Vapaus, October 19, 1948

              Sivu 4 Tiistaina, lokak. 19 p. — Tuesday, Öct. 19
^ ME
ByASIEBICUS.
; ; F b i J ^ i d ^ ; ft«paratldns,
; / It is an estabUshed täci that P l n -
Iand'8 preparatlons for war (1939>
. Were c a n i e d through i h concert wUh
othCT i)owers. It Is l£nown that P i n -
j;ish alrdromes with landing ffelds
capable of accomodailng 2,000 planes
could sot ha veljeen Intended for the
use merely of its öwn tiny airforce of
150 planes. <AIr fields of that sHe
indicated Ipng-term mllitary arrange-menls
with poweTs that had alrfleets
bf 4hat slza. N:- ;>v;':.:'„.
•T^e same concluslon musibe drawn
frbm the buUdlng of itrategic j-oads
and Tailway.5 to the boräers of the
i | • " ^ l f f i t o v l e t Union, a^d also the coastruc-tlön
bf -the Mdnnerhelm -Lin?,, noi
merely as a dfefeiisive fortifled zon?;
but bne prbvldlhg for the launchingbf
«*fcnslve attacks,:--^'/ •'•
ii has also been irrefutably estab­Ushed
that Finland ord sr cd. large
supplles of war materiaLs long bsfore
hostilitles began. In f act, two years.
: Wor€^t^^ 1937,
the British Government made knowh
•' that the expbrt of B l Ä h s lm bombers
tp Flnlapd was plaimed. And th:-sc
Blenhelm bombers were delivered to
Jaidand; i n November of 1939, when
JPlnland was carrying on negotlaticn?
l^^tjf - ^ r ' A d d ali these alrdromBS. .strat^iglc
•||MMifCÄK?i^ \ xoäds and rällways, fortlficatiohs and
the Import pf war material biefore and
- whi|e negotlatlons were gblng on, to
V'Sp/''"" ' prevlous record of 'the Pinnhh
;*-/•''- V" <3ovemment as a wllllng collaborator
In antl-Sovlet mlJvemente and even
In Inltlatlng aggression upon Sovlet
H'l3 ' terrltory: add -lo these the character
againsi the Sovlet. Union from the
day of its b l r th i n 1917.
Finally, ä" fe%' vi-prds äbout the
propaganda bafore, diuihg and imme-dlately
iafter .the Winter War. Many
experienced newspapern[ien have sub-säquently
made statements that never
i n t he history pf Joumallsm, wi:h ali;
its' "yellow" fevers aiid paralytlc.
strokesof censorshipV has there been
such ä cbmplete, though unofficial
Control pf the presä tb., present a
single vlewpoint: — an anti-Soviet
•vie,wpöint — and falsifIcations so d ^ l l -
fc>erate and extenslye, as in the cov-erags
of hostUities iri' Finland. Do
you siili remember the v i l d tales of
the •4ypewriter generäls" who found
ths in-spiration for thcir stories in
the "tikkuviina" served with meak in
the taetter hotsls? Now they make, not
Interesting, but amusing reading. And
worthwhile as an object les-son of
modem propaganda. ?: ^
(To be continued)
Aku
pf the Finnish srat« that we have
* ' described In prevlous colbmns, ;whlch
||ai> I contrary to the propaganda seeking to
^ ^ i i ^ l l / '" a.democrätfc face, in raality
pf"''''
ier Finland" stretching ali the way to
Ihe Urais; add the opanly expressed
••• deslre of the Allles to switch the war
(Germany vs. England and France)
into a war against the Sovlet Union
and the sum totaled a sltuatlon too
critically dangerous for the Soviet
Union to acoept.
; > EVerits since the Winter War. F i n -
land'8 entry Into a mllitary alliance
' wlth Nazl-Oermany, the maneuvres
of the Imperiallst powers and the ad-mlssions
öf thelr official spokesmen
have established beyound doubt that
jthe Plimlsh Incldent leadlng to the
Winter War was but the continuation
«nder new conditions of the offensive
• whlch, i n one form or another had
been plotted and has been vvaged
1,500 U.B.C. Students
Attack Law Society
Vanconver. — Pifteen hundred U n i ­versity
of B . C. students at a miass
riieetirtg last Frlday dsmanded a
showdown f^om the B.C. Law Society,
which recenlly refitsed U . B. C. stu-dent
Gordon Martin's appllcation för
admijsion: to the bar,
Martin, Labor Progressive party
candidate i n the 1945 provlncial elec-tloris,
h«s stated he believes hls app-lication
was refused becaiise of his
politlcal affiliatlons. :';
Canadan Suomalaisen Järjestön
feierUvä puhuja ja järjestäjä vie­railee
eri suomaJaisasutuksllla Onta­rion
ja Qtiebecin maakunnissa seu­raavassa
järjestykse&ö:
• lokakuu
Montreal ................ .34 p.
Hamilton . . . - . — . . . . . . . . . . . . 2 5 p.
Toronto > . . . . — . . . . — ...26 p.
Samia .......27 p.
Windsbf ^ .. .28»p.
St: Cathariöes; . . . . . . . . . . : . . . . . ' 2 9 p.
