Vapaus, January 17, 1930

              1* .©se: Peaäntama>' ta
'»M».'J'. f . ' . ' - ' i i i '
Sstivapaa^ J ^ I ^ ^ - j ^ usein kuulla sain.
J'^lSn t^ntautäu^^^ soi mulle aam
' jj^ri^^'s?^nyit sa m^aflniaan. vapaus yiel' kerran
v i f f S2iaa'runoiBja laulan>nsiiiimse^ä v^r^yssä.-Yhtä
J^i'^Tävel säv^lfeän tul^ten r?^ata;an.t«nteit^
U " " r ' - . " , 4. s » i » S ' l o r i i n j ' i r ^ ^
VAPAim
. o. BOX 69 SUOBURY, p N T .
EriptbiMit.
AH
S U O M E E N
i Suomeo
anadan Dollarista
Lähetyskulut: - • -
lähetyksistä alle $20.00, 60c
S s t ä $20.00-?49.99. ,80c
Sstä 150.00—$79.99- ja
mhetyksistä ?80.0Ö-$aOO.OO
50c jokaiselta seuraavalta a l ­ta
sadalta dollarilta. .
Vösanomalähetykfi»ta OVat la.
ulut ?3.50 lähetykseltä.,
omen rahaa ostetaan. Kurssi
sadasta Smksta.
hkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
ox 69, SUDBURY, Onfc
laivapilettejä myydään.
Tieduslakaa pilettiasioita
keskuudessa. Se onkin tärkein teh-täyämme
tänä päivänä, että saam­me'
aoufcot -kasvatettua ja valistet-
4ua niin tietoisiksi fettä saada mei­dän
omat osuusltauppamme menes­tyksellisesti
kasvamaan, saadessam­me
suuret ostaja- sekä kannatus-
Joukot liikkeemme taakse, silloin
olemme niin turvattuja, ettei por-jvarillinen
riisto j&:jestelmä eikä
porvarilliset liikkeet tule meidän
kauppojamme kukistamaan. Siis
olkoon- tunnuslauseenamme: Jo­kainen
tulkoon oiriäh liikkeemme
ostajaksi. Silläkin tavalla yhdel­tä
osalta - edistäVnme köyhälistön
menestykseksi.
Huoltpkomitean puolesta lau­summe
kiitokset kaikille, jotka
avustivat osuuskauppamme juhlaa
ja sen. onnistumista; Myöskin toi­von
meidän osuuskauppamme nuo­relle
palvelusväelle; kaikille, tosi-i;
armoa työskentelyssä liikkeemme
menestyfeöelle.
S; J . osaaton näyttämö kokouk"
sessaan t.k. 13 p. käsitteli seu­raavia
asioita: Päätettiin pitää las­kiaistiistaina
karnevaalinaamiaiset,
jotka tulee- olemaan hauskuudes­saan
ennenkuulumattomat. Palki-paudelle
ottavat rahavälityiei'
astaan myöskin:
VAPAUS
^RT ARTHUR B^CB
316 Bay, Street,
Por;t ^4rthp,. pnt^Q-:...
1196. St. .AntUine St^i^^o-):.\
Montreal, ;Que. .;v-i!
AARO KIVINEN
Kirkland Lake, Ont.---
JOHN VUORI
South Porcnpine, Oif. •
CHAR^E^^ HAAP^PL^^rA
raslauppa, ,Ti?nminv«
taan kolmesta eri aiheesta, jotka
ovat aa'i:e, kauneus Ja huumori.
Valittiin 3-henkinen toimikunta i l ­tamien
valmisteluun- ja olen var­ma
että ^ komitea huolehtii par­haansa
^ukaan onnistumisesta.
Yleisö myöskin voi ottaa huomioon
jo pukujen valmistelun. Näistä
iltamista päätettiin ilmoittaa tois­kielistenkin
keskuudessa. Valittiin
henkilö/ joka hommaa kuliisimie-hiä
koska yksi kuliisimiehistä s;anoi
itsensä }rt| .toimestaan. Johtajan
liut^leHsi jäi unkarilaisten pukujen
3i&yp^^f\\Q ,^1^X0^^ ;Seu-iraaV^
i^näsfltämpn kokous oi),.en?i
iVS KMONJlREAD-.iSRM€B.hj!^ 20 .p. klq juali 7,
.'".rrrr-
TdN rnRTA^iu
Broaview, Ave., Tojrontoi 'Ont'
DAVID HELIN,
aikkakunnJHa Keski-oitarloäsa
unskaupah vuosijublätkvi ' on
'eet. ja menneet: N« pide.ttim
p. ja onnistuivat niin''hyvin
paremminkin kuin koskaan
tei näillä ympäristöillä;;.ii^ei-n
oli tilaisuuteen saapunuV
ttä sataa henkeä. Siis. s^u-i
joukko mitä on haalillamnje
n aikoihin ollut. Ohjelmaa' oli
tu aikalailla, Tov. Neil pu-teki
laajaperäistä selkoa,
oiminnan periaatt^Uisista
yksistä ja agitatsipnityön-te-misesta
yleensä joukkojen
arvostelu koskaan on mah-
Puolueella näet el ole («naa
aifflä puhua. Puhutaan tosin
»suusta, mutta se suu pn sit-yain
yksUöitten suu. ejtU-johtajien
suu. Joukot löjliä
avata suunsa ja. säestää JoS-'
;a ääntämällä öö, öö, mutta
ta asia ei sUti ole tullut sen
mistään "kansansuut^'^
jospa nj-t "publueeii stiu'?
lee_ jotain johtajan ,.;su^
• ^iiten jumala puhuu papin
«autta, niin on melkeiin fi^ii
»aie» johtaja joka on-asiasta
nufiltä ja nousee käyttämäSa
'ueen suuta" edellisen, lainan -ctJT — cucmsen, saman
een suuta käyttävän meininkiä,
W ^ kailistuii sltt^'
Pioluesuu^.. käyttäjän^puoleUe,
Kontaion suosLollisesta- o i Äa
ttomssaan puolueen "megafoo-nitä
on uesampla,
^egafooni". Joukkojen joH-Kutsujen
-tai totuudenoso-ovat''!!^^"^
Prosenttimää^
^kilpauevien j o h t a j i e n ^,
"ssa olevien "megafoonico-'!
vahvuuksiin.
