Vapaus, June 15, 1922

              VT. =
mi
tyk-i
ai-upin
nen-
[jasi Suomalainen Luonnon Parantola
rt avoinna Saalt Ste. Marie, Mich. Parannustavat: Vesi,
83 cähliö sellcäranka ja yleiErunmmiillinen adjustaus, riioka-
^Kirjoittakaa osotteella:
Dr. Hannula,
(Hickler House)
of Portage &• Joiinstoiie, SauU Ste. Marie, Mich.
22.00
,ii,,,,,iniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiHiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiniuiiiiiiiiiiiim£
SUOMALAINEN RUOKATAVARA- I
KAUPPA & LEIPOMO f
ti Wl' -irir a ruokatavaraa saatavana ja lähetetään tilausten mukaan, r
i is 1^Ja huolellinen tilausten suori^^^^ 1
SUPERIOR GROCERY & BAKERY f
j,j Si«P»o« St- P«WinS. 1326. Fort WiHiain, Onl. |
miuiiiiiiiuiuiniiiiiiiin"U(Wi»iiiiiiiHimuiiinii^
38.25
63.10
34.65
8.90
93.60
23.25
i t
löö miestä katkasemaan ja kuorimaan paperi­puita
$3,50 koreilta, Metsä hyvä.
Poortin pitäjiä, pätsäri känkiä ja mies kokki.
Paikka Eevensworth, Scotia Junksolta Otta­jaan
päin, G. T. R.
TIMO KONNILA
Kirje osoite: Sprucedale, Ont.
44.00
71.40
17.00
S IcJiäallfi, iuten porvarit vastavallan-
' t",moukselHselle, j a kommunistit
olivat puolestaan selittäneet, kun
tjöTäenhallitus puolitoista vuotta
titten muodostettiin, kannattavansa
sitä sekä parlamentissa että parla­mentin
.ulkopuolella, mikäli se har­joitti
rehellistä ja päättävää pro-ietaaripolitiikkaa.
Uuden hallituk­ien
ohjelmaksi tuli riippumattomain
osanottonsa ehdoksi asettamat vä-iimmät
v a a t i m u k s e t : poliittinen am-nestia,
vastavallankumouksellisten
hyökkäysten torjumisen järjestämi­nen,
kirkon ja valtion ero, kaivos­ten,
maaperän ja tuotantovälineiden
yhteiski^nallistuttamisen valmiste­lu
j.ii.e. .
Mutta nyt, puolentoista vuoden
kaluttua, on työläisten asema Sak­sissa
raskaampi kuin milloinkaan
ennen. Porvaristo on sosialidemo-kratien
joukossa olevain liittolais­tensa
avulla entisestään lujittanut
asemaansa j a on päättänyt mihin
hintaan tahansa nujertaa työväen­luokan.
Sen 'hyökkäykset käyvät
yhä ankarimmiksi 8-tunnin työai­kaan
j a liikeneuvosto-oikeutta vas­taan
j a «teknillisen hätäavun» jär­jestämisen
puolesta lakko-oikeuden
kiertämiseksi. Sosialidemokratien
stinnesläisten tekemä verokompro-
Diissi, jolla työtätekeväin niskoille
vyörytetään koko sodanjäikeis-vero-taakka,
uhkaa painaa Saksinkin pro­letariaatin
aina menehdy*kseen asti.
Lujitettuaan taloudellisen valtansa
on porvaristo nyt myös poliittisella
alalla s i i r t y n y t puolustuksesta hyök­käykseen
päämääränään valtioko­neiston
— hallituksen — haltuun-ottaminen.
Tämä p o r v a r i s t o n voiman ja häi­käilemättömyyden
kasvaminen on
seuraus hallituksen heikkoudesta.
Sen sijaan että se olisi mobilisoinut
työväenluokan yhteiseen taisteluun
porvariston hyökkäyksiä vastaan, on
fe halvannut proletariaatin taiste­luvoimat.
