Vapaus, November 1, 1930

              Sivu 2 Latianfaina, marrask. 1 p:nä Sat., Nov. 1 .
Lokakuun vallankumo
No. 258
olmastoista vuosipäivä
^' i l ! M.
»I,
1' '.-'I
Piti'
IC-^ rpä^iiiiaMii PocciH.
mmn iim sepsm s i pjfisi oprm Defjs*
m 3n6>Fm;ioia?o Emfa, mqaro
BO rMt liTporpapars i^mpafa B rapffiBim.
I lE 33 Kiopiie fiopi eapjn: iinepen w
J1IIB8 poKpaTHinra lipa, mtHa noitr&DiM
GOScnn K3 MjMHnT(IIUIbHaJi1ilill3B0j|-
i r m . C03PI8 M l V D npHTeilbllTBa - 3T0 mm.
i 3fAmm PiOJMi PAH. mm
JIKPMl!
2S OK-»30* 1517 r. 10 1. rrfi.
(Ylläolevan suomennos.)
Kaikille Venäjän Kansalaisille!
Väiiaikainen hallitus on kukistettu. Valtiovalta on siirlynyf Pedro-g
»4>n työläisten ja sotilaiden edustajien neuvostolle, sen sota- ja
va^laokumouskomitealle. mikä on johdossa Petrogradin proletariaatin
ja varusväen puolesta. — Pyrkimykset, joiden puolesta kanta on tais-taltut:
Pikainen demohraattiven rauhan aikaansaaminen, kartanon-herrain
maan omistusoikeuden kumoaminen, tuotanto työväen kontrol­liin,
neuvostohallituksen muodostaminen — ovat nyt saavutetut.
ELÄKÖÖN TYÖLÄISTEN, SOTILAIDEN JA TALON­POIKAIN
VALLANKUMOUS!
Petrogradin työläisten ja sotilaiden edustajain neuvoston
' sota- ja vallankumouskomitea.
Lokakuun 25 p. 1917 kello 10 a.p.
okakuun
^ ^ kolmanlenatoisla vuosipäivä­nä
nähdään Neuvostoliitossa
sosiÄlistiSen rakennustyön valtavan
suuri.menestyminen ja kapitalisti-
Beflsa: maailmassa , yhä syvemmäksi
Ikäypä ankara pula. Lokak. vai-
Ignkumpuksen 13:sta vuosipäi­vänä
nähdään kapitalistisen yh­teiskunnan
luokkavastakohlain sy-
- j a . yhä syventyvä kärjistynei-s
y y i ' s e k ä imperialistisien y a l t i o i t'
teii^^ja Neuvostoliiton, maailman
Jjtroleiariäatin isänmaan, keskeisten
vastakohtain syvä j a yhä syventy*
Vä kärjistyneisyys.
'•Lokakuun vallankumouksen
kolmanlenatoisla vuosipäivänä te-
Icbvät'jnaailman työläisjoukot yh­teenvedon
kapilalismiii ja k om
ntimismin välisestä laislelusla. K o l -
mptoista vuolta oval porvarilliset
j a .sosialifa.sfislJsel profeetat en-mistäneel
Neuvostoliiton j a sen ta-vallankumodksen
loudcn kukistumista. Kolmetoista
vuotia ovat he puhuneet kapitalis­min
parantumisesta, työväenluo­kan
hyvinvoinnista j a työn yltä­kylläisyydestä,
luokkavastakohlain
rauhallise.sta voittamisesta j a sodan
jälkeisen kapitalismin pulan pa-ranlumisesla.
MiHla minkälainen kuva on
ede.s.samme tänä päivänä? Mitä
mc huomaamme kun me vertaam­me,
loisiinsa tilannetta kapitalisti­sissa
maissa j a tilannett» Neuvos­toliitossa
nyt, kun kansainvälinen
kapitalismi on kolmetoista vuotta
yhtämittaisesti taistellut työläisten
valtion kukistamiseksi?
Neuvostoliitossa me havaitsem­me
mainiota, suurenmoista edisty­mistä,
mutia kapitalistiset maat
ovat syvän talouspulan pyörteissä.
Ksim. Yhdysvalloissa me huo­maamme
tuotannon laskeneen seu­raavasti
:
HelYi^akuun 1929
Tammikuu 1930
E l o k u u 1930 ....
