Vapaus, January 17, 1929

              r-" i
li
H,
Torstaina, tammik. 17 p;nä—Thur., Jaiu 17
f-
Nfrl4 —iftaql
VAPAUS
T O I U I T T A J A T I
A. VAAHA. B. A- TENHUNEN. R. PEHKONEN. M. POHJANSALO.
Kacitfcrad M tfc« ?ott Offic* Dquztsust, Ocums. m M u » d dan B X t t c i.
Tli» 0017.0C03 of Vorko. i» CUnvU. PBbUA«I daUj « acdtary. Oitttto.
i « . » 4 Ä I . »kk. KJo. a kk. »i.Ts j . 1 >kk:>iiJoor - «i4r.».acfti. }• 5«o»*«« «ki »»«-D'
lUi»! 1 «k. »M 6 kk. $JJO. S kk. «200 }* l kk. ».00. . ;
ILMOTUbHINNAT VAPAUDESSA; _
B « : J ^ . Ilift koi». k Ä . . - THipiiStootuiie. J. tr»«««j«e»tj»Bne« oo, 2^^^ Mt t SA kÖK. SOe. Ua«uk*a kUtoaltäveO* taJ
C « « a , .d^m^u. « . . . T,*. p c « I . inck. ^ o i o » - ^ ck«jp. for ..»«U U - r t , » . TSe. Th. V.p«:.
»illni- . . h . n « .«..«-u kir,e«««.«. kino.uk« «dell.*» Uikk«»k<.luJ«
ti»:i. timrlU. J. V. fcANXASTO. tiikk^nktxm.
Lenin valistustyöstä
Lenin seurasi erikoisella tarkkuu- delleen tahtovat pitää niitä luok-della
valistustyötä. Hänen lesken­sä
Krupskaja — itsekin opettajatar
— on koonnut Leninin kirjotuksia
kaDsaiBvälisen sodanYastaisen kampilun järiestämisestä
f Jatkoa viime tiistain nimieroon.)
m. Työräestön suhde armeijaan
41. Yksi konununististen puolueiden 1 isänmaalliseksi tunnukseksi (HJynd-enemmistön
jÄävirheistä on se, e t t ä j m a n v. 1912). Uudelleen hienkiin-ne
asettavat kysymyksen sodasta y l i - j h e r ä n n y t n Internationale on jo kiel-se.
onko armeija poliittiselta tarkoi- Kommuunin jälkeen vaativat -r- p i -
tukseltaan imperialistinen^ kansalli­nen,
vaiko proletaarinen. Kommunls-t
ä e n sitä Kommuunin tärkeimpänä o-
I)etuksena proletariaatin vallankumo-mal&
isestl ja yksinomaan propagan­dan
ja agitationin kaimalta, kiinnit­t
ä m ä t t ä riittävästi huomiota armei­ja
puheita valistustyöstä. V. 1918
selitti Lenin, kuinka työläisten ja
talonpoikain on erikoisesti nyt, kun täytyy edistää vain työtätekevän
tuotanto ön heidän omissa käsis- kansan asiaa. On välttämätöntä
sään, pyrittävä tietoon ja kuijjka ponnistaa kaikki voimamme, koko
kaiaitoksina työläisiä ja talonpoi
kia vastaan. Kapitalististen maiden
koulut ovat täynnä valhetta. Ne
kiihottavat kansallisia intohimoja
sodan hyväksi, joka antaa herroille aJoUta, i^J^^^ mittA& laati julis-liikevoittoa.
Meidän koulumme ^
jaan. t ä h ä n kaikkien sotien ratkaise­vaan
tekijään. Jos laajoille joukoille
ei selitetä vallankimiouksellisen po­l
i t i i k an merkitystä sotakymyksessä ja
jos el tehdä työtä armeijan sisällä,
n i i n kaikenlainen taistelu imperialis­tista
sotaa vastaan, kaikki yritykset
vallankumoukseUlsten sotien valmis­tamiseksi,
j ä ä v ä t teoriaksi.
T ä m ä n virheen selittää suiureksi o-saksi
huono perintö n intemationalen
neuvostovallan tehtävä on antaa
niille tilaisuuksia siihen. "Meitä
syytetään siitä", sanoo Lenin, "että
tarmomme ja kaikki tietomme niin
pian kuin mahdollista kohottaak-semme
: työkoulumme rakennuksen.
olemme tehneet koulun luokkalai- Tämä koulu on vastaisuudessa ta-tokseksi.
Mutta sitähän se on ai­na
ollut. Saboteeraamalla kouluja
osottavat opettajat, eitä he yhä e-kaava
meille vapautuksen kansain­välisistä
yhteentörmäyksistä ja teu­rastuksista."
"Vapaa sana" Amerikassa
Wafehinglonissa, D. C, ilmesty­vässä
Labor lehdessä kirjotetaaii
kysymyksestä:
"Denverissä, jonka asukasluku on
S00,000 ja oh laajan vuoristoalu­een
kulttuurikeskus, on enää vain
kaksi sanomalehteä -r-r Rocky Moun-
. tain News, Scripps—Hovvardin o-mistama
lehti, joka ilmestyy aa­mulla,
ja Denver Post, iltalehti,
jonka omistaa F. G. Bönfils. Vii­meksi
tapahtunut keskitys tapahtui
viime viikolla.
"Neljäkymmentä vuotta takape­rin,
kun kaupungin väkiluku oli ai­noastaan
kplraasösq. sen nykyisestä
asukasluyusta, Denverissä oli vii­si
lehteä, kaikki eri intressien omis­tamia.
