Vapaus, December 15, 1927

              •K ^ - r * -
71 Torstaina, jonliik. 15 p;nä—Thur^ Dee 15 No. 167— 1927
te
X
I - i
I A A D A f I O Ctmmia mtmMwK% tjUUifSm «Jaat UacaknMttaJa, OMMTT S » * »'
8. C. KEZL.
. T O I J f l T T A J A T:
T. ir. CABLSOX. B. A. TEJOniJfE!». K. PEHTONEM.
B<«ntetc4 ai tb« PMt OQje* Oqnnaest. OltsM. M uctmi cUaa oMXXtt.
: • VAPAUS iUhtrtrt
Tka «air orsia of FiBoiA Voriun ia CustU. PabU^ed ia SiuIbBiT. Ont^ mterr MoatUr.
•tmmäMr. T«dat«!»T. Tbnridaj aad rri<U7< . •
TILAUSHINNAT: . „
I «k. M M 6 U - UL». S kk. n.TS i« I kk. I I J » . — yhäTntUomn j» Soomeea ackS imualU
I Tk. S6il0. 6 kk. S kk. 92M ja 1 kk. UM.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
NaioaiUBotaktct IIXO k«t«. 12.00 k«ku kertu. — ATiolii«oon«n«oonmotak*«« 50c. p»I»UJnum». —
ntirnmciTTtrrrimiTTiT'-Tl SOe. kerta, $IM S kerua. — SrBtymiilniotok»« tlM kerta. »2J» 3 kerta*. —
Ctaaotaahiata etakjttcen. — TUaakaia. Joiu ei •eoraa raka. ei talla libetläaiuB. paiui aalaiaieatea. joill*
tefateea aiotut iIa»otok«l pitii oU» koottoriua keUo 12 iIiae«rBii»paiT«8 eielli»ea« arkipiiTäai.
Tapaodca totmitaa: libeny BaQdiBC 33 Lorae Street. Pokclia S36W.
Vapaadra koattori: libcrtr BoiUiaj. 35 Loree S«. Puhelin 1038. Pottioaote; Bo» 69. Sndlmry, OPI.
Ccoeral advertiiiac ratea 75c. per col. iocb. Miaiauua cbaxge toi mDgie iOKrtloa 7Sc.
k tka i>e*t adrertiiiac joediam astotif the Fiaaiib People ia Canadi.
The Vapaa*
Jaa «tie oiilloiB lahaaia iaa «anautu eoiimiiieen kirjeeacenae, klrjotukaa audelleen liikkieeahpiulaa
aliiaella Bimelli: J. V. KANNASTO, liikkecshoiuja.
Hyvinvoimim jakautumm Canadassa
Porvarilehdistä saamme tämän las­ta
lukea ihailevia kuvauksia Cana
dan loista[vasta taloudellisesta kehi
tykseslä, sen teollisuuksien paisumi
sesta, viljapeltojen kultaisesta sados­ta
ja maan uumenien rikkauksista.
Tässä maassa on kuulemma hyvin­vointia
tarjolla jokaiselle, ken vaan
ponnistelee ja pyrkii eteenpäin. Yh-s
teinen Canada-äitimme runsaalla kä­dellä
palkitsee vaivamme ja vas­tuksemme,
sanotaan.
Mitäpä meillä olisi tähän sano­mista,
sillä siinä väitteessä on kyllä
perää, että; tämä on taloudellisten
mahdollisuuksien maa.
Mutta että mahdollisuudet jakau­tuisivat
tasaisesti kaikkien hyväksi,
on jo niin kouraantuntuvaa valetta,
että se ei kaipaisi selityksiä. Mah­dollisuudet
hyvinvoinnin ja varalli­suuden
saavuttamiseen ovat etupääs­sä
niillä, kellä on jo ennestään va-
, rallisuutta. Ne, jotka sensijaan
hankkivat elatuksensa ruumiillisella
i työllään, saavat kyllä tehdä työtä
loppuikänsä, varallisuutensa ja hy-
^ v^ pysyessä muuttumatto­mana.
' \
Että emme joutuisi esittämään mi­tään
perustelemattomia väitteitä, an­takaamme
numeroidei^ puhua.
^ Canadan tilastollisen toimiston ke­räämien
tietojen mukaan tuotti 22^-
331 teollisuuslaitosta Canadassa v.
1925 yhteensä $2,948,545,315 arvos­t
i ta tavaroita^ Tämä tavaramäärä oli
466,602:n palkkatyöläisen ^raskaan
työn tulos. Työläisbtä oli 107,007
naisia. Teollisuuslaitosten palveluk-sessa
oli lisäksi 77,623 virka- 7.m.
vN toimissa olevaa henkilöä, j oten teol-
, ' \ lisuuden palveluksessa olevien luku
kohosi yhU '^44>225:teen. Näiden
•yhteiset palkat tuona vuonna teki­vät
$596,707,473. Kun edelläkerro-ttm
tavaramäärän valmistuksessa
käytettiin yhteensä $1,587,665,408
arvosta raaka-aineita, oli tuotanto­prosessin
kautta siis lisätty raaka-aineiden
arvoa yht $1,360,879,907.
Canadan teollisuustyöväki oli siis
; vuonna 1925 luovalla työllään lisäi^-
nyt "Canadan hyvinvointia" pyöreis-sä
luvuissa_ l,360:llä miljoonalla
' dollarilla.
