Vapaus, October 19, 1948

              0mM^^^^^ lokak. 19 p • — Tuesday, pct. 19
ItettB?irf gtonato caTHidlanH. -Etf
'^Uibetf Nor/6tti m?; AotlKirize^
lvi fcqotel das mall by the Post
CJfilpe Jlepattinent, Ottawa^ Pub*
Usbäl, ibrfee «edOy: To e s d a; y s,
T6m«km ftndSatnrdayB tqr Vapatts
Pid>JiÄtttii8 Onx^any U d . at 100-102
Telepbones: Business Qtflce 4HI281
E^torlai Office 4<4205. jyboager
E. SuHsL töitot W; Eklund. Uaiimg
addregs- Box 69r Sudbury, Ontario.
Advertlslng rates upon sppilcattoflu
Translatlon free of cbazge.
TItAUSHINNAT:
Cähadassaf 1 Vk- ÖJOO 6 kk.
Yhdysvalloissa: t vk. 7J» 6 kk. 3^
suomessa: . I vk. 750 6 kfc 4JJ5
8ia
Viikon lopulla paljastui Canaclassa Isiisriuokkai
kun saatiinlietää, että liittohallitus ioji Quebecin hudmattu-
V jen-p<äjUikko^ roomyaiskatölisen kirkon johdon ipyötäva^
- Sella laatinik syyskuussa salaisen hällinnollise minkä per
riKsteella: Canada otti vastaan neljä ranskalaista fasistia, jotka Rans­kan
oikeus oli tuominnut maanpetoksesta ja yhteistoiminnasta nat-sle
» kanssa.
Y^ityiskohtaisemmät tiedot näistä Vichyn haliko
&^ saksalaisten miehitysjoukkpjen hyyäksi ja oman maansa '
; - V j y ^ ^ taistelleista natseista on lukijan M
uutisosastolla tänään julkaistavasta selostiiksesta;;:Tässä yh-
; ; kiinnittää huomiota, vain seuraaviin seikkoihin:
:h'k^ maainpetturit saiyät
viirariömaiset i^^^ passeilla, -
' • 'Mutta tänä aikana tapahtui muuta»v;n. Harry P6llittilta,tu^
iuHa brittiläiseltä anti-natsilta kiellettiin pääsylupäCanada^^ sillii;
^rusteella, että hän on kommunisti.'/
Viideltä kaivosmiesten iinipn (M>IS\VU) yhdy.svältalai.^lta j
festäjäitä kiellettiin Canadassa oleskeiuluvan jatkaminen, vaikka h.*
olivat tässä maassa laillisten passicin perusteella Mainita myös sopii
^ i ä k . ö . kaivosmiesten unio sai sodan aikana Yhdysvältain^^ h
V^.^^ ponnisteluista sotatoimien edistäi^l-
.^^^^ kansainvälinen yarä-pribidentti
ReidJRöbison, kansainvälinen järjestäjä RudyHanson j:i
V kolme rnuutätöiW
1. Kolmas yhtä räikeävastaköhtä on se kun Hitlerin natsien ^^^y^^^
;; nöri ja; sorron alla olleet jJtiutalaiset, jotka saapuivat väärillä passeilla
paikoiaisihai €a jasuurielei-'
seii''laillisuusperiaatteen
y Marie bessiireäiiltin ja resiirssiminister^ MacKin-tjoiiih
esittämät puoltolausjeetnäiclen ranskalaisten natsipetturien pup-fcrta
tjvat sitäki muistetaan, että toimiessaan so;
V däA oloissa Saksan natsien hyväksi nämä ihmishylkiöt auttoivat sodan
1; ixuuMiinla hä lukumäärän lisääntymistä. ^Toimiessaan
::i(pan aikana natsien hyväksi nämii miehet toimivat eiisikädesslä omaa.
VinröalaaiiHRahskaa vastaan, mutta^^ s myös kaikkia Yhtyneitä
• Kans^ Tekopyhät; puheet näiden
> wän fierroiila ei^^^^^^^ jojjden.perusteella
he'voisivat nousta^R öikeuislailoksen yläpuolelle ja mitätöidä
:-:;sen.iritaiwat;päät(^ \;^:::•^/••••:•;:•
y ySäAden petturien pääsy Canadaa n on loukkaus $,anskän paljon
kärsihytiä kansaa kohtaan Ja .samalla seliaiheiv teko/ mn^a saattaa ^^C^^
. nadan arvovallan hyvin alhaiseen kurssiin kaikissa Euroopan niaissä,
jotka katkerien kokemustensa perusteella vihaavat kuin ruttoa}natsi-
/ johtajia ja heidän ysitäviääin/Kansallisen maineen puhdistama kari- ;
: : säirivSlisen. oik^ demokraattisten vakaumusten vaati- ;
mukiesta nämä nätsikojlaboraattorit olisi ilman mUuta'-lähetettäv^^
•takaisin-Ranskaan. ;''••k-i/
yyyjos: he Ranskan oikeudessa voivat todistaa ''syyttömyytensä"
niin otettakoon asia uudelleen käsiteltäväksi, inutta siihen ast pVät.
kaikkialla niaa
\ ttirieita natsirikollisia:
Kirj. P. MertanMi
mi-
: Vaikka Jehovan todistajien Uskpnriölliset ja nmutk^^^
liat eivät ehkä saakaan hiiomattavampaa, kannatusta sen paremmin
Väjpiäudeh. lukijakunnan kuin. Canadan .suomalaisten keskuudesisä
yieensä, niin yhdestä asiasta me olemme tinkimättä mel^ yksimieli­siä:
Jehovan todistajilla täytyy nilä oikeus jMlvella jiimalaänsa oman­tuntonsa
ja vakaumustensa mUkaisestil Jos tänään kielletään Jeho-vanrtodistajilta
tämä perusoikeus, niin huomenna se voidaan kieltää
luteHlaisen kirkon jäseniltä ja sitä seuraavana.vähemmistöiltä heidän .
usköhnoHiset ja poliittiset vapautensa.
