Vapaus, July 24, 1948

              Ivu 2 1^ Lauantaina, heinäk. 24 p. — Saturday, July 24
( U B E B T T ) —: Independä&t. Labor
Organ of Ftnntoh Canadian». JBi-tablisbed
KOT. 6th 1917. Authorlzed
ax. second class mall by the Post
Office Department, Ottawa/ Pub-
Ushed thrice week]y: T u e s d a y « .
Tbursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd.. at 100-102
E lm St. W.,Sudbury. Ont., Canada.
Telephones: BuslneM Offloe 4<428i.
Editoria! Office 4^4265. Msnager
E. Suksi. EdltorW. KUund. Mailing
addrea» - Box 99; Budbnry, Ontorlo.
Advertising rates upon spplicatlon.
Translation free of chaige.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vlL $6S0 6 kk. 1300
3kk.tl.75
YhdyavallolBsa: 1 vk- $8.50 6kk. $3.50
Suomessa: 1 Tk.$7.006kk.$4X)0
Urheiluväen yhtenäisyys on tärkeä
—- CanäfJan suomenkidinen eflislysmielinen väestö on tahan men­nessä
viettänyt yhden kaikkein toimintarikkaimman'"kesän. Voimme
myöskin ilolla.tfxieia, ctla tulokset ovat olleet rohkaisevia. Torontossa
järjestetty laulujuhla suomenkieliseen ylciso<jn ja taiteelliseen ta.soon
nähden oli canadansuomalaisten huippu.saavutus. Port .Arthurissa jär­jestetty
juhla oli onnistunoimpia mita lansi-Ontarion suomalai.set ovat
koskaan järjestäneet. Kaikki lama todistaa mita yhteisillä ponnistuk­silla
voidaan .saada aikaan.^ .Meidän on myöskin muistettava, elta
tällaiset juhlat.ovat merkkitapauk.sia kaikille canadalaisille, eikä yk­sinomaan
suomalaisille. ,
Canadan edistysmieli.sen suomalai.sen väestön katseet ovat nyt
kohdistuneet. SCAUL:n liittojuhlaan, joka pidetään Kirkland Laken
Jymyn järjestämänä KenoKami Lakella. Mc voimme olla etukäteen
varmoja siitä, ctla l)itlojuhla.slamuo<losluucanadansuomalaisen nuo­rison
loistojuhla. ,
Canadansuomalai.iillo kuuluu kunnia kenttä- ja rataurhcilun scr
kä hiihdon tuomisesta (Janadaan. Vasta viime vuosina ovat nama
urheilijat saaneet suurempaa, kannatusta laajojen kan.sanjoukkojcn
keskuudessa. Liittomme on ehdottomasti voimakkain naissa urheilu^
lajeissa koko maa.s.sa. Mediahan on Canadan mestareita, jäsenillämme
on Canadan ennätyksiä Ja maamme olympiajoukkueen nuorin jäsen on
liittomme ka.svatti. .Me olemme .saaneet tunnustusta huomattujen ur-heilttmicstcn
taholta.
. i Mikäli tulee ky.symykseen kaikkien Canadan .suomalaisten urhei-,
lutojminta, niin siinä me havaitsemme, ikavan ihmiön. Me toimimme
hajanaisina ja se haittaa urheilutoimintamme kohoamista. Yhteistoi­minnan
puuttee.seen civat urheilijamme ole ainakaan syypäitä. Siita
on osoituksena sc elia liittomme ja.senet ovat o.sallistuneet eri puolilla
Canadaa toimivien järjestömme ulkopuolella olevien urheiluseurojen
'kilpailuihin ja vastavierailijoita on -myöskin saatu. Urheilevien eri
jäcjestoihin kuuluvien nuorten kesken ci ole ko.skaan ollut havaitta­vissa
riitaisuutta vaan sensijaan hyvaayhtei.sopua.
Liittomme ulkopuolella toimii useita aktiivisia urheiluseuroja. IW-W:
n kannattajapiiriin kuuluvia on Port .Xrlhurin Nahjus ja Sault
Ste. Mllrics.sa on myös jotain urheilutoimintaa sikalai.sen C l KL:n
keskuudessa. Tämän li.saksi on (roppcr Cliffin Vesa, Sudburyn Voima
ja Timminsin Revontulet. Sikäli kuin muilla paikkakunnilla on. ur-eilutoipiintaaLiittomme
ulkopuolella, ci siita kannata mainita.
Ikäväk.se.mmc olemme huomanneet; ctta ylempänä. mainittujen
'örhciluscurojen kesken on kehitetty yhteistä urheilutoimintaa ja samal­la
on esiintynyt vissi.s.sa maarin:pyrkimystä pysyä erillään liittomme
seuroista; Koro.stammc vieläkin, elia urheiluväki on tuskin tahan syyl­linen.
Tällainen eri.st.iytymispyrkiniys on tuomittavaa. Ei voida kiel-;
: taa sita etteikö .sam.-inlaista ole havaiftavi.ssa myöskin vissi.vsa maarin
Jiittomme jäsenistön keskuti(le.s.sa. Se ei ole kuitenkaan SC.MJL:n
politiikkaa.
yhteistoiminnan, kehittäminen eri urheiluseurojen kesken: on
epäilemättä maanmiestemme suurimman osan toivomus. On helppo ku­vitella
kuinka paljon suurempia tuloksia silloin voitaisiin saavuttaa.
Yhtenai.syyteen pitäisi kohdistaa kaikki voimat.
. Meillä on ollut syytä ylpeillä liittomme ja sen urheilijain saavu-tuk.
sjsta., .SCAULin. tyo nuorison keskuudessa on uraauurtava. Jos
liittokoukscmmc .kykenee tekemään paatoksia, jotka lähentäisivät
urheiluväkeä, niin .sellai.scslaolisi vieläkin suurempi .syy ylpeillaMeiK
lä ei ole epailjsuikaan etteivätkö liittokokoi»ksen.edustajat, tule teke­mään
karkkcn.sa vhlenai.svvdcn hvvak.si; ;
Mistä Malayan taistelu johtuu
• Viimeisien tietojen mukaan on .Malayan. kommunistipuolue, ju­listettu
laittomaksi. 'I aina toimenpide on vain yksi osa brittiläisten
imperialistien taistelustamalayalaisia vastaan. Suurlehdisto on ol­lut
täynnä iiiitisia siita kuinka kommunistit ovat .syyllisiä niihin ka-hakoihin
mitä maas.sa on tapahtunut. Onhan selvaa, etta ihmi.sct
eivät turvaudu epätoivoisiin lck(.)ihin ellei sellaiseen ole pakottavia ,
syitä. . ..." •'
Malaya on maailman suuriinpiakumin ja tinan tuotannon maita.