Palkaksi raadannastaan sai se ai-'
r' noastaan- vähän päälle kolmannek­sen.
Siitäldn 596:sta miljoonasta
; meni tietenkin vmelkoinen osa teol-f
lisuuden palveluksessa \olevan her-
: rasväcn palkkoihin, joten luova
ruumiillinen työ jäi paljoa vähem­mälle.
Kun tuotannon kokonaisarvosta
vähennetään raaka-aineiden hinta ja
työvoimasta maksettu palkka, on
jäännös $765,172,434. Jos siitä
edelleen vähennämme polttoaineku­lut
mainitulta vuodelta 1925, jotka
tekivät $57,818,701, jääpi $707,-
353,733, mlikä summa on kapita­listeille
tuleva, osuus tuotannosta,
eli työläisten riistosta koottua lisä­arvoa.
Keinotteleva lauma kapitalisteja
pisti siis taskuihinsa satojamiljoone-ja
dollareita enemmän kuin ne työ­läiset,'
jotka kuitenkin kaiken tuot-,
tivat I^apitalistien ainoa osuus oli
se, että heidän nimissään oli' pank­kien
varmuuslokeroissa talletettuna
papereita, joita kutsutaan osdcekir-joiksi,
kauppasopimuksiksi y.m. ar?
vopapereiksi^ ja jotka edustivat työ­läisten
työntuloksista aikaisemmin
riistettyjä pääomia|, tehtaita, konei­ta^'
ja' mutita omaisuutta noin 3,-
3Ö8:n iniljoonan dollarin arvosta.
Virallisessa tilastossa olevat nu­merot
kertovat lisäksi, että Canadan
teollisuuspääomat kasvoivat mainit­tuna
vuonnj^ 1925 $269,496,471 :lla.
Vielä on tilasti^ja «tuotannon lisään­tymisestä
eri aloilla, y.m. teollisuu­den
kehitystä valaisevaa; joista ilmer
nee, että kapitalistien liiketoiminta
on vaurastunut.
Tässä kaikessa edistyksessä liikut­taa
meitä kuitenkin eninten ne pal­jon
puhuvat numerot, jbtka valaise-vat
pääomanömistajiain^ ja työläis­ten
6sufuttä siitä hyvinvoinnista, mi­kä
tähän maahan kasaantuu. Nämä
niimcrot' osoittavat, ettei Canadan
työväenluokalla ole syytä ylpeillä
Canadan vaurastumisesta, sillä ,^ämä
vaurastuminen on tähän saakka suu-rimiäaksi
osaksi rajoittunut kapita-listiluokkaau.
Työläisten elintaso ei
ole yastaavassai määrässä parantu­nut.'',
Canadassa on tänäkin ^ talvena
suurta työttömyyttä, nälkää ja-kur­juutta.
Rikollisuus ja itsemurhat lir
'sääntyyät. Keuhkotauti ja muut sai­raudet
leviävät, ja kuolevaisuus las­ten
keskuudessa ön "tavattoman suu­ri.
On siis todellisuuden törkeää
vääristelyä puhua hyvinvoinnin li-sääntymis^
ta siinä mielessä, että sä
tarkoittaisi koko kansaa.
Vasta sitten voidaan puhua Cana­dan
hyvinvoinnista, kun luova ruu­miillinen
ja henkinen työ pääsee oi­keuksiinsa.
B. T.
kan pyrkimykset £i sanaakaan uh­kaavasta
työttömjrydesta Ja summi-/
telmista een poiiäamisdcsi, matta sitä
enempi "hyvinvoinnin" ylistelyä.
hyvinvoinnin, josta rahapösot naut­tivat
kansan pohjakerrosten kärsies­sä
puutetta ja kurjuutta. Presiden­tin
ohjelmapuhe on tyypillinen pu­he
sellaisen maan edustajalaitoksel-le,
missä ei ole työläisillä ja köy­hillä
farmareilla ensinkään edusta­jia.
Siihen ei sisälly mitään, mikä
poikkeaisi tästä suhteesta ja tilan-jufiesta.
'Täten avattu Yhdysvaltain 70:s
kongressi on omiaan muistuttamaan
tämän maan laajoille riistetyille jou­koille,
mitenkä lapsipuolen asemas­sa
he elävät, kun heillä ei ole en­sinkään
edustajia maan edustuslai;
toksessa; se on omiaan muistutta­maan
Lahorpuolueen tarpeellisuu-saada
pnolaeen jokainen jäsen aut­tamaan
tässä työssä. Canadian La-bor
Monthjy tolee olemaan uusi ase
pnoloeemme käsissä taantumökselli-sia
vastaan käytävää taistelua ja
niitten paljastamista varten. Nyt
joari, enemmän kuin milloinkaan en­nen,
täytyi ^meidän lujittaa puolu­eemme
asemaa. 'Canadian Labor
Blonthly voi olla ja tulee olemaan
tehokas järjestäjä kommunistiselle
liikkeelle. Toverit, tervehtikää Cana­dian
Labor Monthlya tilauksilla ja
tehkää kaikkenne laskeaksenne teo­reettiselle
julkaisulfemme terveen
ja kestävä pohja. Toimikaa nyt
heti!
Osottakaa kirjeet ja rahalähetyk-set
seuraavasti:
Workers' Publishing Association,
Room 304a, Tyrrell Bldg.,
95 iJäng Street, East,
Toronto 2, Ontario.
osottautni illalla. kapitalismin tah-dokä.