Tosiasia, yaikka aivan liian vähän tunnettu, on myös se, että Je-hovan
todisitäjilta (kuten erinäisiltä työväenjärjestöiltäkin) bn Que-"
becin maakunnassa hyvin Omavaraisella tavalla kielletty nämä oikeu­det.
Ja jos tässä suhteessa ei tehdä jotakin, niin jokin toisen vähem­mistöryhmän
uskonlahko taiki^rkkp voi joutua samanlaisen vainon koh-teeksi.
^''^
yaUitsevan vainon ja sorron johdosta Jehovan todistajat keräsivät"^
jo viime vuonna 500,000 nimeä anön>.ukseen, että; liittohallitus laatisi
Canadan Oikeuksien Lain. joka muiden siviilioikeuksien ohessa ta-^
kaisi myös Jehovan todistajille uskonvapäuden. Nyt Jehovan todis-
Ujat suorittavat uutta niqienkeräystä tuiki tärkeästi tarvittavan Öi-
• keuksieri Lain puolesta ja tarkoitus on tällä keraa saada tänriän ano­muksen
tueksi vähiiitäänl.OOO.ÖCfO:nimeä. Lehtemme;V •
telee, että maanmiehemme yksimielisesti antaisivat kannatuksensa täl­le
nimerikeräykselle. Ja me haluamme erikoisesti korostaa, että ky­symys
ei ole lainkaan siitä, hyväksymme me Jehovan todistajien kat­santokannat
ja menettelymuodot vai emmekö hyväksy, vaan siitä, että
, jos yhden yähemmistöryhmän tai järjestön dömokraättisetoikeiidet
kielletään, niin silloin ovat kaikkien-kansalaisten siviilivapa^u^^
rässa."-:
^^^^ : X yleensä ori ehkä tarpeellista allevn\'ata,
että tällainen nimenkeräys on hyvin vqiriiakas keino milPd tavallinen
kansa yoi ilmaista tahtonsa hallit ukselle.; Tätä meneteimaä on Cana-dassä
käytetty jo ns. Perheyhtymän; päiviltä alkaen. Britahniassa
anotituskirjelmien laillisuiis on tunnustettu jo 250 vuotia sillä Englan­nin
oikeuksien laki (vuodelta 1689) säätää: ''.Alamaisilla on oikeus
esittää anomus kuninkaalle ja kaikki pidätykset ja sjytökset tällais­ten
anomusten suhteen ovat laittomia." Kaikilla kansalaisilla pn oikeus
järjestää anomuskirjeidenJähetys tai osallistua siihen. Demokraatti­sen
Jiallituksen kannalta tämä on suositeltava menettelymuoto, sillä
sitenhallitus saa tietää, mitä kaiisamäiirätystii'asiasta ajattelee.
Mitä taas tulee asian tärkeyteen, niin siinä suhteessa lainaamme
Canadan suurimman protestanttisen kirkon päppiskonferenssin (kesä­kuussa
1948) Quebecin siviilivapauksia käsittelevästä raportista seu­raavaa:
Tc voitte pifaä kokouksen, jos kukaan ei sitä tiedä.
Quebecin maakunnassa ei old eniiä täydellistä kokoontumisvapautta.
On selvää, että nämä lait Imunalukkolaki ja muut),nostavat hallituk-
.sen ja sen ministerit vapaan yhteiskunnan lakien yläpuolelle ja tekee
, valtiosta alamaisten herran. Että tämä on mitä tärkein asia se ilme­nee
siitä kohtelusta minkä Jehovan todistajat ovat saaneet . .
Lehtemme lukijat ovat aika-a'ottain saaneet nähdä, miten mieli­valtaisesti
Jehovan todistajia on Quebecissa kohdeltu. Mutta tässä
on joitakin lisätodisteita: Yksistään Montrealin piirissä On tulossa oi-
Tpnmto. — Kiihkeän sotaisen mieli­alan
lietsonnan.keskellä bn syntynyt
myöskin, vastakkaista toimintaa —
rnuhan puolesta. Eri kansankerrok-gista'
muodostettu RaahaneiioTOsto
Järjesti tääim ylelaen puh^^^^^
BathtnBrst, yhdIÄyn*essä kirkossa;
Johtavana puhujana oli prpf, Harry
P, Ward. Yhdistyneen kirkon pappis­seminaarista
New Yorkista. Kokouk­sessa
puhuivat myöskin puheenjöhta -
Jana toiminut pastori Perkins ja Ja­mes
Endlcott, Joka on syntynyt' K i i ­nassa
lähetyssaarnaajan poikana, jos­sa
hän on seurannut isänsä jälkiä
noin 20 vuoden ajan.
, Seivätajuisteh puheiden Johdosta
voidaan tllyaisuutta pitää erikoisen
•onnistuneena. Kokouksen lopulla saat­toi
havaita kuulijakunnan voiman ja
itseluottamuksen kasvaneen sen avut­tomuuden
tilalle.' mikä on timkeutu-niassa
kansanjoukkoihin sotahysteri­an
lietsonnan johdosta.
Mitä voin tehdä rauhan hyväksi?
kysyi prof. Ward. Hän selitti edes­sämme
olevat tehtävät, niiden tärkey­den
ja arvon, hyvin vakuuttavalla ta­valla.