^^Jf^^ se on puolueen
-rvcstellu.
\ ^ n i kajota tässä^ Ä -
P^olue-edesottanto
f oikeastaan arvostella iuota
- vaan ainoastaan pspttaa
odotamme toisusan
jota kukaaji meistä ^
^ ^ ^ u , ja samalla t ^
^ ^ l l a i s t a . johmr emme
«e yha esimeriksi
iiltanune
•f* ^ ky-teeskente
ky-
— s y y t ä m m e
- miehpiteistä alvaa.samas-
^e^^ fcum vanhat.nskoShJ
O i : ^eucäavajiaji!. esitetäiän kappale
"iiiailniian. .jojoissa'',, .sitä seuraa­vina
. tulievfit" Salon ruusu" sekä
''Pohjolaisia".. Pidämme ne mie­lessämme.
-Toy. Lyyli Toivonen käväsi tääl­lä;
puhumassa viime .viikon 8 ja 9
'päivän iltana. .Kehoitti meidän en­tistä,
tarmokkaammin kasvatustyö-i^
on jpukkdjeiixTOe'.keskuudessa niin
5. Järjestön Jniih naisten liiton
'sekä - puiönStusliitoh 'kiäfutta;'''^rit-
;)ig-sel;\^5^iÄÄsti r ^ l i tU
meidäti "Öifee^keSä-ja'autt^^ «fsim.
rnetsätyöläisi^jaA käik~kia lakkp-tai^
eluaal -Siis suuri on työ, to­verit,
edessämme, saada järjesty­mättömät
järjestymään. Sitä suUr
remmaksi saamme jäsenmääräm­me
kphoamaan kaikissa näissä mo­nissa
eri järjestöissä, mitä liijem-min
toimimme. Viime mainitussa,
9 päivän naisten. järjestämässä oh­jelma-
ja agritatsioni- ja jäsenryn-tä^
ätilaisutidessa. liittyi 11 uutta
jäsentä , meidän naisten liittoon.
Siis^ Itäfmokkaasti vaan toimimaan,
.Xanhät s^kä uudet jäsenet.
Valittu.
ilpls^t syyttävät-toisiaan. Suhtaudum-ijäeVy^
hä toisenlaisilla mieUpiteillä
ladattuiliin siten kuin edellytiäisim-
,nye, että He voisivat omaksua samat-mielipiteet
kuin itsellämme on.
Bdelljl^^ siis vapaata valitsemis-
•k^kyä'^ inielipiteitten alalla. Ja tun­nemme
x>ersoonailista vastenmieli-syjttit
toisfittiajatteievaa tohtaaa, Jo­pa
vlMammekin Mntä. Ja tämä vi-hanuj:^
«m yhtäfpti^^ kuin van-hpllfctenJfini
vihat toisinajattelevia
Icoht^an.' Kokemuksenune osottavat
että tiänä viha oikeaan kukkaansa
puhenneena on omansa, hämäämään
kaiken s^n, jota sanomme inWmilli-
^deksi. Ja kununJnkiri totuus on
se, ettei kukaan ilmenen ole syy-vSSi
oiniin mijelipiteijsiinsäi. Me enune
valitse nUelipiteitämme, vaan me
saamffier ne; ne tulevat meille'^sy-mättä
lupaamme. : Koetäppa panna
ndelipiteesi pois, kuten kintaasi, ja
€ita;ä Ltoiset, kuten uuden parin kin-ialtä.
asyön vetoa vaikka kaikki nel­jä-
jplfiWini^ joista yksi on hyvä
kflprhi^ri^ir; ettet-voL^rB^^ sinä
.Icyj^ . ^ t sljUplitJ-t^
jMipmaiiroaah:-;-saaheesir .iiusia-- näell-
Iriteitä; ihnaji nilta' hakemattal" To­siasia
on. että' jokaisella ilunisellä
PU'taipumm-idtämääa kiiiin^ Inieli-
I^istään, ihan kynsin hampain.
itse^^ytenune. joka on meissä ^htä^
pletDDcai^ Imio kaikM miuitlrin
ilanilmi^ omjpai^utemme,' on sii­hen
ssytm.; Ne Vaikutteet, jotka
Connaught, Ont.
Ei kitkaan viitsi ottaa kynää
käteensä, vaikka, täällä ori" hyviä­kin
ksmän käyttäjiä- j a . ajatusky-kyisiä
tähänkin toimeen.
Niin, me olemme, vain hiljaa
täällä, kun on päästy näirfdn kau-niiUe.
paikaUe jpen; rannalle,' missä
kalat uiskentelevat. Meidän, pitää
öikaa . e^merkld vaikka, kalpista.
Jäa-a^ nekään.'eivät ole laiskoina,
vaan aina liikkuvat, vaildca niillä
ei ole ruasta eikä vaatteesta kovaa
huolenpitoa, mutia onpar omat vaa.-
ransa — ;— sattuu niiij, -että uisi
kentelee johonkin, koukkuun, j a sil­loin
on vaara lähellä... Meidän
kaikkien nykyisin/4ulisi olla, aii^^
korvat ja silmät auki, pitäisi aina
tietää ja tarkoin mitä teemme.
Meillä kävi S. J .naispiihuja.
Vaikka hänen matkaphjeirnassa ei
ollut tänne ollenkaan, niin eipä
vain sivuuttanut meitä, että oli­simme
jääneetniistäkin tiedoista
osattomiksi.. Kyllä Lyyli' Toivonen
selvitti asian niin hyvin että siitä
piti päästä varmasti selviUe. ai^^
iminkä hän otti puheessaan esitet­täväksi,
niinkuii^ kaiypspaikoilta j.a
metsistä; hänellä oli tapana aina
ottaa joku todiste -siihen, miten
komppaniat tekevät,* ja olipa se
sitten millä alalla hyvänsä. Ko­vin
tuntui harita' huolesituttavan
se, kuinka meidän lapsillemme an­taa
porvaristo niin hienossa muo­dossa
opetusta, ettei sitä huomaa
paljon miksikään, se vain alkaa
enSin hampaan pesusta ja siitä se
siliten lähtee kasvamaan vuosi vuo­delta
ja lapseen, silloin ppäsee. pie­nenä
jo vereen sotäkiihkb 'y.m.s.