Korhonen saapui hiljan lähes vuo­den
kestäneeltä vierailulta Suomessa,
Joten h ä n e l l ä on mielenkiintoista ker­rottavaa
sieltä. Samalla h ä n selos­taa
yleistä tilannetta j a Järjestömme
tehtäviä yleensä. ' :
5,000 U. of T. Students
Tie Up Traffic
' Pive thbusand University of Toronto
ahdQueen*s University students tied
up traffic on downtöwn fitrests Priday
nlght with a snake dance. Traffic
officers had to be rushed to Yongsj St.
but thcfe was nothing that could be
dons untii the students slqfvly W3n-dered-
back to Queen^s Park.
Thesr.ake dance was carrisd right
Into the Odeon theatre, Carlton St.
and the show was disrupted, police
said. Street cars were lined up for
blocks as the huge throng zig-zagged
on the Street. •
Police said it is the usual procedure
of students on the eve bf the Queen's
University and U . of Toronto fobtbail
gkme, and that they can do nothing
about It but hoped some action might
be taken by th° universities to stop
the dance in future.
Tanssit Campdenin
haaiilla tlc 22 pnä
<jampden, Önt. — Täällä Campde-nissa
ja ympäristöllä me vielä eläm­me
Ja liikumme katsellen kutaka kesä
Ja talvi riitelee. Kesän luonto mur­tuu,
puissa lehdet lakastuvat, Joka on
todisteena meille ihmisille talven tu­losta.
;
Lasten koulut ovat olleet käyiinlssä
jo Jonkin aikaa. Kaksi lasta on louk­kaantunut
koulumatkallaan, ktm ovat
Joutuneet autojen kolhittaviksi. '
Vanhatkaan ihmiset iivät muista
n i i n kuivaa kuin on ollut t ä n ä kesänä.
Kotieläinten ruoka kuivui mitättö­miin,
monen kalvot kiiivuivät. Vesi­pulan
takia on kuljetettu Järvivettä
monelle farmille. Saimme t ä h ä n men­nessä
vähän sadetta. Joka auttaa syys­vehnää
Ja myöhäisiä juurikasveja.
Olemme päättäneet pitää syystans­sit
Campdenin haalllla tk. 22 p:n i l ­tana;
mikä täten tiedoksi annetaan
kaupunkilaisille ja ympäristöläislUe.;
Tulot tansseista annetsuin v.- Ja u.-
fieura Starille. Huvitoiriiikunta huo-.
lehtli kahvitarjoilusta. Kaikki ovat
sydämellisesti tervetulleita Campdenin
haalille. Näkemiin! S. E, K . K .
Coeds Estafolish
Isolationist Prowess
Ann Arbor, Mlch. — Thirty-three
co-cds at the University of Michigan
have proVed what few believed pos-sible
that womeh can go without
telephohe calls for nine days and still
survlve. ;,'•.•••./.•;;'.;••
The ordeal was endured by mem-bers
bf the Kappa Alpha Theta Soro-r
i ' y because of repair work being done
on their house.
Letters and telegrams and even a
cable from the house tp a nearby tree
helped the glrls ttobugh the nine
days. The cable was rlggäd up by
bne male student but broke under
the weight of the first package. •
Farmarien asunnot
etualalla N.^liitossa;
KIRJ. H3ENRY SHAFtRO
: Moskova. — Moscow News-lehii t i ^ -
dolttl torstaina, e t t ä kaikki maaseutu­asunnot.
Jotka sota-alueella tuhottiin,
on nyt rakennettu uudelleen. Samalla
tledoitettiin. että yksistään Venäjän
tasavallassa on rakennettu 1,019,000
uutta kotia. .
Mainittu lehti ilmoitti, että Ve­näjällä
on rakennetta 2.000 asun
; toa enemmän, mitä sodan aikana
tuhottiin. Edelleen tledoitettiin,
että 9,000,000 talonpoikaa Ja heidän
perheensä, ovat jo maattaneet
näihin aasiin asantoihi.n.
Moscow News selosti, e t t ä Ukrainas­sa,
missä sodan aikana fasistit hävit­tivät
734,000 asuntoa, on nyt raken­nettu
745,000 asuntoa. . T ä m ä n raken­nustyön
suoritti 400,000 j ä s e n t ä käsit­tävä
kollektiivinen farmirakennusjär­jestö
Joka saa laajakantoista ; tukea
hallitukselta. ;
Jbs M05Cöw Newsin tilastot ovat
tarkkoja, niin silloin Neuypstoliitto
n ä y t t ä ä edlstsmeen. ehkä enimmän
kuin mikään muu natsien tallaama ja
sodan hävlttämä maa jälleenraken­nustyössään.
Tällainen jälleenrakeniiastyö oli­si
harvinaisen saari saavotus kan
otetaan huomioon Neavostoliiton
Täkirikkaimpien .alueiden siAiret
sotahävitykset,' mitkä tämän fcirr
Joittajä näki sodan päätyttyä.
Viralliset tilastot osoittavat, että
17,000 kauppalaa Ja kylää tuhottiin
sodan, aikana ja yli 10.000,000 ih­mistä
joatai kodittomiksii
Sodan päätyttyä npln 6,000,000 i h ­mistä
asui maakuopissa ja teltoissa.
