1948-08-19-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, eiOKUun 19 p. — Thursday. Aug 19 ' Jjgjfjljjgjjgj iiliiiiiils»:' Telepbdnes: Buslcett Office 4.^384. Editoria] Office 4-42fö. MftDsger £ . Suksi. Edltor W. EUund. MallUag addreai Box Sudbuxy. Ontario. ttbllsbed Nov. etb 1917. Authorized »8 aecond class mall by the Post Otiice Department. C>tUwa. Pub- .JUhed thrlce weekly: T u e s d a y 8, - Tbursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Company Ltd^ at 100-102 Elm S t W., Sudbury. Ont., Canada. Advertislng rates upon appllcatlcp. Translatlon f ree ot charge. TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. €.00 6 kJc. 3.25 3 kJc. 2 00 yhdysvalloIs.sa: 1 vk. 7.00 £ kk. 3HO Suomensa: 1 vlc. 7.50 6 kk; A22^ IGeorge Bernard Shawta haastattelemassa Kirj. Johannes Steel toimintaa Vapauden kiinnityslainan maksu l i l i f i # 1 1 » Muulamia päivä sinen lehdessämme julkaistu.sta C.SJ;n 'I'oimeen-pahevari komitean ja Vapaus kustannusliikkeen y}itei.se;sta haasteryn-täysvetoomuksesta ilmeni kakst hyvin larkeaia ja painavaa .seikkaa: 1. Vapauden.talon rakeniami=e-la v. 1929 koitui lehtiliikkeel-lemme yhteensä 522.500 velka; • 2. .Sen jälkeen on kahdeksantoisia vuoden aikana ia.sta velasta, maksetXxi korkoinalHAfjl .0\. ^ Ajatellaanpa vain, etta korkomenot yksinään 18 vuoden aikana .'nousivat miltei yhla suuriksi, kuin oli alkuperamen laina! Kun vielä y pidetään mifeles.sä, että naiden suurten korkomenojen li.säksi on vuoden 1938 fälkeen lyhennetty kiinnitys- ja muita velkoja noin.^16,000, ' silloin nähdään kuinka suuri rasitu.stama laina on Vapaudelle ollut. , Xyt meillä ön kuitenkin tulossa mainio tilaisuus vapautua Var 'päuden talon kiinnityslainasta kun se tulee ensi keväänä uusittavaksi. /'Jos haasteryntäys.luottaa suunnitellun $8,000— kuten epäilemättä ^tapahtuu -—silloin .sanotaan toukokuun 5 pJ^ivana kiinnilyilainan an- ';^tajille"kiitos lainasta'".mutta me maksamme nyt .sen pois kokonaan ja ;'annamme miehelle .S5,000 maksuosoi'^uk.sen. . Tulevan pulakaudenkin varalta katsottuna tämä toimenpide on verrattavissa siihen, jos irroi-v- tetaan hyvankokoinen myllynkivi hukkuvan kaulasta. . V Loppusumman haasterahoista volninu" myös käyttää lehliliik-, pikeemme yhtei.sek.si hyvak.si siten, etta osiamme yhdellä kertaa vaununlastin sanomalehtipaperia: millä kau{)alla .saamme o.stoa kohden.noin ^'•$750.00 .säästön. Xäin huomataan, että tulevan haastekampanjan onnistuminen '••on en.siluokkai.sen tärkeä a.sia ja siiia riippuu huomattavan paljon *<'}ehtiliikkeemme tuleva edisly.s ja kehitys. Kahdek.santukannen <iol- <,]arin hankkiminen ei liioin ole mikään pikkutehtäva, mutta käytäntö \on osoittanut, että se voidaan saavuttaa ja ylittääkin, jos asiaan tar-i. tutaan päättävästi kiinni kautta laajan maamme. : .VIutta aikaa ei ole Ayhtään hukattavissa. Haaslerynläys alkaa .syy.skuun 15 päivänä ja '~Öhnislumi.sen yhtenä jx-rusehtona on se, että tehdään järjestölliset valmistelut hyvi.s.sa ajoin etukateen. Tatu kif-joittaessa on jo joitakin / h y v i ä esimerkkejä. Mainittakoon vain. että esimerkiksiCSJ:n Toronton ja IJeaver -v^Laken osa.stot —- mainitak.seimiie yhden i.soimmista ja toisen keskiko- ' koislsta osastoista ovat jo tehneet alkuvalmisteluja haastekampanr v.jan hyväksi. Olemme niyö.s: varmoja siitä, että tätä hyvää esimerkkiii 'seurataan kautta linjan suuremmilla ja pienemmillä paikkakunnilla .sekä kaikis.sa järjestöorKaanei.s.samme. Mak.sakaamme Vapauden ,'55.000 kiinnityslaina! ,» Kerätkäämme 'vähintään .'jJS.OOO, ettS .saadaan Vapaudelle vaununla.sti sanomalehtipaperiakin! Tehkäämme tarpeelliset alkuvalmistelut hyvin onnistu- -vaa haastekampanjaa varten Tiytl iBi!iii^ l i i Todellisuus vaiko taru? Moskovan neuvotteluja ja 'S^hdysvaltain vakoiluhysteriaa .seuratessa tulee pakostakin mieleenj että onko "todellisuus; tarua kummemp i " vaiko päinvastoin? Vähän läheisempi tutustuminen Yhdysvaltain kongre.ssin epäamerikkalaisen komitean noitajahtiin osoittaa^,että se on läheisessä ja erottamattomassa yhteydessä Moskova.ssa. käynnissä olleiden diplo-imaatti. sten neuvottelujen kan.s.sa. Yhdysvaltain imperialisti.set piirit, jotka yrittävät kehittää nykyi.sen 'kylmän sodan" varsinaiseksi "kuumaksi" ampinnis-sodaksi, jotta voi.sivat edelleen rikastua .sotateollisuuden" simrista voitoista, ovat kuolemaan asti peloissaan^sen johdosta. Jos idän ja lännen, eli. .sosialismin ja kapitalismin välillä pää-Stäisiin. Saksan probleemista yhtei.symmarryk.seen. Namu .sotaiset, monopolistit tietävät myös, että ^Moskovan neuvottelui.s.sa-on hyvin vaikea päästä minkäänlaiseen sopimuk.seen, josYhdysvalloi.s.sa harjoitetaan