Eikä hallitus ole tukenut
omistavia vain epäsuorasti vaan
myös suoraan ja karttelematta. Työ­väenluokan
suosion sijasta on se
ttsinyt omistavain mairetta. Työt­tömiä,
työssäolevia, joka puoluee­seen
kuuluvia työläisiä Vastaan,
jotka ovat joko vaatineet kaikkein
* "s e e 11 i s i m p i a elämisoikeuksiaan
taikka k ä y t t ä n e e t hyväkseen vallan­kumousvuosien
saavutuksia, on hal­litus
esiintynyt omistavain poliisina.
Puutettaan j a vaivaansa huutavat
on t u k i t t u väkivallan nyrkillä,
ilissään ei ole jälkeäkään • suojeluk-
« ä t a V a s t a V a 1 lankumouksellisia
i j ö k k ä y k s i ä vastaan. Amnestiasta
«'__liiiskahdetakaan. E i pienintä­kään
alkua yhteiskunnallistuttami-f*
«Q. Koululapset eivät ole saaneet
Juvattua vapaata ruokintaa, Inva-
^»öieD j a työkyvyttgmäin tehokas
^>T»taminen on jäänyt pettäväksi
^«Paukseksi. Valtio on tuskin pis-
J^"yt pikkusormeaaniaan kylläiden
^ f u n . Lyhyesti: hallittu ei ole
l"'«»yt amoataJcaan lupauluiftaaij.
Ja kaiken kukkuraksi selittää
"«apaiväin «.lalidemokratinen pu-mieluummin
IiaUitn. kansan-kuin
konm.uni.tien
«Uita!
rinen yhteinen esiintyminen hetken
pakottava käsky. Tästä syystä on
puolue kääntynyt maan muiden työ­väenpuolueiden
puoleen kehoittaen
näitä kanssaan sopimaan yhteisistä
vähimmistä vaatimuksista ja prole­tariaatin
vastahyökkäyksen järjes­tämistä
näiden vaaiimusten pohjal­la.
Mutta sekä sosialidemokratit
että riippumattomat ovat hyljänneet
ehdotuksen. Näin «illen on kommu­nistipuolueen
ollut pakko kääntyä
suoraan työtätekeväin joukkojen
puoleen kehoittaen näitä työpaikoil­la,
kokouksissa ja .ammattiyhdistyk
sissä määrittelemään kantansa, poh­timaan
kommunistipuolueen ehdot­tamia
vähimpiä vaatimuksia ja pa­kottamaan
reformistiset johtajansa
ajamaan ne maapäivillä ja hallituk­sessa
läpi. Mutta, lisätään julis­tuksessa:
on pidettävä kiirettä, sillä
porvaristo on valmiina tempaise­maan
työläisten suista viimeisenkin
leipäpalan!
Saksin työtätekevä kansa ei ole
vielä vastannnt, ja on varsin mie­lenkiintoista
nähdä, kykenevätkö re­formistiset
johtajat tukkimaan joh­detta
vainsa korvat tältäkin kommu­nistipuolueen
hälytykseltä, vai ha­vahtuuko
typerryksiin hosuttu jouk­ko.
: O
Puolueen ja järjestön
asioita
Finland s. s. o. (John Hill)
Bosegrove e. E. O. (Dan He-
I Ja) .....
ISudbury s. s. o. (A. Nur-j
mi)
iNipigon E. s. o. (J. Salo)
Wabising 6. s. o, (Otto Sa­lo)
Lake Cateau E. s. o. (T. T.
Tabell)
Roseland (Aug Roine) ....
Quibell s. s. o. (J. Maja­nen)
Elsptth s. s. o. (F. Nikko­la)
.......
Tarmola s. s. o. (V. John­son
& E. Smolander) ....
Toronto s.' s. o. (J. Ka­hila)
83.38
Kivikoski s. s. o. (H. Lap­palainen)
14.00
Canadian Friends of Soviet Bus­sia
avustusyhdistykselle on tähän
mennessä tilitetty $8,200.00. Osas­toja
kehoitetaan tilittämään kokoo­mansa
varat mahdollisimman pian,
sillä kaikki on yritettävä saada pi­kaisesti
tarkoitukseen käytettäväksi.
Luonnollisesti on keräystä edelleen
jatkettava, mutta jos ei rahalliset
tulokset itsessään näytä kohoavan
kovin korkeaksi, niin voidaan vaat­teiden,
työkalujen ja kaikenlaisten
taloustarpeiden kokoamisella tehdä
tuntuvasti paremmin.