Nyt n ä y t t ä ä siltä, e t t ä tämä tilanne
on saatu korjatuksi maaseudulla,
mutta kaupungeissa on vielä asunto-probleemeja.
•
Sanoo ettei Saskatche-wanissa
tule vöin
puutetta tänä talvena >
Regina. — Saskatchewanin maa­kunnan
maltotalouskomissionerl H . S.
Hanna bn arvellut, ettei riiaakunnassä
tule voih puutetta t ä n ä talvena. Hän
perustelee t ä t ä sillä, ettei maakunnas­sa
Ple voin kulutus y l i t t ä n y t tuotantoa
n i i n ä k ä ä n kuukausina, jolloin maito-tuotanto
pn alhainen. Mr. Hanna sa­noi,
että viime elokuun yoituotanto
maakunnassa oli 4,659,694 paunaa ver­rattuna
4,626,285 paunaan vastaava;»
na aikana viime vuonna.
• Tämän vuoden kahdeksan ensim­mäisen
kuukauden aikana tuotettiin
Saskatchewanissä kaikkiaan 25;275,897
pauhaa m e i j e r l v p l t a , m i k ä miäärä oli
l,065,85p paunaa eli 4 prosenttia al­haisempi
viime vuoden vastaavaan
aikaan verrattxma.
A J E W E L OF WISDOM
— Nearly ali men can stand adver-sity,
but if you want to test a.man's
character, give him power!
p i l l i -
» » l i
» f
l i i
1 1
Tunnetteko tämän laatikon?
Tietysti tunnette. Siinä on tusina kuuluisia
ÖBERGIN kaksisulkaisia safiaviiloja.
'Puolikuu" Tehtaanmerkki
Kuri ostatte _viiloja tästä teille hyvin tunnetusta laatikosta, voitte
luottaa siihen, että-Jokainen viila ori samanlainen, nopeasti terottava.
pureva Ja luotettava. Ei tarvitse valikoida, sillä Jokainen viila on
y h t ä hyvä. Öbergin viilat ovat hintansa arvoiset, ne tekevät työn
nopeammin ja paremmin]
Öbergin "Feather-Edge" viiloja pokasahoja varten on nyt saatavana.
Kysykää niitä kauppiailtanne.
SANbYlKCÄ^4ADIAN LIMITED
426 McGill Street Montreal 1. P. Q.
;, CAUGHT YOU! •
• A mountaineer fpund ä small mlrror
lying Cli.,the road. He had never
seen one before; He looked . into it
and exclaimed, "Gosh, a picture of
Paw." He töok it home tp shbw his.
wlfe. "Mary," he said, 'Tve found
a picture of Paw."
The wlfe looked into the mlrror.
"Picture of Paw nothing," she crled.
"Thafs that old hag you've been
running around with." ; ^
CSJ:NdSASTOJEIh| KOKOUKSET
CSJ:n Wanupin osaston kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klo 1 ip. osaston haalilla.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
Wanup, Ont.
CSJ:n Hearstin osaston kuukausi­kokoukset
pidetään Jokaisen kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
2 lp. ..
CSJ:n Spracedalen osaston No. 30.
kuukausikokoukset pidetään Jo-kaisen^
kuukaudeh ensimmäisenä
sunnuntaina kello 2 ip. Johto­kunta
kokoontuu tuntia a i k a i - -
, semmln. , *
CSJ:n Port Arthurin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä keski­viikkona
kello 7 Illalla, 316 Bay
St. Johtokunnan kokoukset ovat
jokaisen kuukauden kolmantena
tlistalna^keUo 7 Illalla.
C S J : n Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
maanantaina kello 8 illalla osas­ton
huoneistolla Don-haalilla.
CSJrn Sudburyn osaston kokoukset
pidetään Jokaisen kuukauden en­simmäisenä
sunnuntaina. Pu­heenjohtaja
Oscar Männistö, sih­teeri
Hilma Mäki, osoite Box 354,
Sudbury. Ontario.
C 5 J : h Timmin<;inosaston kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä, sun­nuntaina
kello 7 illalla.
C S J : n -Vancouverin osaston Vto. 55
k u u k a u s i kokoukset pidetään
Clinton-haalllla Jokaisen kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
2 i.p. Johtokunta kokoontuu
puolitoista tuntia aikaisemmin.
CSJ:n tae du
OS.
S10 Vapaudelle
Lac du Bonhet, Man; — M i t ä ä n hy­vää
el t ä ä l t ä kuulu. Sairautta on ja
vanhuus tulee kuin varjo, eikä pois
mene, sanotaan.
Pidimme osaston kokouksen tk. 4
p : n ä A r ^ u r Haavistossa, kokoukses­sa
pbhdlttiin osaston asioita. Vapau­den
haastekampanja oli myöskin esillä.
Meadow Portagen osasto o l i haastanut
meidät ja päätimme vastata haas­teemme
$10 siinä toivossa, e t t ä kaikki
osastot, klubit ja kerhot j a ryhmät,
sekä kaikki Vapauden j a Liekin lukijat
sen tekisivät. Meillä vanhemmilla Ih­misillä
on Ilon tunne kun sanomaleh­det
tulevat luettavaksemme. Emme
ole kalkki englanninkielisten lehtien
lukijoita, kun emme voi s i t ä kieltä oi­kein
puhuakaan. Vapaus on, anta­nut
paljon oppia maalaisoloissa Ja
yleensä kaikilla aloilla. Siinä tulee to­tuus
ilmi, kuinka fasistit vehlteileyät
yhä kaikkialla, vaikka heitä vastaan
käyty sota voltettllnkin Ja maailman
työtätekevät, kärsineet kansat kai­paavat
rauhaa.