Vaikeudet eivät ole suinkaan
vähäiset — Jä aika rientää. Ihmiskun­ta
kulkee tuhoaan kohden elleivät rau­han
hyväkil toimivat voimat kykene
sitä ehkälsemÄän. • ^" V'.- : ,
Edellistä maailmansotaa vältettifn
"joukkdmiu-haksl" Ja seitfaava tulee
siksi vieläkin ; suuremmassa määrin,
ellei sitä ehkäistä. Olemine vajoamas­sa
jälleen siihen raakälalsuuteen, Jon­ka
Jätimme taaksemme jo kauan alkaa
sitten. Menneinä aikoina oli sodan­käynti
siviili väestöä vastaan hyvin
rajoitettu koska yleisesti hyväksyttiin
siviiliväestön loukkaamattomuus. Nyt
puhutaan kuitenkin avoimesti siviili-väeatöh
tvftioamisesta.
Prof. Ward arvosteli erikoisesti niitä
Englannin kirkon korkeita johtajia,
jotka ovat''välttäneet ettei atomipom­mia
muka käytettäisi siviiliväestöä
vastaan. Olivatko he silloin nukuk­sissa
kun niitä pudotettiin Japaniin ?
Atomipommeilla uhataan kokonaisten
kansain olemassaoloa "länsimaisen si­vistyksen"
nhnessä, Mutta niillä ei
kuitenkaan kyetä, ehkälseinään sosi­alistisen
yhteiskuntajärjestelmän syn­tyä
Ja kehitystä. Vaikka NeuvostoUit-io
ei olisi olemassakaan niin siitäkin
huolimatta syntyisi sÄlallstlnen yh­teiskunta
koska kapitalistinen järjes­telmä
taistelee parhaillaan omien si­säisten
ristiriitaisuuksiensa kärtssa.
Näiden vastakohtien käsittäminen on
erikoisentärkeätk, sanoi prof. Ward.
poistamista — kuted esim. Kcreasta •—.
Julistetaan se vilpilliseksi. Kun Neu­vostoliitto
vaatii keskusteltavaksi .so­dan
vaarasta; vältetään sen johdosta,
että Neuvostoliitto haluaa käyttää si­tä
propagandatarkoittaksiin: . Nämä
länsimaiden selitykset ovat:kuitenkin
huonoja verukkeita, Tietäeh saavan-;
sa enemmistön äänistä puolelleen yrit­tää
Yhdysvallat käyttää Y K :n koneis­toa
tarkoitustensa pakolla toteutta­miseen,
vaikka se on YK:n peruskirjan
säädösten vastaista. Ncuvostoliltto^i-tää
tarkoin kiinni -^sodan, kuluessa
tehdyistä sopimuksista, joihin nähden
Englannin, pääministeri .Attlee sanoi.
kerran,"että niitä ei; voida Idrjäimel-ilsKtl
noudattaa, mikä m€rk*itsee nii­den
muuttamista. ^: ; •
TULEEKO SOTA? ;
' Cähadasta'voisi'muodostua pienten
Johtaja rauhan puolesta. Mohet maat,
kuten tkiotsl Ja Norja, odottavat sitä,
sanoi puhuja. .Kaikkialla kysytään:
Tuleeko sota? Hän sanoi aina.;vas­tanneensa,
ettei " se ole vatsln; lähellä,
mutta että' "sota ttilee kult^njfin ellei
Yhdysvaltain ulkopoUtiikkä ' mäutu.
Siihen esitetään tavallisesti aina ky­symys,
"Eikö se., (sota) olekaan Neu­vostoliiton
syy?'' • '
"Jos Jcöus piisi maan j ^ U ä . olisi
häh varmasti mukana tässä kokouk­sessa
tänä iltana", sanoi pastori Per­kins.
. ' r , - ' : , y y - .
• Kokouksessa .kehoitettiin kaikkia
rauhaa rakästäyia ihmisiä pikaiseen
toimintaanrauhan' puolesta ja selit­tämään
niitä syltä, Jotka ovat sodan-lietsonnan
takana. Koköiis Itijittl
Rauhanneuvostoa , eri". kansankerrok­sista
valituilla lisäjäsenillä.
TOINEN KOKOUS
Nieuvpstolilton syyksi selitetään ny­kyään
kaikki, vaikka syyt ovatkin
päinvastaisella taholla.
Rauhanliike kaipaa kalkkia edistys­mielisiä
Ihmisiä toimimaan rauhan
puolesta, pelastamaan Ihmiskunnan
«itä uhkaavan sodan tuhosta; Tähän
Jaloon työhön olisi kaikkien osallistut­tava.
*
Torontossa pidetäänkin piakkoin toi­nen
suuri • rauhankokous, nimittäin
marrask, 7 pnä Massey-haälissa. Tä­hän
kokoukseen tulee puhumaan Can­terburyn
tuomidrovästi Hewlett John­son
ja tulee se olemaan tärkeä merk­kipäivä
Toronton rauhanliikkeen his­toriassa.
Siitä ei ole epäilystäkään etteikö
kaikkien kansojen valtavat enemmis­töt
ole rauhan kannalla. Mutta se ei
riitä koslca me elämme sellaisessa his­torian
ajankohdassa, mikä vaatii jo­kaisen
osallistumista taisteluun rau­han
puolesta. Kansainvälisten riitai-suuksien
ratkaisuun ••• löytyy onnelli­semmat
ja paremmat ratkaisukeinot
kuin aseiden kalistelu.
Totuus on saatava 'selville. Neu­vostoliitto
on aina osottautunut val­miiksi
keskustelemaan rauhan asias­ta".
Berlinin kysymys ei ole pääkysy-mys,
mutta sitä käytetään välikappa­leena
sodan lietsonnassa."