Nyt, kun kaupunki on kas­vanut,
.on ainoastaan kaksi sano-
. malehteä. Ja kun joitakin vuosia
vielä kuluu, niin, molemmat näistä
lehdistä inahdollise3tikin ovat yh­den
ja saman kontrollin alaisena,
• kuten monissa eri kaupungeissa on
jo tapahtunut.
"Miten tapahtukaan "vapaalle
sanalle" tällaisten olosuhteiden val­litessa?
Vapaus voidaan omistuk­sen
ja sensuurin kautta hävittää.
Mutta entä sitten?
"Kaksi seikkaa tulee eteen: en­siksi,
järjestyneen työväen lehtiä
tulisi suojella, laajentaa ja paran­taa;
toiseksi, jokainen mies ja nai­nen,
joka luottaa yhteiskunnalliseen
kehitykseen, olisi valmistauduttava
taisteluun radion monopolikontrol-lia
vastaan.
"Ainoastaan täten voidaan säi­lyttää
mahdollisuus mielipiteiden
vapaaseen tulkintaan, jota ei ole
vara menettää."
Näin amerikalainen työväenlehti
kirjottaa "vapaan sanan" häviämi­sestä
ja työväen sanonialehtien säi­lyttämisen
ja kehittämisen tarpeelli­suudesta.
Suomalainen työväki ja
maanviljelijät Amerikassa ovat ol­leet
tienraivaajina omien lehtien
rakentamisessa, jonka tarpeellisuu­den
vasta varsinainen amerikalai­nen
työtätekevä kansankerros alkaa
tajuta olevien olojen pakottamana.
Entistä enemmän siis huomiota
myöskin omien lehtien levitykseen.
tuksia imperialistista sotaa vastaan,
mutta el tehnyt vähintäkään työtä
armeijassa, leimaten "anarkistiksi"
K a r l Llebknechtin joka vaati sellaista
työtä. Vallankumouksellisen sotilas­politiikan
asemasta, armeijassa tehtä­vän
työn sijasta, II Internationale
suositteli "vakinaisen armeijan vaih­tamista
kansanmililsiin". "Kansanmii
l i i s i n " tunnuksella, joka vastasi sitä
alkaa, jolloin Euröpassa muodosti|l-vat
kansalliset valtiot, oli vielä jon­kinlainen
vallankumouksellinen mer­kitys
' vakinaisen armeijan hajpitta-misvaatimuksen
yhteydessä, n i i n kau­an
kuin tsarismi j a yksinvaltius oli­vat
taantumuksellisena uhkana val­lankumoukselle
(vuosisadan loppuun
saakka), Mutta imperialismin kas­vaessa
tämä tunnus muuttuu riittä­mättömäksi
ja loppukädessä kiihko-t
ä y t y n y t 'kansanmiliisin" reseptistään
alistaakseen politiikkansa lopullisesti
eri maiden kansallisen porvariston
etujen alaiseksi. Ranskassa esiintyy
n intemationale vanhan "kansanmi­l
i i s i n " tunnuksen kannattamisen-var-'
j o l l a imperialistisen "kansanarmeijan"
puolesta; Saksassa ja Englannissa,
aseistariisumisen varjolla — palkka-armeijan
puolesta, n intemationalen
julistama "jokaisen valtion vapaus va­l
i t a aseistusjärjestelmänsä inuoto"
merkitsee samaa kuin elokuun 4 päi­vän
toistumisen vapautta. Samalla
porvariston sosialidemokraattiset la­keijat
solvaavat punaista armeijaa ja
proletariaatin diktatuuria Neuvosto­liitossa,
levittäen msTrkyllistä valhetta
"punaisesta militarismista".
42. Tätä porvariston etuja palvele­vaa
vastavallankumouksellista sotilas­politiikkaa
vastaan asettavat kommu­nistit
vallankumouksellisen sotilaspo­l
i t i i k a n , joka vastaa kansainvälisen
proletaarisen vaUankumouksen etuja.
T i e t y s t i k ä ä n ei voida esittää mitään
yleistä reseptiä siltä, minkälainen kan­t
a on otettava jokaiseeen armeijaan.
Kantansa armeijaan on proletariaatin
ehdottomasti m ä ä r ä t t ä v ä riippuen sii­tä,
minkä luokkien ja minkä politii­kan
aseena on kysymyksessä oleva
armeija. Ratkaisevana seikkana ei
ole kysymyksessäolevassa valtiossa
voimassa oleva aselstusjärjestelmä, el
sen armeijan järjestämlsmuoto, vaan
tisten puolueiden qn noudatettava uksen kannalta — porvariston valtio-ktdDo
kansan, m i l i t a r i s f ä v a t sen («g,
seistettu kansa", TiaistCTi militarisoiiai.
nen, nuorison sotOaaDinen k a s v^
jne.). MaaHmanspdan loputtua taon
pyrkimys väliaikaisesti heikkeni, mut.
t a nyt ziuden sodan aattona, se esiin,
t y y täydessä voimassaan (Yhdysvai!
loissa. Ranskassa, Puolassa). Mutt^
suoranaisena seurauksena t ä s t ä on se
e t t ä luokkaristiriidat porvariston ^
työväestön — r i i s t ä j i e n / a riistettyjen
— välillä esiintyvät armeijan sisäBä
r i s t i i i i t o i n a upseeriston ja "yksinker­taisten"
sotamiesten välillä. Joukkomi!
litarisoinnin seurauksena on, EngelsiD
sanojen mukaan, kaikkien poiraril.
