Vapaus, November 4, 1948

              Torstaina/ii^ Thursday, Nov. 4 '
lm
i i
» 1
taaiabed Noy. 6tb 1917. Antliqri
a^seo(md daiss :niail t^^^^ tbe Post
Office Ogiartment, Ottawa. Pal>-
lUbed tlirice ««kljr: T u e s d a y s,
ThursdayB aiul 8atun!ays-^t^ Vapaiu
Publlsbing Company Lt<L^ ä t 100-1Q2
Bbn St. W., Budbuzy, Out, Caxiadeu
Telephönes: Boslcess C^floe 4HI264.
Editorial Office 4-4265. Manager
EL Suksi. Editor W. Eldusd. M^iUing
addreiSs Box CO, Oudbtiry, Ctofttflo..
^veitlsing rates upon appUcatloiL
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT;
Canadassa: 1 vk. 6,00 6 kk. 3^
^•••i>.•^•-••,v^V •• • 3 kk. 2i)0
Yhdysvalloissa: 1 vk. 7X)0 6 kk. 3,80
Suomessa: 1 vk. 750 0 kk. 4,25
Hyviä uutisia Kiinasta
, ' : K i i ^ nyt, kuten*demokraattisissa piireissä jo etukä- '•'^li teen ennusteltiin, jatkuvasti ja yhä nopeammassa tahdissa hyviä uu-
% / tisia siitä, ettävlzdijuksiaottava ja kaikin puolin m^ä fjisisUdiktaattp^
-'^^^^^ : ri halHtus kärsii murskaavan suuria tap^
r::t^^-ji.^M^Kti: •t-j..^^L.y'\vi\.:,-:^:::i-^^^ ---"uksiir ' •'- • ^
utisti(
'iMj, on sama kuin Waterloo Napoleonille ja Stal!rij>nid Hitlfcrille.
Mk
il
• ~; ' että Kiinan sisällissota .on nyt ratkaistu huolimatta lainkaan. siitU,
. vaikka taistelut jatkuisivat vielä pitkän alkaa,
^ ' Cliiang Kai-shekin armeijassa on jo vuosikausia vallinii^ut huono,
^^^^^^ n^^ karannut miehiä kommunistien
, j
karkuruutta on tapahtunut todella suuressa joukkomitassa. Yksi-
;? : iöiden^ divisioneja
; ; • ja krfiönaisia armeijakuntia merice kaikkine^ ascinieen ja varustuksi-
M Tämä Selittää osittain sen miksi
Chiang Kai-shek menetti niin lyhyessä ajassa 39 ensi linjan divisionaa,
r pH harjoitettu ja aseistettu Yhdysvaltain toimesta Kiinan de-varten.
Kun jonkun maan hallitus rnenettää kahden viikon aikana yli
250,000 miestä ensi linjan joukkoja j 100,000 miestä paikalli-s^
joukkoja, kuten nyt tapahtui Chiang Kai-shekille, niin
:. sevaiheuttaa pakostakin sotilaallisen heikkene:n:isen lisäksi myös po­liittisen
kriisin. Niinpä nyt puhutaan jo avoimesti siitä, että Chiang
V Kai-shekin pitäisi väistyä diktatuuripaikäitaan jä mennä' YhdysvaK
, töihin, niinkä politiikkaa hän on oman maansa Vahingoksi- ajanut.
Samassa yhteydessä puhutaan jä epäilemättä toimitaankin jo sen hy-i^^^^
J kpkoomushällitus,mikä :
lopettaisi onnettoman sisällissodan ja sen feodaalisen komennon raikä
' öli sisällis^^^ • '
; demokraattisen kansanarmeijan yiimeisimpien;^^^^
p
lismin kahleista Ja tällä äiiieella on noin 160,000,000 asukasta. Kuin­ka
toivoton Chiang Kal^ äsenia jo on, se näkyy ehkä parhaiten,
Tbröriton Globe and Mail-lehden tiistajsesta toimitu.skirjo:tuksesta,
• :mi§sä ainoana "pelastuksen" mahdollisuutena nähdään se, että Yh-dysvallaj.
liittyisi avoimesti sotatoimiin ChiangKai-shekin diktatuu-
; . ; r in pelastamisen hyväksi.
- Mutta Chiang Kai-shekin diklatuurikoniehto on ylieläneenä tuo­mittu
häviämään; Chiang Kai-shekin avustamisen avulla voidaan
vaikeuttaa Kiinan kansan' vapaustaisieliia ja piikittääkin sitä. - Mutta
sodan lopputulosta ei voida muuUaa. Ainoa mitä Chiang Kai-shekin -
'. kypleVan diktatuurikbmcnnon avustami saada pn Kiinan
miijoonien viha ja katkeruusikaikkia.'Ravustajia'' k^^^
Caii^dan jä kaikkien ''länsivaltpjen'^ pitäjäsi, pysyä ainakin, puolueet-
• tomana Kiinan sodassa, jos'et kerran ole selkärankaa Kiinan kansaa
\ ja sen demokraattisia oikeuksia puolustamaan.
Kysymys: Saako Canadan kanf alai­nen
pitää pyssyä reklstceraamatta si­tä?
Tietoa haluava. ,
Vastaos: Saa pitää roetsästyspyssy-jä.
Mutta revolverit jms, ampuma-asset
on rsklsteerattava, 1
Kysyinys: On k o Siletsätyölälnen.
Workm€n's Ckjnipensatlpn lain alainen
jos hän loukkaantuu tai kylmän täh­den
sairastuu sellaisessa kyydissä,
kaupungin Ja kämpän välillä, mikä'
on työnantajan-kyytivällne tai hänen
Järjestäihänjä kyyti? Onko hän oi­keutettu
saamaan korvausta?
