Vapaus, October 7, 1948

              Jäbissä»
» f ii;
• l p
i i
-JS
mm Mmk
Älli-
IMMI'
mm-"
1
4m
gjvu 2 Torstaina, lokakuun 7 p. — Thursday, Oct. 7
O t s a n o f P l z u i l s b CanadlA&s. B B »
t»bllsbed N o v . € t h 1917. A u t h o r i z ed
es second dasa m a l l b y t h e Post
O l f l c e Departmcnti Ottawa. P u b -
l i s b e d t h r l c e v e e k l y : T u e s d a y s ,
T b y r s d a y s a s d S a t i i r d a y s b y Vapaus
P u b l i s h i n g Cksnpany L t d . , a t 100-102
E l m S t W . , fiudbuxy^ O n t , C a n a d a .
Telephones: Bndncai Office
E d i t o r i a l Office 4-42S5. Msnager
E . S u k s i . JBdltor W. EUnnd. MUIisg
addregg Box 6a. BtOSnaT, OotaxUK
Advertisinff zates upon «KpUcatlaD.
ItanslatloD free of cbaxse.
TZLAUSHDRfAT:
Canadassa: 1 v k . 6JOO 6 k k . 3 2 5
3 k k . 2JOO
Y h d y s v a l l o i s s a : 1 v k . 7X10 fi k k - 3 . 80
euomessa: 1 v k . 7.50 6 k k . 4.25
- 4
Kulttuurin mestarit, keuen
aan/
Sotatehtailijat tarvitsevat kriisiä
I^un^^y^ saa^ lihavia sota^
tarvetilauksia hallitukseUaan, niin he tarvitsevat "Berlinin kriisin"
ja jnaailmanlaajuisen sotahysterian, joUa__heidän "palveluksensa"
tulevat ''tarpeellisikii'T " „ , __1
; Tässä ön syy, miksi Amerikan johtama länsibloki hylkäsi Neu­vostoliiton
ehdotuksen, että Berlinin kiistakysysmys annettaisiin Neli
jän vallan ulkominisierineuvoston ratkaistavaksi, koska sen käsittel^^
Y K : n turvallisuusneuvostossa on hyödytön ja loppujen lopuksi Y K : n
perussääntöjä selvästi loukkaava toimenpide. Yhdysvaltalaisten so-tatehtailijain
voittoiluhalussa on myös syy siihen, miksi Moskpvan
neuvottelut Berlinin kysymyksestä epäonnistuivat.
Berlinin kriisistä keskusteltaessa on ensinnäkin muistettava se,
niistä on todella kysymys. Se sai alkunsa ja perustuu kokonaan
siihen kun A'merikan johtava. länsibloki päätti Potsdamin ja Jaltan
sopimtiksia rikkoen perustaa länsi-Saksan hallituksen Frankfurtiin.
Viikko sitten maanantaina juIkä1stusta-"Yhdysvaltain hallituksen v i ­rallisesta
valkoisesta kirjasta ilmeneekin, että Yhdysvaltain, Bnfahr
nian, Ranskan ja Neuvostoliiton edustajat pääsivät Moskovan neu­votteluissa
sopimukseen Saksan kriisin ratkaisemisesta, mutta yhdys­valtalaiset
sotilasviranomaiset, epäilemättä sotatehtailijain vaikutuk-*
sesta; edustivat Berlinin neuvotteluissa vallan toisenlaista'kantaa a i ­heuttaen
5en, että neuvottelut ajautuivat /umpikujaan,_ Vaikka täkär
Iäisissä lehdissä tästä epäonnistumasta.syytettiin mahtipontisesti Neu­vostoliittoa
ja väitettiin, että Neuvostoliitto 'muutti kantarisa", niin i
tämä Yhdysvaltain hallituksen valkoinen kirja ja: muut asiakirjat
osoittavat melko selvästi, e^ä Yhdysvaltain hallitus todellisuudessa
muutti kantaansa ja aiheutti epäonnistumisen. Tässä on joitakin pe­russeikkoja:
'
.Selostaessaan miksi n.s. Berlinin kriisi ja 3aksan kysymys pitäiji
alistaa Neljän vallan ulkoministerineuvoston ratkaistavaksi Neuvosto-^
vliiton edustaja mr. Vishinsky viittasi _nimenomaan_JaUan_jaEotsda
VaSoitelmia Wroclawin henkisen
iyon tekijäin kongressista
. Kujjp. Zaslavski
•min sopimuksiin jotka säätävät, että jos sulirvaltojen välille-kehittyy
erimielisyyksiä, niin sellaisista asioista pyritään sopimukseen välittö­män
neuvottelun avulla. Tähän argumenttiin viitaten Yhdysvaltain-hällituksen
valtiodepartmenttia hyvin lähellä oleva pakinoitsija Wal­ter
Lippmann kirjoitti viime tiistaina Globe and Mail jidkaisemassa -
artikkelissaan 'oseuraavaa: '"Tämä:on ainakin teknillisesti luja asen-
,ne sillä artikla 33 edellyttää, että (nämä) vallat 'pyrkivät ensi^
: .kädessä ratkaisuun neuvottelutietä'.-" _^ _ ,
Samassa yhteydessä mr. Lippmann huomioi sen: tosiseikan, ettit
v^euvostoliiton maanantaisessa nootissa (missä suositellaan ylläkuva-tunlaista
neuvottelua Saksan kysymyksestä ja vastustetaan laitonta-propagandakäsittelyä
Turvallisuusneuvoston istunnossa) viitataan y l ­lämainittuun
Moskovan sopimukseen ehdottamalla^^^että elokuun 30
pnä ylipäälliköille lähetetty oh|p hyväksyttäisiin hallitusten väliseksi
sopimukseksi : . .minkä perusteella Berlinin kysymys ratk^staisiin".
Tässä Neuvostoliiton nootissa sanotaan siis suoraan, että se
: pitää edelleenkin kiinni elokuun 30 pnä Moskovassa tehdystä " o h ­jeesta",
mistii Yhdysvallat oman selostuksensakin inukaan perääkityi.
'Yhdysvaltalaiset sotapolitiikot ja heidän takanaan olevat sotatehtafli-^
jat eivät halua Berlinin kriisin^ ratkaisua koska sen avulla voidaan"^
ylläpitää hysteeristä sotapropagandaa ja keinotella lihavia sotalarve-urakoita
hallitukselta: Sotatehtailijain. lisäksi muut taantumusvoimat
näkevät jatkuvan kriisin edulliseksi sen vuoksi kun hysterian valli-tes.
sa voidaan "kansalliseen hätätilaan" tai "vartotoimenpiteisiin" ve­toamalla
järjestää hyökkäyksiä kansanjoukkojen siviilivapauksiavas::,,
: taan, mikä on askel unioiden tuhoamista ja palkkataksojen alenta­mista
kohti '
Mutta tavallisen kansan etujen kannalta katsoen sotahysteria
on ehdottomasti tuomittava. Samalla on toivottava, että Saksan
kysymys livi^loitaisiin pois päiväjärjestyksestä siten,retj;ä-tehtäisiin
demokraattinen rauhansopimus, mikä estää fasismin ja sotapolitiikan
uusiintumisen Saksassa. Se tervehdyttäisi paljon kansainvälistä ilma­piiriä
ja samalla vähentäisi kolmannen sodan vaaraa.; :
Tällainen se '^punainen vakra-^^on
^Suuria päivälehtiä lukevalle yleisölle vakuutetaan ja vannotaan
yhtä mittaa, että tätä maata uhkaa yksi ainoa suuri vaara, t.s. punainen_
kummitus. Se vaanii meitä työmaalla ja kotona, viikonpäivinä ja
sunnuntaisin, yöllä ja päivällä, nukkuessa ja valveilla, selvänä ja sika-humalassa
ollessamme. Sanalla sanoen n\e olisimme ihanteellisessa
onnentilassamutta 'punainen vaara" vie meiltä, omantunnon rau­han,
yöönen. työn ilon ja sielun.aifluuden. Siksi meidän kaikkien
pitäisi karjua .suoraa huutoa "punaista vaaraa" vastaan kaikki vapaa*
•aikamme, kunhan muistamme työssä pllessa purra hammasta ja puskea
töitä öykkärimäisen tjsöiiantajamme hyväksi.