M a r x i n j a Eäigelsin oppia, jotka suur-1 koneiston tuhoamista, ja sotilaskysy- armeijain hajottaminen ^iS
ten kansallisten sotien aikana esiin-j myksessä - vakinaisten porvarillisten Tämän vuoksi ei kommunS
tyivät pikkuporvarillisen demokratian 1 armeijain hajottamista j a yleisen k a n - "bolkoteerattava" porvarilla
miliislhaavelta vastaan, yleisen ase- sanaseistuksen voimaansaattamista. a ar-velvollisuuden,
olemassaolevien armel- Lenin palautti jälleen oikeuksiinsa n
j ä i n demokratisoimisen ja niiden jitemationalen v ä ä r e n t ä m ä n Marxin
muuttamisen puolesta vallankumouk-1 ,'a Engelsin opin ja loi proletaarisen
sellislksi armeijoiksi, jotka Parisin [ \ allankumouksen sotllasöhjelman.
a) Työväen suhde armeijaan imperialistisissa
ussa
43. Imperialistisissa valtioissa pro­letariaatin
suhtautumisen armeijaan
m ä ä r ä ä v ä t seuraavat seikat:
Armeija on, sen järjestysmuotoon
katsomatta, porvarillisen valtiokoneis­ton
osa, jota koneistoa työväen ei
vallankumouksessaan ole kansäiival-taistutettava,
vaan joka sen on murs­kattava.
;
T ä h ä n tehtävään n ä h d e n täydelli­sesti
katoaa, järjestömuodolllnen ero
vakinaisen armeijan ja miliisin vä­lillä,
• yleisen asevelvollisuuden perus­t
a l l a kokoonpannun armeijan ja
palkkasotaväen välillä. " E i y h t ä ä n so­t
a m i e s t ä eikä y h t ä ä n penniä armeijal­le",
s.t.s. mitä säälimättömin taistelu
porvarillista militarismia ja sen kaik­kia
muotoja vastaan, s o t a m ä ä r ä r a h o -
j e n ' h y l k ä ä m i n e n y.m.
Tämä kanta on sovellutettavissa se­kä
vaMnalseeh armeijaan e t t ä demo­kraattiseen
miliisiin, sillä ne molem-toja
proletariaattia vastaan. Demo­kraattiset
osittaisvaatlmukset, joista
proletariaatti ei m1.s.sään tapauksessa
kieltäydy; saavat aivan toisen luon­teen
kuin demokraattisen vallankumo­uksen
aikana: niiden tarkoituksena ei
ole armeijan tahi m i l i i s i n demokrati­soiminen,
vaan sen hajottaminen.
T i e t y s t i k ä ä n ei tällainen yhtenäi­nen
periaatteellinen kanta kaikkiin
Imperialistisiin armeijoihin nähden
saa viedä siihen, että j ä t e t ä ä n huo­maamatta
suiu-et eroavaisuudet eri
valtioiden puolustusjärjestelmässä ja
armeijain järjestöniuodolssa, eroavai­suudet,
j o i l l a on merkitystä faäytän-nöIliseUe
työUe.
44. Vaikka imperialististen maiden
armeijat ovatkin osana porvarillises­t
a valtiokoneistosta, n i i n nämä nyky­aikaiset
armeijat, niiden keskinäisen
k i l p a i l u n j a kapitalististen valtioiden so­tien
johdosta y h ä eneimmän v ä l i t t ö m ä s ti
mat ovat porvariston aseistuksen muo- tahi välillisesti vetävät puitteisiinsa
meijaa. Heidän on astuttava sen r:.
veihin ja otettava käsiinsä tämäi
porvarillisten armeijain sisäisen ha.
joamisprosessin johto.
Porvaristo koettaa kaikin keinoia
luoda luotettavaa anneijaa — kovien
harjotusten, ankaran ktirin ja sotilai.
den väestöstä eristämisen kautta sekä
k i e l t ä m ä l l ä heitä harrastamasta pon.
tilkkaa, ja muutamissa tapauksissa
takaamalla heille etuoikeutetun yh.
telskunnallisen aseman.
Varsinkin viime vuosien kuluessa
on porvaristo niissäkin maissa, jois­sa
ermen o l i j a vielä njrt on voimassa
yleinen asevelvollisuus, siirtynsrt muo­dostamaan
palkka-armeijoita valikoi­duista
aineksista (Saksa, Ranska).
M u t t a se ei voi. v ä l t t ä ä joukkojen mi^
litarisoimista, sen onnistuu vain luo.
da yhdistelmä paJkkajoukoista ja
"kansanarmeijoista" tahi miliisin ta­paisista
sotilasjärjestöistä. Se ei voi
e s t ä ä porvarillisten armeijain hajoa­misprosessia,
se voi vain sitä pidät-t
ä ä ja suuresti hähritä vallankumouk.
s e l l i s t ä työtä. Sen vuoksi on kommu­nisteilla
t ä r k e ä n ä tehtävänä niiden
t y ö e h t o j e n tarkka tutkuninen, jotka
ovat muodostuneet kaikkien näiden
toimenpiteiden johdosta, vastatakseen
porvariston uusiin menettelytapoihin
vaUankumouksellisen työn uusilla me­nettelytavoilla.