— Metsätyöläinen, ;
Vastaus: K.o. tapaturmavakuutus­laki
Ontarion maakunnassa avustaa
tapaturmien Ja - ns. ammattitautien
uhreja. ^'^^ •
Kysysmys: • Eikö 65 vuotta täyttä­neet
yksinäiset henkilöt (niin mie­het
ktiin naisetkin) ole edullisemmas­sa
asemassa tuloverojen naaksämisesn
nähden kuin sitä nuoremmat yksi­näiset
hehkllöt? - - Tietoa haluava.
, Vastaus; Täniän vuoden ja mahdol­lisesti
seuraavienkin vuosien tulpihin
nähden ovat 85 vuotta täyttäneet hen.
kilot. ciäullisemmassa asemassa kuin
alle 63-vuotiaat. Kun alle 65-vuoti­aiden
tuloista on ainoastaan 750 dol­laria
verovapaata tldoa on yli- 65-vuo-tiaiden
verovapaan tulon määrä 1,250
doUarla. merkiten sitä.: että heidän
oh maksettava veroa ainoasta an siinä
tapauksessa, että heidän vuotuiset tu­lonsa
ovat 1,250 dollaria; suuremmat.
Kalkkia yli 65-vuotiaita työläisiä ke-holtiftaan
siitä syystä täyttämään T.
D. 1-lomakkeen heidän ikänsä totea­mista
varten siinä tapauksessa, että
heidän ansioistaan vähennetään sa­mat
summat kuin nuorempienkin sa­man
palkan saavien työläisten ansi­oista.-
•
muut sanovat
Työstä ja toiminnasta se riippuu
".' Viime viikolla Pravdalle antamansa haastattelun yhteydessä Neu-
; vostoliiton pääministeri Stalin lausui, että uuden sodan lietsojat ovat
• tuomitut häpeälliseen epäonnistumiseen, .sillä äskeisen sodan kauhut
ovat vielä ijian tuoreessa muistissa kansaiTJoukko.'en keskuudessa ja
rauhaa kannattavat voimat ovat liian voimakkaat. ^
Tätä ei luonnollisestikaan voida ymmärtää niin, ettei Stalinin
mielestä mlika ole mitään sodan vaaraa. Onhan selvää, että nykyinen
"kylmä sota" ja kiihkeä aseistumincn vai aiheuttaa ''vahingon". On
tajusin mahdollista, että lukuisat "•pienet kuumat sodat" Kreikassa,.
Palestiinassa, Kiinassa, Indonesiassa jne., voivat sytyttää ''suuren
kuuman sodan". Tällainen vajträ Ja vakava vaara on nyt olemassa.
Mutta Stalin epäilemättä tarkoittikin lausunnossaan juuri sitä, mitä
häh sanoi, nimittäin "äskeisen sodan kauhut ovat vielä liian tuoreessa
:: muistissa kansanjoukkojen kesktiudbssa ja rauhaa kannattavat voi-mat
ovat liian vpjniäkkäat". 'roisinsaiiöcn häh l^iusui käsityksehääh,
että kansanjoukot voivat sotasuunnitelmat ehkäistä seka käytännölli-sellä
työllään ja loiminnällaftii saalläa siKlan lietsojat häpfti-Hisoen
epäonnistumiseen.
Mutta sodan vaaraa ei iftVjiita paihaiiniiiillakaan tpivoniuksilla.
jos uhkaava kolmas maailmansota tiiielitääiv^ siten pelastaa
ihmiskunta suurinimalta oiuietloinuudeita niikä sen osaksi on koskaan
tullut, silloin pn kaikkien rauhanystuyien yk.silöinä ja erikoisesti "är-jestyheenä
voimana peräänaniamaliomastilyöskerineUävä sodanliet­sojia
vastaan ja kansainvälisen raiihan :puole.sta. \'aih käytännöllisen
toiminnan avulla voidaan sciciänlietsojat i)aljastaa, rauhan voimat y
: distää ja sodan, vaara torjua: ; ; ' :
Jätettäköön Suomi rauhaan
V Kuri viikon lopulla iln\()itottiinulkoriiinisieri ?en.rsonin sänonden,
että Canada.oti valinis.ry]ii\'nviän neiiv<)tteluihin Atlantin puolustus­liittoon
liittymisestä; niin saina,<sara(iiv)U
koitus on myöheinniih vciäii lälVän.;sot:iliilt(t!?n. Skandinavian maiden
lisäksi myös Suomi. ' ; ;
•'t Kaikessa vaaiinKittolnuu'(k'ä.-anKiv>\ nu' ohdotaninv^^
•jätetään ainakin Suoini rauhaan jä.anneltakppn- .^u*omen kansan päät-'
tää asenteestaan milääii paiuusiusta harjoiiiamatta .Vtlantin tältä
puolen.
' Syyt, .miksi tällaista ctiirHkoii^i;T.Si!t)MHMV kansalle toivomme,
. ovat hyvin tunnetut. Maitta t;ls>;i UNMI ixi-itL' k i';U: .Suomen pieni ja
köyhä kansa oh juuri kiiynyt i:.;iksi . N O U K K e i k ä liaUui missään tapauk-
, sessa mitään riuiuta kuin tilais.iiutra >'!:i(ia r^lia rauh sovussa
kaikkien demokraattisien nuiidtMV ja (MUH. M i k a i k k c ä kaikkien naäpuri-räaittensa
kanssa. Suomen ystävinä, jotka haluavat tiähdä Suomen
vauraana, itsenäisenä ja sosiaalisesti edistyneenä maana, mc emme voi
tpivoa sille sotascikkailuja. jotka iudennäköiscsii päättyisivät yhtä
aiitlannattomiin tappioihin kuiii cdelliselkin.