Mutta sillä aikaa kun tavalliset ihmiset tuijottavat eteensämaa­lattuun
punapeikkoon, asioita kehitellään kaikessa hiljaisuudessaan
rikkaiden vaurauden lisäämiseksi ja kaikkien pikku ihmisten edelleen*
köyhdyttämi-seksi. Koko kesän on meille puhuttu siitä kauheasta
'-'punaisesta v a a r a . s t a " . josta enmie tosin ole. mitään käsin koeteltavaa
tai silmin nählUvää esimerkkiä saaneet, jos ei oteta huomioon niitä
. "lentäviä lautasia'' mitkä myiis osoittautuivat tavallisiksi uutisankoik­si.
Tämä ei kviitcnkiian tarkoita sitä, ettei koko kesänä tapahtunut
mitiiän. Päinvastoin nyt ilmoitetaan Ottawasta, että virallinen elin-kustannusindck.
si nöusi taas elokuun 1 p :n jasyysk. 1 p :n välisenä a i -'
kana 1.4 pistettä. Klinkustannusindeksi oli syyskuun 1 päivänä uu­dessa
ennätysta.so-isa, cli 158,9 jjisteessii. Vertauksen vuoksi maini­taan,
että .syyskuun 1 p:n jälkeen: 1947 elinkustanrmsindeksi on
noussut 19.5 pisteellä. . \
Elokuun M i k a i s e n elinkustannusindeksin nousun suurimpana ai­heuttajana
oli ruokatavarnin; vaatteiden ja huonekalujen hintojen
kohoaminen. .Samat viralliset tilastot osoittavat, että ruokatavarain
hintaindek.*^! on nyt 2 0 S . 9 iii.>?tce.s.sä, joka myös on ennätys j % ruoka­tavarain
hinnat koiiosivatsiitakinJiuolimatta vaikka farmarit näyttä­vät
saaneen ylei.^^e.sii puhuen alhaisempia hintoja kuin edellisen kuu­kauden
aikana.
. Näin leipav.Hrrasta nostetaan jatkuvasti. Dollarin ostovoimaa
. huonnonnetaan tarkoituksellisesti, jotta voitaisiin kivuttomasti viedä
tavallisten kansanihmi.sten sodanaikaiset pikkusäästöt viimdstä sent­tiä
myöten "parempiin suihin^'. <.
J a kaikki tamät.-ipahtuu ••laillisesti", kitkattomasti ja säädylli­sesti.
Ketä;in ei a i d o t a elkii ryö5tetä: Ketään ei pahoinpidelPä eikä
uhkailla. Kaikkia kohdtllaan aivan .samalla tavalla, sillä leivän hinta
nousee.3'htä hyvin rikkaille kuin köyhillekin. ^Syyttäkööt köyhät it­seään,
jos heillä ei ole mitään myytävää ''hyvien hintojen" vallitessa
ja jos heiltä loppuu .sää.s'töt ia palkkatulot pikemmin kuin rikkailta.
Tämä on mainio iärje.stelmä. Siksi meidän kaikkien pitäisi um­mistaa
silmämme -'sellaisille olemattomille seikoille kuin esim, hinta-ja
palkkakysymyksille, sekä huutaa äänemme käheäksi sitä hirveätä
"punaista vaaraa" vastaan!
K o n g r e s s i n valtuutetuille ojennsfc-t
l i n m u l s t o a u t t t l l : H e l l a a n " J o o n i a l a i ­n
e n pylväs J a «en yllä ^palmunlehviä.
Pylväs o n v a r s i n vanha k u l t t u u r ic
«ymbcol!,--lehvät—»uhan^ 7
P o l i t i i k k a ei o Q n t r s a a n u t s i j a a •sym­boliikassa,
r J a V p o B d e c u k s e t t a - k a i k ki
cdustajat":4antöivat tätä m i t a l l a kö
rlsteenaan- -
M u t t a . o l i - s i t t e n k i n aiv^^mahdö-t
o n t v päästä ulos kansainvälisen pp-l
l t U k a n ^^pyrästä. Kaikki-valtu»
tetut h e i t t i v ä t sen iimäa.Konsresr
s i du kokoontonttt puolalaiseen
W r o o l a w i n itaitpmfltiin. / M i n u s ta
t u n t u u , että m o n ^ a m e r i k ^ l a i s e t Ja
€fngl^lalset;välluutetut.'selvät edes
tienneet, minne h e o i k e a s t a a n olivat
niatkustanset,:fifllä^ " A m e r i k a n ä ä ­n
e n " kielellä >Jä t i n g l o a m e r i k k a l a i s e s -
s a lehdistössä. W« i e yhä edel­l
e e n k i n B r e s l aU — saksalainen k a u ­p
u n k i , ^ chauvinlstlsen^: s^
" D r a n g n a c h «Oatenin" l i n n o i t u s.
M o n e t amgloamerlkkalatset p o l U i i -
kot eivät tahdo t u n n u s t a a Euroopan
k a r t a l l a ; - t a p a h t u n e i t a h i s t o r i a l l i s ia
muutoksia. 8ltä pahempi heille. O n
h y v i n hepävilÄSta ärsyttää demok-;
r a a t t i s e n 'Puolan omanarvontuntoa'
nimellä B r e s l a u . T M u t t a kysymys
ole yksinomaan j kansainvälisestä
c S i > l h a r v o n t u n n o s t a . - y N t a Q i t ^^
itseplntaIs^tITWiöclawIä~~iBreslaiik^
Si nämävvähemmän -viisaat angloa­m
e r i k k a l a i s e t j p o U t i i k o t yrittävät p e ­l
o t e l l a P u o l a n kansaa ~jasÄ s a a d a sen
päähän^JätuksenV että ^ e n r a j ä t l ä n ­nessä
eivät,- o l i s i ^pysyväiset j a että
niitä v o i t t d ^ vielämttuttaa.