Toimintamme yhteydessä on mai­nittava
kesäjuhla, Jonka pidimme ke­säkuun
20 p i n ä Mukana oli myöskin
Maria Haavisto myyinässä lippuja,
vaikka h ä n Jo silloin olfheikossa kun­nossa.
Hän oli sitä ennen ollut sal-roalassa-
Joutui taas heti juhlan jäl­keen
takaisin sairaalaan. Nyt h ä n on
ollut kotona ja on heikossa kuimossa.
Me kaikki psaston Jäsenet toivotamme
hänelle pikaista pa|antimilsta, että
h ä n voisi saapua ensi' kokoukseen.
P ä ä t e t t i i n antaa tieto kalkille Jäse­nille,
e t t ä ensi kokouksessa pn-ratkals-tava
tärkeä asla. Kokous pidetään
marraskuun 7 p : n ä Polntojdu Boissa
Helmi Ja Väinö Väisäsen palkalla.
Kiitämme Aku Korhosta puhetilai­suudesta.
Aku on seli«L puhuj ., Jon­ka
kertomia asioita me usein keslnis-telemme.
Aku cl unohdu pitkään ai­kaan
muistaessanune Suomea ja sen
kansaa. — Rapprttcrl M. R.
Ottawa. — Rannikkomaakuntien
hallitusten Jä •perunankasvättajien
edustajiston piti viikon vaihteessa
saapua tänne neuvottelemaan liitto-hallltukseh
edustajien kanssa siitä,
mitä tehdään nyt saadulla hyvällä
perunasadolla. Jonka ennustetaan. a i -
hejittavan sen, e t t ä osa sadosta Jää
myymättä Ja hinnat laskevat. •-.;
Canadan perunasato on tänä
vuonna arvioinnin makaan 80,000,-
0^ bushelia ja ellei lisää markki­noita
löydetä, niin osa t ä s t ä sados­ta
jää myymättä. '
Tehtyjen sopimusten mukaan Cana­da
voi myydä Yhdysvaltoihin alen­nettujen
tariffien perusteella 3,500,-
000 bushelia perunoita Ja viranomai­set
olettayat, että normaallsillakin
markkinoilla Canadan perunoilla on
myyntimahdollisuus Y h d y s valloissa,
missä perunaln hintaa pidetään tu­kirahojen
avulla $2 busheli. . K un
tullimaksu on noin 75 senttiä sataa
pauhaa, niin tämä tarkoittaa, etta
cänadalaisla perunoita olisi m3T?tävä
$1.25 busheli Yhdysvalloissa.
Toiselta puolen Mainen valtion
senaattori Owen Brewster on jo
. esittänyt valtiodepartmentille pro­testin
siitä, että Canada "tnlvittaa
Yhdysvaltain pernnamarkkinat".'
Canada on n i m i t t ä i n myynyt peru­noita
Yhdyisvaltaln armeijalle, mutta
samalla täkäläiset asiantuntijat selit­tävät,
e t t ä Canada tapaa ostaa peru­noita
Yhdysvalloista kesä-, heinä- ja
elokuun aikana.:
Nyt n ä y t t ä ä siis olevan "liian pal­jon"
perunoita. Mitä on seuraavaksi
" l i l a n paljon" tässä^^krocnillista nä­l
ä n h ä t ä ä kärsivässä maailmassa?
Nyt pitäisi puhdistaa
kasvitarha kevääksi
Nyt on aika jolloin kasvitarha pi­täisi
puhdistaa sillä tähän aikaan
vuodesta monet tuhohyönteiset etsi­vät
talvehtimispaikkaa. • •
Monet kaikkein tuhoisimmat hyön­teiset
talvehtivat siten, että saavat
suojaa;; n i i s t ä kasveista, mitä syövät
kylmien ihnojen tullessa. Toiset tu­hohyönteiset
^ matelevat Jätekasojen
alle j ä Pvat stellä höirpstilässa kevää­seen
asti. Muutamat tuhohyönteiset
kaivavat Itsensä kuolleiden .orgaanis­ten
aineiden alle. Mutta kaikkia n ä i ­t
ä tuhbhyöriteisiä on pidettävä vaka­vana
vaarana erisi kesäri kasviksille,
sillä suuri osa niistä elää talven y l i ja
käy keväällä kasvavien taimien kimp-puun.
:V ':
Yleinen syyspuhdistus tarkoittaa s i ­tä,
e t t ä ensi vuonna saadaan parem­mat
tylokset kasvismaasta. Maassa
lojuvat kasvien j ä t t e e t pitäisi hara­voida
j ä hävittää. Suositeltavaa on
myös se (misiä voidaan toteuttaa) et­tä
kasvimaan ympärillä olevalta j ä t e ­maalta.
. poltetaan kasvullisuus, jotta,
voidaan tuhota hyöteisten munat ja
horrosiiilassa olevat tuhohyönteiset.
