1929-04-06-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No. 82 — 1929
AHAA
S U O M E E N
Knrssi Snomen Markkaa
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
40c lähetyksistä alle ?20.00. 60c lä-hetyksistä
$20.00—$49.99, 80c lähetyksistä
$50.00—$79.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
25c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
Sahkösanomalahetyluista ovat lä-hetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Suomen rahaa ostetaan. Kurssi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY, Ont.
(' Laiva pilettejä myydään.
Tiedustakaa pilettiasioita.
Ensimäisen asianpuoleen, ikävä kyllä,
on vastattava, kielteisesti. Emme
tahdo välttää, ettei jo löydy öuurta
määrää poikkeuksia, mutta paljon
korjaamisen varaa olisi. Alexander
DumasUt ja Cherlok Holmesit y.m.
roskan kurjoittajat ovat vielä työläis-tyttöjen
ja .poikien keskuudessa kovin'
muodissa, Ja sitäpaitsi, mikäli
kunnollistakin ka^okirjallisuutta luetaan,
ahmitaan uJsein vain ulkonaiset
tapahtumat, kirjan juoni, edes muistamatta,
että kirjailija on tahtonut teoksessaan
tuoda esille joitakin ajatiik-sia,
esittää tapahtumain ja hei:Jlilöit-tensä
sieluelämän kuvauksilla nautittavia
ja hyödyllisiä elämänarvoja.
Tällaisesta kaunokirjallisuuden lukemisesta
voi .aivan empimättä sanoa,
että se on hyödytöntä, vieVi usein
vahingollista: hermoja sairaalloisesti ärsyttävää
ajan hukkaa. Ja sellaiseen
meillä ei todellakaan ole varaa. Mutta
miksi kuitenkin tällä tavalla aikaa k u .
lutetaan? Ehkä useimmin siksi, että
lähdetään väärältä perustalta: luetaankin
vain ajan kuluttamiseksi A -
jan kuluttamiseksi! — silloin, kun
meillä ei tahdo olla aikaa hyödyllisiin
ja välttämättömiinkään tehtäviin! No,
menettelyä voisi. puolustaa sillä, että
ihminen tarvitsee kieltämättä lepoa.
Niin tarvitseekin, mutta, kuten jo e-dellä
viittasimme, jännitysromaanien
ahmija ei saa edes todellista lepoa.
Asian laita muuttuu päinvastaiseksi,
kun lukeminen' tapahtuu oikeaUa ta.
valla.
Väite voisi tuntua kummalliselta:
koska jännitysromaanien, tai hyvien-kin
romaanien pintapuolinen ahmiminen
ei ole oikealla tavalla tapahtuvaa
lukemista, niin kaunokirjallisuu.
denkin lukemisen täytyisi olla tavallaan
tutkimista, kirjaUijart esittämäin
kuvausten, siis ajatusten, ytimeen pyrkimistä
— mutta kuinka tällainen l u keminen
voisi tuottaa lepoa? Koetta,
kaamme tarkastaa kysymystä hyvin
lyhyestL Jos istutte lämpimänä kesäiltana
järven rannalla kauniin i l taruskon
vihreitä metsikköjä purppu-roidessa
ja tyvenenä päilyvää järven
pintaa kullatessa, niin, jos te pyritte
tuohon kauniiseen iUniöön koko olemuksellanne
uppoutumaan, tarkastelette
sitä haltioituneen kiinteästi, te
nautitte ja virkistytte siltä paljon e.
neimmäri kuin siinä tapauksessa, että
antaisitte sitä siUnäinne hyväillä
vain ohimennen, siirtyisitte heti johonkin
toiseen ilmiöön, ja taas yhtä
nopean levottomasti sitä seuraavaan.
. Vaikutus el muiitu vaikka ottaisimme
jonkun muunkin ilmiön, vaikkapa mer
ta lakkapäihin vyöryttelevän ja jsuit-ten
latvoja leiklteUen taivuttelevan
myrskyn. — Samoin .EäimbkirjälBsiit-ta
lukiessamme: mitä syvemmälle pyrimme
koko sielullamme uppoutumaan
kuviin ja ajatuksiin, joita kirjailija
vyöryttelee silmälmme eteen, sitä
suurempi ja viihdyttävämpi on l u kemisemme
tuoma nautinto. "
Tällainen lukeminen on omiaan, sen
tuoman nautinnon ja viihdyttävän levon
lisäksi, avartamaan, monipuolistamaan
elämän ilmiöitten tajuamistamme,
sjrventämään, jalostaroaan
tunncelämäämme —r siis kehittämään
sieluelämämme niitä puolia, joilla
luokkataistelun kannaltakin on suuri
merkityksenpä: laajakatseinen, sy\'ästi
tunteva yksilö on työväenluokalle paljon
arvokkaampi kuin pintapuolinen.,
hermostunutta kiihkoa väreilevä huh-kija.
Siis: lukekaamme edelleenkin, vieläpä
entistä enemmän, kaunokirjallisuutta,
mutta parhaimpien kirjailijain
parhaimpia tuotteita (kehittyneempien
tovereittemme neuvo on arvokas
kaunokirjallisuutta valitessamme) ja
niin, että pyrimme koko blemuksel.
lamme uppoutumaan luettavamme syvimpään
olemukseen, sen pohjimmaiseen
ajatiissisältöön. Jos voimme vielä
täyttää erään ehdon, joka on kaunokirjallisuuden
niinkuin- muunkin
lukemisessa arvokas: vaihtaa tovereittemme
kan=sa mielipiteitä lukemamme
johdosta — lUin kaunokirjallisuuden
lukeminen kohtuulliseen määrään on
toimintaa, jota ei tarvitse milloinkaan
katua.