— Muistellessani noita puhei­ta
tuli mieleni eräs raamatnnlanse:
"Eloa on tosin paljon' mutta työvä­keä
vähän".
Port Ärthnra aotisia
desta. — Eteenpäin.
Yliilysvaltam presidentin ohjelimtpnhe
Porvarilehdet ovat julkaisseet pre­sidentti
Coolidgen laajan ohjelma*
puheen Yhdysvaltain 70:lle kon­gressille.
Puhetta sanotaan laajim-maksi,
mitä presidentti on pitänyt
Mittaa siinä kieltämättä on, mutta
sangen vähän asioita, mitkä työläis­ten
jä köyhien maanviljelijäin kan­nalta
ovat tärkeitä. Tosin siinä kos­ketellaan
maanviljelijäin avustusta,
mutta rajoittuu se jonkunlaisen ra-hastokomissioonin
suositteluun, mi­kä
homma lopuksi työnnettäisi yk­sityisten
panlddirien käsiin. Niin­ikään
tulvakontrollia koskevaa lain-laadintaa
suosittaa presidentti kon­gressille,
mutta ei esitä mitään var­maa
suunnitelmaa ja perustetta, Si­tävastoin
laivaston ja sotavarustelu­jen
lisäämisiä vaalii presidentti
päättäväisestL Kuitenkin presidentti
painostaa säästäväisyyttä viilaten
kansallisvelkaan, joka on noin $26,-
000,000,000. Muscle Schoalsin myy­mistä
hän suosittelee niinikään. HU-
; likaivossuhteita hän suosittelee tut-
.kittavaksi, patojen rakentamista
yjn.s. Ulkopoli^ikkaan nähden
esiintyy presidentti ^'Aiiierika en­siksi"
kannalta. Japani 0n ollut yh-tebtoiminnassa
Yhdysvaltain kans^
sa, mutta Geneven laiVastokonferens-sissa
ei saatu sopimusta aikaan Eng­lannin
kanssa. Presidentti kieltää,
että konferenssin epäpnnistuminen
olisi vaikuttanut Yhdysvaltain lai­vasto-
ohjelmaan. Laivoja on raken­nettava
kaikessa tapauksessa, koska
Yhdysvalloilla on huolehdittavanaan
suuria ul|copuolisia alueita. Viita­laan
Nicaraguan alis^amiseen y.in.
-:ellaisiin seikkoihin, joista ilmenee
Yhdysvaltain imperialistinen poli­tiikka.
Puheessa kokonaisuudessaan
,'lää Wall-kadun henki ja kuvastu­vat
siitä Yhdysvaltain rahapösöluo-
Toronton uutisia
Puolueen kuukausijul­kaisua
tilaamaan ja
levittämään
Canadan konununistipuolueen toi­meenpanevan
keskuskomitean äs­keisessä
kiertokirjeessä kiinnitetään
puoluejärjestöjen, -yksikköjen ja
••jäsenien huomiota siihen seikkaan,
että puoluehallinto on päättänyt al­kaa
julkaista teoreettista kuukausi­julkaisua,
ja kehotetaan sitä tilaa­maan
ja levittamään-
PuOlueen kansallisessa edustajako­kouksessa,
lausutaan kirjeessä, eri­koisesti
painostettiin tällaisen jul­kaisun
välttämättömyyttä. Tarkoin
harkiituaan asiaa on toimeenpaneva
keskuskomitea ryhtynyt toimenpi­teisiin
julkaistaakseen tällaista k i ­peästi
tarvittua teoreettista julkai­sua,
joka tulee kohottamaan puolu­eemme
jäsenten marxilais-lenihiläis^
tä valistustasoa. Tällä ei tarkoiteta
siiä, että julkaisu tulisi olemaan yk­sinomaan
puolueen jäseniä varten.
Sillä tulee olemaan valistuksellista
arvpa Canadan työläisille yleensä.
Ja tästä tulisi olla tuloksena puolu­een
ulkopuolella olevien aineksien
vetäminen lähemmäksi liikettämme
j a Canadan työväenluokan vallanku­mouksellisten
voimien suiurempi yh­tenäistyminen.
. : I
Julkaisun nimi tulee olemaan
"The Canadian Labor Monthly",
Canadian Labor Monthlyn tammi­kuun
numero tulee sisältämään m.
m. seuraavat kirjoitukset: "Canada
j ä Britannian valtakunta", kirj.
Maurice Spector; "Entä Canadan
työväenpuolue?" kirj. Jack MacDo-nald;
"Meidän^ hajanainen ammatti-liittoliikkeemme",
kirj. Tim Buck;
"Maanviljelijät 'hyvinvoinnissa' ",
kirj. J. M. Clarke ja T. Evan; ja^
kirja-arvosteluja y.m.
Julkaisu tulee ilmestymään 48-
sivuisena ja sen yksityisnumerojen
jälleenmyyntihinta tulee olemaan
25 senttiä. Tilaushinta oh $2.50 vuo­sikerralta
ja $1.50 kuudelta kuu­kaudelta..
Kymmenen kappaletta
tai yli tilattaessa asiamiehiltä tai
myyjiltä peritään ,17% senttiä kap­paleelta
j a 20 senttiä kpl. alle kym­menen
kappaleen tilauksista. 1^500
kappaleen levikki takaa julkaisulle
kannatuksen.
