tavallisesti luotettavista piireistä ilmoitettuj että Sudburyssa
i^^iif iyjiiskentelee ylläk palkalla ai-
V i k k i n kaksi miestä. , ^ , - N
; . 'Suomalaiset kaivosmiehet. Xlkää auttako toimettomuudellanne
t|ta| katalaa hajoitustyötä. Osallistukaa unionne» kokouksiin. Otta-
- liiäa henkilökohtaisesti täysi selko mistä todella on kysymys. Sanokaa
kaivosmiehille, että liiallinen voitonvarmuus'voi johtaa koh-likaiaseen
tappioon; Työ
ohjelman säilyttämiseksi ja hajoittajayöimieii tap-^^
ksi tulevissa vaaleissa. '
nbftia,' Toronitona, SndbioT^ Ja
liiton |a 100 el noiue nen^smki^
edes paotObk vaJ^
: Jaale lilolttelevaniLbon sanon, että
•MomoimbsUpaolve on: okienlaattt
i ulos sUIoin |aM»;«f ylcnantoi'
Jtahyanyaliay midymitne Ja «vt ne
ovat j i o i r a s s a - t o 0 i ^ ^ järjestää
meitä."
JA MB. BRf£W »
TAFUTTI KÄSllUOt
Ontarion väestd /on aprikoinut,
mllc&i el viime!c8ikulune£tten viUJcoJen
a i l u n a ole kuuUu mitääii e^iilbvoi-matilanteesta
vasteissa olevalta m i ­nisteri
Hon. Oeorge COialUesiltai V a e -
taus löytyy Ontarion /Banfiardista
vuodelta' 1S48.
Puhuessaan lainlaatijakunnan i s ­tunnossa:
xnaalisk; 18 pnä m r , Challies
sanoi: l^Toslasiassa ei ole mitään syy­tä
suureen hucäefitumiseensähkövol-matilanteessa..."
M r . ChaHIes va­kuutti;
että vähäinen yhteistoimina
kuluttajienötaholtaTatkalsee ^pulman
sanoen '"ratkaisee j w n : . . Ja meillä on
rlHtävästi sähkövoimaa teollisuudet,
farmeille Ja aemnoiUei?. ^äb^yoima-minlsteri^
opetli p i t l ^ j p U h ^ n s a seu­raavin
sanoin: /^Mnptihemie^
sähkö- Ja muut .probleemit -tulevien
vuosien ajaksi raticaistaan meidän
nykyisen pääministerincune •'<mr.
Drew) loistavana; urhealla päättä­vällä,
Johtajataidollai Johon vtämän
maakunnan väestö selväisti luottaa
Ja , j o n k a palveleminen on kunnia-d
s l a . " ' -
Ne, Jotka olivat silloin lainlaauja-kimnan
istunnossa, muistavat nsrt,
että tunnetulla • vaatimattomuudel-l
a a n r a r . D r e v : osoitti suosiotaan m i ­nisterinsä
sanoille. A. A ; MacLeod,
MPP.
LänpivaUat 4>yjat <YK:ssa) J^ylänr
met nepvostovenäläisen ehdotuksen
yleisegtäaaeistuksen supistamiselta j a
atomipommin i d e U o s t a . 9 e eivät Iia--
oU^ mukana kumpuisessakaan; N e
eivät halua rajojlttaa sotavarustelua^
eivätkäHahia valmistaa selvää ato-f
mlpommin j a siihen verrattavien asei­den
kieltoa, •..varaulkoministeri V y s -
hinski on kärsinyt selvän tappio:^
asclstariJsunta-aJatus on saanut. vOiV
makkaan-. takaiskun, rauhanasiaa ori
kohdannut ^ paha vastoinkäyminen.
' M a a i l m a jatkaa hävityksenV tiellä/
Varustelua jatketaan, uusia-aseita
kokeU^ä^, hävitysväiineitä varastoi-;
daan kasvavien miijcona-axmeijatn
varastojbln;:: Vallat marssivat aseel­lisen
rauhan muodostelmissa. Sosia--
lismln ja^kapitaJlsrnin l e i r i t ovat ole--'
massa toistensa rinnalla. Ne ovat
aselstettujg leirejä.. Rauhan sällymir
neh jättää varjoonsa ./kaikki : muut
kansalnvällset kysymykset,
• O n tunnustettava, että ulkominis­t
e r i Vyshtoski o n esitotynyt taidolla,
j o k a palauttaa muisliin Litvinovin
loistavan esiintymisen kansainliitossa
koimekymmenluvuHa, joHoln M n
taisteli kollektiivisen (turvallisuuden
puolesta Ja osoititi, että rauha o n j a -
kamaioni;^ Mutta M n taisteli kapi-
.talistLsta liittoutiunaa va^jtaan. Jonka
tunnusmerkkeinä ovat imperialismin
perinteelliset ominaisuudet: -ko va val­lanhimo,
sokea itsekkyys ja lyhyt­näköinen,
ahneus. 3a maailmanti?
lanteen lähempi erittely tekee täysin
käsitettäväksi, että Vyshinski epä­onnistuu
j a hänen epaonni^umisen-sa
syyt.
Ratkaisevana on tietenkin strate-gis-
poliitthien tilanne. Tuimusmer-kiUistä
sille o n ennenkaikkea, että
sosialistinen liittoutuma liallltsee
vanhaa maailmaa, SO. Eurooppaa J a
Aasiaa. Valtapenisteet Aasiassa
järkkyvät, se; alkaa käydä ilmeiseksi
kaukaakin katsaen.