Lauantaina, huhtik. 6 ptnä — Sat, April 6
Suomen
Pääkonsulivirasto
koko Canadaa varten suorittaa kaikkia
maan \-iralliselle edustukselle
kuuluvia tehtäviä, antaa ""passeja
matkustusta varten kotimaahan tai
muualle, vah\istaa asiakirjoja, käännöksiä
y.m., selvittää perintö, ja
muita Suomen kansalaisiin kohdis.
tuvia asioita.
Osoite:
Consulate General of Finland.
Room 918 ;
1410 Stanley Street, Montreal.
(Corner St. Catharine and StanleyX
AKSELI RAUANHEIMO,
pääkonsuli.
Lisäksi on Suomella edustajina
Canadassa: Konsuli Erick J . Korte,
Port Arthur, Ont. — Adiel Saarimäki,,
319 Bay St., Toronto, Ont. —
H. P. Albert Hermanson, 479 Main
St.. Winnipegr, Man. — Thomas
Franssi, Box L., Copper Cliff, Ont
Charles E. Magnusson 54 Dock St.,
Saint John, N. B.
K I I T O S
TYÖVÄEN URHEILU I
Saksan työväen urheiluliike
määrin kolmetuhatta suurta kämppä-työmaata
on käynnissä kaikkialla maas
sa. Vaikka täsmällistä kämppä- ja k u l -
kiityöläisten i^|Lärä on vaikea määrätä,
niin sanoo Bradwin ainakin
200,000 työläistä työskentelevän vuosittain
kämppätyömailla, joiden laatu
saattaa vaihdella metsä- ja kaivos.
tj;önjalsta rautatierakennuksiin, kanavien
ja vesivoimalaitosten ftikentaml-seen
yjn.s. ,
Työnvälitystölmesfa sanoo kirjottaja
myöskin tuomitsevat sanansa. Vaikkakin
hän moittU ainoastaan yksltyl-
- siä työnväUttäjiä, min ovat myöskin
• "Uuksen työnvälitystoimistot työ-
">|:uja vastaan ja työnantajien
hauiv -.^ ''sta. Työ- ja palkkasuh.
Iäisten et. ^voikat kuvataan työn-etujen
puoic._ ""--.tnisesti väärin,
teet-ynnä muut _ n^nUrJ
väUttäjlen taholta t i t— - .-^
Viime vuosisadan viimeisellä kolmanneksella
syntyi ja eli sosialismi
Saksassa voimakasta nousukautta. Se
eli myöskin ankaran taistelun aikakautta.
Bismackin, joka niihin aikoi,
hin näytteli Saksassa Mussolinia, kuuluisat
klristyslait työväexiliikettä vastaan
oli uhrautuvan ja suuria kärsimyksiä
vaatineen taistelun kautta
murrettu. Sosialistinen liike levisi vastustamattomasti
temmaten mukaansa
miljoonat ihmiset ja tunkeutui mhi-mllUsen
elämän kaikille aloille kiinnitti
huomionsa myöskin urheiluelämään.
Saksalaiset työväenjohtajat huomasivat
noihin aikoi^iin, viime vuosisadan
lopulla, sen vaaran, mikä uhkasi
porvarillisten urheilujärjestöjen taholta
työväenluokan nuorisoa. Ja työväenliike
aloitti päättävän "taistelun
nuorisosta". Se ei tyytynyt tnurtamaän
vanhoja käsitteitä ja ennakkoluuloja
ainoastaan henkisen työn rintamalla,
vaan tunkeutui päättävästi myöskin
fyysillisen kulttuurin työkentille.
Luokkataisteluoppi vietiin itse voimistelusaleihin
ja .urheilukentille.
Oma työväen urheilujärjestö perustetaan
Mutta taistelu porvarillisia urheilu-järjestöjä,
jotka olivat muodostettu
suursaksalaisuuden ja "kaiserismin"
Uetsontaetapeiksi, vastaan ei yksin
riittänyt. Oli perustettava järjestöjä,
jotka keräsivät työläisnuoret ja porvarien
monenlaisista ja -nimisistä
järjestöistä pois jääneet työläisainek-set
riveihinsä. Ja tällainen järjestö
perustettiinkin jö niin varhain kuin
1893, jolloin "Arb. Turn und Sport"-
nlmlnen, kokomaata käsittävä liitto
syntyi ja alkoi vaikutustyönsä. Jo
vuotta aikaisemmin, eli 1892, oli Bran-denbiirgissa
perustettu työväen \xr-heilullitto,
joka kuitenkin, urheilulUk.
keen laajetessa ja jakaantuessa eri a -
loille yhtyi muihin lUttoihln.
Huomattava on, iettä saksalainen
työläisurheUu järjestettynäkin toimintana
on paljon vanhempaa. Yksityisiä
seuroja, joiden jäsenistö oli e-nemmän
taikka vähemmän luokka-taisteluhenkistä,
oli perustettu ja toi.
minut jo paljon aikaisemmin, Mutta
yllämainittuina: vuosina se vasta, ko-
Jto yältakuntaÄ .Eittävien liittojen
Laiisumme sydämelliset kiitokset
kaikille niille ystäville, jotka yllättäen
saavuitte luoksemme 20-yuoti-sena
yhdessä olomme muistopäivänä.
Sekä kiitokset lahjoista, kukista sekä
tarjoilusta.
Toverillinen käyntinne pysyy aina
muistossamme.
Toveruudella
Emmi ja Wnho Säilä.
Torontossa, huhtik. 3 p. 1929.
perustamisen jälkeen ja johdosta, kerääntyi
yhteen ja kiteytyi osaksi työväenliikettä.