Wall Streetin miehet pyrkivät löy­tämään
sodasta taloudellisten .kysy­mysten
ratkaisun, omassa maassaan
uhkaavan; kriisin kiertämiseksi. Tilas­tot
osoittavat joka kolmannen miehen
työskentelevän nykyään Yhdysvallois­sa
; joko välillisesti tai suoranaisesti
sotateollisuuden varana. Ei]tö^
anna ajattelemisen aihetta? Eikö työt­tömyyden
ehkäisemiseksi löydy ,mir
tään muuta keinoa kuin sotateollisuus,
joka lopulta johtaa sotaan?
Tämä kysymys koskee kaikkia kan­soja!
y •."
liin ta
as
Toronton ratapihalla ajoi äskettäin veturi tavaravaunujen päälle, joka aiheutti huomattavaa vahinkoa. Onnettomuudessa löukkaan«ni
veturin kuljettaja ja lämmittäjä. "imnx
Mi?|Nfelsea i|H^
H:giR koiips^iin
Me canadaläiset' tiedämme, että ai­noatakaan
divislohäa. • N.-lilton so­tajoukkoja
ei:oIe raJölUamnrie, Itikuun-ottamatta
niitä. Jotka oVat aselejposo-pimusten
mukaisesti vallatuilla^ alu­eilla.
Paatunein taantumiiksen Edus­tajakaan:
ei Ilkene osoittamaaii,. että
Neuvostoliiton isötajoukbt olisivat jos­sakin
rauhan-uhkana.
;; Mutta miten' on monien, muiden
maiden; Iältä? Monien maiden sota­joukot
ovat maapallon eri osissa tais­telemassa
eri: kansaktmtien Itsenäi­syyttä
vastaan ja täantumuicsen puo­lesta.
Yhdysvallat on lähettänyt K i i -
naan. saitojen miijöorilen dollarien ar-^
vosta sotatarvikkeita Kiinan sodan
pitkittämiseksi, eikä tietenkään sen
ehkäisemiseksi. : Samoin on asianlai­ta
Kreikassa, Indoneeslassa, Vietna­missa
jä muualla. Yhdysvallat varus­tautuvat
maailman kaikilla kolkilla,
rakentaen tukikohtia laivastoa Ja il­mavoimia
varten; Amerikkalaisen
gängsterismln tapojen mukaista on
mennä naapurllrtv Ja revolverit mo­lemmissa
käsissä sanoa: keskustellaan
nyt asioista. Tämän luontoisiksi ku­vasi
prof. Ward Yhdysvaltain neu­vottelut
NeuvbStoUiton kanssa. Sen
takia on luonhoUIsestl mahdoton saa­da
aikaan-Tnltään , yhteisymmärryk­seen
perustuvaa sopimusta .
Kun Neuvostoliitto esittää sotavoi­mien
vähentämistä tai sotajoukkojen
Ei löytynyt poliisia
^^poliisivaltiosta"
KJrj. ANNA LOUISE STRONG
Praha. — (ALN) — "Olkaa varovai­sia,
te olette nyt poliisiyaltlossa"; sa­noi
Britannian lähetystön eräs korkea
virkailija Britannian unlojen lähetys­tölle,
joka parhaillaan vierailee Tshek­koslovakiassa.
Seuraavana päivän lähti lähetystö
vierailulle tshekkiläisten unlojen kou­luun,
Jevanyyn, Palatessaan Prahan
päivälliskutsuille pysähtyi heidän au­tonsa
v punaisen pysähtysvalon eteen,
jolloin 16-vuptias lÄoottoripyörällijä
ajoi heidän autonsa päälle.
El ketään loukkaantunut, mutta au-tonajuri
kieltäytyi poistumasta pai­kalta.
Hän sanoi etsivärisä poliisin,
joka voisi todeta tapauksen ja samalla
ottaa muistiin mbottorlpyöräilijän ni­men,;
Jolca oli sjryUinen hänen autoiw.
sa vioittumiseen.
Poliisia ei ollut näkyvissä. Britti­läiset
Juoksivat katuja ylös Ja alas et­sien
poliisia. Jotta eivät myöhästyisi
päivällisiltä. Kesti Jonkun aikaa \en-nenkuin
poliisi löytyi. Hän totesi, et­tä
puskuri oli vääntynyt, mutta ke­tään
el ollut loukkaantunut otti pojan
nimen Jä moottoripyörän numeron
muistiin.
Kun he saapuivat myöhästyneenä
pälvälllslUe niin he tapasivat lähety^-
tävirkallljan, Joka oli antanut heille
] varoituksen.
"Tiedättekö miksi olemme myöhäs­tyneet",
he kysyivät klusottelevasti
häneltä "Meidän oli vaikea löytää i ä ­llisiä
tästä 'polUsTvaltiosta'."
Brittiläiset eivät
pidä sotapuheista
Lontoo, — (ALN) — Britannian hal­lituksen
puheet sodasta saa entistä
enemmän vastustusta uniolssa. Trans­port
and General Workers Umon
Lontoon 'komitea, joka edustaa 70.000
Lontoon linja-auto- ja katuvaunulli-kenteen
työläistä, on hyväksynyt pää-töslauseen
Jossa tuomitaan hallituk­sen
jäsenten sotakiihoitus.
Toronto. — Täällä viime viikolla pi­detyssä
Toronton naisten räuhantoi-minnan
komitean kooUekutsumassa
kokouksessa oli saapuvilla 50 naista,
jotka edustivat kansallisia Ja paikalli­sia
naisten Järjestöjä, Jotka ovat kiin­tyneet
rauhan; isäilyttämiseen. .Ko­kous
hjrväksyi nirs. Dorise Nielsenin
edustajakseen Helsingissä pildettävään
Naisten Demokraattisen Maailmanlii­ton
toiseen kongressiin.