Myöskin toivon osastojen virkai­lijain
ja tovereiden ..tarkastavan
tilityksen ja jos mahdollisesti yllä-olevassa
ilmenee jotakin korjaamis­ta,
niin älkää arkailko muistuttaes-sanne.
Toverillisesti,
A. T. HILL, sihteeri.
—•—o •—
Pakinaa Port Arthu­rista
määrin, että kun .kaikki «ympärin-sä
kävi», näytti koko erottamisky-symys
muuttuneen enemmän cvaa-ralliseksi
kysymykseksi» toisille sen
kysymyksen kannalla oleville itsel­leen.
Sillä sitä coikeiden» teollisuus-työläisten
hiustenhalkoma-analyysiä
seuraamalla, katsottiin ctalonomis-tajankin
», joka pitää yhtäkään
tapoja matkimalla louUaan edistet­tävän
jotakin asiaa, vaikk&pa oi
keisto-iiveeläisyyttakin, oa te suU'
ri erehdys, een osoitti jo äsket­täin
pidetyn ohjelmailtaman yleisö­kin,
joka suoraansanoen <leipo> hä­net
alas», niin että hän itse, haa­lista
ulostullessaan harmistuneena
kertoi olleen haalintäyteisessä ylei-uokralaista,
jolta vetää vuokran, sössä ainoastaan 5 prosenttia sei-olevan
myöskin «pisneksen harjoit- j laisia, jotka viitsivät kuunnella 3jän-tajari
». ja sentähden nähtiin vii-1 tä. Siis 95 henkilöä sadasta olivat
«Hounallua» ja «narttuilns.
Juttu tapaa luistaa sitä parem­min,
mitä «rempseemmin» sen osaa
alottaa. Jos lähtee väärällä tavalla
alkamaan, onnistuu ylimaUc&an huo-nonpuoleisesti.
Joillakin en tapana
«höystellä» juttujaan pienellä pilal­la,
tai (Voimakkailla;» iskusanoilla
— kuinka kulloinkin sattuu ja .tar­vekin
näyttää vaativan. Minulla ei
ole erityisempää halua eikä tarvet­ta
kumpaiseenkaan, aänoastaan oli
mieli vähän jutustelemaan. Vaan
kun en ollut löytää sitä «oikeata
lähtökohtaa», niin liinasin «oikei­den
» teoUisuustyöläisten sanakirjas­ta
pari «voimakkainta» iskusanaa:
«hounailua» ja «narttuilua» tuohon
otsikkoon, aoin niinkuin «hadju-duuksij.
— sitä varten, että tämä
juttuni nyt sitten lähtisi . . . tutta
. . . noin . . . hieman paremmin luis­tamaan
...1
TILITYS
Järjestön toimeenpanevalle komi
tealle lähetetyistä varoista Neuvos­to-
Venäjän nälänhätäisten avusta­miseksi:
Aikaisemmin tilitetty ...... $5742.54
Salmon Arm. s. s. o.
Laitinen ja Mary Ahola) 39.70
Schreiber s. s. o. (L. Halo­nen)
54.75
Myrsky s. s. iO. (Emil Sa­lo)
•• 81-67
Counnought Station (M. Vuo­rio)
149.25
Pottsville s. s. o. (Matt
Vesa) 47.10
Fort William s. s. o. (K.
A. Merikallio) 115.40
Lund (E. Niemi) 54.40
Sault Ste Marie s. s. o.
(Väinö Lehti) 129.70
Cobalt s. s. o. (0. Hako­la)
340.70
So. Forcupine s. s. o. (V.
Isacson) 40.50
Lappi s. s. ö. (A. Käki) .... 55.75
Coleman s. s. o. (A. Koi­visto)
•••• 108.58
Timmins s. s. o. <D, Lou­hi)
•-• 681.05
Trochu s. s. o. (David Ran­ta)
44.50
Numraola s. s. o. (S. K i ­velä)
• 37.25
Burritt s. s. o. (E. Kan-
-gas). 23.50
Karainistiqua (H. J . Matt­son)
•— 38.75
Thorhild s.- s. o. (J. W.
Pasanen 33.25
iKirkland Lake s. s. o. (R.