Lii!ikeen järjestörakenne
Työläisurheilun itsenäistymisen jälkeen
alkoi sen tavattoman voimakas
kasvun aika. Kautta maan syntyi seuroja
yksi toistansa suurempia .Jäse.
nistöä ei innostanut ainoastaan ruumiillisen
kuntoisuuden' edistämlshar-hastuk*
et, vaah myöskin, jopa toisilla
paikoin pääaslalllsestlkln, sen yhteiskunnallinen
luonne ja merkitys. Kymmenet,
jopa sadattiihannetkin työväenluokan
nuoret vedettiin mukaan
tähän työhön. Elettiin valtaisan nou.
sun aikaa.
Mutta jäsenistö ei ollut kaikki samanlaisilla
harrastuksilla ja samoihin
urheilulajeihin Innostunutta. Tästä
syntyi, seurojen kasvaessa, hankaluutta
ja johti se lopulta erikoisseurojen
ja, mikä erottaa saksalaisen liikkeen
esim,, suomalaisesta", myöskin erikois-lilttojen
perustamiseen. Kuten tiedämme,
on Suomessa vaan yksi liitto^
joka kerää suojaansa kaikki erikoisseurat.
Saksassa sensijaan on syntynyt
runsaasti erikoisliittojakin niin, että
tällä hetkellä toimii esim. Työväen
Atleettiliitto, Työväen Polkupyöräliit-to,
Turisti (matkailu)-liitto. Luonnon
ystäväin liitto, Ampuja liitto ja onpa
sellaisetkin liitot kuin Työväen Shak-kiliitto
ja Työväen Samarilttiyhdistys
jonka tehtävänä pn kehittää ja opastaa
toimintaa loukkaantuneiden ja
ensiapua tarvitsevien tapaturmauhrien
hyväksi.
Aivan erillisinä eivät nämä liitot
kuitenkaan toimi. Niiden kaikkien yhdyssiteenä
on koko valtakuntaa käsittävä
hallinto, joka huolehtii liittojen
välisestä yhteistoiminnasta.
Omituisuutena mainittakoon Ampu.
jäin liitto, jossa jokainen alaosaston
jäsen voi omistaa plenlkallberlset pyssyt,
suurempien aseiden kuuluessa,
lain pakottamana yhdistyksille.
Seurat ja piirit keräävät verot l i i toille,
jotka taas vuorostaan suorittavat
maksut keskusliitolle. Valtio ja
Berliinin kunta avustavat Keskushallintoa
summilla, jotka vaihtelevat eri
vuosina. Viime aikoina on apuraha
ollut valtiolta n. 60—70,000 Saksan
markkaa.
_ (Jatk.)
l!-Jri925- 2 6 oU Ontariossa ja Quö-mainitseminen
täytynee
seen.t otEemammaet tka,u iettetan klaa^rj ottoja j ^ ^ u:
Traii---^;
hankausta (rettelöltä) kun pitävät
työssään englanninkieltä puhumattomia
työläisiä. Heitä on helpompi käsitellä."
Kieltä taitamattomat työläiset muodostavat
kulku, ja tilapäistyöläisten
valtavan enemmistön. 6itä henkeä
Jolla . he suhtautuvat epäkohtiin ja-pyrkivät
parenaplln plo$uhteisiin kuvaa
se vaellus, joka tapahtuu työmaasta
toiseen. Sen sijaan, että he yhteisesti
esittäisivät vaatimuksia työnantajalle,
p3?rkivät he yksilöllisen
"kuittaamlseen" ja paremman työmaan
etsimisen kautta parantamaian
olosuhteitaan. Niinpä Bradwin ker^
too, että "extragängiifia" saattaa koi.
messa kuukaudessa olla 160 miestä.,
vaikka sen tavallinen pääluku on 2,T
miestä kerrallaan. Eräässä isommassa
.-unahlaisessa työkimnässa, minkä
i oli aUe 200 mi^tä. kävi viisi
kestäneen sesongin aikana
miestä.
kaikkiaan ItSt^.-^-^^-^fc^esittää epäkch-
Valkkakin B r a o * . . ; ; ^ ^ ^ parantami-tien
j a työläisten a s e ^ ^ ^ ^ ^ j^
seksi usfeita tomienpiteit^TV
toisarvoinen. JOP^ ^^^f^f^^N^iiä-
1 LÖJr^J** lt'<l
kyä jossain määrin kulku- ja kämp.
pätyöläisten järjestö. Kun on selvää
että Canada tulee monet vuosikymmenet
olemaan ikäänkuin rsikenteilla oleva
maa. niin lankee siitä itsestään, että
kämppätyöläiset tulevat muodostamaan
erikoisen ja tärkeän ryhmänsä,,
jonka olosuhteet Ja palkat pysyvät
gdelleenkin kurjina, ellei tehokkaan
järjestämisen kautta pystytä heidän
asemaansa korjaamaan. Kun he joutuvat
työskentelemään erittäin kurjissa
olosuhteissa ja kun heidän
keskuudessaan vallitsee eri maiden
pohjakerrosten joko enemmän tai vähemmän
selvät luokkakäsltteet ja vaistot,
joita aina elvytetään maahan aina
virtaavan uuden siirtolaisaiheksen
kautta, niin on selvää, että he tulevat
muodostamaan tämän maan vallankumouksellisen
työväestön selkärangan
ja voiman, kunhan vaan onnistutaan
sen järjestämisessä. Tässä
työssä on Canadan kommunistipuolueella
erittäin tärkeä tehtävä,minkä
onnelliseen toteuttamiseen sen tulisi
kaikin voimin ja tarkoin harkitun
suunnitelman mukaan pyrkiä. Vaikka
siinä onkin lukuisia vaikeuksia,
SIvnS
99
Suomalaisten huvilaiva
taas
SUORAAN HELSINGIN SATAMAAN
lähtee
New Yorkista, toukokuun 29 p. 1929
• • . • • • -
, • • . . ja .