Kapitalismi :ön menettänyt ot-'
teensä koko itä-Euroopassa. Suxu-in
•1
II
m.
softein, toinen väärin, kolmas'. •. ?
y: .Toisessa-paikkaa .lehteämme julkaistaan tänään "VVilliam-pojan"
s •l*ött Arthurin kirje otsikolla *• M i k s i vain 5 prosenttia Vapauden Port
ArthMTin tilaajakunnasta on CSJ:ssä?"
"Williä!tni-poika" on oikeassa esittäessään arvostelevan vaatimuk- ^
mä» j a paremmin Canadan Suomaljiisesta Järjestöstä ja sen ^rvok-
¥s;kaas'ta'työstä siinä^ ,
v5&<2S/: h Jäsenyyteen ja sitä> tietä työväenliikkeen: aktiiviseen toimintaan.
on yksi kysymys esitetty oikeasta lähtökohdasta.
- •'i:^ vMutta "W.illiami-poika" on käsittääksemme , auttamattomasti
. vääwssä*^"morkatessaan" portarthurilaisia siitä kun he eivät kansoita
ssikaläistä G S J : n osastoa. Se, ilahduttava tosiseikka, että- Port Arthu-Äsrin
Suomalaisista on niini suuri osa lehtemme ;Vapauden lukijoita, on
^5?^; ;in>^telÄen> eikä kielteinen seikka Se osoittaa, että portarthurilaiset
" ' vänaahmiehemme^^^^^^^O^^ työväenliikkeen miehiä -ja
naisia sekä sen, että G S J : n sikäläisellä osastolla on suuret kasvun mah­dollisuudet.
CSJ: n sikäläisen osaston väliaikaisen järjestöllisen heik-vj.
g^ kottduikin tilassa tämä.on.hyvä ja valoisa puoli asiassa, ^ t ä pitäisi
Hl ' i l p l l i tervjBhtiä — eikä morkaten sättiä.
, ' ^ ^Tämä johtaa meidät kolmanteen kysymykseen, jonka kirjoitta^ :
^ 'i^n'^kkänään Port .Arthurin osaston yhtenä joh-vtavdna
henkilönä "WilUaifii-pojan" olisi pitänyt marxifaisesti kysyä
>'G itsehtääti, että "onkohan minun ja muiden johtavien toverien kannan-
^^^^^^^MQ^^ varaa kun ei ole näin edul-i
iJist» > tilannetta voitu käyttää järjestömme rakentamisen hy-
•<;y^^ joukoissa
/"öle vika, vaan "johdossa". Yksi osa — ja ehkä suurin Osat:—arvoste­t
a l u s t ^ i i i l e e kieltämättä V eHtä tätä
Mutta tämä ei kuidenkaan
•KK
; 1 ^ maailmasta j a ryhtyä käyttämään arj^ostelun "ankaraa
s;j&inwsk^ muitay mutta ei. itseään vastaan, mikä luonnollisesti-f^
fi^iäÄ^hslgm työväenliikkeen itsearvostelun periaatteita. Pai- <s>-
^w johtavien toverien j a koko osastojenkin täytyy tällaisissa ta-
> jEä[ufi£issa omaksua vissi edesvastuu. ' ;
b'?i^^0^'^^emzzvai kysymys on sitten tämä: ''Onko tilanne p'arempi muilla
A rliSkilÖpakunnUla kum t
! ; ; | ; s ^ s ^ y k s e n asettaa. Tämäkin kysj^mys pitäisi esittää myönteiseltä
Jahtatphdalta,'sUlä Port .Arthurin tilanne ei ole "paha" siinä mielessä
i r|ttoun*irjoittaja sanoo. Mutta Vancouverin, Toronton ja monen muun
• W| *V ri^saston jäsenet sekä järjestön keskus voivat varmasti esittää toisen-
Mainittakoon kuitenkin, että C S J : n Sudbu-
•f^ ^ ryHJ&sastossa ön noin 250 Jäsentä. Jos suhde olisi sama, minkä " W i l -
• t^n^-poika" sanoo Pdirt .Arthurissa vallitsevan, silloin Sudburyssa täy-
|f '.tyis|;olIa 5,000 Vapauden lukijaa vaikka virallisten väenlaskutietojen
, Inukdan Sudburyssa on vähän toista tuhatta suomalaista aikuista ja
^ >-^|;',Iyoisikohan "Wiljami-poika" aloittaa, muillekin käytännöllistä
perustuvan poliittisluontoisen kes-g
' .^.tus^lun (missä Vapaus saisi täyden osansa) siitä, että mitä pitäisi .
/ ' t e h i j a niahdollisesti tekemättä jättää, jotta C S J ja erikoiresTtlsec I
P^rt^Arthurin osasto kasvaisi j a voimistui |i
H U K K U V A T A R T T UU
O L J E N K O R T E EN
" . . . Ohlang KalrSheK voitti;Sucho-win:
'taistelun^ 200;mallia pohjoiseen
Nankingista,* ailieuttaen kommunis­teille
130.000 miehen mieshukan, oma
mleshirt:ka. ollen väin 40,000. Se
osoittaa koko hjrvää sotataitoa k e i -
r a a l i l ta Jonka otaksuttiin - Jo hävin-rteen.