Sitä on pitkäii aikaa riistänyt brittiläinen imperialismi; Ennen sotaa
oli Amerikka suurin kumin ja^tinan ostajarja brittiläiset määräsivät
niiden hinnat. 'I!oi.scninaail*iian.sodan jälkeen joutui Britannia Mar­shallin
suunnitelman vcrkkocm ja amerikkalaiset ovat pakottaneet
brittiläiset pitaiiiaän kumin • hinnan alhaalla. .Brittiläiset yrittävät
saada voittoja iiykyaau: lualayalaislen työläisten kustannuksella liitä­mällä
jo entisestään alhaiset palkat alhaisina huolimatta elinkustan-.
nusten suunnattom.i»>ta nousu>ta.
.'Vllied'Lal)(»r Ne\\-<in tietojen mukaan ovat elinkustannukset Ma-laya.
ssanous.scctiVoin 500 pro.sentilla. j a palkat eivät ole k(^^^
edes 100 pro.scntilla. Tama. o n saattanut typlaisten elintason teh-^. .
tai.ssa ja plantaa.seilla sietämättömäksi. Työläiset voivat, ostaa vain
yhden kolma.sosan s i i i a ruokatavarasta mita he ostivat ennen sotaa.
On selvääkin, ctta l a m a on johtanut suureen tyytymättömyyteen.
Kun työväen unjot ovat ktxMtaneet saada työläisten palkkoja -
nousemaan, min hrittilaL->ct ovat \astanncet näihin toimenpiteisiin
väkivallalla:; A acsto. j o k a japanilaisten miehityksen aikana oli tot­tunut-
sissisotaan, on oppinut myöskin: taistelemaan :ja vaatii Britan- /
niän,toteuttanraan.so(Ianaikai.sGt lupaukset dcnwkratij^^^ talou-deUisen
asenian parantaini.<esta;. Sensijaan kaikki palkai^
vaatimukset on h \ l a t i \ . lama on johtanut levottomuuksiin.
^; ;On aivan v a r m a a ; e t t a malayalaisten työläisten taistelua ci voida
tukahduttaa p a k k o t o i i n e n p i t c i l l a . Työläisten elintaso on niin aaret-.'
töman alhainen; etta se: yksistään [mkottaa taisteluun.
i Brittiläiset: ovat k ä y t t ä n e e t sotaväkeä ja lentovoimia levotto-nitiuksien:
tukahduttaini.sck.si. Levottomuudet o\Tit kuitenkin laajen­tuneet.
? Vaikka taistelu on leimahtanut liekkiin' taloudellisena tais--
teluna, niin s i i h e n y l u l i s i y y m y ö s k i n vapautumisen «late brittiläisten
imjjerialisticn holhoukse.-^ta. ; Malayan työläisten taistelu on pieni
•osa siitä suuresta taistelusta jota käydään eri siirtomaissa imperialis­teja
vastaan.
Löysi sormuksensa
jonka hukkasi 1925
: N'orrdidgeM-ock. M c . — Mrs. x\ddic
G i Huntoon: n a k i eräana p a i v a n a . p u u ­tarhassaan
: herneitä noulckiessas^n
maassa , kiiltävän esineen. Esine - o l i
hänen jvihkisormuk.sen.sa. jonka' hän
pudotti v. 1925 sa ma.s53 puu ta r h r..5sa;
r i k ^ r u o h o j a kitkiessään.
Sähköharpuuni valaan-;
pyyntiä varten
Lontoo., Eräs brittiläinen' va-laanpyyntiyhtiö
ilmoittaa keksineen­sä
sähköharpuunin, jonka avulla -va­l
a i d e n tappaminen on tehokkaampaa
k u i n ; t ä h ä n ;.saakka käytetyn rhjäh-d
y s a i n e i l l a ammuttavan harpuunin
a v u l l a . • ',:
Vancouverin os^
foiminfa fodet-fiin
vilkkaaksi
: Vancf>uvpr.:— C S J r n osa-ston puoh-vuo.
slkokous pidettiin Ik. 14 p;nä.
H u o l i m a n a kesakuukaudttsta,:. oli
o.-ianoito kokouk.sccn- kohtuulIiQcn..
A-siai:- .'sujuivat . tyydvtfäva.fji; h y v i n.
K i r j e e n v a i h t o , jos^:a oli.si ollut j o t a in
ajatu.str-n vaihtoa. j a t e t t i i n - . 2 3 p ; n : k o -
koiik.sf^en- SJ:n Vancouverin nsastnn
N u o r i . w k l u b i n edu.^tajan • Varsovaan
Iähcttämi.smat;-cakulujcn rahoittami­seen
orv osa.stomme johtokunta osal-.
li-stunut Ja - tokce voi l a v a n.sa asian h y -
väk.'-:i 0.sa.strjmmc raha.stonhoitajan
selfjstu.s- hvväk.syttiin ja: k i r j u r i • .selos­ti
lyhyesti nFnaton toimintaa kulu-;
noen vucKJen puolivuoti.skauden a i k a ­na
Sr-lostus hyväk.syttiin keskuste­lutta
Organi.sccraajan raportti hyväksyt­t
i in niinä hyvineen. Joitain soraää­niä
tfisin k u u l u i , mutta s i i r r y t t i i n h u -
v i t n i m i k u r i n a n .selostuk.scen, joka oli
.selväpiirteinen .selo.stus h u v i t o i m i k u n -
n a n t.vö.stä ja .sc'hvvak.syttiin k i i t o l l i ­suudella-
K u u l t i i n navtelmakomitean
selostus, joka mvoskin hyvak-syttiin
ylei.sellä toivomuk.sella. e t ta jatketaan
toimintaa enti-scen tapaan; Naytteh-j
ä t : ovat tehneet onni.stuneen huvi­m
a t k a n Seattleen ja esittäneet ..fiella
haalintäyteiselle yleisölle operetin
"Nokko.set ja' Rokkoset".- seita muun­k
i n laulun-sekaisen ohjelmansa, k i i ­tettävän
hyvin. Tov. Nyberg on l u ­pautunut
.syystoiminnan a l k a j a i s i k si
vn 1 m i s t a m a a n " K u l t a n s t i " - n i m i s en
3-näyt«k.si.scn näytelmän; Roolit on
io Jaettu ja .sitä .ryhdytään kohdak-:
koin harjoittelemaan. Naytelmas. sä
on vain v a h a n henkilöitä, joten voi­daan
v a i k k a senkin kanssa tehdä vie-,
railumatkoja;
Sanomalehtia.sianamen selosti .saa­neensa
kcsan a i k a n a k i n uusia V a p a u ­den
j a L i e k i n tilauksia. Valistusko-mitea
on toimeenpannut useita ohjel­m
a l l i s i a i l l a n v i e t t o j a . V a r s i n k i n haa­l
i n 35-vuotistilaisuus onnistui. O h j e l ­ma
• o l i Icauttaaltaan . tarkoitustaan
va.staavaa. ; O p i n n o l l i s i a keskusteluti­laisuuksia
on komitean toime.sta jarr
jestetty, m u t t a jäsenistö ci ole n i i h in
osallistunut. On aivan kuin emme
käsittäisi opi-skelutyon tärkeyttä' l a i n ­kaan,
m u t t a huomaamme kyllä vikoja
toisten toiminnassa; Tasta voisi .syyn.
a.settaa valistu.skomitcan n i s k o i l l e k i n.