Yksikääni:Amerikan: j a EJnglannin
edustaja -elj -Wroclawlssa-^ ollessaan
n>hJennut:ntailttää öitä v a n h a l l a n i -
meUä. "Wroclaw a n t a a h a v a l n n o l l l -
s e n - k u v a n merlcittävimmlstä nyky­a
j a n - t a p a h t u m i s t a ' kansainväillsen
p o l i t i i k a n ' i m a a l l m a s s o . ^ Saksalaiset^
hävittivät k a u p u n g i n m i l t e i .perus-tuksiaaii-
mJÖten. TJUSI*^ Jo'
kuimostanut sen suurelta o s a l t a . U l -
konäöltäänkin-kaupunkFpuhihi'«^^
mitä o n l a s i s m i ; Ja shtä mitä on
kansandemokratia n Jälleeiurakentava
voima. x^iXnkonalsia ^.vaikutelmia täy­densi
erinomaisesti J&rjestetty näyt-tely
_ " P a l a u t e t u t ' alueet." _ K e r ^ M
^^i^4llmät^tiäfidäksc^, häiiTnäkUdnT
valtuuskuntaa, joka vieraanvaraisen
is-ihnän oikeudella käsitti.yli: SoVjä-
. santa. Heistä eivät k u i t e n k a a n k a i k ­k
i osallistuneet äänestyksiin. -^ _
Ilmalstiln^pelköä^'siftä7~ettei kong­ressi
löytäisi "yhteistä kieltä". M u t ­t
a p a h l n _ v a a r a ei o U u t siinä. K o n g ­ressia
u h k a ^ se vaara^ että löydet­täisiin
Ulan yleinen k i e l i yleisten
"korulauseiden j a epämääriisen ?'kcr-i
e a l e n t o i s e n " lörpöttslj-n kfeli. Ja
pianTcävlklil^eelvilla. että : j u u r i i tätä
tietä a l k o i v a t kongressia o h j a t a herra
•Huxley J a hänen hengsnhelmolai-sensa;
Kon^essissa •. o l i sellaisia,
j o t k a olivat, - h a l u k k a i t a keskustele­maan
" m a a i l m a n h a l l i t u k s e s t a " , k a n -
s a l l i s t s n kulttuurien kosmopoliitti­sesta-
standardisoimisssta "yhteisen
klelen"^ Ja "länsimaisen sivistyksen"
l i p u n varjossa.
M u t t a tämä e i o n n i s t u n u t , Alvan-a
l u s t a alkaen kongressi otti täysin
selvän asenteen peruskysymyksessä
— kysymyksestä siit/1, mistä -päm
kansainvälistä rauhaa j a e d i s t y k s e l ­listä
k u l t t u u r i a u h k a a v a a r a j a m l s sa
ön -uuden hyökkäyshengen pääpes^-
ke, _ . _ _
V a r m a n suunnan antoi ensimmäi­nen
esitelmä a i h e s s t a " T i e d e j a k u l t ­t
u u r i t a i s t d t o s a r a u h a n , edistyksen ja
deiÄ>kra1;ian puolesta.". Tässä e s i -
M u t t a j m ole v a k u u t t u n u t siitä, että
kaiiälia kongresshi Jäsenillä o n s U -
mät. .EräUlä o n v ä b i v ä r i l t ä ^ ma­sentavan
miistAt-silmälasi^
; ' K o k o o n p a n o l t a a n - ' k o n g r e s s i oit
valkuttava^j^^^Puolaksl. sen n i m i t ys
k u i i l u l ' "intellektueUIen" so, s i v i s t y ­neistön
kongressi; - 'Antaaksemme
tälle käsltteeUe täsmällisen muodon
sanomme,; e t t ä tämä - o l i - k a n s a i n v ä l i
sen slvistynelstÖii, v a l t a o s a l t a a n por­v
a r i l l i s e n Ja p o l i i t t i s i l t a s y m p a t i o i l ­t
a a n enimmäkseen maltiUis(|a s i ­vistyneistön
p a r h a i m p i e n edustajien
kongressi. ".Lausutut - n i m e t p a k o t t i ­vat
käiUitymääii. J a t a r k k a a v a i s e s ti
katsomaan näiden koko maailmassa
t u n n e t t u j e n ::nimlen k a n t a j i a . : S i e l ­lä
o l i k u u l u i s i a tiedemiehiä; k i r j a i l i ­j
o i t a , taidemaalareita, yliopistojen
rehtorelta.^äkatemloiden presidentte­jä,
aikakaitslehtlen t o i m i t t a j i a ^ Ja
p a r l a j i e n t t l e d u s t a j i a . 01i_ m a t e r i a -
J l s t i s l s t a - k a t s o m u k s i s t a a n tunnettuja
• t i e d e m i e h i ä , o l i katolinen pappi
JRanskasta, k r e i k k a l a i s k a t o l i n e n B u l ­g
a r i a s t a sekä erittäin h y v i n t u n n e t tu
L o n t o o n " C a n t e r b u r y n - tuomiorovasti
He'wlett Johnson.
TäknilUsen korkeakoulun vasta
k u i m o s t e t t u suuri s a l i s u r i s i - k u i n me­hiläispesä.
K a i k k i e n maiden kielet
sekaantuivat'- yhteen. Kongressissa
o l i v a t ' edustettuina, poikkeuksetta
k a i k i 'Euroopan valtiot, Aasiasta —
K i i n a , I n t i a , C e y l o n , Irak, Indonesia
Ja Israel. Afrikkaa cdusU h p
runsaslukuisesti e r i neekerikansojen
sivistyneistö, Austraalia - p u u t t u i , j a
p u u t t u v i e n - Joukossa olivat myös
useimmat A m e r i k a n v a l t i o t / niiden
joukossa Cariada, - : - -
Tämä e i merkitse sitä, etteikö p u u t ­tuneissa
v a l U o I s s a - o l i s i e d i s t y k s e l l i s ­tä
sivistyneistöä. Tämä o h v a i n t o ­distus
hallitusten harjoittamasta
taantumuksellisesta terrorista näissä
maissa. iNiissä; -pelätään. Euroopan
demokraattisia voimia j a vihataar.
niitä. Sivistynyt i h m i n e n Joka' ön
i l m o i t t a n u t olevansa halukas mat­kustamaan
Exuooppaan kulttuuri--
kongressiln, o n sillä asettanut i t s e n ­sä
p o l i i t t i s t e n vakaumustensa tähden
epäilyttävien kh-joUle.
Kansainvälisen kapitalistisen l e h ­distön
valtaosa o t t i a i v a n alusta a l ­k
a e n vihamielisen odottavan asen­teen.
Kongressin kirjavuus antoi
J o i t a k i n toiveita siitä, että '.'kolman­n
e n v o i m a n " k a n n a t t a j i e n onnistuisi
telmässä toveri A . A . P a d s j e v osoitti
lähtöaseman: " T o i s e n , maaiimanso-d
a n jälkeen koko maailmassa on
m u o d o s t u n u t _ k a k s i . leiriä: demok­r
a a t t i n e n , f a s i s m i n - j a i m p e r i a l i s m in
-vastainen len-i N e u v o s t o l i i t o n johdol-
Johtaa mukaansa kongressin enem­mistö.
Erikoiset laskelmat perusteta
t i i n s i i h e n , että englantilaiseen val­t
u u s k u n t a a n k u i i l u i J u l i a n Huxley,
blotoglan tohtori J a U N E S C O : n j o h ­toja,
sekä siihen, että a m e r i k k a l a i ­seen
valtuuskuntoan kuului eräitä
taantumuksellisista miehplteistään
t u n n e t t u j a henkUöltä. Nämä v a l ­t
u u s k u n n a t olivat k a i k k e i n runsas-l
u k u l s i m m a t l u k u u n o t t a m a t t a P u o l an
l a - j a demokratianvas.talnen , t a a n t u -
-mukssllinen, - i m p e r i a l i s t i n e n leiri,
j o n k a johdossa ovat U S A : n h a l l i t s e ­vat
piirit.','
. KÄngressin- oli—päätättäväv - k u m ­p
a a n l e i r i i n se l i i t t y y , : k e n e n m u k a ­n
a kansainvälinen sivistyneistö-ron
k u l k e v a .