Jos kohta luö "vöibto e l lope-takkaan
K i i n a n fiisäUissotaa, n i i n se
antoi tuntuvan takapotkun - kommu­nisteille
Ja samalla totesi länsivalioil-
Is^ että Chlang o n yhä v i e ^ K i i n a n
voimakkain Johtaja; .^tävlelfir - t o n -
nattaa auttaa; koninäuhismin: m a a i l ­manvalloituksen
, pysäyttämiseksi
K a u k o - l c l Ä & ä . - i : t7anada6 U u t i ­set,,
marrask, 24 pnä.' '
TODELUSUUI^ ON .
TARUA KUMBIEMPI
, " . . . Kommunlstitv kontrolloivat
nyt koko Mandshurian Ja-i^vat ^saa-
•massa PohJoIs-Kllnan kontrolliinsa.
On arvioitu, etta näillä alueilla on
kommtmistien hallussa 88 prosenttia
•Kiinan kivihiilltuotannosta,; 75 pro­senttia
rautamalmlreservelstä, ' 85
prosenttia harkkorautakapasiteetdsta
Ja 95 prosenttia ieräskapasiteetista.
Mandshuria. Ja Pohjois-Kiinä tuotta­vat
suiu-imman osan •< ruoasta, r.siellä
ovat pääasiallisimmat teollisuuspiirit,
sekä huomatitavin osa noaaiL sulatti-:
moista.. Kans£a\isllla voimilla o n nyt
pääasiassa- köyhät. Ja- takapajuiset
osat. .*. U . S. News and JWoHd Report
on arvioinut: 'Kenellä-hyvänsä o n nä-^
mä voitot -.(Mandshurla-i ja- Pohjois-
Kilna) hänellä o n avain Kiinan* t u ­levaisuuteen.
Japanin tulevaisuus on
myös sidottu siihen, sillä Japanin teol­lisuus
tarvitsee Mandshiurian- Ja K i i ­nan-
kivihiiltä j a rautaa.'^ Toronto
Daily Star, marrask; 25 pnä*. -
V A N H A T PUOLUEET Y H T E EN
" O n aikä, että vanhojen puolueideii
Järjestöt.muodostavat lännen neljässä
maakuiuassa paljon voimakkaammaii:
j a pysyvämmän. " yhteistyöskentelyn
maakuntavaaleja v a r t e n . Y h t ä äM
on kansa, joka uskoo vapaaieen yrltts-liä'isyyteen
j a toisaalla se kansa, joka-ei
usko — sosialistit." — Saturday
Night, Toronto. — B r i t i sh Golumbias-sa
JiTManitobassa on tämä vanhojen
puolueiden yhteistoiminta ehtinyt Jo
n i i n pitkälle, että näissä maakunnis­sa
orijkons3ryatiiv/-r. j a liberaalien
kokoomushallitus". ' ^
<• • • ,
C A N A D A N TASAVALTA
"Pitäkäämmemielessä, että tasa­valtalainen
hallitusmuoto on ainoa
nilkä soveltuu Canadalle täydelleen
itseriälsenä maana. Canada ei tiedä
^'ehdottomasta' ^itsenäisyydestä ' m i ­tään
n i i n kauan k u i n sillä On B r i t a n ­n
i a n kanssa sama kuningas; Jonka n i ­mi
palautetaan: päivittäin m i e l i in l a ­kien,
valojen, vuosipäivien j a kuvien
a v u l l a . . . E i kukaan englantilainen
sen paremmin-kuin ranskalainen t a i
saksala'lnenkaan ruhtinas saata olla
Canadan" itsenäisyyden holvikaaren
päätekivenä." — Jacques Perrault,
L'Action Nationale, Montreal.^
EI O l E H E L P P OA
S O D A N L I E T S O J I L L A K A AN
• ''Englannin kaksi • vaikutusvaltal-slnta
kapi'talistil€hteä ^ Times j a
Economist — suosittelevat Ruhrin k y ­symyksen
uudelleen harkitsemista.
Miksi? Siksi kun 99 prosenttia Rans­kan
kansasta o n vihoissaan Marshali-
Bevin vehkellyst-ä sen hyväksi;" että
Rulurin alue annetaan takaisin Saksan
kartelleille; siksi kuÄ B r i t a n n i a n työ­väenpuolueessa
on kapina tämän;
skandaalin takia; siksi: k im maail­man
yleinen mielipide on kuohuksissa
isiltä...^' Valtuusmies Chas Slms,
Canadian Tribunessa.
osa Eurooppaa o n tullut ^«osiaUstise]^
taikka, on sellaiseksi- tulemassa. SOr-;
slalisml on kapitalisn)^
valtatekijä latinalaisissa maissa: I t a ­liassa,
^Espanjassa j a Ranskassa. K a ­pitalistisella
ryhmittymällä (blokillaX
ei ole luotettavaa lUttolaista tällä
mannermaalla. Sen, päätuklkohta,
USA, on kaukana kahden valtamereii
A t l a n ' i r i Ja Tyynen valtameren ääriin
lä. Britannian ^ ja-: Japanm saaria
voidaan pitää sen et>mtyömiettyinä
asemina. S a k ^ o n lyöty j a ituleevif--
pymään kauan; ennenkuin sen entir"
nen moraalinen j a aineellinen voima
tulee; palautetuksi- "^^Japani • ojj^ anie-rikkalaisessa
otteessa j a sen työväen-'
liike muodostelee Itsellpsn omaa po-iltiikkaa.