Neuvostoliiton kansalaisten muiluttamista, Neuvostoliiton .diplomaattikunnan oikeuksien loukkaamista ja yleensä natsimaista noitajahtia. Tama .selittää. Yhdysvaltain vanhojen puolueiden nykyisen noitajahtihysterian.ja. järjestetyt .selkkauk.set Neuvostoliiton konsulaatissa. Mikä sitten on Saksan probleemin ratkaisu,; jonka ehkäisemLsck.si Yhdysvaltain epäamerikkalainen komitea on järjestänyt taman häpeällisen ja kaikkia demokraattisia ihmisiä inhoittavun vakoiluhysterian? Neuvostoliitto ja muut Ilä-luiroopanmaat ovat^ esittäneet Saksan probleemin, ratkaisussa harkittavaksi .seuraavat peru.s.seikat: 1. Saksan a.sei.stariisuminen ja nat.sismista vapauttaminen, - 2; Neljän vallan kontrolli Ruhrin alueen sotateollisuuk.sis.sa, • ^ 3. Saksan yhdistäminen demokraattisek.si valtioksi ja 4. Korvausten maksaminen Hitlerin sotauhreille: :Kun Yhdysvaltain .sodanlietsojat eivät voi näitä oikeudenmukaisia ratkaisuehdotuksia välittömästi ja avoimesti vastustaa, niin he turvautuvat venäläisten valkokaartilai.semif,'ranttien, salaisen poliisin urkkijain ja kaikenlaisten hiniphampijujen ^UodislUsten'' avulla kehitettyyn vakoihihvi-teriaan — mikä yleisesti leimataan vieläkin kurjemmaksi ilveilyksi nvita oli Canadan vakoilujuttu, v; 1946! ^ ; Kysymy.s on nyt siitä, kumpi pääsee tällä puolen .Atlantin etii-lilalle, todellisuus rauhan hyväksi vaiko taniunixrustuva sodanliet-sonta! Taruun perustuva .sodanlielsonta ei voi ihmiskunnalle tuottaa muuta kuin onnettomuuksia, kärsimyksiä ta tappioita.- Mutta rauhanomainen Saksan probleemin ratkaisu helpottaisi nykyistä kansainvälistä jännHy.stä ja loisi perustan rauhalliselle olotilalle, missä kansakuntien; päävoimat voitaisiin kohdistaa puutteen, suvaitsemattomuuden ja .tulevaisuuden epävarmuuden poistarivisen hyväksi. Kärsivä • ihmiskunta odottaa valtiomiehiltä järjen ääntä ja edesvästUuMistä toimintaa mielettömän sodanliet-^onnan ja vakoiluhysterian asemesta. "Sinäkin poikani Brutus'* Ylläolevat Julius Caesarin sanat tulivat varmaan^jokaisen ontario-laisen metsämiehen mieleen, joka .sattui: näkemään^ "Induslrialist in", artikkelin: "Taistelemmeko vapauden vai orjuuden puolesta." Kuten muistetaan. Caesar lausui kuollessaan nuo kuuluisat sanansa silloin kun .havaitsi, että hänen luotettu ystävänsä Brutus oli salamurhaajiensa puolella. Niin myös Ontarion metsämiehet saivat yllätyksekseen nähdä, että * työväenlehtenä" it.seäan piiavä "Industrialisti"' katsoi sopivaksi Ontarion metsämiesten työehto.=:opimusneuvottelun aattona julkaista artikkelin, mikä saa jokai.sen melsaparoonin hyväksymisen. Tosiasiassa mainitun artikkelin kirjoittajakin pelkää päästäneensä kissan säkistä ja rientää lopuksi .-anomaan: "Tcämän kirjoittajalla ei ole tässä ollut tarkoituksena puhua järjestymistä vastaan." On sinä työväenlehden artikkeli niitä moisella lausunnolla täytyy "selittää"! Mainitussa artikkelissa polemisoidaan ns. check-off järjestelmää Ilearst. OnL. ~ '6J:n HenrHiiri osa£- Un tiiminpä cn ollut nukkuneissa tilasES jo pitftmmär» aikaa, nukä xnei-d i n on huruil-a. tun:iUf.t;tlava. Osaisr 10.". /cokou/c-x-i 'j'/iLi jaanettpiiamÄiia ] ja k a i i k i muu Vji.T.mia a.""! oUut. sen irnukaistä. Ja.se.-^klrjun jicsm en ol-j. ]ut. lunuoila: linutvassaän, sillä iasn- ' o.si.'cto.'>.sarnme . OTi huornatlavii ; ]0'A/..<'j. Meictän on nciifetiava lak- 1 k'£t ;a;.i;:klrju.';ije.wne, tttfci sentään ,' ki:k.<: oi*; aivan kuo]'ee.?.sa tilassa. • I 0;-;a;.toM ent.nc-n johtokunta ja joi-l' tai.T csaston ja-s^nia kokoontai neu- !• vr.tif.-Ieujaan lOhTii-otainme uudellekin riftralia;jii<>'.-k.sj. K eik a-te iti i n - nii-sta rnfcnettt.-yt:!voj.sta- joxlla • parhaiten Eaaiai.suii , o.^a.siomrno toiminta par- JiaacTi . elpymään. F.n.siksi käytim kä.-ik.s; • johujkuntaan; jonka todettiin-ele van pienen ja yk.vipuolise.';*! vain xaujjpalan . a.sukkal.sta kokoonpantu, vaikKa o.sa.ston Jä.senLsta on ehkä ..suurin o.sa met.satyolaisiä. .Ehdotetaan OKU^-UJU kokoukselle, että johtokuntaa - iaajftnnttaan huomattavasti Ja että r em puolet siihen saadaan metVityöl<i.isia A'->etettiIn ehdok-kaat; tin, joi.'ita vaUnnan - .suorittaa - n.saston-kokou-s. 0.sa.