Vapaus, October 11, 1923

              — ^
ifi8'2 Tomimm^ lokaknim 11 p. — Thm Oct, IL
Itodan «aomalaiaen tsöväettön öänenkannflttaja, flmes-
IJT RDdbarpwa. Ont. joka tiistai, toratai )a laoanta».
V A P A U S
(Liberty) • ^ _ .
t&fi onl7 orgaa of Finnish WOTkcra fa CM*'^5'„^n^
jb&ed in SadbST. Oat, every Toesday, Thursday and
»Batorday.
AdFertiBJng rates 40c per «of. incb. M.niroum cnarge
•go» single insertlon 75c. piBConnt on
Sent. The Vapaua is the best advertising medmtn among
ftliP Finnish People in Canada.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
X^me St., Puhelin 1038. Postiosote:
ftox «9. - ' •• Sudbury, Ont
Jos ette milloin tahansa saa vastausta enslmaiseec
felyjeeseenne. kirjottakaa uudelleen lukkcehoitajan per-
BOOnalllseUa nimel'ä.
J. V. ITAMNASTO. Liikkenboitaja.
Canadaan^yksrvk.. f4.00, puoli vk. $?.26, kolme kk.
Yhd^ymitoihin ja Suomeen, yksi vk. «5.50, puoli vk.
0S.OO Ja kolme kk. $1.76. ^ . , ,«,,„.,3^a8«
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ej tulla läbettämään,
oaitsi asiatniesten joillg r'n takaukset.
* nraotöshinta kerran julaistuista ilmotuhsisU 40c.
ealstatnumalta. Suurista i motuksista seka ilioptukpistn,
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan^ tuntuva
»Jennns. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisäS
Maiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c,
terta. $1.00 kolmekerha; avioernilmotukset $2.00 kerta.
33-00 ikaksikertaa; syi.tymällmotukset. 81.00 kerta; ha­lutaan
tieto- ja o.-ioteilmotukset SOc. kerta, $1.00 kolme-kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mn-laisuus
pyrkiä jnäaräavään asemaan maailman valtojen
joukossa. Ranska haluaa katsoa £en, «ttä se ei joudu
tässä sodassa huonommalle puolelle. Ranskan sotami­nisteri
onkin-sanonut:. «Ranska on väsynyt olemaan
taisfelukenttänä.» Tämä merkitsee sitä, että Ranska
haluaa olla sinä maana, joka antaa ensimäisen iskun
ja joka ryntää «vihollisen:» alueelle.
Ranskan työväki on.katsonut mykkänä tätä varus­telua.
JKansa on äskeisen sodan iskuista niin herpaan­tuneena,
että se ei kykene luomaan katsettaan eteen­päin.
Joissakin kytee vielä «isänmaallisuuden» - tunne
ja se vaatii varustautumaan uusien sotien varalle. Mut­ta
hiljalleen aukenevat silmät ja kun uudet sotator­vet
alkavat soida, niin ehkä silloin Ranskan työväki
herää todellisuuteen, että kansa havaitsee isänmaalli­suuden
johtavan vain koulemaan.
Reeistered at the Post Office Department, Ottawa, as
Mcond class matter. / • !•••••• •• • -
Opistoista sotakouluja
Kapitalistisen yhteiskuntajä'rjeslelmän liittolainen
militarismi ajaa tarkotusperiään monella eri tavalla.
Niinpä Londonista, Ontariosta kerrotaan, että tunne­tussa
Western yliopistossa on otettu käytäntöön sotilas-harjötus,
johon oppilaiden on olettava osaa opiskelun­sa
ensimäisenä kahtena vuotena. Asiaa koskevassa yli­opiston
asetuksessa on kyllä kohta, jonka mukaan nii­den
oppilaiden, jotka omantuntonsa perusteella vas­tustavat
sotapalvelusta, ei tarvitse käydä harjotuksissa,
mutta niiden on kuitenkin käytävä sotilasluennoilla ja
niille annetaan siitä Canadan miliisin luutnantin to­distus.
^ . Westernin yliopiston tapaus on sangen kuvaava.