Workers* Publishing Association,
joka julkaisun tule© kustantamaan,
huolehtien myös sen ilmottamisesta
j a levittämisen johtamisesta, ke­hottaa
puoluejärjestöjä ja jäseniä
seuraaviin tpimenpiteihin:
1) Koettakaa saada; kaupungissan
ne olevat sanomalehtimyymälät otta­maan
"The Canadian Labor Month­lyn"
Myytäväkseen. Vakuuttajcaa
niitten pitäjille, että heitä tullaan
hsTvittäimään myymättä jääneistä
kappaleista j a - e t t ä myymälöiden ni­met
tullaan julkaisemaan julkaisus-sp.
• • / \
2) Toverien tulee ryhtyä myy­mään
julkaisua työpaikoillaan ja
kulkien talosta taloon.
3) TilaustenhankintÄ-kamppailu
on pantava toime^sn hetL
4) Puolueen jäsenten on\ annet­tava
hyvä esimerkki tilaamalla jul­kaisu
ensimäiseksi.
5) lähettäkää meille nimi- ja o-soteluettelo
paikkakunnallanne ole­vista
puolueen läheisistä kannatta­jista,
jotta me voimme lähettää
heille näytenumeron ja kirjeen, jos­sa
kehotamme heitä rupeamaan jul­kaisun
tilaajiksi.
Julkaisun ensimäinen numero lä­hetetään
ulos jo joulukuun 26 pmä,
joten on yäjttämätöntä, että te-heti
kirjotatte tai sähkötätte meille, i l -
mottaen minkä määrän julkaisua
haluatte.
Toverit^ lausuu •Workers* Publis­hing
Associationin liikkeenhoitaja,
toveritar Annie S. Buller, kirjees­sään,
Canadian Labor Monthlyn me-
Sannuntai-elämaa Torontossa sa­notaan
kovin hiljaiseksi, se ön juma­lalle
pyhitetty. Sadoista kirkoista
julistetaan silloin jumalansanaa ja
sentähden ei sallita huvitilaisuuksia,
jotka mahdollisesti pitäisivät kir­kot
tyhjinä. Mutta julistetaanko
kirkoista puhdasta jumalansanaa i l ­man
väärentämättä sunnuntaisin ?
— Ei, siitä minä olen tullut jo -mo­nasti
vakuutetuksi. Kirkkoa käy­tetään
kapitalismin etujen ajajana
missä muodoissa se 'milloinkin sopii.
Kerron tässä esimerkin joka on ku­vaava:
Minua mielljrttää kirkkomusiikki
urkujen korkeimmista matalampiin
bassoääniin asti. Hyvät kirkkokuo­rot,
urkujen säestämänä, luulee mo­nasti
kuuntelevansa jotain hyvää.
oopperaa. Tätä mieltymystä tyydjrt-täessäni
.radion avulla sunnuntai-aa-muna,
joulukiiun 11 päivänä, jolloin
ei juuri muuta musiikkia radiosta
olekaan saatavissa, kulin kaupun­gista
kaupunkiin ja kirkosta Idrk-koon.
Saamat «li alkaneet useim­missa
kirkoissa, joita en halunnut
kuunnella. Mennessäni ohi Toron­ton,
kuulin seuraavan lauseen: "I
am quite sure in my mihd that; we
are in India in the providence of
god". —: "Olen aivan varma että me
olemme Intiassa jumalan kaitsel­muksesta".
— Tämä kaikui Timothy
Eaton Memorial kirkosta, Toronton
rikkaiden kirkosta. Annappas olla,
kuuntelen mitä. sieltä perään tulee.
Toista tuntia pappi puhui,, ei juma­lasta
hänellp pyhitettynä päivänä, el­lei
ota lukuun ^ttä se ori jumalan
tahto, jonka määräyksestä Englanti
hallitsee Intiaa. Kaikella kaunopu-heliaisuudellaaln
vaikuttaen, ettS.
jumalan tahtoa täyttäessä ; Intiassa
on oltava valmiit suuriinkin uhrauk­siin..
Eipä tämän papin mielestä löy­dy
missään parempia hallitsijoita
kuin mitä ovat brittiläiset, mainiten
Intian ohella K i i n ^ , Koreaa, ja Ja­pania,
joissa kaikissa sanoistaan
päättäen hän on ollut. Koreaa hän
sanoi Japanin kylläkin paremmin
Jiallitsevan kun mitäN korealaiset itse
voisi tehdä, mutta ajatuksensa mu­kaan
itse Japanikin olisi parempi
englantilaisten hallitsemana. Epäi­lemättä
saarna Eatönin kirkossa
mahtaville kuulijoille oli: suloista
kuulla^ ' antaen toiminnan tarmoa
heidän arkisille toimilleen valloitta-
«ssaan Kaukaisen Idän rikkauksien
läht^tä. Mutta onko se jumalan sa­naa?
E i ! Se oh kapitalismin etujen
puolesta puhumista, joka tuli selväs­ti
esitetyksi, kuten vastauskin e-dellä
kuulemaani samana sunnun­taina
k:lo 8 illalla K.-puoIueen Fo­rumilta
Rivoli teatterinsa puheessa;
"Genevan rauhan rakentajat", josta
puhuessaan Mrs. F. Custance sanoi
että: kansainliiton rauhanaate on
vain blufffia, petosta; sotaan varus­taudutaan
kaikkialla. ^Siis ne uhra­ukset,
joista aamulla kuulin puhut­tavan
jumalan tahdon täyttämiseksi.
Jottlolcnan 17 p. tulee olemaan
kansainvaellus Port Arthurin pikku-haalille.
