Vapaus, July 11, 1930

              fermntaiiiä. K^^ Fri., July 11 liki m ^
S U O M E EN
sSDomeoMJ^kar'
Snömaiaisten iciripaiEäiia W«to.
itistä ei kaolu mudta khin hy^ää.
Si^im on nöiissiit rakeniitis.toisensa
perään; ja paikka paikan perään bn
hiljalleen körjaaintunut. Pojat ovat
siellä pistäneet touhuksi, eikä sifellä
ole iikatkaan vetelehtineet. Kalkki
ovat olleet touhussa ja yhtäpoikaa.
Saima nousee parhaallaan, ja sun­nuntain
paikkeilla t i . 20 p:nä tulee
o]eiria;an tiistorialliset saunan ava­jaiset,
joissa öh ohjelmaa monenkin
laista, saiöln Ön koko paikalle valit­tava
nimikin. Paikka runnaa täyttä
päätä ja kansaa käy kosolta, mutta
koto lapsella ei ole vielä nimeä. On
nahkääs ollut niin kiire siellä päin,
ettei ole joutanut ristiäisiä puuhaa­maan,
mutta saimajuhlassa se kas-ftetaan.
Jokainen on oikeutettu eh-dcttamaan
sille nimeä. Joka keksii
pärhääh nimen, niin saa pulla kah­vit,
voileivän, piimää, mojakkaa, ja
kylvyn vihta mukaan luettuna. Kaik­ki
ilmaiseksi, vain siitä hyvästä, kun
keksii mukavan nimen. Nimiehäo-tuksia
voi jättää paikan päällä to­veri
Kalle StöItlDe. I^aikalle on jo
Bomaiane i j joku ehdottänut nimeksi: "Elon-
$3.£0 jlaäkso". Ei ole lainkaan huUumpi
L . . ostetaan, a-utoc
Dollarista
läJielyskulut:
— r . -'Ve $20.00, 60v
-sKkai^jta scuraavalt* . ..
--^laidalta dollarilta. _
iSkrfTkiet $500.00 ja «uta ylo»
*^inoUfflatla «amman .uoruu-alähetyk
»i»t« ^Ojat l i
rahaa ostetaan.
: i ^ S c ä S " s o t t e e I I . : ^
VAPAUS,
te, ro. SUDBURY. , Oat
'^Jjaiväpileuejä myydään,
fuiiislakaa pUellUuiöita
ftpandelle ottavat raliaväUtylc.
tl^SmRkAL BRANCB
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
VAPAUS
fOftl ARTHUR BRANCB
316 Bay Street,
Port Arthur, OntarK
URO KIVINEN
firkland Lake, Ont.
DAVID HELiN,
piikfakäfanina Keski-OntäriosM
nimi. Jos - ensimäisen kirjainieri
muuttaa i-ksi hiin tulee ilonlaakso.
i Jotkut ovat sitä mieltä että elo ja
ilo ovat sama asia, joten on sama
kumpi laakse se on, niutta on sei-
Iäisiäkin jotka sanovat että elämä
ön murhetta, mutta se ei edellytä
ketään ehdottamaan paikalle nimek­si
murheenlaaksoa. Allekirjoittanut
ehdottaa paikalle nimeksi Jukolaa,
muttS. on riemuissaan, kun joku kek-kaa
paremman nimen. Koittakaa et­siä
sellainen nimi, jonka "kiellneh-kln"
voi lausua murtamatta puhe-värkkejään,
ja joka samalla kuvaa
paikkaa työläisten palkkana, eikä o-le
kovin pitkä. (Pännäsen ehdotus
bn: Paratiisi.)
filulkuvuofoista paikalle tulee mai­nita
seuraavaa: Toistaiseksi, nSäh-dollisesti
koko kesän, lähtevät tro-kit
Dundaksen ja Spadinan kulniäs-ta
joka ieskiviikkö klo 4 ja .30.
Lauantaina 1, 3, 5 ja^ 7. Sunnuntai­na
9, 11, 1. 3, 5 ja 7. Erikoisina pik-nekki-
täi juhlapäivinä jäljestetään
lisää kulkuvuoroja, , jos liikehno-näyttää
sitä, vaativan, mutta edellä
esitetyt ovat varmoja koko kesän jo­kaisena,
päivänä. Jos on sellaisia.
bnvitoimiktiiinan järjestettäväksi.
Kuultiin heinäkuun 1 päivän - juh-lakoraitean
raportti: kokonaistulot
$225.90, menot ?68.85, siis puhdas
jaahnös ? 157.05. Hjrväksyttiin.
Heinäk. ryhmä toimii tanssi-ilta-'^j^j^^^u^
man S^^astikan kentällä ensi lauan­taina
t.k. 12 p. hyvällä soitolta ja,
hyvä ravintola. Sinne on komitea
laittanut arrattavaksi jonkun sa-'
laisiiuden. tuleppas ja tiedä mi­kä
se sitte on. Vaan sitte* sen lys­tin
näkee kun sinrie menee. Siellä
on hauska ja vilpoisa tanssia meri­tuulen
puhaltaissa. Alkaa puoli 9
iUaUa. — VaUttu.
vastostamaan
iSEN iÄÄIESTÖX TPk:N JUUS^US FASCIS-tÖiifA^
^ÄfeXAAN SUÖMESS.4
tan pian tulevat kerrassaan loista-erikoisesti
täällä Kaanaan
aika menee yhtä huonoksi ja
huonommaksi kuin rajan ta-
Tässä nykyisen hallintoko-lon
ylistelyssä esim. täkäläinen
••• niin pitkälle että t.k.
paiTän numeron toimituskirjotuk-j jp^^a^ ^lyät halua ajaa alakauijiin-väittää
ettei työttömyyttä ole j g^j^^ mistä autot lähtevät>niin he
nimeksikään, ja sekin vähäjyQjyat mennä katiivaunulla suoraan
on johtuu Yhdysvalloista ta- juundas ja Keele katujen kulmaan,
tulevista canadalaisista, ja JOJ^Q^ trokit saapuvat noin 20 mi.
ilman vehnätilanteesta. Muuten nuuttia kaupungilta lähtönsä jäl-asiat
ovat "ool rait". ja j^gen ja josta ne ottavat siinä olevat
mfenljät riiukaäiisa, joten nyt el e.
hään tarvitse mennä alakäu^tihfjil-jossa
heidän puheittensa [ niiden, jotka asuvat jossain muu-iaan
tippuu hunaja ja mes^ jo- 'ana, ja maksukin on halvempi sUtä
5tä vaahteranoksasta, jos vainjgijs kansainvaellus joka sunnuntai
en hallituskomento saa jat- väliin arkenakin sinne vielä ni­mettömälle
paikalle. — Junnu.