Kun pakollinen Sotapalvelus; ei ole ottanut menestyäk­seen
yleisenä sääntönä, on' yliopiston sotilaämielinen
johto ryhtynyt toteuttamaan sitä varsinaisen hallitus-laitoksen
ulkopuolella. Y/dsillä varoilla ylläpidettävä
koululaitos on ilman <mviuta muutettu sotakouluksi,
jossa vakituisen ohjelman perusteella kasvatetaan up­seereita
Capadan jä. Britannian armeijaan. Canadaa
on aina silloin tällöin yritetty kuvata sotaa vihaavaksi
maaksi, mdtta Westem yliopiston esimerkki'toteaa,
että' militaristiset voimat; ovat täällä voimakkaammassa
toiminnassa kujn mitä päältä päin saatetaan havaita-
^kaan. - '
* Kunr muistamme, että Western yliopisto saa vaki­tuista
avustusta myöskin hallitukselta, 'niin I joutuvat
hallituksen suhteet opiston uuden ohjelman kanssa
omituiseen asemaan;' Näistä suhteista ei vältlämättö-mästi
tarvitse odottaaf^sensatsionipaljastuksia. Riittää jo
kun toteanmiese^ myötämielisyyden, millä^^^^^^^
virkailijat ,koko porvarillinen'maailma katselee mi-litarisftiin
rohkeita askeldta Canada^a. ..,),^
Verta jäitoova maa
Salaisen diplomatian töitä
Kreikan ja Italian välinen selkkaus on nyt saatu
virallisesti ratkaistuksi, kun Italia on suostunut pois­tamaan
sotajoukkonsa Korfusta sillä ehdolla, että se
saa hyvitystä 50,000,000 kultaliiraa. Tämä sopimus
kätkee kuitenkin itseensä tekijöitä, jotka eivät anna mi­tään
takeita uusien rettelöiden puhkeamisesta. • Liitto
maiden lähettiläät yhteisessä konferenssissaan antoiva
määräyksen sen 50,000,000 takavarikoimisesta ja Ita­lialle
luovuttamisesta hyvitykseksi, joka Kreikalla oli
sijotettuna Syeitsin pankissa. Millä perusteella impe
rialistien lähettiläät päättivät tuon kaappauksen toi
mittaa ja hyvittää Mussolinin halliusta näin suurella
summalla? Se tiedetään vain imperialististen valtain
diplomaattien salaisimmissa sokkeloissa.' Kansainväli
sissä avustustoimissa huomatubi tullut tri Nansen vaati
tästä selostusta, mutta hänen vaatimuksensa syrjäytet­tiin
muka asiaan kuulumattomana. Ja kuitenkin lähet­tiläät
ovat tehneet päätöbensä määrättyä tarkotuspe
rää silmällä pitäen, jossa ei suinkaan ole ollut lopul­lisena
tekijänä vain Italian agenttien murhain hyvit­täminen.
Mussolinin kerrotaan luovuttaeen kyseessä
jolevasta summasta 10,000,000 liiraa armenialaiseen ja
kreikkalaiseen pakolaisrahastöoi). muka osotuksebi Ita­lian
surusta Korfussa toimeenpanemansa verilöylyn
johdosta. Koko imperialistinen diplomaattikoneisto
on nyt koettanut peitellen ja omia salaisia^ tarkotuspe­riään
ajaen paikata Korfun törkeän näytöben, mutta
tällaiset ratkaisut parhaimmassakin tapauksessa kät­kevät
itsessään vaan< uusia kansainvälisten selkkausten
aiheita.
.r
' .Muistamme, että maailman spdan aikana oli Rans­ka
ensimäisläjulistariiassa tuomiota sotavarusteluille
ja militarismille,: jolle piti annettamah lopullinen isku
Saksan keisarismin kukistamisella. Mutta ajattelevissa
piireissä saatettiin jo sillom' vainuta ja jopa selvästi
nähdäkin ranskalaisten politiikkojen agitatsionin ont­tous
ja kataluus. Nyt seisoo Ranska sodanaikaisen
Ranskan kataluuden suurimpana todistajana.
Tämä maa on sodan jälkeiset vuodet uhrannut koko
energiansa sotavarusteluijen laajentamiseen. Sen mili­tarismi
henkensä ja käytännöllisten toimiensa puolesta
saattaa j o ^saksalaistenkin militarismin varj oon. Halli*
tuksen sotilasviranomaisten suunnitelmien mukaan tul­laan
Ranskan 660,000 rtiiestä käsittävä armeija jär­jestämään
uudelle kannalle- äskeisen sodan antamien
opetusten perusteella. Varsinkin ilmailuun kiinnite­tään
entistä suurempi huomio. Myrkkykaasujen levit­tämisessä
on lentokoneiden oivallisuus tunnettu. Rans­ka
orikin kaikessa hiljaisuudessa luonut itselleen voi­makkaammin
ilmalaivaston kuin mikään maa. Sen
-ilmavoimat tulevat käsittämään 132 taistelueskaaderia,
75 tähystelyeskaaderia ja S4 tilapäiseskaaderia. Näi-
• tä lentokeneila' käyttämään tarvitaan 33;000 lentäjää.
