1948-08-19-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
e:t€: ole oikein Jyakft- Totta puhuen en tiedä, **TTor.a-un pestä puhtaaksi ^ i a u d e n " kasvojen edes- ^ ' V c -.ai^«a huomat*, ketä tämän elokuvan propaganda iign't-:u " Minun on myönnetyn o^e-sri oikeassa: se ci -to- ^ ole ;aikeat-a. Me emme j^aufce5*a.. emme amakaan "kun seisomme.jaloillamme ... . ^«-avari mmua ei s>-j'tetä va- ' aJieen Kev}-tmielise;ta kasitte- ' nsaia loputtomat hyokkayk- «Kiistön taholta - seka jo teh- "iHioe. joiden vielä, on m ä ä rä saattavat meistä Yaikut-. «,a naurettaviUa. Mutta halu- 'aiulEtu-.iaa teitä eräästä seikas-biymmentä vuotta sitten alkoi .'„i«ni mies puhua S a k s a l a . Han aivan samoia sanoja kommu-am. mattiyhdistykset, vapaa- : internationalismi, ja : teki ^^'ai^-an yhtä • epälooglllisesti TjUäiciri heteellä tehdään.; Han määrin typerältä, etta ; i Elina . .j ofa meistä silloin nauroi hä- KoVo maailmassa tervejarki-inusef nauroivat hänelle katke- 1 Mutta koitti päivä, jolloin naurun<:a muuttui kyyneleik-ulajatar on kuollut yhyydessä go. - Laulajatar May de Sou-joka kerran saavutti suurta kuu-ijtta ja johti hanct esiintymään Europaii kruunupaillc. kuoli viime .sunnuntaina. Koleman aan johtuneen ravinnon puut-limeisct elinvuotensa : laulajatar itseään lattianpcsulla: - rican Guild of Variety Artlsts c maksaa Miss de Sousan hautar ^u^ta^nukset:. Britannian tilastotietojen mu- I on työnsä olevien työläisten lu-ääi- ä laskenut 144.000 verrattuna :i-uoteen. • Skotlannin maataloustuotannon tänä vuonna on arvioitu $320 j. arvoiseksi. • . • Suomi on jäänyt seitsemänneksi pistelasl(uissa Lontoo. — Vaikka Canadian Pressin pistelaskut ovat osoittaneet Suomen £ijottuneen kuudenneksi täällä pidetyissä olympialaiskisolssa. todetaan yhdysvaltalaisen Associated Pressin lopullisissa tiedoissa, että Suomi on sljottunut seitsemänneksi yhteensä 158 pisteellä niitä 1674 pistettä i-as-taan. jotka Canadian Press antoi Suomen hy\'äk5i. Canadian Press antoi Canadalle-myöskin 38 3/5 pistettä, mutta As.sO-ciated Pressin 35 pistettä pidetään taäjlä oikeana lukuna, sijottaen fca-nadan 20. jarje.stystllalle. Johtavien maiden lopulliset pistemäärät ovat Associated Pressin tietojen mukaan seuraavat: Yhdysvallat 662 Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 353 Ranska . . . . . i . . . . . . . . . • 2304 Unkari .... 201 H> Italia . 183 Britannia . . . . . . . . no Suomi ; . . .•. 158 Sveitsi . . • 151'4 Tanska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . : . . 143 Hollanti . . . . . . . ; ; . . . . . . . . . . . . . 119 Tshekkoslovakia . 9 3 Turkki 88 Australia . . . . . . 85 . Norja 65 Argentina ' . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . : 624 Belgia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 Meksiko / . . . . . . . ; .414 I t ä v a l t a . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 Egypti 39 Canada . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 Elollinen ja eloton maailma 345 bilj. savuketta kulutettu USArssa Washington. — Amerikalaiset polttivat 345 biljoonaa savuketta kesäk. 30 pnä päättyneen vuoden aikana — ollen sekm omanlaisensa ennätys. Summa tekee 121 askia Jokaista Y h dysvaltain miestä, naista Ja lasta kohr t i . ' Vuosi aikaisemmin poltettiin.327 b i l joonaa savuketta, joka tekee 119 askia henkilöä kohti. X I X vuosisataa nimitettiin täydellä syyllä luonnontieteltten ^iiosisa daksi. Sen sadan \Tioden aikana onnistuttiin luonnontieteen alalla tekemään palr jon enemmän kiun ihmiskuiman historian aikaisempien tuhannen vuoden aikana. Eniten keksintöjä tehtiin elämän ilmiöitä tutkivan tieteen — biologian — alalla. X I X vuosisadalla saatiin tutkittua eläinten ja kasvien elimistöjen rakenne. Ne osoittautuivat yhtä laisiksi; niiden perustana on mikroskooppinen organismi — solu. Suuren englantilaisen tiedemiehen, Charles Darwinin (1809 —' 1882) huomattavat tutkimukset paljastivat orga* nisen maailman kehityslait. Ihmisen elimistöä tutkiva tiede — fysiologia — saavutti myös mainioita tuloksia, joista suuri ansio lankeaa venäläisille tiedemiehille I: M . Setshehoville (1820 1905) ja I. P. Pavloville (1849—1936>. Koko sadan vuoden ajan oli tie tieteen tutkimuksen kohteena suuria kiistoja herättävä kysymys: mitä on elämä? Miten elollinen eroaa elotto^ masta? M i t a . o n se ihmeellinen aine,, josta kaikki elollinen on ko- 1905 ja I. P. Pavloville 1849—1936) koonpantu? Parhaat onnittelumme SYLVIA JA EERO BASTOLLE kiiän 12-vuotishääpM Onnellista. ja rauhallista yhteiselämän jatkoa toivottavat seuraavat sukulaiset ja ystävät: ja mrs. Matti Basto Jack Ruth Siin ja Arvo Vuori ^ ja lapset Emil Basto Emo Basto ''^iilo Basto ^vo ja Ruth Albert, Impi ja Aaro Poutanen Jr- ja mrs. Matti Hill : Jlr. ja mrs. John Niemi Jrnka ja Antti Luhta ^usan, Laura ja Lauri Hill £-11611 ja Helmer Suomu ja lapset ^erry. Martha ja . Walter Mäki ja mrs. Viliie Vickman Esme ja Evelvn Enckson ^^"0 ja Mamie Salomaa' Hilka ja.Axel Pakkala . Aino ja Felix Pleuna Viira ja Alex Salo . Allan, Aune ja Emil Laaksonen Andy Pakkala Eila\ia Bill Niemi. Chelmsford, Ont. Urho Niemi Selma ja David Ritari Aune ja" Matti Helin Pat ja Leo Jackola Tainii Kähkönen ja lapset Niilo ja Äiti Toivonen Charles Lautamus Erick Mutkala Jenny ja Eino Santala, Mr. ja mrs. A. Mäkelä Mrs. Jack Mäkelä Eino Mäkelä Senja Mäkelä Glenn Gom?aw Lucien Pecke Elina ja Arvi Antti Hankonen i KIITOS 1 iUs-li'^^"^?"