Silloin nimittäin ovat ne
paljon puhutut metsäjätkien union
järjestämistyön hyväksi pidettävät
iltamat
Jo aikoinaan osaston kokouksessa
valittiin erikoinen komitea iltamia
valmistamaan. Komitean jäsenistä
ainakin Kosken' Jakki on , tehnyt
työtä hiki hatussa. Hän on nähkääs
rustannut kappaleeseen "Laskiais-kemut"
toistakymmeneen lauluun sä­veleet
j a takonnt ne sitten näyttelir
joiden päähän. Kappale jo yksis­tään
kannattaa uhrata 30—40 sent­tiä
mikä ovirahaksi tuleneekin, sillä
sen esitys kestää toista tuntia ja
erikoista arvoa sille antaa kotoiset
sävellykset. Ohjelmassa tulee liak­si
olemaan puhe, runo y.m. ja tans-sitaanpa
tietenkin lopuksL Kaupun­gissa
olevat metsätyöläiset luonnol­lisesti
tulevat .joka sorkka iltamiin,
mutta näytetään me toisetkin että
osaamme antaa" tilaisuuksille arvoa.
Timmins, Ont.
Nuoriton toiminta
Nuorisoliittokin on täällä toimi­nut
pikku . hiljaa, vaikkei siitä ole
maailmalle paljoakaan > tiedotettu.
Kesän ajan oli toiminta kylläldn la­maannuksissa,
mutta nyt taas tal­ven
tul^a pitää ryhtyä ripeään toi­mintaan.
Työkokouksia on pidetty joka toi­nen
maanantai ja näihin on osanotto
ollut melkoisen tyydyttävä. Nyt ru­vetaan
pitämään ohjelmakokouksia
joka toinen torstai ja näihin koko­uksiin
. on jokaisen työläisnuoren
velvollisuus saapua. Tämmöiset ko­koukset
ovat aina mielenkiintoisia
ja samalla opettavaisia.
Nyt on meillä taas iltamat valmis-telunalaisena,
vaikka ne tulevat olo­inaan
vasta jpiilukuuri 31 pnä, eli
uudenvuoden aattona. Tuleviin i l ­tamiin
on koitettu katsoa että jo­ka
puoli tulee, edustetuksi, nim. va-kaivampi
ja humoo^i. jOhjelmaa tulee
m.m. näytöskappale ja myöskin
kaunis joukkolausunta, nimeltä
"Spartacus", jt vielä kaiken lisäksi
tanssia. Tällainen hommaaminen
vaatii nuorilta jonkun ^erran uh­rautuvaisuutta,
mtfita tämä täytyy
unhoittaa, sillä ainoastaan tällaisilla
hommilla ja ponnistuksilla voimme
jotain oppia ja saavuttaa. Ja toisek­si
meidän täytyy olla tietoisia, sillä
päämäärämme on rakentaa voima­kas
ketju niille perustuksille, jotka
vanhempamme ovat x)erustaneet ja
tällä tavoin vetää vihollisemme nu-
,nn. '
, Tuonnempana kirjoitan enemmän,
njrt vaan kehoitan kaikkia riiioriso-liittolaisia
pitämään kokousillat mie­lessä
ja täyttämään velvollisuuten­sa
saapumalla niihin. —W
"Ilon" iltamat
Kenenkään ei pidä unohtaa, että
ensi lauanatäina t.k. 17 pnä on haa-lilia
V.- ja u.-seura "Ilon" toimesta
iltama monipuolisella ohjelmalla,
josta mainittakoon: voimistelua nais-,
mies- ja lapsijoukkueilta, puhe Heli­niltä,
kupletteja Ihanderilta y.m.
sekä näytelmäkappale "Rakastuneita
hulluja". Lopuksi tanssia tunnin a-jan
torvisoittokunnan soitolla. Ilta­ma
alkaa kello 8 ip. Pääsymaksu on
ainoastaan 35 senttiä.
Meidän täytyy taas hinkkasjbn ka­jota
siihen vanhaan juttuun, nim.
paikkakuntakirjeiden Idrjoitttuni-s6en.
Eräs toveri Montrealista lähefr>
ti nimittäin toimitukseen kirjelmän,
jossa hän kysyy m. m. näin:
"Kun te niitä Vapaus-lehden asi­oita
tunnette paremmin, niin onko
paikkakunnan kirjeet hyödyksi leh­den
levenemiselle ja paikkakunnan
toiminnan vilkastumiselle? Jos os­viittanne
ylläolevalle on myönteinen
hiiri voimme sakilla kaataa mustet­ta
täällä olevien kynäniekkojen ky­niin
ja v £ ^ n kolhasta, niin eiköhän
näin suuressa kylässä asioita aiheek­si
löytyisL"
; Meidän osviittamme on myöntei­nen
joka suhteessa. Kun paikkakun­talaiset,
sellaisetkin, jotka eivät vie­lä
lehteä ^ tilaa, pääsevät huomaa-maan
että siinähän on kaikenlaisia
nest>-s ja olemassaolo tulee riippu- uutisia heidänkin paikkakunnaltaan.
maan siitä, kuinka paljon työtä me
teemme sen hyväksi. On tarpeellista
niin alkavat kiinnittää lehteen huo­miotaan,
että katoppas, sehän juttelee
meiuänkin perukan asioita. "Vieläpä
tietää asiat ihan jetsuUeen.—Aikansa
näin syrjästä' seurattuaa.n, alkavat
ne jotka lehteä eivät siihen asti ole
tilanneet, yksi toisensa jälkeen sitä
tilata, koskapa ovat huomanneet et­t
ä siinä paperissa näkee oman seu­dun
asiat ihan tuoreeltaan.