— T o v e r i - P a d e j e v i n esitelmä s a i i x j n g -
re&sin suuren enemmistön hyväksj'-
misen. Sen Ilmaisivat myrskyiset
suosionosoitukset (Neuvostoliiton • v a l ­t
u u t e t u n esitelmän aikana j a sen
päätJtyessä. ' K y s y m y k s e n täsmälli-.:
« e n , selvä j a a v o i n asettelu esitelmäs­sä
sekä a m e r i k k a l a i s i a • impsriällsteja
_ j j a l j a s t a v a r i k a s aineisto aiheuttivat
iiämmen'nystä'" kongressin oikeisto-piireissä.
R a n s k a l a i n e n esitelmöitsijä- M a r c el
Pren'ant J a p u o l a l a i n e n prcfessorl
Hälasinskl seurasivat yleengä samaa
tietä k u i n toveri PadeJev.: E n g l a n -
t i l a i n s n esitelmöitsijä, kirjailija
B t a p l e t o n j o u t u i ^ k i i r e e s t i m u u t t a ­maan
esitelmäänsä. Se o l i käsittä­nyt
yleisiä . k o r u l a u s e i t a "yhtenäisyy­destä".
Nyt esitelmöitsijä sepitti s i i ­h
e n lis-äksi alkulauseen, jonka muo-dostlvat-
törkeät- hyökkäykset Neuvos­t
o l i i t t o a vastaan.
. H u x l e y toimi puheenjohtajana.
Väärinkäyttäen oikeuksiaan hän kes­k
e y t t i p u h u j i a , j o t k a puhuivat ame-r
l k k a i a l s e s t a imperialismista, vaati;
että puheiden o l i o l t a v a " r a k e n t a v i a ",
ts. etteivät, nejsisältäisi fasismin ja
i m p e r i a l i s m i n paljastuksia. Hän h a lu
s i -keskeyttää 'toveri Ehrenburgin
e s i i n t y m i s e n , mutta korigressi r a ­j
o i t t i "hänen o m a a omavaltaisuuttaan.
- M e l k e i n - k o k o ' s a l i n suosionosoitusten
säestämänä F.hrenburg j a t k o i puhet­t
a a n loppuun saakka.
•iEnglantilainen valtuuskunta lähet­t
i l a v a l l e - t o i s e n puhujansa. Tämä o l i
mf; .Taylor, Oxfordin historianiiro-»]
f e s ^ r i . Hän p u h u i ylimielisesti j a
h a l v e k s i v a s t i . Puheita a m e r i k k a l a i -
:sesta j a j o k a i s e s t a muusta ^mp^ria-l
i s m i s t a hän n i m i t t i " h a l v a k s i pro­pagandaksi",
" t y h j i k s i i s k u l a u s e i k s i ".
Hän n i m i t t i kongressia kokoukseksi,
•jossa vallitsee molemminpuolinen v i ­h
a eikä rakkaus j a suvaitsevaisuus.
Hän y l i s t e l i " M a r s h a I U n s u u n n i t e l ­m
a a " j a t o i s t i H e a r s t i n lehdistön 11-
k a i s l m p i a juoruja, Neuvostoliitosta.
Hän sai ansaitsemansa vastauksen
m e l k e i n k a i k i l t a jälkeensä esiinty­n
e i l t ä , p u h u j i l t a , erittäinkin s i i r t o -
maakansojen m o n i l u k u i s i l t a edusta­j
i l t a . Neekerit U S A : s t a , länsi- J a
itä-Afrikasta, Madagaskarin, Ceylo­n
i n , Indonesian ja. V i e t n a m i n kanso­j
e n edustajat käyttivät puheen v u o ­noja.
Lämpimien suosionosoitusten
; /astaanottamina--esiintyivät " demok-
.Ix j a p e l o t e l l a kongressia,
K e s k u s r e i u ; c s o i t t i kiistämättömäsf
t l , että kysymykseen:: k e n e n mukana
'S:uljetta. k u l t t n r i n mestarit?—^"kong-
^^ssi^ v a s t a s i , m e l k e i n y k s i m i e l i s e s t i:
seuraamme demokratian leiriä. Jota
johtaa Neuvostoliitto.
T ä i t ä e i : s e u r a a , että k a i k k i kong­ressissa
läsnäolleet sivistyneet o l i s i -
^«•^at vakaumukselll3ia..demokraatt3ja;
i m p e r i a l i s m i n h o r j u m a t t o m i a : v i h o l l i ­s
i a . . N e u v o s t o L i t o n vilpittömiä k a n ­n
a t t a j i a . E i pidä a n t a u t u a i i l k o n a i -
icn msnestyksen' h u r m a a n . Mainit^:
Hen:esim«frkkinä a m e r i k k a l a i s e n edus-:
t a j a n Roggen, a s i a n a j a j a n , Roosevel-^
t i n entisen avustajan ,erään. N y m -
-bergin oikeudenkänhin syyttäjistä.
Hän e s i i n t y i erinomaisesti, e s i t t i :hy,-;
v i n jyrkän a r v o s t e l im T r u m a n i n p o i
l i t i i k a s t a ' j a osoitti olevansa, h y v in
selvillä i m p e r i a l i s m i n lähteistä, Jblut«.
ta s a m a n a i k a i s e s t i hän väitti, että to-,
delliset keinot taistelussa imperialls-^
mia vastaan ovat — p s y k o a i i a l y y si
i h m i s e n sisäinen uudistuminen.
Epäjolidonmukaisuus, horjuminen
j a . epävarmuus pysyvät p o r v a r i l l i s e i le
sivistyneistölle ominaisina piirteinä.
Äfytta tärkeätä o n se, että sen .paras
osa esiintyy a m e r i k k a l a i s t a Imperia-lis.
mia vastaan j a sovittelupolitiikkaä,
vastaan s i i h e n nähden. "
K a h d e n päivän keskustelusta s a i -,
vat herrat* H u x l e y n j a T a y l o r i h v a ­k
u u t t u n e i k s i , että heidän asiansa o li
kärsinyt kongressissa - t a p p i o n . He
kärsivät''tappion e n n e n k a i k k e a ' o m i s ­sa
valtuuskunnissäanr-;:
n e n j a a m e r i k k a l a i n e n valtuuskunta,
poistuivat salista' j a t u l i v a t t a k a i s in
taukoamatta; Tuli tietoon,.että n i i ­den-
-keskuudessa o l i käynnissä k i i h ­keä
sisäinen t a i s t e l u . / T u l i tietoon,
että ulkoapäin k o h d i s t e t t i i n edusta­j
i i n mitä v o i m a k k a i n t a painostusta,
heitä p e l o t e l t i i n j a u h k a i l t i i n . T a a n -
tumusmieliset edustajat vaativat
e n g l a n t i l a i s e n J a a m e r i k k a l a i s e n vai?
t u u s k u n n a n • . p o i s t u m i s t a kongressisi
ta.: M u t t a tämä e i - o n n i s t u n u t.
S i l l o i n H u x l e y j a hänen k a n n a t t a -,
j a n s a ryhtyivät suoraan provokatioon
p a l j a s t a e n itsensä imperialismin
a v o i m i k s i asiamiehiksi. Viimeisenä
päivänä H u x l e y , j a a m e r i k k a l a i n en
«'austaja,: h i s t o r i o i t s i j a H a r d y . e s i t t i ­vät
kongressia vastaan jjnrkkiä p a ­n
e t t e l e v i a syytöksiä siitä, että se k y lr
vää v i h a a , että se s a a m a a sotaa yms.
