1930-01-27-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
- Il-
2 2 - - 1^0 .27
IV * -ai Toverin liikkfeeiihoitajalta iiraöluksen, että eivät ole
^ ^ ^ " i t i l u p a a naisten lehdelle. Toverin liikkeenhoitaja tammik.
Toveria •ViurkasW'.iImqttaa.ni.ra. seuraavaa:
•-Ko^J^a imluamme ahtaa lehteä kaikille tilaajille rahansa edestä
dälai-^el naistoverit kaipaavat tietojen välittäjää, niin s e n vuoksi
^ alkaneet Toverin torstain numerossa julkaisemaan "Naisten
loa" jaläJietämme tätä Toveirih ntitneroa Toverittaren entisille
mt Canadaan korvaukseksi Toverittaren paäUymättomistä tilauk-
' Meillä on toiveita saada naisten erikoinen lehti menemään Catin
läheisessä tuleväisiiudessa ja jos saamme niin korvaamme
Toverittaren päättymättömät''tilaukset, mikäli niitä vielä on.
kertaa voimme ottaa" vastaan tilauksia Ganädasta ^Toverin"
htn iiumfrolle erikseen jossa julkaisemme Naisten Osastoa. T o r s -
[nunieroii tilaushinta on S2.25 vuosikerta Canadaan."
foveri» liikkeenhoitaja myös ilmottaa, että erimielisyyksistä huolta
ei lieillä o l e ollut aije asettaa omia asiamiehiä, jos me emme
heidäii lehtiä poikoltamaan. ^
Fällaisen poikotuksen_ alkaminen, näiden riitaisuuksien vuoksi,
le meidän taholta milloinkaan olliJt kysymyksessä.
b i a i i i i i ' h e l v o i v a t ryhtyä nyt taasen ottamaan tilauksia torstain
l e r i l l e k u t e n ovat tehneet aikaisemmin "Toverittarellekin", teke-liikkecii
\'apauden tilivälityksellä.
VAPAUDEIN LIIKKEENHOITAJA.
AHAA
S U O M E E N
[ssi Suomen M:l{ba
910
madan Dollarista
Lähetyskulut:
ähetyksistä alle $20.00, 60c
Yksistä ?20.00—?49.99, 80c
yksistä $50.00—$79.99 ja
lähetyksistä $80.00—$100.00
50c jokaiselta seuraavalta al-a
sadalta dollarilta,
bkösanomalähetyksisti» OVat IS.
kulut $3.50 lähetykseltä; .
Lmen rahaa ostetaan. Kurssi
I sadasta Smksta. ,—
tkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
ox 69, SUDBURY, Onfc
mapilettejä myydään.
Tiedustakaa Dilettiasioita
|)audelle ottavat rahavälityK-taan
myöskin:
VAPAUS
)RT ARTHUR BRANCH
31G Bay Street,
Port Arthur, Ontario
US MONTREAL BRANCB
1196 St. _ Antoine S t , •
Montreal, Que.
AARO KIVINEN '
Kirkland Lake. Ont.
kasteltiin Lenin-juhlan vietosta, 30-
•ka pidetään 18 päivä tätä kuuta
(?), S. J . ja Kp. kanssa yhdessä
ja jokainen laittaa tarkoitustaan
vastaavaa ohjelmaa. M© naiset pi-dähfithe
-ravintolasta huolen.
'I^aikkakunnan työolot on huonot.
Täällä ei ole juuri sanottavaa, kun
on jo runnattu metsät, kun kymmeniä
vuosia on Vkrassattu" samoja
paikkoja ja hiistä täytyy f ar-mareitten
aina vieläkin -saada leivän
hintaa j a eikä ne tahdo kelvata
pilkkahinnallakaan. Turkisitön
pyydystäiillä on myös huonot ajat,
eivät-saa paljon ensiksi elukoita ja
nahoista ei mitään maksettaisi.
Kyllä sitä työläistä kiristää tavalla
ja toisella.^ Monella työläisellä
ei ole lämmintä näin kylmänä
aikana. — E. K. K.
OSUUSTOIMINTA
Epistola tororitolaisteh
tykö
Aikomukseriin olisi tässä vähäisen
pakista meille työläisille eräästä hyvin
tärkeästä asiasta., nimittäin o-suustoiminnasta.
koska, täällä Torontossa
ei ollenkaan ole aikaisemmin
sille omistettu pLenjitäJcään
Nakinia, Ont.
JOHN VUORI
South Porcnpine, Oc .
HARL^S HAAPANEN,
uskauppa, Timmins, Ont.
:OHN~mRTA,
roaview Ave., Toronto, Ont
DAVID HELIN,
kakunnilla Keski-OÄtariossa
kerta kuussa, kun on ollut
_ arvoin itäältä sanomalehden
illa mitään. Niin olin kuu-i
ja aloin töhertämäSn.
kustelimme kursseille lähet-stä,
jos ne toteutuu ja mi-ataisiin
varoja. Myösj kes-öläisten
valta. Helsingissä sUr-
"ta työläisten käsiin ilman veT
"atusta. Verrattain Helppo oli
koko Etelä-Suomessa aiha^Po-
Tamperetta myöten. Oli vain
ia pikku kahakoita siellä
Helsingin, Porvoon ja Turun
Uä. Mutta niistäkin suoriu-pian
voittajina ja mxiutaman
kuluessa oli koko Etelä-Suo-valkoisten
valta murrettu
osa Etelä-Suomen lahtareita
pohjoiseen j^in.
^kumouksen helppo voitto
luomessa osottaa. kuinka kyp-
^otollinen. oli maaperä prole-iie
vallankumoukselle. Mutta
puolen tämä helppo voitto
an synnyttämään sitä vaa-kasitystä.
että voitto oU y-peippo
asia. että vastustaja
^tulevaisuus oU näyttävä, et-ia-
suomessa saavutettu voitto
ta taistelun alkua, että siellä
«•femisissä vain vihollisen etu-
°^Ojen kaassa. Sen pää-seisoivat
Etelä-PoKjanmaalla
0 kuukausien kuluessa oU väl-tukialuetta
varustettu, kym-naisena
joukkona, taistelu-
^mpaisiin saakka aseis-
1 „ lokakuussa 1917 salvat
t Eteiä-Pohjanmaanö 'Sak-äfi^^^
f"^ Mutta
f olJeet amoftstaan taistelu-a.
vaan he toimivat jo päät-
^«meentaoaisella kiireÄ
Olsten päävoimien rynnistys
-treetutuitna 'tty^ö'v-ä''e n valtHae. lsingls-
^ i ^ u u n puouvläis^ oli
rm^ hallitus lähettänyt E-i
S ? ' ^ / ^ ^ ^ armeijan
702SL Mannerheim ryhtyi
eemSaalahhttaTn"n" "s^is uDva. iJrok taamiS-S.
J. vuosikokous pidettiin
Blockin haussilla 5 p. tammik. 'ja
keskustelimme suomalaiseen järjestöön
kuuluvista asioista. Valittiin
virkailijat seuraavalle puolelle
vuodiälle: puheenjohtajaksi Ben Söderman,
' pöytäkirjuriksi Dagmar
Block, jäsenkirjiiriksi Erkki Meri-läitiien,
rahastoyhoitajaksi Iivari
ivt^atson, uutisten kirjoittajaksi Vapauteen
Aino Siren.
Suomalainen järjestö päätti luovuttaa
$10.00 takauksen Vapauden'
asiamiehelle Iivari Matsonille.
Tääilä tapahtui kauhea ta|>au8
tamäh kiiun 14 päivä kello i"2 päivällä,
kun paloi poroksi John V i i -
;an vuokraama asunto j a mitä hänellä
oli ja Mrs. iLilja Viita joutui
liekkien uhriksi j a paloi muodot-
' tomaksi. Mrs. V i i t a otaksuttavasti
oli sytyttänyt valJkeaa uuhiin paloöljyllä,
joka on räjähtänyt Jä lyönyt
valkean hänen vaatteiöiinsa ja
sytjrttänyt paperoidun rakennuksen
ilmiliekkiin, Mrs. Vifta on .nähtävästi
yrittänyt pa'eita ulos, vaan
oli kaatunut oven alle, josta hänet
öli myöhemmällä saatu ulos, vaan
aivan muodottomana,' kuten ylempänä
mainitsin. Näin kauhean kuoleman
uhriksi joutunut oli vasta
viime kevännä huhltikuussa tullut
Suomesta John Viitan luokse ja
siitä asti asuneet yhdessä. Mrs.
L i l ja Viitan veli asui heidän kanssa,
Väinö Rintala, sekä sisko ön
Port Arthurissa, Siiri Rintala.
Ikävä näky oli siskolle kun tuli
katsomaan sähkösanoman saatuaan.
Mrs; .Viita oli 2S-vuotias.
(Laitoimme keräyksen ifcässä pikku
kylässamhie John Viitan hyväksi;
joka tuottikin' sievoisen summan
ehkäpä jokainen on nähnyt sen
Vapaudesta-mitä on-tullut.. Olen
mikuun lopulla katsoi hän armeijansa
riittävän voimakkaaksi karkaamaan
Siiotnen työväen kimppuun.
Ensi työksi oli "lopullisesti lujitettava
*vallroinen" valta valkoisten
tukialueella. Etelä-Pohjanmaalla.
Mannetiieim antoi määräyksen, jon-kk
mukaan veiiäläiset joukko-osastot
Vaasassa, Lapualla, Seinäjoella, I l majoella
ja Ylistarossa oU yöllä
tammikuun 28 päivää, vasten yllätettävä
ja riisuttava aseista. Yhteensä
näillä paikkakuimiDa lienee oUut venäläistä
sotaväkeä tuhatkimta miestä.
Riisumalla venälämen sotaväki
aseista, tahaöttiih saada takeet sen
puolueettomuudesta, kuten sille selitettiin.
Sitäpaitsi oU venäläistfen
aseistariisumisella se merkitys, että
saötiih lisää aseita. m.m. tykistöä
Valkoiselle armeijalle ja saaUin takeet
siitä, että nämä aseet eivät
joutuneet punaisten käsiin. Edelleen
satiin tilaisuus näyttää sellaiselle
ainekselle. Jonka, isämnallisia.tuii-teita
tahdottiin, käyttää hyväkseen
että muka tosiaankin oli kysymys
taistelusta vierasheimolalsta ibaan-
^rtajaa "iT^sää" vastaan,
l^ihä i^iiiihlteltaia pantiin valkoisten'
omien selostusten mukaan täytäntöön
täsmällisesti. Ydh kuluessa
-koottin suuria suojeluskuntajoukko-ja
roainittujen paikkakuhtsdn lähistöille,
j a aamuyöstä miltei samalla
kellonlyörhallä joka paikassa rynnättiin
venäläisen ' sotaväenmajoltusar
lueille ja risuttiin H e aseista. Valkoisen
armeijan ensimäinen JuUdnen o-te
oli onnistunut täydellisestL M i kään
erikoinen urotyö se ei kylläkään
ollut,^kun tietää, että mainitut
venäläiset'• joukko-ösaitöt eivät
olleet mitääii vallänkuniouksellisen
pääitiläEökunnan Johtamaa Punaista
Armeijaa vaan hajoamistilassa^ olevaa
täaaiih armeijan jätteitä. Joilla
ei mitään taisteluhaiua oäut Ja Jot-huomiota.
