Vapaus, January 5, 1929

              u t a l o u d ^ -
lolemminpao-
•idttävä, e t^
a siitä, että
tnielisistä u l -
Nankingin
£ansan etuja
ioliniQ poli-sena
tehtun.
ajistoon, mi-aiseen.
eren maat
en maiden—
1 j a Suomen
inut mitään
natta kaup-sta
Latvian
isä paranta-n
tasavallan
i ystävällis-hen
monien
:apitalististen
a, ettei ole
ädelleen laa-a.
Mutta se,
sestamme ja
vain keino-äyttää
niitä,
ellakseen vi-aan
Neuvos-^
iä tätä kei-likappaleena.
tekoisista tai
esteistä on
levitetyt le-e,
luulotel-rofeista,
ka­lan
pikaises-stustajiemme
poikkeamaan
kahdettatois-noin
askelin
päämäärää
a pysyy vie-ia
hyökkäys-kun
meidän
tusten supis­taan,
me em-lustus^
untöi-asti
asestau-maiden
edes-autumista
ja
tn, käjrttäen
lisuustekniik-
, jotta siinä
iskoen tarui-iestamme
ja
o hyökätä
in Punainen
ottamaan to-leen
puolus-että
tämä
lis! "viimei-isteluksi".
siksi
;an ; alustus
^skopiitealla,
. kanssa ol-i
lopullinen
ia boikotti"-
yhdeksi var-
Imäksi, ase­maan,
aino-
)auksessa se
lujen varalle
imisesta hy-alustukset.
iksen ehdot-erustamiseh-tamaan
jyr-ttä
mainittu
säkään mää-m
lakkokas-znut
välttä-
1 ei mainittu
ttaa työläis­ien
-rahasta-liuekomitean
iluekomitean
1 j a julkai.
a levittämi-terveyshoito-rta
"Metsä,
i toiminnas­ta.
ikaksi mää-
Sihteerin l i -
teaan kuusi
ksi tuli: I.
f. Santahar-iainen
j a A .
ntylä ja A.
in edelleen
* • . •
innattamaan
Ile palkalle
ilä, että hän
ivan järjes-ihteerin
teh^
auksessa eh-ksi
yleisiä
ataksoja.
i Sudbnryyn
sfllä edeUy-rhä-
edelleen
>n ehdotuk-omitea
ryh-lio-
osastojen
"Metsätyö-rjestämiseksi
i n kehoitet-i
ryhtymään
l i i
'•-•il
mi
• l i
mm
•m
• m'
••MW'-
mi:
m
No. 4—1929 Lauantaina, tammik. 5 pmä - - Sat> January 5
A H A A
S U O M E E N
Kurssi Saomen Markkaa
Cuiadan Dollarista
LXH£TYSKULUT:
4Qc lähetyksistä alle $20.00, 60 e lä­hetyksistä
$20.00—?49.99. 80c lä-hetyksistä
$50.00-^79.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 aekä
26c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SEhkosanomalähetyksistä ovat lä-hetyskulat
$3.50 lähetykseltä.
Snomen rahaa ostetaaa. Kurssi
$2.45 sadasta SaUcsta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69.,SUDBURY. ONT.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Kivikoski, Ont.
NUORISON TEHTÄVISTÄ
NylQ^isistä paheista luulen nuoiiso-osastonune
olevan jokseenkin puh­taan,,
ftiyin^in mitä tulee väkijuoma-paheeseen,
joka onkin suurin kiroiis
aikuisten keskuudessa tälläkin paikka-kannaJla.
Hartain toivomukseni oli­okin,
että niioret välttäbi tuon pa-
J . ä OSASTON ASIOITA
S. J. Kivikosken osastoa kokous p i ­dettiin
joulukuun 30 pnä. Luettiin
PUOLTJEASIOISTA
Joulukuun 1 pnä oli ryhmämme jä­senten
kokous, johon osanotto oli täy­dellinen
jäsenten pucAelta. Puolue-tehtävlih
valittiin sc^aa-.-alle vuodelle
i^udet henkilöt, vain nuristehkirjoitta-ja
jäi sillä kertaa valitsematta.
Ryhmämme on ollut toiminnassa -- - .
kokolailla moitteeticinasu kSr^ mään jne. Suna^ a ^ a on juttua
jäämään vielä yksikseen miettiäkm
askareillaan pjlessaan.
Näissä puoluehommissa tääl^ far-
Nyt sivuutettuna jouluna ei esim.
juopottelu tällä perukalla ollut niin
yleistä kuin mitä se on ollut aikai-kirjeenvalhto
ja tilikertomukset eri ^T""^"' ^^^^^'"^^^^^^^
kärjen käsittelyä k u i n ^ y ö s S i ^ .^^^
osaston rahastoalioitajan tiliraportti ^ " f Jotetaan sellaiset paheet-vahi-
Ne syväksyttiin lilintarkastajain lau-i ^^"^^ Se_ onlan yam .porN-a-sunnon
perusteella. Kirlojen hoito o l i i " ^ ! ^ " ^ " _ riistojarjestelman meille
kykyihhi nähden kokolailla selvää «a' •J'*"^^ nieltyämme
huolekasta- Sitten siirrvtiun v-irkai-^ ^ n a u r a a röhöttää tj-ytyvaise-lijain
-valintaan seuraavalle vuodelle i "^.sillä hän tietää sen aNoilla hal-
Puheenjohtajaksi valittiin L. Petter-i ilitsevansa sen nauttijaa täydellisesti.
näyttämötaipeita saatavaia
Steinin pohjamaalia, Valkosta ja mustalaisväriä sekä antiBgon paah-tunxQ
pi2n&3| - tl ileko •••••••>••••••••••••••••••««•>•••••••'•••*••••*••••«••««•••••••*••••••••« »50
steinin kasvomaaleja, 9 lajia laatikossa, hinta — 1.8C
Steinin Cold Cream
Wheat Croft, juoksevaa puuteria kaulaan, käsiin, rintoihin ym. ^ .7S
Liquid Rouge, juoksevaa poskipunaa, erittäin hyvää ....... ...^ .. JSO
PosHnriaalia, kuivaa, eri värejä .' ; ...^^ ..^ .40
^enäkittia .......••........•..•'.**......•..........••........•.••....••.,.....»..............i.....,,.»... «40
, Vapaudelle ottava rahavälityksiä
arastaan myöskin.