Konservatiivien lehdissä taasen on
naan,toinen sävy. He silmät ta-huutavat
työläisten kurjuudes-ja
työttömyyden laajuudesta, i-se
olisi yhtäkkiä tullut
sydämen asiaksi. Mutta he
räpäyttämättä sanovat, että
olisi kerrassaan loistavaa
"ä, jos vain he olisivat hallituk-
Tyottömyys, joka on nykyi-faaliifufeen
syy, katoaisi muka
ä hetkessä joiiom ne pääsisivät
faksiin. He koettavat huutaa työt-
Ue äänestäjille, että: valitkaa
""t, niin kaikki muuttuu hyväk-kädenkäänteessä.
Snmpikaan näistä rähinänpitäjis-
€i tietenkään myönnä, että öli-mitään
vikaa tässä järjestelrtiässä.
ovat siitä yksimielisiä, että sys-
• on kukkelikuu. Siinä vain on
1 Piiku niksi, joka ei muuten kor-
":u, kun että he saavat halUta
J hamtuskautena. Valistunut työ-sn
kyHä tietää, että ei tule "liy.
^aa" ennenkuin koko tämän
helman on vienyt se joka vei
entisen suutarin, ja sen vei se
sarvipää. Täällä Torontossa,
^on työläLnen kiinnitettävä huo-
^3 vaaleihin, käytävä vaalikoko.
S . tehtävä vointinsa mukaan
Ua|itatsiöon:a. Se voi näyttää
ta "tässä kontrissa", mutta sii-sw
on täytynyt lähteä joka
ja vaalikokoukset ja agitat-ovat
aseita joilla on paras
Sus enemmän huomiota
pinnalle.
Kilrkländ Lake
s. J . kqkoak«e>sa tk. 6 p. Tim-minsin
v.- ja U.-seurän tytöille
myönnettiin haali keskiviikkona
t.k. 16'p. esitysiltäa varten ilman
vuokraa. Toukok. 21 päivän pi­detyistä
iltamista metsätyöläisille
oli puhdas tulo $12-70. Kesäk. 1
ryhmän iltäiftatulot $47, menot $8.
Suomen sorrettujen työläisten
avustuskolehtisumma $13. Rahas-itönhoitaja
lähettää sen tp. ko­mitealle,
että se sieltä lähetetään
perille. Rahastonhoitajan kautta
lähetetty "Työn Ääneen" $38.95.
Tilintarkastajien raportin lopulli­nen
hyväksyminen jätettiin seu­raavaan
kokoukseen. Johtokunnan
raportissa ilineni että entinen leh­tiasiamies
on inäksanut velan Va­pauteen.
Eino Erkkilä on saatu
haaTille väliaiikaiseksi taloudenhoi­tajaksi.
Luettiin osaston säännöt,
hyväksyttiin ja päätettiin Vapau­dessa
painattaa ne kirjasiksi. Pio­neereille
myönnettiin haali tiistai­na
t.k. 15 p. kämppäyksen lopet-täjaisiltaman
pitoa varten ja
myöskin yökortteeri Rouynin lap­sille,
jollei, yoidla. kaikkia, perhei-j
i i n saada. Valittiin virkailijat tu­levalle
toimintakaudelle, järjes­tysmiehet
ja kaksi, ovimiestä. Lai-nakirjastonhoitajaksi
ja sanoma-lehtiraportteriksi
tulivat entiset;.
tiketin j ^ ^ ^
^ " | s m . e h s t e n j a muiden va­ipuneiden
joukko Suomessakin
« m pin^eydon kaarti. Nyt,
kommunismi mahdollisesti
-!ada^n estetyksi -sanomalehdis-
^ J^utta turmiotaan levittä-
' - ^ ^ "'Jottaa
^^mman erehtyneen
^ntoihm.a j a palautuvan kotian-yhä
lyövän
Sillä
ta vai i' a sitii pitääkin loh­ia
J/"? -'^^ lavallista pap-
Wlapua!a,.ten "sivistynyttä"
«to, JoUa tekosensa koe-h^"^^
'T^''' niskoille.
S e e " " rf":- ^-^^^ tällaisia
vnok-Vi' " P^^«"iPJ selvyy-
JJ-i lautaa otsikkoonsa pie-
S T- /^"ainen: "Opas
tikainVn ^^-"^seenkin yh-
^^•nen ,,n shaUön kanssa.
Biirritt, Olit '
Kesä on kauneimmillaan, koht^
on heinäkiireet edessä. Yleensä
laskettuna heinästä ei näytä tule­van
hyvää satoa. Keväthalla tur­meli
heinän aliin, myöhemmällä ol­leet
sateet ovat auttaneet heinän­kasvua,
mutta suuria tuloksia ei
saada. \
Juhlittu on sekä juhannusta että
"fortsjulaita". Juhannuksena oli
kenttäjuhla ja illalla tanssit 1 p.
heinäk. näytettiin kappale "Juhan-nustulilla".
Kappale on hauska
lauluineen ja muutenkin kuului su­juvan
"poistiehensä", kun ottaa
huomioon, että ei ole kulissia ja
ahtaat tilat.
Osasto 6 p. heinäk. pitämässään
kokouksessa päätti luovuttaa 10
dollaria vaalirahafstoon.
Naisjaoston hommaksi jätettiin
vaan edelleen kesäkoulujen rahas­taminen,
kuten tähänkin asti.
Tansseja päätettiin pitää joka
lauantai näin kesäseen aikaan, et­tä
ci nuorison tarvitse olla epä­tietoisen
onko vai ei. ' Siis 12 pai-vän
iltana rennot hypyt.
Naisjaosto luultavasti näyttelee
26 p. heinäk. kappaleen "Työ ja
rakkaus". Se on pieni, mutta hy-väsisältöinen
kappale, jota kyllä
kannattaa katsoa.