Mrs. Nielsen tuli tunnetuksi kaik­kialla
Canadassa toimiiuiastaan rau­han
hyväksi ollessaan . liittovaltion
parlamentin jäsen, jossa ominaisuu­dessa
hän julisti alahuoneessa pitä­mässään
n e i t s y t puheessaan, että
"naisten tarkoitus on eiämän säiiyt-täminen,
eikä isen tuhoaminen". Hy­väksyessään
nimityksen. edustajaksi
Helsingin kongressiin sanoi hän:
"Meidän naisten on rakennetta­va
elävä barrikaadi rauhan puo­lesta.
Hallituksemme käyttää 300
milioPnaa dollaria sotaan valmis­tautumiseen.
Se on kymmenen
kertaa ^nemmän mitä se käyttää
kansan terveydenhoitoon."
: Hän totesi edelleen, että 50 pro­senttia
kansamme koululapsista kärsii
taudeista ja vioista. Jotka ovat tavalla
tai toisella älhetituneet puutteellisesta
tai sopimattomasta ravinnosta Ja että
ainoastaan 13 miljoonaa dollaria tar-vitlalslin
Canadan kaikkia koululap­sia,
käsittävän terveydenhoitosuunni-telman
toteuttamiseen. Me, jos ku­kaan,
olemme rautaisen esiripun ta­kana,
kapitalistisen sanomalehdistön
rautaesiripun takana, sanoi mrs. Niel­sen.
_ •,':„• • ••.
Kokouksessa oli saapuvilla myöskin
edustajia Albertasta ja Nova Sco-tiasta,
jotka lupasivat myöskin toimia
mrs. Nielsenin Helsingin kongressiin
lähettämisen hyväksi.
Kokouksessa saapuvilla olleet edus-
; tajat lupautuivat innostuneina hank­kimaan
varoja tehdäkseen
että mrs. Nielsen on yksi Canadan
naisten Helsinkiin; lähettämistä edus­tajista.
Kalkki tähän tarkoitukseen lahjoi­tetut
varat on lähetettävä Women's
Committee for Peace Action sihteerille
osoitteella:' Mrs. Edna Ryerson, 528
Palmerston Blvd, Toronto, Ont.
Vie maan öE
Helsinki. — Vastarinta Fagerholmin
tilapäistä mutta siltikin turmiollista
hallitusta vastaan kasvaa päivittäin.
Elokuun 9 pnä oli maalaisliittolai­sessa
"Pohjolan Sanomissa" 'johta­valla
palkalla julkaistuna artikkeli,
jossa Jjrrkästi tuomitaan menetelmät,
• }• Joilla Suomen nykyinen hallitus ntiuor
doslettiin ja samalla sanotaan, että
tämä hallitus johtaa Suomen ulkopo­liittiseen
umpikujaan. Artikkelin kir­joittaja
on Pekkalan hallituksen mi­nisteri
Lauri Kaijalainen ja se osoitr
tavä sellaiselle tielle, jonka kautta
vältetään se turmio, minkä pahat en­teet
fiittyvät nykyiseen tilanteeseen.
Noottien vastaanotto ja niiden tausta
venäläisessä lehdistössä ei jchda Suto-men
kannalta onnelliseen .ppmää-räan;
Toisin sanoen ön löydettävä
ulospääsy .vaaralliseksi rnuodo^turiees-ta
asemasta, johon clerams joutumas­sa:
Mitä:pikemmin tämä tapahtuu,
.^n parempi.
On puhuttu paljon Suomen ja Neu­vostoliiton
hyvien suhteiden tärkey-taa,
että myös! maalaisliiton vastuun- destä.: Mitään ei ole lyötävä laiinin.
Varinaksi;!-"'^^^-
Kirkossakäynti vähenee
Britanniassa
Lontoo. — Kirkollisten piirien tilas-tojeii
mukaan kävi Britanniassa v.
1889 kaikkiaan 36 prosenttia maan ai­kuisista
ihmisistä kirkossa. Vuoteen
1945 mennessä kirkossakäyvien ai­kuisten
luku oli laskenut 18 prosent­tiin
Ja tänä vuonna sanotaan vain 10
prosenttia asukkaista käyneen kir­kossa.
' '.y^r I
alaisissa piireissä tajutaan nykyisen
tilanteen kestärnättörhyys.
' Kukaan el voine olla enää sokea
siihen tosiasiaan nähden— kirjoit­taa
ent. ministeri Kaijalainen —.
että suhteemme Neuvostoliittoon
ovat viime viikkojen aihsana kehit­tyneet
hyviä välejä silmälläpitäen
; tavalla,, joka on omiaan herättä­mään
vakavaa huolestumista. Kak-
;' sl neuvostovenäläistä lehteä, jotka
• edustavat arvovaltaista naapuri­maan
mielipidettä, on esittänyt to­teamuksia,
jotka antavat ajattele­misen
aihetta. Suomen lehdistö
erältä poikkeuksia lukuunottamat­ta
ei ole näitä lausuntoja selosta­nut.
Niiden kärki kohdistuu suo­raan
ja peittelemättä nykyistä hal­litusta
vastaan.
Kirjoittaja jatkaa:
Sen seikan tärkeys, että uhanalai­siksi
: Joutuneet suhteeinme .• itaisesn
haapurimahsn on; säilytettävä tai ci-keaihmin
sanoen palautettava hyvälle
kannalle, ei kaivanne lähempää selvit­telyä.