Ybistään hallituksen laivastomenoarvio käsittää
1,000,000,000 frangia. Ranskan laivastosta ei olekaan
tähän saakka paljon puhuttu, mutta nyt aikoa Rans­ka
turvata asemansa myös merellä. Ensi töiksi tul­laan
rakentamaan neljä uutta 2,400 tonnin vedenalaista
venettä.: Nämä neljä maailman suurinta Vedenalaista
tulevat maksamaan 300,000,000 frangia. Siihen löytyy
kyllä rahoja, vaikka äskeisen sodan synnyttämät raaja­rikot,
lesket ja orvot ovat nälissään. Lisaksi tullaan
rakentamaan kolmdcymmentä 1,000 tonnin "vedenalais­ta
venettä ja kunkin laivan rakentaminen nielee 15,-
000,000 frangia* Tässä.ei ole vielä kylliksi. Pienempiä
vedenalaisia tullaan rakentamaan vielä niin että kuka
määrän tietänee. Entisestään on ranskalaisilla käytet­tävänään
50 vedenalaista.
Onko siis ihme,.ellei Ranskan vakuutteluja «rau-hanpyrkimybestään
» oteta täydestä, Minkälainen ön
sitten Saksasta käsin ulikaava vaara, jota vastaan Rans­ka
inukajlseään turvaa? Saksan .armeija tällä kertaa
käsittää; vain 100,000 , miestä.; Kpikin,; paikoin ei ole
edes poliisijoukkoja. Saksan entiset liittolaiset ovat
samanlaisessa asemassa; Itävallassa on armeijaa tuskin
toimeksikaan.
Rans)ca on nalinyt ajan tiilleen, jolloin sillä on ti-
Uusi kirja
Kirjamarkkinoille on juuri asetettu, Wm. Z. Fos-lerin
kirjoittama teos, «Amerikan työväenliikkeen va­rarikko
». Kirjan omituinen nimi johtuu siitä, että sii­nä
käsitellään pääasiassa kielteisiä. seikkoja työväen­liikkeen
yleisestä kehityksestä ja tilasta täsää maassa.
Alussa siinä todetaan kuinka paljon tämän ^aan työ­väenliike
yleensä on jälessä muiden samalla kapitalisti­sen
kdiityksen asteella olevien maiden työväenliikkeis­tä
ja paljastetaan amerikalaisten työläisten todellinen
avuttomuus sikäli kuin oman itsensä puolustaminen
luokka järjestöjen kautta on kysymyksessä. Tämä asia
nyt on yleensäkin tunnefttu, mutta on siitä huolimatta
hämmästyttävä nähdä täs^ä suhteessa kaikki heikkou'
det noin koottuna ja asetettuna hyvään järjestybeen.
Toiselta puolen juUri täten saa oikean käsityksen todel­lisesta
asemasta tässä maassa ja sen kautta vof päästä
ymmärtämään velvollisuuksiamme koko laajuudessaan.
Sen jälkeen' lähdetään' tämän vararikkoisen tilanteen
syihin.,^ Osoitetaan, ettei' tämä surullinen tilanne johdu
ulkomaalaisten työläisten vaikutuksesta eikä liiallisista
vapaista Tnahdollisuuksista, mitä muka pitäisi ameri-kalaisella
työläisellä oleman. Kun on tutkittu lähemmin
näitä väitteitä, osoletaan työväenliikkeen vararikkoisen
tilanteen todellisen, syyn olevan: hajoitlavassa ja kil­pailevassa
unionismissa. Sangen perusteellisesti oso­letaan
kuinka kilpailevien järjestöjen perustamisyri-tykset
ja taistelu näissä on rayrkyttänyl jo vuosikym­menien
aikana koko amerikalaisen työväenliikkeen
elinjuuria. Öe on itse hävittänyt itsensä. Eikä siinä
kaikki. Kirjassa sanotaan:
«Kilpailevan . unionismin rpessiniismin myrkyttämä­nä
vanhoihin järjestöihin nähden ja kertakaikkiaan i l ­man
mitään rakentavaa ohjelmaa, mikä olisi niihin
soveltunut, seisoivat militantit ammattiunioissa jou­tilaina
vuosia kun taas taantumukselliset voimat lin­noittivat
asemansa ja hallitsivat miten parhaabi näki­vät.
