Vapaus, January 27, 1930

              Maanantaina, tamniik. 27 p:nä — Mon.. Jan. 27 No.i
. > T « » » O»- t*fWDt,- p t i t i l ntB» t i t « i . j « aiilittjlai J u L l s p i i r u ii
_ tt.rim^ Vedet* Is C « u a < . Pal>Iiibe<l dcHr « t S o ^ b s i r . O a U r i *.
at tk*. M t O f f i c * : I>e|^«ita>«st. Onsma, m* tectmi CISM msttcr.
^^/laiitm», hmatmi^, JdijtkKipfm S* fi»» otatm» t s l o o a E l a S t r e c t U B.
jF<MäMM(a: V«iwsa, B M » , äiäbnry. O a t . ~
paaoma
^ i ^ E «tnlc. g T e r t i i r t n H i t i . Me.) 1CB8—Editar S36ir^-Boolston 23Ö7V.
^' Prinuhop; ^Yq(«n» B a i l d i a g , E l n StittU
A B . m a tt W « a i t c a w < l i ' ' V c p a i i s . Bos 69, S u d b u r » O a t .
' ' , . TILAUSHUOiATt
. - 4 «lulUB, C k l k ttJMi i U t « I n i s 1 U u l l . « 0 . •- TMm
«Bt i O k a u U U t 1 r i u «6J>0, 6 U . « 3 J 4 j a 1 k k . «IJOO.
i l t a i U a Ja Soomeca * e U maa
Kb
O U O T U S M I N N A T VAPAUDESSA»
nSbttametakti tlM keru, «2.00 k a i a l kertaa. ArioIUitooa menneflla otm«nt«>Totuk«et
—atoaaia. — RimeomaBttoUiaototae» SOe. k i t t i ; , flUJO 3 kertaai — S7nirB»i'Ia>«'«k»et
— , . « 2 i M S k e r t a a . — AnmtoeroiimoiiälH HJOO kefta. MJXJ k a k i i kertaa. - Kiito.JtocMiki«i
fc«rta. — K s o l e a u B i l i s o t a k a e t 12.00 k o t a , SO l i u i n a k n idito<Ua«e«iu tai c u > i * i o T « i i r l i * . —
8 a | ^ a M Jticdot. {• MoteUmotiikaet SOe k e r t a , tlM kolme kertaa. — T U a p i i a i l f f i e t u j i e o i a iliootot
i||><Hl>lliti)i A,- traäijlttätaaä, läketetti»! iTmntmhlJU e t o k i t e e a.
'•F;iä$l#<l(V'eTtjaiBK rataa, 7Sc per c o l . iaeb. Minimam ebarfa for a!o(l« taaertloa. 7Se.
V i J p U H !• t k a beat käiattiiag taelJäm aiaonf the rinhiih piopU i a Caaada.
The
. ' / ^ M «Re nOlltdB tahsata aaa t a a U t u U eaalauUMica klrieeteetue, kirjottakaa aadeUeea liikkeen-fattgjjii
.pcrigoaanjaeUa piiaeUä s " 1 . W . . A ^ I y r U t . Itikkeachftitaja.
Hiin ktttsttttu ^'ulkösuömälaistoiminta^'
f / J c f e " liJe Voisirnme koota tilaston niistä vaikuttimista, jotka ovat
|»qköjttaneet suomalaiset siirtolaiset riiihtasemaan itsensä irti siitä
Vattliästa tutusta ympäristöstä, jossa olivat "vanhassa maassa" eläneet
ja kasvaneet, sekä muuttamaan merien taakse uhmaamaan tuntematon
la tiileväisilulia jä biitöja olbjä, niin huomaisimme eitä useimmissa
iapAuksiss^ nuo, vaikuttimet ovat olleet puhtaasti taloudellisia tai
iraitiollisiä. Olosuhteet Suomessa ovat etittäirikin viime vuosina käy
n d ^ Hiili sietamatiömiksi, fettä pakko on ajanut suuret joukot työläi
Bfa ja löäaSeudtih vähäväkisiä maasta pois, vaikkapa sitten monast
httpm^aankih, etta "suo siellä, vetelä täällä", toisin sanoen, että olot
kapitalistisessa Canadassa eivät ole läheskään sellaiset, kuin mitä ovat
kuvitelleita
.Suötneh porvaristo öh muka ymmärtävinään siirtolaisuuden pa
koittavat syyt "l*uute, vältiöliiset olo^iihleet, määrätty työttömyys