Äskettäin eräs toveri länneltä
mainitsi paikkakuntakirjeessääp, et­tä
hänen täytyi ihan velvollisuuden
pakoittamana tarttua kynään ja rii-pustella
sen perukan kuulumisia leh­dellemme,
koska hän oli huomannut
että toiset paikkakunnat" kirjoittele­vat
oikein ahkeraan. , Toyeri mai­nitsi,
että on kunniaky^rmys, kir­joittaa
omalle lehdelleen, lopettaen,
että lehti muuttuu kuivaksi ja huo­nosti
sulavaksi hengenravinnoksi el­lei
siinä ole paikkakunta-uutisia.
Me olemme aivan samaa mieltä.
Vasta silloin löytää lehti tiensä lu­kijan
sydämeen käyttääksemme
näin runollista ^ kieltä— kun lukija
Keno^ami^onquiere,
Quebec
Toveritar Sanna Kännasto oli ky­lässämme
herättelemässä meitä t k.
3 ja 4 pmä. Hän piti seitsemän
eri puhetta. Kaksi lapsille. Tilaisuu­det
oli järjestetty neljään eri-paik­kaan,
että olisi olleet kaikki tilai­suudessa
kuulemaan, vaan ikävällä
täytyy mainita että yleisö ei katso­nut
tarpeelliseksi tulla kuulemaan
kuin hyvin harvalukuisena. Niinkin
harvoin kun täällä saa puhujaa
kuunnella olisin toivonut kaikkien
saapuvan. Haalille järjestimme ilta-matilaisuuden,
vaan sinne ei tullut
kuin kourallinen väkeä. Ainoastaan
viimeisessä tilaisuudessa oli koko
runsaasti osanottajia. Siellä myös­kin
kerättiin kolehti, joka tuotti
$12.45. Naisjärjestön dokumentit
Sanna jätti tänne. Saa sitten näh­dä
pysyykö naisissamme innostusta
ruveta toimimaan asiansa eteenpäin
viemiseksi? Ainakin kaikki oli sitä
mieltä, että Sannan ohjeitten jälkeen
on helppo toimia.
Työolot tällä ympäristöllä on ko­kolailla
huonot. Tammen alkamista
puhutaan, mutta siitä bn puhuttu jo
j kolmisen vuotta. Siellä On tällä ker-
I taa työssä parisataa miesä, vaan
j niistäkin säkkäillään tämän tästä jo­ku
..mies. Ja palkka on perin pieni,
30 senttiä tunti. Paljon kyllä kulke­utuu
miehiä tänne toisilta paikka­kunnilta
siinä toivossa että täällä
saa työmaan, vaan pettyvät. siinä ja
menettävät matkoihin vähäisiä pon­ne
jään. Useasti on Vapauden pals­toilla
ollut tämän seudun työoloista
kirjoituksia, vaan niitä ei suinkaan
ole otettu toden kannalta, koska ai­na
työn etsijöitä paikkakunnalle
saapuu. Metsätöitä myös on vähin,
vaan niissäkin huonot metsät ett^i
tienaa ihuuta kuin ruokansa. Arvida
aluminikomppanian työt ovat myös­kin
hiljaisessa'käynnissä. Siellä työs­kentelevät
naiehet arvelevat^ että
joulun tienoissa joutuu jokseenkin
kaikki lähtemään muualle käsivar-siaan
kaupalle. Niin että tänne ei
kannata sitä varten tulla että työ­maan
saisi.
Niin, 'niistä meidän joulujuhlista
myös meinasin huomauttaa, että
tiedätte kaikki tulla viettämään jou­luanne
haalille. Ohjelmaa kuuluu
olevan 24 p:yän viitana kappale, ku­vaelma,
ilveily y.m. ja lopuksi tans­sitaan
taasen hyvän soiton jälkeen,
sillä soittamaan tulee Salmen, Ström,
Sippolainen sekä kotoinen vinkut-telija
nejänneksi. Myöskin pyyde­tään
yleisöä tuomaan lahjansa, jot-
Jca siellä jaetaan joulukuusen luo^
na. Lapsille jaetaan "käntiä". Lah­jat
ottaa vastaan ja jakaa Hillman.
Sitten uudenvuoden aattona on
kova puuron syönti, tanssia aina vä­lillä
että jaksaa syödä. Pistäkääpä
mieleenne nämä tilaisuudet
Molempina iltoina aletaan puoli
9Ȋn.
Joulukiireessä —^Raportteri. '
Chase River, B. C.
Talvi se on tullut tännekin täy-dellisestL
Lunta on koko paljon ja
on ollut jo vähän kylmääkin. En
tiedä kuinka itsekukin pärjää talven
kylmiä viimoja vastaan.
Squilaxissa tehty murha alkaa^^^vih-doinkin
selvitä, josta kerrottiin ai­koinaan
tässäkin lehdessä. Tämä
murha ei ollutkaan mikään salamur­ha.
Se oli vaan sitä nykyajan "rak­kautta,"
jota tapahtuu, tuhkatihe­ään
aviopuolisoitien kesken, että
vaimo ottaa hengen mieheltä ja
mies vaimolta. Niin on käynyt täs­säkin,
vaan ei voi vielä kertoa sel­vemmin,
ennenkun tämä murhajuttu
on .käsitelty oikeudessa.