' • . • (Jatkoa)
Täantumnksen hyökkäys Ranskassa
Ranskan kommunistien taistelu
imperialistisia sotia vastaan on saa­nut
Ranskan taantumukselliset vi­han
vimmoihin. Uusi Poincaren hal-rnyöskin
työläisten myötätunto niin
Ranskassa kuin muuallakin.
Poincaren uusi hallitus on ryhty­nyt
muutenkin oikein erikoistoimen-
Toronton uutisia
litus on selitätnyt kommunistivainot; piteisiin vallankumouksellista työ-tärkeimmäksi
tehtäväkseen. Vangit- väenliikettä vastaan. Äskettäin on
semiset, kaikenlaiset kiellot ja moni- hallitus hyväksynyt lakiesityksen
vuotiset vankeustuomiot ovat päivä- valtakunnan turvallisuudesta, jonka
järjestyksessä.
.äskettäin teki vallassaol(;.ya luok­ka
erikoisen hyökkäyksen Ranskan
kommunistien pää-äänenkannattajaa
vastaan- Se herätti ulkomaillakin
por\'ari- ja sosialidemokraattisissa
piireissä suurta iloa. Niinpä kertoi
Saksankin sosialidemokraattien pää-äänenkannattaja
haltioissaan, 'että
L'Humanite on tuomittu kahden ja
puolen miljoonan frangin sakkoihin.
Miksi? Sitä ei tämä "työväenlehti"
ollenkaan tahtonut ilmottaa, vaan
yritti uutisellaan vain -provosoida
2akshn työläisiä kommunisteja vasr
taen, joita tällä tavalla tuomitaan.
Aiheeksi tällaisiin suuriin tuomi­oihin
olivat Ranskan vallanpitäjät
näennäisesti ottaneet lehdessä jul­kaistuja
artikkeleita, joissa kirjotet-tiin
Ranskan sotavarusteluja vas­taan.
Tällaisella "demokraattisella"
keinolla koettivat Ranskan vallan­pitäjät
taistella kommunisteja vas­taan
ja tukahuttaa heidän pää-cänenkannattajansa.
Mutta se ei luonnollisestikaan ole
heille onnistunut. Porvarilliset ja
sosialidemokraattiset lehdet ovat
taas saaneet huomata, että he ovat
riemuinnee' turhaan. Humanite ^pis-lelee
edelleen urhoollisesti sodan-valmistelijoita
vastaan Ranskassa
kaikista tuomioistuinten päätöksis-i
ä huolimatta ja sen puolella on
Y R I T Y K S E N T O I M I N N A S TA
V . - ja u.-seura Y r i t y k s e n ensimäi-sessä
tämän vuoden johtokunnan
kokouksessa, joka pidettiin t.k. 10
pnä boh.haalilla, p ä ä t e t t i i n hyvin
t ä r k e i s t ä asioista, jotka on hyvä
t i e t ä ä myöskin sen suuren yleisön,
joka on myötämielinen seuramme
toiminnalle, ja joka antaa kanna­tuksensa
sille työlle, mitä seuram­me
vie eteenpäin.
V i r k a i l i j o i k s i valittiin seuraavat
toverit: Sihteeriksi Anna Saarinen,
naisten j ä s e n k i r J u r i k s i Eva Kulho,
miesten jäserikirjui-iksi A. Erlund,
rahastonhoitajaksi V. Janssop, ka­lustonhoitajaksi
y. Oinonen.
Naisten e s i t t ä m ä n asian suhteen,
j o k a koski voimistelupukujen han­kintaa
naisille, kaikki johtokunnan
j ä s e n e t kannattivat lämpimästi a.
siaa j a olivat sitä mieltä e t t ä tyt­t
ö j e n pitää saada itselleen kunnol­linen
ja tarkoitustaan vastaava pu­ku
seuran puolesta. Syntyi pieni
hiljaisuus johtokunnan kuullessa,
e t t ä kahdentoista puvun hankintaan
tarvitaan noin 50 dollaria. Asiasta
syntyi keskustelu, joka koski raho­j
e n hankintaa tähän tarkoitukseen.
P ä ä t e t t i i n , että pidetään pienellä
s i s ä ä n p ä ä s y m a k s u l l a rahallisen tu-lonsa
puolesta suuret tuloksia tuot­tavat
iltamat. Tämä toteutuu si­ten,
e t t ä kaikki jotka haluavat näh­dä
v o i m i s t e l u t y t t ö j e n esiintyvän sie­vissä
ja aistikkaissa puvuissa, hank­kivat
lipun t ä h ä n tilaisuiiteen, joka
p i d e t ä ä n Don-haalilla t.k. 24 p:nä
v&t entisiä. Valtuustoon ja koululau­takuntaan
me äänestimme "hyviä"
miehiä, majuriksi valitsimme huuto­äänestyksellä
parhaan.
Suomalaista edustajaa emme saa­neet
vielä pusketuksi sisälle, mutta
toivottavasti paikallinen suomalainen
lehti pitää huolen, että kaupimgin
virkailijat pitävät huolen, ettei suo­malaiset
missään tapauksessa riko
surmuntallakla tai tee muita "laitto­muuksia".
Niin että, kun meillä on
nyt hyvät virkailijat ja hyvä komen­to
kaikin puolin, voivat veronmaksa­jat
olla huolettomia, kyllä asiat me­nevät'
^eteienpäin. Täällä kim tuppaa
olemaan sellaisia köyhiä veronmaksa­jia,
etteivät voi aikanaan maksella
verojaan ja lain mukaan siirtjrvät
lottipahaset silloin kaupungin omai­suudeksi.