BOSTONISTA, TOUKOKUUN 30 P:NÄ, 1929
Matka tehdään taas kauniin
KIELIN KANAVAN KAUTTA
HuTimatkailijat caavat tilaisuuden katsella mielenkiintoisia Saksan
maisemia istuessaan höyrylaivan mukavilla kansituoleilla.
SUURI KEVÄTHUVIMATKUE
Maailman nopein, linjjalaiva
M A U R E T A N I A
lähtee New Yorkista
Toukokuun 1 p:nä 1929
Cunard Linjan .puolesta tulee. New Yorkin konttorissa toimiva
suomalainen edustaja, Mr. A . SANDER, tätä huvimatkuetta ohjaamaan.
Hänen tehtävänsä on valvoa maanmiestensä etuja ja
mukavuutta Mauretanialla, samoin myöskin matkalla Englannin
läpi sekä suomaräisella laivalla HuUista Helsinkiin. Tilaisuus
.maksutta katsella Lontoon nähtävyyksiä.
Turkisnahkoja halutaan träppärit 1
I.ilkettik££ CurlcIsnalikaaBe meille
A. LAFRANCE
8 Durliara S». — Sodbory. Ont. — Mackey - r V r n i m k i s i i I
Saatte päivän korkeimmat hinnat. Maksu paluupostissa. R- <
damme turkiksenne erillään j a kirjoitamme tai sähkötämme hiaMoi ^
f halutessa. ««««
Pukelia 242 .
~ . — . .
Lähempiä tietoja varten kääntykää paikallis-asiamiehemme
puoleen tai
CUNARD LINE
20 Hospital St. Montreal, Que.
Rikas pmanien veri
pitää teidät
iämpimänä ja terveenä
talvella
- K - K - K -K
Nuöd-Tone
puhdistaa ja rikastuttaa
verenne
L i t i i aen klerrosvolnu», taottaa hyvin,
puhtaan ja voimakkaan raran,
miki plt&l teidät hyvin tarraani
ia limpimftni täiTalla.
HINNAT
OVAT
SAMAT
KUIN
ENNENKIN
$1.
I. S. SALO
työti h a U i m n u I U . S a n i n a t t*
•f n limantlrja, Leiloja T-m. k a b n ja h^ca.
tavaraa.
J * ^ / 192 S. Alcoma Stecct.
Port Arthur . Pah. N . 1S3B
FINNISH BAKERY
Box 39 SchnmadMr, (kai.
Korppu- ja leipä-tilankael
peaan ja huolellisesti taytetSia.
(TTL
VICTOR PERNUN
Vuokra-autoasema
Cedar St. 73 • Pohdin 2330
Sudbury, Ont.
Valkeapiiä & Niemen kanpiaa
vieressä ((K-L
YKSINÄISET
Jos kaipaatte ystävää tihitkaa
Lemmen Sanomat, paras sooaoalai-ncn
haimailmoituslehti. Maksaa 60
centtia v.k., yksityisnamerok 10 c
Lemmen Sanomat, Taim,
R. L, Box ISd.
Ironwood. Mich.
F. A. RICARD
r.Jku' Ja Vihifilshai
RAUTATAVARAKAUPPA
Ela St.. Sndhw7»
Kaikki kansalaiset
mukaan!
Amerikan Suomalaisten Yleinen
Osote-kirja
ilmestyy tämän vuoden kuluessa.
Kenenkään nimi, osoite, puhelin, tai
syntymäpaikka ei saisi jäädä pois
tästä kirjasta. Lähettäkää siis heti
omanne ja perheenne sekä ystäväin-ne
liike y.m. nimet ja osoitteet.
Kaikki nämä painetaan vapaas-j.
Tiedustelukirjeet vastataan 4c postimerkin
myötä seurates^ja. .Seurojen
ja liikemiesten apu olisi toivottava.
Nimikeräyslista lähetetään pyydettäessä.
,
U. S. FINNISH DIRECTORY.
Bx M.. Lake Bluff, III.
H. WICKSTRÖMIN
RXATALILIIKE
22 Monk St., Box 1168, Sudbury.
Silitys ja puhdistustyö tehdään buo>
lella. Puhelin 1871.
ERVI KARI
suomalainen oppiarvonsa suorittanut
myyjä on valmis teitä palvelemaan.
The Sudbury Drug Go.,
Llmitea.
Comer Elm and Lisfar Street
SUDBURY. ONT.
LABERGE LUMBER
COMPANY
Täydellinen varasto
rakennustarpeita
Dr. F. C. Fraser
HAMMASLAXKÄRI
Johnson Block
Vastapäätä Cochranen rauta-kaupp£^|
l
Phonel57
SUDBURY. ONTARIO
HUOH.I Suomalainen konttorl-tyt
«.
HYVIX KALUSTETTUIA
HUONEITA
miehille, naisille j a pmAuSOn
saatavana
Hilda Nurmella
279 Simcoe St., Toronto^ O i ^
Kenkäin korjausta otetaan
samassa paiki
J. LeMelän RUOKAIA
Station St. - Sudlmry, Osrt-
SUOSITELLAAN
Iluom. Entinen Urho PiUajsn
restaurantti.
Vastp. C. P. R :n asemaa
J. N .DESMARAIS
Asianajaja liakimics —
notarfv
McKEY BUILDING.
Sudbury, Onf.
A. Foumier Ltd
gollinenldn merMtys, mto^on . - - ^ kuitenkaan ole voittajan
sutä huolimatta^^selvllte,^ e r t a j a r - ^ kun työhön ryhdytään jär-lk3oii
sikseymntuyficssilelset.a an, "e^trtar on' vväahxiecm män
Stäytyminen on erittäin tarkea ke^c
i S ^ t e e ^ "Ra^^tateuien kujilla ja muilla käppatyölaisilla
on ItlLätön oikeus järjestäy^ytni;
S n . se on lisäksi välttämätontakm^
Wa järjestäytyminen on amoa tehokas
keino siinä suhteessa. .