Dualististen fcäsitybiensä takia militantit tosi­asiallisesti
piikenivat taisteluareenalta ja jättivät sen
vaslaanpanemalia vJholliBtensa^ valtaan. Jos amerika-lainen
työväenliike on nyt ankarasti ja lujasti typerän
ja rappeutuneen byrokratian kourissa täysin edistys-kyvytlömana,
on kilpaileva unionismi vastuksensa
rappeutumisen kantta pääasiallisesti siihen syypää.»
Seikkaperäisesti siinä selitetään kilpailevan Unio­nistisen
liikkeen historiaa eri iärjestöineen; Siltä kan­nalta
kirja oYi; myöslcb -tärkeä 'Kistoäaninsb 'teos' maan
työväenliikkeen viime vuosikymmenien vaiheista.
Ja lopuksi kirja selittää perinpohjin uuden tak­tiikan,,
Ammattiunioiden^Valistusliiton synnyn, sen pe­rusteet
ja tarkoitiibet. 'Osötfaa 'tteh .'niiteh päästään
.vanhasta utopjsmista uuteen realistiseen toimintaan täs­sä-
maa^.
Sanalla sanoen kirja on OpleltäVa ja sangen välttä­mätön
jokaiselle puolueen jäsäielle. Hyvä on muiden­kin
lukea se.—Eteenpäin. •
Yrjö Mäkelin
<Päastäkää ihminen oikeuksiin­sa
— päästäkää pian, ettei hä­nen
tarvitsisi väkivaltaisesti ryh­tyä
katkomaan kahleitaan.,. On­ko
ihmisellä moraalista oikeutta
jättää elämänsä ehdoin tahdoin?
Täytyy •olla. Mutta korkeasti oi­keutetuksi
saattaa tämä 'teko
muodostua vasta siinä, tapäukses.
sa, että ihmisen todellista syvää
iloa ja yhtä valtavaa .tuskaa
tuntien on päässyt kypsyyden ti­laan,
jossa voidaan sanoa: se on
täytetty.» «
Yrjö Mäkelin 1342.1922.
Kten tuntenut on ilon
ja tuskan valtavan,
h^n kypsä kuolon helmaan,
Hän valmis, hautahan. —
: Tää oma ennustukses,
' j a oraakkelisuus
jo ennen haudan rauhaa ~ .
näin- kohtalosi huus.
Ja totisinta tottas i-sa,
haastoit haltioin, ;
kun kysymykses täyttyi
ja valmiina sä noin, •
Kun taiston hurman tunsit
sa luokkas kanssa, kun •
sen kera alhoist astuit
sa kautta kamppailun. .
Ja joka. askeleella •
sua kiehtoi aika uus
.a aavistuksen onni
sun elos ihanuus. i»..
Mut' joka askeleella,
myös vanhan ruoskan löi
ja raiskasi sua raakuus
ja riiston kyjrt sua söi.
Kun ihmispedot hiilsi
sua koston biilustoin- . •
ja kaiken maisen vaivan* -
ne sääsi suUe noin.
Vain siksi, että sieluus
suur soilul aurinko
ja että- sulle-rkallöin "
ain luokkas kohtalo.
Vain siksi, ettet koskaan /
Kuin raukka nöyrtynyt
ja suudellen et ruoskaas
maan: tomuun köyrtynyt,
vaan liiokkäs kanssa aina '
sa postit pystyyn, pään,
vaikk okaruusu. viilsi
sua sielus sisimpään,
ja taistelit ja seisoit,
sun kuniies mittas .täys
ja kidutus ja piina ~
sun viime hermos,'jäys.
Mut paarien" kun luona
nyt nyyhkii iluokka työn,
ei toivoton sen tunto,
ei kauhussa se yön*
Sun suuri uskos johtaa
sifeelleen taisteluun,
ja uhrikuolos taika
näin täyttää tekös muun:
vihan, liekin syttää
sapen samentaa,
voiton voiman sittä
työs jatkajat niin saa!
K. K.
' —Australian velai? lasketaan nousevan .700 dolla­riin
jokaista asukastafiTkohti ja uutta velkaar tehdään
lakkaamalta.-' Australia samoin kuin Canadakin sai­vat
tämän himttävän velkataakan niskoilleen maail-mnn
«!oda«««»,'inhon nam»» maal Endannin taholta ve­dettiin.
Canadan ;kansa|HsveIat eivät., tosin viel? ^puse
kuin 35Q, dollariin, henkeä kohti, mutta porvarihalli-tubel
ovat takeena siitä,^ että velkataakka jlulee yhä
vaan lisääntymään.