<-;tcin kokous kutsutaan, koolle sr.ten kun on tehty tarpeeili.set valmistelut. Päätettiin myöskin pitää Iltama .samaan aikaan jos saadaan vuokratuksi haali. Enimen johtokunta velvoitettiin - toimimaan siiheri asti kunm-s uu.si on valittu j a osaston ioim;n*.u .saatu, uudelleen alkuun. Meillil ei ole .suuriakaan valkeuk- .sia o.sa,sto.Time toiminnan elvyttämi-s3k. si; jos vam jokainen kohdaltamme otammo asiaan kunni. Suurin o.sa paikkakunnan sviomalaLsesta väestöstä kannattaa.SJröä j a on myötämielinen sen toiminnalle. Vaikeuksia ei olen .sen puolesta,: mutta toimitsija-voi! nis:a on puute. Taman aiheuttaa 5.e; etta me- yleen.sa aliarvioimme i t semme -tehtäviön suorituksessa . ja nam ollen on monasti vaikea saada, mukaan-. .suurei:ppia. voimia joten -toi-, mmta j-iä liian paljun yksien suorit-t[! ttaval<-si; Toiminta 'kay täten hei-kok. si ja yksipuoliseksi, siina ei olC: sitä vireyttä, joka. pilaisi toiminnan elavana. . Mutta , kun meistä jokai- ^e•n ajattelee,- ,etta mmakin : teen kohdaltani osani toiminnan hyvakr s1 niin. silloin ei toiminta tule kenellekään raskaaksi ja. se muuttuu sellaiseksi kuin me sen itse haluamme. Silloin se takaa meille viihtyisän, ja sopuisan seuraelämän, kun se o«n. pe-: rustettu kalkkien jäsenten yhteisen hyvän ajatu&suunnan pohjalle. : Liittykäämme kaikin: CSJ:n osastoon jä tehlcTiämme siltä voimakas vhteispyrmtojemme tukija. ^ M . R . Yksi nai-stä on suuri valtiomies." Tässä hän pysähtyi antaakseen puheelleen korostusta ja .sitten har\'aan ja painokkaasti sanoi: -Hänen rji.mensä on Josef Stalin." "Toinen on suun matemaatikko: 3 Lontoo, — George Bernard S.*^.a-A'.':vut«ta kynän vedolla. Ottaa aikaa; Englannin kirjallisuuden vanha suur- : maanantaina ei voi olla feodalismi, ! mies. askoo, että "sota N'.-iiiton ja = tiistaina vallankumous ja keskiviikkö- I USA: n valilla- tuhoaa molemmat-, na sosialismi. naaat" .. . . . etta "Stalin on suuri vai- .' vottakaamme esimerkik-si Amerikan t i o m i e s . " . . € t : ä "Bsvin on aivan .=2- .vallankumous.- Vallankumouksen j ä l - manlainen- kuin Bi-smarck" . . . eitä keen julistettiin tasavalta; muoto : hänen nimensä on Einstein. Kolmas :'juutalaisten tulee taistella Pale-stii- • vaihaettiin. rnutta ..se ei. luonut demo- . on suun näytelmäkirjailija: vaatimat-- nan puolesta" . . . . etta "Henry V/al-: krätiaa, vai toiko?" . • tomuas kieltää minun mainitsemasta lace on ainoa Amerikan pohitimer..: ::Vanha gentlemanni ilmeisesti naut- I hänen nimeään." Vnmeksimainiiu.n rnerkkimies joka tletaa mista on. /.y-, ti. Han .sae.stl keskusteluaan iskien ! hän lausui sellaisella suloisella leikillä, syrnys j a ainoa edistysmielinen kan-;' silmää ja jatkoi: "Stalinilla on vaikea i etten koskaan ole nähnyt valkopartai-didaatt: presidentin: v a a l e i s s a . r t e h t a v a ; .jokai.sentietoi.sen Ihmisen,! sen- joulupukin: .sellaisia tekevän. ; Nämät ja ihohtä muuta yhtä 'är- Jokai.sen .sosialistin pitäisi tukea han- ; "Minua kohtaan osoiteltiin eriiia-n keäa laasuntoa e.sitti Shaw kun t a - ! t a . " . , män kirjoittaja haastatteli häntä hä- ; Han tu-skin py.sahtyi kun han j ä i nen kotonaan '•Shavvnnurka.ssa-Ayot i l«*n jatkoi: "Parantaa .suhteita?... St Lawencen ky!ä.ssä, "VVelvn-yni.csä;: maailman valkeudet johtuvat huonos- Htfrefordshiressa; ta käytöksestä. Ottakaamme esimer- -Tavallise.su Shaw ei anna itseään ^ivankuin toinen Bis- ! marck."; Tässä kohda.s.sa/Sha.w alkoi : puhua ptihdästa.; Saksaa korostaen: j "Nach Möskau gehen -«ir nicht."' (Me I emme mene Moskovaan)"; Juuri k u sten Bismärck sänöi", lisäsi hän. ! "Miksi, ei puhuta venäläis,tenkans- : sa säädyllisesti.: pttakaamnie Berlil- ' ni.ssa olevat Robertson ja Clay.esimer-taiteesta tieteeseen. moraali.sta ^' Robertson mennyt So-i kolovskin luokse ja sanonut hänelle 'katsoppas. vanha mies te tiedätte vallan hyvin , että me >mme yhtään pa-remmih''- kuin tekään voi lähteä täältä nyt niin miksi emme tästä..syystä sei-, vita asioita yhdessä'. Näin hänen olisi pitänyt tehdä." Minä jatkoi: "Kenen uskotite olevan suurimman yaltipmieheh mäallma.$sa nykyjään?" Hän ei hetkeäkään epäil- ,lyt:-:---^^-;, "Suurin, valtiomies,.. hmm! Kolme suurmiestä elää maailmassa nykyään, i POIMITTUA Erääs.sä .suomalaisessa lehdessä oli .seuraavia otteita eri lehdistä julkaistuista ilmoituksista ja uutisista, joista kielen väärinkäytön takia saa omituisen käsityksen: . .• . ' ' KONEEN HOITAJA saa palkan, alle 50 hv. hinaaja-aluk- .sclla, joka talvisin voi osallistua metsätöihin,.. s ASDTTAVAA TULISIJAA ja saunan ka.sittava talo Messukylässä lähellä asemaa omalla tontilla myydään poismuuton t a k i a . . . . . . . seka Mauno olivat parhaillaan koittopanoksen valmiiksi saatuaan poistumaan poliisien saapuessa mukanaan 10 pulloa pontikkaa . ; . Vanhanpojan; jouluilo! ÖLJYVÄRIMAALAUS n .100x70 cm. alaston nainen, eritt. h a l v a l l a . . Suomi aikoo tutkia mahdollisuuksia lannan saamiseksi Kansainvälisellä pankilta, kertoo Aftonbladetin Helr siiigin. kirjeenvaihtaja • •^Tupakka on k o t o L sm Peruviasta, ja sita- ensimmäiseksi käyttivät inti-aanit. haatatella ellei, kuten han sanoi minulle iloisten irlantilais^silmien loista-es. sa, haastattelija. . . . . "tuo. mukanaan $50,000 she.