^^^*^ kiitokset sukulaisille ja ystäville yHattävästä S - niaW - • - järjestitte meidän hääpäivämme muiston kun-rahalahjasta ja erikoiset kiitokset illan emännille-; io.-d.mt<> K " Lauralle ja Ellenillc vaivoistaan, sillä te{ • - --uiP naaraamaan aivan aamutunneille saakka. Sylvia ja Eero Bas^o ^'aughtonissa elokuun 15 p:nä 1948. ELOLLISEN ORGANISMIN OMINAISUUDET Elämän ilmiöt ovat osoittautuneet syvästi eroavan niistä prosesseista, joita voidaan havaita elottomassa luonnossa.. Elollinen maailma on muuttuvainen, epävakainen, moninainen/ Tolsistaan eivät eroa vain lukemattomat, elollisten organismien muodot-vaan sen Iisaksi tapahtuu, jokaisessa organismissa sen kehittyessä valtavia muutoksia. Niinpä sadat tuntomerkit erottavat-lapsen vanhuksesta ja hen^ non, vihreän taimen mahtavasta puusta. Elollisiin olioihin verrattuna eloton luonto on: jähmettynyt muuttumaton j a liikkumaton. Vuorilaatujcn ja mineraalien moninaisuu.s, niitähän esiintyy sadoissa muodoissa, on aivan mitätön verrattuna elollisten olioiden maailman loputtomaan moninaisuuteen. Siinä maailmassahan X I X vuosisadan tiedemiehet laskivat olevan satoja tuhansia eläinten ja kasvien eri muotoja. Maa, vesi ja ilma ovat elollisten olioiden asuttamia. Niitä on havaittu merien • syvyyksissä, maan uumenissa ja huomattavassa korkeudessa ilmojen avaruudessa. . Home Ja muu kasvullisuus elää hyljätyissä kaivoksissa, syvällä maan UUT menissa.: Ilman kokoonpanoa tutkittaessa voidaan havaita • kilometrin korkeudessa olevan pieniä hyönteisiä ja hämähäkkejä, joita ilrfiavirrat k u l . jettavat mukanaan. . Pienempien organismien —. mikrobien — tutkiminen on yhä enemmän laajentanut elollisten'olioitten maailman rajoja. Mikrobit ovat; itse -asiassa osoittautuneet kaikkialla oleviksi. Jokainen kuutiometri ilmaa kaupungin kadulla sisältää kymmeniä tuhansia mikrobeja. :Vaatteissamme ja ihomme pintakerroksessa kiehuu mikrobeja. Mikrobit ovat o.soittautuneet monien ainei.ssa tapahtuvien muutosten ai-heuttajiksi. Organisten aineitten mä-täneminen, maidon hapantuminen; viinan Ja oluen käyminen ja — juuston "kypsyminen" omat kaikki mikrobien aikaansaannoksia, mikrobien l i sääntymisestä, johtuvia. Venäläinen tiedemies Vinogradski keksi mikrobeja, jotka elävät maapcrä.5Sä ja k ä y t t ä vät ravinnokseen epäorgaanisia aineita. Elämää on -tavattu kaikkialla. Ja kaikki elolliset oliot, miten yksinkertaiselta niiden rakenne näyttääkään, erottautuvat elottomista -kappaleista erikoisominaisuuksiensa vuoksi, joita ci ole mineraaleilla ja vuorilajeilla. — liikkuvaisuutcnsa.. k o k o o n panonsa muuttuvaisuuden, ravinnon hyväksi-käyttämis-, hengitys-, m ä ä r ä t y n muodon säilyväisyys. . ja > lisääntymisky-kynsä vuoksi. Eras. elollisten organismien arvol-ituksellislmmista ominai.suuksi.";ta on niiden kyky vastata ulkomaailman toii mintoihin. Isku, valon välähdys, sähkövirta — kaikenlaiset ärsytykset ^ aiheuttavat elollisessa olioissa muutoksia, joita nimitetään kiihoittumi-sck. si. Helpoimmin on kiihoittumisil-miöitä voitu tutkia UhaksLssa. Lihas on liikunnan elin. Lihaksen supi-stu-: minen saa luu.ston liikkee.scen. Sammakon ruumiista poistettua lihastavvoi ä r s y t t ä ä neulallai sähkövirralla, hyppysellisellä suolaa, hapolla Ja kaikkiin, niihin, ärsytyksiin lihas vastaa supistumalla. . Eri muotojen .syntymiset e i v ä t o l l e et pienempiä arvoituksia. X I X ; v-uosi.sa-1 dan lopulla kehittjri tiede eläinten s i - kiökehrtyksestä — embryologia. Sillä' alalla kaikki oli salaperäistä ja käsittämätöntä. Monet tunnetut tiedemiehet tutkivat kananpoikasenkchit-tymistä munassa; seurasivat askel askeleelta keltuaisen muuttumista- eläväksi olioksi. . Keltuaisen pinnalla ke-hiltjT^ pyöreä valkea kalvo; Sen • keskustassa on läpikuultava soikea ikkuna.. Ja siinä syntyykin juuri, havaittava, mitä ohuin viiru. Se suurenee kooltaan, tulee paksummaksi. limes-t. v\'ät pään ääriviivat.: Kolmantena hautomispaivänä sikiön keskellä voi havaita ? punertavan, hyppelehtivän pisteen.T— siinä lyö .sydän, lähettäen verta mitä ohuimpia, h ä m ä h ä k i n seir t in paksuisia verisuonia mj'öten. V a i - j timoiden ja laskimoiden verkosto ym^ päröi keltuaLsen, - ottaen vereenjravit- Kirj. prof A. Stiiditski sevia nesteitä. Aielä päivä — Ja sikiön ruumiiseen ilmestyvät pienet ulkone-mat: alkaa raajojen kehittyminen. .: Ihmeelliseltä, arvoitukselliselta; käsittämättömältä