Tuhohyönteisten munia löytyy usein
pensaista Ja matalista puista sekä ai­doistakin.
Niiden syyspuhdistus; v ä ­h
e n t ä ä kevätvaivoja.
Kasvismaan^.lg,piolia. kääntäminen
tai auraaminen syksyllä j ä t t ä ä mprist.
n ä i s t ä tuhohyönteisistä suojapaikatta
Ja talven kovat pakkaset-tappavat ne.
Eläimet pakenevat
talven kylmyyttä £
Eläimet valmistautuvat pakenemaan
talven k y l m y y d t l ^ monilla tavoilla.
Näistä pakenemisesta, on ehkä häm-mästyttäyiri
Imtujen kaukolennot tgl-vimaista
e t e l ä ä n j a pämvastoin. L i n ­tujen
kevätretket ja poistumiset syk­syisin
ovat olleet ihmisten huomion'
esineenä historiamme alusta alkaen.
MiUUakin. siivekkäillä olioilla on-pä-koilutapärisä,
vaikka ne eivät ole n i in
helposti havaittavissa kuiri n.s. muut­tolintujen
vaellusretket.
Usein nähdään perhosparvienlän-liitelevän
etelää kohti, miitta useim­min
ne löytävät. surmansa • saapues­saan
merien ulapoille heikkojen siipien
voiman murtuessa. Yksinpä lepakot­k
i n lähtevät asumaseuduiltaan etsi-rioään
etejämmästä sopivia luolia
asunnoikseen talven y l i . : Niideri mat­kat
eivät ple kuitenkaan pitkiä.
Hirvet, peurat ja isosarviset vuoris-topukit
muuttavat myöskin asumasi-jansa
körkeimmilta seuduilta alavam­mille.
. Ne viettävät kesänsä tavalli­sesti
kprkeidsa vuoristpissa, joissa hyt­tyset
eivät n i i t ä häiritse ja joissa on
hyviä laitumia, mutta talven lähes­tyessä
niuuttavat ne laaksoseutuihin,
joissa pehmeämpi lumi tekee niille
liikunnan helpommaksi samoinkuin
ravirinbri; .etsimisenkin. Laaksoissa.
MONTREAULAISET HUOM!
^ • * ^ t r * » ^ < r * » » i r > A ^ A AAA» -kirkif * * * *
SyyBtoimlnnan alkajaiaTik^ järjestämme arvokklil
n
I
Lauantaina, lokakuun 23 päivänä, kello 9
926 Atwater A.ve„ Montreal;. Que.
Tilaisuudessa jaetaan runsaasti äskettäin Suoti
ta tullutta kirjallisuutta, joten käyttäkää hyväksen
tätä ainutlaatuista tilaisuutta.
• Lippuja saatavana lukuisilta henkilöiltä. •
Lontoo. - Brittiläi
salaisten Berlinin
e t i s e n yhdysval'
.ajaa alaiseisi; tulkit
Kja5evän''£iw.';etteiv£
' fad.vsvalia: usko Y K
giBrrlinin saartoa. •
. Saltsassä ilmoitettii
er:ä kenraali
•jyjj^jT komentamaan
ionetu. . Yhd.vsvalta
h70-Ssynia^--rs •'?£one
vielä jokin mäi
Ij^vissä: Briti3nni=ss
•011I12 .ientokonetta.'.:
teessä., '\
\-.. Samanaikaisesti hai
I vat Britannian suostu
j ä - t e h t a i d e n
jbtakorvausohjelma k
lapäisesu; kutsri Euro
jelnikn:.,:.vyndysvaltäli
.Hoflmar. on vaatinut.
Sianlihan kannutus
Seuraavassa on ohjeet, miten sian­lihaa
kannutetaan kotikäyttöä varten.
Kyljykset (pork chops)
Leikatkaa kyljykset pubien tuuman
vahvuisiksi. Leikatkaa liika rasva
pois n i i n e t t ä palat sopivat hyvin t i i ­visti
piurkklin. Luut voidaan poistaa,
jbs halutaan. Paistakaa liha kuu­massa
rasvassa siihen saakka kunnes
se saa kauniin ruskean värin, pakat--
kaa puhtaisiin kuumiin purkkeihin
n i i n e t t ä purkin suulle j ä ä yksi tuuma
. . . . . , t y h j ä ä tilaa. Lisätkää teelusikallinen
ne^myöskjn ovat suojatumpia ^lumi. ^suolaa Ja neljäsosa kupillista rasvaa
pannusta jokaista varttia kohti ja
publet siitä riiäärästä paintin purkkei-
Viljaa kannattaa antaa
ummessa olevalle lehmälle
V i l j a joka syötetään ummessa ole­ville
lehmälle tuottaa paremmat tulok­set
kun vilja joka syötetään poikimi­sen
jälkeen, erittäinkin Jos ummessa
oleva lehniä on hyvin laiha. Vilmei-myrskyiltä.;
•
E r i lailla asettuvat niin hyttyset,
kuin suuret karhutkin talvilepoonsa.
' E r ä i t t e n talviuru ori syvä ja^ kuoleman
kaltainen. Oravat j a muut maan pin-nastossä.
elelbvät elukat ovat varsin
k y h n ä n arkoja ja värisevät tultuaan
esiin penään. Ne nukkuvat sikeästi.