Kaksi näytelniää
So. Pofcupinissa
ensi siinnunfaina
. E o u l h Forenpine. — K u t e n vllms,
lclrj3es£ähl^ m a i n i t s i n , o n näytehnä-''
I l t a m a tk. '10 p : n i l t a n a , e l i t a r k e m ­m
i n m a i h i t e . i ' e n s l - s u n n u n t a i - l l t a n a -
s n i o l n esitetään k a k s i e r i näytelmää,
nimittäin '.'Solttu o n a h i a s o l f u " , y k -
; s i n ä y v ö k ^ e n huvinäytelmä Ja e r i k o i . '
sen hyvä^ kaksinäjrtöksinen draanut
"Isättömän ältTV
E n s i s u n n u i i t a l - l l t a tulee^slis-ole.;.
m a a n hjrvin virkistävä - i l t a näjrltä-;
mötaidetta harrastavalle yleisölle.:
Esittäjien joukossa o n p a l j o n a l o i t t e ­l
e v i a , kykyjä vanhempien Ja. t o t t u ­neempien
näyttelijäin kanssa,-inikä
o n myöskin o m i a a n a n t a m a a n I l l a l le
virkistävän l e i m a n s a • s a m o i n k i d n s e ­k
i n , että a l o i t t e l e v i a i n n o s t e t a a n JäTr
Jestössämme rakkaaksi käyneeseen
näytfämötyChön. pien" sitä - mieltä,
että menemme oikeÄi i s o l l a Joukolla
katsomaan: Jas . a n t a m a a n tuiuiustus
näyttelijäin suurelle ' u h r a u k s e l l e —•;
s a m a l l a tuemme myöskin Järjestöm­me
t o i m i n t a a . - v
Lisäksi mainlt-takoon, että t ä n ä s y k ­synä
e i ole k o v l n k a n t i s e in näytelmä-t
i l a i s u u k s i a , J o t e n n a u t t i k a a m m e siis
niistä. J o i t a olemme t i l a i s u u d e s s a v a l ­m
i s t a m a a n . — H .
viikkoa on vaiSi
j^^^n hyväksi järjesl
.iltaan mennessä oU
tästä suure
issa ole
Tanskalaiset ostavat
lentokoneita
/
Kööpenhamina. — Ranskan i l m a ­voimat
aikovat: ostaa brittiläisiä J e t -
k o n e i t a t a r k o i t u k s e l l a saada " s a m a n ­lNaoi
rs ji aa -nk oInl me iatvao i mk ui lilna mo nit"ä. R- u o t s i n J a
J o a i k a i s e m m i n o n p u h u t t u , että
näiden kolmen i S k a n d i n a v i a n maan
sekä B r i t a n n i a n J a " Y h d y s v a l t a i n " v ä ­lillä
o n s a l a i n e n sopimus j o n k a - m u ­k
a a n e n s i n m a i n i t u i l l e m a i l l e mjrydään
s t a n d a r d i s o i t u j a VampIre-Jet-kpnelta,
Jos nämä. maat suostuvat l u o v u t t a ­m
a a n lentokenttänsä a n g l o - a m e r l k k a -
l a i s t e n lentokoneiden käytettäväksi. •
Ylläolevan p e r u s t e e l l a e i Mene enää
epäilystä siitä, etteivätkö S k a n d i n a ­v
i a n maat o j i s l l i i t t y n e e t länsiblokUn.
B i i t a n n l a n r a h a m l n i s t c n i S i r S t a f f o r d Crlpps Canadäs
B r i t a n n i a n - y l i k o m i s s l o n e r i n S i r A l e x a n d e r Clutterbuckin se
e n s f k s i m a l n l t n n v i e r a i l l e s s a Oi:awassa. Sir Staffora näIiai:iQ'
k e a l l a .
SähkÖtyöläiset puolustavat ynioaän
nipitajahfikomlteaa vastaan
n i s s a a n k i n . Amerikltalaisessa val­tuuskunnassa
32 edus täj asta päätös -
l a u s e l m a a vastaan äänesti vain 7
henkilöä, j a eräs heistä pyysi p e l k u ­r
i m a i s e s t i , ettei hänen nimeään m a i ­n
i t t a i s i . Englantilaisessa valtuus-oAsiarunukainen
v a s t a r i n t a h e i l l e t u -
. l i kongressin y k s i m i e l i s e s t i k a n n a t t a ­man
neuvostovaltuuskunnan tajiolta,
j a tämä i m p e r i a l i s t i s e n t a a n t i m i u k -
sen manööveri kärsi tappion. "
Kireä t a i s t e l u käytiin jjäätöslausel-m
a n sanamuot(& valmistelevassa v a ­liokunnassa.
Anglo-amerikkalaiset
taantumukselliset vakuuttuivat siitä,
että 'heidän" luonnoksensa ei mene
läpi. He a s e t t i v a t tehtäväkseen k o rr
j a u k s i l l a a j a a k a r i l l e päätöslauselman
pohjalcsi otetun sanamuodon;
Tässäkin kongressissa t o i s t u i koko
m a a i l m a l l e j o t u t t u t a k t i k o i n t i : e h ­d
o t t a a omia k o r j a u k s i a j a s i t t e n ä ä ­nestää
niitä vastaan, jos n e hyväk­sytään.
Saatuaan periaatteellisen
v o i t o n valiokunnassa edustettu kong­r
e s s i n demokraattinen osa suostui
myönnytyksiin k a i k k i e n v a l t u u s k u n ­t
i e n y h d i s t ä m i s e k s i / M u t t a ' j u u r i t ä ­mä
ei s o p i n u t k a a n herra H u x l e y l l e.
Hän yksinkertaisesti pajteni valio­k
u n n a s t a j a kongressista.
Päätcislauselmasta äänestettiin e n ­s
i n v a l t u u s k u n n i t t a i n . J a tässä s e l ­v
i s i havairmoUisesti, että - n i i n ä ä ­nekkäät
h e r r a t . H u x l e y , T a y l o r Ja h e i ­dän
kaltaisensa olivat pienenä v ä ­hemmistönä
jopa omissa v a l t u u s k u n -
k u n n a s s a 42 e d u s t a j a s t a vain kolme
s e i i r a s i H u x l e y t a , Äänestyksen l o ­p
u l l i n e n tulos k a i k i s s a v a l i o k u n n i s sa
o l i 371-puolesta, .11 v a s t a a n j a 9 ä ä ­nestyksestä
pidättäytynyttä.
K o r j a u s t e n seurauksena päätös­l
a u s e l m a j u l i s t u s osoittautui varsin
m a l t i l l i s e k s i j a värittiimäksi. M u t ta
tätäkään päätöslauselmaa' eivät eräät
a n g l o r a m e r l k k a i a i s e t . sivistyneistön
edustajat, j a t k a suuriUa s a n o i l l a ver­hoavat
i m p e r i a l i s m i n etujen palve­lemisensa,
k a tsoneet voivansa hyväk­syä.
•Monilukuiset sanomalehtimlehet
kyselivät e d u s t a j i l t a , m i l l a i s i k s i m u o ­dostuvat
seuraukset kongressista.
Tähän . v a s t a s i päattäjäispuheessaan
p u h e e n j o h t a j a n a toiminut ^toveri F a -
dejev.