<kia...• oletteko: tö, sir, tuonut $50,000 s h e k i n ? . . . " . . v . - KäytannöllLsestr katsoen hän puhui yhtä mittaa hyvästi toista tuntia a i heet vaihdellen politukasta historiaan, käytöstapoihin. Han puhui huolellii- | sesti, korostaen jokaisen lauseen j o n -i ka han esitti. • - • : Oli erittäin :.suuri elämys kuunnella : Iätä nuorta -'cvanhaa. miestä", joka, i käyttääkseni hänen omia sanojaan,; muistaa "uutKsen Lincolnin ampumi- j sesta tulleen kun olin jo hyvin van- j ha . . . " i Kaukana .siita, etta hän eläisi menneisyydessä. Shaw on kiinnostunut tulevaisuuteen ja han on eritjtäin hyvin, tietoinen nykyisesta maailmasta. Kun ky.syln häneltä mitä han ajattelee republikaanien presidenttiehdokkaasta Thomas E. Deweysta, niin hänen vastauk.sen.sa oli lyhyt: ; " E n ajattele, sir, en ajattele mr. Deweyta. . E n ole ko.skaan. tavannut im:/;stai..." ..• • , J a ennenkuin ehdin ky.symäan hänen mielipiteitään toisista ehdokkaista, han jatkoi . . . ei ole yhtään välia, ne ovat. samoja. Demokraatti tai republikaani . . ; edustavat samaa . . Wallace on mies . . sanokaa Ame^ rikan kansalle, etta Shaw sanoo Walr lacen olevan ainoan kandidaatin Joka on yhteiskunnallinen filosoofi • . . . ainoan miehen, joka voi tehdä jotam kansainvälisen tilanteen suhteen, sillä han tietää jotain siitä . . . heti rillä hetkellä kun Wallace ilmoitti ot-ravansa nimityksen vastaan sanoin, että siinä on mies . . . toistan vielä, että sanokaa se. Amerikan kansalle jokainen ääni Wallacelle on äani edistyksen puolesta." Vilkkaana ja hienona ruskeas-sapu vussaan polvihousuineen ja ruskeine skotlantilaisine puolikenkineen, jotka olivat kiillotetut hyvästi, Shaw istui tuolilla ilmeisesti tyytyväisenä kun oli saanut tyhjentää itsensä. Oli hämmästyttävän selvää, jonka hänen kirkas. äänensä ja iloinen esiintymmen osoitti, etta kysymyksessa on.m^es, joka saa iloa irti elämästä..- : . "Mitä te ajattelette Yhdysvaltain ulkopolitiikasta?" kysyin häneltä. Han vastasi huudahtamalla: "Ulkopolitiikasta? Amerikalla ei ole ulkopolitiikkaa . . . he haparoivat pimeässä, .siellä on paljon sekamelskaa." .Lammit en kysymyksestä hän lisäsi: "Sota Yhdysvaltain j a Neuvostoliiton vahlla tuhoaa molemmat maat. molemmat maat tuhoutuvat. Tämän h - saksi Yhdysvallat joutuu konkurssnn ennenkuin se alkaa; Yhdysvaltain täytyy maksaa muulle maailmalle saadakseen sen sotaan kanssaan. Varmaankaan Englanti ei VOI maksaa sir ta." ; Hän vastasi, yhtä nopeasti kun esitin seuraavan kysymyksen: "Kuinka voidaan naiden kahden maan .suhteet parhaiten parantaa?" Tuskin paasin loppuun kun hän huudahti: "Kuinka, kuinka mitaan suhteita-, voi olla kun yhdellä puolella on; Neuvostoliitto ja toisella puolella typeryyttä ja herjaus^ ta, jota tata maata vastaan on kootr tu viimeiset kaksikymmentä vuotta. : ;'Yhdyövalloissa on kauhean paljon vaaria, käsityksiä Neuvostoliitosta; Amerikan :on parasta, hankkia itsel-. leen ;tietoja. Neuvostoliitto on suun koekenttä. . YhteiskunnaUiset muutokset eivat- ole helppoja •. nma ei saa-- suun kunnia", han jatkoi, "kun Joe Louis saapuessaan-tahan maahan halusi nähdä kaksi ihmistä... Churchi l l in ja minut. Olin mieli-ssani. että tällainen mies, jolla on . enemmän mainetta kuin minulla, haluaa nähdä minut,. . ".Mikäli Churchilliin tulee, hän :to.- dellakin oli hyvä sodan johtaja, jolle antoi leimaa hänen .suuret esivanhempansa Malborought. Han piti erinomaisia varvayspuheita. Mutta m i kään ei ole n i in helppoa kum olla paa-ministenna .sodan aikana . . . pointti-; sesti taalla, kotona ei han olisi kyennyt johtamaan kylaakaan." K u n kysyin mita han ajattelee siitä, etta-suurin osa Amerikan taiteilijoita ja intellektuaaleita e i . -oisal^ listu tämän paivan. taisteluun ja etta he,, kuten useammat tekevät, Lsluvat. aidalla, mm han vastasi lopuk.si: .: " K i r j a i l i j a t haluavat olla vapaita, vapaita vastuulhsuudesta. . • Sivistyksen sisältö merkitsee persoönallhsen vapauden rajoittamista yhteisymmärryksellä.; Teidän kirjailijanne ja mtel-lektuaalinne ovat anarkisteja;" .Nuorukainen Reima Ruohonen Lahdesta on juuri «aan V Amerikan-lahjana New Yorkista haneUe lähetetyn Fazerih mak YLÖSALAISIN K i r j . HO\VARI> K O CH I heen.