Uusia farmareita kuuluu taas
tulleen paikkakunrialllemme'Toron­tosta
pari farmaria. Huonot, epä­varmat
työt ajaa työläisiä kaupun­gista
maalle etsimään luotet^avani-paa
pohjaa jalkäiiisa alle. , Terve­tuloa
vain. — Tummu.
netta.
Siksi Canadan Suomalainen työ-väestö
ei voi toimetonna katsoa ko­timaassa
olevien luokkaveljiemmo
vainoamista. Kaikkialla kautta Ca-nadan
Suomalaisten kesken on jär-
Työläistoverit, Canadan suomalai-^ka merkitsee yhä kärjistjTää tilan-set
työläise^ ja työtätekevät maan­viljelijät!
Aikaisemmin on jo lehdessämme
Vapaudessa kerrottu Suomen yM
kärjistyvästä taloudellisesta pula­kaudesta,
joka on aiheuttanut entis- „ . ^ ... , , .
tä tiukemman vaUansäliyttäriiisinah.; Jätettävä valtavia protestikokouksia.
dcUisuuden Suomen kapitalistiselle j ^^t'idän pitää taaskin näyttää pal-järjestehnäUe.
Sen Ufeventämiselcsi kärsineeUe kotimaamme vallan-suunnittelee
varsinainen porvaristo kunioukselliseUe työväestölle että
ja heitä tukevat sösialifascistl£rfin-,«"1^°"^"»^ Atlannin tällä puolla soli,
perialistien tavoin ryöstösUunnitfel- Saarisina heidän mukanaan, olem-mia
Karjalan metsien valtaamista. > e valmiit antamaan kaiken mah-sotaa
Neuvostoliittoa vastaan, kän- ddlisen avun. muodostamalla pro-sainvälisen
imperialismin tukemana testi kokoukset niin valtaviksi kuiri
ja yllyttämänä. y.m. rosvomeinin^ei «"inkln on mahdollista, joissa ilmai-jä
sekä kommunistisen työväehliik- scmme vallankumouksellisen soU
keen järjetöntä vainoamista. ' Yhä Öaarisuutemme ja taisteluun osaaot-lakkaamatta
uudet viestit kertoo tavaisuutemme. sekä samalla protes-niistä
konnan töistä, sUtä räikeäs- t^eraamme Suomen valkoista pyöve-tä
terrorista, jota vihne aikoina ön Uhallitusta vastaan yhteisellä tun-alettu
käytännössä tbteuttainäan. nusseiia.
Vallankumouksellisen työväestön yh-! Eläköön vallankumouksellinen työ.
teisiä laitoksia on koetettu ja osit-/»°"liike! ^ ..
tahi onnistuttukin tuhota. Jiilkiiien' Alas valkomen Suomen pyoveh-ihnestymlsoikeus
yritetään kokonaan ^^^jlitus!
kieltää vallankumoukselliselta säilö. 1 Yhdistyneet voimamme Neuvosto-malehdistöltä
sekä tyyten riistää yh^ puolustukseen!
distymisvapaus. Ne rohkeat vallan-! Protestikokouksia on jokaisessa o-kumoukselhsessa
liikkeessä olevat sastossa viipymättä toimeenpantava,
toimitsijat, jotk^ pelkäämättä py- ^^^^ ensiksi on hankittava parhaat
" saatavissa olevat kyvyt selostamaan
Suomen luokkatalstelutllannetta.
Toiseksi, laadittava lausunto ja
hankittava sille kokouksen hyväksy­minen
ja viipymättä lähetettävä
syvät palkallaan ryöstetään
en" eläimellisen rääkkäyksen koh­teeksi,
kuten tapahtui Vaasan hovi­oikeudesta
pdistiiessa "Työn Äänen"
kirjapainon asianajajalle, hoviölkeii:.
d6n auskultantille Asser Salolle, jo- pääministerille Helsinkiin, sekä ko-ka
joutui raakamalsten roistojen Plo tP- komiteaUe.
ja pyssyhurttlen ryöstettäväksi Vaa­san
läänin maaherran Sarlln'in ja
Kolmanneksi, etsittävä kehiot ra-
'hallisen avim hankkimiseksi Suo-
Vaasan poliisimestafhi rinnalta. Jot- » e n luokkataistelljoiden puolustaml-ka
eivät mihhikääh toiiöenpiteisilh .Siksi. Koska Canadan työläisten
ryhtyneet nähdessään ihihisryöstön ipuolustuslUtto. joka toimii yhteydes-jnjtun
Johdon kanssa on muu-
'^nn tätä meidän leh-tällä
tuTiannet suoma-
-ml ' ^'«^"amme tehdä
'^'i^J/^saelun johdosta. -O"-
lavilttaä
En-työläismurhiin
...Jf^^^.-^-l^^^P^iita, niin
^iL Suomessakin, ha-
'^eta^naan montako " pro-
J^ r ^ ^ ? Pnukotufaista
vaKuutettu, että Sao^
tefe
messa tehdyistä murhista ja muis­ta
tihutöistä on ainakin 99 pro­senttia
fascistien ja heidän läheis­ten
hengehheimolaistensa tekemiä.
Ja kommunistitko' heidät ovat näi­hin
murhatöihin kasvattaneet? Lu-.
kija on hyvä ja ajattelee itse tätä
asiaia, onko todellakin Suomen lah-tarinuorison
moraalisen tason al­haisuuteen
kommunistit syypäitä.