Kiinassa laajenee sosialis­tinen
< vaikutus - luoimonlain, vastustaV
mattomuudella. : Ranskan työläiset
muodosrtavat kätkössä olevan uhkan
kapitalistista sotapolitiikkaa vastaan,
j a vähemmässä : määrässä tämä p i ­tää
paikkansa myöskin Englannin
kansan syvistä riveistä. Tässä kan­sainvälisessä
asiaintilassa o n ilmeistä,
että sosialiskiin asemat vanhassa
maailmassa bvat selvästi yllvolmaiset.-
Sosiallsmln pelko j a viha slta k o h ­taan
haUitsee kapitalistista politiik­kaa.
Englantilainen työväenliikkeen
johtomies M o N e i l o n l i i n ^ämän sei­västi
todennut , eräässä pulvsessaan.
Tämä asiaintila on toisen maail­mansodan
poliittinen lopputulos. M u t ­ta
porvarillisen maailman on/vaikea
tunnustaa sellaista totuutta tulevan;
kansainvälisen politiikan kiei<ämät--
tömäksl perustukseksi. Se k i i n n i t ­tää
nyt, niinkuin ennenkin, ftoivonsa
sotiläalUfiJIn ,mah't.fteinoihial. Sillä
on, tiukasU käsittäen, ainoastaan yk-:
si poliittinen todistuskappale,-atomi-pommt
Vyshinskin puheen eräs tärkein
kohta käsitteli -juuri atomipommin
käyttökelpoisuutta painostuskeinona
•XJaA:n feapitalisitisen -ryhmittymäin
käsissä. Hän lausui mm.:
" O n tiu-haa l u u l o a j a suuren ereh­dyksen
t^evät ne, jotka luulevat, etr
tä yksi ainoa valtio omistaa atomi­energiaa
j a että sillä on atomipomnxi
monopolinaan. Sellaisesta luulosta
vaA johtua varsin vakava Ja v a a r a l l i -
''nen laskuvirhe. K i i n a t i e ^ i t t a a .tä­nään,
että se ei kykene valmistamaan
itomipommeja, j a mahdollisesti jotkut
muuiktn voivat sanoa samoin, ifiutr
•>ta on myöskin sellaisia valtioita, jotka
eivät anna sellaista .tiedoitusta, koska
•se e l vastaisi todellisuutta." ,
' o n selvää, että Vyshinski tietää;
^ i s e i ^ c l n valtion . k u i n USA:!! joka.^^
kykenee tuottjunaan atomipommeja,
-vaikka hän -ei paljastahut sen v a l ­t
i on ^nhneä.
Selvää on, että myöskin atomipom-mimonopoli
o n siirtynyt tai on siJr-tymäisillään
historiaan- Se tilanne,
jonka muodostuminen alusta alkaen
otettiin lukuun, o n tulemassa todelli-
.suudeksi.; ' Amerikkalaiset -luottavat
rvlelöi tuotantoetumatkaansa. -He,toi-,
-vovat, ef.ä tämä etumatka voi tasoit-
•taa heidän toivottoman strategisen
asemansa.
Siitä syystä he eivät suostu aseis­tusten
supistamiseen, siitä syystä he
eivät halua hyväksyä atomiaseen käyt­tökieltoa
eikä atomienergian tehokas­ta
valvontaa, siitä syystä he \torjuvat
sosialistisen- rauhanpolitiikan, jonka
— siitä he ovat tietoisia — täytyy
j<rtitaa ^sosialismin rauhalliseen voit­toon
vanhassa maailmassa jo lä-
Heleh Anderson-Coulson
ebdokltaaiia^Haimitoiuss^
- t v s
HamJIton.'~"'lonIokatm ensim-
;ii:$i:^.|iäiräi>ä pidettävien>biwi-j(
ia.VfsvaaUil^\ jkohokohtan» jan *8l-men
lyöväenebdoldiajun taiUtais-j^
isA 4ofeiittaff££ea byväJtc^i.' . '
' lEQlinen tydtäcn kontrolleri H e -
-: J e n : A ^ on- valtnus-
'; V niiesebdokliaana"
TaaUpiirlisä. 'VaituDsmics Peter
: Dmilop on oudeueen valtuusioles-ehdokkaana
seitsemännessä vaaj^
: 'piirissä Ja Harold Keeton, on eh-dokIi;
aana: Jcun^ vaaUpiins-
£ä. Heidän^ vakUobjelmässaan :ko-
. rostetaan' veroreformin tärkeyttä,
asuntojen' rakentamista, JnmnalUr
^ sia parannuksia"^'ja snarbisneksen
kaupungin t a l o l ^ liäätäniistä. .
-•aikka joka tapauksissa;.ä-irimmäi--"
sen vaikeasti toteutettavissa. JSe
voitaisiin .toteuttaa siten,^ että työ­väenluokka
-kapitalistisessa- maail­massa
noudattaisi sselväs'i sosialistis-r^
ta politiikkaa Ja : että sillä olisi a i n a ­k
i n Johtava vaikutusvalta. Niin . e l
nyt ole asianlaita.'. Jokainen tietää,
että iFriglaöinin .Xiahcoir. P a r t y - ja
Ranskan sosialistien oikeisto kulkee
Marshallin vanavedessä. ' Puolentois-tatusmajti
pienen maan oikeistososia-^
lidemokraateista eiiitässä yhteydessä
tarvit&s sanoa monta sanaa. Joka
tapauksessa ha ovat marionetteja i lr
man suurempaa merkitystä.