Hiin siiiiri määrä kun
täällä onkin vähävaraisia kuluttajia
— yksistään suomalaisia on viimeisten
lakselmien mukaan 6.0Ö0 henkeä
että jo he yksistään voisivat saada
osuustoiminnan hyvälle alulle. En
tahdo tietenkään väittää, että kaikki
tämä edellämainittu summa liittyisi
jäseneksi minkäänlaiseen yritykseen.
Mutta vaikka kymmenes osakin olisi
halukkaita liittjroään, niin olisi silloinkin
aika hj^ä pahjin. Sen vuoksi
kehoittaisin edistysmielisiä työläisiä
lähemmin asiaa ajattelemaan ja ottamaan
tosi tarmolla asiaan kiinni
ja viemään se toivottuun tulokseen:
että täälläkin saatteisiin edes pienempikin
osuusliike alulle. Voitaisiin
luopua yksityisen STitteliäisyyden
varasta ja itse määrätä tavaran laatu,
mitä kulutainme. kuten on
tuimettu tosi asia, ei yksityinen yrit-telijä
koskaan pidä silmällä kuluttajan
etua, syystä, että omat etunsa
on lähinnä; jos hän järjestäisi liikkeensä
kuluttajan etujeij mukaiseksi
ei hänellä olisi silloin mitään mahdollisuutta
lijkevoiton saantiin, sillä
tavaran alkuperäinen valmistaja
(valmistuttaja) monestakin tavarasta
kiskoo jo täyden aryoij ja useasti
ylikin, joten Jälleenmyyjäin kiskörna
hinta on.paljon yli äfVon. Tätä ylit-tähiistä
jtiuri tahdotaan «Jsuustoi-mlnta
järjestelmällä saada ^ alenemaan,
jopa kokohaäh poistettiiäkin.
Siksi juuri olisi täälläkin annettava
asialle kuuluva huomio,, jos mt^liin-me
vähäkin kulkea ajan^ mukana
ja seurata työläisten yleisiä pyrkimyksiä
jokapuolelta. Meillä on jo
täällä todistettavia esimerkkejä
joiltakin mtiilta paikkakunnilla
osuusliikkeen menestymisestä ja
kannattavaisuudesta, esim. Port Arthur,
jossa, on jo usearniriahkin laisia
kuten osuuskauppa, osuusmeijeri, leipomo
ja vankka ruokala, joka on jo
nionta yksityistä, mojakkaöappäa
pyyhkinyt 'pois juhri sillä, kun on
pystynyt myyniään pareminän ruah
ja halvemmalla. Paljon muita pie-nenipiäklh
kyliä on ottanut tuntuvan
askeleen osuustoiminnan alalla
kuten Timminsin rhäinlkyläkih, jossa
on osuuskauppan vuosivoitto ollut
viime vuosina siinä puoli iraljoonaa
dollaria, joka on huima summa niinkin
. nuorelle^ liikkeelle kuin edellämainitun
kylänkin osuusliike on
Sudburyssä. on osuusliikkeen eteenpäinviemiseksi
.otettu jo tuntuva ote.
Ja yleensä jokapaikassa Canadaa,
missä vain on vähänkin vanhempi
suomalaineil asutus, on ainakin jo
osuustoiminta pohjalla olevia ruokataloja,
jotka ovat pakoittaneet
yksityisetkin siittäjät pitämään hinnat
tuntuvasti halvempana kuin sellaisilla
paikkauknnilla joissa el ole
minkäänlaista ikuluttajaln omlsta-hlaa
liikettä. >
Kalkkien edellämainittujen esimerkkien
perusteella ^.tahtoishi Toronton
asukkaMe ehdottaa, että mekin
, täällä • nipeaisimme allmmaan
Qsuii&t^öfialihtaa ja ensi töUSsemme
järjestäisimme vaUcka tuon jokapäiväisen
leipäaune.. Sillä, sekin on
hyvin tärkeän tekiä ihmis' elämässä
Ifelpä, fcUn seitih saMääh kunnollista
ja ehkäpä halvemmallaan. Sen-vUöksl
ehdotan, että perustettaisiin
osuusleipomo, sillä se on kuitenkip
kailäein lähituiä theitä kalkkia' ja
meillä olisi tällä kertaa olemassa
erältä hyviä mfthdolllBUuksia, Jotka
jätäil tässä sellttSmattö. mutta ne
kyllä tulee esille ensitilassa, Jos asla
saa suurempaa huomiota kuluttajeUn
taholta. S l i ^ tcdVbn, etta pidettäisiin
kokous lähiaikoina. Jossa ajatusta
lähemmin selostettaisiin ja
keskusieltäislifa Uikkeen tärpöelllsuU-desta
ynnä muuta osuustoimhitaa
koskevaa- Toivomliksenl öUsi. että
torontoiaiset ottaisivat edellä esitetyn
asiain tositoimella keskusteltavaksensa
ja toteuttaakseen seri. että
tännekin saataisiin pikapuolin kulutta
jäin oma liike. — Ö. A.
pormestari
(Jatkoa samannimiseen.)
Kysymys ilinatyhjästä paik?ita
kiinnitti siis ennen muuta Otto von
Guericken tutkijamieltä ja hän ryhtyikin
tätä salaperäistä ilmiötä tutkimaan
omin päin Torricellln Ja
Pascaliin kokeita tuntematta, mikä
on muuten kummallista, kup nfe olivat
herättäneet huomiota ks^utta E i i -
• ropan. — Ponnlstellessaan tuollsUsen
llmatyhjiöh hankkimiseksi hän käytti
tähän tarköitUksfeen ensin piiutytt-nörlä,
jonka täytti vedellä äjätelleh,
että jos saa sen, sieltä pois, niin
tyhjenee se ilmastakin. Täysin suletusta
tynnöristä hätt sitten yritti
piunputa vettä pois sen ai laöleVäari
putkeen asetetulla, siihen aikaan
Saksassa käytetyllä messinkiruiskul-la,
joka sitäpaitsi oli varustettu s i säänpäin
ahtavalla venttiilillä, niin
että vesi saattoi tulla tynnöristä
ruiskuun, muttei päinvastom, sekö
kraanalla, jolla vesi voitiin painaa
kuullut, että jotkut oyat uskoJtta-neet
ihmisiä, että Viitia on löytänyt
satoja rahaa sieltä palavan
rakennuksen porosta jälkeen palon,
vaan se on turhaa lörpöttelyä, eihän
niitä satoja meikäläisillä niin
Vain ole, silloin kun on tietäniistä
muutenkin että kuinka sitä kulloinkin
pärjää, iohn.Viita on ollut
träppäämä^sä koko talven j a siitä
on ollut Itähän asti kovin pientä
tuloa, ei sadoista puhettakaan. Tämän
kirjoittaja on tuntenut John
Viit&n monta vuotta kunnon toverina.
A. Sii^n.
ka eivät myöskään osottaneet minkäänlaista
vastarintaa valkoisille ja
että valkoiset kaikkialla olivat kiinteessä
yhteydessä näiden joukko-osastojen
upseerien kanssa, joista
kuten valkoiset itse kerskuvat, sangen
monet, jos el suurin osa, tekivät—
maksua vastaan ja liinaiseksikin
— arvokkaita palveluksia suomalaisille
luokkaVeljUieen, auttaen näitä
sotamiesten >ftseistariisumisessa.
Mutta se seikka, että monituhantiset
suojeluskunta joukot kykenivät vaikka
helpohklh. tehtävän suorittamaan
niin täsmällisesti, samanaikaisesti
eri paikkakunnilla, kykenivät yleensä
toimimaan yhtenäisesti, ylhäältä
saatujen ohjeiden mukaan, kokoamaan
voimiaan määrätyllä hetkellä
määrättjTh paikkaan*, osotti, että
valkoisilla oli jo oikea armeija, Joka.
kuten näytti, öli silmänräpäyksessä
ilmestynyt maan alta Etelä-Pohjanmaan
kamaralle. ^
Kun' Etelä-FMlijanmaäI|a punakaarteja
oli vähän je^ nekin aseettomia,
el siellä venäläisten aseistariisumisen
jälkeeh enää mikään hälrin-n5rt\
valkoisten valtaa. Mutta lahta-rellle
el tietenkään riittänyt sellainen
valkoinen valtakunta, johon ei
paljon muuta kuulimut kuin Vaasan
kaupunki. Härmä ja Lapua. Mutta
mieli laajentaa valkoisen valtakunnan
aluetta, oli toimittava nopeasti,
pantava toimeen vinha kilpajuoksu
Joka suuntaan, muuten voivat
punaiset ehtiä ennen, voivat aseistaa
työläiset aina Vaasan lääniä
pois ruiskusta. Kolme,vahvaa.miestä
sai toimekseen vetää männän
Ulos, mutta se näiyttäytyikln ras-kaammakslt
söuvlksl kuin Guerlcke
oli arvannut, ja erishnälsellä kertaa
laite särkyi. Toisella kertaa se kyllä
kesti, mutta nyt tuli eteen toinen
este. Veden poistuessa tynnöristä
kuului sieltä sihisevä ääni, ja G.