VAPAUS PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur. '>nlario
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1587 St; Aistmne St.,
Montreal, Qae.
A. T. HIi-L.
Ä57 ©roadvievr Ave., Toronto, Oht.
J . OKSANEN
?;irkland Lake, Opt.
JOHN VUOSI,
fiouth Porcupine, Ont.
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
DAVID HEUN
eri paikkakunnilla Pohj.-Ontariosaa
den ajan. Kasvatuströn alalla ei sen­tään
ole kaikkea tehtv mitä mahdolli­sesti
olisi tehdä voitu, lukuunottamat­ta
niitä rahallisia avustuksia, joilla o-lemme
avustaneet nuorisokursseja,
lakkoja ja järjestymättömien järjes-tämistyötä.
Joukkomme on pieni, sil­lä
puolueeseen kuuluu täällä vain yh­deksäntoista
jäsentä ja kaikki yhteen
ryhmään. Naisliittoon kuuluu täällä
vain viisi jäsentä, jotka vähälukul-suudestaan
huolimatta toindvat ah­kerasti,
ollen heillä kokoukset sään­nöllisesti
kerran kuXikauäessa.
Nuoriso-osasto on ollut sitten vii­meisistä
synnytystuskistaan saakka
Tdusottelevan heikkona, joka johtunee
siitä, että sen synnyttäjä on astimut
syrjään, jättänyt nuorukaisen hoiyaa-matta.
Nyt tällä hetkellä kultenldn
Taiulostaa olevan virkistymisen merk­kejä,
joita en ainakaan toivoisi ohi-heen
edelleenkin. Saattehan te miel-täylentävääkin
ajanviettoa toistenne
seurassa kaikella muulla tavaUa. Vaik­kapa
kaiken muun lystin ohella otatte * ^. i r C L L C l - . - .. ., „ ,
puheeksi päivän tärkeimmän kysy- son. varalle Martti Pitkänen. Pöjiä-i .^"^ ^f.—f, f „ " s S S ' Vaaleaa ja vaaleanpunaista kasvopuuteria
myksen uhkaavasta maailmanpalosta, kirjuriksi Paul Laiti. varalla Aatu ^^^^^^ nauttimista aletaan vähentää partakarvaa, tummanruskeaa, ruskeaa, va
sen seuraukset, kenelle sen sytyttä- Pitkänen. Rahastonhoitajaksi edel- paljon kmn mahdollista, silla . - .
misestä hyöty tulee, ketkä joutuvat • teenkin I. Lukkarinen. Rahaston-j^^ on ihmiselle ja varsinkin tyolai^
sen seurauksista raskaimmin k ^ - kirjuriksi samoin edeUeenkin Peete -^^^^"^ P^'"^" turmiollinen.
Lööperi (?). Uutisten kirjottajiksi^^
Aatu Pitkänen ja edelleen tehtävänsä alkaneelle vuodelle kaikille
launinlyönyt Paul Laiti. Ei varmaan raatajatovereille toivottaen par-ole
lehtemme liiaksi Kivikosken uuti-i^^" — E. K.
miseudulla tahtoo olla suurena hait­silla
täytetty, jos ei tästään petrata,
tana ajan puute, huonot tiet ja pitkät enkä voi sitäkään väittää kuinka pal-matkat.
Keskinäiseen sopusointuun Jon nämäkään vähät on asiallisuudella
nähden olemme nykjösin kitettäväliä turmeltu.
kannalla jokaisessa osastossa,, mutta "^ksi tärkeä toive kuitenkin on taas
Colleymount, B. C.
tadtenkin tuntuu ältä kuin se sopu- toteutunut: haalimme on n n vnloratui . osastomme kokous oli
solntuisuus oUsi vielä toisin paikoh» ulkoapäin ja kerran jo maalattukin ^^"^"^""''^^ J"^^,^ «eskustel-verrattain
heikkoa. Koettakaa kaikin Ravintolasta puuttuu sisustaminen i P^^^*^"""
yhdessä sunä suhteessa heikkoja paik- niutta ehkäpä senkin saamme pikku- 'asioista. Tulipa myös päätettyä,
, vaaleanruskeaa, tumman­harmaata,
mustaa, vaalean harmaata ja punasta, jaardi ,
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Ro, 6<». .SUDBURY. ONT
.75
.75
PLTUTAVARAKAFITALISTIT HYÖK-K.*
ÄVÄT POHJOLASSA
koja vahvistaa. Mikään ei ole rumem­paa
kuin. että jos keskuudestamme
menee henkilöllinen sovinnollisuus.