Kuningas saa paikan
Balkanin niemimaan pieni, ku­vankaunis
Albanian valtio on jou­tunut
kiusalliseen tilanteeseen. Maa
on ilman kuningasta ja kun sillä
ei ole, ketään laillista kruununpe­rillistä,
ei hallituksella ole ollut
muuta keinoa kuin turvautua aivan
tavalliseen sanomalehti-ihnotukseen
otsakkeella «Palvelukseen halutaan».
The London Evening Ifevsin erääs.
sä viimeisimmässä numerossa on
näet albanialaisten ilmoitus, joka
sisällöltään on .'jokseenkin »ain kuu­luva:
kuningasta haeläan, englan­tilaisella
raaalaislordilla on ^ -etusi­ja.
»
Ballittista hoitaa ••«ykyään neljä
hehkeä ja kuninkaiksi pyrkijöiden
on osoitettava hakemukäensa Alba­nian
hallitukselle.
Siltä varalta, että Joku öuoma-raineiikih
:i[>Dllt{ikko' haluaisi hakea
tätä avointa virkaa, voijaame ilmoit­taa,
etfö Albaniassa ön ÖÖ"0,ö.DO asu.
kasta, joista .suurin o^a harjoittaa
maanviljelystä», ja myösSin tuleval­ta
kuninkaalta vaaditaan eiinenkaik-kea
innostusta 'tähän ammattiin.
Englantilaiset arvelevat kujteijkkiji
itsellään olevan suurimmat 'mah­dollisuudet.
Eräs Englantilainen,
joka kauan on asunut pienessä pää­kaupungissa
Qur^zossa, .on sanonut:
«Englantilaiset ovat hyvin suosit­tuja
:i;Albaiiiassa ja täällä herättäisi-varmaankin
' suurta ihastusta, jos.
joku englantilainen ilmottaisi halua­vansa
: kruunua.»
Kysymyksiä ja vasta­uksia
Kupletti- eli kuplettilaulu joh­tuu
ranskalaisesta sanasta <coupIet>
pari, ja tarkotti se alunpitäen soo-lotanssijaparin
liikkeitä ja niihin
kuuluvia laulusäkeistöjä, joita esi­tettiin
koko tanssijapiirin yhteisliik-keiden
ja- säkeistöjen lomissa, kup­letti
nimitys 'siirtyi sitten rondo-muotoisten
soitinsävellysten vaih­televille
välisikermille, mutta ^ nyky.
ään, kupletti tarkottaa leikillisiä
lauluja, joskin kuplettilauluun pi­täisi
varsinaisesti., sisältyä jotakin
kaksimielisyyden vivahdusta ja tar-kotusta.
' • « «
— Kuun pinta-alan lasketaan ole­van
;noin neljä kertaa niin suuren
kuin Europan pinta.alan.
• • •
— Kiinan postitoimiston julkai­seman
tiedonannon mukaan on Kii­nan
asukasluku nykyään .436,99-1,-
953. Tiedonannossa sanotaan, että
näihin numeroihin ei sisälly Mon­golian,
Fengtien'in ja Thibe'n pii.
rien asukasluku, sillä näiden pii­rien
asukasluku ei ole vielä saata­vissa.
* « »
— Tiediemiehet ovat Jonkun ver­ran,
erimieltä minkä vuoksi ihmi­nen
kyllin voimakkaan sähkövirran
kanssa kosketuksiin joututtuaan
menettää henkensä. Yleisenä teo-rina
kuitenkin on, että sähkövirta
ihmisruumiiseen jouduttuaan jär­kyttää
heti sydämen toiminnan ja
myöskin kaikki muut elimet järk-kyyntyvät
sähkövirran . vaikutukses­ta
niin, että ne lakkaavat toimin­nasta.
Kuoleman tapauksessa eli.
mistö järklcyyntyy niin pahoin, et­tei
se voi enään alkaa luonnollista
toimintaansa. "
tSikäli.kun sähkötuolissa telotta-misesta
ja .muista sähköiskuista jon-tuvista
kuoleman tapauksista on
kysymys, ovat tiedemiehet yleensä
sitä mieltä, että sähköstä kuolemi­nen
on* tuskaton, sillä'ihminen he.
ti sähkövirran kosketuksiin joddut-^
tuaan menettää tajuntansa^ Ta­pahtuu'
kyllä usein, että sähkötuo­lissa
oleva sähkötäräyksen saatu­aan
äännähtää, joko voihkasee tai
päästää muunlaisen tuskan äännäh.
dyksen, mutta tämä ei'johdu 'hiin­kään
mistään Kivusta kuin siitä,
että kuoleman alaiseksi joutunut on
joko pelosta tai edelläkäyvästä jän­nityksestä
Varustanut parahtamaan
heti kun hän tuntee i;,uumiinsä jou­tuneen
sähkövirran kosketukseen.