älysi oitis, että se oli Ihha, joka
tunkeutui klmplen välitse tynnöriiri.;
— Parempi lelvatöiinä kuin heuVo-tonnä,
arveH GUericke ja sUlkl tjöl-!
nörln sUufempaan vesltyhnöriih tie-;
taen, ettei ilma nyt pääsisi/siihen
sisempänä olevaan plenemiiään,
mutta nyt nuo költtie vahvaa miestä
eivät saafaeet mäntää liikahtamaankaan,
joten el tälläkään kurin
päästy tarkoitettimn tulokseen. - '
Nyt keksi GUericke puutyimörih
asemesta käyttää kraanalla varustettua
suurta kupatikuulaa, samalla
päättäen olla käyttämättä' vettä,
koska ilma on kevyempää pumputta
vaksi. Pumppu yhdistettiin kupa-rlpalloon
ja kaksi vahvaa • miestä
kävi vetelemään. Ensin se kävi helposti,
mutta pian tUli työ alati r?is-kaammaksi,
kunnes vimein nuo vol-mamiehet
vain töin tuskin salvat
männän liikkumaan, ja tUskln he
olivat valmiit, kun kUulä räiskähti
Itkkl valtavalla pamauksella. Epäonnistumisesta
huolimatta ei Guerlcke
antanut peäfksl, vaan hankki
vahvemman kuulan, joka onnistuttiin
pumppuamaan tyhjäksi Ilmasta
ja avatessaan ranaa hän tyydytyksekseen
saattoi kuulla Ilman virtaavan
viheltäen kuulaan: hänen oli
onnistunut , aikaansaada Umatyhjlö
Ilmasta tyhjä palkka.
Näiden vahnlstavlen kokeiden Jälkeen
tarmokas pormestarimme suunnitteli
ja valmisti kuuluisan ilmapumpun
(1650). joka on saattanut
hänen nimensä maailmankuuluksi
ja jonka keksittyään oli tuskin mitään
rajoja niillä tkiel^nkihitoisilla
ja, slliohi niin kummallisilla kokeilla
Jöihhi hän saattoi ryhtyä. Olemme
jo saaneet nähdä, minkälaisia " U i -
meitä" hän nöytU Regensburglu
Valtiopäivien aikana tietämättömien
ruhtinaallisten Ja muitten ällistykseksi.
Monia multakin havahitoja
hän t^ki ilmatyhjiöllä, esim. palava
k^Tittilä sammui siinä, viiniryi^le
saattoi sUhä säilyä tuoreena »päälle
puoU vuotta, llmatyhjiöön pannun
^Uon tikitys ei kuulunut jne.
Vastamalnltullla valtloj^lvillä kuuli
Guerlcke puhuttavan Torricellin
Ja Pascalhi töistä, mutta hän oli
Jo silloin lÄässyt samoihin tuloksim
Joskin toisia teitä. Myöskin M n oli
laatinut ilmapuntarin, vaikkakin
kieltämättä epämukavamman laadultaan
kuin Torricellin. Sen muodosti
10 metriä korkea putki, jonka
/ilaosa oU sovitettu vesisäiliöön yläosan
ollessa ilmatyhjä, jonka kautta
Vesi siinä nousi vissiin korkeuteen.
Jo tuntemallamme lystikkyydellään
asetti Guericke vesipatsaan päällä
kelluvan korkin päälle pienen äijän-kuvan
ja ilman vaihdellessa tämä
pikku ukkeli nousi ja laski osoittaen
samalla putken reunassa olevia as-töita.
Tästä annettiinkin tälle vehkeelle,
nimitys "aina elävä" sekä
vielä yelisemmin käytetty nimi. " i l -
maprofeetta".
Guericken suurin merkitys siis, on
hänen ainutlaatuisessa taidokkuudessaan
kokeilijana. Tosin olivat
uSeinmahiltut Torrlcelll ja Pascal
keksinnöillään osoittaneet ilman aikaansaaman
paineen, mutta Guericken
huomldtaherättävät kokeet o-soitlivat
paljon havainnollisemmalla
tavalla, kuinka tavaton tämä paine
Itse asl&ssa on.
Alankomaat ovat maailmalle antaneet
montakin etevää fyysikkoa
joista ohimennen mainittakoon päämajoitusmestari
Simon Stevin (1548
—1620). joka esitti tärkeän väittämän
voimaparallellograbbista ( —
suunnikkaasta 1. yhtäsuuntiosta).
mutta hänellä oli se kova onni että
hänen kirjoituksensa tulivat vain hyvin
vähän tunnetuiksi.
YLEISIÄ UUTISIA
Venäjän nuoriso ra-kenuttaa
vedenalaisen
Kommunislineh miorisbiiillo kerää
varoja tarkotulkseen
MOSKOVA, tammik. 25. — Kommunistisen
nuorisoliiton, mlssä on
kaksi miljoonaa jäsentä, toimesta
on ryhdytty keräämään varoja en-simäisen
vedenalaisen rakentamiseksi.
Tänään alkoi maanlaajuinen kuljetti sotataqjelta.
Porvari peukalöipi
WASHINGTON, p. C . tammik. 2?'
— George WashlnghtDnin yliopistossa
aletaan ens» syyStiUÄa opettamaan
oppiainetta "Europa Jälkeen
vuoden. 1914, - lämäii kurssin mukaan
Immbtaah Itilikkl aoderikkäkis-ten
oppilaitosten nykyiset suunnat
Oppiaineessa selostetaan mon.:
S^san keisari koetti estää sodan
puhkeamista.
Serbiah hallitus oli kiiukäusla etukäteen
tietoinen itävaiiah tu-kfiheri-tua
PerdlnMidlä vastaan suimnltel-lusta
salaliitosta.
Lusitanla oli aseistettu laiva Ja
keräys ja propaganda asian hyväksi.
Konsertteja, liikkuvakuvaesitykslä
ja muita keinoja käytetään tarko-tuksen
hyväksi. Valtiopankki on a-vannUt
"erikoisen tilin rahastoa varten.
ROSVOJA HÄTYYTETÄÄN
MEKSIKOSSA
mun pelkoa. Hän,se sanoi, että siellä
missä valta on siirtynyt vallankumouksellisille,
ei mikään kansannousu,
enää ole mahdollinen". (On
yleisesti timnettua, että., sana "kansannousu"
valkoisten klplessä merkitsee
kaikenlaista lahtarihulinaa)
Tämän tietäen valkoiset kehittivät
sotätolmiaan edelleen kuumeisella
kiirfellä. Perä-Pohjanmaalle, jossa
"Maantie on kulkurin koti".
On iltapäivä. Kaksi kuumuudesta
punoittavaa kamiinia hehkuvat^^iim-pöä
avaraan tukkikämppään. Miesten
puheet ja puiden paukahtelu
kamimoissa sekoittuvat yhdeksi örinäksi..
Tupakansavu leijailee valtavina
• plMtiä; kattoa-. kohti. Ulkona
lähentelee pakkanen viittäkymmentä.
Ja senpä vuoksi timtuu noitten
punottavien kamiinoiden ääressä
tiu-valliselta. Nuo miehet' puhuvat
nauravat ja väliin sylkevät lattialle
johon sitä tehty on Jo koko talven
kertynyt. Miehet ovat useimmat ol-leH
tuntemattomia- toisilleen, mutta
nyt- puhuvat he rattoisasti keskenään,
kuin oUsivat ikänsä tunteneet
toisensa, heidän on pakko tutustua
kurjuus yhdistää. Sakissa on nuorista
pojista aina partasuihin ukkoi-hir^
as.tl, joitten kasvot, vaikka nau-ravatkin
nyt, ovat kurjuuden murtamat.
He ovat katkeroituneet elä-
'määnsä Ja jos voLsi tutkia heidän
katäeensa, huomalls niistä vihan
villin liekin. Ja ketä he vhaavat
sen saätta arvata. Yhteiskunnan
hylkimlnä saavat he aikansa viettää
täällä korvessa. Leipä ja silava
ravhitona. Kämpän ovi JaVautuu
naristen ja valtava pakkashöyry
syöksyy ovesta sisään, täyttäen huoneen
alaosan. Höyryn mukana työntyy
myös pakkasen huurettama mies
Tulijah perästä painuu ovi kiinni
ja kämpässä olijoiden tutkivat katseet
katsovat vierasta. Mikähän lie
miehlääh! Hän ottaa repun seläs-tääh
ja Ikirehtll punottavan kami-noh
luo, työntää kätensä melkein
kiinni kamlnaan, hieroert välillä.
Kädet alkavat lämmitä ja niitä aika
paokttaa, sillä äsken olivat ne
aivari kohmetuksissa. Pian alkaa pakotus
lakata ja lämmin vaikuttaa
virkistävästi. Voiko kovassa pak-
Vera Cruz. Meksiko, tammik. 26. —
Tänne tulleissa tiedoannolssa kerrotaan,
että hallituksen poliisit surmasivat
tänään kolme rosvoa taistelussa
lähellä Jalapaa. Aristeo Cortesin
ja Miguel Guevaran sanotaan johtaneen
rosvojoukkoja, jotka ovat
hyökänheet plantaaseille, ja aiheuttaneet
paljon vaivaa Teocelon, Xican
ja Coatepecin piireissä jo useamman
kuukauden ajan. Polilslhurtat
yrittävät kafkoittaa rosvot pois koko
alueelta.
Itävallan ulkoasiain ministeri
k^ivi Serchtold oli sotasuunnitelmiin
syyllinen.
llaportit saksalaisten hirmutöistä
olivat projMigartäalaitosten kekslhtö-jä.
ETELÄ-AFRIKASSA PARAS
LEHMÄ ON
Capctown, Etelä-Alrika, tammik.
24. — Etelä-Afrika haluaa vastustaa
Ottavvaäta tullutta tiedonantoa, et-ä
canadalainen holsteln rodun lehmä.
Teake Waldrof, olisi maailman
pat^s maidtin antaja. Etelä-Afrikassa
väitetään, että Orangen vapaavaltiossa
oleva butterfly-niminen lehmä
ei anna vuodessa vähempää kuin
30,004 paunaa maltoa, stelätäen 1,254
paunaa voita. Tuma on todistettu
valtion tarkastajien lausunnolla. Tämän
lisäksi Ilmoitetaan täällä olevan
paljon multakin sellaisia lehmiä,
jotka ovat sivuuttaneet Teake Wal-dorfin
tuotantomäärän.
myöten, etelässä, idässä ja pohjoisessa,
panna, telkeet valkoisen vallan
leveheiniseile, vetää sen yihpärilte'
kammottavaa ptlhaast^ fttigäSta, kuristaa
Kenräli Manheirhelm, Joka
äsekttäin öii livistänyt valian-kumöukseh
Venäjältä, oli jp ennenkin
omassa sydänalassaan tuntenut
proletarisen vallankumouksen baa-vankat
työlälskeskukset Oulu, Kemi
Tornio ym. reippaine. vaikkakin mii
tel aseettomine punakaarteineen oU
Vat vakavana uhkana valkoisellr
vallalle, läiietettin apuretkikunta
Jonka tehtävänä oli 'yhdessä paikallisten
suojeluskuntien kanssa nujertaa,
tehdä vaarattomaksi Perä-Pohjolan
proletariaatti. Tämä retklkunte
saapui Ouluun 2 p:nä helmikuuta
Juuri retkikunnan tulon edellä sai
OUlun punakarti Jonkun määrän a-seita.