vaikutti tämä keltuaisen muuttuminen eläväksi kanan-poikaseksi kaikkine rakenne-erikoi-suuksineen. Monista tiedemiehistä näytti, e t t ä elollisten olioitten ominaisuudet ovat riippuvaisia^ erikoisesta, kokeellLselle tutkimukselle selvittämättömästä ."elämän, voimasta". Joka erottaa elollisen kuolleesta. Sellai.set katsomukset olivat tiet.vsti kaukana tieteestä. Useassa tapauksessa niiden juuret onkin löydettävissä, puhtaasti uskonnollisista käsityksistä Ja taika-u. skosta; X I X vuosisadan, alussa "cla-, man voima"-oppi levisi hyvin laajalle. YHTÄLÄISYYS E L O L L I S E N JA ELOTTOMAN VÄLILLÄ X V r ja X V I I vuosisadalta alkaen kokeellista tutkimusta, joka siihen asti oli ollut vain elotonta luontor tytkivlen tieteitten palveluksessa, alettiin soveltaa myös elollisten organismien tutkimiseen. Paljon onnistuttiin elollisten olioitten rakentecrta j a toiminnasta ymmärtämään fysiikan j a kemian lakien avulla.. Jo X V II vuosisadan alussa havaittiin, ctta veri liikkuu verisuonia pitkin sydämen t.vöskentcl.vn johdosta, joka toimii kuin pumppu. Lihak.sct .saavat liikkeeseen luuston eri osat vipulakicn mukaan. / ^ Erikoisen tehokkaasti tutkittiin e l ä män, ilmiöitä X I X vuosisadalla. Juur r i silloin luotiin perusta nykyaikaiselle, elollisia organismeja tutkivalle tieteelle, biologialle. Kaikki elollisten organismien erikoisuudet ovat Joutuneet tarkan tutkimuksen kohteeksi. Ja jokaiselle niistä tiedemiehet ovat pyrkineet löytämään vastaavanlaisia ominaisuuk^ .sia elottomassa luonnossa. Kemian saavutukset ovat antaneet mahdollisuuden ratkaista kysymyksen elollisen aineen kokoonpanosta. Jos X I X vuosisadan • alu.ssa oli. kiintcä.sti voitu määritellä, että aineelliset kappaleet, miten paljon ne toisistaan eroavatkaan rakenteensa puolesta, on kokoonpantu vähäisestä m ä ä r ä s t ä yksinkertaisia aineita — nk. alkuaineista; X I X vuosisadan keskivaiheilla: tunnettiin jo noin 60 alkuainetta. Nykyisin niitä lasketaan oilevan 92. Jä alkuaineltten Joukossa ei ole yhtäkään, joka tavattaisiin vain elottomi.s-sa kappaleissa. Painva-stoin, eniten levinneet alkuaineet muodostavat -sen aineen. Josta eläinkunta ja kasvullisuus on kokoonpantu. Sitä ainetta nimitetään protoplasmaksi (alkulimaksi. .Suuren osan siitä muodositavat valkualsaineet^hyvin monimutkaLset kemtalli.setyhdistyk.set, Joihin sisältyy valta-va määrä alkuaineita. Mutta ne alkuaineet ovat samoja, • loita on meillä ympäröivässä elot-*. omäs?a luonnos.sa. Sama happi 4^ vety, sama -tyyppi, sama hiilivety, jonka jokainen tunnemme hiilen muodo-sa. Niiden Iisaksi elollisessa hionnossa on löydetty rikkiä, fosforia, natriumia, kalsiumia Ja multa alkuaineita.. M i t ä täsmällisemmiksi ovat tulleet tut-kimusmetoodit, sita enemmän alkur aineita on havaittu protoplasmassa j a sen muodastami.ssa org3ni-me'.«;sa. Nyt niiden luku on jo yli 50. Vieläpä k u l t i a ja radiumiakin on löydetty eläin- ja kasvikuntaan kuuluvis^^a or-ganismeis. sa. Samaa kultaa ja radiumia. ^ jota on maan kuoressa. Minkäänlaisia yksinkertaisille olioille ominaisia ei ole havaittu. On kuitenkin osoittaiitunuti että elollisissa organismeissa alkuaineet esiinr.vvat scllaii;i.^sa kemiallisissa yhdistyksissä, joita ei lapai elottoma.'^ luonnassa. Puhumattakaan valkuaisaineista, joiden rakcnroltfl cl 'täh ä n mennc.<vsa viela ole ta.vsin tutkittu, mutta joissa JO nyt on havaittu olevan alkuaineita, jolta elottomassa luonnossa ci ole.^ Naiden alkuaineltten tutkiminen on ollut uuden tie^ teen -—-orgaanisen, kemian ^ t a r koituksena. Muttamien kvmmenicn vuosien ajan orgaaninen kemia on työskcnnell.vt vain analyysien parissa — climclltsten aineitten hajottami.scs-sa. Mitä tulee synteesiin — elimellisten aineitten luomi.scen — on pidetty mahdottomana valmistaa ci vain valkuaisaineita, vaan paljon yk-sinkcrtaisimpiakln elimellisiä aineita. V. 1928 .sai aikaan^tuon valheclli.sen käsityksen kumoaml.sen. Sak-salainen kemisti -\Veler toteutti ensi kerran orgaanisen aineen, syntcasln val-mlsii wtsa-ainetta. Se keksintö on eräs tärkeimmistä voitol.s.ta • idcalisr. minva.st3isossa talstelu.ssa. Ennakko- Julio lltonen 60-vuotias VÄLITÄMME TILAUKSIA YHDYSVALTAIN PUOLELLA ILMESTYVILLE SUOMALAISILLE TYÖVÄEN LEHDILLE tilaushinnat. "ETEENPÄIN" TILAUSHINNAT: Vuosikerta . ; . . . . . . . : . . . ; .$8.50 6 kk 4.50 3 kk 2.50 "NAISTEN VIIRI" TILAUSHINNAT: Vuosikerta 6 kk $3.25 1.65 "TYÖMIES" TILAUSHINNAT: Vuosikerta $7 50 6 kk 4.00 3 kk 2.25 Tilauksia näille lehdille ottaa vastaan Vapaus kustannusyhtiön asiamiehet . j a . Givuliikkcet. Jos paikkakunnallanne el ole liikkeemme asiamiestä, n i i n lähettäkää ti Jauksenne suoraan liikkeemme konttoriin. • • • VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. BOX 69 -^-SUDBUKYi ONTARIO luulo jyrkän rajan olcma.ssaolo.sta ke? miallisten ilmiöitten, välillä elollisessa ja elottomassa luonnossa hävisi. Ihminen .sai pää.syn elollisten aineitten salaisuukshn. Satoja elimellisiä synteesejä on suoritettu Welerin kck-; .sinnon jälkeen; Ja nyt tiede on. jo kaikkein' mop.imutkai.'