M u t t a emmehän me ole m i t ^ a n k i r k -
kouskovaisia, olemme vain itsenäisiä
Ihmisia, cika kukaan voi vali-stus^
tyas.sa mahdottomia, tehdä, toisten
eduksi; parhaimman : vali.stuk.selli.sen
ka.svatu.stvonjneidan on saatava It-sejtäffime.;
/^uomalaisen Järjestön
koko tyo tähtää j u u r i tahan. Taman
tästä näemme näytelmiä, joi.ssa perin
havainnollisesti..tuodaan csiin, k u i n ka
pitkälle paastaan takapuheilla, vaa^-
rillä todisteilla yms.-v Muistussani ,on.
elävä.sti näytelmä " J u n u l a . j a .Tanula";
Jo.s.sa riidellään - aidasta, kumman tar
lon maalle sc pantausrin; Mahtaa olla
näytelmän .sisältö unohtunut, oikein
t a r v i t s i s i . uudestaan .c.sittaa, ..
T a l o u d e n h o i t a j a n selostus hyväk­.
syttiin ja ylc.cn.sa o l l u n tyytyväisiä,
että nvkyi.set h o i t a i a t ovat p a i k a l l a an
Ja tchtavan.sa ta.solla; Entäs sitten
j a s c n k i r j u r i m m e tyo? Sc on ollut
k a i k e n aikaa tunnolli-sen t a r k k a a , jos­ta
kiitos asianomaiselle. •
V M i t a taas.-tulee komiteaan, joka
huolehtii haalimme kunnos.sapitami-scsta.
nimittäin " F i n n i s h Societyn
r a k e n n u s k o m i t e a " ;-mm omasta puo­lesta
syrjastakatsocn. sen t o i m i n t a on
ollut n i i n j ä r k e v ä s t i ' h a r k i t t u a kuin
alan-sa ja ammattinsa tuntevilla: i h ­misillä
voi o l l a . T i l i t ovat aina olleet
selvät, inventano ja kalustolucttelo
oikein tehdyt; En voi- m u u t a , k u in
toivoa, etta C l i n t o n - h a a l i l l a olisi jat­kuvasti
tällainen- k u n n o l l i n e n talous-:^
komitea. Meidän kaunis, avara, v a ­loisa,
j a k a v t a n n o l l i n c n työläisten v a ­r
o i l l a la k u n n o l l a rakennettu C l i n t o n -
haalimme pv.syv s i t en kunnos.sa, säilyy,
polvesta polveen suomalaisten nimis-,
sa; -niiden' suomalaisten, -jotka sen
ovat y h f e i s t v o l l a . r a k e n t a n e e t . ;
K u n voimme: kokouksesta lahteä:
k o t i i n s o v i n n o l l i s c l l a ja iloisella , m i e ­lellä,
ovat asiat menneet hyvin. - Se
sitoo nicita tovereiksi; tiivistää jouk­kojamme
C s a s t o n i m c : naistcnkcrho. toimin­t
a a n ! Kohta on . syk.sy;. syys- ja
t a l v i t o i m i n t a on ka.si.ssa. Haalimme
k o r j a u s : t a r v i t s c c varoja; tärkeitä asi­oita
on.-kasiteltava la huomioitava.
. J a t k u v a a ja :sDViimollistä t o i m i n t a ­tarmoa-
k a i k i l l a ; C S J c n Jäsenille!
Lempi M\rtlc
Vuoropuheloa Jugoslaviasta
Kiij. Joseph Starobin
Täniän vuoden parhaat
urheilutulokset
New Y o r k . — .•\AU: n äänenkannat­t
a j an .•i\mateur :-:Athleten keräämien
t i e t o j en mukaan .>aavuttivat yhdys-valtalai.
set . u r h e i l i j a t , tämän ' v u o d en
aikana. kesakv 20 p.: mennessä seuraa­vat
parhaa: tulokset 220 jaardin
juoksus.-a:
20 5 — Napicr. Te.xas
20 6 — Hcck. P a c i f i c yliopisto
20 6 — Carter. F t . W o r th
20 6 — Bienz, Tulane
20,6 — Patton. C a l i f o r n ia
20 6 — Parker. Texas
20.8 — Puquay, O k l a h o ma
20.8 — D i x o n , Los Angeles
20.8 — Bradley, C a l i f o r n ia
20 8 — F e l l , C a l i f o r n ia
20.8 — C o v i e . P r i n c e t on
, — A u s t r a a l i a l a i n e n eucalyptuspuu'
kasvaa lähes .500 j a l k a a k o r k e a k s i.
— Tiedätko, a l o i t t e l i hyvä ystäväni
ilmeisesti: arastellen,! o l en varma, e t tä
K o m i n f o r m t i e t ä ä m i t a se tekee, M i ­nä
luotan Neuvostoliittoon. H i t t o vie-:
köön, venäläiset ovat m m usein to-distautuneet
olevan oifteassa, vieläpä
s i l l o i n k i n kun emme ymmärtäneet
h e i t a aina alusta l a h t i e n.
— Mutta? M i n a keskeytin.
— Mutta tällä kerralla mina en
ymmärrä, en sittenkään vaikka ole­t
a n heidän taaskin olevan oikeassa.
— Mitä et ymmärrä? u t e h n . ;
— T a r k o i t a n sita, etta mika s y n ­n
y t t i tämän riidan? M i k a on paa-k
y . s y m y s ? E n k a myöskään nae, .ml-,
ten sinä voit olla n i i n varma -kai^;
ke.5ta siltä, mita olet jo .sanonut.
— Weil, enhän mma vaita tietä­väni
kaikkia t a h a n K o m i n f o r m m ja
jugo.slavialaisten väliseen r i i t a a n s i ­sältyviä
asioita; M i t e n voisimme tie­t
ä ä ? M u t t a s i i t a olen vakuutettu, et-^
tä olemme .Siina m a a r i n t i e t o i s i a , e t tä
voimme esitellä . johtopaatelmiä ja
n i i d e n estttammcn kuuluukin meille.