, •'''1'stuksessaan huomanttavatkin Lindfors) 90.00
fmmunistipuolueen edustajaryhmä Coteau Hill s. s. o. (J. E.
inaajohto, että kommunistipuolue
' " ' t ä h ä n asti raskailla uhrauksilla
«enat hallitusta proletariaatin yh-
^^^^iin nimegsä. Onhan proletaa-
Koski) 85.80
Wanup s. s. o. (T. Heino)...- 30.22
Websters Corner s. s. o. (W.
Katainen) .87,.50
On kait pian vuosi vierähtänyt
siitä, kun Port Arthurin suomalai­sessa
0BU:n kannatusrenkaassa oli
se kova «puhdistustouhu» käymäs­sä.
Piti näet erotettaman kaikki
«pisnesmiehet» pois renkaasta —
pois «harhaanjohtamasta» «oikeita»
teollisuustyöläimä. Mitäpäs se hait­tasi,
ettei tuo Tcannatusrengas ole­kaan
minkään erityisen työalan työ­läisten
taloudellinen järjestö, unio,
onpahan ^vain OBUm kannatusren-kaan
nimeä kantava 'kokoomus, yh­tymä,
jolla sanottiin sitä perustetta­essa,
olevan .tarkoituksena huolehtia
Työn Temppelin ylläpidosta. (Se
tulkinta renkaan tositarkoituksesta
ei kylläkään ole nyt jäle.stäkäsin
osottautunut .aivan rehelliseksi, mut­ta
siitä joskus toisella kertaa.) Ei
tehnyt «differenssiä» sekään, ettei
noita «harhaanjohtajia» ollut häävin
kymmentä päätä koko. renkaassa,
nimittäin sellaisia, joita jotenkin
olisi voinut tavallisella silmällä huo­mata
«pisnesmiehiksi»; olipahan yk­si
ruokatavarakauppias, pari puku­jen
myyjää, palloruuman pitäjä,
virvotusjuomaliikkeen harjoittaja,
yksi saunanomistaja, joka sentään
erityisellä rukouksella pyysi «ar­mahdusta
», ykKi sellainen räätäli,
jolla toisinaan oli mies työssä, sekä
muutamia edellämainittujen mui­jia.
Ja että nämä suuresti pelätyt
«harhaanjohtajati olivat enempi lais­kanlaisia
muihin renkaan toiminnoi-hin
nähden, paitsi voimisteluharjoi­tuksiin
urheiluseurassa, se oli sil­miinpistävästi
havaittavissa (pienin­täkään
«johtamisen» oiretta eivät
he osottaneet). Siitä huolimatta
hihkastiin: pois «harhaan johtajat»
«oikeiden» teoUisuustyöläisten seu­rasta.
Päätöstä piti ruvettaman käytän­nössä
toteuttamaan ja sitä varten
kantoi henkikirjuri jo elämänkirjan
esille, ja nimihuuto alkoi. Lähdet­tiin
arsta. Mutta silloinpa tulikin
esille nimi, jolla tunnettu henkilö
oli äskettäin tullut «talonomista­jaksi
», vaikka hän vielä joku aika
varemmin oli vankasti sillä «pääl­lä
», että vain «pääksäkki» seljassa
kämpänväliä kulkeva työläinen voi
olla rehellinen vallankumoukselli­nen,
vaan ei sellainen, jolla on
koti, varsinkin jonkinlainen asuin-rähjä
«omissa nimissään», oli se
kuinka pahanpäiväinen , velkainen
pytty tahansa!
Kun sitten ryhdyttiin tekemään
«analyysiaj. siitä, kuka sitä on to­dellakin
«pisneksen pitäjä», tuli
esiin <mutkla> ja «koukkuja» «iinä
saammaksi antaa «hiljainen hauta­us
» koko erottamiskysymykselle—-
«hounailulle». Se kuopattiin sinne
jonnekjh «narttuilun» sekaan pii­loon!
Siten käy useasti niille monille
kauniille «teorioille», jotka näyttä­vät
äkkiä katsoen mitä suorasukai-semmiksi
noudattaa, ja jotka ovat
saamarin helppoja rakennella. Mut­ta
kun tulisi aika asetella niitä
käyäntöön, silloin huomataankin, et­teivät
ne vetele varsinkaan kaikissa
tilaisuuksissa ja joka aika, niin re­hellisessä
tarkoituksessa kun niitä
joskus mahdettaneekin suunnitella.