TOV. NEILIN PUHETILAISUUS
Toveri Neil kävi meille joulukuun
hiljaa. Velkaa meillä on vain 315 että ruvetaan laittamaan osastolle
dollaria ja omaisuus noin SSls' dol- »maa kokoontumispaikkaa. Valittiin
laria. Taloudellinen puoli ei siis ole viisihenkinen komitea, joka ottaa
meillä niinkään pelottava tälläkertaa selkoa kaikista asioista mitkä sille
vaikka ei ole kehumistakaan. Muu- alalle kuuluvat. Hirret aijottiin lait-toin
on toiminnassa paljon toivomi- taa paikalle tämän talven aikana,
sen varaa. Vaikka tämä Kivikoski Luntahan nyt kyllä olisi sen verran,
8 pnä selittämässä olosuhteita Neuvos-{sanan täydessä merkityksessä onkin että reki luistaisi, vaan järvi aal.
toliitossa, sen taloudellisesta noususta; nimensä arvoinen, niin .siitä huoli-! toilee samoin kuin kesän aikana,
ja muustakin voimasta. Jokaiselle; matta täytyy ihmetellä, että näinkin' Kyllähän oma kokoontumispaikka
m^enUksT itoiSSrtl^ T ^ c ^ ^ t o kuulijalle kai selvisi, että siellä työ-; Pienellä joukolla • sentään olemme ko- olisi tarpeen, sillä joukkomme kas-
S i S S S S i ^ nn Iäiset itse voivat kontroleerata kaiken! koIaiUa hyvällä alulla yhteistoimin-i vaa aina vain hiljakseen. Niinollen
S ^ M n k S SoSLTöS S S yhteisesti :taari nähden. Kaikki ei kuitenkaan' yksityisten asunnot alkaa käydä ah-
^ - 4 ~ n t u S t T S f ^ . S ! ^ ^ ' ^ \ ' : ^ . ^ J : ^ J ^ ^ - taiksi.
samanisoEiin toimenpiteisnn Eosegro-ven
ja Kirisland Laken ^aineella.
PäätettiiB -yksimielisesti j>roteslee-rata
niUä -vaihötoimexiiulxatä
«castaan
mitä Canadan yallassaolera luokka
' on ryhtynyt Vapautta j a sen toimit,
rtajaa tov. Arvo Vaaraa iohtaan
käyttämään. Sihtee»i vehroitettiin
3ähettämääaa jprsotestin asianoanaiseen
paikkaan.
Port Artaaaurin alustusta pphjois-tOntarion
l a k o j a tulleiden velkqjen
ipeittämiseksi kannatettiin.
^Suhtautumisesta 1. W. W:hen kjnrak-syttiin
aeaitaava ponsi:
lisyyden txmtu, joka lienee etupäässä
johtunut siitä, ettei ole oikein vaka­i
n kättä heidän toimintaansa joh­tamassa.
Se kun tahtoo oHa heikkous
itsekussakin. ,
VOIMISTELUSEURA PERUSTETTU
yhteistä hjfvää hyödyttävällä tavalla, i runsaasti korjaamisen varaa ja sen
" " .. käsityksen innostamana liity yhteis­työhön.
Uudenvuoden
—Milloihkahan me saamme itse mää­rätä
työmme tuloksista? Sellainen aja­tus
voi nousta muillekin, eikä ainoas­taan
minulle. Toivoisimme muuten
toveri Neilin olevan tilaisuudessa käy­mään
toistenkin meaiä splittämässä
asioita.
Ja sananen siitä joulun vietosta,
jota juhlittiin Emel Perälän asun­nolla,
johon otti osaa kaikki ympä-ristön
suomalaiset, niin ratapölkyn
olkoon: väisymätöntä taistelutarmoa j a tekijät kuin kyntömiehetkin. Tilai-loppumatonta
uhrautuvaisuutta yh-, suuteen toverit keräsivät vähän va-onnen
toivotukseni
PROTESTIKOKOUS JA JOULU­JUHLA
Pidimme protestikökouksen ja jou­lun
aattöillanvieton samana iltana,
nim. aattona. Yleisöä oli tilaisuuteen
Nyt on kuulema perustettu voimis­teluseura.
Siihen on meillä osanotta­jia,
kunhan vain alkuun saadaan. Ja
onhan joukossamme jo yksi, joka pys-t
j y alktmn johtamaan ja matkalla­han
^itä lisää oppii. Matti Haxell oli
•riim. -viime syksynä voimistelukturs-1 ^ , ... .. . . . . . .
seilla. vaikka tosin omilla Taroillaan.' f ^^1^"^^ tyydyttävästi, mika ei suin-
Vaan ei se saa tulla esteeksi, eikä ^»an ihme ollutkaan, silla ilma oh
kuulemma tulekaan. Nyt alkuun on ^«"osti on juhannuk-kai
seuran jäsenluku siinä kymmenen If^^^,, L.,.:°^^*^?l^l"
vaiheina, mutta se pian voi olla pa-rihkolmerikymmenen
vaiheilla, kunhan
se elitii oikein toiminnan alkuun.
: Koska viimeisten Pohjois-Otttarien
Älpeella käyty|cJa lakkotaistelujein
yhteydessä ön jafiuvasti osoittautn-autt,
että ilw.wdäisten ja .etenkii»
heidän järjesjäjiensä taholta on jat-kn-
vasti jarrutettu j a provoseerattu
L . W. L U . of Canadan järjestämiä
metsämiesten paliiataisteluita, ysu-
Ififiutfeen j a heikeatäai tällä taval-
3a voiton mahdollisuuksia, hajoitta­malla
työläisten rintamaa työnanta­j
a i n •edtiksi, kehoittaa kokous union
jäseniä kaikkialla paljaöfcamaan hei.
dän likaiset menetehnänÄ, sekä an­tamaan
Ikeille ansaitsemassa provo­kaattorin
kohtelun.
Kokous lopetettiin kello , 4.15 ip.
Huolimatta siitä, että monet huo-mattesat
-mastot niinkuin Kirkland
Laken ja 'So. Porcupinen ervät ol­leet
lähettäneet edustajiaan, «amoin
kuin monet kämpätkin joissa työs­kentelee
nido» jäseniä, voidaan ko­kousta
pitää onnistuneena.
Erittäinkin «nsaitsee mainita siir
tä rak«ntavs*sta j a toverillisesta hen­gestä,
nuMa kcte>us asioita käsitteli.