Melkein vuorokauden kestäneen
urhdolllsen vastarinnan jälkeen
OUlutt työläiset antautuivat
suunnattoman ylivoiman edessä. Helmikuun
3 pnä Oulu joutui valkoisten
käsiin. Helmikuun 6 pnä antautuivat
Kettä ja Tornio.
Siten oli koko Pohjahmaa Joutunut
valkoisten käsiin. Yhteys
Ruotsin lahtarien kanssa oli turvattu^
valkoisen armeijan selkäpuoli oli
rauhoitettu. Tästä lähin voivat valkoiset
kaikki voimansa Ja kaiken
huomionsa kään^ etelään, punaisten
päävoimia vastaan.'
Samaap aikaan, kun valkobten
päävoimat rauhoittivat Perä-lPohJo»
laa Ja lujittivat valtaaiisa Eteläpohjanmaalla.
Järjestettiin osalla
voimista kilpajuoksu etelään. Eteläpohjanmaalta-
lähetetUin ei;elään
l^ln, rautateiden vaisiUe yjn. tärkeille
suunnille» plenk' lahtariponi-kolta.
Joiden oli määrä riraitää. niiaih-dolllsiihman
kauas etelään,' viedä
aseita hengenheimolaisilleen, niiden
avulla tehdä vaarattomiksi Keskisuomen,
Jyväskyäln ja Kuopion
punaisten seutujen työläiset, miehittää
tärkeitä tukikohtia muodostettavaa
valkoista rintamaa varten.^ Valkoisille
oli hyvin . tärkeää saada
rintama muodostumaan Haapamäen
—Pieksämäen—Elisenvaaran rautatien
eteläpuolelle, saada käsiinsä tämä
rautatie, sillä sen pohjoispuolel-a
ei enää ollut lännestä itään kul-
'<evaa yhdysrataa, joten siellä joukkojen
siirrof, aseltten ja muun sota-tavaran
kuljetus olisi pitänjrt suorittaa
Jalkapatikassa ja rekipelUlä.
Tällainen sodankäynti olLsi ollut sitäkin
hankalampaa, kun noilla harvaan
asutuilla seuduilla olisi ollut
vaikea löytää riittävää määrää he-voslia,,
rekiä, elintarpeita sekä tykinruokaa
valkoiseen armeijaan.
Jo 30 pnä tammikuuta miehitti
pohjoisesta Junalla saapunut lah-tarfpoinjkka
Haapamäen aseman
Seuraavana päivänä tämä porukka
eteni Vilppulaan, jossa se asettui
lujiin Jjuajiustusafcemlin. Niin oli
tämä tärkeä rautatiensolmu joutunut
valkoisten käsiin ilman minkäänlaista'
vastarintaa punaisten
puolelta — Ja pysyi heidän käsissään
kansalaissodan loppuun saakka.
Samoihin aikoihin tunkeutui
samanlaisia porukoita Jyväskylän
seuduille, Mikkeliin Ja Savonlinnaan
yjn., kaikkialla vastarintaa kohtaamatta.
Itä-Suomen suojeluskuntalaiset
saivat lujan Jalansijan muutamissa
kohdin Vuoksen eteläran-nalla.
Näiden porukkain ympärille muodostui
vaUcbinen rintama. Tämän
rintaman selkäpuolelle jäi aseistettuja
punaisia Kuopioon, Varkauteen
kasessa ajatelal sen parempaa kuin
lämmjn, punoittava kamlna ja kuppi
mustaa, kuumaa kahvia. Se el ole
paljon vaadittu, mutta monasti el
saa sitäkään. Lämmittelevän miehen
kenkien kärjet on rikki ja lumi
pääsee vapaasti sisään. Mies kopistelee
jalkojaan vastakkain, niitä
varmaan palelee. aKsvojaan uurtavat
syvät juovat, jotka tekevät
ne niin synkän näköisiksi. Mutta
nyt jäännittynyt ilme hänen kasvoillaan
laukeaa vähitellen, kuin suuri
taakka hänen hartioiltaan putoaisi.
Nyt nousee seisomaan, työntää kätensä
taskuun. Hitaasti, se on tyhjä,
entäs • toinen, siellä on raha, sekin
viimeinen lantti. Sillä saa, el muuta
kuin kupin mustaa kahvia, mutta
sekin tuntuu hyvältä kylmiin sisuksiin.
Hän nauttii jmähdollislinman
kauan suuhunsa jääneestä sokeripalasta.
Tupakka, se on lopussa. Sitä
pyytää hän vieressään istuvalta mle-hetlä
ja saakin. Tuntuu kuin olisi
kotona, vertaistensa parissa. Eikä
sentään yhtään tunnettua. liman
rahaa olisi muualla melkein kuoltava
nälkään tai maantielle. Mutta
täällä ci hätää, vaikka kalkki ovat
tuntemattomia. Miellskellen puhal-teleen
hän typakastaan savukiehkuroita
ilmaan, jossa ne pian sotkeutuu
valtavaan pilveen. Tupakan palettua
loppuun heittää hän sen ja
ojentaa itsensä puiselle ritsille pitkäkseen.
Hyvin tuntuu uni maistu-yan,
sillä silmät painuvat pian kiinni,
vaikka alla on vain kpvä ouu.
Hän pn yksi noista "kohtalon" murjomista
kulkureista.
Ännä.
Cärilloii voimalaitos
tulee mäksaitiaan
$20,006,000
C)TTAWA, tammik. 27. — Liitto-haliitiiksen
insinöÖriil tckfemäri laskelman
mukaan tulee Carillon koskille
rakennettavan 200,000 hevosvoimaa
tuottavan voimalaitoksen
rakentaminen maksamaan $20,000^-
000; Itämä arviointi on laskettu
sillä perusteella, että hv. maicsao
$100. Voimalaitoksilla kokeiltaes-
.sa ympäri Canadan on tultu näkemään,
ettu $100—$125 hevosvoimaa
kohden on taloudellisesti kannattavaa.
Ottawa-joen yläjuoksulUi
olevalle Chat Fallsille rakennettavp
laitos tulee maksamaan $10,000,-
000. Samalla yhtiöllä oh oikeus kehittää
voimaa Chat Fallsin Que
becin puojeiöella rahnalta. Yhtiö
on antanut yoihialaitöksen ja muiden
rakenhusten rakentamisurakan
Mon'ow & Beabty yhtiölle.
koko , Canadfta : r i
MKkia maan -viiniuaeue ,
» l ie kouii|via;teht2yiäi an
seja matkusti»^ TOirten v _
ha,n tai muuäl& TOhviflt»*'1
joja, käänhökaiä y,m^ fl^lvi*
rintk- jä mnitä-Sn^en 1
siin kohdistuvia asioita.
.ÖiBÖite: , i
CohsäUte GenenJ- ifkätait '
Boom^lS \
1410 Stanley Streel^"iron*»a:
(Corher St Catbariliö AAd Sttfhley)
AKSELI RAUANHEIMa
pääkoiisol!.
Uäukäi tth- Suomella edustajiaa
Canadassa: Konsuli Erick JT. Korte.
Port Arthur,v Oht. — Adiel
Saarimäki,. 319 Bay St., Tolr0|ito.
Ohi:. — H. P. Albert Hitthansbn'
479 Main St, Vinnipeg, *Mäfl;,—
Thomas Franssl. Box L, ,Co|l|fer
Cliff, Ont — Chark» E, J&ism-son,
64 Oock St, Saint Johlb H>B.
— G. W. Törnirbos, 651 Howe Sti
Vancouver.: B .C
EsiPANJA KOETTAA VAKlti«kiJt-
TAA kAIIANSA ARVOA
Mennoiiiitteja lähtee
Canadaan
HAMBURG, Saksa, tammik. 25. —
Bnslmälnen ryhmä mennonllttejci
hyväksyttlhi täällä tänään lääkärin
tarkastuksessa, Joukossa oli 109 hehkeä
ja lähtevät he huomenna Liverpooliin,
josta he suuntaavat matkansa
Canadaan.
TVTTÖ KIRISTÄ» HÄVYTÖNTÄ
MONIMILJONEERIA
Los Angeles, Cal., taninilk. 27. —
Eunlce PrlÄgle, 17 vuotias tanssijatar,
Jonka syytöksestä Alexande
Pantages ^omittiin rikokselliseste
hyökkäyksestä, vaatii tältä moni-mlljoneeriltä
$1,000,000 koiarausta
Tyttö valittaa, että oikeusjutun
kautta hänen maineensa pilaantui
$500,000: n edestä Ja toimen $50O,0ÖC
on ruumiillisista kivuista.
Pantages, joka on plirlvahkllassa
on vedonnut tuomiostaan, Joka on
1—50 vuoteen kuritushuonetta. Hä
nen lakimlehensä sanoivat odottaneensa
tällaista. korva'usvaathnusta
mutta he' aikovat taistella sitä vastaan
mahdolliisemman pitkälle.
Madrid, tammik. 23. — V^vc^Dis-teri
PrihiD be RiVera on Ihnditta^t
että hallitus on suostunut ottanuttn
117,000,000 kiiltapesoä tullltutdC^'
klhmittääkse^h ftimr u^öa v4-
iclnnuttamfeyritykseeö. Peso oä'tavallisesti
20 senttiä,-ihutta ne s^n
arvo on' alapUoiella lä is^nt^.
Lontoo, Eng,, tammik. is, — The
Fihanblal News on säanufc tiötää,
että Espanjan hallitila aikoo läH^l-tää
täntie 4,000,000 hopeapuntaa peson
tukemiseksi pörssissä. Bahalä-hetysten
pitäisi alkaa'tänmlltuun äO'
päivä Ja kestää helmikuun puollvä-lUn.
HUUMAUSAINEIDEN aTUOTAN?
TOA SUUNNITELIiAAN BÄ- '
JOITETTAVAltSt
Geneva, tamhilk; 25. — Kahsälft-lliton
neuvonantokomltea nimitti tänään
alakomitean käbltteleMäan
huumausaineiden, mdrphllnlhi heröl-nln
ja kokaiinin tuottamlBeh rÄJölt-tamitsa.