Olematta vailla merkitystä
rauhallisemmissakaan oloissa, hyvät
suhteet vaativat kaksin verroin huo­miota
sellaisessa epävarmassa* tilan­teessa,
joka nykyisin maailmassa val-
Olemme tulleet ajankohtaan, jossa
tapahtumat helposti suistuvat niiltä
raiteilta, joiden vallitseva hallitusr
suunta katsoi olevan selviä ottaessaan
ohjakret käsiinsä ja yrittäessään läh­teä
viitoittamaan uutta tietä, jolle
hetkelliset ajanmerkit näyttävät ta­kaavan
' eräitä tilapäisiä mahdolli­suuksia..
On näin ollen erinomaisen tärkeää,
ettei «tilanteen, johon sisältyy monia
laskemattomia ja edeltäpäin arvaa­mattomia
tekijöitä, sallita Jatkua. Mi­tä
kauemmin nykyistä olotilaa kestää,
sitä enemmän rajoittuu maan tämän­hetkisen
hallitussuunnan kyky jatkaa
asiain hoitoa niiden tunnustähtien
alla, joita se pitää toivottavina ja to­teuttamisen
arvoisina.
Sen vuoksi on vaara, että tapahtu­main
ktdku muodostuisi onnettomaksi,
• ajoissa poistettava. Kehitys on öhjat-jotta
annettaisiin ^älle oikeaksi myöh-netylle
katsantoliannalle jälleen sen
ansaitsema arvo myös käytännössä;
Viimeaikainen asiainhoito on
johtanut siihen, että Suomessa on
nyt vallassa sosialidemokraattinen
vähemmistöhallitus. Se taho, jolla
siitä on vastuu, on tiedossa. Tästä
johtuen on selvää .ettei pyrkimys
määrättyyn päämäärään ole halli-
; tusta*muodostettaessa ollut ratkai-seva
tekijä.
Pikemminkin sokeasti vaikutta-
\: vat inhimilliset näkökohdat, yksi­löllisesti
väritetyt tilannearvioinnit
- ovat sanelleet uuden hallitiiksen
yllätyksellisen synnyn. Tässä yh­teydessä
ovat tulleet selvästi näky­viin
ne persoonalliset pyyteet, jot­ka
muodostavat poliittisessa elä­mässä
laskemattoman tekijän.
Ne voivat, ihnieellistä kyllä; määrä-
:tyssä tilante:sssa - - kuten nyt on ta­pahtunut
— ahtaa harhauttavan ku
van. jopa kansaniBnemmistönkin pyr­kimyksistä.
Sanomme; harhauttavan,
sillä tosiasia on, ettei tämä kansa tule
kokeniuksiensa jälkeen kannattaiiiaan
rnitään uutta kohtalokasta varomatto­muutta
maan politiikassa.
Kansa on ollut varovaisen politii--
kan tuloksiin tyytyväinen jar haluaa,
tällaista politiikkaa luulfeksemme
edelleenkin.
Nyt on kuitenkin tosiasiallisesti
muutos tapahtumassa "-politiikkamme
arvcsielussa ulkomailla. Idän ohella
kuuluu varoittavia ääniä myöskin län­nestä;
Ilmakehässä väreilee siis pahoja
ienhemerkkejä.^: Meiltä kysytään:
merkitseekö jonkin yksilön tai puo­lueen
kunnianhimo enemmän kuin
maan tulevaisuus? Tämä kysymys
jäänee yastausta vaille ehkä siihen
saakka kunnes eduskunta kokoontuu.
VainSaO puuttuu .
iTaihleessa saapui :
[sekä suuri määrä i
flihiii tavoite on si
loanja jatkuu enti
Eut" mahdoliisimi
lYksityislahjoiituste
^ C S J : n Wahnap
[leel lahjoitukset.
I Viikon vaihteessa
HANNA JA V I L I I
.'alan haasteeseen ji
ja Niilo Toivosen
EINAR S. WHITE
Teodor Morinin Ha
L=en, Einar Hoffren
ja Veikko Kopos<
lovi-daiesta Qnt.A .
Wäshihgrton. — Vaikka T i A ^ LUOMA T.
.loissa valmistettiiri jo.viin^sc^Reen jä haastaa: Wilj
kanaenemniän moottoreitata^KtiTiensuun Wawas
sään; muualla, ei Yhdysvaita-a EINO LUOMA Tc
lashaiiinnolia ollut toisen iaaia nsin, Nick Saaren j
sodan aikana tarpeeksi.minkääBl cupinestä. „
voimakoneita erilaatuisia.soisfa HELGA GRONQUJ
varten, puhumattakaan blrnU n haasteeseen ja n
tävän laajasta erilaatuisten ^fc ti Ranta.lan Timmir
vojen valikoimasta. ' • ANNI HÄMALÄIIS
erästä sotilaallisesta tilanteesi» MRS. HILDA HIl
tuikin, että esimerkiksi 'etm steeseeri j a toivoo^e
keskikokoiset tankit oli vapie W. HYLKINEN Tt
kuutta eri laatua olevilla kcaäSt, i haasteeseen ja ha£
ka taas vuorostaan edeUytUvätb '^s Lahden ja Ever
eri laatua olevia työkaluja ja ' WESLEy NIEMI V
siä, niiden korjaamisu ja vmiipi ia haastaa George
bltämistävaTten,'joiden; llsäbi
vutiin soturin tamilia moni]
ammattitaito koneiden korji
ja huoltahiisessa. Sodan pii
ryhtyi armeijan, hallinto
korjaamaan näitä epäkohtia
yhtäläistämisen avulla.