>imman elimellisen yhriistyk.scn valkual-^aineen — luomisen tiellä. . " E l ä m ä n voima"-opin puolustajat ovat kuitenkin .edelleenkin välttäneet, että elimellinen ..synteesi ci tuo y h t ä än lähemmäksi, tämän olemuksen ym-mäTtamistä. joka ilmenee el vain a i neen kokoonpanos.sa, vaan myöskin sen järjestymisessä; Elävä olento oh organismi, jota luonnehtii määrätty muoto: •• Kemia; — sanolvait nämä oppineet,— voi .saada aikaan/orgaanisia yhdistyksiä, mutta se ci koskaan voi muodostaa määrättyjä muotoja, ei ko.ska a n luoda elimistöä. Mutta onkohan totta, että vain.or-' gaanlstlle aineyhdistelmille on määrätty muoto ominaista. Ei, sellainen väittämä ei läheskään vastaa todelll-suut^ ta. Seuratessamme pakkaspäivänä, m i ten ikkunalasit peittyvät harmaan,' vertaamme usein kuvioita ikkuna.ssa ihmeellisiin, miclikuvituk?«;llislin kukk i i n ! Namavcvsihoyryt esiintyvät kylmässä ' la.sisia kritallema,^ joilla on geomeln.set muodot. Kristallisoituminen on elottoman aineen ominausuus ottaa määrätty, geometrisestl oikea muoto. Aineet, jolka sisältyvät elottoman luonnon kokoonpanoon — mineraalit — kristallisoituvat mkarätyis.sa olosuhteissa. Tavallinen keittosuola, kupan-vjhtrilli, sublimaatti ja «adart, muut aineet sekoituksesta pudotessaan muodostavat kuutioita, prls-moja ja neulasia. Vieläpä hiilivetykin ita> vailinen hiili, jota on vaikea kuvitella • kristalllscv.sa: muodosjsa. . korkean' lämpötilan (lähes 2000 - astetta) jä: voimakkaan paineen (yli tuhat atmos-fcria) 'Vallitessa; muuttuu lapikuulta-vaksi kriJitalliksi. joka. tunnetaan t i mantin nimellä . Eivät ainoastaan mineraalit kris-- talJisoidU; Monimutkaisimmat orgaa-nisot aineet, jotka sisältyvät elollisten organismien • kokoonpanoon, voivat myöskin krist,alli.soitua* Veren väriaine ^ . h e m o g l o b i n i— muodostaÄ ohuita, neula maisia, mikmskoopplsia' kristalleja. ~ Muutamia valkualsalnei-la. on myöskin onnistuttu kristallisoi-' maan. Elollisten' olioiden muodot usein muistuttavat kristalleja. Erikoi-scn .suurta yhtalai.syytta havaitaan .mikroskooppisen pienten yhdestä .solasta kokoonpantujen eläinten ja - ka.svien rakenteessa. Yksinkertaisempien mer i e l ä i n t e n— radiolaarlen —^ ja mik-roskooppi. sen pienten yksi.soluisten vc-siheinlen tähtimäiset muodot muls-^ tuvtavat .lumihiutaleitten . hienoja 1 muotoja; Se yhtäläi.s>ys ptetaä nilr maan tutkijoille, jotka siliä' perus^ tuella ovat rinnastaneet krlstalllsoitu- ! misprosessin .orgaanisessa maailmas-. s^tapahtm-an muodon muovautumi- I .sen kanssa. Olkoonkin, että .se-yhtäläteyys on puhtaasti ulkonainen. Mutta se osoittaa, että Jossakin. yksinkertaisimmas;-: sa vaiheessa muodon -syntyminen.on ominaista koko luonnolle (Jatkuu) Ensi sunnuntaina elofc. 23 pna t ä y t tää Suomen työväenliikkeessä aikoinaan huomattavan päivätyön ."suorittanut. Juho Ikonen 60 vuotta; Palvan sankari syntyi Impilahdella. jo{«a h än oli kaksi vuotta tehtaan koulussa. Jä johon hänen koulusivistyksensä päättyi. Juho ryhtyi a n s i o t o i l i l n J l vuoden ikäisenä Pitkanrannan la.sltch-taalla; Neljän vuoden työskentelyn jälkeen hän siirtyi tehtaan korjau.spa-jaan Ja 22-vuotiaana ryhtyi työskentelemään Hämekoskcn paperitehtaalla, työskennellen .sen Jälkeen Kaukaalla, Laskelassä ja Lcppako.skrlla kunnes hän siirtyi takaisin Pitkään-rantaan 1917. tyaskenncllen sicUii koneiden a.sentajana kapinaan .mankka. Juho liittyi v: 190.5 kansalliskaartiin ja seuraavana vuonna Sortavalan 5os.-dcm nuorisoyhdistykseen. Hänen aloitteestaan perustettiin sitten nuorisoyhdistyksiä La.skelann. Ilnme-koskelle j a Lrppako.skcllp, .seka osuuskauppa Leppäkoskelle Ja Pitknhnran-taan. Han oh .suosittu puhuja J.i toimi nuoriso-osastojen puhcenjohtnjnna Hamekoskclla jn Lcppako.skella .sekä työväenyhdistyksen puhernjohtn jana Pitka.ssäranna.ssa. Han oli v. 1910 lähtien Suomen papcrltcollisuustyö- . väen liiton jäsen jn kuului myöhemmin metallityöväen liittoon Pitkässä-, rannassa. . Muiden iuottamiustoimien ohella han toimi useita vuo.sia Sortnvnlnssa ilmestyneen Rnjavahti-Iehden johtokunnan Jäsenenä, jossa ominnisuudcs-: sa h ä n Joutui taistelemaan Johtokunnan pikkuporvarillisin oikeistolaisia vastaani joka johti, varatuomari Anton Kotasen y.m. eroon mainitun lehden Johdasta. . K u n Tampereella pidettiin v. 1906 yleinen torpparikokous oli Juho .siellä mukana asianharrastajana jn vuonna 1917 oli han Ita-Karjalan työväen edustajana sos.dem. puolueen rdusta-jakokouk. se.s.sa Helsingissa. Han oli myöskin Innostunut näyttelemään ja esiintyi silloin talloin en.sirakn.stnjnn osissakin eri palkkakunnilla.