• Näiden vakaunuistcn perusteella oloinmc sitä mieltä, että Suomi
puitaisi jättää rauhaan ja kun sanomme asian aiyat suoriksi, niin tuhat
kertaa parempi olisi Canadallekin. jos pysymme kaikista sotasuunni­telmista
erillämme ja lähdchnnt' kansakuntana ptiättävästi rauhan
.• tielle.-.;
SALAVUOTEVS
JULKISEKSI? ^
'•Länsi voi kosla Esipanjaa"\ sanoi
winnipegPree]Press etusivun otsikos­saan
vaikka epäröikih tällaisen saja-vuoteuden
Julkitulon vaikutusta seu-raäyaän
tapaan: "Espanjan strategi­nen
tärkeys tekee sen läntisen maallr
man puolustuksen avainasemaksi so­dan
syttyessä. Voivatko' länsivallat
Jättää huomioonottamatta
Tämä on mitä klpcrthkysyniys..
pIKEN-JÄ-r;, •7'::rK:'
HYVIN SANOTTU ,
"Cainada voi hyötyä vähemmän ja
menettää enemmän kuin mikään muu
maa iiudessa scdassa'':sanoi United
Natlons Societyn yislssihteeri iEric W.
Morse Reginassa pitämässään puhees-
•sa., -^.y;
EIKk TIEDÄ lVnTÄ:--"^'v';^
TEKISI SILtÄ
''Yhdysvaltain kultakasa on suu­rempi
kuin koskaan ennen. Yhdy^^
tain hallituksen kasvava kultakasa
näyttää oleyan sivuuttamassa $24,-
OM.OOO.OOO rajan, osoittaen $1.700.000.-
000 lisäystä vilmekslkuluneen 12 kk.
a i k a n a k o s k a a n aikaisemmin el
millään maalla ole ollut niin paljoa
kultaa.;,. Suurin osa lisäyksestä tuli
ulkomailta,.. — AP :n uutlstleto Was-hingtonista
lokak. 29 ^ ä .
"KAKSI HERRAA''
lÄNNESTÄ"
" Helsiilglssä llrhestyvä SKDLrn pää-äänenkannattajä
Vapaa Sana kirjoitti
iokak. 28 ptiä seuraavaa:
"Tänään saapuu pääkaupunkiimme
kaksi herraa lännestä: mr. Cope Kan­sainvälisen
pankin lalnaUsosastplta ja
mr. Robinson.saman pankin taloude^l-
Uselta osastolta. Herrat saapuvat tut­kimaan
niitä puoUa Suomen talouselä­mästä,
jotka kiirinos^ayat paiikkia sen
määritellessä kantansa Suomen epäyi-ra
lliseen laina tiedusteluun, kansain­välinen
pankki oh taas muodollisesti
Y K : n yhteydessä toimiva laitos^ joh-ka
tehtävänä on myöntää lainoja so­dan
seurausten vt;pksi vaikeuksissa
oleville maille. Mutta koska amerik­kalaisella
pääomalla tässä pankissa
on määräysvalta, on siitä mupdostur
nut Marshall-sopimuksen korvike nii­tä
maita varten. Joitä syystä täi toi­sesta
ei ole saatu Marshall-sopimuk­sen
välityksellä. Yhdysvaltain talou­delliseen
ja poliittiseen hoihoukseeh.
Olemme saaneet runsaasti havainto-opetusta
siltä, mihin, holhousasemaan
Marshall-suunnitelmaan 1 i i t t y neet
maat ovat joutuneet. Sen ensi vai­heessa
on ollut taloudellinen holhous,
jonka näemme esiintyvän esim. Ruot­sissa;
tämän maan on täytynyt alis­taa
tuotantonsa, ulkcmaakauppartsa,
pääomasijoituksensa, koko talouselä­mänsä
eversti Haskeirin johtaman
amerikkalaisen kontroUikomission val­vontaan
— eikä vain valvontaan,
vaari myös suuressa määrin määräys­valtaan.
Toista vaihetta: poliittista
Jasotilaalllsta riippuvaisuutta voimme
tutkia länsi-Euroopan maissa tai Ita­liassa.
— Kaksi herraa lännestä: tulit­teko
väärään maahan?"
— Melkein kaikki
ovat kuusikulmaisia.
lumihiutaleet
— Mars-tähtl painaa ainoastaan
kymmenennen osan maan painosta.
Neuvostoliiton sanomalehdistö:: cl
vähääkään muistuta —ei muodoltiaaD
eikä sisällöltään J - ^BritannSan; kone­rikan
taikka tolilen maiden lehtiä.
Tämä on luoimpllista sillä Neuvosto­liitto
önuiideii lyypplnen srsialistlnen
Valtio; on tuskin tarpeellista oispittaai.
että lehdistö edustaa .v^tioä . ja l sen
yhteiskunrialUstä; järjestelmää;: p "
^^Uvptitoliikiri .järjestelmä- ph*^' so-'
sislistinen;, Maa, teollisuiis,
lirikkaudet, pankit, ^ u p p a : Jne.~ln^
4uyat kansalle. Neuvostoliitossa el ole
, toisiliejn r vihamialisiä; kansanluokkia.
Kaikki. NcUvostoliiton kansalaiset övät
tara-arvoiHia ; yhtsiskunnah jäsenläi
todellLsia valtion rikkauksien, omista­jia
ja: herroja. J • •
Sanomalehdet ovat' my&
i ä n cmaisuukHiä. yksityiset eikä yh­tiöt
omista niitä ;.sillä nUtä kustanta­vat;
järjestöt taikka hallitus. {'la^
johtuu.; että ishdistö. ei:ole riippuvai­nen
yksityi;orn:stajan;peröoonsJUs
ta intress Jistä. Neuvostolehdistö pn
kansan yleisen mielipiteen imaisäa
varten ja- nei puolustavat, työtäteke­vien
etiuja.'' V.': • .rv;
Neuyo5tokahsa on ehhenkaikkea
kiinhpstunut maansa talouteen - Ja
kulttuurielämään. Samalla kun "D&i-vcistokansialaihen
on ensikädessä kUii-nosturiut
häneh; tehtaaseensa,, kollek-tlivitilkansa
tai konttoriinsa; niin M -
nestä tuntuUi että kokP yhtelskuhta
on hänelle persoonallisesti tärkdl, Tä­mä
määrää nsuvostolehdlstön luon­teen;
'-'^.'c.',;;••:•.;;•"'::;•;•;"•
Nykyään kpko maa pbnn!staa,';so-danjälkeiseh
viisivuotissuurinitelman-sa*
täyttämiseksi — jonka tarkoituk­sena
on maan talouden korjaamiften
,—neljässä vuodessa ja tämä vaati ko­ko
neuvostovaltion Icansan aktiivi­suutta.