Työoloista -en voi mainita"'juuri
mitään. Erästä mainia Ityllä kokeil­laan
tässä lähellä, vaan ei ole vielä
tiedossa tul^^eko siitä mitään isom­paa-
työmaata.
Osaston kokous oli 4 päivänä tätä
kuuta Mrs. V. Saaren asunnolla, jos-
^ i No. 167
sa -valittiin uudet virkailijat tole-valle
vuodelle ja päätettiin pitää
kuusijuhlat Mrs. A- V i i t ^ a-sunnolla
t k . 24 päivänä. Annettiin
vähän nenänpäälle Vapauden kir-jeenvaditajia
kun ovat vähän huoli­mattomia
tehtävässään. Saa ättea
^ähd.ä ottavatko ojentuakseen tästä
nenätillikasta, vai pitääkö antaa toi-nen
v ^ ä n parempL
Ensi kerran kokous on Mrs. A.
Lindgrenin asunnolla. Saapukaa sin.
ne 1 päivänä tammikuuta. — V. L.
saa siitä nähdä oman kulmakuntansa
uutiset. Jos no siitä puuttuvat, niin
silloin sitä ei lue kuin kaikkein "paa-tuneimmat"
puoluemiehet Varsi­nainen
rivimiehistö putoilee vähi­tellen'pois
koko lehden ulottuvilta.
Se on totinen tosi.
Muuten, kun tässä ön tullut, os­viittoja
lausuttua, niin sanottakoon
vielä kaupanpäälUsiksi seuraavakin,
jonka 'kirjeenvaihtajat saavat ottaa
visusti muistikammioonsa: .
iPaikkakuntakirjeet eivät väittä-mättömästi
tarvitse olla pitkiä la-tikoi&,
tai pelkästään kokonsselos-uksia,
iltamapiihveja y.m; sellaisia,
jotka koskevat vain pientä järjestö-toiminnallista
piiriä, mutta niihin
saa asällyttää koko pailtkakunnan e-lämää
j a tapauksia. Niistä voi ker­toa
muutamalla sanalla ja pistää
loppuun oma johtopäätös asisista.
Hauskasta tapauksesta voi kertoa
hymysuin ja vakavasta vakavasti.
Sellainen tuo paikkakunta-uutisiin
eloa. ; /
Pääasia kuitenkin kaikissa näissä
ön se, että kaikista aidoista tiedöite-taan
- mahdollisimman tuoreeltaan.
Heti . kun jotain mainitsemisen ar­voista'on
saanut silmiensä tai kor-
Sprucedale, Ont.
Kuinka monet ulkonapäin olevat
j kansalaiset ovat olleet tietoisia, et-j
t ä Sprucedalen ' ympäristölläkin on
i samaan heimoon kuuluvia ihmislap­sia?
Luulenpa että harvat, amoas-
1 taan sellaiset kulkevat palkkatyö­läiset,
jotka ovat etsineet, saadak­seen
sen ainoan mitä h^ omistavat­kin,
työvoimansa kaupaksi. Niin ei­hän
se ole liiaksi, jos joinakin sat­tuvina
aikoina ilmotamme toveri­piiriimme,
joka onkin muuten laaja
että eletään täälläkin, vaikka muu-ten
kovankin kapitalistisen sorron
kahleissa.
Monet aikaansa seuraavat henki­löt
näkevät juovan kahden taistele-
' van luokan välillä päivä päivältä sy-venevän.
Omistava luokka taiste-
'lee aina kaikkina aikoina, voi­dakseen
säilyttää, omistus- sekä
kontrollioikeutensa yhteiskunnassa.
; Sitä vastoin tuotannollinen luokka
i pyrkii vapautuakseen pitkäaikai-
: sista kahleistaan ja rahavallan or­juudesta.
Meillä Sprucedalen ympäristöllä
olevat suomalaiset on myöskin syy­tä
ja aika vilkaista "säteilevään"
maailmaan. Luulisin kuitenkin hy­vällä
syyllä huomaavan teidän itse­kin
velvollisuutemme niihin elinta­poihin,
joissa nykyään elämme. On
olemassa täällä useitakin sellaisia
perheellisiä kansalaisia jotka omis­tavat
jonkinlaisen maatilan. Ovat
uhranneet pienet aineelliset varansa
niiden edellämainittujen tilojen os­toon.
Jotkut joukosta ovat onnis­tuneet
saamaan maan ostossa jon­kun
määrän metsää. Hänen tai
heidän elämänsä on jossakin mää­rässä
turvattu tällä hetkellä. Ovat
pakoitetut kuitenkin vaihtamaan
metsätuotteillaan tarvittavia ainei­ta,
koskia maa ei ole itsestään kyl­liksi
tuotannollinen, Jotavastoin
sellainen, jolla ei ole näitä edellä-mainituita
edellytyksiä, ovat paKoi-tetut
turvautumaan ulkona vallitse­vaan
tuotantoon. Näin ollen jos ul­kona
olevilla työmarkkinoilla olisi
krBsi,. ylimääräinen työvoimatuo-tanto,
ei tunneta lisä' työvoimaa.
Nyt huoiriamme mikä- ainut olisi, jo­ka
voisi pelastaa tämän tapaisen
työvoimansa myyjän. Se olisi hä­nen
hyvä naapurinsa, koska on
vientiä niille aineille joita hän o-mistaa.