Niin meidän olisi kaiken, kiireim­min
saatava Iäisemme pois sel­laisista
kouluista, jotka ovat tur­miollista
ihmisille. Meidän pitäisi
ymmärtää tilanteemme eikä enää
olla itiedottomaan eikä ruveta
omassa ketjussamme vetämään tuk­kanuottaa,
vaan yhtä köyttä, niin.
se kulkisi. Seisoa järjestömihe ta­kana
niinkuin tähänkin asti. Siis
käsi käteen ja eiteenpäihl — A. L.
in£—•.F*i..-Jan.-17
syn- .
1 1 vi|i.Historioitsijat ovat täysin luo-
1,929^ vuotta sitten kerrotaaBt
JuudaQ maalla "Daavidin kaapunr
^ s a " syntyneen ihmelapsenvKrisi
t^ksen; 'Näin vakuuttavat kaikki;
papit ja lalj^olaissaarjtaajat
Pitävätkö näiden vakuuttelut
paikkaansa? Minkälaisia todisteitö
on olemassa KiTstateen «yntymi-:
t||tavien lähteiden, perusteella to-
4|nneet, etitä IpiDingas Herodes
;oli jo 4" vuotta ennen h.s. Kris-syntjnmää,
joten hänen töi­tään
» e i voitu etsiä lasta tar-biji
»tuksella tappaa hänet. Samoin
po^o Egjrptiin on suorastaan nau-r
«^tava kertomus. Betlehemistä on
Efcrptiin-matkaa yli 1000 kilomet-r
i i , ja niiii hidas elukka kuin aasi
e}^ mitenkään olisi 8 päivässä tätä
Lukijpilta
Paheksuminen
-liTäteii-saan lausua jyrkän pahek-sumlisiauselman
niille henkilöille
jotka ovat tahallisesti, ilman mU^n
totuutta, iäjiteneet levittämään tut-hia
parjaaviat juttuja Garson minen
osuusruokalaa, sen johtokuntaa ja
palveluskuntaa vastaan.
Te, • arv, toveftt ja toverittaret, o-lette
tulleet tietämään ja samalla
näkemään, että meillä'on kuukausi­kokoukset
pidetty joka kuukausi ja
niissä on. tiliasenia: esitetty kolmen
.(sanoo'3) tilintarkastajan lausun­non
laskelmien mukaan, jotka te ot
iefte'keiikuudestanne valinneet val­vomaan
liikkeen asioita - ja samalla
taloudellista asemaa: Siis saan tä'
ten huomauttaa, että meillä, jotka
te itse. kpkoukslssanne olette valip.-
neet kunkin tehtäväänsä, el ole-, ol­lut
se tarkoitus että me täinän' liik­keen
varoja varastamalla käytämme
jonkinlaista salakähmäisyyttä. Te
tiedätte, että tiUt ja kalkki laikut
pn ollut tarjolla nähtävänä vielä
sen jälkeenkin kuin puolivuosikokous
pidettiin ja ilmoitin minä että Jokal-
4eila on oikeus ne nähdä ja samalla
tarkastaa joka haluaa.,
Siis minä yksinkertaisesti lausun
jyrkän pahelsuinislauselman niille
henkUöiUe jotka tahtovat Ukeämie-lisyydessään
tehdä hajoitustyötä o-suustohnintaliikettä
vastaan, joka
on meillä juuri nousukaudessa tällä
perukalla.
Garson minen osuusruokala
Krtta E. Alho,
y liikkeenhoitiaja.
esitetääii kokonaan ristiriitaisia to.-^
jdistfiita, niin: ristiriitaisia, että por»
vaplli^t uskopnoUiset tiedemiehet^
kin, kuten Drevs, toteavat appdto*
lien iesitfemätr todisteet Kristuteen
syntymisestä kuonaan perättöihik-si:
ja mitä hSikäilemättomlmmäksi
petokseksi. , " _
Kristuksen syntyhän ja elämär
^kerran, huprnattayimpina kirjoitta­jina
esiintjrväii^' apostolit Matheua
ja Luukas 'IJudessa testamentis^
sa". Kumpikin heistä puhuu sa-möi^
. asioista, e r i ' tavalla, joten
kertomuksieq todenperäisyyiteen ei
ole lainkaan" luottamista.
- Matheus kertoo Joosepin asu­neen
Betlehemissä siihen aikaan^
joUbih JCristiiksen piti syntymän, ja
siirtjmeen Natsareetin kaupunkiin
Galilean, maakunnassa vasta .figyp-
•tin. paon. ja*. Herodeksen, kuoleman
jälkeen unessa ilmestyneen juma­lan
kehotuksesta palata Israelin
maalle. Peläten Herodeksen pojan
panevan täytäntöön jo kuolleen
isänsä'.aikeet murhata jeesuslapsi,
hän matkusti Natsaretin kaupun­kiin,
asettautuen sinne asupaaan
'(Math. evanic. 2 1, 6—23 v;).. -
. Luukas taas. puhuu päinvastaista^
Hän kertoo Joosepin asuneen Nait-saretissa
ja tulleen Betlehemiin ei
asumaan, vaan verolle kirjoitetta­vaksi
'juuri siihen aikaäri, jolloin
Jeesuksen oletetaan syntyneen;
(Luukkaan evanfe'S 1. 1—-7 v.).
Kummaijkin apostolin kertomuk­set
Krisitukseri' syntymästä Pvat siis
rlstiriitaisiar Johtopäätös: ei voida'
Uökoa kumpaakaan.