- nollywoodilainen eloltuvakirjai- P-ialaellani Suomen voimistelijaf voittivat 61V2 pistettä Lontoon voimisteluitisoissa Suomi sijoittautui lopullisesti seitsemännelle tilalle olympiakisojen pistelaskuissa Lontoo. -^Lontoon olympialaiskiso-jen lopullinen epävirallinen, Associated Pressin suorittama pistelasku osoittaa Suomen SIjottuneenkisols.sa seitsemännelle tilalle kun kilpailun voittajalle lasketaan kymmenen pistettä, toiseksi sijottuneelle-viisi, kolmannelle neljä;', neljännelle kolmer viidennelle kaksi ja kuudennelle yksi piste. Suomen edastajat pärjäsivät suhteellisesti parhaiten voimistelussa, saavuttaen siinä Suomen tilille. kaikkiaan eiVi pistettä. Mutta sveitsiläiset menestyivät vieläkin paremmin; sillä heidän maansa t i l l in merkittiin voimistejukilpailujen tuloksena kaikkiaan. 65'.i pistettä, unkarilaiset a n saitsivat ,28'.^-! pistettä ja tshekit 22 pistettä. Muut maat. saivat Vähemman k u i n lO pistettä.Yhdysvaltaln t i lille merkittiin, ainoastaan viisi ja Ruotsin t i l l in kolme pistettä. . Voimistelukilpailut» oli alkujaan suunmteltu suoritettaviksi ulkoilmas-^ s a Wembleyn stadionilla kolmen päivän aikana, mutta säasuhteiden johdosta niiden suorittamista jouduttiin lykkäämään ja lopuksi kilpailut suoritettiin suurella arepnalla Lontoossa j a lopulliset täydelliset tulokset i l - moitettnn vasta lauantaina. JOUKKUEVOIIVnSTELU Suomen edustajat voittivat joukkuevoimistelun 1,358.3 pisteellä, Sveit^ sm joukkueen sijottuessa toiseksi 1;- 356.7 pisteellä, Unkarin kolmanneksi 1,330.3 pisteellä. Ranskan neljänneksi 1,313.85 pisteellä. Italian viidenneksi 1,300.3 pJsteelläi Tshekkoslovakian kuudenneksi 1,292,1 pisteellä ja-jähk-kien: seitsemänneksi 1,252.5 pisteellä; Nämä ovat perjantaina ilmoitetut.tulokset, jotka eivät. olleet lopulliset ja viralliset, mutta jotka pitävät - paikkansa ainakin Suomeen nähden. K u ten pisteet osoittavat on Suomen ja Sveitsin kesken ollut tiukka kilpailu. Naisten joukkuevoimistelun ' voitti Tshekkoslovakian joukkue 445.45 pis^ teellä- Unkarin joukkueen 440:55 vastaan. .Yhdysvaltain joukkue; sijottui kolmanneksi. Tshekkoslovakian naisten joukkueen paras voimistelija, 23-vuotia.s Elisku Misakova kuoli perjantain ja lauantain välisenä yönä lapsihalvauk-seen Lontoon sairääTässa7"y^Hän" ~ö\i sairastunut; pari päivää ennen kilpailun alkua. Hänen ruumiinsa polte-; taan Lontoossa maanantaina ja tuhka lahotetaan hänen kotiinsa. S u o m e n , voimistelu joukkueeseen, kuuluivat Padvö Aaltonen, Kalevi L a i tinen, Veikko Huhtanen, Einari Tcr räsvirta. Ale Saarvala. Heikki Savo-laineni Esa Seeste, Sulo Salmi ja Olavi Rove. Joukkueen johtajana toimi Vaino Lahtmen, huoltajana. Y r j o A h - tio ja valmentajana B. Stenman; Suo men valitsemina arvostelutuomareina toimivat. L. Pakarinen j a E; Palolampi. Mieskohtaisten voimistelukilpailu-jen tulokset olivat seuraavanlaiset: Rekkiliikkeet: 1; Josef StalÄer, Sveitsi, 39.7 pist.;. 2.: Walter Lehmann, Sveitsi, 39;4: 3; Veikko Huhtanen, Suomi, 39.2; 4: Ale Saarvala, .Suomi: R;; Dot, Ranska; I. Saantha, Unkari ja Emil Stiider, Sveitsi, 38.8; 8. E i nari Teräsvirta, Suomi; 38,7 pistettä. :t)Hevosliikkeet: 1. Paavo Aaltonen; Veikko Huhtanen ja Heikki Savolainen, Suomi, 38.7; 4. L u i g i Zanetti, Italia; :38.3; Guidö Plgone, Italia, 38.2; 6. Frank J . Cumiskey,: USA, 37.9 ja 7. Michael Reusch, Sveitsi, 37-8 pistettä. Nojapuuliikkeet: 1. Reusch, Sveitsi, 39.5; 2. Huhtanen, Suomi, 393; 3. C. Kipfer ja Stalder.. Sveitsi, 39.1; 5. Aaltonen, Suomi, 38.8; • 6. Saantha, Unkari,; 38.T ja 7; Olavi Rove, Suönii, 38 6 pistettä. . 12 liikkeen sarja: 1. Huhtanen. Suo-^ mi, 229.7; Lehmann, Sveitsi, 229'; 3; Aaltonen,. Suomi; 228;8; 4. Stalder. Sveitsi, 228.7; 5. Kipfer; 227 1 ja G; Studer,; Sveitsi, 226;6 pistettä; . Hevoshypyt: I,: Aaltonen, Suomi; Iija Howard Koch, joka mm. toi^ • mittr enl. Yhdysvaltain Moskovan lähettilään Joseph Daviesin k:r-j'oittanian kirjan "Mission to Mo*;- caw'' elokuvia varten, tuomittiin äskettäin epa-amerikkalalsen komitean halveksimisesta vankeu-teen. Seuraavassa kirjoituksessa lian irooni.sesti: paija.staa amenk-kalaisen n.s, "virallisen suuntauksen"; taiteen alalla hullunkurisek- • . si: •.. , , • • ;.•-.••.• - ••" • Kuullessani, kuinka Yhdysvalloissa hvökät-iän - maksutonta. opetiLSta vastaan; selaille.ssanl sanomalehtiä t a i kuunnellessani .radiota, jotka ;tekevat kaikken-sa kylväakseen ymmärtämättömyyttä ja vihaa, puolta maapalloa, kohtaan alan ka.sittaa elavanr perin eriikummallista aikaa.. Se, mita kak.si vuotta sitten' pidettiin hyveenäi on nvt muuttunut paheeksi, ystävästä on •tullut vihollinen; se, mika vielä aivan äsken oli isänmaallisuutta, on nyt sa-bötaashrtoimintaa. • . . Koetan • lähestyä .nykyisin "tapahtuvaa niin .sanoakseni kokeilumenetel-mällä. Sally ttääkseni väl ttamattö-man perspektiivin on minun kuvaan-noUi. sesti asetuttava päälaelleni. Tässä hieman erikoisessa asennossa minä -sititen yritänkin yksityi.skohtai3e.sti muutokMa alkoi up^v,,^, koi elaa jonk.nbi en . , . j r„ mukaan. Uuiia tei-ä 'uL""" rakennetii n, muu kaiKa,rr."Ii."l pi.muks.a -ohii.