Ihmiskunnan -tähden, rauhan asian
tähden o n kuitenkin aina. toivottavaa;
että yhä suurempi osa Italian, Rans­kan,
Englannin, . Espanjan, Hollan­nin,
Portugalin J a länsi-Saksan työr:
Iäisistä kieltäytyy olemasta Amerikan;
imperialismin astinlautana, kieltäy--
tyy alistumasta kapitalistisen hyök-käyks^
lakeijamalseksi välineeksi,
maailman kasvavaa sosialistista sek-;
toria vastaarii' • -^BaUhan tuleva koh­talo
on heidän käisissään. He voir
sivat ratkaisevasti" vaikuttaa siihen.vj
että sosialismiin-kuljettaisiin r a u h aM
l i s ta tietä. "
Eikä ole nykyisin suurempaa sosia­listista
eikä : ylevämpää inhimillistä
tehtävää- kuin ensinnäkin jouduttaa
sosialismin toteuttamista ja toiseksi
•tehdä se sillä tavoin, että rauhailliinen
ja humaanien sosialismiin siirtymi­nen
käy mahdolliseksi.
Sillä sosialismi, merkitsee kestävää
rauhaa j a lisääntyvää yleistä hyvin-vcinti-
a, mutta kapitalismi merkitsee
sodanvaaran suurenemista, sotavarus-talujen
lisäämisitä, - talouspulia ja
joukkoköyhyyden ylläpitämistä. • Työ­väenluokalla
on hyvin, suuressa mää­rässä
vastuu siitä; kumpainersito vaih­toehto
toteutuu. Myöskin Suomen
työväenluokalla on tärkeä osuus tästä
vastuusta.
Työväenluokka :jä jokainen työmies
j a työläisnainen ori" velvollinen omalta
kohdaltaan .ratkaisemaan tämän k y ­symyksen:
Sosialismin puolestako var
sitä vastaan, rauhan puolestako vai
sitä vastaan? Yhteistyö kapitalismin
35.C0O t o n n in B r i t a n n i an laivaston lippulaiva H.M.S. Duke of York,
joka on -parhaillaan muiden sotalaivojen oheUa vierailulla Y h ­dysvalloissa.
— United K i n g d om Information Office
ää BC:n Electric-tajaf
pois Vancouverin kaupungin
liallinnosfa imlvk. 8 p. vaaleissa
Valitkaa Civic Beform-ehdokas mrs. Effie Jones
Vancouverin uudeksi pormestariksi suorittamaan
perusteellisen siivouksen kaupungintalolla " •
kanssa sosialismia, vastaan merkitsee
köyhyyden jatkumista 'ja .lisääntyvää
sodan vaaraa, mutta kaikkien palkka­työläisten,
kaikkien sosialistien, kaik­kien
työtätekevien ihmisten yhtsis-työ
-jouduttaa sitä toivottua päivää,
jolloin soaanpaln^jainen on voitettu
ja köyhyydenpeikko ajettu pakosalle.
Kukaan työtäteksväja ajatteleva igies
ja nainen ei voi erehtyä tätä /alintaa
tehdessään. ; ;^
•himpien vuosikymmenien aikana. .
(Mitä laveammin tutkitaan k a n -
sahivälistä tilannetta, sitä selvem­mäksi
käy, että ihmisUlä j a ihmis­kunnalla
nyttemmin on ainoastaan
yksi adnoa toivo, nimittäin toivo so-siallsmm
voitosta; Maailman; rau­ha
kapitalistisen Järjestelmän valli­tessa
näyttää olevan mahdottomuus
Vaimo saa "kollata"
miehensä taskuja
Cleveland. — Tuomari Samuel S i l -
bert sanoi täällä erään avioerojutun
yhteydessä, että vaimolla on täysi o i r
keus " k o l l a t a " miehensä taskut j a ot^
taa mistä n i i n paljon rahaa kuin hän
tarvitsee.
Tuomari Silbert sanoi lisäksi, että
miestä ei voida syyttää, vaimoltaan
varastamisesta enempää k u i n vaimoa­kaan
mieheltään varastamisesta.
Vancouver.— ^'Jos valitsette minut
pormestarin virkaan jouluk. 8 pnä
pidettävissä •. kunnallisvaaleissa, tulen
minä lopettamaan British Columbia
Electrlc-yhtlön herruuden kaupungin
asioissa j a palauttamaan jälleen voi­maan
kansanvallan kaupungin hal­linnossa-'/
sanoi :täällä divic Reform-.
yhdistyksen': vnimittämä pormestarin
ehdoKas mrs. Effia Jones."
"Vihdoinkin on a i k a uudistuksen
tekemiseen kaupunkimme poliittisissa
asioissa", sanoi tarmokas mrs. Jonss.
"Meidän on lopetettava se takaoyeri
politiikka J a ns salakähmäiset suiuiT-nitelmat
j a kaupat, joita vanha kaar­t
i on harjoittanut B C E : n johdolla^ jo
l i i an kauan.-
- "Meidän kaupunkimme pitää saada
uudet kasvot j a kansalaiset vaativat
'uutta jakoa'. Hevosten Ja kärryjen
aikakauden politiikan tilaille on saa­tava
nykyaikahien, tehokas, vuoden
1948 mallin -mukainen virta v i i vameri
kunnallishallinto.