?ästä johtuu mieleen, et^ o h n t ^
oeellista luoda erikoinen kamppatyo- gStä järjestö tai kehittää Canada.»
™SSaratyöläisten teollisuusliitto sel-
S T ^ P d e n vuoksi «m liiettävä
^ m a i n i t t u järjestö on jö tätä ny-jestelmäUisesti
ja voimakkain ottein.
iidellä selostettu kirja maksaa vaivan
lukea. Siinä on yhtä ja toista
mielenkiintoista; vaikkapa lukija biisi
kulkutyöläinen. kuten tämän kir-joittajikin.
Mutta varsinaisesta kulku-
jaikämppätyöläisen asemasta häilyneellä
työläiselle on siinä vielä e-nemmäi
kiinnostavaa ja silmiä avaavaa.
mM saattaa antaa aihetta joh-topäätös^
n tekemiseen.
Hannes Sula.
Munuaiset puhdistavat verta.
Kun ne eivät /toimi kasaantuu
myrkytys, josta reumatismi, scia-tica,
Jannetauti sekä muut taudit
ovat seurauksena.. Gin PiJlsit antavat
pysyväisen ^vun saattamalla
munuiset täsmälliseen toimintaan.
m
Elm St., Sudbury, Ont,
KIINTEIMISTÖLAINOJA
HENKI., PALO-, TAPATURMA-,
AUTO- J A A K K U N A L A S I -
VAKUUTUKSIA
Arthur Lahti; suomal. liikeapulainen.
ritervenayKsia
Vapauden Vappunumeroon
Vapauden vappunumero ilmestyy taas tänä vuotena hiukan eniu^
Vappua. Saadaksenne onnitteluilmotuksenne tuohon nomeroon, yi*t^inn*i
ne heti Vapauden asiamiehelle taikka lähettäkää tulemaan soonum VU"
pauteen.
Tervehdyksien hinta on 25c nimeltä ja osottcelta. Koko perineen
nimen ja osotteen saa samalla hinnalla. Jos haluatte hiukan isominai*
ilmotukseu^iin lähettäkää rahaa enemmän ja ilmotus julkaistaan i^n
suurena kuin raha edellyttää.
Asiamiehille annetaan tavallinen asiamiespalkkicr.
Älkää ottako tälle listalle mitään muita pait&e Vapauteen aijottoia
ilmotuksia.
Osöttakaa kirjevaihto nimellä VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont.
KERÄÄJÄN NIMI
OSOTE
Paikkakunta
.NIMI
VATSAKIVUT
HÄVIÄVÄT
kua l i i y i i t t e "Gitulc No, O " , v . i l t l u olrtl-: jo
aikoja *itt«n Ukjnnut . työmätta niifliruokiann?.
Tuhjinnf-t f-utopilAttrt liäkirit käj-ttäiäC ."Gx.tr^c
4 1 " ifamceiU.ilU tuloksilla. V a i k l u kaikista
:oi»j»ia liikkeittä ei o i r ollut apua, kt/kcilkaa nyi
" C a i J f i c .N'o. 4 1 " — T Ä . N A A V — ja huomenna jo
«aatle tjinii mitä haluatte ja miUoinkji halaatte.
£i ole vaarjliiata elitni>tolJr.. Jon ei rohdotJcaap.
piaallaone ole »itä -raraitotu. kir j o i t u k a a luo-raao
Phyaiciao» Labofatorjr (A—6 0 ; , Box <(93,
PiltAhargb, Pa.- A l k a a ollako aijaiaaineila* ne Toi*
•irat teitä tahin{aittaa. Sisnri UatikoUiDen. >3e.
Ben koukaufJen a j a l u i . 3 laaiikkaa fceitää
6 kuukaulta tlOM. Ei ote tämän lääkkeen rer.
U i a u — olette 3ime:>«äooe («n caultiraiteo '.alok*
lOO
JALKAA LAPAMATOJA
enemminkin tulee usein Alve-Satsin
nautittua
A r r o l i a ApUsitlikarl: Nöyrimmät Ulfc/kw-t KII-ti
laiiamatoIiiiikk«'xtii jonka inirjii IIIHKIO. S I M
f t l u b b n y t r a m l n " 0 0 j a t k a n , m u t t a jll IM» J a l k
a a r.trmaiftl ja nyt jrjUn n i l n k ' j l n tolixro ' E i t e s.
Sf JiJtlktcft t« kl '.«litiiT.TnHa, iiUn «yclämi-IiUrtrtl
kiitojllnc-n I'llrxi Kalt<r Miiki, Au; , ' D»ta, Htmt.
A I . V K - . S A T S I : A p t e e k k a r i I J j ; n ' I l l n M l t r h x rn
k/-kKlnt5, K A K K I . V K K r i T A l . N K N V O I M A . TSmS
l i i i i k c t.ipjiaa varmaxti Ju;>.irna<]ot Ja l u i l k k i vat-
»anya ol(;Tat maijot. - - Matojen yl<-l»*t ttrnto-m'
T k i t ovat »^•tira2Tat;Ä/ii3nt»-Itä rlanaa s i i a ,.
n i a o t t i i v a i x t a kinua Tat«iR.sa, kova raokatialu.
k u i n rrij-Cskln njokalialun j/uuf", vatxan t3ytp-
!i3If}-j-i!, r,i:t<iniii:nl!i'n . t a i t a l i / u i u c s ok»^Bta-maan.
» I D I B ' ! r'-i)l:aat nilm!''n a l l i f , . p a l n o o vä-hf-
ntymliirn j : i < (i:iiiil<-Ily»tävl:l t a n t f i t a y a t M f K i .