- Tyoväesto käytti: hanta myöskin kunnallisissa luottamu.stoiinissa, .silla vuonna 1916 hanct valittiin Ru.skcnlan kunnanvaltuujstoon ja. vuonna 1017 Impilahden (Pitkäranta kuului tähän kuntaan) kunnnnvaltuu.slon puheenjohtajaksi, mutta kapinan johdosta h ä n cl voinut istua kertaakaan puheenjohtajan tuolilla. : Tunnettuna työväen eturivin miehenä han joutui hclmikuu.s.sa 1918 poistumaan Pietarin kautta Helsinkiin koska luvattuja kiväärejä cl .saa- "punutkaan PItkaänrantaan, Myöhemmin hän haavoittui Antrean rintamalla Ja oltuaan muutaman paivan •sairaalassa, komennettiin hänet Aunukseen järjestämään toimintaa valkoisten selkäpuolta vastaan. Oltuaan sen jä'lkeen m.m. Vladivostokissa, j o u tui' hän Pietarusta ka.sin clokuu.ssä 1918 Muurmannin Kuomalai.seen Icglo-naan, jonka mukana han siirtyi'Sitten .syk.syllä 1919 Vllllngillc Helsingin edujstalla, jos.sa Suomen silIoU;cn hallituksen tutklntfituomarit katsoivat h ä n e t liian vaarallisoksi mieheksi päästääkseen hanct vapaalle jalalle Suomeen. Silta .syystä jouti.*i han kcr väällä 1920 lähtemään Englantiin Jn sieltä 7 kuukautisen oleskelun jälkeen Canadaan. jonne han .saapui .18 muun l e g i o n ä a r i n : mukana m a r ra.skuu.ssa 1920. M r l k o n c n solmi v. 1908 avioliiton Ida Turu.sen kan.ssa, jonka seurauk.se-na heille syntyi tytär. Ansa. josta.kehittyi fnminäyttehjätar, joka «iirt.Vi myöhemmIn .Suomen Kansailist^nItc-r rin palvelukseen; Canadassa oIle.s.saan on Juho työskennellyt Ontariossa etupäässä met- .sätölsfiä, poiketen,valilla kuitenkin la-hcfi viideksi^ vuodek.si rajan f!teläpuo- Icllc, Jossa hän työskenteli m m Työväenyhdistys Saiman kesäleirin taloudenhoitajana Fifehburgistia. Hän On Lumber and Sawmill Workers Union Port Arthurin osfi.stonja«cn. Toivomme paivan sankarille hyvaa terveyttä ja pitkaa ikää! Torstaina, elokuun 19 p.— Thursday, Aug' 19 Sivu^S Care-paketit 45 päivässä Suomeen — International N i c k e i e o : n k a i - vok,sista nikkelin ja ;kuparln lisäksi fi^adaan platinaa, kobolttia,, .selcniu-m; a, tellurlumia. kultaa, hopeaa, palladiumia, - r o d i u m i a i r u t h c n i u m i a ; ja iridiumia. KANSAN PUOLUSTAJA... Se on enemmän kuin liikelaitos... edistyksen voima . . . THE WORKERS' CX^OP. New York. — OsuUstoiminnalli.sr-n CARE-yhtyman johtaja Paul Comly French Ilmoitti ; meille tAiiaän; elt.a: hyvin tunnettujen CARE-paketUen toimitusaika Suomeen on tata nykyä keskimäärin 45 paivaä. v T ä m ä toirjjiitasaika ia.sketaan tilaus-määrayksen' Baapumisesta. yhtymän New Yorkissa SIjaitjicvaan päätoimi;;-; toon .siihen hetkeen, kun vastaanottaja Suomessa .saa paketin; Vastaan-, ottajan allekirjoittaman kuitin palauttaminen paketin lahjoittajalle kestää tavalli.sesti kauemmin.' • ' CARE'n .22-paunai.set ruokar,.villa-, huopa-, puuvilJar, liina-, ompelulanka ja lastcnpaketit, maksavat kukin 10 dollaria kappale. Niita voi tilata osoitteella CARE, 193 Sparks St; Ottawa, Ont. Pakettien penlletoimitus taataan. - . M r . French lausui samalla: toivomuksenaan; ctta: naiden lahjapakettien tilaajat kirjoittai.sivat selvästi o-man nimensä ja.'osoitteensa samoin kuin ;iietysti myös Suomessa olevan vastaanottajan nimen Ja-osoitteen t i laukseensa. Jos o,soite on epa.selvä,: paketin toimittaminen vastaanotta-: Jalle saattaa kestää .kauemmin : k u in mainitut 45 päivää. Canadalaiset voittivat kaikkiaan 35 pistettä olympiakisoissa Lontoo. — Epävirallisen pistelaskun mukaan voittivat Canadan edustajat lauantaina päättyneissä olympialais-kisoissa kaikkiaan 35 pistettä. Joista 14 pistettä saatiin rata-, j a kenttäur-heilus. sa, toiset 14 melonnassa, kaksi purjehduksessa Ja vilsl painonnostosi sa. Torontolalnen Paul McLaughlin s i - jottui: videnneksl Pirefly-luokan pur-jehdtiksessa Ja ansaitfii siien Canndalo le kaksi pistettä. OttawaIftlnen Jim Varaleau sijottui kuudenneksi kevyen raskaansarjan painonnostossa Ja ansaitsi siten yhden pisteen niiden neljän lisäksi, jotka montrealilainen; Jer. ry Gratton Ja verdunilainen Jotm Stuart olivat ansainneet sijottuessaan viidenneksi, edellinen keskisarjan Ja jälkimäinen kevyensarjan painonnostossa. (Eräässä Canadian Pressin tiedonannossa mainitaan Canadan lopullinen pistemäärä 38.3/5 pisteeksi). CSJ:n Vaucouverin osaston näyttämö - esittää neljänäytökeisen laulunäytelmän CLINTON MAALILLA Elokuun 29 p:nä kello 7.30 illalla. . Ohiaus: J. W. Nyborg llENKH/ttT: ESITTÄJÄT: Maurice, ravintolan Isnntil . . ; . . . . . . . ; . . . . . . . . . A. Siven Charlotte, hnncn sisarensa . . . .... - . . . . . ; LIsi K»nf as Charles, luutnantti . . . . . . . . . . . . . . ..... ...: .. A. Nnrml Loiiisan, Mnurlscn morsian . M. Nurmi Rnmi, korpraali .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . J. Gröhn nitois. talonpoika .; . . , 11. Kancas Mau-san, palvelija . . ? Tdpahtuu Ranskassa vuonna 1812—1824. Bavintolalippu 75< Lapsilta 28^ 1 HÄÄKUTSU Ystävällisesti pyydämme kaikkia sukulaisia Ja ystäviä ; ' saapumaan meidän HÄÄriLAISUUTlCEMME joka vietetään kroatialaisten haalllla. 