Karhut sitävastoin nukkuvat ke­veästi
ja; ne- tulevat kauniitten ilmo­jen
vallitessa ulos onkaloistaan.
Mehiläiskuriingattaret n u k k u v a t
joukkoineen talven syvässä unessa
kuten niurmelieläinkin (Woodchuck).
_ E r ä ä t perhosiajit kiinnittyvät puun­kuoriin
ja nukkuvat siinä lämpiriunä
päivinä herätäkseen ilmaa tarkasta­maan.
Tavalliset kärpäset, ja monet
hämähäkkilajit eivät, tee valmistuksia
talven varalle. Niitä voi aina riähdä
talojen nurkissa liikuskelevan kylmien
aikanakin. V
sen kymmenen päivän aikana poikimi­sen
edellä, viljan anto tulee vähentää lä näriiä tuholaiset hävittävät arviolta
Tuholaiset ovat
hyvin kalliita
Canadan farmarit kuluttivat tasa­luvuissa"
puhuen $10 milj, V. 1947 tuho­laisten
hävittämis- ja kbntrplliainei-siin.
. " •;' .. i
Tämä .tieto saatiin liittohallituksen
tilastotoimiston julkäissmasta "Spsclal
Survey on Sales of Pest Control Pro­ducts-
by Canadian Registrants" ra­portista.
Mainittu summa pn noin
prosenttia: noin .$2 miljardin farmi-tuloista,
r .
Tämän .perusteella lausutaan olet­tamus,
e t t ä Canadan farmarit käyt­t
ä v ä t suhteellisen pieneiT summan
tuholaisten koritroUitarkoitukseen, s i l ­l
i i n . Kiinnittäkää kansi. Prosessoi­kaa
painekeittimössä .vartin purkkeja
70 ja paintin purkkeja 60 minuuttia
15 paunan paineessa. Jos vesikeittoa
käytetään,; kestää prosessoiminen 3
tuntia. .
Kinkut, lanteet ja lavat
: Pbistakaa luut. Leikatkaa kappa­leet
v ä h ä n suuremmiksi kuiri purkki,
johon ne sijoitetaan n i i n e t t ä varaa
jää supistumiselle. Joka tapahtuu en­nen
kannuttamista ; toimitettavan
paistamisen yhteydessä. Tai jos lihaa
aiotaan käyttää sopassa, y.m., voi­daan
se leikellä palasiksi. Paistakaa
liha : ensin ruskeaksi kuumassa'. ras­vassa,
p e i t t ä k ä ä sen j ä l k e e n vedellä ja
k e i t t ä k ä ä , 5 minuuttia. Pakatkaa liha
tiivisti puhtaisiin kuumiin purkkeihin.
Lisätkää teelusikallinen suolaa Ja
SunnuntaipäiväL..
torohtolaisille Don.
haalilla tk. 24 .pnä
Toronto. — Taltäläisöi
kerhon toimesta on
järjestetty päivälliset
taiksi t.k. 24 päiväksL
alkaa klo 1 ip. Ensi
saavat; perheenäidit
sunnuntain.
, Kesälomat ovat joo
• . varmaankin niistä na
ta ovatko perheenäidit
maila? Väitetäänhän
lomalakia voida säätää
tejä varten. Oletko sai
Tästä kysymyksestä TI
paljonkin, mutta jätetäi
kustellavaksi kerhon k
; Pidetään nyt vaan mielesä
'iinen t.k. 24 pnä.
Ajanvietteeksi on järji
rapelejä. Kaikki ovat tm
— Toronton haisten kerha
BerUn. — Yhdysvalt
jiiea ulkopoliittinen
John Fosier DuUes si
I5a;:;että' ainerikalaist«
•niii.,iemoliikente!e5sä.
puoluepolitiikan";:
• "' Duilesin lausunnon
iitsevän' .'sitä, että jC
voitavat ensi kuussa •1
taan Berlinin l5n.tolii
Jaa huolimatta, vaiki
$203,000.000 menoja vi
Marshallin
ei oikein tehoa
"apu"
. New York.. — Ranskan
suunnitelman halli.tus on hj,
nosti onnistunut viime a&oi:
. L-Hunianite,: Ranskan: ka
neljäsosa kupillista rasvaa jokaiseen
vartin purkkiin. KUnnittäkää kansi.
Prosessoika9.- vartin purkkeja 70 ja
paintin purkkeja 60 minuuttia 15 pau­nan
paineessa. Jos kuumavesiproses-
"sia käytetään, kestää se 3 tuntia.
Säästäkää lehdet
Älkää polttako puiden lehtiä, sääs­t
ä k ä ä ne kasvimaatanne varten, kuu­luu
keholtus kasvimaiden viljelijöille.
Tuhansien dollareiden arvosta l a i m o i.
tusainetta voidaan estää menemästä
savuna ilmaan valmistamalla, kasvi-mullan
mädännyttämiskasa t ä n ä syk­synä
lehdistä Jä muista helposti m ä t ä ­nevistä
aineista.
Kasvisten kuolleet latvat, rikkaruo­hot.