• K. SALO,
huomen satamalakosta
omituiaia selostuksia
Ruotsin työläisille
&0!ttS»m Fagerboln kertoo rikknreita
«rJDben satamissa n. 10,000, ja
pervarilehdet ovat «anoneet
isStä olleen vain B . 3,000
Pohjan Voima kirjottaan
Jluotsin ammattijärjestön äänen­kannattajaapa,
viikkolehti "Packfö-reninsrsrorelsenissä",
joka ilmestyy
Takfaolmassa, 'on viime kuun 29
päivän numerossa selostus, jonka
o t s ^ e e n a on "Satamatyölakko
Suomessa'', jossa sosdem herra K.
A- Fagerholm Helsingistä selostaa
m.m., että rikkurikaartien mieilu-ku
Suomen satamassa olisi n. 10,-
000. Tämä luku ylittää jo kaikki
aikaisemmat flmoitakset rikkurien
lokumäärästä. Ei^^t edes taantn-mnksellisimpienkaan
lehtien toimit­tajat
ole rohjenneet tällaisia nu­meroita
missään «sittää. Porvari-lehdetkin
ovat tyytyneet kertoinaan
satamissa parhaimpina aikoina, ol­leen
väin h; 3,000-rikkuria.
si, että työnantajat ovat olleet t i -
laisntnd^ssa saamaan tnhatmäärixi
rikknreita. On tyhmää, kuten K n l -
jetustySntekijäin liitto teki, yrittää
kieltää tätä tosiasiaa, sillä jos vien­ti
ja tuonti bsottaa kerran, ettei
mjtään smirempaa vähen±3Tnistä
työssä liene tapahtunut, täytyy, olla
joitakin, jotka oVät tehneet työt.
Herra Fagerholm koettaa uiko.
maillekin . siis * uskotella että mi­tään
suurempaa vähentymistä töis­sä
ei olisi tapahtunut. Täällä -ovat
porvarilehdet koettaneet tehdä a i ­van
samalla tavalla, mutta soaaK-demokraattiset
lehdetkin ovat ol­leet
usein pakotettuja todistamaan
aivan päinvastoin. Mutta palat­kaamme
vielä Fagerholmin esityk.
seen lakonrikkurien lukumäärästä.
Hän sanoo m£ilnitussa kirjoitukses­sa
siitä näin:
"Täytyi kyllä olla ja on ehkä
vieKkin pikemmin yli kuin" alle
10,000 lakonrikkurin meidän sata­missamme."
Siinä on sanottu iso asia. Liiton
tietojen mukaan Suomen satamissa
on oHat rikkureita siinä 2,000 m
paikkeilla ja porvarilehdetkin ovat
tyytyneet siihen, että ovat selittäi
neet niila olleen n. 3,000 :n paik­keilla.
Ja Suomen sosialidemo­kraattien
ruotsalaisen äänenkannat­tajan
toimituksessakin, johon her­ra
Fagerholmikin kuuluu, pitäisi a l ­la
tarkat tiedot rikkurien lukumää­rästä,
kun liitto on ne julkisesti i l ­moittanut.
Tämä numero e i ' suin.
kaan nouse sellaisiin määriin, jois­ta
'Fagerholm cm katsonut ulkomail­le
antamissaan tiedonannoissa voi­vansa
kertoa. Kuinka on hän voinut
saada summan neljä viisikertaiseksi
todellisuudesta, se on asia, johon
sosialidemokraateilta kaivattaisiin
selvitystä.
Että herra Fagerholm Suomen
Amniattijärjestön johdossa olevana
henkilönä levittää ulkomaille tällai­sia
tietoja, on kerrassaan tuomitta­vaa.
Mutta vielä tuomittavampaa
on se menettely, jota hän tässä on
harjoittanut itse satamatyöläisiä ja
koko Suomen työväenluokkaa vas­taan.
Ulkomailla, varsinkin n.s. län­simailla,
on muutenkin pidetty rik-kurikysymystämme
erittäin huo-lestuttavana
asiana. Ja kun siitä
osittain» järjestSjemme toiminnassa
mnkana olevain henkilöidenkin ta.
holta annetaan tällaisia tietoja, niin
ymmärtää, että se ei suinkaan n l -
komailla tee hyvää jälkeä Suomen
satamatyöläisten asialle.
Tuntnukin, kuin herra Fagerholm
olisi yhtynyt jo suoraan samaan
lakonmurtajain joukkoon kuin eräät
toisetkin sosdem johtomiehet .var­sinkin
Viipurin puolessa, jossa hei­dän
,edu^:^tamiehensäkin toimi rik-kuriVär^
i^inä- Tällaisia ei sen-katkasijain
lakkotaistelu on tällä-kertaa
menetetty, mikä -menetys ei
tule merkitsemään enempää eikä vä-söä
silti sopinut enempikin. Ohjel­mana
suoritettiin lauluja, runoja, ker­tomuksia,
kaunolukua kuin myöskin
asiallinen puhe toveri L . Pettersonilta
päivän polttavimmasta kysymyksestä,
sodan vaarasta. Puhuja selitti, mikä
on tehtävämme proletaareina imperia- tullaan pnutavaraparoonien * toimes-hstisen
sodan syttyessä, jonika kyn- ta vieläkin alentamaan kaikilla eri
nyksellä kaikista varusteluista päät- metsätyön aloilla. Siinä on lähtö-täen
oHaan, Sitten pidettim vasta-! kohta, joka saa vähänkin aikaansa
lausekokous Vapaus-lehteä vastaan seuraavan käsittäjiiään järjestäyt^
paäehtoista ohjelmaa, vaan ennen
kun ruvettiin ohjelmaa suprittamaan,
niin ravittiin itsemme sillä kuuluksi
tulleella kalkkunan paistilla, jota
emäntäväki laitteli syötäväksi. Ja
kyllähän tuo maukkaalta tuntuikin.