251 Kathleen St;. Bud- ;: bury. Ontario, sunnuntaina syyskuun 5 p:nR 1948. kello 8 i l ; Vihkiminen-tapahtuu AII Pcople'.s United kirkossa Jean j a Antwerp katujen kulmassa, kello 2.30 l.p. ~ Lilja Mäki ja Kenneth Stone I Parhainta onnea ja menestystä Ilona ja Urpo Nurmelle heidän avioliittonsa johdosta toivottavat allamainitut ystävät: Mr. ja mrs. Oja Mr. ja mns. Ylinen Passit ja mrs. Palo Ilona, Pamppu ja pojat Voitto KraLs Gerald ja Kerttu Kitts G. Honj^GlI •Liz/.ie ja O. Laine Meimi, Karl and Son Anni, Evclyn, Elsie ja Henry Anni, ja Tai.sto Kuula ja lap.set Aino Kauppinen Ehn ja E. Keinonen Maire, Impi ja' Toivo Koivikko Ella ja .Jorma Vilho ja Martha Sand ra j a Fr an k-K u usisto . Mr. ja mrs. Augusti Lahti Aura ja Niilo Ojanperä ' Mr. Pa loma k i- j a perhe >. Elina ja Eero Sytelä, ja pojat Mr. ja mrs. O. Setälä Mr. ja mrs. Kalle Ruismäki Tyyne ja Matti Tolmonen Elsie ja Geori?e Korpi Valma ja Aili Tuomaalat Ida Kannakko Mr. Saari Mr. Alfred Henderson Hilma ja Kaarina Storberg G. Laamanen ja perhe Mary ja P. Salminen ja perhe Lempi ja J. Riekko Joel Eross F. Graushog Lempi Kauhanen Taimi ja Toivo Lindala O Herrala P, Kinnunen J. Tuomaala • K. Tuomaala Tekla ja Anselm Kääriäinen R. R. 1, Whitefi8h, Ontario
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 19, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-08-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480819 |
Description
Title | 1948-08-19-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
e:t€: ole oikein Jyakft-
Totta puhuen en tiedä,
**TTor.a-un pestä puhtaaksi
^ i a u d e n " kasvojen edes-
^ ' V c -.ai^«a huomat*, ketä
tämän elokuvan propaganda
iign't-:u " Minun on myönnetyn
o^e-sri oikeassa: se ci -to-
^ ole ;aikeat-a. Me emme
j^aufce5*a.. emme amakaan
"kun seisomme.jaloillamme ... .
^«-avari mmua ei s>-j'tetä va-
' aJieen Kev}-tmielise;ta kasitte-
' nsaia loputtomat hyokkayk-
«Kiistön taholta - seka jo teh-
"iHioe. joiden vielä, on m ä ä rä
saattavat meistä Yaikut-.
«,a naurettaviUa. Mutta halu-
'aiulEtu-.iaa teitä eräästä seikas-biymmentä
vuotta sitten alkoi .'„i«ni mies puhua S a k s a l a . Han
aivan samoia sanoja kommu-am.
mattiyhdistykset, vapaa-
: internationalismi, ja : teki
^^'ai^-an yhtä • epälooglllisesti
TjUäiciri heteellä tehdään.; Han
määrin typerältä, etta ; i Elina .
.j ofa meistä silloin nauroi hä-
KoVo maailmassa tervejarki-inusef
nauroivat hänelle katke-
1 Mutta koitti päivä, jolloin
naurun<:a muuttui kyyneleik-ulajatar
on kuollut
yhyydessä
go. - Laulajatar May de Sou-joka
kerran saavutti suurta kuu-ijtta
ja johti hanct esiintymään
Europaii kruunupaillc. kuoli
viime .sunnuntaina. Koleman
aan johtuneen ravinnon puut-limeisct
elinvuotensa : laulajatar
itseään lattianpcsulla: -
rican Guild of Variety Artlsts
c maksaa Miss de Sousan hautar
^u^ta^nukset:.
Britannian tilastotietojen mu-
I on työnsä olevien työläisten lu-ääi-
ä laskenut 144.000 verrattuna
:i-uoteen. •
Skotlannin maataloustuotannon
tänä vuonna on arvioitu $320
j. arvoiseksi. • . •
Suomi on jäänyt
seitsemänneksi
pistelasl(uissa
Lontoo. — Vaikka Canadian Pressin
pistelaskut ovat osoittaneet Suomen
£ijottuneen kuudenneksi täällä pidetyissä
olympialaiskisolssa. todetaan
yhdysvaltalaisen Associated Pressin
lopullisissa tiedoissa, että Suomi on
sljottunut seitsemänneksi yhteensä
158 pisteellä niitä 1674 pistettä i-as-taan.
jotka Canadian Press antoi
Suomen hy\'äk5i.
Canadian Press antoi Canadalle-myöskin
38 3/5 pistettä, mutta As.sO-ciated
Pressin 35 pistettä pidetään
taäjlä oikeana lukuna, sijottaen fca-nadan
20. jarje.stystllalle.
Johtavien maiden lopulliset pistemäärät
ovat Associated Pressin tietojen
mukaan seuraavat:
Yhdysvallat 662
Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 353
Ranska . . . . . i . . . . . . . . . • 2304
Unkari .... 201 H>
Italia . 183
Britannia . . . . . . . . no
Suomi ; . . .•. 158
Sveitsi . . • 151'4
Tanska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . : . . 143
Hollanti . . . . . . . ; ; . . . . . . . . . . . . . 119
Tshekkoslovakia . 9 3
Turkki 88
Australia . . . . . . 85 .
Norja 65
Argentina ' . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . : 624
Belgia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58
Meksiko / . . . . . . . ; .414
I t ä v a l t a . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
Egypti 39
Canada . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
Elollinen ja eloton maailma
345 bilj. savuketta
kulutettu USArssa
Washington. — Amerikalaiset polttivat
345 biljoonaa savuketta kesäk.
30 pnä päättyneen vuoden aikana —
ollen sekm omanlaisensa ennätys.
Summa tekee 121 askia Jokaista Y h dysvaltain
miestä, naista Ja lasta kohr
t i . '
Vuosi aikaisemmin poltettiin.327 b i l joonaa
savuketta, joka tekee 119 askia
henkilöä kohti.
X I X vuosisataa nimitettiin täydellä
syyllä luonnontieteltten ^iiosisa daksi.
Sen sadan \Tioden aikana onnistuttiin
luonnontieteen alalla tekemään palr
jon enemmän kiun ihmiskuiman historian
aikaisempien tuhannen vuoden
aikana.