Tämän uuden komitean t u lee
valmistaa jonkinlainen suunnitelma
eU liiönnos tehtallljoldett Ja
aineita ostavien hif^ld^n ^dusjtftjl^
yhteiselle konfererisilie. "' ' '
. ••• •••11 ••!n'.::;v
TURttKILAISET NAtSE* 'HAittjX-VAT
POSTINitANTAJIKSI ^
QUEBECIN AiAAKUNNALLA HIU
KAN irUJÄÄMÄÄ
ja Leppävirroille yhteensä ehkä parisataa,
mutta kun nekin tyytyivät
yleensä vain toimimaan omilla paikkakunnillaan,
vain puolustamaan
kotinurkkiaan elyätkä pyrkineet aktiivisesti
häiritsemään etelään tim-keutuvia
valkoisia, ei niistä ollut
suurta haittaa valkoisen rintaman
muodostumiselle eikä niiden kukistaminen
tuottanut valkoisille suuria
vaikeuksia.
Näin olivat valkoiset saaneet haltuunsa
tavattoman laajoja, väkirikkaita
alueita, ottaneet kä.?linsä Haapamäen—^
Elisenvaaran radan, mikä
kaikki antoi heille mahdo^SiSUUden
haalla kokoon suurilukuisen armeijan,
koota sodankäyntiin tarvittavat
varat ja nopeasti siirtää voimiaan
kulloinkin tarvittavalle suunnalle.
Muutaman päivän kuluessa
oli valkoinen valtakunta laajentunut
moninketraisestl ja kuului siihen
helmikuun alkutiälvlnä, Jolloin
muodostui kansalaissodan rintama
5j6 koko Suonien pinta-alasta.
Tämä suunnaton menestys, Jonka
valkoinen armeija saavutti heti ensipäivien
kuluessa, oli mahdollinen
vain sen kautta, että se sai muutaman
päivän harjoittaa kilpajuoksua
yksinään. Ilman kilpailijaa, ja
niin ollen oli jo saanut hyvän etumatkan,
ennenkuin punaiset alkoivat
Etelä-Suomesta liikehtiä pohjoista
kohti. Vasta helmikuhn 2
piiä saapui Tampereelta, Josta Haapamäelle
on vain muutaman tun^
nin junamatka, ensiinäinen puna-kartilaisjuna
Vilppulan edustalle,
jossa se kohtasi lujan vastarinnan
Jo tammikuun 31 pnä lujiin puolustusasemiin
asettuneen valkoisen
Joukon taholta. Samoin kävi kalkilla
muilla siiupnilla, jossa piihal-set
yrittivät pohjoiseen päin Hyökä-
Quebec, tammik. 25. — Maaktih
nan uusi rahastonhoitaja, A. R. Mr
Master esittäeteään hallituksen budjetin
lainiaatijakuniiaile, ilmoitt
hallituksella olevan $4,001,795 :rt ylijäämän.
Fiskaalivuoden rahalliset liikkeet
olivat, tuottaneet maakunnalle $39,-
976,283 :a ja tavalliset menot oUva*
$35,964,487: a, ylijäämästä otettllr
$1,000,000 lainen kuoletukseen Ja teinen
$1,000,000 maakunnan hyvänte-kevälsyysrahästoon.
tä. Valkoinen rintama oli jo muodostunut
Pohjanlahdesta Laatokkaan
asti, kulkien Pprin, Tampereen,
Heinolan' ja Lappeenrannan
pohjoispuolitse ja edölleen Vuoksea
pitkin.
Punaisille Jäi 'tosin väkirikkain
teollisuuden, kulkuyhteyksien yjn
puolesta kehittynein osa Suomea
mutta sittenkin muodostunut rintama
oli erittäin epäedullinen punaisille,
fifi tdrvitte oUä mikään
ammattimies, voidakseen tämän
huomata, JPs kartan mukaan katsoo,
miten kUlki tuo 400 kilometriä
pitkä kansalaissodan rintama. Punaisine
Jäi vain kaita m^äkaistate
suunnilleen 1J6 koko maan pTtttaa-lasta.
Itä-Suomessa kulki valkoinen
rintama inonih palkoin vahi parin
kolmenkymmenen kilometrin päässä
punaisen Suomen valtasuonesta
Pietarin—Riihimäen radasta, Jota
kautta vain voitiin saada leiiÄä Ja
ammuksia.
Nyt kun kalkki täitöä on tuhhet-tua,
on helppo huomata, että tällainen
epäeduiysett rintaman muodostuminen
olisi ollut vältettävissä vain
siten, että mahdollisimman kaukana
pohjoisessa olisi ajoissa saatu
järjestetyksi aseeUlSten työläisten
vastarinta, Jotka olisivat panneet
etelään Juokseville lahtariporukoille
tien pystyyn, että ensi hetkestä
alkaeti olisi pahtii tohheen vUiha
kilpajuoksu pohjoiseen, lähetetty
sinne miehiä Ja aseita. Jos samanaikaisesti
olisi voitu Järjestää samanlainen
kilpajuoksu Perä-Pohjolasta
etelään päin, ahdistaa valkoista
armeijaa Seii* piäp&ässä sensijaan
että Joudutidhi odottamaan sen tu?
loa, olisi Suomen luokkasodan kartta
muodostunut aivan foisenlaiseksl
khih miksi se hitiodPStuL Säma»-
aikalneh kltiiajuoksu etelät Ja
Konstantinopoli, tämhilk. 2ä., -r-
Koska turkkilaisilta naisilta ev&ttlhx
oikeus päästä poliiseiksi,-niin ia^\
he pyrkivät posteljooneiksi. Naisr
asian vastustajat väittävät, että nal-
.let pyrkivät tällalsita toimiin tyy-dyttää^
een (^inaistä HlkkumlshalU-aan.
' ''
OLUEN LÄSIlTAiN MVVNTI EI
' O&E TÄRKEÄ ,.>iir
OTTAWA, tammik. 25. — Pääministeri
iPergusoh saävuttuäail paÄ-caupunkiln
neuvottelemaan pääministeri
MacKehÄle Kingih Ja Ta»»
shereaun kanssa, sanoi haastattelussa
että "eivät Järjestyneet työläiset
halua olutta sen ettammätt
'<uhi muutkaan." Päämlhisterl kertoi
sanomaiehtirapiortterien oUeeh
'lian innostuneita kuullakseeil, että
!-Iumphrey ' Mitchell, HahiitlDnl^a.
-sanoi työläisillä olevan paljon täir-
'<elmpläkin asioita käsiteltävänä'ja ;
painostettavana kuin oluön. laslttain
•nyymiskysymys, "EhdötuksesSA el
olp mitään uutta, muuta kuin^^e
3mme halua sitä." — Todellakaan
järjestyneet työläiset eivät Jouda
sellaisia kysymyksiä' käslttelmSätt-'
vielä vähemmän he vaativai> oluen-myynUä,
I pohjoisesta, vaikkakaan sfe ehkä el
olisi voinut estää valkoisen rintaman
muodostumista, öliSi ainakin
saatlUt aikaan sen, että rintama
olisi muodostunut, paljoa pohjolsetnT
massa Ja että. olisi voinut muodostua
kaksi rintamaa, etelälileh Ja
pohjoinen. Tällaista iJUristustfe kahdelta
puolen ei valkolhöh valtakunta
olisi pitkääkään aikaa voinut kestää,
seh kUn olisi täytyiiyt häjott&a
voimiaan kahteen sutihtäan. Ja nä- -
mä voimat olisivat olleet monta ker- .
taa heikommat, kulil ne sitten todellisuudessa^
olivat, kun oli pantu
toimeen niöbllispinti välkolsttett miehittämillä
laaJoUIa alueijla. Yksistään
Etelä-Pohjahnikaltä, el piisi
voitu suurtakaan ärih^ijaa haalia
Itokoon.
Näiden rivien (tarkpltulcsena ei '
ole antaa "viisaita" neuvoja Jälj^<
täpäln niille talstelljpille, jotka sU-loln,
ehkä mdnin verroin vaHksam*
massa tilanteessa kuin miltä nyt voi
näyttää, tilanteessa, Jptca albakaan
ei ollut läheskään nllh selvä kuin
mitä se on, nyt Jälifetepähi; töi^
mivat parhaan yriimärrVksehsä nlU-kaan..
Tarkoitus on vain osottaa
Suomen kokemukseti välPssa, kuinka '•
suunnattoman suuri, miltei kohtalokas
iJlerkitys ön luokkien välisfen
sodan ensi päivillä.
Sucunen lUökkak>dan ehsl päiviä
kokiemiis döettaa. e t ^ silloih kUin
alkaa ratkaiseva asäellihen yhteenotto
sorrettujen Ja sortajien välilllt,
on vallankumouksellisten Joukkojen
viipymättä otettava älote käsiinsä,
ehdottomasti Mvtävä hyökkäykseen
odottamatta viboUiseii stafnunlsta^
Hyökkäykseen on. käytSVä- joka j ^ o -
leita maata, | ^ ksupum^bdA, ^äbt
kylästä, kaikkialla miS&S ott tydtbtfe* '
kevlä. sorrelHi^. Jft -ttiStfellyJä. ^ ,
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, January 27, 1930 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1930-01-27 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus300127 |
Description
| Title | 1930-01-27-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
- Il-
2 2 - - 1^0 .27
IV * -ai Toverin liikkfeeiihoitajalta iiraöluksen, että eivät ole
^ ^ ^ " i t i l u p a a naisten lehdelle. Toverin liikkeenhoitaja tammik.
Toveria •ViurkasW'.iImqttaa.ni.ra. seuraavaa:
•-Ko^J^a imluamme ahtaa lehteä kaikille tilaajille rahansa edestä
dälai-^el naistoverit kaipaavat tietojen välittäjää, niin s e n vuoksi
^ alkaneet Toverin torstain numerossa julkaisemaan "Naisten
loa" jaläJietämme tätä Toveirih ntitneroa Toverittaren entisille
mt Canadaan korvaukseksi Toverittaren paäUymättomistä tilauk-
' Meillä on toiveita saada naisten erikoinen lehti menemään Catin
läheisessä tuleväisiiudessa ja jos saamme niin korvaamme
Toverittaren päättymättömät''tilaukset, mikäli niitä vielä on.
kertaa voimme ottaa" vastaan tilauksia Ganädasta ^Toverin"
htn iiumfrolle erikseen jossa julkaisemme Naisten Osastoa. T o r s -
[nunieroii tilaushinta on S2.25 vuosikerta Canadaan."
foveri» liikkeenhoitaja myös ilmottaa, että erimielisyyksistä huolta
ei lieillä o l e ollut aije asettaa omia asiamiehiä, jos me emme
heidäii lehtiä poikoltamaan. ^
Fällaisen poikotuksen_ alkaminen, näiden riitaisuuksien vuoksi,
le meidän taholta milloinkaan olliJt kysymyksessä.
b i a i i i i i ' h e l v o i v a t ryhtyä nyt taasen ottamaan tilauksia torstain
l e r i l l e k u t e n ovat tehneet aikaisemmin "Toverittarellekin", teke-liikkecii
\'apauden tilivälityksellä.