Sitten alettiin ohjelma. Ensin laU'
lettiin "Kansainvälinen" joukolla.
• V T o f . , " * . . - ! - - i . 1 •• . Sitte seurasi laulua Miss Bertha
kea vastaus'Slät;L^^^^ ^^f^."^-" « - - ^ ^ ^ englanninkielellä. Senjäl-
L V r U M - r . f t" " " y ^ keen oli puhe Saloselta. Puhuja se-tuvZ'
y'^"f^^^"' ^ofka losti mitä merkitsee joulu työtäte- pSolhijo/ios-nOntt«aHriorss\a wkä"y'^ty" p^a'p^er'.ip uun- kevälle luokalle nykyisen jä. r.j estel-teenliittymisen
kautta saavuttamaan
pyrkimykslemme päämäärä!
Tervehtien, teidän — A. P.
South River, Ont.
IVIETSÄTYÖLÄISET KÄSITTÄVÄT
män aikana j a tuli siihen tulokseen,
että kaikkien työläisten pitäisi liit­tyä
kansainväliseen kommunistiseen
kohdistetun vainon johdosta, jossa y h ­dyttiin
iÄäaslassa Sudburyssa pide­tyn
vastalattsekokouksen hyväksymiin
p o n ^ . Puheenjohtajana kokoukses­sa
toimi Petterson jä pöytäkirJurina
LaltL Vastalauseen lähetys asian­omaisille
viranomaisille jäi puheen­johtajan
ja sihteerin hnoleksl. Ko­kouksen
jälkeen esitettiin permanto-voimistelua,
josta siirryttiin noin puo­l
i kahden tienoissa itsekukin kotlhn- -.j-gj
me. nautthnaan sUtä «Jdultifanhasta**,
Jota meillä työläisillä el toslasIalUses-tl
ole olemassakaan.
TYÖOLOISTAKIN HIUKAN
Töistä, ainakaan ansiotöistä ei juu­ri
ole mitään mainitsemista, sillä n i i ­tä
täällä ei tätänykyä ole olemassa-kaanL
Ainoastaan] "hätäaputöitä"
1 • , .. — nuolueeseen ja taistella sen lipun
hempaa kuin s.ta, että metsätyöläis- JJ^^Ua. Sitten oli runo Nissilältä
ten ennestaankm alhaisia palkkoja j ^ ^ ^ i ^ a Anna ja Sylvia Hietalalta.
Senjälkcen runo M. Hietalalta pa
sitten huumoria Mr. Saloselta, ja
., sitten lopujtsi yhteisesti laulua. —
? ..^^^^fJaar-tSlTian se vielä loppunut, pan-tiinpa
täppöstä lattiaan viulun ja
mandoliinin säestyksellä. Aamupup-lella
yötä suuntasi itsekukin kiil-kunsa
kotiaan k o h t i . — C. M .
sinä miksikään muuksi nUtä ei voi
nimittää, sillä olin omin korvin kuule­massa,
kun Newaygo Co n pää oli
uudisfarmarien kokouksessa ja ilmoit­ti,
että he eivät tarvitse paperipuita,
vaan he ottaa viisikymmentä koortla
farmaria kohden $8.50 :nen hinnasta
koortl. uitettuna määräpaikkaan. Siis
$1.25 halvemmalla koortUta kuin vii­me
vuonna. Eikö tämä ole sellaista,
jota voi sanoa vain almujen jake­luksi?
Täällä pohjoiseen noin parikym­mentä
mailla on joku ratapölkky-kämppä
Pigeon Thnber Ctorn hakkuu­oikeudella,
jossa kuulema luvataan
26—30 dollaria kuukaudelta ja 12 sent­tiä
kappaleelta urakalla. Kaikesta
päättäen on mies vain hiukan kar­vaisempi
kun lähtee tuosta työmaas­ta.
ILB^AT KAUNIITA
Ihnat tääUä ovat oUeet mitä hert-talsempla,
oikein tuntui lorulta kun
satuin lukemaan Vapaudesta, että
Sudburyssa ja Beaver Lakella on ollut' n»'den selvittelemisessä
misen suuren merkityksen entistä
selvemmin, samalla myöskin alkaen
käsittämään järjestäjTtymistä kan­sainvälisessä
mittakaavassa. Saman­aikaisesti
on myöskin, puutavarapa-roonien
ryhmittyminen ja yhtymi.
nen varottavana enteenä, ohjaamas­sa
työläisiä järjestöihin, koettaa yh­teisillä
voimilla vastustaa kapitalis­tien
yrityksiä olojemme huonöntami-
Työnantajain liikehtiminen
siis osottaa, ettei mitään parannuk­sia*
ole oloihimme saavutettavissa
johonkin ihmeeseen odottaen, mutta
ne oh paavutettavissa vain taistelu­jen
kautta. Tämän seikan ovat met*-
sämiehistäkin luokkatietoisimmat kä­sittäneet
jo aikoja sitten.
Mikäli näin syrjäisellä paikkakun­nalla
voi asioita seurata, niin on ny-kyisin
joukkojen keskuudessa vaka-van
pohdinnan alaisena luja järjes­täytyminen
ja myöskin järjestöjen
kansainvälisyyskysymys, järjestäyty­misen
merkitys kansainvälisesti. Siis
erittäin tärkeitä kysymyksiä työläis­ten
näkökannalta katsottuna, josta
ei voi muuta toivoa kuin sen, että
työläiset joukkoina ymmärtäisivät
tämän kysymyksen tärkeyden j a sen
mukaan myöskin toimisivat. Tehtä­köön
kaikkialla metsämiesten kes­kuudessa
nämä ky.symykset jokaisel­le
päivän selviksi ja toverit, keitä
lienettekin, jotka ymmärrätte näitä
kysymyksiä; syvällisemmin, tehkää
ne selviksi sellaisille jotka eivät nii­tä
vielä käsitä. Ohjatkaa heitä hy­vässä
toveruushengessä oikealle tiel.
le, selville vesille tässä kapitalismin
erämaassa. Näin menetellen ei ai-kamme
kulu hukkaan kämppienkään
pimennoissa. Hyviä ovat aiheet, laa­jasti
tilaa keskusteluille nykypäivien
työläisille tärkeissä kysymyksissä.