Uudessa testamentissa sanotaan
Maarian tulleen "raskaaksi pyhäs-r
tä hengestä" ja olleen kihlattu
miehelle, jonka nimi oli Joösep
(Math. ev. 1 1. 18 v.), mutta sa­man
luvun 25 värssyssä sama apos­toli
Matheus kertoo, että Joosep
ei tuntenutkaan Maariaa epn^n-;
Ituin hän synnytti hänelle, jpip
. Näyttää siltä,'että, apostoir..Mat­heus
oli joko päästään,; pypräjlä,
taikka pähkähullu, koska, häij en?in
puhuu Joosepii;!, .ja Marian kihla­uksesta,
miten Joosep aikoi hyljältä
puolisonsa" Maarian ja vasta "her­ran
enkelin" sekaannuttua asiaan
rupesi asumaan yhdessä [ hänen>
kanssaan (Math. ev. 1 1. 18—20
V.) ja hiukan myöhemmin sanoa
päräyttää; että enlien Jeesuksen
syntymää Joosep ei tun^ienuitfcaan
Maariaa. Eivät nämäkään,, kohdat
saa ketään yakuutetuksi^; Kristuj?-
sen' syntynään todenperäisyydestä.
..Edelleen Matheus I?ei:<tpp Jeesuk-
!sen polveutuneen kuningas LDaayjv
dista ja että hänen maallinen isän*;
sä oli puuseppä Joosep. , Luukas
myös puhuu Joosepista Jeesuksen-maallisena
isänäj mutta Jeesuksen
polveutumisluettelon lueteltuaaij^
asettuu epäpriipään ja. sanpo 3 1.
'23 V. "joka. oli niinlcuin luultiin,
Joosepin poika".
Kun syventyy näihin todisteihin,
niin herää kysymys: miksi Jeesuk­sella
piti olla maallinen; isäj kpska
hän kerran oli siinnyt pyhästä hen­gestä
ja hänen maailman vapah-tamishommiBsaan
ei Joosep näytel­lyt
minkäänlai^ osaa eikä raama­tun
mukaan Jeesus Itaryinnut min­käänlaista
maallisten vanhempain
kasvatusta, koska hänen sanotaan
olleen viisaainpi ja väkevämpi
kaikkia muita?;
Jopisep. Jeesuksen isänä on to­dennäköisesti
ollut välttämätön sik­si,
että hän kuljettaisi aasilla Maa-ja.
jeeaaulapsea Egyptiin pe-
" seen.hänet Herodeksen kyn-joka
etsi lasta tappaakseen.
Itä kysymystä käsitellessä tullaan
lantaisiin rist,iriitpihin kuin edel-äkin
kohdissa.
sestä, ja- plemassaoioataY On ^no-^
ahtaan yksi'kirja, raamattu, joss^ Tt»t edestakaisin voinut tehdä,
g päivän kuluttua raamattu
kjffirtoo Jeesuksen ympärileikkauk­sen
tapahtuneen Betlehemissä
(Jiuuk. ev. 2 1. 15—20 v.). Mat-hjBUs
taas vuoirostaan kertoo, ettei
Jf^sep Betlehemiin palannutkaan,
v ^ n meni ja asettui asumaan
E^ptin paon jälkeen Natsarettiin.
Mfeidäji päivi^ämmekin, jolloin on
r^jHatieliikenne, tarvittaisiin tätä
matkaa varten 2—3 vuorokautta.
Jos taas ajettaisiin hyvällä hevo­sella
vaikkapa 100 kilometriä vuo­rokaudessa,
mikä myöskin yhtä
päätä näin pitkällä matkalla on
mahdotonta, niin kuluisi matkan te­koon
10 vuorokautta. Mutta pap­pia
naama el punastu, kuin ne
tällaisten todisteiden perusteella,
upottelevat joukoille "sanan itul-leen
lihaksi" ja tuollaisen ihmeen
tapahtuneen.
Vielä yksi juttu tuosta verolle
kirjoittamisesta. Apc^sitoli Luukas
kertoo Rooman keisarin Augustuk­sen
antaneen käskyn koko maail­man
verolle kirjoittamisesta (Luuk.
ev. 2 1. 1—4 V.) ja että kukin
njatkusti koitikaupunkiinsa verolle
pantavaksi. Tämä tapahtui Kyre-niuksen
ollessa maaherrana Syy­tämät
tappajat, mutta ihmeellisel­lä
tavalla pelastui näiden; l»sistÄ.
Tämä ka"ikki 'on- hyvin läheistä" ja
yhdenmukaista Jeesuksen sjmty-mistarun
kanssa. . Taru Zarathus-itran
syntymästä on 500 vuotta
vanhempi evankeliumeja. Intialai­sen
jumalan Buddan äiti oli myös­kin
Maija, joka näki une.r^ että
hän synnyttää jumalan. Tämän, tie­don
hän «ai tähdistä. Buddan
kehdon luo myöskin kerääntyy
joukkoja, tuodaan lahjoja jne.
Siis saniat seremoniat kuin .Krig«
tuksenkin seimen- luona. . Taru
Buddan syntymästä on 1500 vuot­ta
vanhempi evankeliumeja.
Esitettyjen ynnä lukemattomien
muiden todisteiden perusteella
voimme suoraan sanoa, että Kris­tuksen
syntymätarut on kopioitu,
muovailtu vanhoista "pakanallisis­ta
jumalataruista''. Näin ovat syn­tyneet
evankeliumit, jotka nyt oyalt
pappien ja kapitalistien todisteina
jumalien syntymästä ja olemassa­olosta
ollen heidän käsissään pimi-tyksen
ja luokkariiston aseena.
Kris^tuksen syntymisen ja olemas­saolon
todisteina ne eivät ole ei­vätkä
voi olla, sillä Kristusta ei
milloinkaan ole ollut.