plHMentti ovat antaneet heille moraalisen oikeuden siirtyä parempiir
ö>|t)dUhtei!siin"^ Sätido "Uilsi Suomi" tM. 3 pn numerossaan. Samall
kötttaä ^bbmäiiiihiih porvari,' joka riistollaan, verokiristyksellään, ko
ronkiskonnallaan ja ohratiäVäiHöHädn ort etisin äjatiut nUo tuhanne
siiHöläiset maaslä pois, öjfehlaa riyt radVaisen kämmenensä lohdut
-taen että "dUkaahim^ ystäviä" ja "älkäämme pahalla muistelko"
" U t b l kotimaa öfl heillä siellä merien takana isän asemassa, isän, jo
ktl tUrVaä oibnässäöion mähdblllsuudeh jä antaa leiväti ja vatiha
ko^rhaa taaseti äidin asebiassä, äidin, jota muistetaan rakkaudella jr
jonka muistoa vaalitaan lämmöliä", selittää tämä Suomen fascistipor-valriett
äaiiitorvi edelleea lempeääti^
' ' ; . Töhfih tuiihukäfeen öah^ sitlfett sisältyvän Suomen porvariston
"ujkiisuölhalai^biinihtä", öli pröliagatidä Suomen välkövaltion hyväk
81* 1'ämä, toiminta varsinkin viiime vUosina oh siiiiresli lisäänlynyl
j a ftytteniniin: tutmustetaan^ että sen johdossa on Suomen hallitus.ui
komailla olevine edustajiiiäen ja suoritetaan tätä työtä suoranaisella
vaitiöh rähäfltöt^lla a^iistukseliii;
/ ^ Siioniesta saäpiiiieet'lehdet kertovat, että ulkomailla suomalais
^keskuudessa aikaisemmin^ valkoisten propagandaa levittäneet Suo
nti^äeiira jÄ "UlköSliöhialaisyhdisiys" ovat yhtyneet, ja täten on syn
' tfhyt *'lJlkiD|äuöinäläisseura SiiÖiiai", jbnkä puheiehjbhtajäksi on ase
t ^ U valUbneuvostöii liimiltähiä he^^
ullräasiiiin J ; ^ ^ .,
, - Tämän järjestön tehtävänä oit ylläpitää "rakkautta vanhaa kotl-liiääta*'
(välkpValtibta)' kohtaan Canadan, Yhdysvaltain Ja Austra
liaii siibmaläisteh kidäkUUdeaäa, sä^^ ntioriäb .sille myötätuntoiseksi
j;n;6. Vedbtessa vanhempaan polveen, käytetään keinona heidän koti
paikkakiintymystääit^ sukuläisrakkautta, y.m< tunteita, joilla ei ole
niiiSab tekelntetä {iotVaHlIiäbh "iliä^
14 - SupmesA yaU ön pähbut merkille, että kuiJdes bsa koko
itiaah väestöstä-on siiiiynyl ulkbmäilie Ja että siirtolaisuus jatkuvasti
kältväd; Se on myöskin huomannut^ että tuo siirtolaistyöväki ei ole
erikoisen hanakka kohottamaan ^valkoisen vallan mainetta. Vuoden
1918 arvet eivät sUiiikäah ble menneet Ump^h. Päinvastoin valko-terrori,
työväenluokan valtiollinen vainoaminen ja ääretön taloudelli­nen
sorto .jäiiktiti yhtä kiihkeänä kuiri kbiisiahään. Mbiiet katkerat
muistot .siis saattavat tänne siirtyneitä siibmalaisia työläisiä vihaamaa
sitä vjärlbätglmää^ i^ikä jatkuvasti synkistää "vanhan maan" työväen
ludkah elämää. -He bvat valmiit-tbimimaätt tUbtajärjiestelmää vas
taan täälläkin. Kaiken tämän on {)orvaristb panriut merkille., Siks'
66 oii alkähiit kiinnittää britistä enbmmän huomiota "ulkosuomalais-tyfeHott."
; '-Viime keväänä pidetty Clariadah ättomialaiäeri järjestön edustaja
tokoils totbsi valkoisen propagandan liäääritymisen kaikissa muodoissa.