Niissä on ainainen työmaa meille,
itsellemme
SUOMEN VIENNIN JA TUONNIN
SUHDE ÖN YHÄTI HUONp
Toppilan saha on pantu talvikäyii-tiin
ja työttömyyttä on lisätty huo­mattavasti.
Täliän nojautuen ovat k a -
pitaUsUt alkaneet alennella palkkoja­kin.
Ulea-yhtiö on alentanut m.m.
nalstyöläistcn palkkoja melkein poik­keuksetta
5 prosentilla, vaikka ne
muutenkin ovat olleet kerrassaan a l ­haisia.
Miesten palkat ovat laskeneet
niin alas, etteivät urakkatyössäkään,
muutamia poikkeuksia lukuunotta­matta,
pääse yli 5 markan tuntiansi­on.
Kun • palkkojen alennukset ovat
tapahtuneet aUcana. JoUoUi kaUiklen I Yj-km^^^^
jätcttyään tämän palkan eräänä yö­nä
eksyivät sumussa rautatien varrel­la
ja joutuivat junkkarien käsiin, eräs
toveri vangittiin, mutta LeiUn nousi
sattumalta radalla olleeseen veturiin
Ja alkoi heitellä hiUiä uunhn. oUen
sUs veturin lämmittäjänä Ja ajoi näin
lämmittäjänä rajan toiselle puolelle.
Vielä seurasi monien tehtaiden Ja
tj-öpaikkojen edustajain tervehdyk­set,
joissa kaikissa oU pääsisältö: —
Nuorison, joka on kokematta niiden
vuosien urhoollista taistelua on opit­tava
Ja omattava Leninin kestävyys.
Myrskyisät suosionosoitukset aiheutti
Zeljabovln nimelle omistetun tehtaan
elintarpeiden hinnat nousevat, vaikut­taa
herrojen menettely suoranaiselta
provokatiolta. Joka tapauksessa se o-soittaa,
miten välttämätöntä on Jär-
Jestövoimien lujittaminen, sillä vain
siten voidaan herrojen häikäilemättö­mälle
kuristuspolitllkalle asettaa
sulku.
hiihtokilpailuja. En kysy, että oliko
limta paksulta, vaan sitä, että oliko
sitä edes niin leveältä, että suksen
mittaa? Tosin kyllä täälläkin on
muina vuosina ollut lunta joulun a i ­kaan
niin paljon, fettä melkeimpä jon
pitänyt Olia nukkulssaklh sukset ja­lassa,
ettei ole unissaan nletokshn
ja kohtalotovereillemme. Mutta suu­ri
voittomme lähestyy ja varmis­tuu.
Uutteralla työskentelyllä yh­teisen
asiamme eteen voimme pois­taa
monia virheitä, joita olemme
tehneet, oppia niistä.
JOULUKIN ON MENNYT
soUceutunut.
VIELÄKIN NUORISON
TOIMINNASTA
En.simmäinen ^numero selnälehteä
nuoriso-osaston toimesta oli Ilmesty­nyt
tässä vuoden vaihteessa. Lehti
Tullihallituksen tllastokonti«rista on
saatu seuraavat marraskuun ulko­maankauppaa
koskevat ennakkotiedot:
Tuonnin arvo oli marraskuussa 735
milj. markkaa oltuaan edellisenä kuu­kautena
885.3 mllj. markkaa Ja edel­lisen
vuoden marraskuussa 617.3 mllj.
markkaa. Tamnil—marraskuussa oh
tuonnin arvo 7.425.7 mllj. markkaa
oltuaan edelUsen vuoden vastaavana
aikana 5,822.4 mllj. markkaa.
Viennin arvo oli marraskuussa 625.3
mllj. markkaa oltuaan edellisenä kuu­kautena
740.2 milj. markkaa ja yllme
vuoden marraskuussa 549.6 milj mark­kaa.
Tammi—marrask. oli vienti 5,-
747.8 mllj. markkaa Ja edellisenä vuo­tena
samaan aikaan 5,935.2 milj.
markkaa. Viime vuonna oli marras­kuussa
tuontlenemmyyttä 67,7 milj.
markkaa ja tammi-Hnarraskuun vlen-tlenemmyyttä
112.8 mftj. markkaa.
VAALILAUTAKUNTA, JOKA EI
OLLUT TURHAN TAEKKA
sanoo mainitussa kirjoituksessa rik-kurikysymyksestä
vielä seuraavaa:
"Satamalakon yhteydessä on eräs
Joulukin -on taasen sivuutettu.
Muisto vain jälellä. Mitä se oli työ­läisille
ja var.>inkin metsätyöläisille,
siihen vastatkoon itsekukin kohdas­taan
rehellisesti, joka tuntee kuulu­vansa
työläisiin. Ja kuka on joskus
^^^^^ samoillessaan joutanut joulun ajaksi
oU nhneltä "Kivikoski Red' s t a r " ja kaupungin tasaisille kaduille, saanut
pH sUnä khjotuksla koko pitkästLJnoJ^J^nfia pistettyä hienoston kau- _^ ^ ^
Oli mielestäni vähän Ulan paljon hmi- P"n&»nosiin. ja .=iten silmätä vallan; tuksen alta nUn paljon, että koko pe-mpria.