Eniten keksintöjä tehtiin elämän
ilmiöitä tutkivan tieteen — biologian
— alalla. X I X vuosisadalla saatiin
tutkittua eläinten ja kasvien elimistöjen
rakenne. Ne osoittautuivat yhtä
laisiksi; niiden perustana on mikroskooppinen
organismi — solu. Suuren
englantilaisen tiedemiehen, Charles
Darwinin (1809 —' 1882) huomattavat
tutkimukset paljastivat orga*
nisen maailman kehityslait. Ihmisen
elimistöä tutkiva tiede — fysiologia —
saavutti myös mainioita tuloksia, joista
suuri ansio lankeaa venäläisille tiedemiehille
I: M . Setshehoville (1820
1905) ja I. P. Pavloville (1849—1936>.
Koko sadan vuoden ajan oli tie
tieteen tutkimuksen kohteena suuria
kiistoja herättävä kysymys: mitä on
elämä? Miten elollinen eroaa elotto^
masta? M i t a . o n se ihmeellinen aine,,
josta kaikki elollinen on ko-
1905 ja I. P. Pavloville 1849—1936)
koonpantu?
Parhaat onnittelumme
SYLVIA JA EERO BASTOLLE
kiiän 12-vuotishääpM
Onnellista. ja rauhallista yhteiselämän jatkoa
toivottavat seuraavat sukulaiset ja ystävät:
ja mrs. Matti Basto
Jack Ruth
Siin ja Arvo Vuori
^ ja lapset
Emil Basto
Emo Basto
''^iilo Basto
^vo ja Ruth
Albert, Impi ja
Aaro Poutanen
Jr- ja mrs. Matti Hill :
Jlr. ja mrs. John Niemi
Jrnka ja Antti Luhta
^usan, Laura ja
Lauri Hill
£-11611 ja Helmer Suomu
ja lapset
^erry. Martha ja
. Walter Mäki
ja mrs. Viliie
Vickman
Esme ja Evelvn
Enckson
^^"0 ja Mamie Salomaa'
Hilka ja.Axel Pakkala .
Aino ja Felix Pleuna
Viira ja Alex Salo .
Allan, Aune ja Emil
Laaksonen
Andy Pakkala
Eila\ia Bill Niemi.
Chelmsford, Ont.
Urho Niemi
Selma ja David Ritari
Aune ja" Matti Helin
Pat ja Leo Jackola
Tainii Kähkönen ja lapset
Niilo ja Äiti Toivonen
Charles Lautamus
Erick Mutkala
Jenny ja Eino Santala,
Mr. ja mrs. A. Mäkelä
Mrs. Jack Mäkelä
Eino Mäkelä
Senja Mäkelä
Glenn Gom?aw
Lucien Pecke
Elina ja Arvi
Antti Hankonen
i KIITOS
1 iUs-li'^^"^?"^^^*^ kiitokset sukulaisille ja ystäville yHattävästä
S - niaW - • - järjestitte meidän hääpäivämme muiston kun-rahalahjasta
ja erikoiset kiitokset illan emännille-;
io.-d.mt<> K " Lauralle ja Ellenillc vaivoistaan, sillä te{
• - --uiP naaraamaan aivan aamutunneille saakka.
Sylvia ja Eero Bas^o
^'aughtonissa elokuun 15 p:nä 1948.
ELOLLISEN ORGANISMIN
OMINAISUUDET
Elämän ilmiöt ovat osoittautuneet
syvästi eroavan niistä prosesseista, joita
voidaan havaita elottomassa luonnossa..
Elollinen maailma on muuttuvainen,
epävakainen, moninainen/
Tolsistaan eivät eroa vain lukemattomat,
elollisten organismien muodot-vaan
sen Iisaksi tapahtuu, jokaisessa
organismissa sen kehittyessä valtavia
muutoksia. Niinpä sadat tuntomerkit
erottavat-lapsen vanhuksesta ja hen^
non, vihreän taimen mahtavasta puusta.
Elollisiin olioihin verrattuna eloton
luonto on: jähmettynyt muuttumaton
j a liikkumaton. Vuorilaatujcn
ja mineraalien moninaisuu.s, niitähän
esiintyy sadoissa muodoissa, on aivan
mitätön verrattuna elollisten olioiden
maailman loputtomaan moninaisuuteen.
Siinä maailmassahan X I X vuosisadan
tiedemiehet laskivat olevan
satoja tuhansia eläinten ja kasvien eri
muotoja.
Maa, vesi ja ilma ovat elollisten olioiden
asuttamia. Niitä on havaittu
merien • syvyyksissä, maan uumenissa
ja huomattavassa korkeudessa ilmojen
avaruudessa.
. Home Ja muu kasvullisuus elää hyljätyissä
kaivoksissa, syvällä maan UUT
menissa.: Ilman kokoonpanoa tutkittaessa
voidaan havaita • kilometrin
korkeudessa olevan pieniä hyönteisiä
ja hämähäkkejä, joita ilrfiavirrat k u l .
jettavat mukanaan. .
Pienempien organismien —. mikrobien
— tutkiminen on yhä enemmän
laajentanut elollisten'olioitten maailman
rajoja. Mikrobit ovat; itse -asiassa
osoittautuneet kaikkialla oleviksi.
Jokainen kuutiometri ilmaa kaupungin
kadulla sisältää kymmeniä tuhansia
mikrobeja. :Vaatteissamme ja
ihomme pintakerroksessa kiehuu mikrobeja.
Mikrobit ovat o.soittautuneet monien
ainei.ssa tapahtuvien muutosten ai-heuttajiksi.
Organisten aineitten mä-täneminen,
maidon hapantuminen;
viinan Ja oluen käyminen ja — juuston
"kypsyminen" omat kaikki mikrobien
aikaansaannoksia, mikrobien l i sääntymisestä,
johtuvia. Venäläinen
tiedemies Vinogradski keksi mikrobeja,
jotka elävät maapcrä.5Sä ja k ä y t t ä vät
ravinnokseen epäorgaanisia aineita.
Elämää on -tavattu kaikkialla. Ja
kaikki elolliset oliot, miten yksinkertaiselta
niiden rakenne näyttääkään,
erottautuvat elottomista -kappaleista
erikoisominaisuuksiensa vuoksi, joita
ci ole mineraaleilla ja vuorilajeilla. —
liikkuvaisuutcnsa.. k o k o o n panonsa
muuttuvaisuuden, ravinnon hyväksi-käyttämis-,
hengitys-, m ä ä r ä t y n muodon
säilyväisyys. . ja > lisääntymisky-kynsä
vuoksi.