'Meillä on monia: asloltäi j o t ka
odottavat ratkaisua; Meillä' on kysy­mys
mm. veroista,. halpavuokraisista
asunnoista,. l i i an täyteen ahdetuista
kouluista, y.m. M u t t a ennen kaikkea
on nigillä_liysymys B C E : n haxruuden
lopettamisesta kaupungin talolla. M i ­kään
edistys- ei saata tulla kysymyk­seenkään'ennet&^
In olemme ratkais-
' seet tämän kysymyksen", sanoi por­mestarin
ehdokas.
K A N S A N R I S T I R E T KI
"Joulukuun 8 päivään mennessä 'on
m4dän liitettävä; voimamme kansan
ristiretkeen vanhan kaartin heittäi
miseksi ulos kaupungintalolta^Ja e r i -
koisestikjn on meidän ehkäistävä toi­sen
'puolileettoman' pormestarin v a ­litseminen.
Joka istuisi Jälleen kansan
rasituksena sen- hartioilla. Kaupun­gintalolla'
on suoritettava perusteelli­nen^
puhdistus jouluk. 8 päivän jäl­keen
j a minä aion käyttää siinä uutta
luutaani jav tehdä hyvän työn: Vanha
kaarti' j a B C E tietävät, että mina^tu-len
täyttämään Vancouverin kansalle
antamani lupaukset j a siitä syystä he
ovat leimaniieet minut julkiseksi v i -
hollisekseen numero yksi.
"Tehottomina rämpineet :'puolueet-tomaf
pormestarit j a valtuustot, jotka
ovat olleet vuosikausia vallassa, eivät
ole täyttäneet velvollisuuttaan kansaa
kohtaan, mutta eivät ole koskaan jät­täneet
täyttämättä B C E : n määräyk­siä.
Meidän el tar\^tse tefiidä muuta
kuin palauttaa mieliin se m^atelemi-nen,
j o ta he osoittivat hyväksyessään
BGE:n,vvaatiman katuvaunukyytien
hlntain korotukssn,. viikkolippujen
käytön peruuttamisen ja ÖCE:n jul­kean
- toiminnan Boundary Roadin
suhteen. Niin kauan kuin meillä on
'puolueefon' pormestari; tulee Vancou­verin-
todellisina hallitsijoina olemaan •
B C E : n virkailijat.
VIIDES^KOLONNA
" K u n minut valitaan pormestariko
si tulen minä käyttäinään pormestarin
valtaa ja .'taistelemaan kaupungin
kaikkien komiteoiden jäsenenä niiden
poliittistEn viideskolonnalaisten jul­keata
kaupungin. asioihin sekaantu­mista
vastaan, jotka eivät Ole uskolli­sia
kansalle .vaan . ÖCfc:lle. -Nämä
mestarivehkeilijät, ahmivat käsiinsä ^
kaiken mikä on heidän ulottuvillaan.
He uskottelevat -edustavansa kansan
parasta mutta todellisuudessa ovat a i ­na
valmiit ms^ymään kansan j a sen
edut tälle ahnaalle monopooliyhty-mälle.
'Tormestarina toimiessani tulen
paljastamaan jokaisen BCEinkätyrm
Ja lujittamaan valtuuston sslkäran-kaa
rakentaakseni kansaa palvelevan
kunnallishallinnon. Kaikki kunnan
•4>
• "X
ii, Kbtitekoinen vakoilujuttu
vISudburyn poliisioikeudessa äskettäin pahoinpitelystä kymmenen'
'%ivtTd'Qii4j'in sakko^^ vasta viime kesäkuussa tänne tuo-.tl
] in venäläinen "koditon" ( D P ) Sergei Popoff pelkää'pyt kuulema hen»
ifxif^liiSi^-sX^ häi) on epäilemättä lukenut Gouzenkon nimissä kirjoitefun j
'Äiit^^ niin perusteellisestf, että osaa ainakinsen juonen ulkoa. Asian}
- k u l k i i on seuraava:
'<^9^^kii^&xtuX\\x mr. Popoff oli taas sekaantunut lain ja oikeuden käsiinj
— tällä kertaa todistajana jotakin toista -'koditonta" vastaan joka
sai oikeutetusti mutta ilmeisesti aiheetta kommunistiksi syytettynä
luvattomasta ampuma-taseen hallussapidosta vankilarangaistuksen.
Tässä yhteydessä mr: Popoff oli myöä antanut oikein jymyjbaastat-telun
paikalliselle Starriehdelle selostaen, että Sudburyssa toimii 6^
henkinen"kommunistinen: vakoilurengas", jonka jäsenyydessä on, ja
• me haluamme erikoisesti korostaa, NIMETÖN hotellinomistaja, neljä
NIMETÖNTÄ miestä j a yksi NIMETÖN nainen. Tämä NIMETTÖ­MISTÄ
ihmisistä,muodostettu-':kommunistinfn'vakoilurengas" uhkaa
nyt kuulema tätä kerran pahoinpitelystä jo.'tuomittua sankaria, joka
syystä tai toisesta.elää mieluummin "pelossa" kuin tekee työtä metsä-
^ kämpällä mihin hänet visseillä ehdoilla on sijoitettu.