Södslirity^ riä^hriäiäesti {tUoliieettbriiana seuratoimintana, sitä verho-tM^
äliirtölaishtibilon kaäpiiiih tiahi harjoitetaan uskonnon varjolla
Xcff|.Ktdmme kat^^^^^ välttäriiättöriiäksi tdrmbkkään täisteliin käymistä
Siioinen valkohalHtuksen propagandaa vä^täan. järjestömme ei suin
)äi'to töiminnadsäan tähtää siihen^ että me suomalaiset siirtolaistyöläi
stt "unhoittaisimme" **vähhari[ riiaäh".' E i , vaan meidän on iämmöllä
ja'rakkaudella muisteltava "kotoisia^* luokJkasiskojamriie ja veljiämme
jä tuettava heidän raskasta taisteluaan valkoista valtaluokkaa vastaar
s i a l l a » kun osallistumme tämän maan työväenluokan taisteluihin
Tydläitet, partb vastaus Suomen valko lähentymisille on
liittyniirien: Cäfaadäh Suomalaiseen järjestöön. Tätä silmälläpitäen on­kin
tehty päätökset järjestömme avairtamisesta joukkbjärjestöksi, johon
lataan sankat siirtolaistyöläisten joukot. Edistäkää Canadan suoma
laisen järjestön jäsenrynl«-~»tä.
MIEHilTAX:' B m T T U J a s l ^ K A P I T A L I S T I E N UimUNMÄITA
RnsrdVAJmöiDEH VARAT ' soTnjiSTABKöttijKsaji —
NEUVOSTOLIITOSSA M E N E V Ä T V A R A T T A L O U D E L L I ­S
E E N RAKENNUSTYÖHÖN
ö öäkä iiääksi edustaja sosiali-
Sietämätön sottoUlänme Suomssa
Suomen porvaristo on luokkasodasta saakka elänyt vallankumouk­sen
pelon vallassa. Sen valtiollinen politiikks on heijastanut tuota
hysteriaa. Tätä ei sovi ihmetellä, sillä "itsenäisen" porvarillisen
Suomen perustariiineri sellaisenaan ei edellytä, että Suomen porvaris­ton
asema biisi Ibjittiiriut.
Porvaristo, kukistettuaan Suomen työväenluokan vallankumouk­sen
vuonna 1918 Saksan pistimillä, oh kynsin hämi^ain aseistautunut.
Varsinaisen armeijan lisäisi on porvaristolla aseellinen suojeluskuri-
- tajärjestonsä, ohrana y.m. Sanalla sanoen, koko porvaristo on aseis-taiitiihUt;
^ Mölta täjdaä ei vielä merkitse valta-aseman vakiintumista.
Taloudellisessa suhteesisa on Suomen tilanne ollut sangen epäedulli­nen
Suomen porvaristolle. Sodan jälkeen tosin seurasi väliaikainen
tfltoridellineri nöiisuaika. Tiibtähtb lisääntyi, kauppa \nlkastui- U l ­komaisia
pääomia virtasi inaahan. Sekä kotimaiset että ulkomaiset
lupitälistit saivat lihavia voittoja. Mutta vastakohdatkin kärjistyivät.
Työväenliike nousi siitä iskusta, jonka se oli saanut ja järjestyi uudes­taan.'
Se suureflta bsalta hylkäsi porvariston rappeuttaman sos.dem.
puolueen, iohka johtajat ahtautuivat palvelemaan Suomen porvaris-
'tdä'sa£ätla kuri ne dii ajavinaan tyioväenasiaa.
Porvaristo on koettanut tfiidä kaikkensa tukalidultaaksecn va-
.semmistdliikkeen Suomessa. Vasemmistolaisen tjöväenpuolueen perus­tava
kokous häjbitetbmkevääHä 192Ö. Monet edustajat varightiin ja
thdiniltiin Tammisaareen. Kun puolue myöhemmin perustettiin esteistä
huolimatta, tuomittiin liiihäan sen korkein toimeenpaneva elin: puo­lueneuvosto,
kun se rohkeni julistuksellaan kehoiltaa työväestöä tais­teluun
-Neuvostoliiton puolustamiseksi Suoinen porvariston järjeeia-
.Tiiltä kan.aannou.suiIta. Sittemmin yritti Kallion maaldi.<%Iiittbläi!^iai-lituä
tuhota työväenpuolue vangitsemalla sen toimitsijat seka. edus­kuntaryhmä
ja kaappaamalla'sen kirjapainot j[a .sanomalehdet Luok­kasodan
jälkeen perusteltu sos.dem. nuorisoliitto häjoitettii|)^ "liiäh ra­dikaalisena";
.',amoin kävi tämän jälkeen perustetulle isos.^^nuorisp-iiJtoJlp.