J. Laukkanen.
Aiuttttayat ibielipiteitänune, joutuvat
siis piisä^eiEihan meihin uutta mieU-pie^
Btia y "faksuiö^ sts. yas-fam
HftiitaiTntTi;f^ Thminen ei siis oUen-^
kaan ofe itse syyllinen mielipiteisiin-
^ Meillä on näinollen yhta vähän
oikeutta syyttää ja v ^ t a toisiamme
mielipiteistä - kuinnmmlBimxiodois-takln.
Mutta kiumninkin tunnemme
me oikeudeksemme'/'in^ttaa" toisi­amme
mielipiteistä, samoin kuin us-konlahkolaiset
kurittavat toiseen
lahkoon, kuuluvia hupnpUa kohtelul­la
ja jiunaianvihalla ikuisessa hel-vetintulessa.
Meillä; ovat siis yhä us"-
konlahkolaisten oiuihai£>uudet.
Hänelle, joka asiat oikein tietää
ja ymmärtää, ovat kaikki mielipiteet
vain tiedoistatyhjäin palkkain täjrt-teitä
aivois;&amme, kaikki saman ar­voisia.
Sii|:gesiio^
Edellisen yhteydessä oli luonnollis­ta
ajatella sitä sielullista ominai­suuttamme,
jota tieteelisessä sanas­tossa
sanotaan suggestlonille alttiu­deksi.
Tietääkö lukija, mitä tarkoitetaan
su^estionilla? Joku lukija kat tie­tää,
mutta. useimmat luullakseni ei­vät.
Heille siis esitteleh tässä tämän
merkillisyyden.
Tämä suggestioni on sellainen
seikka,, että sen voi hyvällä syyllä e-jsitellä,
yhteyksitsään temmattuna
fhpiifiiriinnftn suurlmpan^^ valtiaana:
— Mitä tarkoitan sanoessani "yhte­yksistään
^temmattuna"? Tarkoitan
sitä totiiutta. ettei yksinvaltaisinta-l^
aan hallitsijaa voi sanoa haUitsi-jaksi
kuin ainoastaan raJoitei|ussa
mielessä, ts. "yhteyksistään tramnat-tuna'C
Jätettynä '^yhtejicsSnsä%
häntä ei voi sanoa hallitsijaksi^; vaan
haUitusvälineeksi, jonka kautta olo­suhteet
haUitsevai olosuhteisiin l u ­ettuna
niin henkiset kuin aineelliset­kin
olosuhteet yhteiskunnassa. —
Niin että. vain yhteyksistään tem­mattuna
suggestionikin on hallitsija.
Mutta sellaisena "hän" an ihmiskun­nan
suurin hallitsija, joka hallitsee
keisareita ja kuninkaitakin,, samal­la
kun koko ihmiskuntaa.
Annettuani' nyt ensinnä tälle hal­litsijalle,
SuggestioniUe, tilaisuuden
kumartaa juhlallisesti alamaisilleen
haUit^ie. Hkllitsija? Suggestioni, siis
riassa. Mutta silloin kun KrLstuk-seh
väitetään syntyneen oli Juudaa
itsenäinen valtio, joten Rooman
keisari Augustuksella ei ollut Juu­daan
kanssa mitiiän tekemistä.
Vasta 6 v. myöhemmin tämän ki^is-tillisen
ajanlaskumine alkua Juu­dea
menetti itsenäisyytensä. Maa­herra
Kyrenii^ksen hallituskausi
Juudeassa alkoi näin ollen 6 vuot­ta
myöhemmin Kristuksen synty­mävuotta,
ja 10 vuotta Herodeksen
kuoleman jälkeen, joten nämä Ito-disteet
eivät myöskään pidä paik­kaansa.
Kyrenius kyllä suoritti hallitus­kaudellaan
jVerpittamistarkoitukses-
^a. •pm'äisuus?rekisteröinnin, muttei
i^Pjkö'maailmansa, vaan' ainoastaan
fmiideassa. Ja olisi ollut suorastaan
järjetöntä, jos jokainen olisi käs­ketty'
raatköstamäah kotikaupun­kiinsa
verollepabioa varllen.'; Tus­kinpa
silloin omaisuuden luette­lointi
olisi onnistunut.
' Kaikesta edellä sanotusta jou­dumme,^
johtopäätökseen, että Kria-tus-
petsoonasta ovat papi}; ja kai­ken,
karvaiset japostolit kyhänneet
ristiriitaisia, omien etujensa mu­kaisia
.kirjoituksia,' joiden päätar­koituksena
on huumalta laajat työ­tätekevät
joukot, jotta ne nöy-
:.räst lalisijuisivat palvelemaan omis-!;
.tÄvi^-lyoiikia. , N.s. maailman va­pahtajan
syntymisen ovaifc kumon­neet
"kAkoiraan perättömänä;
ToJseha puolen on täysin päte­viä
historiallisia todisteita, jotka
kumoavaifc Kristuksen olemassaolon
ja osoittavat, että raamattuun on
"pakanallisista lähteistä" kerätty
junialtiostaruja paljon vanhemmal­ta
ajalta, joissa myöskin kerro­taan
n eitseestä syntyneistä juma­lista,
ihmeellisten näkyjen J^autta
ilmpiteituista raskaudentilaan jou-tumistapauksista
jne. Sellaisia ju­malia
ovat olleet Osiris, Adonis,
Tammus, Mitra ym., jotka ovat
syntyneet neitseistä, ^imissä, ja
samana vuoden aikana; nim. 21—
24 p. joulukuuta eli talvisen päi­vän
seisauksen aikana. Kaikki ovat
olleet jumarihmisiä.
Myöskin persialainen jumaluus-profeetta
Zarathustra syntyi viat­tomasta
neitseestä, jonka kehdon
jtmpärillä kävelivät Iceisarin lähet-
NenYOstoliitosta
MUUBMANl^flN KAJLATAfOVDEN
KEHITYS
RSPSR:n Suunnittelukomitea on
jättänyt vahvistettavaksi Muurman­nin
kalatalouden viisivuotisen kehit­tämissuunnitelman.
Suuimitelma .e-dellyttää
kalastajataloukslen täydel­listä
kollektivisoimista ja pyydyksien
yhteiskunna]]istuttamisl;a.