Vaan siinähän tarvitaan
yhteisymmärrystä sekä sovintoa. Ei
saa ilmetä missään tapauksessa niin
la:ajässa muodossa väärinymmär­ryksiä
sekä ' harhakäsityksiä. Toi­vottavaa;
että voimme poistaa kaik­ki
ilmenevät jälkikaiut, myöskin tyh­jänpäiväisen
kateuden. Parhain toi-
^vomus olisi päästä yhteisymmärryk­seen,
rientää .käsi kädessä, sillä ai­ka
voisi tulla, hetkellä milloin ta­hansa,
että kuuluu kutsu: "Veikot
siskot, barrikaadein luo".
Olin vallan un qhtaä ilmoittaa kau­kaisille
tovereille että olemme mekin
nähneet täällä lumisen ajan, aivan
täydessä puvussaan juuri näin vuo­den
lopussa, joten samancn puku on
.yllä useita kuukausia nousevallakin
vuoden ajalla. Hauskaa, toimirikas-ta
vuoden vaihtoa, ripeää taistoa
tulevalle vuodelle, parhaimmalla
toivomuksella toivoo — Poika sa­lojen.
' • _
Montrealissa on Canadan työväen­puolue
asettanut Joseph Shubertin
valtuusmiesehdokkaäksi St Louis-vaalipiiriin.
viensa ulottuvilla, niin siitä on heti
töytyytettävä tieto kirjeellä toimi­tukselle.
Erikoisen tärkeiden tapahtumien
varalta olisi jokaisella paikkakun­nalla
järjestöjen perustettava eri­koinen
rahasto, josta voisi jonkun
tärkeän uutisen lehdellemme sähkö-teits
© lähettämisestä maksaa siitä-johtuneet
kulut asianomaiselle hen­kilölle.
Järjestö voisi sopia toimituk­sen
kanssa asiasta lähemmin, niin­kuin
sellaisten korvaamisesta jär­jestölle
vuorostaan, ettei siinä jou­du
kärsimään. Tästä olisi myöskin
se «tu, että tärkeimmät asiat, jotka
meidän täytyy ottaa vasta saatuam­me
porvarilehtiä, -^Joutuisivat tuo­reeltaan
lehdellemme. Toisekseen
kun asia olisi paikkakunnallaan jär­jestön
huollettavana, ei olisi mitään
pelkoa siitä, että joutavia juttuja
alettaisiin sähköteitse lähettelemään.
Järjestön vaKtsemat henkflöt kon-trolleeraisivat
sen puolen.
Mitäpä sanotte asiasta? Varsinkin
suuremmista paikoista puhuen ei
olisi noitumista, jos saisimme jon­kinlaisen
vastauksen kysymykseem-:
me.
Lnppovaaran Isko
Tas]
varastosi
Hävaint
Vapauden
Saavuin B
Tälle paikks
anune aika
työskentelevä
Iäisissä kaivc
täällä on my
kakunnalle
vaikuttaa sil
keskittyneet
saoritettaviks
muoto on h;
toiminnalle
tai toisella p
kissa työma:
siksi rasittav
luo pohjaa
misen välttäi
ollen olisi kä
valla koetetta
taan, että j
päästä toimii
Kaikki työläi;
työhön puolu
Siellä olo
keitä, että i
vat perustaa
V.- ja u.- se
heillä oli hy
on kauaskant
vottavasti he
toa toisilleki
kautta, Toiv
toverit vievät
nelliseen pää
kään, niin ji
heilu ovat s
miämme taisi
kenlaisia t^ul
teiskunnallisia
Puoluelehti<
mäst3rttävän 1
verraten, misi
tä työstä on
paikallisille a:
Unille, joika' o
suja tälle peri
Rouyn'ista
paiä V. k. Ti
nen n, s, 1
Ei ole mitäär
juuri mitään
paitsi se y kh
kansalaisemme
vat joksikin i
elämästä alkc
avulla. -— Tä;
mädäntyneen
jota ei voida
nenkun työtät
yhteiskunnan
ja poistaa se
keralla.
Cochranesta
lan" perukalla
t k. 3 F :nä! ir
selle asemalle,
3 aikaan iltapi
erään kauppia
ja hänen asun
jalaukkuni, läk
neltä saamieni
malaisten pen
erääseen suoir
sain heti luvan
la läksin sittei
lan luokse, sillä
häneltä ^ sukset,
luokseen rasvfi
hänen kanssaa
sitten lähdetti!
Krjasetseliäni.
haomasin, että
liian pieni ja i
vautua jkirjalue
Iita siitä jokais
Mutta eihän i
kauppa vedeUy
Miellytä, nähd
nimen; katselts
jotta näkee riiit
Puoluetoimiri
keskitettyä, va
järjestön jäseni
I*nolueasioiden
täkäläisillä tov
hyvässä vireesi
seen pääsin hei]
|ä perukalla on
ion, sillä kävi
asumuksessa. "
suomalainen aai
ten liehee koin
Kun tailuste;
Norembegaan, .
setseli liikoja,
»een, että f ei m
°>isiltä Inknhah
^ k y y kaupnnk
"^D. Riittäkööi
Jil^, riiinkuin
Perukoflla ölevil
tiedonetantäsisu
taa", sanovat t i
samaa mieltä oi
^kerniin!,
Canadan lyov
" jaoston vuol
pidetään ÄIo
Vantaina ja ma