Kerrassaan toisenlaisen kuvan
huliganismin lähteistä ja fascis-mista
antaa eräs viime kuun lor
pulla Suomessa ilmestynyt leh:i^
joka ei ainakaan ole niin kirk­kaalla
kommunismilla "pilattu"
kuin meidän lehtemme. Lehti kir­joittaa
lapualaisun^sta seuraa­vaa,
joka sangen pahjisti lyö kor­valle
tämän maan pappien ja hei­dän
äänitorviensa räyhäämistä:
"Mikä on tehnyt 'lapualaisuu-den'
msthdolliseksi juuri etelä­pohjalaisella
maaseudulla, on
suori tietäinättömyys ja hillitön
kiiftoitas.' Eräässäkin pitäjässä
kefrotaan talonpoikien kaivayan
vailihautoja peläten, että kom­munistit
ovat tulossa ryöstämään
heiltä maat ja maimut. Samai-
. sessa pitäjässä, kun sähkötehdas
oh taottannt tap^ota, on se teh­ty
kontmunistien syyksi, vaikka
Karjalan työkun­nan
asioita
Kalkille niille henkllöUle jotka o-vat
antaneet nimensä ja tehneet
työkunnalle kyselyitä siinä ymmär­ryksessä
että aikovat lähteä työkun­nan
mukaan, haluamme ilmoittaa
että hakemusten on oltava työkuri-iian
käsissä viimeistään 23 pälyä
heinäkuuta, sillä lähtö tulee tapah­tumaan
tämän jälkeen hyvin lyhyen
ajan sisällä: — •
Tämän olemme päkoitettuja il­moittamaan
sen tähden että useat
henkilöt viivyttelevät varsinsilsta
päätSksehsä tekoa ja siten valkeiit-täyät
lähtövalmistelujen alkaihistä.
Myöskin häliiäifime huööiäiittäa
että työkunta el voi viedä muka:.
naan mitään mutitä työläisjoukkoa
eikä erinäisiä ammattiiaJsia Irja­laan
eftempää. kuin Neuvosto-Venä-jällekään.
Työkunnalle ei olfe annet­tu
mitään oikeuksia vie^ä muka­naan
ketään muita paitsi metsän-hakkausjoökkueeseen
lukeutuvia- ty^Ö-
Iäisiä. Täniäh tähden ei kenenkääii
joka aikoo Karjalaan tahi muualle.
Neuvostomaahan muihin töihin, tär-,
vitse kysellä slrme pääsyä meidän
kauttamme, sillä me emme heitä
kuitenkaan voi. emmekä kykenekään
auttamaan.
Joka aikoo metsänhakkausjpukku.
een mukana Karjalaan, hänen ori
nyt paras ottaa työväen järjestöjen
suositus, lähettää se hakemuksen
matkassa tännie jä myöskin käsiraha
$75.00 viivyt^steh välttämiseksi. El.
lei henkilöä hyräksytä. palautetaan
raha ensi postissa ja taas jos henki-lö
hyväksytään annetaan hänelle il-moitus
plkaisinta tietä matkavalmls.
tusten tekemistä varten. Rahan yöi
läheifää tumtfer \^oAers Industrial
Union of ^Canadan nimellä. 316 Bay
st., Port Äfthiir, Ont.
Karjalan työkunnan asioita vaL
vova komitea. ,
tapahtuvan ja kuullessaan niistä u-seista
pahoin rääkätyistä ja reVl-tyistä
uhreista, hurttaiheUastukseri
aikana Vaasan kaupungissa. Koko
päivän hovioikeuden istunnon ajan,
jossa käsiteltiin "Työn Äänen" kir-japalnokonelden
inurskaajlen rois-tontyötä.
räyhäsi ja mellasti "hun­nit";
uhkaukset, rivot puheet Ja. me­teli
täytti koko kaupungin.' poliisi­voiman
katsellessa toimetöhria, n i ^ -
herran käyttämättä voimaa. jöiiOT
hänellä tiedetään olevan valta' ja
jolla vallalla varmasti olisi "hunnit"
rauhoitettu ja ihrnlsryöstöt estettjf
Mutta maaherra ei käyttänyt val­taansa
siksi, että nämä tapahtumat,
jotka yksilöstä alkoivat, oli edeltä-sä
kansainvälisen punaisen avun
•kanssa, on lähettänyt osastoillemme
vetööniuksen Suomen tilanteesta, on
se näissä kokouksissa käsiteltävä ja
ryhdyttävä asianmukaisiin toimen­piteisiin.
Torontossa heinäkuun 9 päivänä
1930.
CANADAN SUOMALAISEN JÄR­JESTÖN
TÖIRteNPANEVA
kOMITOA
Osastojen huomioon
Kaikkien osastojen, jotka ovat saa­neet
järjestön sihteerin kautta mct-
:sä- ja maatyöväestön järjestämisra­haston
kartuttamiseksi kuponklkir-joja
eivätkä ole vielä ryhtyneet myy­mään
sanottuja kuponkeja, on se
sUpymättä tehtävä, ja niiden osasto-jetti
• jotka • ovat jo - hfelllä • ölevHt ku­pongit
myyneet pyydetään palaut-päin
suunniteltu maanlaajuiseksi,
joita jo piteirimäh äikää ori valtnls-teitu
fascistien taholta, hallitsevien
suosiollisella avulla. Kokeita on suo-ritettu"
tavan'takää.'viiririe* syksystä
aikain voimakkaammin. kohoten
nUnkln viliiksi kuiri "Työn Ääneii" tamaaii kannat kirjoista ja rahat
koneiden murskaaminen, I^öhjäniaal- vlipyifiättä järjestön t.p. komitealle.
pitäjä on pahfaimpia koinmnnis:
teistä; Siellä ei ole J^htään jär­jestöäkään..'
Kfassaloälujen ra­kentamispakko,'
se Ön;inyö3 kom­munistien
syytä j.n.ei Mitä pak­suin
valhe käy täydestä, Lapual­la
on myös eräs 'lapualainen' ta­lonpoika
ihan tosissaan kertonut,
että Venäjällä ön tekniikka niin
korkealle kehittynyt, jotta kom­munistit
voivat tulitikun kokoi­sella
esineellä räjäyttää koko La­puan
ilmaan. —- Tällaisia syö­tetään
yksinkertaisille ihmisille
ja näin saadaan heidät herro­jen
asioille. Taipumus huli^raa-nimaisuUteen
nuoremman väen
keskuudessa juontaa alkunsa sa-tamalakkorikkuruudesta,
" sillä
Etelä-Pohjanmaan pitäjistähän
saatiin suurimmat rikkurilau-mat-
Kaupungeissa jä satamissa
opittiin 'tapoja' jä myöskin si­tä,
miten kommunisteja on koh-
^ deltava. Näitä 'oppeja' onkin
satamalakon jälkeen noudatet­tu.