Siinäkin tapauksessa, että ruumis
sähkötuolissa saattaa vielä näyttää
elonmerkkejä,» on ihminen kuiten­kin,
jo asiallisesti kuollut, sillä hän
on menettänyt tajuntansa heti en.
simaisesta sähköiskusta.
arvo
Päästyään selville siitä, että taloudellinen perusta on »e h'
poliittinen järjestelmä rakentuu,, kiinnitti Marx yhä enem "
ta tämän taloudellisen rakenteen tutkimiseen. Marxin pääteo!^"?"-'^'^
on pyhitetty nykyisen s.o. kapitalistisen yhteiskunnan taloJd*iI^'^
kenteen tutkimiselle. Klassillinen taloustiede ennen Marxi v
tynyt Englannissa, kaikkein kehittyneimmässä kapitaH<;ti^«el
Adam Smith .ja David Rieardo olivat tutkiessaan taloudelli«ta'Jaf
panneet alun arvon työhön perustumisen teorialle Ahrv fT-^"^^
heidän työtään. " ,
Hän perusteli tarkalleen sekä kehitti johdonmukaisesti tätä , .
Hän osoitti, että jokaisen tavaran arvon määrää se yhteiskun p"^
välttämätön työaika, joka kuluu sen luottamiseen. ""aHue.!,'
Siinä missä porvarilliset taloustieteilijät näkivät esine d
suhteita (tavaran vaihtoa tavaraan) siinä paljasti Marx ihm" ^" ^-''''^^
suhteet. Tavaranvaihto ilmaisee yhteyttä eri tuottajain kesken"*'^" i)?"'^'
den välityksellä. Raha osoittaa, että tämä yhteys käy vhä"k "'^
mäbi, yhdistää eroittamaltomasti eri tuottajien taloudellisen ^elära"'^^'"'
debi kokonaisuudebi. Kapitaali merkitsee tämän yhteyden jatCva"''^
hitystä: ihmisen työvoima tulee tavarabi. Palkkatyöläinen mvv K'^-
mansa maan, tehtaiden, työvälineiden omistajalle. Osan työpäivää^-"'
käyttää hän peittääkseen oman ja perheensä elinkustannukset (iyöpar'^^'
mutta jäleiie jääneen osan työpäivästään tekee hän työtä, il maiseksi h*^
den lisä-arvoa kapitalistille sekä ollen voiton ja rikkauden läht
kapitalistiluokalle. ,
— Vancouverin kaupunki korpo-reerattiin
vuonna 1886, mutta nel­jä
kuukautta mycMiemmin.. sen tuli^
hävitti perustuksiaan myöten. Kau­punki
rakennettiin kuitenkin heti
entistä ehommaiksi ja on se tärkeä­nä
satamakaupunkina "noussut, no-peasti.
Jo vuonna 1901 nousi Van­couverin
asukasluku» 27,010, ja jo
vuonna 1906 oli se noussut 46,000.
Vuoden 1921 väenlaskun mukaan
oli kaupungin väkiluku 125,000 ja
laitakaupunkeineen 220,000.
Vuoteen 188'5 saakka, jolloin Ca­nadian
Pacific rautatie rakennet­tiin
sinne, oli Vancouver vielä met­sän
peitossa.
Ihminen ei ole ollut tyytyväinen
uskonpollisten kuvitelmien antamiin
vastauksiin alkuperästään. Ihminen
kaipasi totuutta. Sitä eiVät uskon­nolliset
tarut voineet hänelle an-taa.
Hänen ^ l i etsittävä sitä toisel­ta
suunnalta. Etsinnässä oli käytet­tävä
toisia menettelytapoja. Totuu­den
kaipuu synnytti tieteellisen
ajattelun ja työn. ,
Kun ruotsalaisen tutkijan Lin.
nen teos «iLuonnon, järjestelmä»
(v. 1735) ilmestyi, järkytti se suu­rassa
määrin, sen aikakauden kat­santokantoja.
Teoksessaan asetti
Linne ihmiset kuuluvaksi nisäkkäi­den
joukkoon, •«eläpä yhdistäen hä­net
apinain kanssa kädellisten lah­koon.