Tämän täyttämiseksi neuvps-tblehdistö
kiinnittää paljon hupmib'^
ta. ;:;,•-;;: '•;•''•\'.';-;. ; V \ ' / - '
• Tarkastakäämmepa "Pravdan. Joka
on Neuvostoliiton Kommunistisen
Puolueen pää-äänenkannattaja, syys­kuun
23 pälyän numeroa. Ssryskuun
23 päivä oli tavallinen, jolloin el Neil-,
yostoliitossa eikä ulkomailla .tapähr
tunut mitään erikoisempaa. Siinä
julkaistiin huomattavasti Venäjän,Sp.
sialistlsen Liittotasavallan ypllklyp-
Lukin alusen ja' Ukrainan Sosialis­tisen
Liittotasavallan Volhyhian alil-een
köllsktiivlfarmareiden sähkösano­mat
Stalinille, Joissa ilmoitettiin, että
molemmat alueet toimittayat v a l i ­olle
enemmän viljaa kuin mikä; pll
heidän kubtahsa.; >:--'•
, .Etusivulla oli' myöskin kirjoitus
nriaataloustöiden onnistumisesta, usei­den
vuokratalojen valmistumisesta'IÄ-nihgradi!
sa; Vladimirin sähkötehtaan'
rakentami.sestä, suurnr.ta kalanasaa-liista
Kaspian merestä Jne. ; •/
Samassa nurrisrossa on artikkeli Ar-meniah
klassillisen kirjailijan Kha-^'
chatur Abovyanih elämästä Ja työstjl
ja koko rhaata käsittävän mixlstojuhr
lan valmistamisesta hänen kuölemäh».'
sa lOp-vuotispäivänä sjryskuun 25 pnä.
Neuvostolehdistö el rajoutu julkäl-^
ssmaän vain raportteja saavutuksist?i
eri aloilla; ; Melkein Jokaisessa lehir
dessä on kirjoituksia epäonnlstuinisls^
ta yhdellä ja toisella alalla. "Esimer-.
klksi syyskuun 23 päivän numerosöi
julkaJstiin artikkeli Jossa ankarasti
arvosteltiin Vororiezhln ja muiden
alueiden viranomaisten kehnoa työ^;
•Neuvostokansa ei sulje silmiään vai­keuksien
edessä, sytä syystä sanor
malehdistö vapaasti. Ja usein oikeute­tusti
arvostelee luottamusasem
niiden mukana tärkeidenvaltlon vir­kamiesten,,
toimintaa kun he eivät
suorita vplyollisuuttäan. Samalla ta­valla
neuvostolehti puolustaa henki­löä
jos joku yrittää' hänen vapauk-siaan
loukata.: Neuvostolehdistön ar?
vostelu. huolimatta kuinka ankaraa
se on, on tarkoitettu auttamaan ih­misia
jotka ovat erehtyneet korjaa­maan
virheensä; Se pn rakentavaa,
eikä hajoittavaa arvostelua.
Neuvostolehdistön tarkoituksena on
kehittää lukijoittensa keskuudessa
ylevää; moraalia, että heistä tulisi
kunnollisia neuvostokansalaisia. Jds
joku yrittää löytää Pravdasta, Isvesti-asta
: tai jostain toisesta neuvosto-lehdestä
huomiota herättävää aviö-erojuttua
taikka: jonkim elokuVatäh-den
yksityiselämän kuvausta, rillif hän
erehtyy. ' Neuvostolehdistö ei anna
tilaa tällaisille uutisille. Ne antavat
paljon tilaa huomattavien työläisten,
insinöörien, tiederhlesten taikka sutii
ria satoj*ä tuottavan kollektllvlfarma-rin
elämäkerroille ja luovien näytte­lijöiden,
kii-jailijoiden Ja maalareitten
työlle; Niiden tarkoituksena on eslt-^
tää heitä mallina töisiUe; ihmisille;
Ne ylistävät eri alojen t>'öläisten saa­vutuksia.;,'
•
Yksi tätä alaa edustava kirjoitus
julkaistiin äskettäin Pravdassa, jon­ka
otsikko oli "Ruokatayaratuotannon
elintärkeät probleemat". Sen oli
kirjoittanut r u ok a t avaratuotahnoh
ministeri V. Zotov. Tässä artikkelissa.
Zotov antaa anpilyysin Neuvostoliiton
ruok.itavarattiotannon kalkista Jaos-E­toista
ia esittää useita pararmusehdo-tuksla.;'
i'
S-nmanlaisilla artikkeleilla on suuri
vaikutu.'^ ja nc, ovat valituksen kan­nalta
tärkeitä.; , :'-
NcUvd<=tbliiton lehdistö antaa huo­mattavasti
tilaa ulkoinaalalsllle uuti­sille.
Neuvostoliiton kansa. Joka on
ottanut suuren päämäärän rauhalli­sessa
r.akcnnustyössä, on luormolUsestl
Jbijatj;^^ tapab-ypittife^
Picuole^
Koiutims asoM^ä. että neuvostoleh­det
nauttivat lukijoittensa luottamus­ta,
Joica merkitsee aita, että ne kyke-joittensa
toivomtikset. Hyvä mitta­puu
hikljbiden kiinnostuksesta. on ne
lukim^^ luläjat lä­hettävät
'VyiJjine vuonna Pravdan toi-mitiM
;js^^^ kalkkiai
el Julkaistu, mutta yksJkä^ kirje ei
Jääiiyt Vaitaan^^ jois • khjeissä
kiinnitetekän Johonkin heikkouteen
tai: täbdSSOi ehdotuksia; iilin niihin
J^wile, |aJ»^
yostplehdisi^n aukto^ on hyvin
suuri; ja febdilie lähetettylhta
slin kiia^tftään suuri huomio.