Ennen rauhallisilla paikkä-kunhilla
on viime vuosina lapna-laisten
judi-uspäissääri rähjäämi­nen
työväentaloilla tullut vaki­naiseksi
tavaksi. Tietämättömyy­destä
ja valistumattomuudesta
johtuvaa kaikki tämäkin, joka
on valmistanut joukkoja 'lapua-laisundelleV
Tyhjentävä lapualaisnuden al­kuperästä
ei ylläoleva luönnöliir
sesti ole, matta on se ainakin pal­jon
oikeampi kuin tämän maani
kirkonmiesteri ja lapualaisten lefa-titiepujen
''selostus".
la tapahtueet vasemmlstotyölälsten
väkivaltaiset ryöstöt, joita toimeen­pannaan
nyt jo kautta maan, kaÄiil-ta
kaapataan Ihriilnen, jota villit ve­renhimoiset
"hunnit" alkavat r kul­jettaa
tuntemattomia teitä, niitä pl-
Tullisemmln rääkäten. Nämä tapah­tumat
puhuvat selvää kieltä yhä
kiihtyvästä fasclstlsesta luokkater-rorlsta.
Koko luokkasodan jälk^lhen
aika on ollut Suomessa mitä ra^a-
Inta työväen vainoamista; sorakuo­pat
ja vankiluolat ovat täjrttjmeet
vallankumöusta^telun horjumatto­mista
toliriitsijoista; harmaapäisestä
vanhuksesta kehdossa olevaan lap-seen
asti on yitlvälkoirien terrori
kyntensä iskenyt, johon suuresti oh
myötävaikuttanut söSIalideriiökra-telsta
muodostunut soslalifasclstinen
liike. Joka keinoja valitsematta hyök­kää
vallankumouksellisen proletäri-aatin
kimppuun ilfhlahrioillaän.
Muttjr vainoista, ilmlanrioista- ja
rääkkäyksistä huolimaita, on Suo­messa
valläiiktimöukseilinen liike y-hä
kasvanut. Suomen kommunisti­puolueen
toiminta laajentunut. Tur­haan
on riehunut mielipuolen lail­la
pyssyhurtat. suojeluskunnat ja
ohranat. SUomen Kommunistipuolue
on antanut uusia todistuksia leppy-mättömästä
taistelustaan porvarilli­sen
järjestelmän tiihcftuniseksl. Tä­mä
on synnjrttänyt porvaristossa
mielettömän kuoleman kauhun; se
tahtoo ennenkuulturiattomän terro­rin
avulla tukahduttaa vallankumo­uksellisen
työväen toimintaa; el yk­sin
poliittista, väain myöäklh animä-tillisen,
koska se selvästi huomaa so­sialidemokraattien
jä luokkalinjalta
pakoon juosseiden hoipertelijoiden
väitteet oikeiksi, vallankumoukselli­sen
luokkaiirijan ammattillisessa-kin
liikkeessä terävöityvän, säilyttä­en
voimakkaan yhä kasvavan jouk­kovoiman,
kalkista sosialifasclstisls-ta
hajoitusjrrltyksistä huolimatta.
Nykyinen terrorltllänne ei pysäh­dy
yksinomaan maan sisällä olevaan
vallankumouksellisen työväenliikkeen
vairiöärifiseeri, vään on sillä ulkopo­liittinen
merki*yksernsä myöskin,
jossa on kansainvälisen imperialis-joka
toimittaa keräyksen tulokset a-sianomaiseen
palkkaa.
• S. J. T.p k:n sihteeri.
(Jatkoa edelliseen numeroon)
SiiHoiinaisca ja puolisiirto-mai(*
a ' y •
kasvaa selvästi vallankumouk.selli-nen
nousu. Kiinassa syvä talou-deHinen
kriisi teoUisuudes.sa ja
maataloudessa kärjistää sisäiHiä
\^astakohtia äärimmäi.seen saakka.
Mahtavan vallankumousnou.sun jäl­keen
v.1925^—27 tapahtunut suur-tilällisporvarillihcn
taantumuH ci
ole mitenkään voinut ratkai.sta näi­tä
vafitakohtia. Kiinan vallanku­mouksen
perusky.symyksi.slä ei ole
ainoatakaan ratkai-stu ja poistunut
päiväjärjestyksestä. .SuurtiJallis-porvarillisen
taanturtiukKcn voitto
C'i öle voinut saada helpommak.-?i
imperialistista orjuutu.sta j a lujem­maksi
Kiinan riippumattomuutta.
Täahtumuksen kolmivuotinen her­ruus
on ollut esteenä Kiinan kan-
.salliselle yhdistymiselle. Perusteh­tävä,
— vapautuminen feodaliKmin
jätteistä ja agraariky.syniykKcn
ratkaiseminen, — ei ole edistynyt.
Työläis- ja talonpoikaisjoukkojen
asema ei ole parantunut. Kiittää
mainita, että Kiinas-sa on enem­män
kuin 50 miljoonaa nälänhä-täistä
ja v a l t a v a työttömyys.
'Sen ohella kasvaa vallankumouk­sellinen
liike sekä teoHi.su u.'5ke,s-kuksisaa
että maaseudulla. 162
j kihlakunnassa on leimahtanut ilmi
' vallankumouksellinen partti.saani-liike,
ja Punaisen armeijan joukot
övät jo pitkän ajan käyneet tai.s-teliia
suurtilallisia va.staan. Siitä
hetkestä aikain, jolloin tämä inaa-seutuliike
yhdistyy suurten teolli­suuskeskuksien
työväenliikkeen
kanssa, aukenee Kiinan vallanku-min
soi^itet mukaha ja- joka sitä to- moukBelUsen nousun tie työläisten
dellisesti johtaa. Se tietää (kuten j ja talonpoikain vallankumouk-sellis-nyl;
jo uutiset toteaa) äärimäisten j demokrätisen diktatuurin voittoon
sttäkiihkoilijoiden valtaa. Jonka seu-; neuvostojen muodossa. Kykyisin maJKsa hiljene.
Sama \siss\.
tauksena on maan joutuminen mitä vielä hajanaiset neuvostoalueet,
köhtälokkalmpiiri selkkauksiin; en- jdtka Qvat monen maakunnan alu­nen
käikfcft» sotilaallista hyökkäystä ! eella Keski- ja Etelä-Kiinas.-.a, te-
Neuvostoliittoa vastaan kansainväli- I kevät sitkeästi työtä voimienfia yh-sen
imperialisminr tukemina. Nämä j distämiseksi.