Ja jos missä, niin juuri suomalais­ten
oikeisto-iiveeläisten keskuudessa
sitä on vuosien varrella «luotu teo­rioita
» ja irvissä ikenin resuttu
niiden «teoriain» nimissä, kunnes
on päästy kokemaan, että ne ovat
monissa tapauksissa käytäntöön so­veltumattomina
hyljättävä. Ja
useimmassa tapauksessa nuo «teo­rioimiset
», rähjäykset, ovat johtu­neet
vain siitä, että jonkun «orrelle
kiivenneen» suurisuisen «orakkelin»
hillittömälle hihkumiselle on annet­tu
suurempi huomio, kuin yleensä
työväenliikkeen tnrketamalle seuraa­miselle
tarkoituksella päästä ymmär­tämään
materialistisen historiankä­sitykselle
perustutaa Marxin oppia,
jonka kanssa yhteen eivät sovellu
minkäärilaiset irralliset kääpiökäsit-teet
työväenliiKkeen yhteiskunnalli­sista
perusteista, vaan kysymykses­sä
täytyy olla koko työväenluokka.
Siinä syy noihin «hounailuihin» ja
«iaarttuiluihi-nj/J
• »'
Edesmenjyeiaä vuosina mainJliaiTi
silmääisJcien Saksan Villen mKinän-geille,
antaessaan pilalehtien irvis­telyille
siiliä määrin tannostusta, et­tä
ryhtyi .käräjöimään aSäen äans-sa
«kunniansa» perään. Ennen sitä
ei lie kenelläkään ollut halua aset­tua
fcaiJreumailmaD <hienonhymyn»
esineeksi, ottamalla pilaiehtien lau­suntoja
Hiin kovin «raskaalta kan­nalta
». Jälestäpäin lie jflilinlaiB har­voihin
Villen esimerkki vaikuttanut,
mutta vain harroihin, sillä sellai­sella
touhulla ei todeiisuudeesa mi­tään
xoiteta.
Meillä Port Arthurin suomalaisil­la
on vuosia ollut tuollaiatn, sa-noisiku:
elävä pilalehtemme, jota
yleensä ei ole otettu niin vakavalta
kannflJta, että olisi Jälntetbjr hänen
kanssaan asiallisille «leukakäräjill6».
Olemme hänen tohinoilleen tottu­neet
toisinaan myötätuntoisesti
naurahtamaan, väliin säälinsekaises-ti
hymähtämään. Hän, tno tanak­ka
jäkkäniska, tuaieanJcäbäräpäi-nen
«tevvoollisuustyöläinen» on
säännöllisesti ilmestynyt jokaisena
kesäpäivänä Työn Temppeliä rappu­sille
leukojaan repimään. Silloin
kun ensin alettiin «porata» Temp­peliä
pois sosialistiosastciits, käytti-väi
«poraajat» häntä yhtenä «tul-sunaan
», jolle tarvitsi xma luvata
kahvikupin tai ruoka-aterian ja vä­hän
vihja.sta, että: sano taas hiu­kan
noille s—tanan «ässä-äs.säläi-sille
», kun eivät ne jo maksa sinul­le
sitä toverilaina-OBUuttsÄi; eikä
ne h—tin keljut ole ikinä aikoneet­kaan
sitä sinulle maksaa, narrasi­vat
vain, että saivat niin eipä
muuta tarvittu. Silloin alkoi taas
meteli Temppelin rappusilla, jota
säestämään riensi «poraajia» kilval­la,
kuin kiimaisia koiria keväisiin
käräjiinsäi
Tämä «tevvoollisuuistyöläinen» on
kuitenkin, rahansa jo aikoja sitten
.saatuaan, käynyt aika tavalla säy-
.seämmäksi, ja me luulimme hänet
jo kadottaneemme, mutta hän olikin
mennyt vain hetkeksi farmille po­taattia
kuorimaan ja palasi jälleen
takaisin. Eipä sillä, etteikö meillä
olisi toista leukojen.sa repijää ti­lalla;
onpa niinkin, ja hittosoikoon,
etevämpi onkin alallaan j a sitä-varten
itsen.sä treenannut, että hän
varmasti kerran perii tuon «viran».