— Okay. Sanoppa m i h i n johtopaa-telmänne
pohjautuvat? M i k a on se
tärkein r i i t a - a s i a Jugoslavialaisten ja
K o m i n f o r m m välillä?
j — Minä uskon koko n i d a n pohjau-
1 t u v a n v a l t i o i d e n välisiin s u h t e i s i i n —
eli pikemminkin — avainkysymys
koskee kansandemokraattisten v a l t i ­oiden
ja Neuvostoliiton valista soU-darisuutta
tässa äärimmäisen vaike-a.
s.sa ja monlmutkaLsessa k a a s a i n v a -
liscssä tilantees.sa..Ja tilanteessa, jos­sa
t a m a n s o l i d a r i s u u d c n heikentä­minen
yhdelläkin harklLscmattomal-l
a t e o l l a voi j o h t a a sotaan;
Huomasin; etta .sanontani .synnytti
e n t i s t a .suurempaa uteliai-suutta ystä-;
vas.säm ja han k i i r e h t i keskeyttä­mään:
.'•
— Mutta en oikein kaslla. K o ­m
i n f o r mm lausunnossa syytetään j u ­goslavialaisia
vihanhetsonnasta Neu­vostoliittoa
vastaan. S i i n a puhutaan
vihamielisyydestä, mutta todisteet
ovat melko hamarat; S i i n a syytetään,
e t t ä venäläisiä sotilasekspertteja on
j a h d a t t u j a etta p a r j a a v i a lausuntoja
on l a i n a i l t u trotskilaisuudesta. M u t ­ta
k a i k k i , t a m a o n n i i n epämääräistä.
— M u t t a eihän se ole, minä huo­m
a u t i n . .Pääaky.symyshan on esitetty
täysin selvästi: Jugoslavian kommu­n
i s t i j o h t a j i a syytetään n i i n monleii
e r i m i e l i s y y k s i e n esiintuomisesta air;
v a n mielenosoituksellisella t a v a l l a -r'
erimielisyyksiä t a k t i i k a s t a ja strate­giasta
Neuvostoliiton j a sen l i i t t o l a i s -'
t c n kesken -r- etta jugo.slavialaisten
luotettava isuus ; h i t t o l a i s e n a nyt ase-;
tetaan kyseenalaiseksi. Näes, silloin
k u n olemme kylmässä sodassa j a ky­symyksessa
on o i k e a n ..sodan ehkäise-.^
mmen mutta siten; etta o l t a i s i i n val­m
i i t a sodankin varalta," kysymys s o l i -
darisuudesta ja lojaalisuudesta yh­t
e i s t ä ; p o l i t i i k k a a k o h t a a n on r a t k a i ­sevasta
merkityksestä.
— M u t t a m i t k a o v a t ne kysymykset,
jotka ovat horjuttaneet tata s o l i d a n -
suutta^
^ Weil, m i n u l l a ei ole seikkape­räisiä
tietoja . . . 'Ehkäpä cnmie-
Jisyydet koskevaa T n e s t e a , ehka vaa­timukset
koskevat I t ä v a l l a n sotakor-vausmaksuja
j a miltei a i v a n varnias.^
t r l a m a - T i t o n esittämä. B a l k a n in
b l o k k i s u u n n i t e l m a . . . ehkäpä K r e i ­k
a n , kysymys; tai sitten tarkemmin
määritelty t a k t i i k k a M a r s h a l l - s u u n ­n
i t e l m a n painostuksen torjumiseksi.
M u t t a syy-tos p o r v a r i l l i s e s t a natsio:-
nalismista . j u g o s l a v i a l a i s i a johtajia'
vastaan j a .se,j e t t a s o t i l a s p o l i i t t i s i in
k y s y m y k s i i n • v i i t a t a a n , selvästi osoit:-
taa, etta vakavia erimielisyyksiä on
ollut olemassa jo pitemmän ajan,
Sitäpaitsi, jos huolella luette jugos­l
a v i a l a i s t e n vastaukseni nun huo­maatte,:
e t t a Tito syyttää, e t t ä "puo­lueen
j a h a l l i t u k s e n . v i r k a i l i j a t eräis­s
ä kansandemokraattisissa maissa":
ovat muka loukanneet Jugoslaviaa.
T o i s i n sanoen, kysymyksessa ei ole
v a i n Neuvostoliiton ja Jugaslavian
v a h n e n l i i t t o , vaan myöskin l u o t t a ­mukselliset
suhteet^ Jugoslavian ja
sen l a h l n n a a p u r e i d e n v a h l l a . . . J u ­goslavialaiset
j o h t a j a t kylläkin va­kuuttavat
olevansa shna demokraat­tisessa
leirlfesa,' , j o t a Neuvostoliitto
j o h t a a ; mutta verhojen takana he
ovat ilmeisestikin kilpailleet tästä
johtoasemasta, siten synnyttäen va­kavaa
huolestumista, koko leirissä ja
v a r s i n k i n Neuvostohitossa.
Ystäväni ,kuunteli hiljaisena : ja
miettiväisenä, : L o p u l t a han: v i r k k o i:
— Mutta ethän kiellä jugoslavia­l
a i s t e n sankaruutta taistelussa; nat-'
s e j a ' vastaan ja ethän sinä kiellä,
e t t a Jugoslavian kommunistijohtajat
haluavat rakentaa sosialismia?
— E l , s i t a en kiellä Se olisi mita
s u u r i n t a . tyhmyyttä,, jos tämän r i i -;
d a n takia nyt r y h t y i s i m m e t a h r i m a an
J u g o s l a v i a n sotarekordia- ; :. . J a
m i k a l i on kysymys s o s i a l i s m i n ^-halu­amisesta.",
tietenkin sita • h a l u t a a n ;
M u t t a olla: kykenevä rakentamaan
sosialismia ja olla. tietoinen j a kyke­nevä
j o h t a m a a n k o k o kansakunta so­s
i a l i s m i n rakentamista v a r t e n on t o i ­nen,
moninkerroin pulmallisempi ky­symys
; . :: M u t t a ymmärtääksemme'
tämän kysymyksen meidän ' t ä y t yy
p a l a t a aina: sodanedelliseen a i k a k a u ­teen.
. Y s t ä v ä n i sj-tyt-ti /tupakan: j a ' katseli
m i n u u n , ,kysy\'ästi;-Jatkoin :selostus-:
t a n i :
— Meidän; on , pidettävä mielessä
e r ä i t ä omituisuuksia J u g o s l a v i a n ke­hityksessä.
Ensinnäkin, sodanedellif
n e n : kommunistipuolue o l i heikko jä
ryhmäriitojen läpitunkema 'aina,vuo-,
teen 1927i, E n t a r k o i t a , etteiko se o l l ut
.'rankarllhnen j a etta sillä ei o l i s i o l l ut
^•aikutusvaltaa. Se karsi suuresti
.^naanalaisena puolueena, jossa oli
noin 14,000 jasenta, koko kan-sakun-
Txan väkiluvun lahennellessa 13 mil­joonaa.
Puolue k a m p p a i l i suurten h i s -
•oriallisten vaikeuksien kan.ssa. T o i ­seksi,
h o r j u v a d i k t a t u u r i h a l l i t s i maa­ta.