Sellaisista maista ei aina­kaan
edesmennyt valtuusto lykännyt,
vaan hankki Amerikan puolelta las­kutaitoisen
japparln myymään niitä
maita IhmlsiUe. Tosin lottien ostajat
saavat maksaa aina rutkasti hsrvitystä
japparille. mutta eläähän senkin pi­t
ä ä . Eikö tulevaisuuteen n ä h d e n olisi
käytännöllisempää, e t t ä nykyinen val­tuusto
panisi jonkun lupaavalta n ä 3 ^ -
t ä v ä n nuoren miehen oppimaan las­kentoa
ja asettaisi sen kaupungin
laskuun myymään n ä i t ä maita. Ehkä
silläkin keinolla saataisiin muutama
sentti yhteiseen kekoon.
Kaupungin tileistä ja kunnallisten
tuotantolaitoksien ninnauksista el
k a i . veronmaksajilla ole vielä tietoa.
Toivottavasti ne ei ainakaan liene
voittoa tuottaneet. Tillaslat oikeastaan
seuraavaa: "Punanen kasakka, sota-kuvaus
Vhrosta. Neljässä näytöksessä
Mukaillut A. Okkare." Selailin puukan
^äpi ja tulin siihen tulokseen, ettei
iäkulalsllla ole ollenkaan huono maku
ohjelmaansa järjestäessä. Jo yksistään
•;uo kappale on sellainen, e t t ä kannat­taa
mennä iltamiin. HenkilötyjTiit o-vat
eheitä, tuntuu lukiessakln että
«aa tuulahduksen Dönln lakeuksilta
Kappale ja muu ohjelma kaupan
päälle takaavat, että mainituista i l ­tamista
tulee hyvät. M e n n ä ä n p ä mie­hissä
ja naisissa haalille, täytetään
tuolit j a vieläpä seisomapaikatkin.
Tammikuun 26 p. osaston näyt.-
seura esittää kappaleen "33.333". Se
i ä i joulupäivänä esittämättä yhden
n ä y t t e l i j ä n sairastumisen t ä h d e n . S. J.
osaston vuosikokous pn 21 p. tammi­kuuta.
Tammikuim 28 p. oh osuus­kaupan
vuosikokous. -^I —1.
Rosegrove, Ont.
N i i n , se taas t ä m ä n k i n perukan
t a l v i on kaikessa ankaruudessaan,
vaikkakaan ei niin ankarana kun
on monet edelliset talvet olleet, ei
ainakaan lumen puolesta. - Lunta
on vähän vielä, tuskin voi metsä-ajoja
suorittaa lumen vähyyden ta-
. , , , , , , I J^Ja. Joulu- ja uudenvuoden pyhät
° ° on olleet ja menneet entiseen ta-verot
nousemaan, työläisten palkat
laskemaan ja sunnuntailain turvissa
ajettua ihmiset u s k o n teille.
k u n matkan päässä olevasta käm­p
ä s t ä . On ikävä tapaus kun mie­h
i l t ä paloi kaikki p ä ä l l y s v a a t t e e t ja
m i t ä heillä oli tavaraa. Ja vielä
pahinta, kun • m i e h i ä oli sairaana
enin osa tuossa kulkutaudissa, fluns­sa.
Tämä tauti on ollut t ä l l ä pe­r
ä l l ä hyvin p i e n t ä suomalaisten kes­kuudessa.
David Kokkonen on joutunut me­n
e m ä ä n Toronton sairaalaan hake­maan
l ä ä k ä r i n apua. Toivomme
h ä n e l l e pikaista parantumista.
E . J u n n i l a l t a on kuollut pieni poi­ka,
mutta t y t t ö on tullut tilalle.
^Siis. ei ä i d i n s y l i ole t y h j ä k s i jää-nyt.
T. k." 12 p. piti Olia koululla
m e t s ä t y ö l ä i s t e n iltamat ja iltama,
komitea oli erityisesti huolellisuu­d
e l l a valmistanut k a i k k i hyvin, vaan
pohjolan ankara luonto esti ylei­s
ö n saapumasta, joten iltama jäi
p i t ä m ä t t ä .
Naisosaston kokous jäi myöskin
p i t ä m ä t t ä kylmän ilman j a pitkien
m ä t k ä i n takia, kun on viiden ja
kuudenkin mailin matkat. Seuraa­vasta
kokouksesta en t i e d ä mitään,
vaan luultavaa ön, e t t ä toimintam­me
nyt kylmimmällä ajalla on h i l -
j a i s t a Mutta olisihan mukavaa jos­kus
n ä h d ä uutisia Vapaudessa Rose-grovestakin
J ä siis seuraavaksi kirjoittajaksi
naisten puolesta haastan Mimmi
Leskisen.
A n n i V ä i s ä n e n ..
laisuuksissa j a ovelta 15 sentin hin-nalla.
mukaan voidaan vähäisimmistäkin
syytteistä sitä vastaan antaa viiden
vuoden vankeustuomioita ja suuria
sakkorangaistuksia. Samalla riiste­tään
tuomituilta kaikki porvarilliset
kansalaisoikeudet. Ei ole epäilystä­kään
siitä, etteikö tämä lakiesitys
mene läpi parlamentissa, vaikka sen
tarkotus onkin niin ilmeisen selvä.