Jalo.slamatonta
rautaa
— 1 2 7 . 4
89.0
8.I..3
Jalostumatonta
terästä Autoja Yht.
131.2 137.1 108..5
86.7 100.3 93.3
77.1 59.6 82.1
-¥leinen lasku on perin ilmei­nen.
...: .^^]csassa me liuomaamme eeu-raavanlai.
sen laskuprosessin (tu­hansissa
tonneissa):
tili Marrask. Tammik. E l o k .
1929 1930 1930
l^pvi3(<hiiltä ..........14,157 14,398 11,471
Pehmeäähiillä .15,493 14,008 12,285
Jalostamatonta rautaa .......... 1,091 1,092 739
Terästä 1,287 1,275 1,168
Saksassa myös on tapahtunut joka o l i 660,000 tonnia heinäkuus-nopeaa
laskua 1930. Raudan tuo­tanto
oli elokuussa 68 prosentissa
ja teräksen 67 prosentissa.
Britannian kaivosteollisuus on
ollut kroonillisen pulan pyörteis­sä
jo pitemmän aikaa. H i i l e n tuo­tanto,
joka oli lainmikuussa 21.-
150,000 tonnissa, on laskemit 16,-
936,000 tonniin; mudan tuotanto.
1! , 'I' " ' - JLjJ '
.sa 1929, o l i tämän vuoden elo­kuussa
vain 417»000 tonnia; te4
räksen tuotanto on s a m a l l a a j a l la
laskenut 818,000 tonnista 451,000
tonniin, jne.
Nämä numerot osottaval, että
johtavien kapitalististen raAitten
tuotannossa on tapahtunut nopeaa
laskua. Toiset kapitalistiset maat
'VvA A TT ^ r,..j,Nn .u..mal.ii.<-n työväfjiöo ainoa SänenkannalUja, Umedfr S a i
y O.' jn. \U liMrysna. Onl.. kailiiii.!. paitai auDDunUi. ja määrältyinä iahlap{i*in4.
•" <•'''!:;••• VAPAUS (Liherlr)
ODJ» organ of Fin.n.h Workera iu Canada. Published daily «1 Sudb^^iy, Ooltrla.
^..^^ Heg^jjetgd ,»» ' h " To^tt Officg lirpartnifnl, OtiaWa, at leconi} claii mattfti.
Ctptnl advcrtitin^ ratea, 75c per col. i n c h . Minimum char»^ for «intla ioKrttoo. 7Sc. Tha
STauä ia ihc brpi advKrtiaidS medium auioni; the Fiuuinb- people in Canftda. ••'•••*.'• ;
13 vuotta sosialistista rakennustyötä
kapitalismi
fiL-irismi ja s.>s
hol.shevismi?
V.\ /lie vifjä piika aika siitä.
\ Jkun porvaristo ja . o s i a l i d e m o k r a a - , ^ ^ ' " l " ^ ^ luotanno,,
til piliväl . o s i a l i . l i ^ e n rakennus-i l ^ ' " " ; ' ^ ' » ' ^ ' ^ ^ l^
tyijn .^-viiolissuiinnilfliiiaa hilkkana
utopiana, haaveena. Nyt on sel-vää<
etiä kehityksen nopea tempo
on jo slvuullanul j a jiitlänyl j ä l -
keen.sä alkuperäisen viisivuolis-suuiinitolnian.
Tämä l^)si.^eikka tu­lee
antamaan kuoliniskun Neuvos­t
o l i i t on vihollisilla, .-sosialismin
vastu.-^tajille.* .ce t u i n - olemaan ka­p
i t a l i s m i n yleisen pulapro?rs«in
kiilidyttäjänä.
j ä siirtomaat ovat niinikään pulan j kanta nykyään päiväjärjestyksessä
(pyörteissä. olevaan kvsvnivksr-fii nähden
M o i s e l l a tuotannon alentumisel­la
on varsin paha vaikutus prole­tariaattiin.
.Siitä aiheutuu suurta
työllömyyltä, «isittai.styöskentelyä.!
yleisiä palkkain alennusta y.m.
Yhdysvalloi.ssa, mistä e
l a s t o l l i s i a numeroita .saalavi.ssa,
lasketaan olevan noin yhdeksän-tahi
kymmenenmiljoonaa työtöntä;
Suurhrilanniassa runsaasti yli kak-s
i m i l j o o n a a ; Saksassa oli kolme-miijoonaa.