VAPAUDEIN LIIKKEENHOITAJA.
AHAA
S U O M E E N
[ssi Suomen M:l{ba
910
madan Dollarista
Lähetyskulut:
ähetyksistä alle $20.00, 60c
Yksistä ?20.00—?49.99, 80c
yksistä $50.00—$79.99 ja
lähetyksistä $80.00—$100.00
50c jokaiselta seuraavalta al-a
sadalta dollarilta,
bkösanomalähetyksisti» OVat IS.
kulut $3.50 lähetykseltä; .
Lmen rahaa ostetaan. Kurssi
I sadasta Smksta. ,—
tkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
ox 69, SUDBURY, Onfc
mapilettejä myydään.
Tiedustakaa Dilettiasioita
|)audelle ottavat rahavälityK-taan
myöskin:
VAPAUS
)RT ARTHUR BRANCH
31G Bay Street,
Port Arthur, Ontario
US MONTREAL BRANCB
1196 St. _ Antoine S t , •
Montreal, Que.
AARO KIVINEN '
Kirkland Lake. Ont.
kasteltiin Lenin-juhlan vietosta, 30-
•ka pidetään 18 päivä tätä kuuta
(?), S. J . ja Kp. kanssa yhdessä
ja jokainen laittaa tarkoitustaan
vastaavaa ohjelmaa. M© naiset pi-dähfithe
-ravintolasta huolen.
'I^aikkakunnan työolot on huonot.
Täällä ei ole juuri sanottavaa, kun
on jo runnattu metsät, kun kymmeniä
vuosia on Vkrassattu" samoja
paikkoja ja hiistä täytyy f ar-mareitten
aina vieläkin -saada leivän
hintaa j a eikä ne tahdo kelvata
pilkkahinnallakaan. Turkisitön
pyydystäiillä on myös huonot ajat,
eivät-saa paljon ensiksi elukoita ja
nahoista ei mitään maksettaisi.
Kyllä sitä työläistä kiristää tavalla
ja toisella.^ Monella työläisellä
ei ole lämmintä näin kylmänä
aikana. — E. K. K.
OSUUSTOIMINTA
Epistola tororitolaisteh
tykö
Aikomukseriin olisi tässä vähäisen
pakista meille työläisille eräästä hyvin
tärkeästä asiasta., nimittäin o-suustoiminnasta.
koska, täällä Torontossa
ei ollenkaan ole aikaisemmin
sille omistettu pLenjitäJcään
Nakinia, Ont.
JOHN VUORI
South Porcnpine, Oc .
HARL^S HAAPANEN,
uskauppa, Timmins, Ont.
:OHN~mRTA,
roaview Ave., Toronto, Ont
DAVID HELIN,
kakunnilla Keski-OÄtariossa
kerta kuussa, kun on ollut
_ arvoin itäältä sanomalehden
illa mitään. Niin olin kuu-i
ja aloin töhertämäSn.
kustelimme kursseille lähet-stä,
jos ne toteutuu ja mi-ataisiin
varoja. Myösj kes-öläisten
valta. Helsingissä sUr-
"ta työläisten käsiin ilman veT
"atusta. Verrattain Helppo oli
koko Etelä-Suomessa aiha^Po-
Tamperetta myöten. Oli vain
ia pikku kahakoita siellä
Helsingin, Porvoon ja Turun
Uä. Mutta niistäkin suoriu-pian
voittajina ja mxiutaman
kuluessa oli koko Etelä-Suo-valkoisten
valta murrettu
osa Etelä-Suomen lahtareita
pohjoiseen j^in.
^kumouksen helppo voitto
luomessa osottaa. kuinka kyp-
^otollinen. oli maaperä prole-iie
vallankumoukselle. Mutta
puolen tämä helppo voitto
an synnyttämään sitä vaa-kasitystä.
että voitto oU y-peippo
asia. että vastustaja
^tulevaisuus oU näyttävä, et-ia-
suomessa saavutettu voitto
ta taistelun alkua, että siellä
«•femisissä vain vihollisen etu-
°^Ojen kaassa. Sen pää-seisoivat
Etelä-PoKjanmaalla
0 kuukausien kuluessa oU väl-tukialuetta
varustettu, kym-naisena
joukkona, taistelu-
^mpaisiin saakka aseis-
1 „ lokakuussa 1917 salvat
t Eteiä-Pohjanmaanö 'Sak-äfi^^^
f"^ Mutta
f olJeet amoftstaan taistelu-a.
vaan he toimivat jo päät-
^«meentaoaisella kiireÄ
Olsten päävoimien rynnistys
-treetutuitna 'tty^ö'v-ä''e n valtHae. lsingls-
^ i ^ u u n puouvläis^ oli
rm^ hallitus lähettänyt E-i
S ? ' ^ / ^ ^ ^ armeijan
702SL Mannerheim ryhtyi
eemSaalahhttaTn"n" "s^is uDva. iJrok taamiS-S.
J. vuosikokous pidettiin
Blockin haussilla 5 p. tammik. 'ja
keskustelimme suomalaiseen järjestöön
kuuluvista asioista. Valittiin
virkailijat seuraavalle puolelle
vuodiälle: puheenjohtajaksi Ben Söderman,
' pöytäkirjuriksi Dagmar
Block, jäsenkirjiiriksi Erkki Meri-läitiien,
rahastoyhoitajaksi Iivari
ivt^atson, uutisten kirjoittajaksi Vapauteen
Aino Siren.
Suomalainen järjestö päätti luovuttaa
$10.00 takauksen Vapauden'
asiamiehelle Iivari Matsonille.
Tääilä tapahtui kauhea ta|>au8
tamäh kiiun 14 päivä kello i"2 päivällä,
kun paloi poroksi John V i i -
;an vuokraama asunto j a mitä hänellä
oli ja Mrs. iLilja Viita joutui
liekkien uhriksi j a paloi muodot-
' tomaksi. Mrs. V i i t a otaksuttavasti
oli sytyttänyt valJkeaa uuhiin paloöljyllä,
joka on räjähtänyt Jä lyönyt
valkean hänen vaatteiöiinsa ja
sytjrttänyt paperoidun rakennuksen
ilmiliekkiin, Mrs. Vifta on .nähtävästi
yrittänyt pa'eita ulos, vaan
oli kaatunut oven alle, josta hänet
öli myöhemmällä saatu ulos, vaan
aivan muodottomana,' kuten ylempänä
mainitsin. Näin kauhean kuoleman
uhriksi joutunut oli vasta
viime kevännä huhltikuussa tullut
Suomesta John Viitan luokse ja
siitä asti asuneet yhdessä. Mrs.
L i l ja Viitan veli asui heidän kanssa,
Väinö Rintala, sekä sisko ön
Port Arthurissa, Siiri Rintala.
Ikävä näky oli siskolle kun tuli
katsomaan sähkösanoman saatuaan.
Mrs; .Viita oli 2S-vuotias.
(Laitoimme keräyksen ifcässä pikku
kylässamhie John Viitan hyväksi;
joka tuottikin' sievoisen summan
ehkäpä jokainen on nähnyt sen
Vapaudesta-mitä on-tullut.. Olen
mikuun lopulla katsoi hän armeijansa
riittävän voimakkaaksi karkaamaan
Siiotnen työväen kimppuun.
Ensi työksi oli "lopullisesti lujitettava
*vallroinen" valta valkoisten
tukialueella. Etelä-Pohjanmaalla.
Mannetiieim antoi määräyksen, jon-kk
mukaan veiiäläiset joukko-osastot
Vaasassa, Lapualla, Seinäjoella, I l majoella
ja Ylistarossa oU yöllä
tammikuun 28 päivää, vasten yllätettävä
ja riisuttava aseista. Yhteensä
näillä paikkakuimiDa lienee oUut venäläistä
sotaväkeä tuhatkimta miestä.
Riisumalla venälämen sotaväki
aseista, tahaöttiih saada takeet sen
puolueettomuudesta, kuten sille selitettiin.
Sitäpaitsi oU venäläistfen
aseistariisumisella se merkitys, että
saötiih lisää aseita. m.m. tykistöä
Valkoiselle armeijalle ja saaUin takeet
siitä, että nämä aseet eivät
joutuneet punaisten käsiin. Edelleen
satiin tilaisuus näyttää sellaiselle
ainekselle. Jonka, isämnallisia.tuii-teita
tahdottiin, käyttää hyväkseen
että muka tosiaankin oli kysymys
taistelusta vierasheimolalsta ibaan-
^rtajaa "iT^sää" vastaan,
l^ihä i^iiiihlteltaia pantiin valkoisten'
omien selostusten mukaan täytäntöön
täsmällisesti. Ydh kuluessa
-koottin suuria suojeluskuntajoukko-ja
roainittujen paikkakuhtsdn lähistöille,
j a aamuyöstä miltei samalla
kellonlyörhallä joka paikassa rynnättiin
venäläisen ' sotaväenmajoltusar
lueille ja risuttiin H e aseista. Valkoisen
armeijan ensimäinen JuUdnen o-te
oli onnistunut täydellisestL M i kään
erikoinen urotyö se ei kylläkään
ollut,^kun tietää, että mainitut
venäläiset'• joukko-ösaitöt eivät
olleet mitääii vallänkuniouksellisen
pääitiläEökunnan Johtamaa Punaista
Armeijaa vaan hajoamistilassa^ olevaa
täaaiih armeijan jätteitä. Joilla
ei mitään taisteluhaiua oäut Ja Jot-huomiota.
Hiin siiiiri määrä kun
täällä onkin vähävaraisia kuluttajia
— yksistään suomalaisia on viimeisten
lakselmien mukaan 6.0Ö0 henkeä
että jo he yksistään voisivat saada
osuustoiminnan hyvälle alulle. En
tahdo tietenkään väittää, että kaikki
tämä edellämainittu summa liittyisi
jäseneksi minkäänlaiseen yritykseen.