Paikallinen Star-lehti antoi-keskiviikkona suuren huomion tälle
ikäänkuin tilauksesta tulleelle .''haastattelulle" ja julkaisi sen" kahden
palstan otsikolla etusivullaan.., Mutta.mitä merkitystä on sellaisella
'paljastuksella-'; niissä heitetään epäilen varjo jokaisen hotellinomis- •
tajan jajmöheri kunniallisen kansalaisen päälle? Jos kerran tällai­nen
/'kommunistinen' vakoilurengas-! toimii, niin eikö silloin ^pitäisi
jull^4ista näiden -'vakoiUjain" nimet, ettei syyttömiä ihmisiä aiheetto­masti
epäiltäisl?. Tai jos Sudbury D a i l y Star epäili niin paljon tämän
jymyhaastattelun todenperäisyyUä, ettei se uskaltanut julkaista sille
annettuja nimiä,kuten väitetään, niin silloin on sanottaa, että sudbu-rylaisia
on tarkoituksellisesti yritetty j)miäyttää.
Me puolestamme yhdymme^niihin sudburylaisiin jotka eivät ole
lainkaan huolissaan tällaisista niyöhästyneistä mätäkuun "paljastuk-
,sista'VyaJUi^iYOvat, että mr- Popoff voittaisi ainakin yhden "pelkon­sa"
kunniallisen työnteon pelon; sillä punakauhun lietsojien j a vakoilu-hysterian
keksijäin riveissä ilmenee -ylituotantoa siinä määrin^ että
sekin "artimätU"tuneneekarinattÄm'attomaksi,
PÄIVÄN PAKINA
Oletteko, Francon puolesta vai vastaan?
K u k i n suhtautuu Francoon omalla
tavallaan. Ne,/jotka ovat fasistlmie-lisiä,
pönkittävät häntä parhaimmaksi
luulemalla tavallaan. Selväähän se
on, että ystävää tuetaan.
Rauhaa rakastavat työläiset j a i n -
tcllektuaallt eivät ole koskaan hyväk­syneet
fasismia missään muodossa. Ja
siksi heidän taholtaan asetetaan J j r -
kästl fasisti Francoa vastaan. Tällä
hetkellä antifasistit 33 e r i maassa v a l ­mistuvat
"Vapaan Espanjan viik­koon",
joka alkaa joulukuun 1 päivänä
ja päättyy 8 päivänä. Tämän kamp­pailun
tarkoituksena on osoittaa maa­ilmalle
. kuinka vaarallista on , m a a i l ­manrauhalle
eräitten^ imperialististen
maiden yritys vetää Francon Espanja
Yhtsmeitten kansakuntien järjestöön.
Taantumuslehdlstö on valmistanut
yleistä mielipidettä Francon Espanjan
Y K : n Järjestöön hyväksymisen puo­lesta.
Isommista taantumuslehdistä
pikkurakkelhin saakka tekevät par­haansa
Francon puolesta. Niinmyös,-
k i n Toronton Vapaa Sana. Tietäen
vallan hyvin, että sen omassa lukija-piirissä
on huomattava määrä l u k i j o i ­ta,
jotka vihaavat fasisti Francoa, se
ei uskalla tehdä sitä aivan avoimesti
omissa nimissään. Siitä syystä se te­keekin
palveluksen Francolle Yhdys­valloissa
ilmestyvän "Newsweek'%ni-misen
aikakauslehden kirjeenvaihta­j
a n Edward Weintalln suun. kautta.
Weintal kertoo hastattelleensä fasisti-diktaattori
Francoa j a Vapaa Sana
j ulkaisi viime lauantaina pitkän t o i -
mituskirjoituksen tässä haastattelusta,
joka on F r a n c o n ' ylistystä. Seuraa-
.«assa onkin mainio esimerkki tästä
toimltuskirjoituksesta: .
"Welijtal aluksi mainitsee Francon
olleen puetun sangen vaatimattomas­ti,
eikä hänessä ollut jälkeäkään dik­taattorin
ylpeydestä j a kaiken lisäksi
hän oli puheissaan ; paljon vUpittö-mämpi
kuin monet demokraattisten
ir^aiden valtiomiehet itselleen suovat.
Päinvastoin, hän näytti jossakin mää­r
i n kainoKa j a mitä.kysymyksien joh­dosta
sanoi, se kaikki oli julkisuutta
varten, joten mitään sivuhuomautuk-t
i a ei ollut . .,."
Tässähän meillä 9n vasta pyhimys­ten
pyhimys, joka on paljon vilpittö-mämpi
k u i n esimerkiksi Suomen pre­sidentti
Juho faasikivi, Britaimian
pääminlsterfAttlee j a U S A : n presi­dentti
Truman, puhumattakaan nyt
Neuvostoliiton Stalinista. Franco on
tietysti yhtä "vilpitön'» j a "kahio"
k u i n Risto Ryti, Väinö Tarmer Ja
prof. Ernest Hentunen, jotka ovat tä­hän
saakka olleet Vapaan Sanan toi­mittajien
'jumalia; maan päällä. E l
"jälkeäkään diktaattorin ylpeyd*-stä:!^-
honahtaa Vapaan Sanan tohnittaja
Weintalin suulla; Polvilleen kaiketi
tällaisen pyhimyksen edessä pitäisi
laskeutua. v
Me kyllä käsitämme Vapaan Sanan
toimittajan tunteel Rrancoa j a toisia
fasisteja kohtaan. Silloin, k u n antl-komlnternln
akseli kävi pistimet ojos­sa
Neuvostoliittoa vastaan, Vapaa S a ­na
asteli. samassa tahdissa,: tosin hie­man
vaatimattomampana Ja taaempaa
na, itää kohti. Se ennusteli aivan s a ­moin
kuin Hitler,iMussoUnl, Taimer,
Hirohito ja Franco,.Neuvostoliiton p i ­kaista
kukistumista. v K u n kuitenkin
kävi, kuten suomalaisessa.sananlas-,
kussa sanotaan, että " J o k a toiselle
kuoppaa kalvaa, hän i t s e siihen l a n ­keaa",
k i n se sai pöksyt hlakan tuti­semaan.