kysymj^teti; kajuu^
valta Mistä k^^ kirjeest^ Jotka
julktdstiin
S a » i o ^ ; > l t ^ i i ^ kirjblt-taä;
J^iplÖgiiien ;dep^ tiudesta
rakenihipi^^ Jäf tekee UMitä^el«^
tukslä, ' jöideii' hän uskPo auttavan
työtä.^;K^
ta ehdotetaan'.enemmän koulukirjoja
Chiiyä^h A^trakaniii Joki-satamänVj^
Uikkö ehdottaa muutos­ta
lästlen^kkäittel^
iäpt'^4sif%*^F^v:^ '';"•':•;;.•''•.•..•
KäiiUi3S8:^Ieh^^ erikoiset de-partmenti^.;
jöt^ käsittelevä^ y l e i ^
kirjeitä ja ovat vastuussa. siitä että
Huomattuja vieraita
tulee Jairi^iipäälian
; V PoxtjAitJuir. — (gäbVfi^npina)
Willianiixi Trades and
labor C^mieilH JärJesavät iUallis-iiladin^
tk. 6 pnä
^ J?prt lWniajnto City Auditorininis-lE^
Percy> Boigq^ knnniatgd.
.hänen saapnessaan takiriilh T L C :n
kimTehtionisia VIctoiiasta B. C .
Snnrinntäiiia, t.k. 7 pnä pnsiio-malaisdila^
iiaaliiia 316 Bay St. U-ianviettptijbisnn^
mibi^ osallistnn
iiyVbs edls-täjä.
Aimie Bnilsr. Ohjelmassa on
1-nsytöksinen"kapf^le ja, mnsikaa-
«sla esityksiä^ >-r A. T : EBIL :
n
jssa
Osaston bkous tuullaan
pitämään ik. 14 p;nä
^nIihIn;/vMtätäan:;.\;^\ •
Neuvoätolehdlstön auktoriteetin voi
todeta; myöskin sUtä, että niillä on
paljon- kirje^nyaihtaJIa, jotka eivät
ple iahottiialehtl^ intellektu-wieja,
K t j ^ Ja jiiÄ^
kuiby^feVis» "Volgarjoen
Sommiiiijinir'^ 15 päivän aikana
160 tl^ilaista kirjoitusta;
Moskovassa ii kaikissa Neuvostolii­toa
Ui.ttbtasavaltain pääkaupiingelssa
jtiikäistavi^. lehtien Usäksi julkais­taan
lehtiä tehtaiden; koulujen sekä
armeijah. ja laivakton toimesta. Nä­mä
lehdet käsittelevät pääasiassa ky-'
symyksessä olevien laitosten ja nii­den
hfnkiiökuntAin asioita.
Vieläkin enemniän on olemassa sei­nälehtiä.
/ Tuokin on olemassa teh­dasta,
, kollektUvIsta tilaa tai koulua
jpfiliä: R olisi seihäiehtea. Löytyypä
nilte sellaisistakdn palkoista kuin sa­nomalehtien
kirjapaihoistä. Esimer­kiksi
suurissa tehtaissa, jotka kustan­tavat
Itse lehtiä, löytyy jokaisesta
ösaiftp&ta: seinälehti. Ne ovat erikoi­sen
luihsänömaislä ja 'itse työssä ole-vatelhaiiset'toimittavat
ne. Esimer­kiksi
Tagam-Pgissa olevassa valssiteh-taäasai
viisisataa henkilöä kirjoitti 11
seinälehdeh numeroon. ; :
filaikki neuypstolehdet, suurimmas­ta
— ^ydasta ja Isyestiasta — sei-näiehiilh
jSaaÖta palvelevat kansaa.
l^euvdstpliUossä kxistaimettavisn leh­tien
siiuri iaäärä ja neuvostokansan
lukijoiden osallistuminen lehtien
avustamiseen ovat parhaat, psoltuk-set
siitä, että Neuvostoliitossa on pai­novapaus.
' '
Wiimitiegiii vaalit '
; V/inf^tg. — Lokakuun 27 pnä suo­ritettujen
kunnallisvaalien, lopulliset
ttilokset osottävat, että CCT* voltti
yhden lisäjpäikan Wfamipeghi 19 jä­sentä;
kÄsittÄvässä valtuustossa, Joten
C(^-ii>Upiueella oh nyt viisi paikkaa,
koäka vaiu^uismles, Jacob Permer va­littiin
uudeUeen kolmannesta äänes­tysalueesta
.on. LPP:Uä kaksi paikkaa
siliä valtuustossa oli entuudestaan L -
PPiil/edustaja M. J. Porkta. Vaa­leissa
vaättihi yhdeksän jäsentä kah­deksi
yiiodeksi ja muut yhdeksän palk­kaa
.tiiytetääh uudelleen ensi vuonna.
'PpifmestaxI Oamet Goiilter valittiin
uuidelieen 'virkaansa, fiänen vasta-ehdokkaatiaän;
oli CCP:n Donovan
Swail(^. * ;'
Kapnskasing. — CSJ;n paikallisen
osaston järjestämä Vapauden kirjail-tama
onnistui. kiitettävästi' kaikin
puolin. Ohjelmasta mainittakoon Ar-yi
Kosken avauspuhe, jossa hän kä­sitteli
useampiakin asioita. Tärkeim­pänä
hän kuitenkin mainiosti. Naisten
Demokraattisen Maailmanliiton toisen
kongressin pitoa ja kehoittl tekemään
lahjoituksia Canadan naisten edusta­jan
matkarahastoon, Ohje^aa esit­tivät
tässä tilaisuudessa myöskin Lauri
Jokinen, Urho Heikkilä, Jack Vuohela
j a Ainq Koski, Joille kiitos siitä, että
kuuntelijat saivat toisinaan nauraa
hyvinkin makeasti.