Eras. elollisten organismien arvol-ituksellislmmista
ominai.suuksi.";ta on
niiden kyky vastata ulkomaailman toii
mintoihin. Isku, valon välähdys, sähkövirta
— kaikenlaiset ärsytykset ^
aiheuttavat elollisessa olioissa muutoksia,
joita nimitetään kiihoittumi-sck.
si. Helpoimmin on kiihoittumisil-miöitä
voitu tutkia UhaksLssa. Lihas
on liikunnan elin. Lihaksen supi-stu-:
minen saa luu.ston liikkee.scen. Sammakon
ruumiista poistettua lihastavvoi
ä r s y t t ä ä neulallai sähkövirralla, hyppysellisellä
suolaa, hapolla Ja kaikkiin,
niihin, ärsytyksiin lihas vastaa
supistumalla.
. Eri muotojen .syntymiset e i v ä t o l l e et
pienempiä arvoituksia. X I X ; v-uosi.sa-1
dan lopulla kehittjri tiede eläinten s i -
kiökehrtyksestä — embryologia. Sillä'
alalla kaikki oli salaperäistä ja käsittämätöntä.
Monet tunnetut tiedemiehet
tutkivat kananpoikasenkchit-tymistä
munassa; seurasivat askel askeleelta
keltuaisen muuttumista- eläväksi
olioksi. . Keltuaisen pinnalla ke-hiltjT^
pyöreä valkea kalvo; Sen • keskustassa
on läpikuultava soikea ikkuna..
Ja siinä syntyykin juuri, havaittava,
mitä ohuin viiru. Se suurenee
kooltaan, tulee paksummaksi. limes-t.
v\'ät pään ääriviivat.: Kolmantena
hautomispaivänä sikiön keskellä voi
havaita ? punertavan, hyppelehtivän
pisteen.T— siinä lyö .sydän, lähettäen
verta mitä ohuimpia, h ä m ä h ä k i n seir
t in paksuisia verisuonia mj'öten. V a i - j
timoiden ja laskimoiden verkosto ym^
päröi keltuaLsen, - ottaen vereenjravit-
Kirj. prof A. Stiiditski
sevia nesteitä. Aielä päivä — Ja sikiön
ruumiiseen ilmestyvät pienet ulkone-mat:
alkaa raajojen kehittyminen.
.: Ihmeelliseltä, arvoitukselliselta; käsittämättömältä
vaikutti tämä keltuaisen
muuttuminen eläväksi kanan-poikaseksi
kaikkine rakenne-erikoi-suuksineen.
Monista tiedemiehistä
näytti, e t t ä elollisten olioitten ominaisuudet
ovat riippuvaisia^ erikoisesta,
kokeellLselle tutkimukselle selvittämättömästä
."elämän, voimasta". Joka
erottaa elollisen kuolleesta. Sellai.set
katsomukset olivat tiet.vsti kaukana
tieteestä. Useassa tapauksessa niiden
juuret onkin löydettävissä, puhtaasti
uskonnollisista käsityksistä Ja taika-u.
skosta; X I X vuosisadan, alussa "cla-,
man voima"-oppi levisi hyvin laajalle.
YHTÄLÄISYYS E L O L L I S E N JA
ELOTTOMAN VÄLILLÄ
X V r ja X V I I vuosisadalta alkaen
kokeellista tutkimusta, joka siihen
asti oli ollut vain elotonta luontor
tytkivlen tieteitten palveluksessa,
alettiin soveltaa myös elollisten organismien
tutkimiseen. Paljon onnistuttiin
elollisten olioitten rakentecrta
j a toiminnasta ymmärtämään fysiikan
j a kemian lakien avulla.. Jo X V II
vuosisadan alussa havaittiin, ctta veri
liikkuu verisuonia pitkin sydämen
t.vöskentcl.vn johdosta, joka toimii
kuin pumppu. Lihak.sct .saavat liikkeeseen
luuston eri osat vipulakicn
mukaan. / ^
Erikoisen tehokkaasti tutkittiin e l ä män,
ilmiöitä X I X vuosisadalla. Juur
r i silloin luotiin perusta nykyaikaiselle,
elollisia organismeja tutkivalle tieteelle,
biologialle.
Kaikki elollisten organismien erikoisuudet
ovat Joutuneet tarkan tutkimuksen
kohteeksi. Ja jokaiselle
niistä tiedemiehet ovat pyrkineet löytämään
vastaavanlaisia ominaisuuk^
.sia elottomassa luonnossa. Kemian
saavutukset ovat antaneet mahdollisuuden
ratkaista kysymyksen elollisen
aineen kokoonpanosta. Jos X I X
vuosisadan • alu.ssa oli. kiintcä.sti voitu
määritellä, että aineelliset kappaleet,
miten paljon ne toisistaan eroavatkaan
rakenteensa puolesta, on kokoonpantu
vähäisestä m ä ä r ä s t ä yksinkertaisia
aineita — nk. alkuaineista;
X I X vuosisadan keskivaiheilla: tunnettiin
jo noin 60 alkuainetta. Nykyisin
niitä lasketaan oilevan 92. Jä
alkuaineltten Joukossa ei ole yhtäkään,
joka tavattaisiin vain elottomi.s-sa
kappaleissa. Painva-stoin, eniten
levinneet alkuaineet muodostavat -sen
aineen. Josta eläinkunta ja kasvullisuus
on kokoonpantu. Sitä ainetta
nimitetään protoplasmaksi (alkulimaksi.
.Suuren osan siitä muodositavat
valkualsaineet^hyvin monimutkaLset
kemtalli.setyhdistyk.set, Joihin sisältyy
valta-va määrä alkuaineita. Mutta
ne alkuaineet ovat samoja, • loita
on meillä ympäröivässä elot-*. omäs?a
luonnos.sa. Sama happi 4^ vety, sama
-tyyppi, sama hiilivety, jonka jokainen
tunnemme hiilen muodo-sa.
Niiden Iisaksi elollisessa hionnossa on
löydetty rikkiä, fosforia, natriumia,
kalsiumia Ja multa alkuaineita.. M i t
ä täsmällisemmiksi ovat tulleet tut-kimusmetoodit,
sita enemmän alkur
aineita on havaittu protoplasmassa
j a sen muodastami.ssa org3ni-me'.«;sa.
Nyt niiden luku on jo yli 50. Vieläpä
k u l t i a ja radiumiakin on löydetty
eläin- ja kasvikuntaan kuuluvis^^a or-ganismeis.
sa. Samaa kultaa ja radiumia.
^ jota on maan kuoressa.
Minkäänlaisia yksinkertaisille olioille
ominaisia ei ole havaittu.
On kuitenkin osoittaiitunuti että
elollisissa organismeissa alkuaineet
esiinr.vvat scllaii;i.^sa kemiallisissa yhdistyksissä,
joita ei lapai elottoma.'^
luonnassa. Puhumattakaan valkuaisaineista,
joiden rakcnroltfl cl 'täh
ä n mennc. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-08-19-03