-Min ih-n,.^7l uutta toivoa Niihin:, aikoihin pidininie;:Tiii^ mioiia lyjiitiivlsina ijia Pinniä mat lepublikjMi.tkm J C M ^ U -, lai.se.i h,ih^kuMram'm\Arl neksi on ,tuo;, vaarallinen k&asi^J vuutc-ttu Ihmi^-e:. jotka oLtaneer hallinnon ohjabet - " ,pitavat luonnonvoi.TiaisuudeEii;; vat vastusta ede.' iraa.njany^' kaan. -He keskustelevat, uude-u kaudesta, jota ei \oi mueakair., no.s-tella. .Jos me viela tuleTfflei !tay tj maan siivosti-.; meidän ihi onnistuu saada . .sota; .Ylösib: a£enno.ssani - tällai.set pers; näyttävät todellakin -angen j.i toi vei-ta. herauaviltä- •Siina.iniiia nyt s:tten;oIen-i seveltm kannattajj, epäily;i3-,-ii kilo epäilytia\alla iann.iko'ia ia, saattaa ehka tuntua, eitä i'i s-Aa ;jo onkm tarpeeksi. Mu-l pahin -viela.edes.sa. Sodan ate na; sattumalta tai Josef St9l-'nT kvsta (taman riippuu .siitä, • lehtiä-; lueMe). filmivhtiö Brothers antoi minulle tehtäväfe ,«P3 r.3Ui 1 gmistutt rpienj.niif t i aivan s amma intei . ai^?n italläScin .1 Eiina r ;0S3. me Ko"<o I ISiiniset na <h -Mutt naunir. JuJajatar yh)7dess ago. — Li kerran liatta j a j o t Europa viime'.su aan johtu: liimeiset \ eli: jttl itseaan la ncrlcan Gui i maksaa :MI i^tannukset Britannian 1 on tyassa < lära laskcnt te';^Tiot«e.n; • kertoa kaikesta näkemästäni ja ko- i joittaa käsikirjoituksen - ete Skotlannin; ,tana vuoni arvoiseksi. kema.stani. •; , •• , En ollut, vielä tavvtanvt kahtakym-mentakaan, kun yritin muodostaa ensimmäisen pohittisen mielipiteeni . . . Arvelin silloin, että: naisten paikka ,on; kotilieden däres-sä. Myöhemmin muutin katsantokantaani. ja aloin oi-; la .sita mieltä,-että naisilla on jotain itekemi.sta.-ihmissuvun kanssa, -mistä johtuisi, että heidän on myös saatava oikeus äänestää... Tämä oli — ikävä kyllä .ensimmäinen virheellinen päätelmäni, minkä- jälkeen . m i nut - kirjaimellusesti painoivat alleen kaikenlaiset edL^rtykselliset kasitvkset.. Taman -lalkeen minun on tehtävä vielä kiusallisempi tunnu-stus. Lamakauden aikana olin New Yorki.ssa. missä yritm onpia kirjoittamaan näytelmiä. Minulla; oTi runsaasti havain- -toamei.stoa: pitkät jonot -tvönvälitys- •toimistoien edustalla, vankilaan . l ä hetettävien mielenosoittajien vcparöi-v ä t . ilmeet.;; Jo5tain merkillisestä ."Mi.s.5ion tn Mosccw". En; -tietenkään kasiltan\n, ettj| Amerikkaa lo silloin oli .sodas.'j vostolittoa va.staan.. Olin .sjina: rin.naii.vi;e;tä;ku.vittelin meidän 1 kien yhdes.sa tai.stelevan fasismiH taan. Jos silloin.-olKsm nahnr. tuliden •ylösaial.sinl, olisin ^tiem^^^^ tä .tehdä. Olism,. esittänyt; P enkä- Litvinovia kollektiivi.sen' lisuuden aatteen kannattajana ijl nonut; että . Neuvostohitto oi: kaikkensa sen- kumoamiseksi;' .silloin "oli.sm tiennyt kaiken en tällä hetkellä.olisi sabotoon sankari.^ Kade-sani on "nippu sanoT3-| leikkeleitä-. joi.ssa keri-otaan kö ni^tieiriiusi^tä väkivallanteoin^ muniÄtien. jotka vaikuttavat- iii viimme. ;,. Tosin - todi.stuk.5ia sa::! I kälailla hakea.; Muita muu-ja| saatu esiin -. .•Ottakaamn^.»;! kiksi Sidney Buchmanin 'M-; •.syvstä pidin; .tällaista elamaä epatvy- i laulu". . Siina esitetään pi dy{tävänä. Siksi annoinkm seuraavissa vaalei.ss.i; aaneni = Rooseveltille. Monet ihmiset tekivät , saman v i r - 39.1: 2. Rove,, Suomi, 39; .3.; Sotornik. Tshekkoslovakia;. Mogyoro.ssi, :Unkarl ja Pataki, Unkari, 38.5; 6. Teräsvirta, Suomi, 38.3; 7. Lehmann, Sveitsi ja' Salmi, Suomi, 38.1. . -; - ' Rengasliikkeet: 1. K . Frei, Sveitsi. 39.6; 2. M , Reusch, Sveitsi, 39.1; 3. Z; Ruzicka, Tshekkoslovakia, 38.5;;. 4; Lehmann, Sveitsi, 38.4; 5. Stalder ja Studer, Sveitsi, 38.3; ja 7. V. Karas. Tshekkoslovakia, 38.2. Vapaaliikkeet; 1. Pataki, Unkari, 38.7;-; 2; Mogyorossi, unkari, 38.4; 3. Ruzicka, Tshekkoslovakia; 38.1;; 4. Dot, Ranska, 37.8; 5. Grenne, Tan.skä, 37.65 ja .6. Penetka, j a Sotornik, Tshekkoslovakia, 37 6 pistettä. ."saveltaja Chopin Svda-ren o" na ihmisenä han muis.u ,kärsi;mykset.;' ja.;-a.iit,tpi J-sU^ 1^ määrin.-' .ajatus sii.ta,, etta jällä on .-öikeusiolla kiinnösfiinE;J sansa kohtalosta on sie-a-^-^ö' kaisel,le "satäp;-o.se.nt.ti5elle 3ir.:rJ laiselle . . " Ajatus taitee- Ji man vali-e <ta ^hte>de-:a sajto ' nollise-tikin olla peiai.=i^ u ' kovasta. Sitten seuiaa 'Laulu Ve'!'- jonka ovat tehneet Paul V.yf Richard Collins Tämän nimi JO puhuu puolestaan mahdottomalta se kuulastar:;ci kaikki toimini.me sen yhden man virheellisen. ka.