K u n toiset pääfasistit kellis­tyivät
taikka Joutuivat vankilaan, n i in
jäihän ' kuitenkin elc>on; J a valtaan
FrancorJosta nyt tefidäah arkkienkeli.
Siitä syystä veisataan hänelle ylis­tystä,
johon velsuuscen Vapaan Sanan
t ohnittajakin on yhtynyt ja. lallattaa
Francon "vilpittömyydestä" j a : " k a i ­noudesta"
y.m.'Jumatollisista hyveistä.
. K o k o maailmalle 6n tunnettua k u i n ­ka
tämä "kaino" mies pääsi valtaan
Espanjas;
t y l , niin' hän kuljetti muhamettilaisia
maurilaisia Espanjaan, pelastamaan
'•kristinuskon". Sitten tuotiin, i t a l i a ­laisia
fasisteja j a saksalaisia natseja
omaa/Kansaansa vastaan. Kansalais­sota
muuttui interventIosodaksi,'kut€n
manalle mennyt Espanjan Jasavallan
presidentti . M a n u e l Azana sanoi.
Francosta tuli Hitlerhi j a Mussolinin
r e n k i ; - - ; •
Sodan päätyttyä alkoi Francon veri­nen
terrori. "Satojatuhansia tasaval­talaisia,
sosialisteja, kommiuiisteja,
liberaaleja, protestantteja, katolilaisia
ym. teloitettiin. Kuvaavaa Francon
persoonakohtaiselle raakuudelle on se
kun hän murhautti oman serkkunsa
eversti Bahamonten, joka tasavalta­laisena
puolusti Oeutan lentokenttää
maurien hyökkäystä vastaan. Telotus
Jatkuu yhä edelleen, Joflka ' koko
maailma tietää.
sa Ja kuinka ''vUpUtömästr
hän o n murhauttanut Espanjan kan­saa.
Franco vehkelli Espanjan tasa­valtaa
vastaan Vaikka'ölUdn antanut
sille uskollisuuden valan Ja ' v a l m i s t i
kansalaissotaa, kunkanisalalssota syt«
• Tällainen murhamiehen ylistys on
myös likainen häpäisy niitä kymme­niä
canadansuomalaisiaj kohtaan. Jot­ka
epäitsekkähiä lähtivät; Espanjaan
auttamaan sen kansaa vapaustaiste­lussa
j a lepäävät nyt tuntemattomissa
sankarihaudoissa-- eri puolilla Espan­jaa.
" V a p a a n Espanjan viikkona", me
koholtamme c a n a d a n suomalaisia
muistamaan Espanjan kansan sanka­r
i l l i s en taistelun vapautensa puolesta
Hitleriä, Mussolinia j a sen renkiä
Francoa vastaan J a osallistumaan jär­jestettyyn
kamppailuun sekä osaltaan
estämään ettei fasisti Francon Espan-
Jaa oteta Yhtyneitten Kansakuntien
Järjestöön. — tJotl.
ahdei
jjlen l i l a a ni
0 N O S I B O I
HELMI J A S
j haasteisiin V ,
KUSTI j oa
55haastamat1
' T . L I N D A LA
astaa Jack E v
inJSTI V I L I
^ L I K Y Y R I
^ u r i n haast€
EDWARD T
isteisiin. . „
OSCAR L I N
miion haasteis
isteeseen.
• L I L L I AN J i ^
a ja A k u Korh<
tti:niyöhäisiä ^
TILDA J A K .
, Matti Tolmo
in Elon ja N i kc
MANDI J A '
insa haasteisiin
OTTC L U N D
seen.
A I N O H E I SH
ini Hietalan ha(
MANDA A A ]
n haasteeseen jj
MR. J A M R S .
Anni Tapion ha
ASTRID J A I
iDon sekä Uuno
jiihin Wanupist
lOTTOHALM
en,'" • •
> Tässä kats
Ennen j u l
" Yhteensä
it käsitellään jull
dlisellä hallinnolla
ittavaa ja peljättä
ala. julkisesti -;6
tajien sekä ylelsöi
.Silloin ei enää;
mahonkihuoneest
täliden.
lELMAKOHTIÄ
llinä tulen esittäm
»ehdotuksia ki
tarpeiden ja väi
"Tulen taistelemai
ime voimaan halv
tovaunukyydeistä..:
"Tulen rakennutta
|)avuokraisia koteja
leikkikenttiä —; poij
;on rikosten teli:
"Tulen toimimaan
liikeveron voin
poistaaksemme
pienyrittäjien
iäksemme sen sum
ivaksi.- .. . - .'^
'Tulen ryhtymään
itaan alakaupungilla
parkkaustilantee
K A N S A N LII£
YLI $1
TOPAL
CCS
Saadaksenne hyvän :
Halutessanne tarkem
kääntykää
SWEDIi
600 DorcUesier S: