1926-05-27-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm VAPAUS snomaUsen i^9T2est5n Mseidcannattajft, ikoes- 99W SadbmTB», Ont, Jok» tiistai, torstai j» lanantid. T o i m i t t a J S T : ' 8. G. NEDU AEVO VAARA VAPAUS (Lfberty) The onljr organ «f flnniab ^orkerB in Canada. Pob-jKAed In Sodbixiy* O a ^ evexy Taesday, Tborsday and ^^^^^ered'«t the Port Office Deitartment» Ottawa, M.second claJBs niattcr. ; TILAUSHIMNAT: .' 'Canadaan yfcd vk. |4.00r pnoU vk. 92-25, kölme kk. ia yksi kk. 76e. . . . Thdysvaltoihin ja SaonMeen, yksi -Nt. $5.50, pnoli vk. f 8.00 Ja kolme kk. $1.75. Tilgnkntf»*, Jolta el Mana r4ha, ei tuSa läfaettämSän. r asfamiesten joilla on takaakset. ' ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA: • 'Naima{Imotakset^$:.00 kerta. $2.00 kaksi kertaa. , . Aviolilttoonmenoilmotakset 50e palstatunma. Nlxnennontosilmohikset 60e jkerta, 91.00 3 kertaa. , Syntymäilmotokset $1.00 kerta. $2.00 3 kertaa. , ^ . Avioeroilmotukeet $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. . , Koolemanilnrotakset $2.00 kerta,> $60e lisämaksu . tUtoataiiseelta tai inafstovärssyltä. BkltiCaantledot ja osoteilmotnkset 60c kerta, $1.00 fcolmekertaa. - \ TUapaislImottaifien ja Omottisakentttinrien on^väa^ .flIttacBsa, lähetettävS ilmotughinta etnkSteen. Tiintain lehteen aijotat ilmoitnkset pItSä olla kont> «orissa lauantaina^ torstain lehteen tiistaina ja: lauantain .^teen tgigtalpa kello 8. ' • Genera! advertisin^: rates 76c per col. ineh. Mi rtOrnvm charce for single .insertloh 76e. < The Vapaus ta, the bcAt advertisine medium among the Finnish Funnle in Canada. _____ ^ Vananden kontto?! ja toimitus: Liberty Bldcr Lome Bt Puhelin; 1038r Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont. ^ los ette mirrin tahansa,saa vastausta ensimäiBeen r,y,, idrjeeseenne. kirjoittakaa uudelleen liikkeenboitajai -SV;'; 'v^ftBaponalltaella nln.elia. - J. V, KANJ?i!STd. Liikkeenhoitaja. [.^v : Kommiinistipuolae Englanniii yleislakon opetuksista vSuurl^itannianl yleislakon'S^^^ ^ ji^lkeen on tuhansien työläisten mielissä syntynyt se- . ' \ kaaniiusta sen todellisten saavutuksien, jälkivaJkutuk' ' / ' ^ ^ opetuksien suhteen. Britannian työväenpuolu* "ccn johdossa olevat reformistit käyttävät tätä hetkeä 'tiJ''' A Icofostaakseen vanhaa sosialidemokraattista Jcantaansa, 1'.',mikä Juomitsee yleislakon aseena '^työväenluokan v£^- pautustaistelussa. Huolimatta siitä' opetu^esta, min- ''-Vk' miljoonat 3uurbritannian työläiset ovat saanee:^ '''tf'^"'' ' it.kJ <parlamentarismin j a , «perustuslaillisuuden» luok* \'' kaliionteesla, koetetaan Ramsay MacE>onald*Henderson. '\\^\\ • .TKomas-julistuksessa kiristää yhä lujemmalle perus- ;^<fy^ "^'tuslaHl^isuuden käsirautoja 'työväenliikkeen käsissä, '^t MacDonald julistaa, ^tä on paljo mahdollista, että ^^f^ ' ,me emme tule enää näkemään yleislaldcoja tämän su-l^^ yj- ,\ kupolven aikana. Hän päästää helpotuksen, huokauk- ' sen lakon Toppumisen johdosta. Cramp, toinen oikeis- 1^;^^^^-,', tolainen^ rautatieläisten järjestön puheenjohtaja, ja yksi ^ ^ J ; r^^". n joricä auttoivat lakon pettämisessä,' lisää: $J^inä iP,':'- usko yleislakkoa voitavan milloinkaan taistella te-hQJsasti . . . » ' Canadan kommunistipuolue katsoo ajan .^"1^. „ «opivalffii ja tilanteen riittävän selväksi osoltdakaeöi, ; ' mitä työläiset voivat tulevaisuuteen nähden oppia Suur-^ Britannian yleislakosta j a miten, he voivat- yhä tehoi- :!f"f-f' ?ammin taistella vapautuakseen kapitalismin tyrannini?' maisesta riistännästä. nistuslainvastaiseksi». Tuomari Astbtiryn kautta olivat he; julis/aneet sen «laittomaksi». He olivat ryhtyneet toimenpiteisiin estääkseen i muiden lähettämästä rahal-toimeppiteisiin estääkseen muiden maiden työläiset la-iiettämasta rahallista t i ^ a Jdtolle. Nyt he rupesivat avoimesti .toteuttamaan suunnitelmiaan ammattiyhdistysliikkeen mursk^amiseVei.. Nämä olivat cyleisneuvos-: ton petoksen seuraukset. , Samuelin memorandumi Samuelin memorandumin ehdot'eivät taanneet kaivostyöläisille mitään.: Katvoslyöläisten vaatimukset tähtäävät nykyisen elintason säilyttämiseen, ei palkkojen alentamisia, eikä työpäivien pidentämisiä. Samuelin' memorandumi ei takaa mitään nä^st^ mutta säatäo, etta palkkoja alennetaan sen jälkeen, ktm kaivosten omistajat • hyväksyvät hiilikomissionin raportissa tehdyt esi"- tykset. Tuo raportti tahtoisi ikuistuttaa yksityisomistuksen, voitot ja palkkiot, juuri ne olosuhteeft, jotka ovat syypäät hiiliteoUisuuden nykyiseen tilaan. Kai vostyöläiset seisovat Sankey komissionin tekemän k a i Yosteollisuudenkannallistuttamisehdotuksen laakana. Samuelin memorandumin ehtojen hyväksyminen merkitsisi kaivostyöläisille tappiota. Hallitusapu hii)iteoll suudelle: merkitseei hyvin vähä, koska memorandumi esittää sen jatkamista vain neuvottelujen ajaksi j a siksi kunnes suunniteltu palkkojen alentaminen tapahtuu. Ottaen huomioon tämän kriisin laajuuden ei voi olla vähäisintäkään'epäilystä siitä, etteikö yleisneuvosto teh nyt'Jtseaän:syypääksi suurempaan petokseen kuiit oH kuuluisa* «mustan perjantain» petos. Mikään sovinto, joka ei; taannut v a l l i t ^ i e n palkkojen, työpäiväin ja kansallisen X sopimuksen säilyttämistä, ei voinut olla kunniallinen. \ Talonpojan a t e V«i$ifi ja kapi- •Pelkurimainen antautuminen: / ' Ensiksi- on päivänselvä tosiasia,* että lakon lop^u-p n e e k ä l julistaminen yleisneuvoston taholta o l i kauhistut- ? -'r , m -v tavji'?!ja pelkurimainen ::a talisusea hallitukseni armoille ja niiden kaivostyöläisten t^aagillinen pettäminen,, joiden tukemiseksi yleislakko öli suunniteltu. «British Gazette», hallituksen virallinen'äänenkannattaja totesi tämän, kun sen viimeisessä numerossa julkaistulla kirjo,tuksella oli loistavana otsikkona"^ «ehdoton antautuminen». N.k, Samuelin 'f&doti olivat 'epäviralliset.. S itse korosti, ettei hän v i r a l l i s t i edusta ^ hallitUs>a. Näin ollen -'^i^ioissa ehdoissa ei, siis. ollut''mitään, joka olisi hallitiestä sitonut. Hallitus ei siis luvannut mitään. K a i - 'Vpstyöläisteh kanssa;ei.neuvoteltu; heillä ei ollut muuta ,ii^uvöa kuin koettaa käsittää se, mitä oli tehty, «Ammattijärjestö:tekivturmiollisen erehdyksen julis-saan yleislakon päättyneeksi»» lausui^Kaivostyöläi^- liitiln^sihteeriA.VJ.Gook petoksen johdosta; > «Me emme'pienneet mitään siihen johtaneista syistä. Miesten keskuudessa ei ollut näkyvissä minkäänlaisia merkkcj ä iheik^tymisestä; Me olemme nähneet satoja maan eri vosisti^ /tulleita sähkösanomia, joissa kerrotaan miesten kieltäytyvän palaamaista töihin.» Jäsenjoukot tahtoivat taistella '4:7'^. ' ' Myöhemmäf tiedot jäscnjouldcojen keskuudesta osol-tivat, että yleisneuvoston päätös otettiin "Vastaan häm-pästyksen. j ' tuntein^ Laldcoa lh\' , eivät jatkaneet vain miljoona« kaivostyöläistä, vaan ^tlV' ' inaan jokaisesta osasta saapui protesteja hallituksen eh-, i^-^l^':^ doilla töihin palaamista vastaan. Thomasin oman jär-jeslön, rautatieläisten järjestön, jäsenet.^«suuttuneesti ar- '€t:\-' , voitelivat ehtoja töihin palaamisesta, jolka Thomas al- -'lekirjotti j.n.e.», (Toronto «Globe», toukok. 17 p:nä). vjasenjoukot käsittivät tulleensa petetyiksi'ja kapitalisti-sc',: y^^«;5» ;i{;l.luoka^ heti: todisti heidän olevansa oikeassa. lÄkk0 muuttui suureksi työnsuluksi. Työläiset pakotet- .Ctiin a^uostumaan mitä orjuuttavimpiin elitoihin, ennen-" ^^''''v'' kun heidän sallittiin palata entisiin työpaikkoihinsa, rp; \ -Heidän annettiin tuntea j4csityisomistuksen j^a tuotan-ri' '.^ , 'nonvälinciden 'kapitalistisen kontrollin' armottoman leisncu-m ^_ M' bVy'' ' ruoskan iskuja. "Vksinpä ammattijärjestön ylei ^«V j^vöstokin,'pelästyneenä ammattiyhdistysliikkeen masen-tirxnisuhan johdosta; o l i ' pakotettu varottamaan työnan-jtajia' menemästä liian pitkälle kostosuunnitelmainsa to- .teuttomisM»sa.} Mutta k^ oliyat armottomia. Baldwinin kautta yleislakon «pe-mm Syyt petokseen Mitkä olivat syyt tähän yleisneuvoston petolliseen toi menpiteeseen? Vastaus on, että oikeistolaisten, kes kustalaisten ja reformistien kontrollissa ollut yleisneu vosto: ei ollutr^^valrais taistelemaantyöyäenluokan puo lesta yhtä päättäv£|sti kuin>^aldwlnin hallitus oli valmis taistelemaan jcapitalistien-.j>uolesta. .Huolimatta Baldwiriin hallituksen julistuksista, että yleislakko o li «perustuslainvastainen»,^ -huolimatta' sen sotaisista toimenpiteistä (armeian ja laivaston njobilisoimSsesta) a poikkeustilanteesta, yleislakolla : o l i hyvät menestymismahdollisuudet, jopa . pelkkänä «taloudellisena taisteluna », jos sitä vain olisi kä3Hy tarvittavalla 'lujuudella' Iftitta yleisneuvoston johtajaiii polvet näyttivät tutisevan heti taistelun alettua. He näyttivät oman voimansa annistamilta. He olivat nähtävästi toivoneet voivansa )elottaaBaldwinin hallituksen antautumaan ilman tais. telua^ Kun kapitalistit paljastivat taisteluhansikkaan sa, ei. yleisneuvosto ryhtynyt niihin toimenpiteihin, j o i iin sen olisi tullut o l la valmis. Kaikki viittaa siihen^ että jos^ 86' olisi varustanut jokär^en~~ paikallisen ammi tiyhdistysten keskusneuvoston tilanteen vaatimilla, -toi'' minnah' neuvoston 'erikoisvaltuuksilla,: kehottanut työ-äisten /publustuskaartien "perustamiseen, sopinut ;;osuus^ iikkeiden 'kanssa välttämältömäin Jtarpeiden vairttsta-misesta^ Iakossaö oleville työläisille, ottanut vastaan kai-cista maista lähetetyn : rahallisen avustuksen, kutsunut akkoon «toisen Ja kolmannen linjan» j a vedonnut soti-- aihin; kieltäen heitä suorittamasto lakkopalvelusta,: toimimasta mustakoipina, niin kapitalistit olisivat pelänneet seurauksia ja antautuneet mieluummin 'kuin ottaneet vastuulleen brittiläisen kapitalismin suunnattoman hetkonlumisen, minkä' tällainen taistelu oli3i<aiheutta-nut. Brittiläiset kapitalistit ahtautuivat vuosi sitten käytyjen; palkkaneuvottelujen aikana. Brittiläiset kapitalistit pakotettiin taipumaan Britannian' työläisten tahtoon Vi 1921, jolloin ammattijärjestön yleisneuvosto julisti, ettei se tule sallimaan sotaa Venäjää vastaan. Yleisneuvoston olisi alunpitäen tullut tietää,.mitä yleislakko .merkitsee ja ryjhtyä sen menestymiselle välttämättömiin toimenpiteihin, ' Kysymys ^perustuslaillisuudesta^ Mutta .yleislakkoa ei käyty täydellä tarmolla. Samaan aikaan, kun hallitus kävi yhä julmemmaksi, tuli yleisneuvosto yhä kohteliaammaksi ja^kesyramäksi.: Se vain-kulutti aikaafkurt hallitus, kuten jokainen kapita listinen hallitus, ajoi läpi suunnitelmiaan lakon rikkomiseksi » Yleisneuvoston riveissä olivat vaikutusval taisia ne aincksetj jotka olivat kapitalistien kanssa yhtä mieltä :siitä, että lakko oli «perustuslainvastainen», Miitta mitä on työläisten .tefatävä-^siinä tapauksessa, että kapitalistinen hallitus julistaa lakon «perustuslainvas-täiseksi » tai «laittoinaksi»? SuostuakoVpalkkaorjuuden oi osuhleiden huonontamiseen? Sanoako yhdessä Amerikan kaivostyöläisliilon presidentin, Lewisin, kanssa: «Me emme voi taistella hallitusta vastaan». E i . Meidän täytyy käs^ttää^ ktta hallitus seisoo kapitalistien takana -luokkataisti|lussa, j a jos se sekaantuu j a .herättää kysymyksen^ «perustuslaillisuudesta»; niin työläi-sillii ei ole muuta neuvoa kuin jatkaa taisteluaan siedettävän elintason puolesta valittamalta raitaan perus-lusflaista. Jos hallitus tekee taloudellisesta taistelusta poliittisen taistelun, niin -ainoa.tie varmaan vpitloon työläisille on ottaa varteen se tosiasia j a käydä poliittisia taisiclua hallituksen lakonrikkomisaietta vastaan. Maussa tapauksessa on jo edeltäpäin varmaa, että hallitus tulee voittamaan kapitalistien hyväksi. Eiliän sen tarvitse tehdä muuta kuin julistaa lakko «perustus-lainvastaiseksi » ja lakkojohtö antautuu. Baldwinin hallitus mobilisoi armeian j a laivaston lakon rikkomiseen, se terrorisoi työläisiä. Kaikkea tätä voitiirk odottaa; Kommunistit ja vasen siipi olivat j o kauan varottaneet- yleisneuvostoa siitä, että .hallitus valmistautuu tällaisiin toimenpiteihin. Hallitus on monta kuukautta edistänyt rikkurijärjcstöjen muodostamista. Useita, kuukausia sitten selittivät kommunistit, että kommunisti-johtajain vankilaan telkeäminen o l i selvä todistus hallituksen aikeista lakon rikkomiseksi. Brittiläisillä työläisillä oli jo mustan perjantain^ traagiHinen kokemus varottamassa heitä siitä, mitä tutisi tapahtumaan, jos he ^ Elätissä - Neuvostovenäjällä ibnesr tyvässa lehdessä kirjotetaan: ^ 'Meillä neuvostovallassa on .talon» poika tottunut siihen, että han vsaa neuvostovallan taholta kaikkea apua •ja turvaa taloutensa parantamiseksi. . Jos jotakin seutua kohtaa 'kato, niin heti. valtion elimien taholta jär-' jestetään ravustuksen jako. . Jos josr. sain siirrytään uudenaikaisiin vilje| lysmenetelmiin, . niin . heti ovat valtion maanviljely^limet ; valmiina osottamaän apuaan • neuvojen ja sunnnitelmien avulla sekä-vmyöskin aineellisessa .muodossa. -Maanvilje-lysv^ lineiden sekä. muiden teoUisnur den- tuotteiden^ talonpojille hankkimiseksi tekee 'neuvostovalta niinikään ponnekasta 'työtä, toimien niiden hintojen alentamiseksi. Kaildden mielessä säilynyt esimerkki siitä, miten/neuvostovalta auttaa; talonptykaa hankkimaan te» ollisuuden tuotteita,' on kamppailu n.k. "saksien" .'jBUlkemiseksi. Mitä se. merkitsee? Saksiksi sanotaan — niinkain maistamme , - 7 - sitä hinnan eroa mikä on maatalouden j a teollisuustuotteiden hintojen välillä. Aikaisemmin, : pari k^lme vuotta sitten,^' oli se meilläkin;: varsin suuri, • noin viitisenkymmentä prosenttia;' | Sauri hinnan ero teollisuuden. j a x maata-londen tuotteiden välillä merkitsi sitä, että talonpoika sa! tuotteistaan niin .vähä;, että• e i hän- mitenkään kyennyt ostamaan teollisuuden tuotteita. Tämä ".seikka ei tietenkään ollut luonnollinen j a siksi neuvosto-ivalta alkoi voimakkaan kamppailuii ra^intilan korjaamisekE^' .Ja korjaus ""on tullut. ' Onhan ykästään Karjalassa: viime vuoden loppuun monnessä teoUisuns ja maataloustuotteiden hintojen «roavalsuns saatu laskemaan 26 prosenttiin, s€n4 * ^ Jteskinäisiä soinmuksia, vpari vuotta aikaisemmin ollessa viejiä 50 prosenttia. Näin meillä, .mutta entäs kapitalistisissa maissa? Niissä ei'Euin- * kaan: /.valtiovalta huolehdi siitä, saa-ko V talonpoika -maataloustuotteista saamillaan hlnnofllä hankituksi i t selleen • minkäänvertaa V 'teollisuustuotteita- -Siellä päinvastoin niin valtio kuin yksityinenkin kapitalisti koettaa lyötyä mahdollisimman pai-; jo talonpoikain kustannuksgllä. ' Ta- , lonpoikaistuotteiden hinnat .'paine-^ taan niin ralas kuin. sainkin^ kyetään j a teoDisnustuotteiden hinnat, taas kiritään^ mahdollisimman korkealle. Se suinkaan ei olekaan vaöceata, sillä k^kki teolIisuusa!at ovat liittoutuneet- lujiksi yhtymiksi; trus-teiksi y^m.s. ja sopineet- yhteisistä myyntihinnoista.: Samoin . ovat .järr sallisiyat; itseään 2 peloteltavan uhkauksella Idcon :«pe. rustuslainyastaisuudesta». Se, että yleisneuvoston johtajat eivät kuitenkaan ottaneet .huomioon kaSdda näitä varotuksia, osottäa heidän ei^ottaneen kyllin vakavalta kannalta, päätöstään yleislakon j^ymisestä. ' Yleislakko, oli loistava isolidaarisuudenosotus. Mutta itse^-^eislakko o l i loistava' osotus työväenluo-^ kan solidaarisuudesta. Se ei ollut yleblakko, joka heikontui, lysähti kasaan. Ne olivat oikeistolaiset, «constitutionalistit», reformistit, parlamentaristitv ja luoldcasovinnon .harrastajat j a ; kannattajat, jotka heikontuivat. ' J a niin kauan, kun; nämä ovat työläisten joukkollildEeenvjohdossa, on tälle: liikkeelle mahdotonta käydä menestyksellistä taistelua kapitalismia vastaan^ j a sosialismin puolesta. , Menshevikit, keren^kiläiset - ja macdonaldilaiset kykenivät kerran kuivetuttamaan neuvostotkin, muuttamaan neuvostot venäläisen ja saksalaisen kapitalismin yhteistoiminnan orgaaneiksi. .Kuinka kauan sallitaan heidän vieläkuivetuttaa/sellaistq l i i kettä kuin yleislakko. Sosialidemokratian' kuollut käsi^ oli tämän lakon päällä aivan samoin kuin se lepää yhtä painavana .työläisten kaikkien: laitoksien ja 'liikkeiden; ammattiyhdistysliikkeen, työväenpuolueiden; : osuustoi- -mintaliikkeen^ 'laldiojen, parlamentaarisen: toiminhan, y.m. yllä; Ja syy siihen; että he'/jarruttavat työläisten luokkataistelua, 4>n siinä, että nämä niin kutsutut «sosialistit » j a ammattiyhdistysbyrokraatit eivät usko luokkataisteluun eivätkä: käy sitä. , He kieltävät luokkataistelun ja kun luokkataistelu siitä V huolimatta /julmana puhkeaa; ryhtyvät he toimenpiteihin - sen jarruttamiseksi.'. .Mutta joukkoliikettä eivät jarruta vain thomasit ja clynesit. Keskustalaiset," ne, jotka heiluvat, •^miehet sellaiset kuin Swales, Purcell ja Tiilet; oVat tämän ;tais-; telun aikana tähän asti ospttaneet kriisin hetkellä seuraavanpa oikeistolaisia. Heidän eritotenkin olisi tullut kohottaa äänensä yleisneuvoston toimenpidettä vastaan; He hyväksyivät ammattijärjestön Scarborossa pidetyn kongressin päätöslauselmat;, jotka selvästi julistiTat,- että ammattijärjestön on taisteltava kapitalismin kukistamiseksi tapahtuipa /mitä hyyään. Tämän yleblakoh jälkeen tullaan johtajat pakottamaan-_^selvemmän^ vähemmän epämääräisen kannan ott^niseen>-x>ikeiston tai: vasemmiston puolesta. < Yleislakko voi :ollafise vapautustaistelussa , Suurin virhe, minkä työläiset voivat nyt fehdä arvioidessaan. tilannett%^ on hyväksyä RanipayMacDonaldni kanta'-::;- että yleislakko-on. jostdtin arvosta vain aseena työväen parlamentäristien avustamiseksi.: Tällä yleisr lakolla on mitä suurin historiallinen merkitys työväenluokalle. " On tullut osotettua, että yleislakko on' tote.utettavissa ja mahdollinen, että työläiset' voidaan mobilisoida kapitalismia; vastaan niinkuin suuri harjo tettu armeia, jos se on tarpeellista. On tullut osotettua; että työläisten todellinen voima lepää ulkopuolella parlamentin ja joukkotoiminnassa. Saadessaan oikean, rohkean ja päättävän; johdon yleislakko voi ei väin taistella kapitalistista järjestelmää vastaan palkka- ja työaikakysjrmyksissä; ivaan olla alkuna koko palkka- ] ärjestelmän kukistamiselle. Työväenpuolueen parlamenttiryhmä on pelkkä varjo tähän solidaarisuuden-osotuikseen verrattuna; MacDonaldin niin kutsuttu «työväenhallitus» ei liioin ollut muuta kuin kapitaliS'^ tien välikappale yleislakkoon verrattuna. E i pidä unoh-dcttaman, että kun tämä niin kutsuttu työväenhallitus oli virassa, niin se uhkasi käyttää poikkeuslakia satamatyöläisiä vastaan j a rujosi maanalaisten rautateiden työläisten lakon ja yleensä käsitti tehtävänsä\ämalla tavalla kuin Baldwlnin hallitus, niihin kuuluen kaik-cein tärkeimpänä «pi:ää välttämättömimmät yleiset laitokset käynnissä ja suojella yhteiskuntaa». Ja tässä selviääkin miksi oikeisto petti lakon. He eivät halunneet yleislakon voittoa hallitiiksesta, mikä oli julistanut sen «perusluslainvastaiseksi», koska se olisi horjuUanut coko heidän sosialidemokraattista kantaansa ja johta-: nut työläisiä uusiutuviin suoran toiminnan käyttämisiin ' kukistaakseen kapitalismin «parlamenlaarisine kan-sanvaltoineen », «perustuslaillisuuksineen», y.m- Tämän todistaa kirjotus, jonka Ramsay MacDonald itse kirjotli sen jälkeen;knn kaivostyöläiset vuosi sitten puristivat Baldwinin hallitidcsella avustuksen hiiliteolli-sUudelle. Hän kirjötti silloin («Nation», elokuun 26 p:nä): «Täten on rauha, mikä on melkein vaikka minkälaisen hinnan arvoinen^ ostettu arveluttavan korkealla linnalla" j a rahalla, joka, jos se muuten laskettaisiin iikkeeseen, tuhoaa valtion.» MacDonald mieluummin rikkobi jokaisen, lak^m^kuin sallisi prolelariaatin val-aiÄumouksen tapahtua. Ensimäinen - mutta ei viimeinen * Täniäyleislalio on myös osottanutv että luokkataistelu Britanniassa on saamassa klassillisen muodon. On tapahtumassa suuri ja välitön voimain vastakkain asettautuminen. Parlamentti on jo ' kykenemätön poistamaan luokkavastakohtaisuuksiaTtai .sovittamaan tätä luokkataistelua, tavallisilla luokkainvälisen yhteistoiminnan keinoilla. /Brittiläiset kapitalistit eivät enää halua turhia vitkastella, työläistensä kanssa tai lahjoa työväen^ ylempiä kerroksia — vanhanajan työväen aris: tokratiaa. Brittiläinen työväenluokka siirtyy .mitä kat-kerinta luokkataistelua kohti. Tämän lakon kokemukset meikitsevät uutta: virstatolppaa joukkojen vallan-kumouksellistumisessa. Brittiläinen imperialismi haluaa saada takaisin • entisen jrliherruutensa : maailman markkinoilla, se haluaa kaikin mokomin vastustaa Amerikan imperiali&ihin voittokulkua, se Haluaa voi-mistultaa| itseään siirtomaaorjainsa kapinoita .vastaan, se haluaa kaikkia näitä j a toivoo ne saavansa työläisten 'elintasoa yetstaan kohdistamansa hyökkäyksen kautta. Väestön