-5U.vk5.e" :•-• jonka mukaan Neuvo:'ol>" :^ meidän liittolaisemme. • ':;Tal ;btt3kääinm^;;';Lamarv.'iö vtisltuin. minkä Industrialistin kirjoittaja leiniaa orjuudek.si, eli -kuten . sanotaan: "Kämppä- ja sahamyllytyolaisten Unio pyrkii pakkoluo- .vuttamaan puutavaratyorai.sten union maksut työnantajaimme välityksellä . . ." ;Gikeata -vapautta^" kai olisi -se, missä oltiin kymmenkunta vuot- ;ta -sitten, jolloin nietsälydiäisten imioUa ei ollut Ontariossa juuri mitään .'sananvaltaa? Silloin ei .imetsdmiehiä;'."pakotettuv:. maksamaan ja.seninaksuja; -—• eikä heille juuri ''pakotettu'' palkkaakaan, ipuhu-vmaita nyt muista etuisuuksista, mitkä- metsämiehet ovat-voittaneet mainehikkaan uniönsa avulla. : - : ; Kaikesta huolimatta: otaksumme, että Industrialistin '•metsä- .niie.s"^ ei ole,.kieltäytynyt \\astaa.nottamasta.- n parannuksia, mitä :Ontarion nieisamiehet ovat;:k;o. iinionsa- avulla voittaneet. -Ja jos; :a>ia o.n niin, etfä Ontarion kaikki metsämiehet ovat hyötyneet täitlän union toiminnasta, silloin on vain oikeus ja kohtuus, etta kaikki nämti met>ämiehet osallistuvat ta.Napuolisesti tämän tuiki tärkeän laitoksen ;menojen ja,;toiminnan; rahoittamiseen. Tätä trisapuölista ja aivan oikeata periaatetta ovat Canadan uniot pyrkineet viimeaikoina entistä enemmän toteuttamaan ja vain työläisten viholliset, jotka haluavat pitää uniot mahdollisimman heikkoina, ovat sitä vastustaneet. Sik.>i on ''Industrialistille" sanottava: "Sinäkin poikani": Sitäpaitsi, jos -Tndustrialistilla" on tässäkin asiassa joitakin -teoreettisia" erimielisyyk-iä. niin olisiko liian paljon py\deity, jos lausuisimme toivomuksen, että se et nyt neuvottelujen aattona ja -aikana rientäisi avoimesti metsäparoonien puolelle, vaan odottaisi otollisempaa aikaa "teoreettiselle'' väittelylleen.' PÄIVÄN PAKINA Onnettomuuteenko vai onneen? Samaan aikaan - kun- Ottavassa kokoontui.- liberaalipuolueen;. edustajakokous,, siellä kokoontui; myös y l i 700 A F L : n ja Gro: n u n i o i h i n ; ' k u u luvien lokaalien edustajaa edustaen n. 500,000 maamme järjestynyttä tyoläLs-ta. Naiden kahden kokouksen ero oli siina, etta toisessa oli Canadan porvaristo koolla.sutmnittelemassä Neu- ; vostohittoa-; ga kansaamme •• vastaan hyökkäystä,; jota •johdetaan ; W aU ;Streetin;, imperialistien;; toimesta .ja : toisessa -kokouksessa' keskustsitiin t a man maan. .teollisuustyolaisten elinehtojen puolustamisesta . ;- .Eroava - pääministeri ja; liberaalien; johtaja- Mackenzie; King. sanoi; etta ."kommunismi ; on ..aikamme suurin •v.ixia" ja Iisasi, etta "mahdollisesti ;imlla; hetkellä hyvänsä- .vapaat kansat joutuvat j-alleen, kuten kaksi; kertaa yhden sukupolven aikana, puolustamaan vapautta;, ei vam politiikallaan, vaan myös elämänsä hinnalla". ; '"Meidän kansallista olemassaoloamme.", .sanoi ;uusiliberaahen johtaja v;St; Laurent, ;*'uhkaii kommunismin, nouseva .aalto... meidän uiko-politiikkamme; perustuu sille ; to.si-; asialle, etta kommunistinen hyökkäys uhkaa- vapautta ja rauhaa sekä' jo- /kaista.;. demoki-aattista .nlaata, niiden mukana Canadaa." . . V a i k k a - k u i n k a tutkii näitä molempia -puheita,: nim ::nnssä- el esitetä; minkäänlaista perustelua-näille väitteille, ei edes realipohjaile perustuvaa; olettamusta:. .Kaikesta- täs-ä' huoli-; matta: kaikki taantumuslehdet kiinnittivät. ;j-uun nailun väitteisiin .suurimman huomion, joka oli luonnollista . , Eika .minkäänlaista - - suunnitelmaa .sodan vaaran Vähentämiseksi esitetty. Hitler puhui myöskin Saksaa vastaan uhkaavasta hyokkaysvaarasta ja; katki, täi pikemminkin yritti katkea, oman.-hyökkäyssuunnitelmansa vtä-man fraasin taakse. Aina hyökkääjä kayttaa tata samaa taktiRcSaa omien ; •tarkoitusperiensä; -salaamiseksi. ; Enra- sisäpolitiikan suhteen? . Mitä käytännöllisiä suunnitelmia liberaalit tekivat.-kansamme .taloudellisen tur- :van suhteen?; Ei mitään muuta kuin lupauksia.- . Punakauhua; sensijaan l.etsottiin. Tästä syystä liberaali-jjuolueen. edustajakokous . ei täyttänyt -niita; toiveita, joitä;.kansa sille asetti.; Liberaalien kieryytta osoittaa; :myos se; etta kansalta salattiin se. -tosiasia, etta -kesäkuussa kohosi -elinkustannusten Indeksi;- 156.9, joka- -on korkein - .mita;. tunnetaan. Heti kokouksen jälkeen- tapahtunut- sUUn- :naton, hintojen; nousu - alentaa kansan, .elintasoa .entistä alemmaksi. \ Enta. unionistien kokous?- T L C ;n presidentti: .Percy , Bengough 'Sanoi; suoraan,; etta .-'nyt. ei -Ole- kysy-mys- -;;; Kuten ;:;-"n.äe.mm kokoontui ; 0;uwa.sia •< . - €dustajakokou.st3; :,-.,,-; .^^ han jatkoj^eivat välitä yksilöiden j^jainifu ennustaa, e^m eika. ; jarjestoien •.politiikasta • n i i n - kommunismistaV, joka huuto- on. -ka- :pitalistien nostama: ; .'•Suurliikkeet", ja uusien i iiitoaluelden a - : nen toL^elta puo en maar« ulkopolitiikkansa S.