Jos edistyksedlisfirt slvist?yneiäjön
ediist!«ijat liittävät liikkeensä i m p e r i a ­l
i s m i a vastaan, r a u h a n j a k u l t t u u r i n
puolustamiseksi työväenluokan t a i s ­t
e l u u n , n i i n kongressi o n näyttelevä
h u o m a t t a v a a osaa taistelussa kestä­vän
r a u h a n sekä edistyksellisen ja
demokraattisen k u l t t u u r i n puolesta.
K o n g r e s s i o l i omiaan-lähentämään
k a i k k i e n "maMeh sivistyneistö^ edis­tyksellisiä
piirejä toisiinsa, Voinyne
tyydytyksellä panna merkille s en
k u n n i o i t u k s e n , j o t a n e u v o s t o l i i t t o l a i ­set
henkisen työntekijät n a u t t i v at
kongressin : k a i k k i e n v a l t u u s k u n t i en
k e s k u u d e s s a , '
S c h e n e o t a d y ^ . Y. — A m e r i k k a l a i ­s
e n n o l t a j a h t i k o m i t e a n jäsenet j o u t u i ­vat
äskettähi päättävien Ihmisten
kanss^ tekemisiin' kuulustellessaan
sähkötyöläisten unIon _ p a i k a l l i s o s to
No, 301, jäsenia?7:'Lisäk6l i pienessä
kuulusteluhuoneessa oU u n l o l l e myö-
-^tämlellslä henkilöltä n i i n p a l j o n , että
pääkuulustellja, edustajahuoneen j ä ­sen
Charles J . K e r s t e n uhkasi ajaa
k a i k k i s i v u l l i s e t pois huoneesta.
T u t k i j o i l l a oU k a k s i t o d i s t a j a a , ; j o l^
h i n h e l u o t t i v a t Ja J u u l i v a t saavansa
heiltä hyyää apua. M u t t a y k s i heistä;
e n t i n e n unio-osaston. J ä s e n , n i m e l ­tään
T h o m a s R i g g i , kieltäytyi nimeä­mästä
ketään u n i o n Jäsentä kommu­n
i s t i k s i '. .
•^Mlnä e n h a l u a , että m l n U a sano­taan
u r k k i j a k s i " , sanoi RlggI, k u n
Keräten v a a t i hänen nimeämään k o m -
munlsteja«.,»iaönä olen asunut tässä
kauptmgissa m e l k e i n koko elämäni j a
minä asun täällä vielä m o n i a vUosia,
Minä e h v o i elää ykshiäni,"
J o h n Saccoccio kieltäytyi vastaa­m
a s t a hänelle t e h t y i h i n k y s y m y k s i i n,
sillä hän h a l l i s i t u r v a u t u a - perustus­l
a i n Jokaiselle '•kansalaiselle' myöntä­mään
t u r v a a n . I K n k i e l s i k u i t e n k in
olevansa k o m m u n i s t i , - : -
? U n i o r c s a s t o n . presidentti 'Andrew
Peterson s a n o i K e r s t e n i l l e , k u n tämä
-kysyi, että eivätkö u n i o n jäsenet t i e ­dustele,
onko heidän presidenttinsii
k o m m u n i s t i :
"Minä u s k o n , etteivät h e kysele sitä,
m u t t a t e kyselette. Teidän t a r k o i t u k ­senne
o n t u h o t a meidän l u i i o m m e ."
" E i , vaan me haluamme tuhota
k o m m u n i s t i t uniossarme", v a s t a s 1
K e r s t e n .
" O l e t t e k o te s i t t e n Järjestyneen työ­väestön
o i k e u k s i e n p u o l u s t a j a ? " k y ­s
y i P e t e r s o n Ja j a t k o i : "Te äänestit-,
te hlntakontroUeja vastaan, mutta
T a f t - H a r t l e y - Ja M u n d t - l a i n puoles­t
a . . .
K e r s t e n keskeytti hänet j a sanoi,
etteivät hänen tekonsa ole k y s y m y k -
sessä.-' .•
" T e ette s i i s ole r a h t u a k a a n huoles-t
i m u t t e o i s t a n n e ? " k y s y i P e t e r s o n .;
"Minä h a l u a n tietää oletteko sitä
mieltä, että k o m m u n i s t i t saavat ottaa
uniotme h a l t u u n s a ?"
"Minä e n h a l u a kenenkään, enem­pää
k o m m u n i s t i e n k u i n r e p u b l i k a a n i ­en
t a i d e m o k r a a t t i e n k a a n ottaavan
uniotamme haltuunsa'^ vastaa]
s b n . - - ^ •
'Unlo-osaston pöytakirjurilta •
Q u i r r i n i l t a ' k y s y t t i i n , että ]
hän kommunistien, kieltämistä ]
j n ä s t ä v i r k o i h i n , uniossaan.- Häa \
t a s i , . että/sellainen. kysymys on!
n a a n union sisäinen asia ja Da
. ''Minä uskon täydellisesti
perustuslakiin: Jos kon
v a i n o t a a n tänään, niin hu
p o t k i t a a n u n i o n tehtävistä.poisi
sissa olevat naiset, seuraavana ]
_nä puolalaiset J a seuraavana iti
set."
Samuel F a l c i o n i n kuulustelu i
lyhyeen. K u n hänen kantaansa i
s y t t i l n kommumstipuoluesseen
den, vastasi hän yksinkertaisesti:!
" S e ei, k u u l u ollenkaan tsiUe!"
Hitlerin adjutantti
vapaaksi
B e r l i n . . ( A L N ) — Jälleen;
n a t s i , päästettiin vapaaksi ji |
rj^htyä työn etsintään Anglo-A
k a n miehitysalueella.
- V i i m e k s i vapautettu on
Brueckner, j o k a palveli Hitleml
jutänttina,- Brueckner sanoi, että j
menee "vuoristoon viettämään i
t a m i k s i päiviksi lemaa j a sitten f
työtä tsollisuudesta taikka ha
l^itöks^staC V-/;
K o s k a n i i n monta hänen ystävi
sä, niiden mukana Hiilenn'Soi
finanssineuvcn.a n t a j a Hjaln
^ c h a c h t , on vapaana nim tuskin I
e c k n e r i l l a o n vaikeutta työnsä
sa. ^ • •- :
^ ^ i k u l u n e e n kah«
niiden joukoss
i Jymyn tervetuUeeij
rrasläiabän' lc•o••ln äe•n viikor
_ieiUe ja erikoisesti
l i i k e n e m i s t ä m a a nn
»plaien viikon aikana c
jauruista urakkaa ei
öUnen viikon aikana <
i $6.139.95.
acieksi k;uluneen. kah
[laasteita. seuraavasti;
IpAAVO RAUHALA S i
ästeieseen $5 ja haast
Hurnastin Sudbury;
KRVO JA HILDA RA/
Iteisiin S5 ja kehoittaväl
ILAURI S A A R I Sudbur
l$5 ja haastaa Kusti Mä
I Ristiniäen: jossakin; ;kj
lONNI HÖRMISTO Sud
ledon haasteisiin $10 jä
ien Sudbury st a sekä T<
Ivastata ja jatkaa-häastlE
OTTO LYYTIKÄINEN
I Jack Salon j a John Niei
rin ja Tauno Laakson'
S~B. G. tekemään'sam
fo. PELTONEN Töroril
J$5.---^ - v.^v-f;; ITAUNÖ LAAKSO Tore
b haastaa-irkkLMikand<
iNnLO SAUKKO Tore
öin Long Branchista, Pa
eläisen Sarniasta. {AUGUST LEHTO Tor(
prannan, Antti Janaväisi JÖ RÖNNI Torontosta [N. KALLIO Torontosta
i Onni Förstin ja K a r l I KALLE TARVAINEN 1
$5 haastaen-Jr^LaE
ptinsa muRaan..': • I ANNA JA HUGO ELL^
Il haasteeseen ja iiaasi
Ellmehin Finlandista
i jatkamaan vointinsa .n
IHELMI-JA EMIL-$0»
pi Lahden haasteeseen ja
i ja Theorod' Morin
ri''•
Korhonen puhui
Sunburyssa
""Stffibury, B . C. — Canadan I
l a i s e n Järjestön kiertävä puliuja |
A k u Korhonen oli taalla lo
päivänä.