K o l m a n n e k s i , - t a k a p a j u i n e n maa.
.suurin p i i r t e i n talonpoikaismaa. L u ­kuunottamatta
pientä teollista k e h i ­tystä
Sloveniassa, puolfeodaalinen
maa, j c t a Imperlahsmi riLstl . . .
K u n Hitler, hyökkäsi, tama kommur
n i s t i en puolue nousi i h a i l t a v a a n vas­t
a r i n t a a n . SC:kera.<-l t a l o n p o j a t j a . t y ö ­läiset:
ympärilleen j a t a i s t e l i . L u o k k a -;
riidat ja luokkalmjat - hämärtyivät,
kuten k a i k k i a l l a m u u a f l a km ; . . T a r
.ten syntyi kansanrintama, j o t a kom-,
m u n i s t i t j o h t i v a t s o t i l a s k u r i l l a , : l u o t ­taen
talonpoikaiston vallankumouk­seen
ja:, k a n s a n kiihkeään kansallls-mielLsyj'teen
. . . T a l l a tahdon sanoa,
etta on ymmärrettävää, miksi Tito
yhstaa tata kansanrintamaa. Se on
taysm ymmärrettävää, kun huomi­oimme
sen aikaansaannokset. Mutta
sodanjälkeiset probleemit t y o n t a j - t y l -
vat esiin —no.staen esiin kokonaLsen
s a r j an tarketta kysymyksiä; .Yksi
naista kysymyksistä ön muodostunut
kompastuskiveksi Titolle, : n i m i t t ä in
kysymys shta, etta voiko t ä m ä sodan­a
i k a i n e n k a a s a n r i n t a m a , j o h o n k o m ­munistit
sulautuivat, j a työväenluo­kan
ollessa miltei olematon — voiko
,se olla se väline, j o k a . j o h t a a mut­k
a l l i s t a k u l k u a : j a siirtymistä sosia­l
i s m i i n ? •• ^ :
— T a r k o i t a t k o sanoa, keskeytti ys­täväni,
e t t ä T i t o halusi j a a d y t t a a tä­m
ä n . r i n t a n x i n ? : ' ,:•
— A i v a n n i i n , vastasin. H a n ( T i t oV
on esitellyt t ä t ä r i n t a m a a " k o k o k a n ­san
kestävänä pohittisena j ä r j e s t ö nä
j o l l a on selvästi määritelty, pysyväi­nen
ohjelma." Vielä lisäksi, h ä n j y rr
kasti kieltää, etta kommunistipuolu­eella
olisi m i t a a n muuta ohjelmaa
k u i n talla kansanrintamalla'. T o l s in
sanoin, tama k a n s a n r i n t a m a n I l l a l ­l
i n e n ylistely edustaa yritystä: sen:
jäädyttämiseksi j a ; s i t en vältettäisiin
ja lykättäisiin tulevaisuuteen ne mo­nimutkaiset
probleemit, j o t k a on r a t ­kaistava,
jos mielitään l i i k k u a eteen­päin
kohti sosialismia .
Lähtiessään ystäväni vielä huo­m
a u t t i : Nyt huottiaan, etta asiaan s l -
.saltyy; s e l l a i s i a kvsymyksia, j o i h i n en
ole syventynyt.
Liittojuhlaan mene­vien
huomioon »
Kirkland Lake. — L l i t t o j u h l a o h -
j e l m a a n , e h u r h e i l u o h j e l m a a n on l i ­sätty
seurojenvalinen pehmeapallo-ottelu,
JOS on osanottajia.
,. K u n t u l e t t e l i i t t o j u h l a a n , v o i t t e t u l ­l
a suoraan K e n c g a m i l l e . K c h o l t a m -
Kirkland Lake
valmis vastaan­ottamaan
vieraat
Renosami I.abe. — J o k u sana vielä
ennen l u t t o j u h l a a : t a a l t a Kenogami
L a k e n r a i k k a i l t a r a n n o i l t a , paikasta,
missa suomalais-canadalamen n u o r i -
.SO ja urheiluväki tapaa toisensa
S C A U L : n 9; l i i t t o j u h l a s s a.
Vielä -vuosi, puolitoista taaksepäin
s i m a paikassa, jossa u r h e i l i j a t j a v o i ­m
i s t e l i j a t näyttävät meille kuntoaan,
kasvoi melkein , l a p i p a a s e m a t o n ry­teikkö
. Tyo'ta on tehty paljon, josta
k i i t o s C S J : n K i r k l a n d L a k e n osaston
j a J y m y n jäsenille. Parhaamme o l e m ­me
koettaneet l i i t t o j u h l a n o n n i s t u m i ­seksi
ja sita, m i k a on j a a n y t teke­mättä,
emme VOI a u t t a a . :
L i i t t o j u h l a k o m i t e a tervehti: meitä
a v a j a i s j u h l a s s a l a u l u l l a a n tahan ta­p
a a n : :
" K e n o g a m i n r a n n a l l a mokkimme
•-, • seisoo, •:„
suurta tehtävää odottaa.
T e h t ä v ä s u u n on tiskottu meille,
l u t t o j u h l a n valmistus.
" S i i s rientäkäämme vaan
nyt k a i k i n toimintaan,-
e t t a k a i k k V o i s v a l m i s t a a i k a n a a n ."
E n halua k r i t i s o i d a tähän asti teh­tyä
tyota enempää k u m tekemiämme
virheitäkään, s i l l a se tehdään aika­naan,
jos se on tarpeellista. Yksi asla
on k u i t e n k i n tosi: he, j o t k a j o t a in
tekevät, tekevät virheitäkin j a he, j o t ­k
a eivat m i t a a n tee, eivat tee v i r h e i -
takaan. • • •'- • : : • • • . , • • , : • . , '
Odotamme tata s u u r j u h l a a yhdeltä
puolelta pelolla ja toiselta puolelta
n a u t i n n o l l a . : Pelolla s i k s i , etta v o i m ­meko
palvella j u h l a v i e r a i t a m m e n i i n,
etta he lähdettyään t a k a i s i n m u i s t a -
vat meita k i i t o l l i s u u d e l l a . Nautin­n
o l l a s i k s i , etta e t t a vieraamme tuovat;
tullessaan kuultavaksemme ja näh­däksemme
sellaista ohjelmaa, jota el
K i r k l a n d Laken haalin näyttämön
p a l k e i l t a ole esitetty p i t k a a n aikaan,
Saamme kuulla p a l j o n pidetyn Club
Donwayn tyttökuoron- esityksiä, j o i ta
j o h t a a tunnettu nuori neitonen Helvi
V u o n . (Helvi, l a u l a k a a m e i l l e : " K a u ­n
i i s t i kuiskaan . . .")