Vuosina 1930—33 edellytetään
Muurmannin rannikolle siirrettäväk­si
2.440 kalastajaa (v. 1930 vähUitäin
150); Kalastajataloukslen ' lukumää­rä
edellytetään kohotettavaksi v.
1933 mennessä O.OOO; Nämä taloudet
tulevat kokonaan kollektivisoiduiksi;
v. 1933 on niiden käytettävänä 1,200
raoottorlalusta.
Näiden toimenpiteiden tuloksena
lasketaan kalaixsaannln kohoavan
nykyisestään 3—3 »4-kertaisesti.
KILPAILU KOMMUUNATALON,.
RAKENTAMISESSA
Leningradin neuvosten puhemie­histö
on katsonut välttämättömäksi
järjestää kominuupataio 2,000 hen­gelle
johonkin työlälskaupunglnosaan
ja julistaa kilpailun sen rakentami­seksi.
Kilpailuehtojen valmistelua varten
on nimitetty erikoinen komitea.
TIETOJA VOfcOSOVAN
RAIONISTA
Suggestioni on "näkymätön" hallitsi­ja,
kuten sähkövoimakin. Mutta kun
sinä löydät itseesi juoksemasta jou­kon
mukana mlelenkllhkosta jännit­tyneenä,
suu auki ja silmät lehnua-vlna
huutaen ja kirkuen, niin silloin
hallitsee. Hallitsija Suggestioni siis huomaat olevasi yhdessä suggestio-kumartaa
—. Se oli kyynilllsen It- nlsessa otteessa, jos vain tiedät sug-
Siiomenkieliseh kulttuurityön rln-temalta
Volosovan rajonlssa on
manlttavaa, että rajonln alueella
toimii lukutupia ja punanurkkia, Jpl-hln
suomenkieliset osallistuvat yh­teensä
10:neen ja suomenkielisiä
kouluja on 15. Seinälehtlen hyväksi
bilsr tehtävä enemmän työtä, sillä
koko'ahieella ilmestyy ainoastaan 2
. Osuustoiminnallisella alalla toimii
useita eri haaroja, jotka viime aikoi­na
ovat yhdistetyt. '
Maatalouden kollektlvlsolmlsen hy­väksi
on tehty jo paljon työtä. On
suunniteltu ensi vuoden aikana jär­jestää
15 kollektiivista taloutta. Muu­tamat)
kyläa^ii(eet ikollektlvitoldaan
kokonaan. Klkkerl, Sornltsa ja Ve­resti
kokonaan ja Saappolassa oh
jo 60 talosta 50 halukkaita.
TeoUistuttamlslainaa aluksi suun­niteltiin
merkittäväksi 102 tuhatta,
mutta summa jälkeenpälnMlsättUn
185 tuhanteen. Merkitty on jo 107
tuh Talonpoikien keskuudessa on Il­mennyt
haluttomuutta lainan mer­kintään.
Metsätyön osuus oli suunniteltu
^jonin alueella 190,000 kuutiometriä.
Tästä työstä on jsuoritettu jo noin
40%.
Volosovan rajonln väh. kans, ak­tiivin
kokouksessa päätettiin tunnus­taa
araIleUiiTfnen»dli^atsio:^vftIt-tämfitt6mSksl>
vallQäQ^assä ja kol-lektivisolmtskamppaiiusst^
ja' velkolt-taa
aktivisteja perustamaan j(dcai-selle
kylSneuyqt;^ a^t^^^Ue. ptiiioiD
ystäväin liiton Jatsbeikkoja, jotka
heti aJf^tavat kMnppalliin kollektii­visen
radloimis^ puolesta.
Kokqrus k a ^ väJlttfimAl^^m&kste
että k r ^ < ? ^ ^ ^ tiikkat' yritystä
rahaUisBstl sekä. etti^ PplH^npsvet
tipsastp tpiinojttji^ a ^ ^ t{^)eeili&-
ta iiuomiota. Vi^ttin rädlbimiskol-mlkko'
hupltaqnun rajgnin kollek­tiivista
radicmiista.
K^idcaisen Idän; ar^
ineijtoi giUsei»
Kiiu)cai»en LtUa «rmeijan mUseo
Leningradin työliti]iedinLt«jii-ton
esityx
Tshita 20. Leningradin 1;^^
taiden työlä^seti oyalt lähettäneet
Kaukaiseen Ijtään 42. hepkeä lasit­tavan
edustajiston, jpka, on 6- vii­kon
aikaua, tujtustunut tarkoin
Kaukaiset?. Idän ei^iHisen armeijan
«tilaan ja t^ifitelutaimiin. Näke-mähsä
ja suprittamaiisa tutkimpk-sen
perusteella lausuvat edustajat
Neuvostoliiiton työläisille, ja kal­kille
työtäitekeville: - "Kaukaisen.
Idän erillinen, armeija seisoo • varr
mana taistelupaika^läaix ja lyö me-
^nestyksellä tallaisin kaikki, hyök-käysyritykset
alueellemme. Prole­taarisessa
hengessä kasvatettu työ­läisten
ja talonpoikain Punaisen
Arraöijah ykJsi rengas Kaukaisen
Idän erillinen armeija on. os^oitta-nut
että Punainen Armeija on
proletairiaatin todellinen aseellinen
etujoukko, proletaarisen maan luja
suojelija. Me näimme päällystön
ja puna-armeijalaisten väliltä val­litsevan
lujan yhteyden, yhteisen
huolen Puna-armeijah lujan kurin
säilyttämisestä.
Koko. maan kannattaa merkitä
Kaukaileif Idän erillisen armeijan
toimet. Me asetamme kysymyksen
Kaukaisen Id^n erillisen' armeijan
palkitsemisesta sen ansaitsemalla
punaisen, lipun kunniamerkiilä.
Kajjkaisen Idän erillisen armeijan
kaaituneiden, sankareiden muiston
on elettävä, työiätekevieh sydamis-sä,
se on ikuistuiettava tulevia ih­mispolvia
varten. Mc esitämme ky^-
symykscn Katjkaisea Idan pd^Usen
armeijan museon raikentamisesita
kaatuneitten taistelijoitten tnuis-tollc.