Jotka eivät ole kehittyneet sie-menasteelle
saakka Ja kaikki muut, sel­laiset
jätteet voidaan panna Jäteka­saan
mullan muodostamista varten.
Kasa vbidaan muodostaa kasvimaan
takaosaan. Se pakataan tiivisti ta­saiseksi
kasaksi. Kasaa kastellaan
usehi tarkoituksella edilstää m ä t ä n e ­misprosessia.
Jos lehtien joukkoon levitetään vä­h
ä n superphosphatea tai lantaa edis­t
ä ä se mätänemlstä . Kasan päällystä
tulee olla tasainen, nuitta retutoilta
v;ähän korkeampi, e t t ä vesi painuu sen
sisään.
noin puoleentoista paunaan jauhet-
.tuja kauroja tai brääniä.
Poikimisen aikana lehmälle tulee
antaa n i i n paljon kuin se suinkin syö
hyviä heiniä Ja niin paljon kuin se
suinkin juo vettä, mutta hyvin vähän
viljaa, -r/,-]:''-:
Ensinimäisen viikon aikana poiki­misen
Jälkeen tulee aritaa pari pauriäa
viljaa päivässä, siihen sisältyen Jau­hettuja
kauroja, brääniä Ja pellavan­siemen
jauhetta.
K u n utare tulee normaaliseksi, sit­ten
viljan antoa voidaan lisätä noin
puolella paimalla päivässä icunnes leh­mä
tulee saamaan sille kuuluvan määr
rän, sen mukaan minkäverran se lyp-sää.
Lammashalvaus
Täriiä tulee ; l i a n lihaviin emälariir
paisiin.
Ensin lahipaan ylösnouseminen on
hyvin vaikeata. Ja se on hidas mene­mään
ruoalle vaikka'toiset kiirehtivät.
Halvaantunut lammas toisinaan istuu
kuin koira. Se johtuu siitä, e t t ä hen­gittäminen
on silloin helpompaa, kun
tali el paina keuhkojen päälle. Myö­hemmällä
asteella lammas el pääse
ylös ollenkaan. Ja sitä ei sitten enää
mikään paranna .
K u n täin.än taudin oireet ensin i l ­menevät,
ajakaa lammasta hiljalleen
kujaa pitkhi. Älkää ajattako sitä
koiralla. Tehkää se itse. Vähentä­kää
ruoan antamista vähitellen, ei
nopeasti, sillä nopea ruoan vähentä­minen
voi kilhoittaa halvaantumista.
Liikuntaan pakolttäminen Ja ruoan
vähentäminen tavallisesti parantaa
lampaan vähitellen.
Villiriistan tuho metsä­paloalueilla
pn suuri
Winnipe8:. C. W. Malaher, Manito-ban
maakunnan rilstakomlsslonerl on
s i t ä m i e l t ä , e t t ä metsäpalot maakun­nan
sisäjärvien alueella tuhoavat ar­voltaan
paljon enemmän metsän riis­taa
kuin puutavaraa, koska metsät
mainituilla alueilla ovat etupäässä
rioin 17 prosenttia eli $350 milj. ar­vosta
' farmituotteita. Nykyaikaisten
kontroUinienetelmien perusteella bn
arvioitu, e t l ä noin 80 prosenttia näistä
tuholaisten aiheuttamista vahingoista
vöitaisiinrpelastaa.
T ä h ä n kysymykseenpiintyneet tek-niikot
SeUttävät, että kontroUimene-telmieri
avulla voitaisiin maitotuotan-nossa
välttää $10 milj. arvoinen me­netys,
' r a a v ä a n l i h a n tuotannossa $26
milj. Ja sekalaisten tuhohyönteisten
kontrollin avulla $34*milj. Siementen
desinfioinnin : avulla säästettäisiin
$100 milj. rikkaruohon kontrollin avul­la
$122 milj., rottien kontrollin avulla
$15 milj.-. Yhteen laskien tästä saa­taisiin
$307 milj. säästö tuholaisten
kontrollin tehostamisen avulla.
Eläintuotteiden kohdalta on säästö-mahdollisuudet
: todettu käyttämällä
DDT ruisljplta karjavajoissa sekä; e r i ­näisiä
kärpiäsmyrkkyjä mUlä ' karjaa
voidellaan, kesän aikana.
RIkkaruchojeri kontrolli viljavai­nioilla
2,4-D:n ja muiden aineiden
avulla lisää tuotantoa ja vähentää
työtä. Siementen desipfiointi lisää
m^ös tuotantoa.
Rottien aiheuttanuayahinkbja voi­daan
v ä h e n t ä ä siten, e t t ä tehdään ra­kennukset
-'rottia .vastustaviksi, . v ä ­h
e n n e t ä ä n ruoka tavarain haaskausta
j a rottia myrkytetään, sekä yleisen
puhdistuksen avulla.
K a i k k i a näitä menetelmiä on käy­tetty
ja arviointien mukaan niiden
laajemman käytön perusteella saatai­siin
suurenmoisia säästöjä.
Kantojen hävittäminen
Helppoa^eirioa kantojen hävittämi­seksi
pihalta ei tahdo olla.