; Hyvät arvostelut saanut R i k u Vuo­rimäen
j o h t a m a T i m m i n s i n ja South
P o r c u p i n e n sekakuoro esiintyy juh^
lassa. (Teiltä pyytäisiin C S J - n mars­sin.)
, St. C a t h a r i n e s i n S t a r i n nuoret
tanssijatytot Jean B r o i j e r j a Helinä
M a k i , antavat - taidetanssiesityksia,
j o t k a tunnemme Vapauden kautta.
Soololaulua esittävät meidän l a u l u ­lintusemme
H e l v i V u o n j a kotikyläm­me
kasvatti T h o r a N e i l . J u h l a p u h u;
j a n a esiintyy Vapauden p ä ä t o i m i t t a ja
. vTunnettu elokuTakomnikko Eddie Cantor j a harien vaimonsa Vasonmit
seurassaan niotealalnen elokuvatahti Vivcca Lindfors ja R u o t s i i j ^ ^ i^
linjan Yhdysvaltain johtaja mr. G. H . Lundbeck Jr. Kaksi ^ i i m e k s i i^
tua oli hyvästijättamässä mr. ja nirs. Cantoria, j o t k a matkustivat iRno^
Icesalomalle.:./:';;.'...,,::. ' . •. . .y"*
Suomella on parhaat mahdollisuudet
Lontoon kisoissa keihäänheitossa,
5,000, 10,000 m. ja estejuoksussa
W m . . E k l u n d . . S a a m m e myöskin
k u u l l a T u n o n i k k a r i m m e , L i e k i n toi­m
i t t a j a n A k u Päiviön t i l a i s u u t t a v a r ­t
e n k i r j o i t t a m a n j u h l a r u n o n , j o n ka
t u n n e t u l l a taidollaan lausuu Hannes
V u o n ; Viela saamme -nahda not­keus-
muokkaus- j a joukkovölmistelu-esityksiä
j a toivottavasti A k u K o r h o -
•ne enkoisesti u r h e i l i j o i t a j a voimis- nen tuo meille terveisia Suomesta ja
t e l i j o i t a tulemaan Kenogamille, s i l ­l
a h e i l l e on v a r a t t u sinne enemmän
majoitu.spaikkoja. Jos, tulette . e n s in
K i r k l a n d Lakelle, n n n ajakaa S J :n
osaston h a a l i l l e , siellä on m r . : T u i s ku
koko l a u a n t a i n vastaisen yön v i e r a i ­t
a vastaanottama.s.sa. H a n käskee p i ­t
ä ä kovaa elamaa, kyllä h a n herää;
H a n neuvoo myo.skin k a i k i l l e maja­p
a i k a n . Sus JOS olette: outoja- täällä,
el tarvitse peljata joutuvanne, h u k ­kaan.
K e n o g a m i l l a o t t a a -vieraita vas­t
a a n mr. J . M a k l ; Haalimme, osoite
on 37 Praspect Ave.
V . - j a u . - seura J y m y n puolesta: ' W .
S.
Port Arthurissa on
pian 30,000 asukasta
Fort. A r t h u r . . Ont., — T a m a n kau­pungin
taksoitu$komissioneri: G; E.
C o l v i n i n laskelmien mukaan saattaa
i-aman kaupungin väkiluku sivuuttaa
t a n a vuonna 30,000. V i i m e i s i n v. 1947
s u o r i t e t tu vaenlasku osoitti kaupun ­g
i n väkiluvuksi 28,535 henkeä j a mr:
C o l v i n arvelee, etta parhaillaan
käynnissä oleva, taksoituksen yhtey­dessä
suoritettava vaenlasku osoittaa
k a u p u n g i n väkiluvuksi a i n a k i n 1,000
enemmän.
a n t a a e h k a uusimman a i k a i s t a " S a ­v
o l a i s t a sananrieskooV.
.Tata kirjoittaessa on vielä epävar­maa,
voiko. Hymanderin tanssipari
o s a l l i s t u a l i i t t o j u h l a a n . Toivomme
tapaavamme J a c k i n i n t i a a n i e n j o u ­kossa,
j o t k a koskemattoman luonnon
katkosta ryntäävät kentälle.:
J u h l a v i e r a a t , ottakaa matkaevääk­senne
hyvä annos juhlamieltä ja ur-h
e i l u k u n t o a . Siis t e r v e t u l o a ! ' Täällä
t a v a t a a n ! — K o m i t e a n viides pyora..
Kansallisen näyttelyn
katsomoon mahtuu
21,125 henkeä
Toronto; — i C a n a d a n kansallisen
näyttelyn, j o h t a j a . Elwood Hughes on
i l m o i t t a n u t , etta siihen mennessä
k u m näyttely avataan, eli elokuun
27 pna, on n a y t t c l y k e n t a n uusi j u h -
lakatsomo valmis.
Uuteen katsomoon mahtuu 212,125
Ihmistä, a V n h a katsomo paloi- kaksi
vuotta sitten.
.— T i i k e r i on k a i k k e i n s u u r i n k i s s a -
sukuisista eläimistä. Täysin kasva­nut
bengalilainen urostlikeri- saavut­taa
9 - l l . j a I a n pituuden.
(Eteenpäin kirjeenvaihtajalta);
Lontoo. — T ä t ä kirjoitettaessa Suo­men
: olympiajoukkue valmistautuu
h i l j a l l e e n matkalleen ^ 4. o l y m p i a l a i ­s
i i n ; Muutama p a l v a s i t t en p i d e t t i in
y l e i s u r h e i l i j o i n Vjallntaktlpailut . ja
n a i d e n perusteella joukkue pääasialli­sesti
lyötiin tai: lyödään loukkoon,-jos­k
i n e r a l t a Jalklkatsastuksla vielä' tolr
m i t e t a a n k i n .
V a l i n t a k i l p a i l u j e n ; tulostaso muo-^
d o s t J i odotetunlaiseksi. Yllätyksiä
s a n a n varsinaisessa mielessä tapah­t
u i v ä h ä n . : H u i p p u t u l o k s i s t a ei myös­k
ä ä n voida puhua, Eralssa lajeissa
saa"vutettiin parempia tuloksia k um
R u o t s i n vastaavissa k i l p a i l u i s s a , vaik­k
a R u o t s i a on pidetty vlimelsemplen
vuosien aikana Euroopan j o h t a v l m -
pana yleisurhellumaana.