Eräänä iltana toukokuun lopulla
me löydämme hänet «täynnä pyhää-henkeä
» Temppelin alakerrassa ole­vasta
pallohuoneesta. Raivosta pos­ket
pullollaan, kuin «shipmunkilla»
syksyllä talvivarastoja tehdessään,
nyrkit tahdissa heiluen hän «käsit­teli
» Vapauden kiertävää asiamiestä
hihkuvan hihhulin tavalla. Luonnol­lisesti
ei järjelliselle ihmiselle juo­lahtaisi
mieleen ryhtyä hänen kans­saan,
hänen tuos.«a «tilassa» ol­lessaan,
«leukakäräjille», jossa tulisi
johdonmukainen asioiden selvittely
ky-syraykseen. Sellainen keskustelu
olisi .sula mahdottomuus. Täytyy to­della
onnitella «a.siaa», joka on
onni.stunut voittamaan hänet esi­taistelijaksi
» puolelleen! . . . Enem­män
ja ui;eampia vain samaa «maa­ta
», ja sitä pikemmin alkavat lo­putkin
ajattelevista ihmisistä huo­maamaan,
mihin ollaan menossa?
Jos «riemuunratkenneen» hihhulin
saaneet hänestä kyllikseen.
Sirkusyleisö on halukas ihaile­maan
klovvnintemppuja julkiselta
esiintymispaikalta ja ainoastaan
narri ja se, jonka on siihen paitko,
viitsivät kuunnella räävitöntä ja ty­perää
haukkumista. Sekään mölinä
alhaalla pallohuoneessa ei mölisijän
edustamaa «asiaa» auttanut rahtua­kaan
eteenpäin, se on varma. Las­ketella
suustan sellaisiakin viisauk­sia
kuin: «tuollaisten kirjojen ja
lehtien kauppaajille pitäisi panna
nuora kaulaan ja viedä järveen»
saisi jo itse Unkarin verisen pyö-veli-
Horthyn ja kaikki mailman oh­ranatkin
nostamaan kunnioitukses­ta
lakkiaan hänelle, joka niin «pri­kulleen
» osasi tulkita heidänkin aja­tuksiaan.
Täytynee kai otaksua, et­tei
noiden sanojen lausuja ole suin­kaan
tietämättä sitä tosiasiaa, että
juuri parhaillaankin useissa Europan
maissa ja erittäinkin Suomessa oh­ranat
kiduttavat komeroissaan työ­läistä
toisensa jälkeen sentähden,
että he ovat myötätuntoisia asialle,
jota tulkitsevat nuo kirjat ja sano-malehdet,
ja että niitä työläisiä
epäillään sen asian eleen työsken­televiksi,
jonka täkäläisiä kannat­tajia
nyt tämä «oikea» teollisuus-työläinen
vihaa kuin kiihkein ohra­nan
agentti konsaan!
Ansaitseeko siis kenenkään, joka
ei halua «pilalehtiä vastaan kärä­jöidä
» ryhtyä sanasotasille uskon­nollisen
raivokohtauksen saanutta
muistuttavan mölymestarin kanssa?
Sillä tyyni ja asiallinen väittely,
joka jotaikin iatsantokantaa ja nä­kökohtia
seh'entäisi, on sula mah­dottomuus
>)ienkilön 'kanssa, joka c i
voi kiihottumatta kuulla aluksikaan
puhuttavan mistään asioista miltään
muulUa näk-ökannalta kuin siltä yh­deltä
ainoiiHta, jonka hän Ikerran on
sattunut ^'ahingossa saamaan pää-!
hänsi. Historia ei tiedä lenenkään!
muiijen julistaneen itseään erdity-i
mälitiömäkd, aina et:clottoinaäti <oike-assa
oleraksi, kuin BcM)man paa­vi*.
Ja olisiko meiEä JPart Arthurin
.sQ^malaiälla nyt kmnia eaatta -lu-ktffl
joukkoomme ioinen «erehtymä-t
«m», «vai luemmeto kc4;o tuollalj
ihuiöt — «hounaSliun» ja '<nar);tu
hni, ila&uun?