Siirtomaaministeri on avoimesti
selittänyt, että kommunistipuolueen
toiminnasta on hänen mielestään
tehtävä ehdottomasti loppu kaikissa
siirtomaissa. Porvarilehdet yhty\'ät
mielihy>'in näihin esityksiin ja m.m.
johtavin. Ranskan porvarilehti kir­jottaa:
"JärjestelmäPistä propagandaa
maan turvallisuutta vastaan ei voi­da
ikuisesti katsella välinpitämättö­mästi
sitäkin suuremmalla syyllä,
koska tämä propaganda tuo muka­naan
suuren vaaran kehittyessään
yhä laajenimaksi. — Herra Leon
Blum (sosdem) on yhtä mieltä täs­sä
asiassa. Ja vain siten voidaan
turvata rauha."
Samalla tavalla kirjottavat kaik­ki
muutkin Ranskan por\arilliset
lehdet osottaen sillä, että Ranskan
imperialistit pyrkivät saamaan en- Port Arthurin kunnalliset asiat o-tistä
ankaramman riisto- ja sorto- vat taas vuodeksi eteenpäin reilassa:
komennon aikaan siirtomaissa jar'^ majuri, valtuusto ja koululauta-valmistautuvat
yhä päättäväisemmin ^T^^f^/^^^V^flS^ r„^.;;=l.:„ „ . ""^"*"'ljat. Terveyden, järjestyksen ja kun- myoskm suursotaan Euröpassa. jnallilien töiden peikhkatsoj^ liene-paan
juhlallisuuksineen. Ja olikin
j u h l i a aivan Porvoon mitalla näin
pieneen paikkakuntaan verraten.
K o u l u l l a oli lasten juhlat runsaalla
R A U H A L L I N E N J O U L U ja monipuolisella ohjelmalla, ja oli-kellö
8.80 illalla. Lippuja saa os-;^ • . jii^io kin melkein jokainen paikkakunta-taa
seuran j ä s e n i l t ä tanssi- y.m. t i - i ^ f SSe oHut jclä^^^^ -«punut katsomaan nuorison
p ä ä t t ä e n ihmisten tohinasta. H a l l i - «^i^ystä, joka olikin koko hyvin
tuksen vilnakaupastakhi joulun aat- ja esityskin tyydyttä-
.Voimisteluharjoitukset ^pidetään w Tyyt/ " ^ ^ ^ ^ ^^"^..^^^en vää, joten yleisökin lienee ollut tyy-
S t?f -r'"-»^^^^^^ pu^o^viinaa. mutta StHtyväinen illan ohjelmaan,
koism kello 7 ^ i l l a l l a . xMiehille^tiis-: j ^ g n ei ollut "oikeaa" tunnehnaa E i ! Monista p a i k k a k u n t a k i r j e i s t ä olen
tai- seka torstai-iltoina kello 8 i l - t u t u n u t yhtään murhaa, tuskm'seurannut, e t t ä kouluhallintoon pi­l
a l l a ja sunnuntaina kello 10 a.p. saatiin pystyyn kunnon t a p ^ l u a . ^-=-----^-
nuntaina m ä ä r ä t y l l ä ajalla peloitte-lemaan
meidän pyhäkoulun opetta.
j a t ä r t a . — Mitäs nämä on muita
k u i n pahoja henkiä liikkeessä, jot­ka
kulkee etsien kuin jalopeura
saadaksensa ' m e i d ä n opettajattarem-
-lUe tai vaikkapa k a i k k i suomalaiset
t y ö l ä i s e t pauloihinsa. Mutta tiet»
on valtaa ja koska me tiedämme,
e t t ä t ä m ä n kaltaisia " e n k e l e i t ä " on
l i i k k e e l l ä t ä ä l l ä maan p ä ä l l ä ja vie­l
ä Cobaltissa, niin me etsiitime
myös t ä ä l t ä näyttääksemme/ihmisil­le
helvetillisen todellisen olennon,:
saadaksemme kysyä k a i k i l t a työtä,
t e k e v i l t ä , naisilta j a ' m i e h i l t ä , että
kuka t e i s t ä haluaa puolustaa niitä,
j o t k a näin likaisilla töillään tali-tovat
murskata kaiken sen kauniin
j o n k a t y ö l ä i s e t hyvillä uhraavaisilla
t ö i l l ä ä n j ä j a l o i l l a luonteillaan ovat <
kerinneet aikaan saada.
J O K O N YT
K K K j ä r j e s t ö n miehetkin löytäi­s
i v ä t Cobaltista tai. sen ympäristöl­t
ä h ö y h e n n e t t ä v i ä , koska olivat niin­k
i n pakkasella liikkeellä kuin oli
viime sunnuntaina, tammik. 13 p.
kello 7 ip., kun polttivat ristiään.
Toivottavasti polttivat sen kuiten-k
i n vähän jaloimpiin tarkoituksiin­sa,
koska se n i i n k i n hyvin paloi.
T U L I P A L O S E K IN
Cobalt, Ont.
P I R U J A K O L I I K K E E L L Ä?
J o vuosituhansia ovat ihmiset us.
koneet henkimaailman olemassa­oloon.
Koulu ja erit3risesti papit
ovat koettaneet vuosisatoja vetää
ihmisiä harhaan, opettamalla, että
k y l l ä joku sellainen " r ä h m ä " , "pi-^ h a a l i l l a ensi lauantaina 19 p. tam-j
o k a oli samana i l t a n a Long kadul­la,
kun e r ä s ä i j ä 'istUi yksi-istuimes-sa
Ford-kaarassa j a sytytti tupa­kan,
josta putosi tulisia säkeniä
maton päälle, jossa oli bensiiniä.