Vaikkakin tämä Linnen aja­tus
erosikin suuresti senaikaisesta
käsityksestä, ei se kuitenkaan ollut
aivan vapaa yliluonnollisesta väri.
tyksestä. Että ihminen oli jumalan
luoma, tämä ajatus se oli myöskin
Linnen tLuonnon järjestelmän»
pääydin. Mutta puutteellisuudestaan
huolimatta, antoi «Luonnon' järjes­telmä
» sysäyksen uud<elle maailn^an-f
katsomubelle;v. se oli johtotäihtenä
seuraaville totuuden etsijöille. :
Uusia kysymyksiä
— 'Mikä on kaikkien suurin kuu.
muus ja mitenkä se saadaan?
r - Mikä on suurin intiaanialue
Canadassa?
—- Knka rokottamisen on keksi­nyt?
—I^oska ja kuka on keksinyt
höyrylapiön?
— Koska Hndson Bay yhtiö on
l)ewjstfettfl?
Suomalainen tohtori
Amy A. Kaukonen
.joka oli Pairpörtin, Ohio, trörmes-tari,
ja saavutti kuuluisuutta siitä,
että hän oli ensimäinen naispormes.
tari Ohiossa, on nj/t eronjint toi-tmestansa
taisteltuaan ankaraa tais­telua
'19 kuukautta saiakapakqitsi-joita
vastaan. Hän painoi kannen
lujasti kiinni ja voitti ^alakapakdit^'
sijat ratkaisevasti ja sitte. erosi.
Joukkokokouksessa hänen kau
punkilaisensa julisti, että häii öli
paras pormestari kuin oö ollut vuö-siin,
ja kuitenkin kaikki'hänen edel­länsä
olleet olivat miespuolisia ben-kilöitä,
:
19 :nn€n vuosisadan alkupuolella
herättivät ansaittua huomiota ne
kivettyneiden eläinten jäännökset,
joita kaivauksien kautta nousi päi­vänvaloon.
Mutta siitä, mitä nämä
kivettymät, oikeastaan olivat, antoi
vasta ranskalainen Cuvier (v. 1812)
totuuden mukaisen selityksen, Cu­vier
todisti, että maapallon histori
an eri aikakausina on ollut eri
eläinmuodot maapalloa asustamas­sa
ja että nämä kivettyneet jään.
nökset olivat muinaisten aikakau­sien
eläinkuntien edustajia. Mutta
nyt: kun on ratkaistava .kaikkien
eläin lajien .alkuperä (tähän luet­tuna
myöskin 'ihminen), kävi Cu-vierin
aivan samalla tavalla kuin
hänen jruotsalaiselle edeltäjjälleen.
Cuvier esitti otaksuman, jonka mu­kaan?
» maapallolla oli tapahtunut
suuria mullistuksia, jotka saivat ai­kaan
kaiken elämän häviämisen,
mutta myöskin elämän uudelleen
syntymisen, luomisen . kautta, . sen
uudessa ilmenemismuodossaan.
Luonnonmullistusteoriallaan ja luo­misuskollaan
koetti Cuvier todistaa
elävien oienneiden alkuperän jih.
funeen jumalan tahdosta. i
Tämäkään selitystapa ei voinut
tyydyttää syvemmin ajattelevia tut:;-
kijoita. .Niinpä toinen ranskalainen
filosofi Jean Lamarck koetti' ensi
kerran (v. 1S09) teoksessaan
«Eläintieteen filosofia», pervstella
muodonmuutosoppia, e l ä i n lajien
munntelevaisuudesta, tai toisin sa­noen:
hän laski perustuksen pol-veutumisopille.
<Tässä teoksessa e-sitti
Lamarck ensi kerran tuota
vallitsevaa. laljien, nrauttnmattomnus
(dogmia vastaan sen ojkean' ajatuk­sen,
'että'elimellinen cläji» m teen--
nainen ajatusyleistelmä, vain sub.
teellisen arvon omaava, käsitemno
dpste samoin kuin laajempia ryh­miä
-tarkettavat fcäsitemuodosteet
sukii, heimo, lahko'jääluokka. Häb
väitti edelleen, että kaikki' iafii
ovat muuttuvaisia ja sangen' pitki-'
en ajanjaksojen kuluessa • muuntu­misen-
kautta syntyneet • vanhem­mista
lajeista. 'Yleiset kantamuo­dot,
joista ne polveutuvat,: otivat
alkuaan aivan yksinkertaisia alem.
pia elimistöjä; ensimäiset ja van­himmat
muodostuivat alkusyn™
kautta elimettömästä luonnolta, *Sr..
maila kun perusmuoto periytvnii«en
vaikutuksesta pysyy, muuttu/at to--
, seita puolen lajit mukautuaisfa
elimien tottumisen ja harjaantani
sen vaikutuksesta 'vähitellen. Myös-kin
meidän inhimillinen elimistöni,
me on. samalla luonnollisella tavalla
muuntumisen kautta syntynyt eräis.
tä apinan kaltaisista nisäkkäistä»
(Haekel.)