Intiassa valtaa vallankumous­liike
yhä laajemmat joukot. Tääl­lä
myös t^loudcl!ihcn kriisi jolitan
sisäisten vastakohtien räikeään
kärjistymiseen. Työväenliike on
}jo v. 1928—29 saanut suurimmis­sa
teollisuuskeskuksissa valtavan
laajuuden. V. 1928 osallistui lak­koihin
507,000 henkeä, v. 1929 —
531,000. Vallankumousliike laaje­nee
yhä enemmän myös talonpoi­kaisjoukkoihin.
Intian por\-aristo koettaa kaikin
keinoin kuäntuä vallankumouslii­kettä
omaan uomaansa. Porvaril-li.
s-natsionalistiset ainekset Gand­hin
johdolla puhuvat avoimijsti
siitä, että ho pelkäävät enemmän
vallankumousliikettiV kuin imperia­lismia.
Itseasiassa ovat ne liitossa
imperialismin kanssa työläisiä ja
vallankumouksellisia talonpoikia
vastaan.
Yksi Intian nykyisen vallanku­mousliikkeen
peröshcikkouksia on
siinä, että oi ole kommunistista
puoluetta — se alkaa vasta nyt
muodostun.
Viime aikoina ovat vallanku-moustapaukset
alkaneet ilmetä
myöskin ludo-Kiinassa. Täiilläkin
on niideli pohjana aprnarikriisi ja
sKtä johtuva talonpoikaiston lan-jain
joukkojen tavattoman raskas
asema.
Sisäisten vastakohtien kasvun
ohella
tapahtuu edelleen imperialittisten
maitten keskinäisten vasta­kohtien
kärjistyminen.
Ennenkaikkea on viitattava tais-tehiun
hofrenioniasta suUrinipain
kapitalistimaitten. Pohjoi^-Ameri-kan
Yhdysvaltain ja Enflannin
kesken. Enclantilais-amorikalainen
kilpailu tulee nyt avoimemmaksi
ja muodostaa keskuskohdan impo-rinlisti.
sten leirien sisäisten voi-mai/
n taistelussa. On käynni.ssu
ankara taistelu myöskin Europan
imperialisti.-iton valtain keRkon.
Varsin avoime.'5ti laajenee tämä
taistelu Ranskan ja Itaiiun kesken.
Seurauksena on ollut kaikkien im­perialististen
valtain sotavurus-tu.
sten herkeämätön kasvu, ja tais­telu
alkaa läheStyji uuden maail-man.
sodan alkamisfta. Siihen val­mistautumisesta
johtuu voimain
uudestiryhniittäminen imperialisti­en
leirissä (englantilais-ranskulai-nen
lähentyminen, joka ilmenee
merisopimuk.sen yrityicsessä, räns-kalais-
saksalainen taloudellinen lä­hentyminen
j.n.e.)
Sodan valmistusta suoritetaan
pasifi.stisten csiiritymistcn, pasifis­tisten
konferenssien ja sopimusten
verholla. Englannin johdon alai­nen
Kan.sainliitto muuttuu sodan
valmistamisvälineeksi Englannin ja
Ranskan imperialistien taholta.
Neuvostoliiton kansait|yäUncn
' "' 'asema • '
Samalla kun imperialistiset
maat varustautuvat lähenevään
maailmansotaan, kärjistyvät myös
vastakohdat Neuvostoliiton ja sen
kapitalistisen ympäristön välillä.
Tosin ovat kyllä kauppa- ja talou­delliset
suhteet kuluneena kautÖna
parantuneet. Tuma koskee erikoi­sesti
meidän kauppaamme Pohjois-
Amerikan Yhdy.svaltain kanssa.
Niinpä kun Neuvo.stoliitolla oli
Amerikan koneitten viennis.sä v.
1924 vain 25 :s tila, oli .sillä v.
1928 jo 4:.s tiJu,
Mutta toiselta puolen eivät ole
lakanneet imperialististen valtain
avoimet, vihamieliset esiintymiset
Neuvostoliittoa vastaan. Ja vielä
viime vuonna käytiin Kaukaises.sa
Idäs.sä suoranainen provokatoori-nen
Kotakin Neuvostoliittoa vas-
IJ-in. Uskolljifiena ruuhanpolilii-kalleen
käytti Neuvo.stoliitto lop­puun
asti kaikki rauhalliset mah­dollisuudet
Itä-Kiinan rautatie-selkkauksen
ratkaisfcmiHek.si, lyöden
samalla Kiinan suurtilalli.s-porvaril-li.
sten voimain hyökkäyk.set, jotka
yrittivät ro-svomaiseKti anastaa Itii-
Kiinan rautatien. Amerikan ja
Ranskan hallitusten diplomaattinen
.sekaantuminen tähän selkkaukseen
osoitti vielä kerran, miten aktiivis­ta
o.saa näitten maitten imperiali«-
tit näytt(^ivät Kaukaises.sa Idiissä.
Torjuen kuitenkin nämä sekaantu­misyritykset
pakotti Neuvo.stoliitlo
Kiinan hallituksen edu.stajat välit-tömä.-
Jn neuvotteluun kan.ssanHa ja
entisen tilan palauttamiseen Itä-
Kiinan rautatiellä. Nykyiiiin v a l -
/^listetaan Mo.skova.ssa Neuvostoval­lan
ja Kiinan väli.stä konferenssia
Haharov.skin .sopimuksen aiheutta­mien
kysymysten Kiiännö.stelemiaek-
Neuvo.stoiiiton rauhanpyrkimyk-
.sen kannalta on .suuri merkitys
diplomaattisten .suhteitten paJaut-t/
tmisella Neuvostoliiton ja Eng­lannin
välille. Tässäkin tapauk-sf-.
s>a piti Neuvo.stoliitto kiinni pe­riaatteellisista
afc-emistaan. Enjf-lannjn
ja Neuvo.stoiiiton diplo­maattisten
suhteitten palauttami-
H e l l a sen jälkeen kun taanturauk--
.sellinen hallitus ne 1927 katkaisi,
c n .suuri merkitys Neuvor<toliit'/7!
kan.«ainväli.sen aseman lujittami­selle.