Polttamalla se ehkä suoritetaan hel­pommin,
kun niiden annetaan jonkun
aikaa kuivata. Kannot palavat ba-remmin
kuri n i i h i n kalverrataan tuu-riian
reikl^, noin puolitoista jalkaa sy­viä,
j a n ä ö i ä reiät t ä y t e t ä ä n salpieta-rllla.
•
Tämä reikien faiivämirien jä t ä y t -
täminen on toimitettava syksyllä ja
. huomattavasti . .sunnuntains
myyntiä.' .täantumaksellisen
sen harmik.si. • ' . ••
Tästä.sj-v^tä .julkaistiin
la • p-äivälehtien', .sunnuntai:
julkaiseminen kiellettiin, Vi
kölehdet sai^-ät julkaista sr
numerog.
; Mutta i'Hurriani:en tolaa
tuttiin kiinni asiaan ja ^
viikkolehtiv jon"Ha levikki on
rempi kuin entisen sunn'
ronVja-.jolla ei ole. vamaa
jaa. '^[,•••
11 nm
Dön-has
Sunnunt:
t.k. 24 p
; kello 1 i
Seuräpeleja y.
viettoa iltapj
Toronton
reiän suulle pantava tulppa)
asti. JReiiiiiri • sitten kevp
taan lamppuöljyä.:- .
: Kanto paiaä.sitäkin
sen ympärille pannaan: i
tynnyri josta on kump
otettu pois ja johcn alap
lähelle liiaanrajaa) on t
joista ilmanveto pääsee tulee
TÖRON
957 Broadview
KUN TE KULUTATTE DOLLARIN . . .
N I I N t E H K Ä Ä SE
EDISTYKSEN HYVÄI
. . . Ostakaa omasta kaupastanne — The Worker9'
iMiiiiiiiniiimiiiiiiiiiiiiiiimmiiiiHsiinnmmiimiiB
KIITOS
Syyskuun 26 päivä txilse pysymään ainiaaksi meidän syd
me„kun te, ystävät Ja tuttavat yllätitte meidät f
Se oli täydellinen yllätys tai sariokaaiftme,- etta oiitte KOIUUJ
neitä ^'ulkoministereitä" ihnan puhemiestä. :
Kiitos kauniista lujasta j a erikoisesti haluamme kiittaa
den Järjestäjiä j a ahkeria päivän emäntiä.
LEMPI JA WM. KANGA S SALO
Wanflp,;
l i i i K i n M t m U M i l i M l l I ' ! - " »™
puskikkoa^
Äskeisten palojen aikana oli v i l l i ­riistan
keskuudessa ääretön pakokau­hu
sisäjärvien alueilla. Metsäpalot
tuhoavat paljon peuroja. K u n ne pa­kenevat
paloja kuivemmilla alueilla,
riienevät ne suomaihin,'joissa ne Jou­tuvat
palojen ympäröimlksi. Palo­jen
loputtua pelastxmeet peurat.^ma-jayat,
ketuf; jfa riietsäliimut palaavat
entisille' asuma-alueilleen, mutta kun
kasvullisuus niillä on palanut, el eläi­mille
ole tarpeeksi ravintoa.:,
KIITOS
Sydämelliset kiitokseni *stävilleni ja tuttavilleni, En l o |
kauniita sanoja tulkitsemaan txfnteitani, joita t^n^-^f' ^ " ^ ^ i
sUtä ystävyydestä ja avunannosta, jota olette minuhe a n ^
rautenl aikana. / ....... • • »»hldt*^]
E r i t t ä h i kiitän keräyksen alkuunpanijoita, keraa na ja iaw
siitä suuresta rahalahjasta. „ . ,•
Parhaat kiitokseni myös ympäristön asu.<kaui=. Kun_^
työaikana avustitte kesätöitämme. Kiitos kaikille, J3t,.a Ka*'
nua katsomassa.^ ,.
Avunne säilyy kauniina muistona elämäni iltaan saassa.
WM. KEIDLA
Swastika •
JCIfTCS
SydämelUnen kiitos teille, ystävät, kun niin suureua j o ^ ^ j
vuitte luoksemme onnea toivottamaan meidän omaan
koinen kiitos Eemelille Jam annoit hucnessi käyt e.ta^aj-j*- ^
Kiitos tilaisuuden järjestäjille Annille. Ellille ja y^iuue
kaikille osanottajille ihanasta kahvipöydästä ja suure-^xa
jasta. jonka meille annoitte.
Kiitos Matille Ja Jaska-pojalle hyvästä soitosta.
Azilda
HILDA JA MARTTI
Älkää
Käytti
Lääke hm
sun, vatsa!
poistaa epj
ta, hapot, ]
viat, vatsa'
man maim
tai oikealla
— t ä m ä on
lääke ö n h;
pan maissia
Miksi kärsitte reomas
MIZABH f
SALVS 3
oc
It Eurooppala
• • " • • ' i ^ sokeripälas
jentamaan
genahdistu
vella. Pitä
, käytännöin
Miksi kä
.Käyttäkää LUSCO
Linjamen
icipuun, li
, kipeätä, k
tai sormi(
luuvaloa,
pua lantt
polvea, ni
välle ihoo;
aikuiset Ji
' päivässä.
Kaiikia näitä lääkkei
Mitatavarakaupoissa C
lUSCOE
^ QUEEN STREET