Tilaisuudesta muodostui todellakin
hyvin vapaa seurustelutilaisuus kuten
oli tarkoituskin.. Viimeinen ehdotus,
jonka talon Älno-emäritä teki. että
"nyt meiltä ei lähde kukaan pois en­nenkuin
pn tanssinut", saikin osak­seen
voimakkaat huudahdufiKet ja
hyväii kannatuksen, joka .todellakin
tempasi kalkki mukaan. - Kiitokset
ansaitsevat Aino ja Jack Virtanen siitä
kauniista työstä kun he taaskin antoi­vat
• huoneensa aivan vapaasti tälle
tilaisuudelle ja vielä hyvät kermat ja
leivokset lahjoituksina kahvipöytään.
Kiitos kaikille toisillekin lahjoituksis­ta,
fyöskentelystä ja hyvästä kanna­tuksesta.
Ne onnelliset henkilöt. Jotka
saivat vieltä kirjapaketin kainaloonsa
hymyilivät hyyiharvpltkaan näköisinä.
Sairashuoltokomitean Ja meidän
kaikkien puolesta toivotaan mrs, Fan­ny
Niemelle liyVää Ja pikaista teirveh-tymlstä.
Hän on'ollut Toronton V7es-tern
Generairsäiräalassa mutta tieto­jen
mukaan häheri pitäisi päästä siel­tä
Jo pian tulemaan kotiin. Toivo­taan
Fannylle hyvää matkäönnea.
pikku Eddie Ländstrom Joutui myss
kovan kuumeen johdosta paikalliseen
sairaalaan vähäksi aikaa. Kuri kuume
läskiriiin hän pääsi kotiin mutta hä­nen
täytyy olla vielä vuoteessa 10 päl­yää.
Hänestä on kovin ikävää olla
vuoteessa näin kauniilla ilmoilla. Se
on kyllä totta mutta toivotaan Eddielle
onnellista tervehtymistä ja vuoteesta
pois pääsyä. '
CSJ: n Kapuskasingin osaston kuu­kausikokous
pidetään tk. 14 p:nä klo
2 lp. Muistakaapa jäsenet silloin taa­sen
saapua . kokoukseen oikein yksi­mielisesti.
— Raportteri. .
Baatabetonlstä vahnistettu hlssitomi Mossleyn kivihliUkaivnV^I
Lancashiressa Englannissa. Tämä on yksi kaikkein uude^TtaiSI
se voi nostaa 600 tonnia tunnissa. . ^^r™*".!
BC:n metsämiehistä
uutta unioa
Elk Bay, B. C. — Syksyn sadekausi
alkaa taas tehdä tuloaan ja aamui­sin
on monen miehen niska vääränä,
pistäessään nokkansa ulos kämpästä.
Mutta tinne sekaan on vain mentävä,
tai muuten saa nimen "auringopalste-logger".
Kämppäkokoukset pidetään sään­nöllisesti
kerran kuukaudessa ellei vä-
Kirj. Anna Louise Strong
IVarsova. — (ALN) —: Puola on
niitä harvoja Euroopan maita jossa
kysymys siitä onko siellä elintaso
korkeammalla tasolla kuin eimen so­taa
ei ole pelkkä akateeminen kysy­mys.
. Länsi-Eiiröopan ihmisit tietä­vä';
ettei se ole. Britanniassa sodan
edellisen ajan elintaso on vain psikkä
hyvä muisto. Puola nousee nopeasti
yhä korkeammalle.
Tä,mä on .erikoisen merkillä panta­vaa
sillä Puola- tuhoutui sodassa pa­hemmin
kuin lännessä olevat 'maat.
El ole olemabsa. yhtään perhettä joka
ei menettänyt jäsentään sodassa; Sel­laiset
suuret kaupungit kuin Waxsova,
Gdansk ja Wroclaw tuhottiin;pahsm-min
kuin kaikken pahimmin' tuhotut
Saksan kaupungit. : ^
Huolimatta sodan tuottamasta tu­hosta
kansan elintaso nousee nope­asti.
Joka osoittaa, että maan talous­elämä
seisoo; vakavalla poliittisella
yhtenäisyyden pohjalla. Ensimmäi­sen
kerran. vuosisatoihin on Puolassa
tällainen tilaime. Tätä puuttuu län­nessä.
"...
Ensimmäisen kerran tuhannen vuo­den
aikana Puolan valtio lepää maan-:
sä nelJäOlä. kulmäklvellä, ilman kan­sallisia
vähenunistöjä, ilman tarvet­ta
työxityä itään tai länteen. Puola­lainen,
talonpoika omistaa maansa Ja
omistaa huomattavan omaisuuden, •
niilista .työttömyyttä sekä
työläisiä lähtemään maastaan
laisina..;.; Nykyään puolalaisia.i
ulkoma^ilta kotimaahansa!;
• Jotkut., innostunen väit
elintaso; on jo 4 prostnttia
maila kuin enrier. sotaa. Ei d
massa, .virallisia hutneröita,jotb:i
kisiyat tätä väitettä. .;kaikkeini
haimmat tilahnearvcstelijat eivätt
tä^amallä tavalla. He S8littävlt,;ii
se riippuu mihin luokkaan kuulia j
Farmarit ovat .ehdottomasti;
haassa asemassa. Paitsi
pn heillä koneistoa ja.maätaioi
teillä oh korkeat hinnat,
rääsyihin puettu puolalainen :
poika pukeutuu nyt sunnuntaläajj
keisiin villasta valmistettuihin:
hin, ;•;•.;,;
Työläinen saa hiukan pien
palkkaa kun sitä verrataan ta
den hintcihin. mutta koska äi
työttömyyttä; niin perheet
enemmän palkkatuloja. Va&ok
työläinen on huonommassa
kuin ennen sotaa; Tämä koskeen
sinkin opettajia. V
ihmisten saama kaloriämIäiä:'4
paljon alempana kilin mitä
kalaiset lääkärit pitävät ten^
välttämättömänä. .Vähän yli J
kalorjäa tulee päivän csälle, eli i
kan enemmlin • kuin mitä sa
loskaan el samassa määrin kuin aiiie- saavat; sodan jälkeen,
rikkalalnen farmari.