Kuitenkaan ei taiistelu Neuvos­toliittoa
vastaan porvarillisissa
vaan päinvastoin
Erittäin hillittömäksi kehittyi eo
Ranskassa "Kutepovin ryöstöjii-tun"
ja oikeusjuttujen yhteydessä
j.n.e. Englannissa tehtiin yksis­tään
helinikuän kuluessa parla-mentis.
sa enemmän kuin 100 "ky.
symystä" neuvostovastai.sen mieli­alan
lietsomiseksi. Puolassa on ta­pahtunut
muutätnia nmrlhayrityk-siä
neuvöstöedu.stajia vastaan. Ei
kauan sitten paljastui räjähdysyri-tys
meidän edustajistoamme vas­taan
Varsovassa, eikä tähän men-he.
s.sä ole vielä tietoa siitä, että
Puolan viranomaiset olisivat ryh­tyneet
a.sianomaisiin toimenpiteisiin
rikokselli.=-ten paljä.stamiseksi, jot-kii
provoseeraavat solaa. Selvästi
ovat lisiiiintyneet neuvostovastai­set
esiintymiset Saksassakin.
Uutena nouvostovastiiscn kamp­pailun
muunnok.sona on agitatsioni
neuvostotavarain maastavientiä
vastaan. Huolimatta siitä, että
meidän vientimme on vielä suures­ti
jalossa ennen sotaa olleesta ta­sosta,
käy imperialistinen " lehdis­tö
hillitöntä ak'itatsionia neuvosto-vientiä
vastaan. Niinpä on jopa
Amerikassa ryhdytty erikoistoi­menpiteisiin
neuvostotulitikkujen
vientiä vastaan, joka muka uhkaa
.\inerikan teorii.suutta. Näitteh ja
muitten samallaisten kamppailujen
tarkotus on selvä. Ne ovut agi-tatsionikeinoja,
joitten tarkotukse-na
on tehdä Neuvo.stoliitto syy-piiiik.
si kasvavan taloudellisen pu­lan
seuiauk.sista. Sellaiset keinot
vain paljastavat porvariston avut­tomuuden
taistelu.ssa kapitalistisen
talouden luhistumista vastaan.
Vihamielisten kapitalististen voi­main
hyökkiiyksestä huolimatta
meidiin maatinnune vastlian, harjo-tamnie
me, lujasti ja johdonmu­kaisesti
rauhanpolitiikkaamme ja
neuvostovastaisen provokataionin
jäijestelmiillison paljastumisen po-litiikkaammo.
.Samalla on meldun
välttiimätöntä kiinnittää cntistii
enemmän huomiotamme Neuvosto­liiton
puolustuskyvyn lisUämisoon.
Meidän on entistä enemmän huo­lehdittava
Punaise.sta Armeijos-tumme
ja varsinkin sen teknillises­tä
varustelusta,
Meidiin on mui.stettava K6min-ternin
tpkm X täysi-stunnon ohjei­ta:
"Huolimatta kilpailusta ja an-kara.
sta taistelusta imperialistisen
leirin sisuHä, kärjistyy vielä enem­män
maailman perusvustakohta ka­pitalistisen
maailman ja Neuvosto­liiton
välillä, jotka ovat kuksi po-riautteellisesti
vastakkaista talous­poliittista
järjestelmää. Imperia­listien
hyökkäy.s Neuvostoliittoa
vastaan on päävaara."
Tästä johtuu, että meidän on
eniistä enemmän työakenneltuvi»
Punaisen Armeijamme lujittumi­seksi,
puolustusteollisuutemme pa­rantamiseksi,
Neuvo.stoiiiton Puö-lM;'
luskyvyn littäämiseksi, Laajeh-taoh
.sosialietista rakennustyötä,
foteuttaen viifiivuotissuunnitelniaa,
nojaten tällöin kansainvälisen pro­letariaatin
kasvavaan tukeen,
muuttuu Neuvostoliitto voimak.si,
joka pystyy voittoisaan taisteluun
imperialistista maahankurkuusta
vastaan. Maailman talouskriisi hä­vittää
meidän vihollistemine talou­dellisen
voiman. Viisivuotis.suun-nitelman
voitot lisäävät valtavassa
mäJtrin sosialismin voimia.
Vaaräjiisia aatteita
Daily Wbrker klrjoltaa;
Kuten kalkkien työläisten pitäisi
tietää, "tutkitaan" meitä kommunis-teja.
Wa.shIn(;tonI.sta tulee tietoja, että
pitkä kesku.stelu tapahtui kongres­sin
komitca.ssa, jonka päänä on f as­eisti
Fish, sellaisen liittovaltioiden
lain laatimisesta. Joka ' ^lottt
scllailslin radikaaleihta, jotka
puhuisi käsityskannoistaan, mntf^^^
panisivat ne t^iimeen;"
Ihastuttavaa, malnlotar . • ^-
Kun Hsh on työnsä «uorittifanÖi^
On Jokainen, joka el ole Pishiti tifci
palnen narrattava, tuhon oma.' ?
Ja nlto lakkaa työläisteltä. o l k » 4 - i
taan keneltä tahansa', ajatus, etlft
hänellä muka "on oikeus ijat^Uft';
niitä haluaa".
Vieläpä n.s. "salallittolaatkln'\ Jo*.^
ka mijärittelevät mitä tjrölSlnen voi;
ajatella, ihan siihen hassuun mäl«
rään asti. että jos joku työläinen. sÄ*!
nokaamme Seattlessa, ajattelee, «tttk;
knlkkl poosut ovat rosvoja, voi «it­iöin
löytää toisen sellaisen työläisen
Ncw' Yorkista. vieliiiKi nämäkin \s^%
edellyttävät (vaikkapa ne eivät tyft-
Iäistä turvaakaan) "avointa tekoa".
Niin ci ole asianlaita fascisti Fis-hin
ja hänen kumppaniensa "välttä­mättömänä"
suunnittelemassa lal&Ä.
Työläinen voi olla kuiiro ja mykkä,
mikäli "kumouksellisten puheitten
pltSmlnen" on kysymyksessä. Hän
voi olla kykenemätön kirjottamaan.
Hän voi olla kokonaan kykenemätön
olemaan "punaincai agitaattori".