-Mutta se, miten tämä muuntn.
minen tapahtui, jäi Laniarckilta
huomaamatta. Tämän keksi vasta
englantilainen Charles Damn,
Kun Darvinin teos cLajien syn.
ty» (v. 1859) ilmestyi, sai se suaii.
natonta huomiota osakseen yli ko­ko
sivistyneen maailman. Ja mitä'
sitten sisältää tämä teos? Ja mi­kä
on siinä se erilaisuus, jdka saf
aikaan suuremman kiintymyksen
osakseen kuin. esim. Lamatckin
«Eläintieteen filosofia»? Lyhyesti,
vastattuna: olemisen taistelu ja va-linta.
ajatus.
IMitä on olemisen taistelu? Su-.;
hen vastaa Darvin: .
.«lOlemassaolo-taistelu on välttä­mätön
. seuraus kaikkien eioiiisten:
olentojen suurasta lisääntymistai-::
pumuksesta. Jokaisen olennon, jo•^
,ka luonnollisena elinaikanaaa tuot-'
taa useita munia tai siemeniä) täy.
,tyy joutua kärsiinään hävitystä jo­nakin
ikäkautenaan, jonakin vao-dten.
aikana, taikkapa satunnaisesti
jonakin vuonna, muuten sen luku­määrä
karttuisf geometrisena sar­jana
tapahtuvan lisääntymisen joh­dosta
nopeasti niin suunnattoman
suureksi, ettei mikään alue voisi
elättä^ sen jälkeläisiä. Kun näin
syntyy useamjpia yksilöitä, kuin voi
jäädä elämään, on tästä aina seu­rauksena
taistfelu olemassaolosta
joko (kahden 'samaan lajiin kuulu­van
yksilön, eri lajeihin kuuton
yksilöiden tai yksilön ja ulkonais­ten
olosuhteiden välillä .(Charles
Darvin: «Lajien synty».)
: Siinä taistelussa,, jota tultiin käy­mään
yksilöiden kesken, tai eri la­jien
kesken, voittivat aina ne yksi­löt
tai lajit, jotka olivat voimak­kaimpia,
heikoimpien, joutuessa kuo­lemaan.
Siten'ne, jotka jäivät elä-mään,
muodostivat alun uudelle la­jille,
joka samanlaisen taistelun
kautta pitkien: aikakausien kuluessa,
muodostui lajiksi, jonka yksilöt ero­sivat
edesmenneistä esiisistään niin
ruumiillisen muodon kuin henkisten
laJijojensa puolesta. Tätä onneUis-ta
tilannetta, joka ympäröi toisia
yksilöitä, tar lajeja, joka sai ai­kaan
näiden, edelleen säilymisen, ni­mittää-
Darvin luonnolliseksi valin­naksi.
• Lajien synty luonnollisen va.
linnan kautta, olemassaolon taiste­lussa,
kas siinä oli ratkaisu tuolle
kysymysten kysymykseUe: ihmisen,
olemuksesta ja: alkuperästä;
' Darvinin teoria laski perustuksen
varsinaiselle darvinismille.
Darvinismia . nimittävät, uikonnoi-listen
ihmissyntytarujen kannatta--
jat «apina-opiksi», Tällä nimityksel­lä
tahdotaan tehdä pilkkaa nyky­aikaisesta
tieteestä,, j(*a ei voi tun­nustaa''
ihmisen alkuperälle mita>n
yliluönnonrsuirtta. löytj-väksi. m-asia
on nyt kuitenkin sillä tavalla,-
että ihmisen polveutuminen apina-kaltaisista
nisäkkäistä, niinkuin _J
Lama-rck sen esttti, on amoa tie­teellinen
selitystapa ihmisen^aj
peräile. Tämän "todisti jo Hasiej
(1863) vertaiTeran: anatomian. '.^
kiöhistorian ja muinaiselain.»-'
muksen avulla oikeaksi..