PALKINTOMAHDOLLISUUKSIA
V a l i n t a k i l p a i l u t antoivat hiukan
m a h d o l l i s u u k s i a toivoa p a l k l n t o t l l o ja
Lontoossa suomalaisten v a n h o i l l a Is-k
u m a t k o l l l a , 5,000 j a lO.OOO mllä. S i l ­t
a h u o l i m a t t a v a i k k a H e i n o e l osal­l
i s t u n u t j u o s t i i n k u m m a l l a k i n mat­k
a l l a paremmat: tulokset k u i n Poh­j
a n l a h d e n länsipuolella. 5,000 mllä
Tampereen Mäkelä yllätti j a juoksi
voittotuloksen 14,32,8,^ j o k a oikeuttaa
vissinlaLseen toivoon. ^ H u i p p u t u l o s se
el: ole j a Euroopassa o n k y m m e n k u n ta
miestä juossut jo tänä vuonna p a ­remman
tuloksen, m u t t a a i n a k i n yk­s
i heistä, Belgian: R e i f f , ei ilmesty
t ö n t o o s s a 5,000 m. lähtöviivalle, ko.s-^
k a h a n juoksee, v a i n 1,500 m.
Mäkelän j u o k s u . o l i vielä .sikah e r i ­koinen,
etta hän paransi omaa ennä­tystään
18 sekunnilla. Jos han vielä
pystyy pudottamaan ajastaan kym­menkunta
sekunttla; n i i n v a m Zato-pek
j a S l i j k h u i s ovat Lontoossa, h ä n ­tä
petreämpia. Perälä ja Koskela
Ilmeisestikin tulevat 'Mäkelän kave­r
i k s i olympialaiselle: "Viito-selle".
10,000 metriä oli t u l o k s i l t a a n pa­rempi
kuin edellämainittu . m a t k a ,
K o n o n e n ja H e i n s t r om juoksivat siir
nä elamaasa tulokset eli 30.10.8 jä
30.11.0. Ne kestävät: v e r t a i l u n kaik­k
i e n muiden mutta ei Z a t o p e k i n 29.-
37,0 tuloksen kanssa. . K u n H e i n o tai
P e r a l a : v l e l a vahvistavat Wembley.ssä
suomalaisjoukkoa, n u n on kerra.ssaan
ihme, jos Suomeen el tippuisi talla
m a t k a l l a yhtään p a l k i n t o a . Wemb-leyssa
.suomalaisten tarvitsee seurata
v a i n v a r j o n a Zatopekia,: s i l l a tshekki
kyllä p i t ä a huolen vauhdinpldosta: ;
LAINAPIIKKAREILLA T E H TY
HEITTO TOI MATKALIPUN!
• Keihäänheitto k u l k i täysin T U L :n
p o i k i e n merkeissä.. K o l m i k k o R a u t a ­v
a a r a — N i k k i n e n r - V e s t e r i n e n suo­r
i u t u i v a t : mainitussa järjestykse.ssä
p a l k i n t o p a l i l l e . Heidän tuloksensa
o l i v a t 69,89, 68,89 j a 67.35. Rauta­v
a a r a ja Nikkinen tekivät vuoden
parhaat tuloksensa, m u t t a Vesterinen
on JO, a i k a i s e m m i n saanut, 68,63 tu-
' l o k s e n .
Porvariluton pa-haat, maailm-n.''
ennatysmics Nikka>>en ja tnmin-i
parhaana pIdctt^ H»tiainen t^i
sairautensa vuok.si osallistuneet t
ULn, poikien -komea ,voitto'aiheija
pienen Jälkinäytöksen, .kuten Urai.
lisesti, porvarien piirissä ja vain^Rai
tavaara: oikeuteitiiiMlmari muuta t
Eojhin,- kun , NikkUscn. ja VKterise:
on viela suoritettava uusinlakarsinti
edellämainittujen porvarihcittäjlej
kanssa. ,.Hyytiäinen on kuit^ntono'.
lut, aivan rapakunnossa, joten hsj
tuskin . tulee, • kysymykseen. - Nlkij.
senkm;; tahanasti parhain .tiilos
vain 66,91, ja puuttuu näin ollen mel­koisesti
TULn poikien tuloksista
Mikali aivan odottamaltomia ei sa­tu,
nun- Nikkinen-tulee kuin tuleeko
Lontooseen ja samoin : Vesterina
Nikkinen heifa muuten parhaimnan
heitton.sa: lainapiikkareilla. kun M-:
nen omansa olivat, liiaksi "uloskuh-neet'.*;
Köyhyys-ei- ole mikaan ilo:
vaikka se joskus naurattaa.. Tassi
tapauksessa , on enemmän kuin traä-
(jiUista se. etta mies armoiteiuEi
lahjoistaan huolimatta, ei:omaa eda
kunnollisia-vanisteita,:ja ctta mieho
Lontconrinatkan • kohtalo oli nippu-valr.
en ystävällisen liitlotovenn, TU­Ln
keihasmiehcn. Nymanin: lamaa­mista
piikkareista.
SILTALOPPI SITTE.NKIX OLY.M-PIA.
JA MITALIKUNNOSSA
Kevätkauden: aikana Siltaloppiia
ollut kaikkea muuta kuin toiveita ne-:
rättävä cstejuoksukunnossa, muita
•valintakilpailuLssa -han ,TeKi tuto
't\ 04;4, jota paremmin vain Ruo.sa
Sjöstrand Ja Elmsater- ovat imi-.
massa.'juo.--seet.:: rimei.^cstikin -Suom!
lähettää, olympiakisojen CSICJUOMUUE
täyden kolmikon. . Siltalopin iMia,
Kamlainm ja Touarln KaMcLi
Viimeksimainitulla'; ei ;blc jtaMk
ouuksia alkupäähän muttahc^o.a.
Olia-vetäjänä^^^iii.!itk^n.>yam^^
m istää.: Sil t aiopi 11c' äiplii. palkintopaK
Iille.
SEIVASlIVrYbS\ HY'.\ nSO.
JOSKIN L n \ X .MATALA KARRI
ICätäja:vqitti;.scivä5hypyh-;tii^
la 410 .Tasan 4 m, tuloKsecn pää­sivät-'
Anttila.' Olemus .ja' Kor?5li
Koskaan aikaisemmin Suomessa a
ole ollut: näin run.saa.5ti neljameinrji.
Oljmpialaisia ajatellen Katajan tja
ei ole riiUa\an h\ v a mutta h}-vaw-moiieiriavvia',,
kokciiitciia: ^kilpailljii*
;Häii>-'sittertkiii::'suörata.a '
paiemmin Lontoo=;sa kum hänen-s-
Imtatuloksensa ponisteclla ;ois taa­taa.