S i i t ä oli seuraus, e t t ä miehen oli
poistuttava vähän ulommaksi läm­m
i t t e l e m ä ä n .
T A N S S I T
N i i n , ne tanssit, kuuluu olevan
vasta tanssit, jotka ainakin puheit­ten
jälkeen pitäisi olla Cobaltin
pon-haalilla. Uusia j ä s e n i ä otetaan
kummallakin haalilla harjoitustilai-suuksissa.
Seuran kuukausikokoukset pide.
t ä ä n joka kuukauden viimeisenä
sunnuntaina Don-haalilla kello 10.30
a.p.
Jokaisen j ä s e n e n velvollisuus on
k ä y d ä kokouksissa ja "niissä harjoi-tustilaisuuksissa
m i t ä seuramme j ä r ­j
e s t ä ä . Kun liitymme johonkin seu.
raan tai yhdistykseen, n i i n se aset-taa
jokaiselle siihen kuuluvalle jä­senelle
Vissiä velvollisuuksia, jotka
h ä n e n tulee pitää -kunniassa. Yksi
f ä r k e i m pm on, e t t ä k ä y t t e säännöl­l
i s e s t i seuramme kokouksissa. En-s
i m ä i n e n ^kokous t ä m ä n vuoden ai­kana
on 27 pnä kello 10.30 ap.
• Etr •
t ä i s i p ä ä s t ä t y ö l ä i s t e n vaikuttamaan, |
e t t ä koulu olisi oppilaitos, jossa ei
opeteta sotilas- ja uskonto- y.m.
i s ä n m a a l l i s i a hullutuksia. Mutta
n i i n ei ole meidän koululla^ koska
mifaar, Tr«iis o-^*.-- ^ * P f " ° f ^ ei vuosikokoukseenkaan saavu edes
mitaan. Kyllä sitä s e n t ä ä n on touhus- ^«„.„„«„i,„„,-:„ .,4.* •
sa oltu. E r i osastot ovat Jatkuvasti o i - veronmaksajia, etta v o i.
T O I M I N N A S TA
S. J. osaston toiminnasta ei pitkiin
aikoihin ole tiedotettu
leet toimessa. Tässä e r ä ä n ä k i n päivtfä"- si virkailijoita valita. Ovat siis
sangen v ä l i n p i t ä m ä t t ö m i ä yleensä
r u " , on olemassa, mutta se on nä­k
y m ä t t ö m ä n ä vaan kuitenkin ihmis­ten
ympärillä, etsien kenen hän
' k u l l o i n k i n pauloihinsa saisi. Papit
on y r i t t ä n e e t r i s t i ä sille nimiäkin,
toiset sanovat sitä piruksi, jolla
on kaksi tai useampia sarvia, pa-haksihengeksi,
pahaksi enkeliksi j ,
n.e. Ja ihmiset r e h e l l i s i n ä viatto­muudessaan
ovat uskoneet tämän
o l i o n t ä l l a i s e k s i . Sitä elämää, kun
ihmiset j o u t u u . t ä l l a i s t e n pirujen
k y n s i i n j a vallan alle, sanovat papit
helvetiksi. Ja kyllä kai se sitä
onkin, ^oska Yhdysvalloissa esim.
sodan, j ä l k e e n , muistaakseni v. 1920,
l 4 - t u h a t t a ihmistä murhasi itsensä,
koska elämä oli heille helvettiä.
Port Arthurin nofisia
" R E I L A S S A " OVAT
n ä tuli minun eteeni nom 6 jalkaa ^""f*=" vmmpi^
Pitkä mies j a kysyi hyvto remSl: ^ ° S u „ / f * t f ^ if r K-
- "Että tiedätkö sinä mikä on " P u - , ^ " " . " ^ ^ ' ^ ^ ^ v a l t a t i e t ä sannoite-nahien
kasakka". "Se ori tietääkseni J a sen työn saimme niinkun
sellainen mies, mikä kantaa olallaan avustuslahjana. Vaikka olemme-pyssyn
torpelda ja ampuu sillä jos tehneet vastalahjan jo puoli-joku
porvari tuppaa varkaisiin t y ö - | sitten j"a toivoimme saavam-symys
tasavaltaan". " E i nyt ole j ^ y . ' ™f ansiosta jatkaa t y ö t ä m m e sil- He eivät k a i k k i jaksaneet e l ä ä sik-symys
sinun poUittisista tiedoistasi, ^o^" 1^"" «n meille taas sopiva ai- si e t t ä he eivät y m m ä r t ä n e e t sitä,
vaan siitä, e t t ä sinun penkkiurheili- Mutta niin ei k ä y n y t , sillä her­jana
on pantava l e h t e e n . e t - f**' t y ö n a n t a j a t katsovat aina sen,
t ä k ö 'Punainen kasakka' on myöskin" °" heille sopiva- N ä y t t ä ä siis
penkkiurheillja*V-Hurttl sentään kun. " " " ^ " ' ^ " farmariUa olisi valtaa
smä olet tyhmä! Pane lehteen jotta " ' ^ ' ^ papiksi pantaisiin. Mutta
y - ja u-seura Isku järjestää r o i m a t h u o l i m a t t a koettakaapa kaikki . , ^ _
iltamat tammik. 19 p. pikku haaliUe., Paikkakuntalaiset saapua nautti-! komaan,' e t t ä eiköhän se "kaksisar-
Siellä Iskun pojat ja naiset n ä y t t ä ä ; maan t ä s t ä "lahjasta"; e t t ä ei t a r . | v i n e n " olekin t ä ä l l ä maan päällä,
vat mitä kaikkea saadaan aikaan ah-j vitse sitten j ä l e s t ä p ä i n katua. Mikäpä se olisi sekään muu ollut,
Keralla harjottelulla. Ja lue tuosta j TääUä pääsi t u l i i r t i A n t t i Näpä- joka tassutteli^Cobaltin suomalair
Kirjasta mikä on 'Punanen kasakka':: r ä i s e n asuinrakennuksessa kuudetta i s e l le haalille lauantaina tammikuun
seian tulee n i i h i n iltamim". Kii-'päivää vasten yöllä 12 j a 2 välil-j 18 p. Ei puhunut suomea. Vaan v^-l?" pohjiaan myöten. Ra- silti k i r j o i t t i suomalaisia ilmoituk-mik.