MoDi-t kirhivi-t tiJtii yl<l«^>fl t u l o k w n a sopimat-toriia?
i)a rnoluiJilrjCKt'IrniiKtii Ja hioni Joka on
salra.i <ii;ii löyilS mitiiiiii I j c o J - n n u i t a t a v a l U d l x ta
läiikkdstä t u f k i l U f n , rarma»l! k i i r nU maitoista,
vaikk<i jjiltä o i ' ! u.lkynytkiiäK tar»-ftta t«-U<U*i!ä.
— TSmä I . A P A M A T O I . X X K K o n t u l l u t t u n -
c.-tuU">r:3l:K; Ja f>nwltulmtnakKl kuin rolkSän
nmo Mjfiiiiatai»t< n myyroU Ja v a l m l x t a r o a lapa-
Kiatr/läilke A i i x r i t - r n x s a.
LIONELUN ALVE-8AT8I
( K a k x l n k f - i t a l c o voima) — IJii>k<> TOldaan n a a t'
tla ilman lääkkf<rn makuna tnntJMnatta. ~
Lähetetään postlmaksulneen ^\JSO bJnnaila.
täydelliset ohjeet mukana.
— U g n d l t n Apt»*kkl «m r u n r f n—
* —Suom. ApU-«-kkl y i K l y s T a U o l B s s —.
P. A. LiaNELL C O . Supertofi^ Wl».
• • • • • » • « » • • • • • • • • * « > « * * * * s * * * 4 * * • v * # « * s « * s •
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 6, 1929 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1929-04-06 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus290406 |
Description
| Title | 1929-04-06-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
No. 82 — 1929
AHAA
S U O M E E N
Knrssi Snomen Markkaa
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
40c lähetyksistä alle ?20.00. 60c lä-hetyksistä
$20.00—$49.99, 80c lähetyksistä
$50.00—$79.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
25c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
Sahkösanomalahetyluista ovat lä-hetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Suomen rahaa ostetaan. Kurssi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY, Ont.
(' Laiva pilettejä myydään.
Tiedustakaa pilettiasioita.
Ensimäisen asianpuoleen, ikävä kyllä,
on vastattava, kielteisesti. Emme
tahdo välttää, ettei jo löydy öuurta
määrää poikkeuksia, mutta paljon
korjaamisen varaa olisi. Alexander
DumasUt ja Cherlok Holmesit y.m.
roskan kurjoittajat ovat vielä työläis-tyttöjen
ja .poikien keskuudessa kovin'
muodissa, Ja sitäpaitsi, mikäli
kunnollistakin ka^okirjallisuutta luetaan,
ahmitaan uJsein vain ulkonaiset
tapahtumat, kirjan juoni, edes muistamatta,
että kirjailija on tahtonut teoksessaan
tuoda esille joitakin ajatiik-sia,
esittää tapahtumain ja hei:Jlilöit-tensä
sieluelämän kuvauksilla nautittavia
ja hyödyllisiä elämänarvoja.
Tällaisesta kaunokirjallisuuden lukemisesta
voi .aivan empimättä sanoa,
että se on hyödytöntä, vieVi usein
vahingollista: hermoja sairaalloisesti ärsyttävää
ajan hukkaa. Ja sellaiseen
meillä ei todellakaan ole varaa. Mutta
miksi kuitenkin tällä tavalla aikaa k u .
lutetaan? Ehkä useimmin siksi, että
lähdetään väärältä perustalta: luetaankin
vain ajan kuluttamiseksi A -
jan kuluttamiseksi! — silloin, kun
meillä ei tahdo olla aikaa hyödyllisiin
ja välttämättömiinkään tehtäviin! No,
menettelyä voisi. puolustaa sillä, että
ihminen tarvitsee kieltämättä lepoa.
Niin tarvitseekin, mutta, kuten jo e-dellä
viittasimme, jännitysromaanien
ahmija ei saa edes todellista lepoa.
Asian laita muuttuu päinvastaiseksi,
kun lukeminen' tapahtuu oikeaUa ta.
valla.
Väite voisi tuntua kummalliselta:
koska jännitysromaanien, tai hyvien-kin
romaanien pintapuolinen ahmiminen
ei ole oikealla tavalla tapahtuvaa
lukemista, niin kaunokirjallisuu.
denkin lukemisen täytyisi olla tavallaan
tutkimista, kirjaUijart esittämäin
kuvausten, siis ajatusten, ytimeen pyrkimistä
— mutta kuinka tällainen l u keminen
voisi tuottaa lepoa? Koetta,
kaamme tarkastaa kysymystä hyvin
lyhyestL Jos istutte lämpimänä kesäiltana
järven rannalla kauniin i l taruskon
vihreitä metsikköjä purppu-roidessa
ja tyvenenä päilyvää järven
pintaa kullatessa, niin, jos te pyritte
tuohon kauniiseen iUniöön koko olemuksellanne
uppoutumaan, tarkastelette
sitä haltioituneen kiinteästi, te
nautitte ja virkistytte siltä paljon e.
neimmäri kuin siinä tapauksessa, että
antaisitte sitä siUnäinne hyväillä
vain ohimennen, siirtyisitte heti johonkin
toiseen ilmiöön, ja taas yhtä
nopean levottomasti sitä seuraavaan.
. Vaikutus el muiitu vaikka ottaisimme
jonkun muunkin ilmiön, vaikkapa mer
ta lakkapäihin vyöryttelevän ja jsuit-ten
latvoja leiklteUen taivuttelevan
myrskyn. — Samoin .EäimbkirjälBsiit-ta
lukiessamme: mitä syvemmälle pyrimme
koko sielullamme uppoutumaan
kuviin ja ajatuksiin, joita kirjailija
vyöryttelee silmälmme eteen, sitä
suurempi ja viihdyttävämpi on l u kemisemme
tuoma nautinto. "
Tällainen lukeminen on omiaan, sen
tuoman nautinnon ja viihdyttävän levon
lisäksi, avartamaan, monipuolistamaan
elämän ilmiöitten tajuamistamme,
sjrventämään, jalostaroaan
tunncelämäämme —r siis kehittämään
sieluelämämme niitä puolia, joilla
luokkataistelun kannaltakin on suuri
merkityksenpä: laajakatseinen, sy\'ästi
tunteva yksilö on työväenluokalle paljon
arvokkaampi kuin pintapuolinen.,
hermostunutta kiihkoa väreilevä huh-kija.
Siis: lukekaamme edelleenkin, vieläpä
entistä enemmän, kaunokirjallisuutta,
mutta parhaimpien kirjailijain
parhaimpia tuotteita (kehittyneempien
tovereittemme neuvo on arvokas
kaunokirjallisuutta valitessamme) ja
niin, että pyrimme koko blemuksel.
lamme uppoutumaan luettavamme syvimpään
olemukseen, sen pohjimmaiseen
ajatiissisältöön. Jos voimme vielä
täyttää erään ehdon, joka on kaunokirjallisuuden
niinkuin- muunkin
lukemisessa arvokas: vaihtaa tovereittemme
kan=sa mielipiteitä lukemamme
johdosta — lUin kaunokirjallisuuden
lukeminen kohtuulliseen määrään on
toimintaa, jota ei tarvitse milloinkaan
katua.
Lauantaina, huhtik. 6 ptnä — Sat, April 6
Suomen
Pääkonsulivirasto
koko Canadaa varten suorittaa kaikkia
maan \-iralliselle edustukselle
kuuluvia tehtäviä, antaa ""passeja
matkustusta varten kotimaahan tai
muualle, vah\istaa asiakirjoja, käännöksiä
y.m., selvittää perintö, ja
muita Suomen kansalaisiin kohdis.
tuvia asioita.
Osoite:
Consulate General of Finland.
Room 918 ;
1410 Stanley Street, Montreal.
(Corner St. Catharine and StanleyX
AKSELI RAUANHEIMO,
pääkonsuli.
Lisäksi on Suomella edustajina
Canadassa: Konsuli Erick J . Korte,
Port Arthur, Ont. — Adiel Saarimäki,,
319 Bay St., Toronto, Ont. —
H. P. Albert Hermanson, 479 Main
St.. Winnipegr, Man. — Thomas
Franssi, Box L., Copper Cliff, Ont
Charles E. Magnusson 54 Dock St.,
Saint John, N. B.
K I I T O S
TYÖVÄEN URHEILU I
Saksan työväen urheiluliike
määrin kolmetuhatta suurta kämppä-työmaata
on käynnissä kaikkialla maas
sa. Vaikka täsmällistä kämppä- ja k u l -
kiityöläisten i^|Lärä on vaikea määrätä,
niin sanoo Bradwin ainakin
200,000 työläistä työskentelevän vuosittain
kämppätyömailla, joiden laatu
saattaa vaihdella metsä- ja kaivos.
tj;önjalsta rautatierakennuksiin, kanavien
ja vesivoimalaitosten ftikentaml-seen
yjn.s. ,
Työnvälitystölmesfa sanoo kirjottaja
myöskin tuomitsevat sanansa. Vaikkakin
hän moittU ainoastaan yksltyl-
- siä työnväUttäjiä, min ovat myöskin
• "Uuksen työnvälitystoimistot työ-
">|:uja vastaan ja työnantajien
hauiv -.^ ''sta. Työ- ja palkkasuh.
Iäisten et. ^voikat kuvataan työn-etujen
puoic._ ""--.tnisesti väärin,
teet-ynnä muut _ n^nUrJ
väUttäjlen taholta t i t— - .-^
Viime vuosisadan viimeisellä kolmanneksella
syntyi ja eli sosialismi
Saksassa voimakasta nousukautta. Se
eli myöskin ankaran taistelun aikakautta.
Bismackin, joka niihin aikoi,
hin näytteli Saksassa Mussolinia, kuuluisat
klristyslait työväexiliikettä vastaan
oli uhrautuvan ja suuria kärsimyksiä
vaatineen taistelun kautta
murrettu. Sosialistinen liike levisi vastustamattomasti
temmaten mukaansa
miljoonat ihmiset ja tunkeutui mhi-mllUsen
elämän kaikille aloille kiinnitti
huomionsa myöskin urheiluelämään.
Saksalaiset työväenjohtajat huomasivat
noihin aikoi^iin, viime vuosisadan
lopulla, sen vaaran, mikä uhkasi
porvarillisten urheilujärjestöjen taholta
työväenluokan nuorisoa. Ja työväenliike
aloitti päättävän "taistelun
nuorisosta". Se ei tyytynyt tnurtamaän
vanhoja käsitteitä ja ennakkoluuloja
ainoastaan henkisen työn rintamalla,
vaan tunkeutui päättävästi myöskin
fyysillisen kulttuurin työkentille.
Luokkataisteluoppi vietiin itse voimistelusaleihin
ja .urheilukentille.
Oma työväen urheilujärjestö perustetaan
Mutta taistelu porvarillisia urheilu-järjestöjä,
jotka olivat muodostettu
suursaksalaisuuden ja "kaiserismin"
Uetsontaetapeiksi, vastaan ei yksin
riittänyt. Oli perustettava järjestöjä,
jotka keräsivät työläisnuoret ja porvarien
monenlaisista ja -nimisistä
järjestöistä pois jääneet työläisainek-set
riveihinsä. Ja tällainen järjestö
perustettiinkin jö niin varhain kuin
1893, jolloin "Arb. Turn und Sport"-
nlmlnen, kokomaata käsittävä liitto
syntyi ja alkoi vaikutustyönsä. Jo
vuotta aikaisemmin, eli 1892, oli Bran-denbiirgissa
perustettu työväen \xr-heilullitto,
joka kuitenkin, urheilulUk.
keen laajetessa ja jakaantuessa eri a -
loille yhtyi muihin lUttoihln.