maastamuutto on liian hidasta, sota taas tällä hedcellä' olisi liian kallis «liioista» työttömistä vapautumiskeino;: joita työttömiä -työttömyysavustuksen" on ruokittava. / Jos palldtoja saadaan alennettua, työpäiviä pidennettyä, työttömäin avustaminen lopetettua ja otettua käytäntöön rajottamattomina Eordin riistä- •missuunnitelmat, niin tulevaisuus näyttäisi toivorikkaammalta brittiläisille kapitalisteille. Mutta ammattiyhdistysliike on esteenä heidän tiellään, .joten he tähtäävät -^ammattiyhdistysliikkeen murskaamiseen , ja, käyttäen hyväkseen yleisneuvoston antautumistaj tehostettujen riistosuunnilelmain - -käytäntöön ottamiseen. Heidän- päämääränsä johtavat - Mussolinin diktatuurin metodien "käyttöön. • Britannian työväenliike on mitä^ suurimmassa vaarassa, ellei se -valmistaudu tarmokkaalla vastatoimenpiteelläA työntämään 'sivuun fascis-min kasvavaa voimaa. Suurbritannian kommunistipuolue' on jatkuvasti muistuttanut näistä seikoista,^ Mutta MacDonaldin johto on kohdistanut iskunsa ei kapita-^ listista diktatuuria vastaan, vaan kommunistipuolueen pitämiseen työväenpuolueen ulkopuolella. Samaan aikaan, kun kapitalistit antavat palttua puheelle «puhej a ^ kokoontumisvapaudesta» j a paljastavat parlamentaaristen 'lavertelujen takana olevan alastoman \dikta-tuurin, jalkavat -macdonaldilaiset työläisten hämäämistä loruilullaan «kansanvallasta». Neldn ovat sopineet yhteisastä haa-kintahlnnoista. Mutta talonpoikais, to, talonpojat, ne elävät toiinstaan juuri mitään tietämättä, vailla mii tään ^keskinäisiä vsojnmt^^ Siksi yhdis^meiden kapitalistien Tenkai-den, joilla on käsissään kaikki mab. tikeinoV valtiovallasta kuljetusväK-nelhln j a pääomaan saakka, helposti alistavat talonpojat TOukaantamaan omaan tahtoonsa. Kas täsaäinuutamia lukuja, Jotia paljastavat, miten on laita "saksien" suhteen v^Amerikassa; tuossa Itapita-lisroin luvatussa maassa.' Jos otaml me: perusluvuksi \ vuoden iai3 hinnat j a merkiteemme niitä tTdallä piin saamme iuntaluvniksi 1924 ^ jolloin hinnat olivat vielä tavallista korkeammat — vehnälle 139 ja karjasta 96. Mutta entäs sitten ne' teollisuustuotteet, joita talonpoikain välttämättä on :ostettava.\ Jos jner-kltsemme niissäkin •vuoden 1913 liintojen sadalla, niin saannr.© v. 175.1, csotta- Tulevat taistelut: • Mutta me olemme vakuutettuja siitä, että Britannian työväenluokka tulee, hyötymään tämän viimeisimmän petoksen / kokemisesta, . aivan samoin, kuin se hyötyi mustan perjantain : petoksen, kokemuksesta; Mustan perjantain jälkeen nousivat työläiset taisteluun voimakkaimpina kuin /milloinkaan: ennen. Työläiset tulevat ennemmin^ tai myöhemmin vetämääij sen johtopäätöksen, .'että vain/ vasemmistolainen ja vallankumouksellinen johto voi viedä hÄjdät voittoon.. Tämä kokemus s£iattaa/ heidät käsittämään voimakkaan kommunistipuolueen/ j a vasemniistoliikkeen tarpeen/ kipeyden. / Nämä muodostavat ainoan sellaisen johdouj^^oka on uskollinen työväenluokan päämäärille taistelussaan kapitalismia' v.astäan. MacDonaldista huolimatta tulee taistelu Britanniassa saamaan suuremman laajuuden j a terär Vamman j a katkeramman luonteen ^ k y s y m y s selvenee^ niin että jokainen voi käsittää, että on valittava kapitalistisen hallinnan j a työväenluokan hallinnan, kapitalistisen diktatuurin ja työläisten diktatuurin, l^a-pitalistisen parlamentin, jonka / tadcse on piiloutunut Mussolini,, j a sosialismia ^toteuttavan toiminnan neuvoston; sovietin, väliltä. Yleislakko on varmana todistuksena siitä, että brittiläiset työläiset ennemmin tai myö-- hemmin käyvät proletaarisen vallankiunouksen tietä aivan samaten kiiin venäläiset työläiset ja hylkäämään thomasit ja^ macdonaldit aivan samaten kuin Venäjän työväenluokka hylkäsi kerenskit. Yleislakko oli poliittinen taistelu. Se o l i ensimäinen yleislakko Britan-, niassa,' mutta se .ei tule olemaan viimeinen. Näistä suurista taisteluista tulee Suurbritannian työläisten hallitus, o ~ , \ E i ole mitäsuK^ syytä alakuloisuuteefa vasemman siiven riveissä: tulevaisuuden, suhteei voimakkaammin työtämme ^. ammattiyhdistys! iikJceen kcmsainvälisen eheyden .puolaa ja vasemman siiven rakentamiseksi ammattiyhdistysten sisällä. Rakentakaamme vasemman siiven vähemmistöliikettä, josta tulee enemmistö. ; Värvätkäämme j&eniä kommunistipuolueelle. Järjestäkäämme vallasta ja sosialismista käytäviä tulevia taisteluita' varten. f 1924 niiden' hintaa osottaviksi T I D - merbiksi / seuraavaa: vaatetnstar-peet: 190.9, • rakennustarpeet metallitarpeet. 