Olemus nunikaan paa=ee L«-
too.<:cen; -;
. Pitkissä-•aidbis^a.St/jrskrubl): juoG-vain
54,0 tuloksen joka ci ole sjos-tus
Lontoota varten 1 500 mlla »•
lostaso oh paremm JosKaan
kaan ei paastj ruo's3laisaii*lii
Johansson voitti 3 53.4 tuloksella J
TULn nuori Luoto juoksi aJ^"^
joka on uusi TULn ennatvä 'i^^
PÄIVÄN PAKINA
Kullakin omat valkeutensa
K o d i t t o m i e n siirtolaisten t u o m i n en
C a n a d a a n : on aiheuttanut, paljon
m i e l i p i t e i d e n vaihtoa. Työväestön t a ­h
o l t a on i l m a i s t u paheksumista: s e l ­l
a i s t en s i i r t o l a i s t e n tuomisesta, jotka
ovat f a s i s t i m i e l i s i a . : S i k a h k u m Sak­sasta
, t u o t a v i e n sui'tolaisten v a l i n ta
on ollut kysymyksessa; o n h a l l i t u k s en
p o l i t i i k k a n a o l l u t ; että C a n a d a a n p y r ­kivät
eivät missään:: tapauksessa saa
o l l a työväenmielLsiä. S l k s l t ä n n e o n k in
päässyt huomattava määrä - fasisteja.
Vieläpä on p a l j a s t e t t u : j o i t a k i n nat­s
i en myrskyjoukolssa; p a l v e l l e i t a;
N y t , kun: - C a n a d a a n t a r v i t t a i s i in
a m m a t t i t a i t o i s i a turkistyöläisiä; n i in
h a l l i t u s on r y h t y n y t t o i m e n p i t e i s i i n:
t u o t t a m a a n n i i t ä Saksan: kodittomieri
leiristä; H a l l i t u s on: h y v i n vaikeassa
asemassa- sillä, se suorittaa : t ä ä l lä
Canadassa -ensiksi : h y v i n t a r k a n ::tut-kimuksen
k u k a pääsee S a k s a a n v a l i t ­semaan
k o d i t t o m i a s i i r t o l a i s i a.
O n nähkääs sovittu, e t t ä kahden t u r -
k i s t y o l a i s t en uniot j a t u r k i s l i i k k e i d en
omistajat nimittävät edustajat Sakr
saan siirtolaisia valitsemaan; • I n t e r ­n
a t i o n a l F u r and Leather Workers
U n i o n on jo esittäny t kolme henkilöä,
m u t t a h a l l i t u k s e n t o i m e s t a i o n heidät
hyljätty; H a l l i t u k s e n lausunnossa sa­notaan
seuraavaa:
; " Y k s l unlo, I n t e r n a t i o n a l F u r and
L e a t h e r W o r k e r s U n l o , o n nimittänyt
kolme eri miestä edxistajakseen, mutta
heitä el ole v o i t u hyväksyä koska h e l l ­iä
on mahdollisesti t a i p u m u s t a kom­m
u n i s t i s i i n käsityksiin:
''Kysymyksessä olevan u n i o n C a n a ­d
a n j o h t a j a l l e mr.; Robert Haddowlle
on tiedoitettu seuraavaa:
•: "Meidän kantanfime o n y k s i n k e r t a i ­sesti:
t ä m ä — ; : m e olemme h a l u k k a i ta
varaamaan kysymyksessä olevan u n i -
on edustajalle m a t k a n Saksaan a u t ­t
a m a a n k o d i t t o m i e n ; henkilöiden v a ­linnassa
jos. voidaan : todistaa ettei
henkilö karma ta k o m m u n i s t e j a ;"
H a l l i t u k s e l l a ei tietysti ole mitään
sitä: v a s t a a n v a i k k a Saksaan lähetet­tävällä
henkilöllä olisi f a s i s t i s i a käsi­tyksiä.
M i k s i h a l l i t u s pelkää paastaa
k o m m u n i s t i s i l l a käsityksillä -varustet­t
u j a i h m i s i a . t ä l l a i s e en tärkeään teh­t
ä v ä ä n ? M a h d o l l i s e s t i s i l t a syystä,. et­t
a k o n m i u n i s t i t ovat ermomaisia: h a i s ­t
a m a a n k u k a on f a s i s t i - j a k u k a ei. E i - ,
k a vain haistamaan k u k a on fasisti
m u t t a myöskin estämään heidän p a a -
synsa Canadaan..Cana<}an h a l l i t u k s en
v i r k a l i l j o i l l a , a i n a k i n s u u r i m m a l l a o-s
a l l a ; on s e l l a i n e n käsitys, e t t a kaikki,
u m o n . aktiiviset jäsenet -ovat joko
kommunisteja tai. s i i h e n , aatteeseen
t a i p u v a i s i a .
C a n a d a n t e h t a i l i j a t t i e t y s t i olisivat
k o v i n h a l u k k a i t a värväämään tänne
f a s i s t e j a , r i k k u r i v o l m a k s i . S i t ä on y r i . ;
•tetty. Siltä syystä toimitetaan ko­d
i t t o m i e n v a l i n t a n i i n t a r k a s t i j a p i ­detään
avaralta ettei v a i n -uusilla slir.-^
t o l a i s i l l a olisi minkäänlaista ;taipu-""
musta: myötämielisyyteen : työväenlii.-;
k e t t ä kohtaan.
Olemme huomanneet erään toisen­l
a i s e n ilmiön, j o k a ei ole l o h d u t t a v aa
f a s i s t i m i e l i s i l l e : t y ö n a n t a j i l l e , f Saksan
k o d i t t o m i e n : leireiltä tänne tuotetut
tulevat t ä ä l l ä k a p i n a l l i s i k s i.
K u t e n muistetaan m a t k u s t i p a r l a ­mentin
jasen ja kchruutehtaan onii-
.taja Ludger Dionnc vnme vcossJ
Saksaan tuomaan sieltä '<odit;<:'=^
tvttoja kehruu-ehtaascensa. joäa
jLitsee St. Georges de Beauc«*
Quebecissa Tjtot järjestettiin. EJ-nien
hoitoon jof-a uskottim k -
maan naiden tjtrojen sueellista .-
tia ja poliittisia ^>el'P''«;;! . ^
kr Dionne tlet^stl ^i^^^J^^'
naista puolalaisista tytöistä ^
hyvia rikkureita jo. ^^"f
saannalkapalkallatjpsLen^I^;^
laiset lakkoutui.si\at . ^ a t «
kohdannut ika^a
hänen kehruUtehtaanss
lakkoutuneet j a lakkolai5t«nj<^
on 100 P a k o l a i s l e : r . l t a : u o ^ ^ ^^
Nälkä on armoton ^P^^^^!;^^.
k , e ihmisen kapinalliseksi
tömän alhaisia 'P^^^^^^J^-^li
ori tehnyt myöskin^ pako»»^
tuodut tytöt k2P>-nal!:si_^.
K u l l a k i n on omat . a . e ^
l i t u k s e l l a on ' ^
union edustajaa, Jo.ca " « ' - ^ ^ s j .
porvarilliset mielipiteet ja ^ ^
tolaisten valimiassa ^^^-^^^-^
suoritettaisiin P^l^^ttinen ^
m i n työnantajat -saav?.w
k u i n mr. Dionne, etta ;7p5tt
työläinen tulee k a p i n a l ^^