• Eiislmmälsen kerran puolalainen
työlälrien tekee' työtä Puolan teolli­suuslaitoksissa.
Hän ei työskshtele
uikomaalaisille teollisuuksien omista­jille,
joiden tapana oli sulkea kaivok.
sia Ja tehtaita pitääkseen hintoja kor­kealla
muissa maissa ja joka toi kroo­lilla
Ilmene mitään uusia asioita. Vii­me
aikoina on pidetty ylimääräisiä
kokouksia ja sama kai lienee joka
kämpällä xinlomme ; eroamisasian ta­kia.
Me pidimme kysymyksen johdos-ta
kokouksen viime kuun 25 pnä ja
äänestyksessä ilmeni, että^; noin 60
WIUC:n (Woodworkers Industrial
Union of Canada) kannalla ja vain
kaksi ääntä oli vastaan. Noin 85 pro­senttia
miehistä on jo vaihtanut kort­tinsa
uuteen WnJC:n jäsenkorttiin.
Sitä parempi mitä pikemmin vaihto
tapahtuu, sillä osoitamme union ha-
JolttajUle ja yhtiöiden kätyreille, että
pysyfeää; erillänne meidän uniostam-me,
koska me luotamme niihin joh­tajiimme,
jotka olemme Itse valinneet
rehellisesti ajamaan meidän työläis­ten
yhteistä asiaa eduksemme.
•;,'-....••••.''; — Logger. ••:
Minä .en tiedä mitä brittiläiset l
Vat. Mutta -minä. tiedän, että
Ib n sanomalehdet lähettävät;
kirjeenvaihtajilleen .ruokatav
•ketteja^- joissa on voita, pekoonit)
multa rasva-aineita.
jpn sitten k
/ji^MVUutettui
jiaasterahasto<
käteistä rai
tarkoiita
i^nitysvelai
jon saatu sui
.$10.184.50^^1
_'määriteltY t
rjatkuuyhäei
lä viikolla,
merkillepar
nelle tuhaiu
_ näistä lah
[lisäksi bn joko
i merkitykse
en lahjoituksi
i silloin on
. väestöstä tehr
jJärjestöjen listi
foronton Nalstei
la haasteita saa]
MARY JA m
ja Arvi Pantti
ja Toby Kant(
iway, Watson L
i OVASKAIK
H E L G E N I E M:
r Hurhastin i
.5 Kontion Port
VICTOR HURl
Henry Suvann
Marathonista.
NYKAN
m $2. .
VILHO SETÄI
eseen ja haa
•nsa. •
V. YLINEN Wh
. A L E X AI
;a haasteeseen
NAISTENKERi
KAISA N Ä T T:
eeseen $2.
«N LEINONE
PAAVO VAUR
astaa Väinö Su
Uuno Harjun l
. J L Ö M Ä K ]
n ja Kalle K i
K A L L E L E H T I
$2, haastaen J<
MAIJA JA JO]
e Heinämäen h
istä.
RINNE To
HERMAN PEI
een $2 jä haas
ipillä jaAune K
D.RYTKÖNEN
N.FLINK Tore
AURA JA VAI
n haasteeseen
amaan haastee
EINAR AITTO
n $3 ja Haas
oilla.
OLAVI LATVi
en $5 ja haas
AINO JA ANT
Vain maailmanlaajuinen
protesti voi pelastaa
Kreikan työväen johtajat
Ateena. — (ALX) - Vain
manlaajuinen; protestiliike voi
taa röjälistien oikeuden; eteen juÄ sa $5.
vien 36; uniojohta jan elämän, ilmoiä* TAUNO •KOLA
täällä oleva syytettyjen puolii^ i $5, haastaen O
Hän viittasi siihen, että kysym^ n Torontosta ka
sä olevan oikeuden puheenjohtajrfl AINO HEIKKI]
aikaisemmin langettanut monte to «en $2. ' ; ^
lemantuomiota työläisille. SjjteÖ VÄINÖ PEHRJ
j ä ' puolustamaan järjestetyiltä seen $3 jai haastai
tiläisiltä ja. amerikkalaisilta lakide REINO MERT<
hiltä on kielletty maahanpääsyräsggste€n;$
Kreikan halituksen taliolta.
{ 'Näitä uniojohtajia syytetään
liiton; järjestämisestä, jonka
tuksena oli hallituksen kaa
Tämäri hyökkäyksen. tarkoltuksSB
ibpullise-sti murskata lopullisesti P
lelle jäänyt työväenliike. •
kiinnootunut kestävään rauhaan. L u -
ero on
Lehtemme haasteiyntäys jatkuu voida nykyoloissa välttää sillä Joista-ehtis^
dä Vohnalla ja tulokset ovat
erinomaiset. • Tuskin -kaikkein opti-nilstislnkaan
uskoi siihen, että $10.000
ylitetään reUusU.
Tällainen menestys osoittaa, että
Canadan suomalaiset työläiset Ja far­marit
ovat Vapauden takana Ja pitävät
sitä heidän todellisena etujensa aja­jana
ja luotettavana tiedon välittäjä­nä.
Tarkoituksemme ei ole tässä kir­joituksessa
ryhtyä millään muotoa
ptnistaamaan ryntäystä, sillä sitä se el
tarvitse. Se vyöryy itsestään. Ha-luanome
vain viitata siihen eroon mikä
on tyOväonlehtien ja taantumuksellis­ten
siensatiolehtien toimittamisen vä­lillä.
Asian selvjrydeksi on sanottava, että
ei yksikään työväen lehti voi kerskail.
la sillä, että sen Jokainen uutinen on
tarkalleen totta. Kaikkein varoval-slmmln
ja huolellisimmin toimite­tussa
tyOväenlehdessäkin voidaan jol-toinkin
julkaista uutisia ja mielipide­ilmaisuja,
Jotka osoittautuvat vir-heelUseksI.
Tämä tapahtuu tietysti
harvemmin ja vastaan tahtoa. Sitä ei
kin tärkeistä tapahtumista lähetetään
monenlaisia tietoja.