-:-i sodan vaaiasta ja \avni'-^^''^^ uusien'.•i^iciojen.;rr" tl paisuvien voittojen iisai^-: heidän sisäpolitiikkansa. ^Ku^ kvsymTk.»een omien lak:er.3 .g -tustensa .kunnioittaminenj^i^ hvlataan suurpääoman \oi«o.-^ väksi, kuten menmieslaiccs^a tl nahdaan Vielaiin .n^-^- maksi asian tekee se, et.a kaikissa lako.s.sa or. taistelu ulkomaalaisia f-^'^ vastaan, jotxa i-.istavat^ maamme resursseja ja t.vo' • iämaanj ^aksii^ Enii-järjestöjen kauan ; kuin ne alistuvat suurliikkein den .tahtoon - ja-^- o vat kuuliaisia - sen :toivomuksiHe;, .Mutta.;me emme; kos- ;kaan- tule antamaan työnantajille oikeutta maarata sita kuka tulee johtamaan meidän uniojamme."- ;Hän; vetosi merimiesten puolesta ja ke-hoitti;:. tekem-aan; -kaikkensa; heidän taistelunsa puolesta. -.; Tosiasiassa -Canadan kansaa ei uhkaa \aara ollenkaan siltä taholu kum mita kapitalistien-:, ja-- heidän asiämiestensa-. taholta i.uskötetaan. Surtomaakansojen - vapauspyrkimyksen tukahduttammen; yhdeltä puolen suurta:'? Töinä ^ pian maaraa-Tiaan muutta kansallemme, taa. ett-a yli 500,000 jarjestp-laista maam-Tie t3r:ceim:n^ suuslaito-ksissa, jo.ha i i ^ ^ - nmman osan kansamff«^-- haluaa raunaa. ecisii='-B . vointia kansallemme- _ Kun seuraa maammf i>^'-^ - SYLV heidän Onnellista toivottavj ^Ir ja mrs. 1 Jack Ruth Siin ja Arvo ^ ja lapset Emil Basto £>no Ba,sto '"^»lo Ba,sto ^^•0 ja Ruth Albert, Impi Aaro Pon ;;JJr-.ja;mrs:;^a\ ]a mrs J Enika ja Ant ^usan Laura Laun Hil Wien ja Hoin ja lapset ^erry. Marth; ^^'alter-M; -^^^ ja mrs. V E>li. Esme ja Erickson ^-no ja Mami. -31 hitysta, min e. '.o; ödott^ kum sellaista aikaa. )--^^_^_ kansallemme k-.reampaa - riippuu kansamme tene^ ^ ja vhtenaisyydesta. voiaa---'. kansamme kulkemasta onnettomuuteen. — S> kameliisi ilsö'a jonka j ImpiIlP. Siirille Jouduitte haarf Kaug
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 19, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-08-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480819 |
Description
Title | 1948-08-19-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Torstaina, eiOKUun 19 p. — Thursday. Aug 19 ' Jjgjfjljjgjjgj
iiliiiiiils»:' Telepbdnes: Buslcett Office 4.^384.
Editoria] Office 4-42fö. MftDsger
£ . Suksi. Edltor W. EUund. MallUag
addreai Box Sudbuxy. Ontario.
ttbllsbed Nov. etb 1917. Authorized
»8 aecond class mall by the Post
Otiice Department. C>tUwa. Pub-
.JUhed thrlce weekly: T u e s d a y 8,
- Tbursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd^ at 100-102
Elm S t W., Sudbury. Ont., Canada.
Advertislng rates upon appllcatlcp.
Translatlon f ree ot charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. €.00 6 kJc. 3.25
3 kJc. 2 00
yhdysvalloIs.sa: 1 vk. 7.00 £ kk. 3HO
Suomensa: 1 vlc. 7.50 6 kk; A22^
IGeorge Bernard Shawta haastattelemassa
Kirj. Johannes Steel
toimintaa
Vapauden kiinnityslainan maksu
l i l i f i
# 1 1 »
Muulamia päivä sinen lehdessämme julkaistu.sta C.SJ;n 'I'oimeen-pahevari
komitean ja Vapaus kustannusliikkeen y}itei.se;sta haasteryn-täysvetoomuksesta
ilmeni kakst hyvin larkeaia ja painavaa .seikkaa:
1. Vapauden.talon rakeniami=e-la v. 1929 koitui lehtiliikkeel-lemme
yhteensä 522.500 velka;
• 2. .Sen jälkeen on kahdeksantoisia vuoden aikana ia.sta velasta,
maksetXxi korkoinalHAfjl .0\.
^ Ajatellaanpa vain, etta korkomenot yksinään 18 vuoden aikana
.'nousivat miltei yhla suuriksi, kuin oli alkuperamen laina! Kun vielä
y pidetään mifeles.sä, että naiden suurten korkomenojen li.säksi on vuoden
1938 fälkeen lyhennetty kiinnitys- ja muita velkoja noin.^16,000,
' silloin nähdään kuinka suuri rasitu.stama laina on Vapaudelle ollut. ,
Xyt meillä ön kuitenkin tulossa mainio tilaisuus vapautua Var
'päuden talon kiinnityslainasta kun se tulee ensi keväänä uusittavaksi.
/'Jos haasteryntäys.luottaa suunnitellun $8,000— kuten epäilemättä
^tapahtuu -—silloin .sanotaan toukokuun 5 pJ^ivana kiinnilyilainan an-
';^tajille"kiitos lainasta'".mutta me maksamme nyt .sen pois kokonaan ja
;'annamme miehelle .S5,000 maksuosoi'^uk.sen. . Tulevan pulakaudenkin
varalta katsottuna tämä toimenpide on verrattavissa siihen, jos irroi-v-
tetaan hyvankokoinen myllynkivi hukkuvan kaulasta. .
V Loppusumman haasterahoista volninu" myös käyttää lehliliik-,
pikeemme yhtei.sek.si hyvak.si siten, etta osiamme yhdellä kertaa vaununlastin
sanomalehtipaperia: millä kau{)alla .saamme o.stoa kohden.noin
^'•$750.00 .säästön.
Xäin huomataan, että tulevan haastekampanjan onnistuminen
'••on en.siluokkai.sen tärkeä a.sia ja siiia riippuu huomattavan paljon
*<'}ehtiliikkeemme tuleva edisly.s ja kehitys. Kahdek.santukannen |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-08-19-02