Huomattava on, iettä saksalainen
työläisurheUu järjestettynäkin toimintana
on paljon vanhempaa. Yksityisiä
seuroja, joiden jäsenistö oli e-nemmän
taikka vähemmän luokka-taisteluhenkistä,
oli perustettu ja toi.
minut jo paljon aikaisemmin, Mutta
yllämainittuina: vuosina se vasta, ko-
Jto yältakuntaÄ .Eittävien liittojen
Laiisumme sydämelliset kiitokset
kaikille niille ystäville, jotka yllättäen
saavuitte luoksemme 20-yuoti-sena
yhdessä olomme muistopäivänä.
Sekä kiitokset lahjoista, kukista sekä
tarjoilusta.
Toverillinen käyntinne pysyy aina
muistossamme.
Toveruudella
Emmi ja Wnho Säilä.
Torontossa, huhtik. 3 p. 1929.
perustamisen jälkeen ja johdosta, kerääntyi
yhteen ja kiteytyi osaksi työväenliikettä.
Lii!ikeen järjestörakenne
Työläisurheilun itsenäistymisen jälkeen
alkoi sen tavattoman voimakas
kasvun aika. Kautta maan syntyi seuroja
yksi toistansa suurempia .Jäse.
nistöä ei innostanut ainoastaan ruumiillisen
kuntoisuuden' edistämlshar-hastuk*
et, vaah myöskin, jopa toisilla
paikoin pääaslalllsestlkln, sen yhteiskunnallinen
luonne ja merkitys. Kymmenet,
jopa sadattiihannetkin työväenluokan
nuoret vedettiin mukaan
tähän työhön. Elettiin valtaisan nou.
sun aikaa.
Mutta jäsenistö ei ollut kaikki samanlaisilla
harrastuksilla ja samoihin
urheilulajeihin Innostunutta. Tästä
syntyi, seurojen kasvaessa, hankaluutta
ja johti se lopulta erikoisseurojen
ja, mikä erottaa saksalaisen liikkeen
esim,, suomalaisesta", myöskin erikois-lilttojen
perustamiseen. Kuten tiedämme,
on Suomessa vaan yksi liitto^
joka kerää suojaansa kaikki erikoisseurat.
Saksassa sensijaan on syntynyt
runsaasti erikoisliittojakin niin, että
tällä hetkellä toimii esim. Työväen
Atleettiliitto, Työväen Polkupyöräliit-to,
Turisti (matkailu)-liitto. Luonnon
ystäväin liitto, Ampuja liitto ja onpa
sellaisetkin liitot kuin Työväen Shak-kiliitto
ja Työväen Samarilttiyhdistys
jonka tehtävänä pn kehittää ja opastaa
toimintaa loukkaantuneiden ja
ensiapua tarvitsevien tapaturmauhrien
hyväksi.
Aivan erillisinä eivät nämä liitot
kuitenkaan toimi. Niiden kaikkien yhdyssiteenä
on koko valtakuntaa käsittävä
hallinto, joka huolehtii liittojen
välisestä yhteistoiminnasta.
Omituisuutena mainittakoon Ampu.
jäin liitto, jossa jokainen alaosaston
jäsen voi omistaa plenlkallberlset pyssyt,
suurempien aseiden kuuluessa,
lain pakottamana yhdistyksille.
Seurat ja piirit keräävät verot l i i toille,
jotka taas vuorostaan suorittavat
maksut keskusliitolle. Valtio ja
Berliinin kunta avustavat Keskushallintoa
summilla, jotka vaihtelevat eri
vuosina. Viime aikoina on apuraha
ollut valtiolta n. 60—70,000 Saksan
markkaa.
_ (Jatk.)
l!-Jri925- 2 6 oU Ontariossa ja Quö-mainitseminen
täytynee
seen.t otEemammaet tka,u iettetan klaa^rj ottoja j ^ ^ u:
Traii---^;
hankausta (rettelöltä) kun pitävät
työssään englanninkieltä puhumattomia
työläisiä. Heitä on helpompi käsitellä."
Kieltä taitamattomat työläiset muodostavat
kulku, ja tilapäistyöläisten
valtavan enemmistön. 6itä henkeä
Jolla . he suhtautuvat epäkohtiin ja-pyrkivät
parenaplln plo$uhteisiin kuvaa
se vaellus, joka tapahtuu työmaasta
toiseen. Sen sijaan, että he yhteisesti
esittäisivät vaatimuksia työnantajalle,
p3?rkivät he yksilöllisen
"kuittaamlseen" ja paremman työmaan
etsimisen kautta parantamaian
olosuhteitaan. Niinpä Bradwin ker^
too, että "extragängiifia" saattaa koi.
messa kuukaudessa olla 160 miestä.,
vaikka sen tavallinen pääluku on 2,T
miestä kerrallaan. Eräässä isommassa
.-unahlaisessa työkimnässa, minkä
i oli aUe 200 mi^tä. kävi viisi
kestäneen sesongin aikana
miestä.
kaikkiaan ItSt^.-^-^^-^fc^esittää epäkch-
Valkkakin B r a o * . . ; ; ^ ^ ^ parantami-tien
j a työläisten a s e ^ ^ ^ ^ ^ j^
seksi usfeita tomienpiteit^TV
toisarvoinen. JOP^ ^^^f^f^^N^iiä-
1 LÖJr^J** lt' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-04-06-03