E t t ä oli nuori tai vanha, niin
k y l l ä suupieli menee hymyyn. Siis
sinne s a k i l l a ! — Uuno+ .
: i . .
e t t ä miljoonia muita ihmisiä on
samanlaisten pirujen kourissa, j o i l ­le
ehdottomasti on e l ä m ä h e l v e t t i ä.
T ä m ä on eroitus pappien helyetis.
t ä vain sillä, e t t ä t ä m ä on maan
p ä ä l l ä joka paneekin ihmiset us-km^
vahalla. Mies näillä main on tun- kennuksessa asui jonkun tukkiyh-nettn
ankarana nyrkkeilijänä, aina- tiön työmiehiä, joten miehet jou-tan^
Uaan ja tietysti hiukan käsil- tulvat l ä h t e m ä ä n alusvaatteillaan ja
A « f a , ^ o „ c « Vi • . paljain jaloin ulos kyhmään tuuleen
Antamansa b r j a n _ ensi sivulla on ^ j a sateeseen, hakemaan suojaa jon-
Eckville, Alta.
J O U L U J U r f L I S T X ' VÄHÄN
Ne on nyt ' olleet /*ja menneet
J a kyllä n i i t ä olikin. Ensiksi oli
k o u l u i l l a lapsilla kuusijuhlat ja o-p
e t t a j a in ohjaamat ohjelmanumerot.
S i t t e n jokaisella haalilla taas. Jou­l
u k u u n 23 p. i l l a l l a oli Liberty-
- h a a l i l l a ohjelmailtama ja vapaa si­s
ä ä n p ä ä s y kaikille. Yleisöä olikin
saapunut runsaasti j a ohjelmaakin
o l i , ja koko hyvää. Paitsi yksi
e s i t t ä j ä olisi saanut olla. poissa ko­ko
haalilta, koska mies o l i n i i n juo-
.vuksissa, ettei y m m ä r t ä n y t hävetä
k ä y t ö s t ä ä n . Elspethin_haaUUa 24
p i n i l l a l l a oli myös paljon yleisöä.
Joukossa myös nuoria humalaisia
p o i k i a . Ei ne s e n t ä ä n pyrkineet
ohjelman suoritukseen, kuten se Li­berty
. h a a l i l l a oleva kansalainen te-
K . — Näillä haaleina koetetaan
p y r k i ä toiminnassa toteuttamaan
puolueemme periaatteita. Tosin ei
j ä s e n y y d e s s ä eikä toiminnassa ole
k o v i n suuri joukko, mutta kanna-s
i a ja lauseita haalin- s e i n ä l t ä j a ! t u k s e n antaa suuri yleisö kiitettä-poistui.
Mahdollisesti sillä o l i apu-j v ä s t i , joten vastustajammekin täf-l
a i s i a , "pik3£upiruja'V kaupungin suo-; t y y m y ö n t ä ä , e t t ä n ä m ä haalit vc-malaisissa
ettei k i e l e s t ä puute t u - ! t ä ä yleisöä todellisuudessa puoleen-le.
Ja eikös sama vielä t u l l u t sun»j a , e i k ä vaan sanoissa.
Kni
40e U
hetyk
hetyk
l ä h e ts
25c j
sadalt
S »
hetyjsl
Suc
$2.45
T e l
B
L A l
T I E D
^aj
nastat
VAPA
V A
957 I
K a i
salais(
27 p.
jaama
sanani
heti I
lausur
p u o l i
yainaj
veytei
m ä n i
l e h t im
e h k ä
maan.
m i t t i
v ä n k
saatiin
heti V
hevose
Nyt 6
kaaral
t ä t e i lU
t u l i t
kuun
t ä hu(
m ä t t ö t
t a r v i ta
lä iai
tehty,
mies, ,
K a i t(
vat its
nakin
saanut
katossj
NÄY1
K l i
Mies
s ä OV£
s a l l i s e l
l u v an
teatteri
e t t ä ns
s a l l i t äa
j ä T i ei
; 4VUO£
e t t ä K i
l e t t y (
s e s s ä :
p ä i v ä n i
k i n g in
het esi
. Liem
kus Iiii
suutelo
P O R V ;
U U T I
O u lu
v.k. 23
n e n :
" H u i
huhu, .
Y h t e i sk
leen tu
nainen
A s i a a :
me mei
t e i pa
miimeld
l i n e n h
m a t t n ."
E i k ö i
lehden
Inn taal
huhu oi