Tästä huolimatta on työyäenlehdlllä
ja taantumuksellisilla sensatlolehdlllä
suuri ero. . Työväenlehdet välttävät
sensatiouutlsten julkaisemisen eivätkä
missään tapauksessa julkaise tietoi­sesti
valheellisia uutisia. Samalla nii­den
tehtävänä on pelkäämättä puolus­taa
..työtätekevää Väestöä ja niiden
oikeutettua taistelua. Ne puolustavat
horjumatta rauhan asiaa Ja paljasta­vat
imperialistien vehkeilyn.
Taantumuksellisten lehtien tarkoi­tuksena
on julkaista sensatlouutlsla,
selviä valheita Jä kaikenlaista hölyn­pölyä.
Tämän lisäksi monet tunne­tut
sanomalehtimiehet o- at paljasta­neet
sen tosiasian, että heidän lähet­tämänsä
todelliset tiedot joistakin tär­keistä
asioista on toimituksessa vää­rennetty
niin paljon, että he eivät ole
niitä enää tunteneet omikseen. Ylei­sesti
on tunnettua, että on suuri Jouk­ko
kirjoittajia, aikaisemmin työväen­liikkeessä
olleita, Jotka ammatikseen
kirjoittavat kaikenlaisia valheellisia
sensatiojuttuja tilauksesta ja kapita­listinen
suurlehdlstö maksaa niistä
hyvän hinnan.
Esimerkiksi kun Neuvostoliitossa
kuoli kenraali Zhdanov, niin eri osis­sa
maailmaa taanCumuslehdet kirjoit­tivat/
että Stailln on raivannut hänet
pois tieltään. Edistysmieliset työväen­lehdet,
eivät luonnollisesti julkaisseet
tätä törkeää valhetta. Mutta tällai­nen
oli erittäin haluttu makupala
taantumuslehdille, jotka. valmistuvat
kiihkeästi sotaan Neuvostoliittoa Ja
uusia demokratiamalta vastaan.
Suomessa maalaisliiton lehdissä Jul­kaistun
myöskin tämä juttu. Se Johti
ikävyyksiin sillä näitä lehtiä yasfSah
nostettiin oikeusjuttu. Jälkeenpäin
maalaisliiton taholta on näitä lehtiä
koetettu Jos miten puolustaa. On seli­tetty,
että juttu saatiin Ruotsista,
muta tämäkin selitys sai Ikävän lo­pun.
Ruotsalaiset vai^iollliset lehdet,
jotka myöskin julkaisivat tämän sa­man
Jutun, ovat ryhtyneet puolusta­maan
itseään Ja siksi ovat tutkineet
asiaa. Dagens Nyheter bn paljasta­nut
kuinka juttu sai alkunsa seuraa­valla
tavalla.
"Kyseisen artikkelin on näille leh­dille
välittänyt maalaisliiton sanoma-lehtikeskus
Helsingistä, Joka sen vuo­rostaan
oU vastaanottanut maalais­liittolaisten
lehtien Tukholman kir­jeenvaihtajalta
rouva E. Aminoff ilta.
Tämä oli siteerannut erästä ruotsa­laista
Parisin kirjeenvaihtajaa Jä itse
lisännyt syytöksen; «ttä. Stalm^?
oli raivannut Zhdanovin Ueltä .-r:
Näin nätisti keksittiin valhe,
on tyj'pillistä porvarillisessa j
listiikassa. Tämän yhteydessä on?
dettava, että Surmen taant
set suurlehdet, jotka vuos
ovat julkaisseet kaikenlaista
Neuvostoliitosta, tiesivät sen va
eivätkä julkaisseet sitä koska,
vakuuttuneita, että sellainen w 1
taa ikä\7yk.siin. •; .
Mutta valhetulva. jatkuu
entistä kovemmalla vauhdilla,
täin lähetti ruotsalaisen v
Aftcnblade'tin Helsingin m
taja -lehdelleen kirjoituksen, J ^
sanoo Suomen kommunistina»"
telcvan vallankaappausta, ^
saaneensa tietää, että sen pi"»
Pahtul loka- ja marraskuu?^
sa. Torontossa ilmestyvä Vap^f^"
piti sitä niin tärkeänä etta^
sen johdosta toimituskirjoituö», I
• N y t on:si^•uutettu _ > | i t^
"tietämä" aika ja minka^laW^I
lankaappauksen ^"^^f.Z^t^f
kaan Suomen • kommunisUen
nyt eikä lähltulcvaisuud^^
Taantumuslehtien • ^ ^ " ^ . f ^l
koskaan tarvitse kirjoittaa UAU^^l
asia.vain on että kirjoitus OBI^
hetkellä taantumuksen
linjan mukainen, sanomako^
topitalisteille ole totuuden ea»*
vaan
sumutusta varten. SöD»
khi mestareita. — Uoti
J A L L U K I L KK
NIILO L A I T I N :
pa haastaa Nikolj
KUSTI H E L I N
L A N I L L B U R
M. A. O I K A R A
o Hakasen haas
•ttawasta, Hanna
leen Schreiberls
MATTI M Ä NT
n $5.
LAURI P I R TT
tö Peltomäen h
EINAR M A K K I
een $.5. ja keh<
J kiirettä haast
M A R T H A J A I
''enkylästä vasta
OSKAR L A UB
teen S2. • ' -v
ONNI H E I N ÄN
a haastaa Johan
V I L H O S I V UN
n kulkea.;
A L M A O R R Ti!
ja haastaa Mary
T. LAURILA Y
FREDKOrVIS'
kaan haasteen S
ERNEST Y L IT
n $2.
MAIRE I N B ER
SANDRA KOH
n haa.steeseen $;
HENRY LUNE
;!eeseen $1 ja hj
KUSTI KOJOL
Joseen ja haas
F R A N K HANT.
|ehoittaa kaikkia
at vielä ole s i t äi
K A K S I MAIJA
en haasteisiin