Vasemmistolai-sia lehtiä on tämän tästä lakkautettu.
Kaikesta huolimatta elää Suomen vasemmistolainen työväenliike.
Se on voimi.stunutkin, josta todistuksena on Suomen ammattijärjes­tön
jäsenmäärän lisääntyminen kymmenillätuhansilla uusilla Jäsenillä.
Vasemmistt^laisen työväen toiminta on kdhittynyt satojen työväen- ja
pienviljelijäin yhdisty.sten, paikallLsjärjestöjen ja opintoyhdistysten
puitteissa. Viirne edu.skuntavaaleis.sa «saavutti työv. ja pienviljelijät
melkoisen äänimäärän lisäyksen.
Tämä kaikki on tapahtunut liuoiimatta sos.demien petturuudesta
ja vahaluokan vaino.sta. Syyt Suomen vasemmistolai.sen työväeifiik-1 Yleisesti tunnettu asia on, että
keen <rJinvoimaisuuteen ovat Jöydettävis.sä olevissa oloissa. "Itsenäi-i •'^^'•^^ ja Englannin imperiahs-
„e„" valko-Suomi „„ luonut mukanaan suunnaHomia rasituksia kanaan ; I L f S s S ^ Z L Ä
pohjakerroksille. Valkoisen vallakomennon yljäpitäminen nielee tomarkkinojlla, suuntautuen se m.m.
suunnattomia varoja. Suoranaiset ja välilliset verot ovat huikeasti Etelä-Amejpikaan. Tämä kuvastuu
kohonneet. Tullikiskonta on hirvittävä.. Leivän ja muiden elinter-i -J"'**
tarpeiden hinnat tämän johdosta suunnattoman korkeat. Kunnalliset! gSSf " " l
kassa. Yhdysvaltojen virallisen ti­laston
mukaan on amerikalainen
Kiipitalistlneh maailma puhuu
tääs "rauhasta", öh senvUöksl mie­lenkiintoista
katsoa, miten suurim­mat
imperialistiset valtiot. Ytidys-vallat
ja "tydväehhamtuksen" hal­litsema
^glanti valmistautuvat
maailmanrauhaan Ja kuinka toisaal­ta
mnaihnati ensimmäinen työläLs-vaitio
siilien valmistautuu.
DoUari-imperialismiUa yliote
verot nielevät 8—14 pros. työläisten palkoista, jotka pysyttelevät pe­lottavan
alhaisina elinkustannuksiin verraten. Maaseudun talonpqi-kaisväastö
on joutuniit karttuvien maavelköjensä oi-jäksi. Nämä olo­suhteet
synnyttävät tyytymättömyyttä, luovat - pohjan vasemraistolai-
.sillc joukkotoiminnalle.
Viimeiset tiedot kertovat, että Suomessa on porvaristo turvaiitu-nut
laillistettuun fascistiseen diktatuuriin. Lapuan " l a k i " työväkeä
vastaan vahvistettiin yhdistyslakiin tehdyillä..muutoksilla, joiden kaut­ta
työväeltä riistetään viimeisetkin yhdistymisvapauden rippeet. Sos.
dem. avustivat lain hyväksymistä Sisämiiristeri nyt selittää lain an­tavan
hallitukselle "valtuudet" lakkauttaa "kommunistiset järjestöt".
Ensi kädessä ilmoittaa hallitus kohdistavan iskunsa työläisnuorten _
opintoyhdlstyksiä vastaan. Turun hovi.ssa on jo no.stettu "valtiopetos-'
juttu" eräitä vangittuja opintoyhdistysten virkailijoita vastaan. Sa­malla
vaati syyttäjä yhdistysten lakkauttamista. Eduskunnan sos.
työv. ja pienviljelijäin edustajia on vangittu. Samoin - eräiden am­mattiliittojen
toimitsijoita. Kaikesta näkyy, että taasen on kyseessä
yleinen ajojahti. Kun nuorisoyhdistykset on saatu lakkautetuksi, ai-jotaön
tietenkin käydä ammattijärjestön kimppuun. Onhan jo ennakko
toimenpiteenä perustettu työnantajain ja sos.dem. johtoherrain toi­mesta
uusi^ "ammattijärjestö" työväen voimien hajoittamiseksi.