T i l a i s u u t e e n oli kokoontunut y
mättävän paljon paikkakunt
lähiympäristöltäkin. Kerätty faä^
t u o t t i $22.97. — T, M .
PÄIVÄN PAKINA
Mitä merkitsee toiminta ja mitä smkopu
. a a t t i s en .^Espanjan j a K r e i k a n edus^
- a j a t ; , . " ' - -
. T o i n e n toisensa- jälkeen astuivat
puhujakorokkeelle pienten kansojen
i d u s t a j a t j a heittivät vasten »impe-:
.•ialismlh. kasvoja a n k a r i a 'syytöksiä
.kansallisen vapauden t u k a h d u r t a m i -
;esta, rotuvainoista, sivistyneistöön
xohdistuvasta väkivallasta, k u l t t u u ­r
i n hävittämisestä.- i n i d e n soda'.! v a l ­mistelusta.
.
. J a sitten nousi korolckeelle s l a a v i -
t i a i s t en maiden edustajia, demokraat­tisen
E n g l a n n i n , U S A : n r i i p p u m a t t o ­mien
p i i r i e n j a R a n s k a n jalon V a s -
t a r i n t a l e i r i n edustajat — j a kävi s e l ­väksi,
että omien valtuuskuntiensa
keskuudessa herrat huxleyt, s t a p l e t a -
uit j a taylorit eivät saa osakseen
myötätuntoa r että he itse asiassa ovat
täilllä k u o k k a v i e r a i t a ; että k u k a an
ei ole a n t a n u t h e i l l e o i k e u t t a u h k a i l -,
V i i m e s y y s k u u n 27 pnä j u l k a i s i I n -
d u s t r i a l i s t l Canadan U u t i s t o i m i s t on
k i r j o i t u k s e n koskien metsätyöalaHa
a i k a a n s a a t u a äskeistä soaimusta. Siinä
a n n e t t i i n k o k o n a a n väärä k u v a s o p i ­muksesta
Ja vieläpä suoranaisesti vää-r
i s t e l t i i n k l h sopimuksen sisältöä, k u ­t
e n esim. väittämällä, että päivän
ylöspito o n k o h o n n u t 45 p r o s e n t t i a . J o ­k
a ei pidä ensinkään p a l k k a a n s a . K i r ­j
o i t u k s e n loppupuolella k i r j o i t t a ja
yrittää letkauttaa metsätyöläisten
u n i o n j o h t a j i a k i r j o i t t a m a l l a s e u r a a -
v a a : . • •
" J u t t e l e m m e tästä samasta asiasta
vähän myöhemmällä uudestaan e i se
vanhene varmaankaan, se tulee u u ­s
i i n t u m a a n k e r t a toisensa perästä n i in
k a u a n k u n työläiset, j o i t a tämä kos­kee.'
itse lopettavat k a i k e n _ s e l l a l s e n,
mikä t a r k o i t t a a k u l j e t t a m i s t a yhä s y ­vemmälle
k a i k e n l a i s t e n p o l i t l i k u s t e n,
sekä työnantajain toimesta järjestet­t
y y n orjuuteen . . . " , ':
V i e r a s l u u l i s i , että ylläolevan k i r ­j
o i t t a j a n takana on metsämiesten
enemmistö. Tosiasiassa hän e l edusta
edes k a i k k i a I n d u s t r i a l i s t i n l y k l j o i t a -
k a a n . k u t e n myöhemmällä nähdään.
K i r j o i t t a j a yrittää väittää, että
L u m b e r a n d S a v r m i l l W o r k e r s i n U n i on
e d u s t a j a t o l i s i v a t yhdessä metsäparoo-j . . . .
n i e n kanssa sitoneet metsätyölai^etl IiSWU v o i m a k k a a m p i j a s a m a n l a i s ia
orjuuteen. Haluamme kysyä- I W W : n
c a n a d a l a i s i l t a J o h t a j i l t a , k u m p i k o on
v i i m e i s t e n vuosien aikana taistellut
metsätyöläisten olojen parahtamisen
»puolesta, L S W U vaiko I W W ? Onko
j o k u O n t a r i o n metsissä työskentelevä
työläinen k u u l l u t s e l l a i s t a ihmettä, e t ­tä
I W W o l i s i esittänyt työläisten p u o ­l
e s t a työnantajalle p a l k a n k o r o t u s v a a ­timuksen?
E i v a r m a a n k a a n ole koska
s a n o t u l l a järjestöllä e i ole jäseniä eikä
myöskään t o i m i n t a a , e l l e i oteta huo­m
i o o n tyhjää suukopua.
Me muistamme millaiset olot o l i
|:ämpillä Ontariossa parikymmentä
v u o t t a s i t t e n j a erittäinkin ensimmäi­sinä
pulavuosina. Kämppäolot olivat
sanomattoman kurjat j a monissa t a ­pauksissa
kunjmetsätyöläinen o l i r a a ­t
a n u t koko talven, n i i n työnantaja
i l m b l t t l hakkuusesongln päätyttyä,
että työläinen o n " h o o l i s s a " . S i l l o i n ei
o l l u t työehtosopimusta. Se o l i k a i k e t i
sitä i h a n n e t i l a a , j o t a I W W : n johtajat
k a i p a a v a t . '
Se että metsätyöläisten asunto-olois­s
a o n t a p a h t u n u t h u o m a t t a v a p a r a n ­t
u m i n e n ei s u i n k a a n ole l W W : n a n ­s
i o t a . ; Erikoisen' m i e l e n k i i n t o i s t a on
se, että nietsätyölälsten asuntO£Uh-telssa
' t a p a h t u i parannus ensiksi
T h u n d e r B a y n piirissä, k o s k a siellä o l i
p a r a n n u k s i a s a a t i i n a i k a a n pohjois-j
a k e s k i - O n t a r i o s s a vasta s i t t e n k un
unio v o i m i s t u i täällä. Quebecissa on
vieläkin metsämiesten äsuntosuhteet
k e r r a s s a a n k u r j a t . Joka Johtuu siitä
etteivät metsämiehet siellä ole j ä r j e s ­tyneet.
P a l k k o j e n noususta riittänee k un
sanomme, ettei yhdessäkään suuress^
teollisuudessa ole p a l k k a n i i n p a l j on
noussut k u i n O n t a r i o n ; metsätyöläi-siUe.