Me arvipimme, että Kiaukal-sen
Idän eriUiaen arraeijap. mu;-
seon rakentaminen vaatii 2 ^ 3 mit
Joonaa iruplaa, mpitta ittlMän.'4at<.
meilan ansiot' m^le, ja työväen­luokalle,,
maan pfplptariaf^tip, osojt-tama
huoli Kaukaisen Idän armei­jasta,
— antaa meille' varhtnddoA
siitä, että Leningradin typl^aten
esJtys kohtaa tukea' Neuvostoliiton
työväenluokan ja kaikkiet>^ työtä­tekevien
taholta ja, ette^ me tulem­me
rakentamaan Kaukaisen Idän
erillisen armeijan muE^on.
Esitämme, että tätä kysymystä
käsiteltäisiin laajojen jpukkojen
keskuudessa ja järjestettäisiin . yar
rojen keräys.
Varustakaa itsenne sotilastie-
<^oiIla, lujittakaa Oso-Avishii^iä ja
voimisituttakaa' pröletaridA^^ '-«^k-jr,.-
tatuuria Leninin —- kommunistisen
puolueen — liptin alla!?'
. - . B Ä ; . JÄÖ^S
Hyväksi tuonetar «hk; ^ , .
maalausisonnnsUildkdett^' edttrti^ttt^^
Ci^nadan po^tiosorte öh^ B6k'Bw|
Lite
NIEMt 4 yäOXSMtKk
Pullalla «44. 84»^^'^^^';-
71 Gtdar St. — SmfbuTt Oat.
fEttO«Ktfl.1 mm.. Ifö Robei^ii
Stree^
Fort Williaiii
m
V / -
PaheUmet: ;
Amntc» ms — Kontiolla ISSft
vuokrattavan^
A. KIVELÄ,
429 Bestie St., Sudbary» Oht.
Salettuj& ja avonalslA
autoja siaatavana.
Pahain 121
YolU i a p&ivälU. .
Wahefe^ Libina. aUlMrr;'
MACKEt BUiiLDliNG
• 1; .1' 'I'' ' ' I
1^, A. N U ^
Tähtikaupan yiäkerrassa
Tel. 409 — Bok 2034 — Sodbury '
Valokuvaustyötä kaikb'Bta lajtstä'/'.??
Suurennuksib^jttiraÄhrfÄXi ' >"
— . . '—xt—T-.Yli
setletoinen jä valtansa- ja mahta-vuutensatletolneii
kiimarrus!
No niin. Suggestio on jotensakin
samaa kuin hypnotismi. Se on mie­lipide,-
ennakkoluulo- ja timsehyp-notismia.
Se on mielipiteitten, en­nakkoluulojen
ja tunteitten tarttu­mista
toisesta toiseen. Joukkosugges-tioniksi
sanottaessa tarkoitetaan sil­lä
samaa kuin joukkosieluelämä-sanalla.
,
Suggestio ton kuin valtava sähkö-lataus
yhteiskunnassa, ja nykyisten
kiinteitten kansainvälisten yhteyk­sien
aikana koko itimiskannassa
Se virtaa sinne tänne, suuntaan ja
toiseen, ristiin rastiin, jännittää
vahvemmin milloin siellä, milloin
täällä, määräten mielipiteet, etmak-koluulot,
tunnekiihkot. Johtajat ja
johtoelimet yhteiskunnissa ja puolu­eissa
ovat tämän "sähkölatauksen"
vaikutuskeskuksia. Hman tätä "säh-kölatausta"
eivät mitkään &ansan-tai
kansaJoi^^ p|Jlsi niahdollisia
Ei olisi rotuvihoja, ei kansojenväli­siä
vihollisuuksia, einä e&s hiöJÖM^
vihollisuuksia. Sodat missään muo­dossa
eivät olisi' mahdollisia. Jou­koja
ei voIsi-'jphtaai ja niin et olisi
johtajiakaan. Ei olisi kansanvihaa
eikä icarupgnihäiifij^,' Määtätes^än
kaiken noin. sug^stio myös muodos­taa
yhteisktmnalllffrpihanttiset nJU-koalat'
ihmisten romantäsen vietin
eteesi.
gesticmista jotain.
Suggestio' työntää määräilevät
sormensa yksityiselämän aloiUekln.
Tunkeutuupa se valtlaannokkineen
makuasioihinkin, tehden näissä "vä­littömän
vaikutuksen" mahdotto­maksi.
Kun sinä pidät jotain taide­teosta
mestarillisena sen vuoksi kun
joku taideauktorlteettl (auktoriteetti­usko
myös johtuu suggestlonista) on
sanonut sitä mestarilliseksi ja samal­la
kertaa katselet jotain toista tal-detuotetta,
todellisuudessa saman
arvoista, aivan välinpitämättömin
silmin; koska kukaan auktoriteetti
ei ole sattimut kinnlttämään sinun
huomiotasi sen erinomaisuuteen, niin
sinä suhtaudut telteeseen suggestlo-nin
vaikutuksen alaisena. Tai kun
sinä hylit ennakkotunteisestl jotam
ruokalajia, sanokaamme karhun tai
hevosi^: lihaa, tai ihan etanan l i ­haa,
jota eräitten kansojen keskuu­dessa
pidetään herkkuruokana, kim
ihan yökkäät noUle herkuille, nihj
perityt suggestiot panevat silloin s l -
siun yäkkäyselhnesi toimimaan. En­tä
kun olet rakastunut, Kuh olet
rakkai^esta "sokeana"? SlUoin olet
niihsaiboiun persoonallisen autosug-gestioh
kurissa. Ja miten perusteel­lisesti
onkaan namen "autosugges-tion"
kourissa silloin kun hän on
rakastuneena mieheen, joll^ on ko-rdea
tUito! Ja kUn sinä viiiaat "veri-fsesti"
jotain toista ihmistä, niin
myöskin olet persoonallisen auto-suggestlonhi
otteessa.