Mutta vaikka kymmenes osakin olisi
halukkaita liittjroään, niin olisi silloinkin
aika hj^ä pahjin. Sen vuoksi
kehoittaisin edistysmielisiä työläisiä
lähemmin asiaa ajattelemaan ja ottamaan
tosi tarmolla asiaan kiinni
ja viemään se toivottuun tulokseen:
että täälläkin saatteisiin edes pienempikin
osuusliike alulle. Voitaisiin
luopua yksityisen STitteliäisyyden
varasta ja itse määrätä tavaran laatu,
mitä kulutainme. kuten on
tuimettu tosi asia, ei yksityinen yrit-telijä
koskaan pidä silmällä kuluttajan
etua, syystä, että omat etunsa
on lähinnä; jos hän järjestäisi liikkeensä
kuluttajan etujeij mukaiseksi
ei hänellä olisi silloin mitään mahdollisuutta
lijkevoiton saantiin, sillä
tavaran alkuperäinen valmistaja
(valmistuttaja) monestakin tavarasta
kiskoo jo täyden aryoij ja useasti
ylikin, joten Jälleenmyyjäin kiskörna
hinta on.paljon yli äfVon. Tätä ylit-tähiistä
jtiuri tahdotaan «Jsuustoi-mlnta
järjestelmällä saada ^ alenemaan,
jopa kokohaäh poistettiiäkin.
Siksi juuri olisi täälläkin annettava
asialle kuuluva huomio,, jos mt^liin-me
vähäkin kulkea ajan^ mukana
ja seurata työläisten yleisiä pyrkimyksiä
jokapuolelta. Meillä on jo
täällä todistettavia esimerkkejä
joiltakin mtiilta paikkakunnilla
osuusliikkeen menestymisestä ja
kannattavaisuudesta, esim. Port Arthur,
jossa, on jo usearniriahkin laisia
kuten osuuskauppa, osuusmeijeri, leipomo
ja vankka ruokala, joka on jo
nionta yksityistä, mojakkaöappäa
pyyhkinyt 'pois juhri sillä, kun on
pystynyt myyniään pareminän ruah
ja halvemmalla. Paljon muita pie-nenipiäklh
kyliä on ottanut tuntuvan
askeleen osuustoiminnan alalla
kuten Timminsin rhäinlkyläkih, jossa
on osuuskauppan vuosivoitto ollut
viime vuosina siinä puoli iraljoonaa
dollaria, joka on huima summa niinkin
. nuorelle^ liikkeelle kuin edellämainitun
kylänkin osuusliike on
Sudburyssä. on osuusliikkeen eteenpäinviemiseksi
.otettu jo tuntuva ote.
Ja yleensä jokapaikassa Canadaa,
missä vain on vähänkin vanhempi
suomalaineil asutus, on ainakin jo
osuustoiminta pohjalla olevia ruokataloja,
jotka ovat pakoittaneet
yksityisetkin siittäjät pitämään hinnat
tuntuvasti halvempana kuin sellaisilla
paikkauknnilla joissa el ole
minkäänlaista ikuluttajaln omlsta-hlaa
liikettä. >
Kalkkien edellämainittujen esimerkkien
perusteella ^.tahtoishi Toronton
asukkaMe ehdottaa, että mekin
, täällä • nipeaisimme allmmaan
Qsuii&t^öfialihtaa ja ensi töUSsemme
järjestäisimme vaUcka tuon jokapäiväisen
leipäaune.. Sillä, sekin on
hyvin tärkeän tekiä ihmis' elämässä
Ifelpä, fcUn seitih saMääh kunnollista
ja ehkäpä halvemmallaan. Sen-vUöksl
ehdotan, että perustettaisiin
osuusleipomo, sillä se on kuitenkip
kailäein lähituiä theitä kalkkia' ja
meillä olisi tällä kertaa olemassa
erältä hyviä mfthdolllBUuksia, Jotka
jätäil tässä sellttSmattö. mutta ne
kyllä tulee esille ensitilassa, Jos asla
saa suurempaa huomiota kuluttajeUn
taholta. S l i ^ tcdVbn, etta pidettäisiin
kokous lähiaikoina. Jossa ajatusta
lähemmin selostettaisiin ja
keskusieltäislifa Uikkeen tärpöelllsuU-desta
ynnä muuta osuustoimhitaa
koskevaa- Toivomliksenl öUsi. että
torontoiaiset ottaisivat edellä esitetyn
asiain tositoimella keskusteltavaksensa
ja toteuttaakseen seri. että
tännekin saataisiin pikapuolin kulutta
jäin oma liike. — Ö. A.
pormestari
(Jatkoa samannimiseen.)
Kysymys ilinatyhjästä paik?ita
kiinnitti siis ennen muuta Otto von
Guericken tutkijamieltä ja hän ryhtyikin
tätä salaperäistä ilmiötä tutkimaan
omin päin Torricellln Ja
Pascaliin kokeita tuntematta, mikä
on muuten kummallista, kup nfe olivat
herättäneet huomiota ks^utta E i i -
• ropan. — Ponnlstellessaan tuollsUsen
llmatyhjiöh hankkimiseksi hän käytti
tähän tarköitUksfeen ensin piiutytt-nörlä,
jonka täytti vedellä äjätelleh,
että jos saa sen, sieltä pois, niin
tyhjenee se ilmastakin. Täysin suletusta
tynnöristä hätt sitten yritti
piunputa vettä pois sen ai laöleVäari
putkeen asetetulla, siihen aikaan
Saksassa käytetyllä messinkiruiskul-la,
joka sitäpaitsi oli varustettu s i säänpäin
ahtavalla venttiilillä, niin
että vesi saattoi tulla tynnöristä
ruiskuun, muttei päinvastom, sekö
kraanalla, jolla vesi voitiin painaa
kuullut, että jotkut oyat uskoJtta-neet
ihmisiä, että Viitia on löytänyt
satoja rahaa sieltä palavan
rakennuksen porosta jälkeen palon,
vaan se on turhaa lörpöttelyä, eihän
niitä satoja meikäläisillä niin
Vain ole, silloin kun on tietäniistä
muutenkin että kuinka sitä kulloinkin
pärjää, iohn.Viita on ollut
träppäämä^sä koko talven j a siitä
on ollut Itähän asti kovin pientä
tuloa, ei sadoista puhettakaan. Tämän
kirjoittaja on tuntenut John
Viit&n monta vuotta kunnon toverina.
A. Sii^n.
ka eivät myöskään osottaneet minkäänlaista
vastarintaa valkoisille ja
että valkoiset kaikkialla olivat kiinteessä
yhteydessä näiden joukko-osastojen
upseerien kanssa, joista
kuten valkoiset itse kerskuvat, sangen
monet, jos el suurin osa, tekivät—
maksua vastaan ja liinaiseksikin
— arvokkaita palveluksia suomalaisille
luokkaVeljUieen, auttaen näitä
sotamiesten >ftseistariisumisessa.
Mutta se seikka, että monituhantiset
suojeluskunta joukot kykenivät vaikka
helpohklh. tehtävän suorittamaan
niin täsmällisesti, samanaikaisesti
eri paikkakunnilla, kykenivät yleensä
toimimaan yhtenäisesti, ylhäältä
saatujen ohjeiden mukaan, kokoamaan
voimiaan määrätyllä hetkellä
määrättjTh paikkaan*, osotti, että
valkoisilla oli jo oikea armeija, Joka.
kuten näytti, öli silmänräpäyksessä
ilmestynyt maan alta Etelä-Pohjanmaan
kamaralle. ^
Kun' Etelä-FMlijanmaäI|a punakaarteja
oli vähän je^ nekin aseettomia,
el siellä venäläisten aseistariisumisen
jälkeeh enää mikään hälrin-n5rt\
valkoisten valtaa. Mutta lahta-rellle
el tietenkään riittänyt sellainen
valkoinen valtakunta, johon ei
paljon muuta kuulimut kuin Vaasan
kaupunki. Härmä ja Lapua. Mutta
mieli laajentaa valkoisen valtakunnan
aluetta, oli toimittava nopeasti,
pantava toimeen vinha kilpajuoksu
Joka suuntaan, muuten voivat
punaiset ehtiä ennen, voivat aseistaa
työläiset aina Vaasan lääniä
pois ruiskusta. Kolme,vahvaa.miestä
sai toimekseen vetää männän
Ulos, mutta se näiyttäytyikln ras-kaammakslt
söuvlksl kuin Guerlcke
oli arvannut, ja erishnälsellä kertaa
laite särkyi. Toisella kertaa se kyllä
kesti, mutta nyt tuli eteen toinen
este. Veden poistuessa tynnöristä
kuului sieltä sihisevä ääni, ja G.
älysi oitis, että se oli Ihha, joka
tunkeutui klmplen välitse tynnöriiri.;
— Parempi lelvatöiinä kuin heuVo-tonnä,
arveH GUericke ja sUlkl tjöl-!
nörln sUufempaan vesltyhnöriih tie-;
taen, ettei ilma nyt pääsisi/siihen
sisempänä olevaan plenemiiään,
mutta nyt nuo költtie vahvaa miestä
eivät saafaeet mäntää liikahtamaankaan,
joten el tälläkään kurin
päästy tarkoitettimn tulokseen. - '
Nyt keksi GUericke puutyimörih
asemesta käyttää kraanalla varustettua
suurta kupatikuulaa, samalla
päättäen olla käyttämättä' vettä,
koska ilma on kevyempää pumputta
vaksi. Pumppu yhdistettiin kupa-rlpalloon
ja kaksi vahvaa • miestä
kävi vetelemään. Ensin se kävi helposti,
mutta pian tUli työ alati r?is-kaammaksi,
kunnes vimein nuo vol-mamiehet
vain töin tuskin salvat
männän liikkumaan, ja tUskln he
olivat valmiit, kun kUulä räiskähti
Itkkl valtavalla pamauksella. Epäonnistumisesta
huolimatta ei Guerlcke
antanut peäfksl, vaan hankki
vahvemman kuulan, joka onnistuttiin
pumppuamaan tyhjäksi Ilmasta
ja avatessaan ranaa hän tyydytyksekseen
saattoi kuulla Ilman virtaavan
viheltäen kuulaan: hänen oli
onnistunut , aikaansaada Umatyhjlö
Ilmasta tyhjä palkka.
Näiden vahnlstavlen kokeiden Jälkeen
tarmokas pormestarimme suunnitteli
ja valmisti kuuluisan ilmapumpun
(1650). joka on saattanut
hänen nimensä maailmankuuluksi
ja jonka keksittyään oli tuskin mitään
rajoja niillä tkiel^nkihitoisilla
ja, slliohi niin kummallisilla kokeilla
Jöihhi hän saattoi ryhtyä. Olemme
jo saaneet nähdä, minkälaisia " U i -
meitä" hän nöytU Regensburglu
Valtiopäivien aikana tietämättömien
ruhtinaallisten Ja muitten ällistykseksi.
Monia multakin havahitoja
hän t^ki ilmatyhjiöllä, esim. palava
k^Tittilä sammui siinä, viiniryi^le
saattoi sUhä säilyä tuoreena »päälle
puoU vuotta, llmatyhjiöön pannun
^Uon tikitys ei kuulunut jne.