Mutta jos hän ajattelee poosuaan
rosvoksi, Ja Jos^ hän toimii tuon ojft-tuksen
pohjalla', jos hän menee lak­koon,
on hän .syyllinen "vaarallisten
piattöidch" ömäämLseeri ja "nlläen
toimeenpanemiseen".
kenelle sellainen laki on " v S l ^ -
mätön"? Ja miksi se on "välttämä­tön"?
El työläisille. Joista 8.000,000
on työttömänä ja nälkäännäänty-mässä
i>erhelnepff. Se pn "vUlttämft.
tön" poosulUe.^Jotka tahtovat heldftt
näännyttää hiljakseen, tahtovat pol­kea
palkat' ja lisätä työvauhtla yli
sen rajan, minkä työhön jääneet
työläiset voisivat kestää ja jotka ei­vät
ole punaisia agitaattorelta", mut­ta
rosvoamisen Ja orjuuttamisen aja
mlnn menevät lakkoon,
Japanissa on Ja sellainen laki ole­massa.
Sitä nimitetään avoimesti
"inlksi vaarallista aatteita vastaan".
Mutta koska Plshlti dmtrlkälalnpn
"koulu" on ulkokultalsempl, nimittää
se lakina ehkä "sivistystä suojele-,
vaksi laiksi" tai joksikin nauukdi son
tapaiseksi
Japanissa omaa Jokainen "vaaraL.
iisla aatteita". Jos el ajattele, ctta
Mlkado ön suoranainen auringon^
Jumalan jälkeläinen tai cl 61c halu­kas
työskentelemään 16 tuntia päi.
vässä sellaisella palkalla, jokd vas*
taa neljää unssia riisiä Ja peukalon
kokoista kalanpalaa. Siellä on Jo
800, työläistä vankilassa ja kuolc-mantiiimlon
uhan alaisina sellaisten
aatteiden omaamisesta.
Amerlka.%a . sellalneii laki Bovltct-talslln
työlälä vastaan. Jotka ajat­telisivat,
että poo.su ci olekaan kaik­ki
valtltts Jumala Ja jotka vastustai­sivat
poosujcn yrityksiä pakottaa
amerlkalaiset työläiset samanlaiseen;
cllnta.sotm jota vastaian japanilaiset
työläiset kapinoivat — ja vielä kur­jempaankin,
jos mahdollista, jotta
poosut voisivat kilpailla Japanllal3-
tcn puosujen kanssa Kaukaisen I-dön
markkinoista,
TyöUilsiti sietää • varottaa. Hyök­käys
Kommunistipuoluetta vaataan.
Daily Workerla vastaan, on vain':
varustelua murskaavaan hyökkäyk-
.seen koko työväenluokkaa vastaan,'
Sen tarkotuksena on viedä työväen­luokalta
Johto.
Kommunistipuolue (julistaa, että
sc saattaa tappioon tämän yritykacn
Mutta työläisten velvollisuus on aut­taa
tätä taistelua Järjestäytymällä
omaan puolustukseensa, Kommimls-tlpuolueeseen.
kumouksellisiin äm-niattlunlolhln
TUULrasa, työpajako-ihlt^
bihln, 'työttömäin liikkeeseen.
l"Alaö työväkeä vastustavat lait Ja
I hurraa ^vaarallisille aatteille'!''
MONEVS
woitra
evätkin juui> perussyitä .nykyiselle
mietett^mäite terrorille, joka on al­kanut
iadikaalisen lehdistdn ja ^ö-tehdään
• kaikki mitä voidaan .sen
kärjistämisekKj, Erittäin kuvaava
on n-s. "ri.stiretken" järjestäminen
Neuvostoliittoa va.5taan kirkkoruh-tinaitten
taholta paavin johdolla.
iiiitisen sekä ammatillisesti taistele,
van proletaarisen työväestön ennen­kuulumattomilla
vainoilla ja vangit-
»smlsiila. Nyt jo tähän menne.5sä
tiedottaa initL%t. että koko /^Kialis-tien
Ja pienvUjelijäIn li^taHa väUhit
eduskunnan Jäsenet on vaneittu, io-<
Kiinan vallankumousliike menee Suotta eivät porvarillisetkaan leh-j
a . voi mennä eteenpäin ainoa»- det kirjottaneet, että tämä retki
muka uskonnon turvaamiseksi Neu­vostoliitossa
"haiset kovasti naf­taan
neuvostojen lippujen alla.
Kiinan nuori kommunistinen puo­lue
o n JO Ee voiina, joka organisoi
Kiina:ti nousevan, uuden vallanku-moosäallon,
Sellai.-en puolueen
mtrbdo^umincn on tärkein tulo.s
vuo«TCÄ 1925—27 vallankumouk*
taita'-, ja että tämä kamppailu bn
osa .«jotahankkei-^ta Xeuvo.?toliittoa
va.?taan.
Varsinkin viime voonna liRaan-tyi
neuvöfitova.«5tarnen kamppailu
kapitalistisissa maissa eauresti.
E
ADOBESS.,
j\ .SE O L E jiääasia, kuin­ka
PAF/JON maitoa käytätte, vaan kuin­ka
lUKA.STA maitoa käylälle. Bordonin
.St, CJiarlcs Mailo on kaksinkertaisesti;
rikalla, ollen puhdasta, maalta tuotua
josta f-uurin o.«a vesi on poistettu. Tip-j
»a lipalla .se lisää enemmän todellista
ravintoa kun tavallinen maito kaikkiin
keittoihin, antaen kermaisemman, ja
maukkaamman tuloksen. Tätä maitoa
voi ostaa kahdessa käytännöllisessä koos-
.sa: 6 ja 16 uni^sin kannuissa. Säilyy avaa­mattomassa
kannussa ja on saatavana .
jokaisessa rupkatavarakaupa«sa.
TlLAtKAA ALLAOLEVALLA KAAVAfekEELiAc
"THE GÖOD PROVIDER" ST. CHARLES UUSI
KEITTOKIRJA.
THEBORDEN CO, LIMITED, J40 St. Poul St. Wet«. Kk)3^qrp;Ab,Pj^
F/ease eendane, iree;ihiiriewSt. Charles'"Ritäg^bt^ki':-
thME. . '•„.:.