Mutta onhan hanke vasta • satulassa röhöttävän luokan joulu- Justus oU hajonnut koskeen. Saha oh
Hämeenlinnassa Ilmestyvä H. K.
kertoo, että kun Väinölän talon e-mäntä
Hausjärven kirkonkylässä meni
äänestämään äskeisissä kunnallLsvaa-leissa,
pudotti hän erehdyksessä vaa­lilippunsa
leimaamatta vaaliuurnaan.
Hänelle tästä huomautettua sanoi e-räs'
vaaUlautakunnan jäsen, että kyl­lä
llpim voi ottaa uumasta pois" ja lei­mata.
Sitten avattiinkln uuma ja lip­pu
otettiin pois sekä leimattiin, jon­ka
Jälkeen se pantiin uudelleen uur­naan.
VaaUlautakunta tunsi nähtävästi
paremmin Valnolan emännän kuin
vaalilain, menetellen myös sen mu­kaan.
SAHA SORTUNUT JOKEEN
Viime kuun 9 pnä putosi Ojaniemen
saha Miedossa koskeen niin pahasti,
että kalltkl koneistot- sortuivat pal­koiltaan
ja ovat uudestaan rakennet­tava.
Syy sortumiseen oh se, että virta oli
! syövyttänjrt hiljalleen maata perus-r
Mutta antakaamme edelleen pn-heenvnoro
herra F^CTJ^ImiU^ kuulun° ^^\amS^moa^ttJij^är}j^e stön joht3ooo\n^. alussa ja siihen on^kafcrfla'' kSi^ | i"Miä"pappiheen ja muine _ heille i i^jattalna^^r^^
Mutta seliaiseeh: uskoon jutusta a i ­nakin
tulee. Mielestämme asia on
toinen kysymys tullut vakavaksi!sellainen että Ammattijärjestön joh-
Suomen ammattiyhdistysliikkeessä, don olisi syytä puuttua siihen ja an-
Se on lakonrikkurikysymys. Ei mak-!taa siitä virallinen selitys ennen,
sa vaivaa kieltää, että tämä lakko - kuin asiasta voi' koitua vakavampia
«m kestänyt hiin kauan sen vuok-jaenrauksia.
tajallä tilaisuus tehdä parannuksia'tarpeellisine pelineen, niin hän to-kirjottamalla
päivän tärkehnmlStä della käsittää kenelle joulu on juh-kysymykslstä.
Tilaa näkyy olevan' laa kenelle ei.
kirjeiden jatkamiseen ja uusien kir-jottajien
aikaansaannoksille. Enem­pi
vaan innostusta, niin hj^ä tulee!
I«hden toimittajina ovat kuulema
Ansu Haxell Ja Taimi Pitkänen.
Minun käsitykseni on se, että ei
meidän silti tar/itse halveksia por­varillisiakaan
juhlia, mutta alettava
käyttää niitä hyväksemme asiami£i
eteenpäin viemiseksL
hyvässä ' kunnossa- Omistajalle koitui
melkoinen vahinko.
— Anoppisi kaasumsrrkytykseen
kuoleminen mahtoi tuntua sinulle
sangen raskaalta.
— Kyllä — vallankin silloin kun
sain kaasulaskun.
Uusi muistopatsas
Leninille
Heinäkuun 15 p:nä avattiin uusi
muistopatsas Leninille, lähelle Syster-bekin
kaupunkia, Selskarjoen suulle,
Rosllvanlahden rannalle. Patsas on
muistona siitä, että tällä palkalla oli
Lenin "maanalla" piilossa väliaikaisen
hallituksen, verikoiria, jotka lupasivat
elävänä tai kuolleena tuoda hänet
herroilleen, kesällä 17:sta heinä- Ja e-lokuulla.
Patsas on rakennettu harmaasta
graniitista. Se muistuttaa risumajaa,
sillä .se maja missä Lenin asusti oli
tehty risuista. Patsaalle johtaa lah­den
rannasta kaunis noin 100 m. pit­kä
lehtokuja, ja rannassa on myös
graniitista tehty laituri, Johon ve­neillä
matkaajat voivat ajaa. Patsaan
ympäristö on vettä, metsää Ja suo­ta.
Vaikka paikka el olekaan kaukana
vilkkaista elämää uhkuvista väestö-keskuksista,
niin on siellä kuitenkin
odottamattoman hiljaista ja rauhal­lista
— tuoreen vihreän erämaan
tuntu.
Patsaan avajaistilaisuus muodostui
kauniiksi Ja mieleenpainuvaksi. Jo
aamupäivällä alkaa^ Roallvan-lahden
peilityyntä pintaa pitkin virua jout-senparven
muotoisena pursien valkeat
purjeet. Rantahiekalta, joka on kir­javanaan
auringon kylvyn ottajia,
tuon tuostakin työntyy .täydet veneet
vesille, jotka, kalkki suuntaavat kul­kunsa
pienelle lalturJHe toiselle puo­len
lahden, Josta loppumaton jono J a ­lankulkijoita
virtaa patsaalle, joka on
vielä purjekankaalla peitetty. Äänet­töminä
kokoontuvat katsojat yhdeksi
ryhmäksi. Onko heitä paljon? Ensi
katsomalla näyttää — vähän. Mutta
jos katsot tarkemmin, vihreiden pen­saiden
ja puiden läpi, niin näyttää
siltä kuin koko metsä ympärillä olisi
asuttua.
Kello kaksi nousee puhujakorok­keelle
tov. Leonov sanoen:
— Julistan opettajallemme ja joh­tajallemme
omistetun muistopatsaan
avatuksi! —
Jonka jälkeen purjekangas putoaa
nopeasti — mikä odottamaton vaiku­tus:
graniittlpyramlldin ykslnkertal-
Buus. risumajan luonnos pvlneen Ja
patsaassa kirjoitus:
"Risumajassa kätkeytyi porvariston
vainolta maailman Lokakuun Johtaja
Ja kirjoitti kirjaansa "Valtio ja Val­lankumous",
Muistoksi siltä on pysty­tetty
risumaja graniitista."