Vastamalnltullla valtloj^lvillä kuuli
Guerlcke puhuttavan Torricellin
Ja Pascalhi töistä, mutta hän oli
Jo silloin lÄässyt samoihin tuloksim
Joskin toisia teitä. Myöskin M n oli
laatinut ilmapuntarin, vaikkakin
kieltämättä epämukavamman laadultaan
kuin Torricellin. Sen muodosti
10 metriä korkea putki, jonka
/ilaosa oU sovitettu vesisäiliöön yläosan
ollessa ilmatyhjä, jonka kautta
Vesi siinä nousi vissiin korkeuteen.
Jo tuntemallamme lystikkyydellään
asetti Guericke vesipatsaan päällä
kelluvan korkin päälle pienen äijän-kuvan
ja ilman vaihdellessa tämä
pikku ukkeli nousi ja laski osoittaen
samalla putken reunassa olevia as-töita.
Tästä annettiinkin tälle vehkeelle,
nimitys "aina elävä" sekä
vielä yelisemmin käytetty nimi. " i l -
maprofeetta".
Guericken suurin merkitys siis, on
hänen ainutlaatuisessa taidokkuudessaan
kokeilijana. Tosin olivat
uSeinmahiltut Torrlcelll ja Pascal
keksinnöillään osoittaneet ilman aikaansaaman
paineen, mutta Guericken
huomldtaherättävät kokeet o-soitlivat
paljon havainnollisemmalla
tavalla, kuinka tavaton tämä paine
Itse asl&ssa on.
Alankomaat ovat maailmalle antaneet
montakin etevää fyysikkoa
joista ohimennen mainittakoon päämajoitusmestari
Simon Stevin (1548
—1620). joka esitti tärkeän väittämän
voimaparallellograbbista ( —
suunnikkaasta 1. yhtäsuuntiosta).
mutta hänellä oli se kova onni että
hänen kirjoituksensa tulivat vain hyvin
vähän tunnetuiksi.
YLEISIÄ UUTISIA
Venäjän nuoriso ra-kenuttaa
vedenalaisen
Kommunislineh miorisbiiillo kerää
varoja tarkotulkseen
MOSKOVA, tammik. 25. — Kommunistisen
nuorisoliiton, mlssä on
kaksi miljoonaa jäsentä, toimesta
on ryhdytty keräämään varoja en-simäisen
vedenalaisen rakentamiseksi.
Tänään alkoi maanlaajuinen kuljetti sotataqjelta.
Porvari peukalöipi
WASHINGTON, p. C . tammik. 2?'
— George WashlnghtDnin yliopistossa
aletaan ens» syyStiUÄa opettamaan
oppiainetta "Europa Jälkeen
vuoden. 1914, - lämäii kurssin mukaan
Immbtaah Itilikkl aoderikkäkis-ten
oppilaitosten nykyiset suunnat
Oppiaineessa selostetaan mon.:
S^san keisari koetti estää sodan
puhkeamista.
Serbiah hallitus oli kiiukäusla etukäteen
tietoinen itävaiiah tu-kfiheri-tua
PerdlnMidlä vastaan suimnltel-lusta
salaliitosta.
Lusitanla oli aseistettu laiva Ja
keräys ja propaganda asian hyväksi.
Konsertteja, liikkuvakuvaesitykslä
ja muita keinoja käytetään tarko-tuksen
hyväksi. Valtiopankki on a-vannUt
"erikoisen tilin rahastoa varten.
ROSVOJA HÄTYYTETÄÄN
MEKSIKOSSA
mun pelkoa. Hän,se sanoi, että siellä
missä valta on siirtynyt vallankumouksellisille,
ei mikään kansannousu,
enää ole mahdollinen". (On
yleisesti timnettua, että., sana "kansannousu"
valkoisten klplessä merkitsee
kaikenlaista lahtarihulinaa)
Tämän tietäen valkoiset kehittivät
sotätolmiaan edelleen kuumeisella
kiirfellä. Perä-Pohjanmaalle, jossa
"Maantie on kulkurin koti".
On iltapäivä. Kaksi kuumuudesta
punoittavaa kamiinia hehkuvat^^iim-pöä
avaraan tukkikämppään. Miesten
puheet ja puiden paukahtelu
kamimoissa sekoittuvat yhdeksi örinäksi..
Tupakansavu leijailee valtavina
• plMtiä; kattoa-. kohti. Ulkona
lähentelee pakkanen viittäkymmentä.
Ja senpä vuoksi timtuu noitten
punottavien kamiinoiden ääressä
tiu-valliselta. Nuo miehet' puhuvat
nauravat ja väliin sylkevät lattialle
johon sitä tehty on Jo koko talven
kertynyt. Miehet ovat useimmat ol-leH
tuntemattomia- toisilleen, mutta
nyt- puhuvat he rattoisasti keskenään,
kuin oUsivat ikänsä tunteneet
toisensa, heidän on pakko tutustua
kurjuus yhdistää. Sakissa on nuorista
pojista aina partasuihin ukkoi-hir^
as.tl, joitten kasvot, vaikka nau-ravatkin
nyt, ovat kurjuuden murtamat.
He ovat katkeroituneet elä-
'määnsä Ja jos voLsi tutkia heidän
katäeensa, huomalls niistä vihan
villin liekin. Ja ketä he vhaavat
sen saätta arvata. Yhteiskunnan
hylkimlnä saavat he aikansa viettää
täällä korvessa. Leipä ja silava
ravhitona. Kämpän ovi JaVautuu
naristen ja valtava pakkashöyry
syöksyy ovesta sisään, täyttäen huoneen
alaosan. Höyryn mukana työntyy
myös pakkasen huurettama mies
Tulijah perästä painuu ovi kiinni
ja kämpässä olijoiden tutkivat katseet
katsovat vierasta. Mikähän lie
miehlääh! Hän ottaa repun seläs-tääh
ja Ikirehtll punottavan kami-noh
luo, työntää kätensä melkein
kiinni kamlnaan, hieroert välillä.
Kädet alkavat lämmitä ja niitä aika
paokttaa, sillä äsken olivat ne
aivari kohmetuksissa. Pian alkaa pakotus
lakata ja lämmin vaikuttaa
virkistävästi. Voiko kovassa pak-
Vera Cruz. Meksiko, tammik. 26. —
Tänne tulleissa tiedoannolssa kerrotaan,
että hallituksen poliisit surmasivat
tänään kolme rosvoa taistelussa
lähellä Jalapaa. Aristeo Cortesin
ja Miguel Guevaran sanotaan johtaneen
rosvojoukkoja, jotka ovat
hyökänheet plantaaseille, ja aiheuttaneet
paljon vaivaa Teocelon, Xican
ja Coatepecin piireissä jo useamman
kuukauden ajan. Polilslhurtat
yrittävät kafkoittaa rosvot pois koko
alueelta.
Itävallan ulkoasiain ministeri
k^ivi Serchtold oli sotasuunnitelmiin
syyllinen.
llaportit saksalaisten hirmutöistä
olivat projMigartäalaitosten kekslhtö-jä.
ETELÄ-AFRIKASSA PARAS
LEHMÄ ON
Capctown, Etelä-Alrika, tammik.
24. — Etelä-Afrika haluaa vastustaa
Ottavvaäta tullutta tiedonantoa, et-ä
canadalainen holsteln rodun lehmä.
Teake Waldrof, olisi maailman
pat^s maidtin antaja. Etelä-Afrikassa
väitetään, että Orangen vapaavaltiossa
oleva butterfly-niminen lehmä
ei anna vuodessa vähempää kuin
30,004 paunaa maltoa, stelätäen 1,254
paunaa voita. Tuma on todistettu
valtion tarkastajien lausunnolla. Tämän
lisäksi Ilmoitetaan täällä olevan
paljon multakin sellaisia lehmiä,
jotka ovat sivuuttaneet Teake Wal-dorfin
tuotantomäärän.
myöten, etelässä, idässä ja pohjoisessa,
panna, telkeet valkoisen vallan
leveheiniseile, vetää sen yihpärilte'
kammottavaa ptlhaast^ fttigäSta, kuristaa
Kenräli Manheirhelm, Joka
äsekttäin öii livistänyt valian-kumöukseh
Venäjältä, oli jp ennenkin
omassa sydänalassaan tuntenut
proletarisen vallankumouksen baa-vankat
työlälskeskukset Oulu, Kemi
Tornio ym. reippaine. vaikkakin mii
tel aseettomine punakaarteineen oU
Vat vakavana uhkana valkoisellr
vallalle, läiietettin apuretkikunta
Jonka tehtävänä oli 'yhdessä paikallisten
suojeluskuntien kanssa nujertaa,
tehdä vaarattomaksi Perä-Pohjolan
proletariaatti. Tämä retklkunte
saapui Ouluun 2 p:nä helmikuuta
Juuri retkikunnan tulon edellä sai
OUlun punakarti Jonkun määrän a-seita.
Melkein vuorokauden kestäneen
urhdolllsen vastarinnan jälkeen
OUlutt työläiset antautuivat
suunnattoman ylivoiman edessä. Helmikuun
3 pnä Oulu joutui valkoisten
käsiin. Helmikuun 6 pnä antautuivat
Kettä ja Tornio.
Siten oli koko Pohjahmaa Joutunut
valkoisten käsiin. Yhteys
Ruotsin lahtarien kanssa oli turvattu^
valkoisen armeijan selkäpuoli oli
rauhoitettu. Tästä lähin voivat valkoiset
kaikki voimansa Ja kaiken
huomionsa kään^ etelään, punaisten
päävoimia vastaan.'
Samaap aikaan, kun valkobten
päävoimat rauhoittivat Perä-lPohJo»
laa Ja lujittivat valtaaiisa Eteläpohjanmaalla.
Järjestettiin osalla
voimista kilpajuoksu etelään. Eteläpohjanmaalta-
lähetetUin ei;elään
l^ln, rautateiden vaisiUe yjn. tärkeille
suunnille» plenk' lahtariponi-kolta.
Joiden oli määrä riraitää. niiaih-dolllsiihman
kauas etelään,' viedä
aseita hengenheimolaisilleen, niiden
avulla tehdä vaarattomiksi Keskisuomen,
Jyväskyäln ja Kuopion
punaisten seutujen työläiset, miehittää
tärkeitä tukikohtia muodostettavaa
valkoista rintamaa varten.^ Valkoisille
oli hyvin . tärkeää saada
rintama muodostumaan Haapamäen
—Pieksämäen—Elisenvaaran rautatien
eteläpuolelle, saada käsiinsä tämä
rautatie, sillä sen pohjoispuolel-a
ei enää ollut lännestä itään kul-
' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-01-27-03