.Samansuuntaisia ra­portteja
lähetetään kaiki.sta kapita­listisista
maista.
Kansainvälinen maatalouspula ja
raaka-aineiden pula on aiheutta­nut
joukkotyötlömyyttä Eteläameri-kan
ja Aasian maissa, joissa ei
m i l l o i n k a a n ennen ole o l l u t työt­tömyyttä.
Rakennusteollisuuden, maanvilje­lyksen
y.m..samansuuntaisten teol­lisuuksien
a l o i l l a tulee lyöttömäin
lukumäärä suuresti lisääntymään
talven aikana. Ja vielä ei o le mi­tään
merkkejä nähtävissä talous­pulan
päättymisestä.
R i t i r i n n a n moisen joukkotyöttö­myyden
kanssa tapahtuu työnteet-täjäin
hyökkäys lyöväetiluokan
palkkatasoa, yhteiskunnallista va­kuutusta,
lyöltömyysavustusla, työ­suhteita
y.m. vastaan, joita kaik­kia
vallankumouksellisten työläis­ten
tulee energisesti vastustaa.
Niinikään tuhoaa vallitseva p u la
tuhansia keskiluokkalaisia, käsityö­läisiä
ja farmareita. Tähänkään
prosessiin ei ole toivottavissa m i ­tään
parannusta.
Tämä johtaa suureen luokkavas­takohlain
kärjistymiseen j a v a l l a n ­kumouksellisen
liikkeen nopeaan
nousuun. Saksan yleisvaalien . t u ­lokset.
U n k a r i n työläisten jätliläis-demonstreeraukset
syyskuun 1 pnä,
yhä lisääntyvä työläisten vasta­hyökkäys
kapitalistien hyökkäystä
vastaan/ murhapoltot itä-Puolan
maaseutualueilla, vallankumouk­sellisten
taisleluitten laajentumia
nen ja jännittyminen siirtomaissa,
ovat kaikki todistuksia vallanku­mouksellisen
liikkeen nopeasta
noususta.
Lukuisissa maissa on talouspula
jo kehittynyt teräväksi poliittiseksi
p u l a k s i . Niin on asian laitd K i i ­nassa,
Intiassa, Argentiinassa, Pe­russa,
Boliviassa, E^yptissä^ Es­panjassa,
Puolassa j a B a l k a n e i l l a .
Saksassa, joka on y k s i suurim­p
i a kapitalistisia maita maailmas­sa,
äskettäin toimiteltujen vaalien
tulokset niinikään osoltavat p o l i i l -
ti.sen pulan lähellä oloa.
V a l l i t s e v a pula syventyy kapita­l
i s m i n yleisen pulakauden aikana
j a on n i i n ollen perin harvinaista
laadultaan.. .Se johtuu nykyisen
kapitalistisen yhteiskunnan kaik­kien
r i s t i r i i t a i n suuresta korostu­misesta.
Tästä pulasta koettaa ka­p
i t a l i s m i vapautua luotantovoimain
hävittämisellä ja yleisellä hyök­käyksellä
työväenluokan elintasoa
vastaan sekä . toisaalta uutten
markkinapaikkain voittamisella,
mikä ehdottomasti johtaa uusiin
i m p e r i a l i s t i s i i n sotiin ja sotaan
Neuvostoliittoa vastaan.
koliilys tulee oolie - I Samanlaista lisäännystä on huo-
1 maltavi.ssa työläisten luotlavaisliii-
-29.8 pros. jdessa: 25 prosenttia 1929.30 j a i
Todellinen
rnaan:
vaiko kommunismi, ' J92Ö-29
" i i a s f i s r n i vaiko ]029-30 .37.7 pros. 28.6 prosenttia 1930-31. vaikka 5-1
1 jy.JO-.Jl .59.8 pro.^. vuotissuunnitelmassa lisäännys o l i
Täteti siis .5-vuoli.ssuunnilelmaan ! " ' ' ' i ' ' ' ' ' p ' ' y j:' pioseo-
.kiiiiluva tuotannon välineiden luot- i^i^^si.
se asiassa tävlet- Palkkain olisi pilänyl
Jy.i kolmessa vuodessa.
läjnmöinen teollinen kehitys
miMinlaa Neuvostoliiton maatalous-nuia-
ta teollisuusmaaksi. Teolli-suiislavarain
tuoianlo on pääse-j.'
iäs.sä edelle maataloustavaraiii
'iiolamiosta. Tämä käy i l m i seu-
ViUAisJa n i u u f r o i s l a:
innirena
i
V i i s i v u o t i s s i u i n n i l c l n um ensimäi- j
.senu vuotena lisääntyi tuotanto 24
prosentilla, suunnitellun lisäänty-mi.
sen ollessa vain 21.1 prosenttia.