A i k a l s e m m h i metsätyöläiset o l i ­v
a t k a i k k e i n k u r j i m m i n p a l k a t t u työ­läisten
ryhmä, n y t heidän palkkansa
o n s a m a n l a i n e n k u i n keskiinääräiset
p a l k a t O n t a r i o s s a ovat. E i s u i n k a an
k u k a a n h a l u a väittää, p a i t s i v o i t t o ja
k a h m i v a t k a p i t a l i s t i t j a heidän a s i a ­m
i e h e l l ä , että metsätyöläisten p a l ­kat
o l i s i v a t k o r k e a t . C a n a d a n j a Y h ­d
y s v a l t a i n . p a p e r i - j a p u u t a v a r a k a p i -
t a l i s t i t k a h m i v a t e d e l l e e n k i n m i l j o o n ia
v o i t t o j a Canadan k a n s a l l i s r i k k a u k -
s l e n Ja työläisten työn k u s t a n n u k s e l la
j a ne kykenisivät m a k s a m a a n vielä-k
h i parempia p a l k k o j a metsätyöläi-siUe,
mutta siinä t a r v i t a a n J o t a k in
muuta kuhi l W W : n J o h t a j a t a k i e l ­teistä
suukopua.
A l u s s a m a i n i t s i m m e etteivät k a i k ki
I n d u s t r i a l i s t i n l u k i j a t Ja fclrjeenyaih-t
a j a t ole samaa mieltä k i i l n . C . U . «T.
u n i o n t o i m i n t a a n n ä h d e n . Indust-r
l a l i s t l s s a j u l k a l s t i U i s y y s k u u n 23 pnä
n i m i m e r k k i " N o . 2 " S a u l t S t e . M a r i e s -
t a lähettämä k i r j o i t u s . Siinä k e r r o t ­t
i i n terästehtaan oloista Ja »työläisten
taistelusta. Lopussa k i r j o i t u k s e s s a s a ­n
o t t i i n seiu-aavaa:
"YhUön herrat yrittävät k a l k i l la
t a v o i l l a k o k e i l l a k u i n k a t i i v i i s t i n ä ­mä
heidän o r j a n s a o v a t Järjestyneet,
•ranne o n t u l l u t u u s i a työnjohtajia.
ontosta.
LEN H J O R T E Torontös
ioittaa^kaikkia jatkamaar
lOTTO H A U T A L A St. '
n haasteeseen $5 j a ha
iThomaksestp tekentiääh
] TAUNO N I I R A N E N Tp
i-haasteisiin $5 jä baast.
Ile Hännisen Torontosta,;
|si Mäen "^illoy/dalesta X
mk JA J O H N L E H T I
iva't Toini ja A l e x Rai
S ja Jussi. Tapperin Toro
sta farmilta.
Ä. SILVER Torontosta]
Torontosta, Theodor Re
'ino Harjun St. Catharin
N. LINDEN Torontosta,
haasteisiin $3; haastaei
AARO K I N N U N E N Tor
osen; Gunnar Häglundi
: Rintamäen Torontosta]
SULO S A L M I N E N Tore
«n $5 ja haastaa KalleOV
in kämpältä sekä Just
10 Virtasen Torontosta.
HARRY L A A K S O Töröi
een $5 ja haastaa Einar
ijerhpn, Jussi Lähteen i
KALLE KÄMÄRÄINEi
seen $5 ja häästaaS
ntosta.
EINAR L A S S I L A Tore
. —. Vuoksen ja luoteen ero avi
rellä on 2—3 j a l k a a k u n t s a s i ^ ^ _ - — .
dissa sen on enemmän. Eöiadc jen j a .W.. Kähärän haa
Cahadart itärannikolla Fimdys lfl||°ifykoYir^ L
dessa se .nousee 50 jalkaan.
n u o r i a miehiä, kun vanhat o^^^hH V J A W V"»"'*^!-"'^ — '
leet tai menneet p c . Nan. . ^Q,"^:^^^
kokeilevat etta jos v c s i v . «"in St. Ca harfnesSS
j o n k u n dollarin Iisaa yhtioL^. M l E T T I N E N S n t O -
l a i s t e n selkanahas a, nnn se D*J Q §g_ «haastaen O ^ i n f ^ o V heidän arvoan. Sellainen on en ontosta —^^^^^^
menestynyt, kun ei ollut nutaaflC gAM R A J A L A Torontos
ta. ,vaan ei se kävele ena^ l^,haastaa Maurictsäose
työläiset tietävä: e-ta he eivat^ » Kukkulan S a n ^ La
ole k u k m yksin. aan heiUä on e tYyNE SINERVÄ Toro
J a , tällaiset kokeilu. ^ J f ..haastaen MatttiSko
uutta innoitusta ja tceniuiua n ja Edith Kannelkosken
" " " ^ • • •" ,. <^ ,^^LLIAM K I N G E L I N:
A l g c m a n terästehtaalla.Soo^ isteeseen S5 ia haa«?taa T n
lainattu k i r j o i t u s I l o s t a . . u f ^ ^ ' ^ naastaa lo
ori voimassa union ja teh-vaanjii^
ta ylempänä lainattu ^.^J^^^^^^^a^ekä Yrjö Wacklini,
" " " ' ^ ° " ' ^ , N I CK G R U N S T E N Tore
'jen haasteet $5. haastaei
**?G-LAITINEN Toron
ri^haastaa Heikki Mi€
j ^ . JALONEN Torontost
S5 ja haastaa Sir
^^kon.sekä,saiinan.;"
^ E X R A N N I K K O Tori
j o r E - h a a s t a a kaikki
i P H N H A U V O N E N T o r
ja haastaa Willii
W R r J O H N S O N Toro
^ haastaen A r v o V a
ÄnSi^t^A^^^^^rista
L ?x^S?^*^ Vancou^
^^A JA PENTTIJOUK:
' f,''^^ Heikki Mäen^Hc
sta. Alta sekä Yrjö A t
TY^ffJifeteenpäin! /:
J^NE JA H E R M A N K oS'°';" ja Toivo K a
j ^ m p u i a n ja A h t i Laa)
^ O H N Y L I N tl i^^f^^^n haasteeseeni
JA REINO S A Äl
haasteeseen $5 j a K
väliUä sovittu sopimus jäbrji
osoittaa ettei se ole.orjasopifflus.
työlälsiUe turva.. Siis aivan V^'
t o i n k u i i i C. U . T. kirjesn ^
käsitys o n työehtssopi-Tiuksls-ä-
• M e olemme vakuutettuja
siitä, että suuri määrä Ind. ^
l u k i j o i s t a , joista J-J-eniattoma-osallistuneet
LS\\'TJ:n.Joh'-'""
k o i h i n paremp::-n palKkojen ^
tunnustavat sen tosiasian, er^
U : n johdoUa käydyllä tais.e^^
saavutettu -huomattavia t i J o iJ
t a r i o n . metsät^-öläislen palixo;»'^
hoitamisessa jä-olojuhteiden
lamlsessa. . . - ^ ^ g
Mistä johtuu, etta 1 ^ 1 ^ .
18.000 jäsentä Ontanossa ja i ^,
T a i n kourallinen, jos ^ ^ ^ ^
v a r m a a n k i n johtuu siita. et»
n e n o n taistelujärjestö. Joi» ^
n u t kouraantuntuvaa aiksan
t e n eduksi Ja jälkimäinen f
ryhmä Ihmisiä. Jota ynUa«'
k u t e l l a i h m i s i l l e ^^"'^^-Z^^
j o t k a saattavat e : e e n p a . n p ^*
mlset hymyilemään. .-t;