. Äskettäin ilmoitettiin De
että: Continental Motors
pn viisi vuotta kestäneiden
jen jälkeen onnistunut kehi
uuden moniin .eri. tarkoituksiB
paavan armeijan . moottorin,
siinä bn ilmajäähdytjfs kelpaa ie]
tähyvin napaseudulle kuin
siinkin seutuihin. Kaiken
painaa .ainoastaan kolma
valliseen samanvoimaiseen
dytysmoottOTun verrattuna ja
pienempi. Tämä uusi kone
helposti sovittaa' tarpeellista
rimäärää varten ja sen osista .oa
riri osa sellaisia, että ne voidaan
posti vaihtaa uusiin. Sitä
käyttää vähäisin muunnoksin
sa ja trokeissa, tykeissä ja tuli
täjissä, puhumattakaan Ii
muista sotakoneista.
. Ensimmäiset koneet 1
armeijalle vaikka bussien ja
valmistajat olisivat erittäin
saamaan niitä myöskin, .
tal-yhtiö; arvelee, • että tämän
koneen pienin muunnos joutua
vuoden kuluessa myöskin käy*,
vaksi Yhdysvalloissa valmisti
autoissa.
Saksan unionistit
Hitlerin työrintaman
miehiä vastaan
. Berlin. — (ALN) — Länsi-Saksan
unionistit protestoivat sitä vastaan
kun USA:n ja Britannian miehitysvi­ranomaiset
ovat nimittäneet
Hitlerin työrintaman virkailijoit»!
dasneuvostoihin. Monet näistij
kailijoista, samaten kuin- yli
natseista, on liittolaisten oU ^
sista, vapautuneet syytöksistä, i
selviä-todistuksia heidän
on runsaasti. Vaikka heidät t
vapautettu oikeuslaitoksissa, nitoi
tenkin heidän hirnittämisenä g
tärkeisiin, virkoihin oh, vastan
laisten kontrollineuvoston asral
22 kohtaa, jossa määrätään et^J
tään entistä natsia saa nimittar
voston viritään.
taan. : Tämän esityksen teki kenraali- i äänenkannattajan "Wall Str^^
Marshall päiyällisillä,.jossa olivat läs- nalin" mukaan vieraili slell»
j nä Lawther ja Leon Jouhaux, Rans­kan
oikeistolaisen Förce Ouvrieren
Johtaja.
Kapitalistit löytäneet malliyhteiskunnan
Canadan kapitalistien suurlehdlstön
kiinnostus CCL:n ja TLC:n kongres­seihin
on hyvin merkillistä. Näiden
kiinnostus ei suinkaan johtunut pel­kästä
sattumasta. Kapitalistit eivät
tee mitään elleivät he ensiksi tarkas­ti
laske niikä on heidän luokkaedul­leen
hyödyllistä.
Milloin hyvänsä "kcmmunistivas-talsia"
puheita pidettiin tai pptöslaiir.
keuskuulustelu toista tuhatta Jehovan todistajaa vastaan^sen'johdosta
kun he ovat palvelleet jumalaansa omalla tavallaan. Heidän raamat­tunsa,
kirjallisuutensa ja kirjalaukkunsa on takavarikoitu sen tekosyyn
perusteella, että he ovat rikkoneet kunnallisia asetuksia kirjallisuuden
leyittämiseh yhteydessä. Vuonna 1946 Quebecin maakunnassa oli yli
700 oikeusjuttua Jehovan todistajia vastaan.
Lyhyesti sanoen siviilivapaudet ovat Canadassa ja erikoisesti Que­becin
maakunnassa vakavassa vaarassa. Siksi Canada tarvitsee vält­tämättä
kansallisen Oikeuksien Lain. minkä perusteella kaikkien kan­salaisten
uskonnolliset vapaudet, sekä puhe- ja kokoontumisoikeudet
tulisi\'at lakivoimaisiksi. Siksi on tuettava Jehovan todista'jien nimen-keräyskampanjaa
Oikeuksien Lain puolesta.
_^ helma h3rväksyttlin. niin he painettiin
suurilla otsikoilla. Kun hyväksyttiin
päätöslauselta, joilla jaU jotain raken­tavaa
työläisten kannalta katsottu­na,
niin niitä tuskin löysi näiden leh­tien
palstoilta.
Kapitalistit ovat luokkatietoisia. Se
oi\ aikoja sitten huomattu.
Nykyään.huutaa Ranskan Marshal-
Ihi "avun*' hallitus, että "Kominfor-mi"
on määrännyt Ranskan kivihii­len
kaivajat lakkoutumaan Ja luvan­nut
antaa Ilnanssltukea" lakkolaisil­le.
Ranskan kaivostyöläisten imio on
kieltänyt tämän. Eikä ole vaikea ha­vaita
kuinka perusteeton on tällainen
valhepropaganda. Ranskan kivihil-lenkaivajien
unio jo kauan sitten on
pyytänyt palkankoroitusta ja osoitta­nut,
että elinkustannukset ovat nous­seet
viimeisen kahden kuukau*den ai­kana
33 prosenttia palkkojen pysy­essä
ennallaan.. Kaivosmiehet vaati­vat
minimipalkkaa, joka USA:n dolla­reissa
merkitsi 47 dollaria kuukaudes-jsa.:
• 'V:-. ,. '
Ei ole kuitenkaan voitu eikä yritet­tykään
osoittaa minkäänlaista todis­tusta,
että Ranskan kivihiilen kaiva­jat
olisivat menneet lakkoon jonkun
ulkopuolisen järjestön kehoituksesta.