Vasl'ikään päältyneon loi.sen y»o-d/'
n aikana lisääntyi tuotanto 25
prosentilla, vaikka lisääntymisen
prosentti oli lasketin vain 21.5.
Tulevana vuonna odotetaan luo-lannon
lisäänlyväii 47 prosentilla^
vaikka 5-vuo(i3Suunnitelma edel­lyttäisi
vain 22 prosentin lisäystä.
Tliotannon yloisr-.ssä nousussa on
raskas teollisuus, joka on koko
sosiali.^lisen rakennusjärje.stclmän
perustana, osotlanut kerrassaan
verratonta nousua; sen tuotanto
on noussut miltei 40 prosentilla
yhdessä vuode.ssa j a sen odotetaan
nousevan noin 60 prosentilla tule­van
vuoden aikana. Mi.s.sään ka­pitalistisessa
maa.ssa ei vielä m i l -
5 2 3
•o
te
O-
_ C
S '« E
to
CO
3 I n
» —-
"o
3
V.
o
O
^ c ;:r Ä
E o E
63
3 -i
c ff-
3
ö
C» OI
ö bi-
'a
O O
(/l c/l
CO
o
O i
CO
<-s
O
V
4^
Oi
io
"O
O
r/J
Oi
b
i ,•13
-t
O
r/l
isaantya
1930-31 nimellisesti 9.3 prosentil­la
ja todellisesti enempi.
Teollisuutta keliitelään sosialis-li.
sella perusteella.
.Jos oietaan esimerkiksi suurteol­lisuus,
saadaan seuraavanlainen
k u v a :
I. .Sosialistinen teollisuus on
u o t l a n u i :
1926 27 97.7'; kokonaistuol.
1927- 28 98.6'; kokonaistuol.
1928- 29 ..99.r;: kokonaistuol.
1929- 30 .........99.3'; k«>konaisluoi.
"41. Yksitvislen omistama:
1926- 27 2.3';
1927- 28 1.4^;
1928- 29 .0.9';
1929- 30 0.7';
ki»konaistuol.
kokonaistuol. |
kokonaistuol. |
kokonaistuot.
loinkaan ole* laj)ahtunut niin no-> Tämä teollisuuden harvinaisen
peala kehitystä. Samalla kun n e u - ' n o p e a kasvu teki välttämättömäksi
vosloteollisuuden yleinen kehitys'5-vuotissuunnitelman revisioimisen,
j a tekniikka on vielä paljo jäles- * sen laajentamisen. Revisioimisen
sä suurten kapitalististen mailien tulokset saatetaan nähdä a l l a ole-, tiivisten farmien pinta-ala käsittää
Tästä nähdään, e!iä kapitalistis­ten
ainesten osuus on kutishmut
hyvin vähiin suurteollisuudessa.
" O n selvää, että kysymys siitä
kumjti tulee toisensa voittamaan,
tuleeko sosialismi voittamaan ka-
])ital i s m in teollisuudessa vaiko
päinvastoin, on n y t j o tosiasialli-
.sesti ratkaistu sosialismin eduk<;i.
Se on ratkaistu varmasti ja muut­in
m a l t o n u l f t i . " (Stalin.)
Yhtä käänteentekevää kuin 5-
vuolissuuimitelman meneslyminen
on • leollisuudielle, on sosialismiti
voitokas marssi myös maataloudes­sa.
Kommunistisen Puolueen ja
.sen leninistisen johdon seuraama
p o l i t i i k k a maatakuulfn kollektivi­s
o i n t i in nähden on saanut osakseen
porvariston taholta samaa pilkkaa
•ja oikoislo-opportunislien laholta
samaa jjessimi.slisyyttä, toivotto-numlta,
kuin sosialistinen teolli-suussuunnilelmakin.
Mutta tänä
i paivaUa ovat semmoiset nimitykset
! k u i n Sovkhos j a Kolkhos, jotka
I tarkottavat valtion farmeja j a k o l -
lektiivi.sia farmeja, osana kansain­välisestä
sanastosta. Nämä nimv.-
lykset puhuvat suurenmoisista me­nestyksistä,
joita porvaristo ei
enää voi kieltää j a j o t k a osoltavat
valheellisiksi pessimistiset ennuste­lut.
V i i s i v u o l i s s u u n n i l e l m a n mukaan
p i t i valtion neuvostolilojen käsit­tää
viisimiljoonaa hehtaaria 5-
vuotissuunnitclman päättyessä. Täl­lä
haavaa on v a l t i on farmien pinta-ala
3.8 miljoohaa hehtaaria ja
seuraavana vuotena tulee se laa­jentumaan
8 miljoonaan hehtaa­r
i i n . Maatalouteen nähden tulee
5-vuolissuunnilelma ylitettyä kol­men
vuoden kuluessa. Mainitun
suunnitelman mukaan piti kollek-tekniikasta
j a kehityksestä, on kui­tenkin
varmaa, että vallitseva no­pea
kehityspro.sessi johtaa Leninin
tunnuksen toteutumiseen, nim. oltä
kapitalistiset maal on saavutellava
j a sivuutettava.
Seuraavat numerot valai.set .5-
vuolissuunnitelman toteuttamista:
van taulukon vertailusta.
?3
£3
C
H 2 P-' 'X 'r-
TT
• ö
rt)
Sosialistisen rakennustyön
jättiläismäisen suuri edisty­minen
Neuvostoliitossa
K u n tilanne on näin surkea ka­pitalistisissa
maissa, kun niitten
miljoonat työläiset vapautuvat py­syväistä
kukoistusta koskevista har-j 1928-29 21.4 pros.
' ' ^ " " • ' " • • 1929..30 .............21.5 pro.s.
1930-31 ...22 pros.
Viisivuotissuunnitelman mukaan
1 o l i s i Korkeimman Talousneuvostiiii
suoranaisen kojitrollin alaisien
teollisuuksien pitänyt kehittyä seu-raava-
sli:
Toiijiitua, kuDllnri, kirjakauppa ja paiao oniaiiii» laJuua Elm StreetillS.
'"•^fioaote: Vapaus. D..x 6<». Sadlniry, Ont.
^«4e^ilnet: Koimoij l&.":r». — T.iJmitu. 5'«1W. — Kiriakaapps 23STV.
Vbmei Office (job vork. advenisenienu. ele.) 1038'— EdiUiT S3ffW. — BookatoT» 9387W.
n.MOTU.SHINN.\T VAPAUDESSA.:
. K ^ e ^ i l i l o i l n i o l u k » ! ! ! »J.OO kerta. S2.00 kaksi kertaa. — Avioliittooa mcDneUIcL anjieDtoi*otalaet
;> pslautuuina. — Niinrnmuutioilindinksei kerta. St.OO .T kertaa. — STiit7m«i}inptuka«t 11.00
•t«t*. 12.10 3 kertas. — A^umoeroilinuiuk^et $2 flö kerta, J.1.00 kakai katUa. — Kiitoailmolukäet
O A ) kerta. — Knolemanilmonilcsct $2.00 ken.. Sne li«iimak«ii kiiloalanaeelta tai lOuIatovaraThä. —
V*lL'*.AaD. tiedot j« oaofeilmotofcset SOc kerta. $1.00 kulnie kertaa. — TilapiUajliBottajien ia ilmoin»
.aC«&l,uorien oo, Taa4}itiai>iiu. Ulieiettävä ilmoiatfainta elukäteea.
TILAUSHINNAT:
r *k. f4.50. 6 kk. r2S0. .1 kk. S.175 ja 1 kk. $1.00. — YbdTaiaJraUtln la SaomMn aaU sgoa-
»"a» oikomaille: l vk. $6.00. 6 kk. » 3 . 50 ja 1 kk. $1.00.
' ItSnitöilaijii' J. W. Aiilqriat.
Utntcer; J . W. Ahhiviat.
'OfOce, Baoistnr» apd Printahop; Vapana BuiMiDC Elm Slieet.
Ali ttail to be addressed: Vapyia. P.O. Box 69. Sudburf. Ont.
Jo9 ette milloin tahansa aaa «astatiata en«)niäifeen kiriee«e«^anet klljottakaa SQ4«Uaci» liikk«aB*
t l l l B j i a penoönallitella nimellä: J. W. AhlqT/el, liikkeenhoitajl.
hoistaan, siitä että kapitalismi ei
muka olisi missään pulassa, kun
he, menettävät uskonsa reformisli-s
j in lupauksiin, niin juuri näihin
olosuhteihin verraten saatetaan
sosialislisen rakennustyön suuren­moinen
.menestys huomata perin
selvästi. Tässä me voimme tehdä
yhteenvedon 5-vuolissuunnilelman
kal)den ensiraäisen vuoden saavu­tuksista,
(kertoa |kapitali-st isien
maitten työläisjoukoille, mitä on
tapahtunut «Neuvostoliitossa, miten
sen työläiset voitokkaasti rakenta­vat
sosialismia, miten he läyttäväl
velvoUisuutensa kansainvälistä pro­letariaattia
kohtaan, tehden kaik­kensa
kansainvälisen kapitalismin
kukistamiseksi.
Viisivuotissuunnitelman kahta
ensimäistä vuotia koskevat tosisei­kat
j a numeroi ovat parhaana vas­tauksena
n i i l l e , j o i l l a on epäilevä
Todellinen
vanlainen:
keliily.s oli scuraa-
1928-29 23.7 pros.
1929..30 25 pros.
1930-31 47 pros.
A l l a olevilta numeroista me
näemme, että raskas teollisuus ke­hittyy
vielä nopeammin kuin l . i i -
set teollisuudet. Ja juuri tämä
seikka osollaa Neuvostoliiton teol-l
i s t u t t a m i s p o l i t i i k an johdonmukai­suuden.
Raskaan leollisnnden ke­hitys
ensiniäisen kolmen vuoden
aikana olisi pitänvt olla seuraa­vanlainen:
1928- 2 9 25.6 pros.
1929- 30 26.2 pros.
1930- 31 25.7 pros.
03
C3
O
c
TT
O
P
3
to N3
2 I I 3 3
o
55*.
o "E- 3
o •
o P3
o
3
S3
3
O, o
3 3
lO
OI
c
o
p.
NS
dc
CO
<
cJi
c
c
3
c
sr
Ui
B3
3
<
o'
1 : H : I: § t/i
c
0 to 3 ° O c
1 811-. i. 3 .
CJ o 63 ^ SS "
" M e marssimme nopeasti eteen­päin
ja tulemme saavuttamaan
k a i k k e i n edistyneimmät kapitalis­tiset
maat, mikäli niitten taloudel­l
i n en kehitys on kysymyksessä."'
"Meidän taloudellinen kehityk­semme
kulkee teollisluttamisen l i n ­j
a a myöten, meidän raskaan teol­lisuutemme
voimistullamisen linjaa
mvöten." (Stalin.) ^
' 20 miljoonaa hehtaaria suunnitel­man
päättyessä. Mutta jo länä
I vuonna käsittää kollektiivisten far-
|mion pinta-ala 36 miljoonaa heh-
' l a a r i a . Maatalouden koUektivisoi-misessa
on siis 5-vuotissuUnnitel-ma
toteutettu j a ylitetty kahdessa
vuodessa.
R i t i r i n n a n kollektiivisten far­mien
j a huMituksen farmien no­pean
kasvamisen kanssa on v i l j e ­lyksen
a l l a olevan maan pinta-ala
melkoisesti laajentunut. Yksistään
k o l l e k t i i v i s t en farmien ^inta-ala
l on lisääntynyt 19,30 12 m i l j o o n a l l a
hehtaarilla. Vasta alkaneen ta­lousvuoden
, aikana tulee viljelyk­sen
alaisen maan pinta-alan ylei­nen
lisääntyminen nousemaan 15
miljoonaan, hehtaariin. Tämän l i -
säännyksen jättiläismäisestä suu-ruude.<
ta saadaan jonkinlainen k u ­va
kurt tiedetään,'»' että Yhdysval­loissa
» jo.ssa käytetään kaikkein vii»
meisinlä m a l l i a olevia maatalous­koneita,
on v i l j e l y k s e n a l l a olevan
maan pinta-ala lisääntynyt viiden-l
o i s i a vuoden aikana, 191^1—1929,
vain noin neljällämiljoonalla heh­t
a a r i l l a .