Sekottuupa suggestio meidän
fyyslUisiintkln asioihimme. Lääkä­reitten
käsissä on suggestio suuri
parannusvällne. Useimpien lääkkeit­ten
teho on siinä, että lääkärit osaa-fiVat
höystää ne suggestionellla. On­pa
parannusjärjestlmiä, joissa lää­kärit
turvautuvat kokonaan sugges-tlokelnolhin.
Niinsanottu Itsesugges-tlo
"vorkkii", jos vorkkll, tuossa pa­rannusohjeessa:
^'Päivä päivältä
kalkin puolin, tulen yhä paremmak­si
ja paremmaksi." (Da.y by day, in
every way, I ^m gettin better and
better.) Ja "krlstiUisen tieteen", jo­ta
on edustamassa oikein kirkkokun­ta,
terveys,- menestys- ja ormelli-suusopin,
jopa taivasophjkin perus­prinsiippi
on juuri itsesuggestio.
Mutta ehkä näissä mennään jo lilan
pitkälle- Vannaa on kumminkin, et­tä
ihminen voi hyvin tai huonosti,
ruumiillisesti tai henkisesti tai mo­lempia
yhtäaikaa, hyvin usein pel­kän
suggestion vaikutuksesta. Työln-nostus,
jonka vallitessa jaksaa työ­tä
moninverroin enemmän kulr
milloin ei ole innostusta, on määrä­tyistä
työehdoista Johtuvaa sugges­tiota.
Ja niin vaiicka miten pltkäljbll
Niin että kumartakaa tälle mahta­valle
valtlaaUe, Suggestlonille!
Perinpohjahien tieteeUinen "kyp­syminen"
kumminkin tekee ihmisen
'immuxmiksi" ainakin mielipide- ja
ennakkoluulosuggestioniin nähden.
Tällainen "immuuni" kyllä voi näh­dä
koko ihmiskunnan yhtenä ainoa­na
suurena hullujenhuoneena, mutta
hän ymmäit^ tämän huoneen hulr
luja. — Pillppo,
UKRAINAN llYÖUaSTEK V AS
TAUS P A P E L S K U L A K K I -
TERipRII^(
Joku aika sitten kulakit murha­sivat
Ukrainassa Prilukin piirikun­nassa
aktiivisesta . yht(>iskuDn,alU-seffta
toimin,nasta^ erään kyläneu-vostbn
puheepjobtajan ja kirjeen­vaihtaja
Kornienkpn. Toimeenpanr
nuissa kuulusteluissa todettiin^ että
papit olivat olleet kiihoittajjna tä­hän
murhaan.
Vasi^aukeena tähän pappis-ku-lakkiterroriin
Prilukin piirikunnan
postilaitoksen työnitekijät ovat j u ­listaneet
kaikki "jun^alanpalyeU'
jat" boikottiin; niille pi viedä, kir­jeitä
eikä lähetyksiii' Samalla he
ovat kehoittaneeit kaikkia yhteis-työntekijöitä
seuraamaan heidän
esipierkkiään, Puhelinhlenkilökun-ta
on jo kieltäytyjoyt yhdistämästä
linjoja, kun jumai^npalvelijät ovaft
kysymyksessä^
Harkoviin^ on ilmoitettu, että
postinkantajat Dnepropetrovskin,
Kievin, Ode^an, Nikolajevin, Ar-temovin
ym. Joauppng^ipsa eivät
enää kanna postia papeille. Hy-väksymissään
päätöslauselmissa työi-läiset
ilmoittavat kieltäytyvänsä
palvelemasta luokkavihollisiaan.
K U L A K K I T E R R O R I S T A KXRSl.
N E E T V A P A U T E T A A N M A A -
TALdUSVERÖSTA
Toimeenpanevan Keskuskomitean
ja. SSSR:n Kansankomissarien neu­voston
päätöksellä vapautetaan ta-loude^
t, jotka kuuluvat kulakkien
murhaamjen henkilöiden leskille ja
alaikäisille, lapsille, yhtenäisestä
maatalousverosta 5 vuodeksi näi­den
henkilöiden kuolinpäivästä
laskien, ,1 , ;- i
SSSR:n Raha-at^ia.in kansapko-.
missäriaätti tiedottaa, että kysees­sä
olevien talouksien vapautus
nuiiaitalousverosta astun.'>oimaau v.
1929—30 verokamppailusta; taU
laisten talouksien jo inaksamat
maatalousveroerät on palautettava.
Lisäksi taloudet, jotka kulakkiter-rorin
vuoksi ovalt kärsineet aineel­lista
vahinkoa, saavat samat hel-poitukset
kuin mitä myönnetään
lupnnononnettomuuksista kärsimään
joutuneille.
Siistejähuoneita saatavana.
EMIL JOHNSON
76 Edmond Lane
SUDBURY ON;PA.BIO ' •
Lähellä C. N. Ri asemaa
Telefooni 632^
— ^ ,^ -
Rahaa Lainataan
kUtbimist5S- TastMttl ' r.rt f
Kysykää
T. M. MULLIGAN
• l A k l M I ES
Sudbury, Ontario
Laberge rakennus. Loblaw
kaupan'vierje^ä >
' -f
COOPER & BRODIE
Laklmlebet >ekii a*io!tsijat
HURON CHAMBERS
SUDBUItr ONTABIO
f Algromii Ice C^^am i \
V Parlor ; j .
Ensiluokan makeiskauppa, tu-l r
f pakkaa, Sikaareja ja paperosse-j
[ja sekä juomia. <
S. D R A J A N O F F/
Hearst: Ontk
mmmmmmikmdmmkäkmmmmLmmmmmmmii
I l A; PJ^NEKSiSN
RÄATÄLINIIIKE
11 Bi^ce Ave., Box 179
Spath Ppreapintt . —«• Ontario
, Kaikenlaatuista räStalinalaan
kuuluvaa tj^ötä tehdään. Hyvft
tyS: ja halvat hinnat ' (1?