134.5. Mitä nämä luvut meille vat? Ne todentavat meille sen seikan että /"sakset" Amerikassa — tuossa ensilaokkaisessa. teollisuusmaassa ovat paljoa enemmän auld kuin mitä ne ovat meillä. Jos meillä johtuu," saksien aukiolo siitä,- että teollisuutemme taso, sen tuöttavaisuus, ei ole' •vielä ehtinyt kohota, niin .että se voisi tyyd3rttäätalonpoikai&- ton taholta tapahtuvan teollisnns-tuotteiden kysynnän ja että hinnat siksi ovat korkeat, niin se ei suin-kaan sovi selitykseksi Amerikan korkealle kehittyneelle \teollisuns-maalle. Ei suinkaan, vaan on siellä vaikuttamassa kokonaan toiset tekijät. J a ne, ovat juuri ne; joista edellä mainittiin. Niin, etta. sieilä samaten' kuin/ muissakin kapitalistisissa maissa on v^lta pienen kapi-talistikoplan kä^issäi joka kynii niin työläiset kuin talonpojatkin putipuhtaaksi oman pohjattoman riisto, halunsa tyydykkeeksi.; . 'Amerikan;^-samaten kuin muid^en-kin maiden, talonpojilla on vain yksi \tie vapautua "kapitalismin or-jaikeestä; se tie on liitto työläisten kanssa ja proletaarinen vallankumous. Riuska ruotsalainen - torpparivanhus — Viisi kuulaa: 'rnnmiissqran, mutta taltuttaa silti 'tilanherran v' verikalyrin Eräs upplantilainen kartanonherra Ruotsissa ""häädätytti erittäin raa-kala^ smaisesti torpastaan erään 60- •vuotiaan vanhuksen, Per Eriksso-nm. Mutta ei- tällä h3rvä; Aatelinen rosvoritari kielsi lisäksi keneri-käan alustalaisistaan antamasta E- »rikssonille edes /tilapäisesti kattoa päänsä päälle, ellei toivonut, että hänefkin häädettäisiin. Toisin sanoen : harjotettiin vanhukseen nähden täydellistä ajojahtia, mikä käy niin erinomaisen hyvin päinsä tässäkin demokratian maassa, millä on jopa työväenhallituskin. •y Kartanonherralla oli näissä kuristustoimissaan apulaisena metsän-vartiansa, nimeltä .Berglund, joka näyttuä olevan yhtä raakalaismainen / kuin siniverinen isäntänsäkin. Sattui sitten eräänä .Jinhtikuun alkupäivänä, että mainittu metsänvar-tia ajoi ^utollar-toisaalta ja Eriksson polkupyörällä toisaalta yleistä maantietä, joka tfetysti ei ole enempää herran kum talonpojankaan. Mutta täälläkin näytti Eriksson olleen Bergluiidista liikaa, koskapa ^ ja arvattavasti /tjleten taiten — ajoi häädetyn . torpparivanKuksen pyörän . mäihkäksi. Peläten tilintekoa veti /metsanvartia samalla myös esiin brovningin ja .ampui Erikssonia kohti •viisi laukausta, jotka kaikki - osui-vat. Tästä huolimatta kävi Eriksson käsiksi kätyriin ja väänsi aseen tämän kädestä, mutta ei suorittanut mitään oikeutettua kostotoimistusta. Tilanherran veri-mies 'säikähti kuitenkin • niin tästä ennenki:tumattomasta / tapauksesta, ettei viisikään kuulaa tee selvää häädetystä ukonrähjästä, että juoksi suoraa päätä läheiseen' jokeen. Täältä hänet kuitenkin syystä tai toisesta oAgittiitf . kuivaile maalle, vaikka hän itse, viisaasti. kylläkin, pani vastaan, Eriksson taas puolestaan kuljetettiin sairaalaan. Ja niin kummalta kain se kuulostaakin, / el torpparivanhuksella o- Ic mitään hengenvaaraa. Kartanon- CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN TOIMEENPANEVA KESKUSKOMITEA , herran ja hänen kätyriensä piina ja Tel&äämme yhä.) vaino on vuosikymmenien kuluessa nähtävästi n i i n parkinnut hänen nahkansa,/ ettei siihfe , enää pysty kuolemakaan. P:oy-y'^y<: Ja niin saavat porvarisliehdet nyt vaivata päätään jutun jäUdsenrauk-silla. Metsävahti on ^tie^sti mitä parhaimpia miehiä; >^pM^ on vain ^ottanut liäneiie v ^ hiä. .Näissä J e h d l ^ tiedetäänkin jo etukäteen malmta^' ettei häntä tulla syyttämään mttrhayritj^estä SS''/' te ' K^anota^ '*SincIa5r, si «inpa sanotaai . ^"'snclair, .1 • irotiiniotarhun, **&ns Lam] , Verikotka. kei -' viattoFmelaixn, vvooni<., t nidottuna -lierien takana h "^"nidottuna : , KieDetty^!