Jos keliitysmäärä n i i n takaperoi-se.
ssa maassa, k u i n Neuvostoliitto,
j o k a on kapitalististen v a l l i o i l t en
ympäröimä, jotka valmentautuvat
sotaan Neuvostoliittoa yaslaan, on
noin valtavan suuri, n i i n proletaa­risen
vallankumouksen v o i t to muu­tamissa
teknillisesti j a taloudelli­sesti
korkealle kehittyneissä mais­i
a tulee saattamaan inhimillisen
.•-distyksen ja kehityksen vielä
nioiUä kertaa nopeammaksi. 5-
viioli.ssmmnitelma toteaa sosialis­lisen
järjestelmän ylemmyyden ka­pitalistiseen
järjestelmään verra-en.
Teollisuuden j a maatalouden ke­hityksen
kanssa ritirinnan kulket>
työläisien j a t a l o n p o i k a i n aineellis­ten
ja kulturellisten olosuhteidien;
parantuminen. Kun työttömyys Ii-'
sääntyy miltei kaikissa kapilatisli-sissa
maissa j a kun työttömiä las­ketaan
tulevan talven aikana ole
van siinä yhdeksän- tahi kytnme-nenmil
Joonaa Yhdysvalloissa ja
S-iksas-sa siinä neljä- tahi v i i s i m i l:
Joonaa, niin Neuvostoliitosta on
lyöUömyys lykkänaäu kadonnut,
siitä kiitos työväenluokan jäsen
määrän nopealle lisääntymiselle.
Viimeisen neljän vuoden kuluessa
on lyö.ssä olpvain työläisten luku­määrä
Neuvostoliitossa lisäätii'yiiyi
y l i k o l m e l l a n i i l j o o n a l l a . Yksi-stään;
suurteollisuuden palveluksessa^hi<^-
v a i n työläisien \lukumäärä on lä
män vuodien aikana lisääntynyt
400,000 työläisellä. Teollisiius-p
r o l e t a r i a a l in keskuudesta ei löy­dä
juuri lainkaan työtlömi.ä työ­läisiä.
Sadoilletuhansille ammatti-laidottomille
työläisille on anneltu
j a annetaan ammattiopetusta, mul-
Näihin kysymyksiin vastasi to­veri
Stalin Ntnivostoliiion Kommu­nistisen
Puolueen XVI koiigrt:
sissa. Hän sanoi:
'"Syy on l(>y<leUiivissä sosialiaii-sen
talouden par<>inmmi(le.ila kapi.
talislisefn lalontecn v r r r a t P n . . ."
"Minkälainen on Neavostoliiloi
talousjärjeslelmä?"
"Neuvo.sloliiton taloasjärjeste!
mä tarkoltaa. että:
" l . - Kapilalistiliiokan valta o:-
kukistettu ja sen sijaan pyäl\1el!-
työväenluokan, valta."
" 2 . Tuotannon välineet, maa.ji
• tehtaat, y.m. on oiettu poi.v kapia
l i s l e i l l u . ja siirrelty lyöväenluob
ja talonpoikain omaisuudeksi.",
" 3 . Tuotannon kehitystä ei k
Ihlse. kilpailun ja kapitalistisen IL
kevoiton', takuun periaate, van
fyöläisleii knltnrellisteu ja aiiije'
Tisten olojen systemaattisen koe'
r o l l i n ja parannuksen periaate."