— Ympärillä — vesi, metsä Ja suo —
puhuu tov. Pasem — porvariston vai­noama
johtaja oli pakotettu valmista­maan
omaa työtään. Alvan kuin tur­vaton,
mutta tosiasiassa — kuukauden
kuluttua menee hyökkäykseen porva­rillista
maailmaa vastaan ja heittää
sen nurin. Siksi tämä muistopatsas
on opetusväline koko maailman pro-lc.
tarlaatllle. Tänne pitää tulla opis­kelemaan
dialektiikkaa ja historiaa.
Opiskelkoon nuoriso työväenluokan
Järkähtämättömyyttä, kestävyyttä Ja
voimaa. Historian pyörä on aivan
hiljentynyt. Mutta me tiedämme, se
ön — tyyntä myrskyn edellä. Täällä
me taomme voimamme graniittia. —-
Suomalaissyntyinen vallankumous-veteraani
Shatman, Joka on asunut
täällä Leninin kanssa, kertoo näiden
historiallisten päivien yksityiskoh­dista:
— Näytti siltä kuin kalkki olisi me­netetty.
Kaikkialla juoksivat urkkijat
ja polllsllarirat. Lenhilä etsien. Kerens-kln
nalspataljoona oU luvannut tuo­da
hänet elävänä tai kuoUeena, Por­varisto
JuhU jo voittoaan. Mutta L e - ,
nln istui maassa kannon juuressa Jaj
kirjoitti teemasta. "Jaksavatko bols-^
hfivlklt pitää vallan".
— Käännyin kerran hänen puoleen
— sanoi Shatman — j a sanoin: V l a -
dUnh- Hjltsh! Eräät toverit puhuvat,
että teLstä tulee pian päämhiisteri. —
Hjltsh hymyilee.
— Mitä ihmeellistä sUnä olisi —
vastasi hän ratihallisestL
Vielä kertoo tov. Shafanan miten he
laan nuorisolle.
Eräs Systerbekin työlälsedustaja lo­petti
tervehdykset, osoittaen, että
polku tänne muistopatsaalle el kasva
umpeen, työläiset tulevat joka sun­nuntai
käymään täällä.
— Eläköön rakentajille! — kajahtasi
huuto.
Taitelija Gegela ja Insinööri Bleh,
Joka on vanhan Noradavaltskin poika.
(Naradavalts: Enslmäislä venälälsi-i
vallankumouksellisia Järjestöjä), k'*
martavat Ijivalta vastaukseksi myri-kylslin
tervehdyksiin.
— Eläköön työväenluokalle! — Ku\
kuu valtaisana ihmlsmeressä.
Näin kunnlplttavat ja muistavai Ve
näjän työläiset suurta maailman Lo­kakuun
Johtajaa — Lenlnlnä.
Valkkl Lenin on kuollut niin elää
hänen muistonsa voimakkaana. Josta
uuden maaliman luojat, soslsltsmln
rakentajat ammentavat uutta uskoa
ja voiton varmuutta Ja vastokslsta
huolimatta rakentavat sosialismia.' —
Huugo Laakso.
Ilta
KlrJ. Pekka Päävahtl
Se on tullut niin monta kertaa
Jo sisälle kammion.
Ja se syyttää, tutkii Ja vertai^
kuin tuomari armoton.
Se ön kysynyt monta, kertaa:
tähäpäivänä mitä teit,
sinä eespäln hivenen vertaa
mitä suurta Ja kaunista veit? .
Ja se syyttää, tutkii Ja vertaa....
minun silmäni kyyneltää.
Kun on täytynyt monta kertaa
— alas vaieten painaa pää.
MUSSOLININ JA HEIKINHEIMON
AATEVEUflÄ AFRIKAN NEE­KERIEN
PARISSA
Ranskalainen sanomalehtimies A l ­bert
Londre kävi Joku aika sitten S u ­danissa.
Tästä matkastaan on liän
kertonut "Petit Parislen"-lehden
haastattelijalle seuraavia huomioitta:
Neekerit ovat hyvin Ihastuneita
kuuluisiin nlmUn. He tutkivat tarkoin
kaikki käsiinsä saamat ulkolaiset sa­nomalehdet,
ja huomatessaan niissä
jonkun otsikossa olevan suurilla kir­jaimilla
painetun nimen omaksuvat
sen ItseUeen. Tämän johdosta tapasl-kln
Londre monta "Pohicareta", usei­ta
"Mussolineja" j,n.e. Sitäpaitsi tu­tustui
hän neekerlherrasmlehlh», joi­den
nimenä saattoi olla "Urodonal"
tai "Samarltalne".
Helklnhehno sanoi eduskunnan pu­hujalavalta
pitämässään puheessa i - '
lolla tunnustavansa hengenhehnolal-suutensa
Mussolinin kanssa. Neekerit
menevät pltemmäUe. Ottavat Ja o-maksuvat
Mussollnhi nhnenkhi.
Odotamme koska Suomen f aseistit
alkavat seurata näitä Afrikan neeke­rien
tapoja.
Yli kolmas «sa, sadan vuo- j
den, on Dodd's munuais pille­rit
ollut huomatuin lääke selän
pakotukselle, reumatismille,
virtsarakko vaivoille ja moneen
muuhun kipuun, jonka on' ai­kaansaanut
huonot munuaiset.
Saatavana kaikissa kaupoissa
50e laatikko tai 6 laatikkoa
$2.50 tai tnnamalla suoraan
The Dodds Medicine Ck>mpany,
Ltd., Toronto 2, Ont. .
M