Tyhmä Tuomas.
SUOMALAINEN
SUUTARI SVEN NURMI
Hyvä työ ja hinnat kohtuulliset.
266 Catbcart St,
Soo, Ont.
SVEN NURMI.
^<iiiiiniiiiiiitiiiiiiniiiiiifiniifiiniiiiiiiiiiiiiiiHiiinniiiiiiiiniiiiiHnii(iifHiin|Uiii!£
5 SAULT STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE S
. knCSm LEIPURIUIKKEESTÄ 1
27 ALBERT ST. EAST. - - PHONE 1230-J, ^ |
S Tilaukset toimitetaan nopeaan. — Kirjeosote (FINNISH BAKERY) 5
fiiiitiiiuiiiiiiiiiiiiiuniiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiu^
OLEN AVANNUT RUOKALAN
K. Aarnion entisessä liikkeessä. Ruokaa
ja huoneita edelleen saatavana.
. EINAR LEHTI,
Sault Ste. Marie, Ontario
VIAT AUTOKUMEISSA .
Kokeilkaa Ilayvoodin tietellistä menetelmää. ~ Parantaa jo-kaisen
autokumin. Eri osien ja sisäkumien korjausta. Dry Cure
— Ribbed Relreads. .
SOO TIRE SURGERY,
E. H. Roikelly, omittaja.
39 Quoon St. E., — Phone 541. — Sault Ste. Marie, Ont.
Me emme voi tehdä kaikkea vulcaniseeraustyötä ja siksi teem­me
ainoastaan parhainta. ,
A.H.DARON
Koiloieppi ja Juvelikauppiai.
Kellot, Hopeatav.iral ja Juvelit Erikoisuutemme.
Cw. John & WeUinglon SU., Sault Ste. Marie, Ont.
Kellojen korjauksessa 16 vuodon kokemus. — Kaikki työ taa­taan.
— Rehellinen kohtelu kaikille.
Varastos-samme on Waltham kelloja, Community hopeatavaraa,
iChina ja hiottuja laseja.
AUTOAJURI
CHARLIE HÄYRINEN
354 Albert St. W., Soo, Ont.
Puhelin 1157 J.
Kaikenlaista muuttoajoa tehdään.
EeiiboinBrn huomie annetaan :£uomb>
laäJUe.
DR. A. B. WEST
SELKÄRANKATOHTOM
Tarkastetaan X-sähkösäde koneella.
217 aicucester St., Sm, <Ont.
PhoM 1806
lymmoren vuoden kokemus «uoma-
Haisten ke^knnäesaa.
K, K Hautalan Sauna
Avoinna joko iiistai, keskiviik-
!ko, perjantai :ja lauantai.
Hurcna ja Albert St. bulmaMB.
SOO, ^ ONT.
S. A. JSa«Innes, B.A. W . H C .Biies
liacINNES &, BRLEN
La'kiniiehet, Asianajajat, Notoriot.
363 Qneen Str.,
Sault Ste. Marie, Ontario.
Konttori vastapäätä Sault Streettiä.
RaVaa lainataan halvimmalla korolla.
Finnish Bottling Works
333 ASbertSL W., Soo, Ont.
TdefooM 1347 W.
Asianajajat, lakimiehet, notarlot
y. m. .
Konttori:
SAULT STE. MARIE, ONT.
Uriah McFadden, K. C.
E. V. McMillan.
OMISTAJA VICTOR LÄHDE.
Suomalainen Ulkoliihetyi apteekki
Canadan Soossa
Ainoa Sootia oleva apteekki. Jo­ka
iimottaa Vapaudetia.
e*
(Dr. Wentworth itse)
Vertavuotava, Ulostyöntyvä tai kutiseva perätauti paranne­taan
ilman veistä tai lääkkeitä. Uusi tapa parantaa vanhoja vi­koja.
Ehdoton takaus. Raha maksetaan takasin jos ei tuloksia
g saavuteta. Älkää kirjottako vaan tulkaa itse ja me parannam­me
teidät.
X 236 Bay Street, Port Arthur, Ont.
^ 1421 East Superior St., Duluth, Minn. (Dr. Bean, Liikkeenh.)