"4. Yaltioluloja ei kävletä iii;-
täjäluokkain ja. heidän lukuisia
lakeijaloisien.sa liyväksi, vaan tp
Iäisten j a talonpoikain aineellista
olosuhteiden systemaattiseen paran-icmiseeii
sekä sn-ialislisen luotaa-non
edistämiseen kaupungeissa ]:
maaseuduilla.*'
la kuitenkaan ei voida työvoiman "5. Tvfiliiisten taloudeUist-kysyntää
täydelleen tyydyttää. Rea- olosuhteiden systemaatlista part^
l i p a l k a t ovat nykyään ,139 prosen- tamista .sekä k>Tyninan ja os^ovo'
tissa sodan edellisiin palkkoihin man jatkuvaa kohentaa, niika
verraten. Jos tähän lisätään eri- tullut tuotannon l a a j e«
naiset yhteiskunnallisista vakuu- erääksi vakituiseksi P ^ r ™.
luksista ^k oituvat edut, n i i n iiouse-. . . • .äenluokkaa yl#
vat palkat 167 prosenttiin sodan
edellisistä palkoista. Viimeisen
kolmen vuoden kuluessa on yhteis­kunnallisen
vakuutuksen budjetti
kohonnut 980 njiljoonasta ruplas­ta
1,400 miljoonaan ruplaan;
j o k a turvaa lyov;
lannoita ja työttömyydeltä y-H
"6. Työväenluokka on nuT
hallitseva luokka, eikä raada kifi
lalisteille, vaan itselleen."
Tämmöinen on se järj(
jonka perusteella tapahtuu
listisen rakennustyön edistj-mii^
OB
asuntoihin on sijotettu 1,900 mil­joonaa
ruplaa; 1,500,000 työläistä Tämä iieuvoslojär
nyt jo työskentelee 5-päiväisen kakuun vallankumouksen, m
viikkojärjestelmän perusteella; 7- kaan iieuvoslodiktaluurin tj«»
tMuinn ltiinn(e>nn t4yvönpnnäiivvää nonn 44 00 pnrrnocspennttiillllna l' oInss.. Sosialistis
teollisuustyöläisistä: viimeisen- k o l ­men
vuoden aikana on y l i 1,700,-
000 työläi-stä ollut terveys- j a lepo­kodeissa.
K o k o sosialislisen rakennustyön
järjestelmässä on kulturellisella
vallankumouksella verraten huo­mattava
sija. Tämän alan viimei­simpänä
saavutuksena on yleinen
koulupakko. Tänä vuonna tulee
kouluissa « l ^ ä a n - 1 5 , 0 0 0 ^ 0 0 0 op
pilasta: ^Sätdjatuhansia i »työläisiä
lähetetäärt! ]?i!öl»istöihiiiv>j>*issa».liat.-i
joletaan^osiaiisliseB i raKesinUst^iön;
johtajia; ^ ;>TiBd<^«jav-*aide/!fcuktiisti-i
vat ' NcuvostoKitossa<- • j a sSppeutu-.
vai kapitalistisissa maissa.
K u n Neuvostoliitossa tapahtuu
nopeata nousua k a i k i l l a a l o i l l a ja
kun kapitalistiset maat ovat ajau­tumassa
vararikkoon, herää työläi-
-sille kysymys, mitkä ovat tekijöi­nä
teknillisesti takapajuisen neu­vostomaan
nopeaan edistymiseen,
maan, joka on v i i m e i s e n kolmen­toista'
vuoden kuluessa kokenut
mitä suurimpia vastoinkäymisiä:
mitkä ovat telsijöinä kapitalismin
syventyvään pulaan j a rappeutu­miseen
teknillisesti edistynjeissä ka­pitalistisissa
maissa?
stisen rakeöBBätyoi
menestyminen osollaa kansain^
selle proletariaatille neuvg
jeslelmim etuisuudet. LO^^
vallankumous osoltaa Jyol»^
sen ainoan tien. joka johtaa^
l i s m i n rakentamiseen, JoKajg
paremman lulevai.suudenihi^
Lalle; se-on I-oletaarisen
kumouLsen
urhoollinen tie. neuvo^^J^'^
män perustaminen » 2
^aahl. . . ^ . : L o k a k u u n , - . . -2
„,ous.^^oli^alkusp.ttona..^"^
i^dlankumouksen a 1^".^^^^
oli «iäailman vallankumo"^7
simainen askel ja " f
l u j a n perustan maailman
kumouksen eteenpäin ^)0
Sosialislisen rakennuMy»v"i^is^'*
tissuunnitelmaan s.saltvy v o " ^
vetoomus VOI
ilman työläisille . e u r a l a j^
vallankumouksen esitDe .
marssia sen perusteella
sialistisla rakennustyötä.
Vaikeuta ^euvoS'
vaurastumne&sa
Että kansainvälinen R
t i ymmärtäisi j a v"*^'
role