Mutta sensijaan on todettu, «^ttä US-A:
n valtiosihteeri Marshall on sekaa,n-timut
Ranskan kivihiilen kaivajien la­kon
rikkomiseen. Lontoosta ilmoittaa
Allied Labor News, että British Na­tional
Union ja Mine Workersln yleis­sihteeri
Arthiu: Homer on sanonut,
että kenr. Marshall on pyy:änyt hä­nen
imlonsa presidenttiä Will Lawthe-rla
ryhtymään toimenpiteisiin Rans­kan
kivihiilen kaivajain %kkoa vas-
Tämän johdosta ön Arthur Horner
sanonut: "Miim en cta vastaan mää­räyksiä
kenraali. Marshallilta"'. Siis
asia enkin loppujen lopuksi sellainen,
että Kominfofmilla ei mitenkään ole
tekemistä Ranskan kivihiilen kaiva­jien
lakon suhteen, mutta Amerikka
on sekaantimut lakkolaisten rintaman
murtamiseen käyttämällä unlojen oi­keistojohtajia
apunaan. Tämä'^on tyy­pillistä
Marshallin "apua", jota tar­jotaan
ranskalaisille kivihiilen kaiva­jille
ja muille työläisille. EI ole ihnie
vaikka Ranskan yieiien Työväenliitto
on tuominnut Marshallin "avun". :
Siellä missä työläiset ovat järjestäy­tyneet
mllitanttisiin tmiolhin, voidaan
asettaa esteitä kapitalistien ndelettö-män
riiston tielle. Mutta missä el
ole työläisten järjestöjä, sellainen
paikka on kapitalistien paratiisi .Sel­lainen
kapitalistien paratiisi on Tyy­nessä
meressä oleva Pltcaimln saari.
Tällä saarella on Aliuninum ^Co. of
American koeasema. Jossa kokeillaan
aluniumin kestävyyttä kosteata suola­pitoista
merituulta vastaan. Siis sota-teollisuuden
kannalta katsoen perhi ja uhkaisi Neuvostoluttoa
tärkeä palkka. MonopollkapltallsUen | mllla. — UotL
täin ylempänä mainitun yhtlSat
musretklkunta ja se tarjosi sa"
selle Andrew C. Youngille,
kokeiluaseman ylivalvoja, _^
palkan jota USA:ssa olisi pid«^
tuUlllsena. Tämän jälkeen,»^
"Wall Street Journalissa"
set viranomaiset neuvoivat t
Co. of American johtoa ole^^
vaisla, sillä jos mr. Youngin F
tulisi olemaan lilan korkea, se
taisi saaren talouselämän..-
pien neuvottelujen JälkeOT^"®]
ten kanssa sovittiin palkaksi v»|
laria vuodessa'". ^
Minkä verran mr. ^oi^'
jaan tarjottiin, ei lehdesä
mutta epäUemättä sekäänei^^
läheskään kohtuullinen pai*»
caindn saarella ei ole unlo» e»^
doUisesti kommunistejal»^
kapitalistien ihanneybteisknffi*J
laisen he toivoisivat
kaffkialle maailmaan. Jos.
saaren asukas ja AluminB».
Amerikan kokeiluaseman
Andrew C Youngin päaMnJ
että palkka on. lilan albflU»'!^
tisl palkan korotusta, niin.
nen lehdistö varmaanklnj
tä Kominformi on >
CH. K L I N D Benalt
steeseen ja haastaa.
Josta Alta.
GEO. S A L O N E N B
.teeseen ja haastaa 1
Benaltosta Alta.
HENRY O N N E L A '
Lahden haasteeseer
;vät samoin.
M A N N I L A N T E LI
.t $19.00 Antton Ks
:tseuraavat: E. Manr
lohanson, J . Isoniem
:önen, J . kuusisto, A
ja.A. ja L. Fogel j?
.et Jatkamaan- haas'
L N I I N I N E N vastE
M A T I L D A R E V O N
kaikki Viipuril;
pien vastaamaan häe
OSCAR REVONIEI
eeseeri ja haastaa
.Ylijoen ja Unto Y
EINAR LAHTI Pori
•min haasteeseen ja •
än viestiä eteehpä
MATTI J Ä R V E N P J
haasteeseen ja haa
t Arthurin ympärist(
itetta eteenpäin. .
VILI H O N K A L A P
een ja haastaa Sam
kämppä No; 45jat
O ^ A V I R . LAINE
een S.5 ja haast.
mukaan haasteita
ipälä Creighton Min€
HEIKKI S A L M I N E :
airon, S. Tervosen,^
L O. K L E M E T T I
•een ja lahjoittaa $S
•hose ja Niilo Korh
Lehikoinen Port A i
| E . E . H I L L M A N TOI
i$l ja haastaa Ilmi T
iHeiify. Autiomäen j
| K A S S U A H O Red L
maksuksi ja haast;
|l:Vehmäari ja John
fteita. ; ;
[KUSTI MÄKI Red t.
shaastaa kaikki Mäl
p. H A R J U St. Cath£
t Aatu Ikosen, Kassi
raavo Lähteen j a Heh
Nen We]Jandista jatP I ANTTI PAAyÖNEK
seen.S.5 ja haastaa
akin. perukoilta, A.
f^an Clarkdonista. •
[HENRY K A K K I N E
petut täyttävät velvo
I K N A R M Ä H Ö N E N ^
pnaastaä Hannes Ek]
^^Kiverista,Ont. sekj
Lakolta.
^ R E I N I K A I N E N I
r ^ S 2 j a haastaa Ola
pciiicac^o Minelta.ia
UHMA R E I N I K A I N E
^eeseen, S2 ja haasta
^Lisi Kautiainen, Sai
FÄn-iäki.. ...
ipUST E S K O L A Por
Reseen S.3 Vapauder
U L M A J A F R A N K ;
P, M ja^haastavat seui
l-t^amaläineh t>Qinte
I J ^ P A H Y V Ö N E N 1
rnr. ja mrs. Artl
Pointe du Boist I OLAVI KESKINEN,
f ^ a Edward Niem«
[ A - E O G E L Holland (
^"aasiaa Saima j a La
|TOM HINTTULA I