^^ : & t t e n avio ^nidottuna • *if^aaephaklloä»ä I ,t iIl *, raan pahoinpit L sella aseella. [ tysti cakollä.: laita, J>s torp L teDyt 'asetta l' .Silloin olisi : I' • lehdistö jällee t ' ettei maassa h toiolejna-atuom: kun vanhus o PÖHJOIS-ON' JEN JA ^ Y l IVorkeHn asi kiertelee. Ensiksi tule minsin ja So. töllä joitakin käen Kirklarii dissa, Silver baltissa, y.m. Toveritar saan valikoin kielistä puol ottaa hän t il lehdille. Myt hänelle puhet kunnilla. Tovereita < detään auttar toimintaa, oh : koillaan y.m. lehtiä että. 1 hänelle inissi toa ja siten maan. Yht« vuttaa tuloks Toimeenpane^ A. T. Ne suuret ja ukkojuhls päivänä, niis laista, jota < kaudella ole koko minua, ta tästä nun: •sitä huolella, ten näin 1 Pääsyliput ir käteen ja < 6iis ta^vatäau Naamiot&n päivä. Ja u suurenmoisel loknvauskom fountainkynj ko makeisia kesteri soitti kappaleita.- ostettuna n{ ovella 25;;/i 30, ovelta 3! Permanto] neljässä näj kuun 5 par , hauska, että minen eläm: ki reippaita kappale olei johtajamme, valinnut jut sijäisikseehi, kyaikainen; / messa on es toia,::, Mtjtt, nyt Canada.! . hemmin iin Naisjaosti me tiist^inj laista agita tov. Jokela puolueen tt . sen sihteeri ; tiin naistei järjestäjnist kusteltuä, prop.-komit< taret: Eva Senja J ar Emma FUi Hflja H i l L; ^';*9°'^*'^'r'^''f*''f'?f!ra^ i,t':^5:
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 27, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-05-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260527 |
Description
Title | 1926-05-27-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
mm
VAPAUS
snomaUsen i^9T2est5n Mseidcannattajft, ikoes-
99W SadbmTB», Ont, Jok» tiistai, torstai j» lanantid.
T o i m i t t a J S T : '
8. G. NEDU AEVO VAARA
VAPAUS (Lfberty)
The onljr organ «f flnniab ^orkerB in Canada. Pob-jKAed
In Sodbixiy* O a ^ evexy Taesday, Tborsday and
^^^^^ered'«t the Port Office Deitartment» Ottawa,
M.second claJBs niattcr. ;
TILAUSHIMNAT:
.' 'Canadaan yfcd vk. |4.00r pnoU vk. 92-25, kölme kk.
ia yksi kk. 76e. . . .
Thdysvaltoihin ja SaonMeen, yksi -Nt. $5.50, pnoli vk.
f 8.00 Ja kolme kk. $1.75.
Tilgnkntf»*, Jolta el Mana r4ha, ei tuSa läfaettämSän. r asfamiesten joilla on takaakset.
' ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA: •
'Naima{Imotakset^$:.00 kerta. $2.00 kaksi kertaa.
, . Aviolilttoonmenoilmotakset 50e palstatunma.
Nlxnennontosilmohikset 60e jkerta, 91.00 3 kertaa.
, Syntymäilmotokset $1.00 kerta. $2.00 3 kertaa.
, ^ . Avioeroilmotukeet $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
. , Koolemanilnrotakset $2.00 kerta,> $60e lisämaksu
. tUtoataiiseelta tai inafstovärssyltä.
BkltiCaantledot ja osoteilmotnkset 60c kerta, $1.00
fcolmekertaa. -
\ TUapaislImottaifien ja Omottisakentttinrien on^väa^
.flIttacBsa, lähetettävS ilmotughinta etnkSteen.
Tiintain lehteen aijotat ilmoitnkset pItSä olla kont>
«orissa lauantaina^ torstain lehteen tiistaina ja: lauantain
.^teen tgigtalpa kello 8.
' • Genera! advertisin^: rates 76c per col. ineh. Mi
rtOrnvm charce for single .insertloh 76e. < The Vapaus
ta, the bcAt advertisine medium among the Finnish
Funnle in Canada. _____
^ Vananden kontto?! ja toimitus: Liberty Bldcr Lome
Bt Puhelin; 1038r Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
^ los ette mirrin tahansa,saa vastausta ensimäiBeen
r,y,, idrjeeseenne. kirjoittakaa uudelleen liikkeenboitajai
-SV;'; 'v^ftBaponalltaella nln.elia.
- J. V, KANJ?i!STd. Liikkeenhoitaja.
[.^v : Kommiinistipuolae Englanniii yleislakon
opetuksista
vSuurl^itannianl yleislakon'S^^^
^ ji^lkeen on tuhansien työläisten mielissä syntynyt se-
. ' \ kaaniiusta sen todellisten saavutuksien, jälkivaJkutuk'
' / ' ^ ^ opetuksien suhteen. Britannian työväenpuolu*
"ccn johdossa olevat reformistit käyttävät tätä hetkeä
'tiJ''' A Icofostaakseen vanhaa sosialidemokraattista Jcantaansa,
1'.',mikä Juomitsee yleislakon aseena '^työväenluokan v£^-
pautustaistelussa. Huolimatta siitä' opetu^esta, min-
''-Vk' miljoonat 3uurbritannian työläiset ovat saanee:^
'''tf'^"'' ' it.kJ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-05-27-04