Suörrien porvaristo elää vielä siinä hysteerisessä uskossa, että sp
kaikkivaltiaan ohranan ja virkariyrkkiensä avulla voi tukahduttaa
työväenliikkeen. Taantumus omilla sortotoimenpiteillään tulee kui-
•tenkin kiirehtimään omaa kukistumistaan. Mahdoton taloudellinen ti­lanne
johtaa porvariston häviöön.
pääcmien sijoitus noussut 1,248 mil­joonasta
. dollarista v. 1912 tähän
mennessä n. 400 "pros., ollen nykyisin
$4.918 milj. Brittiläineh kapitalis­mi
on samanaikaisesti kyezmyt ko­hottamaan
pääoman sijoituksiaan 20
pros. Näemme siis, että dollari-im­perialisteilla
tällä kertaa on yliote
Siitä johtuu, että jo nykyistä edel­lisen
Englannin ^•iäröväehhalli^'^-
sen ensimäisiä otteita hällitiiskau-tfenaan
oli uusien sotalaivojen ra­kennuttaminen.
Yhdysvatlain kapitalistien suuret
voitot ja sijbliakset Latilialaisessa
1 ÄmeHk^usa
HälUitthieh suMäiäuminen radtkoMeihin
U. & Ä:$$a
Joka, päivä .tiiopi uusia todistuksia, jotka kuvaavat valtibvaljan ia
työnantajain yhteisrintamaa työväestöä vastaah. Erittäin valaiseva esi­merkki
on- Yhdysvaltain työvirastori "sövittelu"-komissiöneri Charles
G. -l^oodfri edesöttaiiiirien riippumattbhilenKeiikälyölärsten "Uhiott^ ^In­dependent
Shoe Workers Union) kohtaan. Wood oli, lähettänyt kirjeen
La Valle Shöe-yhtiöile, kehoittaen sitä julkeasti rikkomaan sopirauk-ensa
mainitun union kanssa, koska union johtaja Fred. B. Biedenkäp
oli kommunisti sekä "meidän hallitustnubtohime, — niiri^unnan, v'a
lion kuin liittovaltion,^— vihollinen." Sopimuksetkaan örvät siis irier
citse mitään radikaalemin suhtautumisessa. -f.' j
Yhtiön j a union välisessä sopimuksessa oli m.m. määrätty,. että.
yhtiö pitää ainoastaan union jäseniä palV<^luksessäan seka että riib-emmin,
puolin pidättäydytään'suluista tai lakoista niin kauan, kun
opimus bn voimassa. Sopimus tehtiin viime vuodert huhtikuussa ja
Wobd lähetti edellämäihiluri<ricirjeensä elokuussa. Sittemmin oli lakko
puhjennut La Vallen tehtaassa sen johdosta, bttä'työläii^ten bikeiikäia
oli poljettu, ja yhtiö haki estetuomiota lakkoa vastaan oikeudesta.
Wood tällöin esiintyi todistajähay-jolloin myönsi kirjeen alkuperäisyy­den
sekä säinalla, että hänen ylempänsä olivat tietqisiä siitä, feiVätkä kös
caan sitä kieltäneet. Juttu kumottiin, sillä asiaa käsitellyt tubriiäri sat­tui
olemaan siksi viisas, että katsoi hallituksen virkailijain "ohjeiden"
olevah enemmän vahingoksi kuin hyödyksi työnantajille, erittäinkinj
cun tämä kuvaava tapaus o l i tullut julkiseksi asiaksi.
Wood on niitä^työnantajaluokan kätyreitä, joita käytetään, bikeiri
ammattivirkäilijoina sovittelemassa ja silittelemässä työriitaisuuksiä
työnantajain hyväksi. Tällaisten kanssa oVat taantumuksellisen A . F**
:n ammattiliittojen.herrat yhtektoiminnässa. Vaikka edellämaini­tussa
jutussa annettiinkin päätös, joka näennäisesti tuoriiitsee Woodin
sdesottamiset, nähdään kaikissa lakko- ja poliittisissa taisteluissa, mi-en
valtio-elimet toimivat porvariston yleisesikuntina työväenluokan
nujertamiseksi. Tämä myöskin osoittaa, että virkavallan ja hallituksen
sovittelutaktiikka tyÖriitaisuuksissa tähtää aina työväen pettämiseen.
Tässä toimivat apureina, simpsonilaiset työväen petturit.
TyöläisMäeÄioimitdä ja''Vapana'
Cänadassa on työläisnaisten liike verrattain nuorta. Useimmat
osastot ovat vasta parin kolmen vuoden vanhoja. Siitä huolimatta OVat
naiset ehtineet suorittaa arvokasta tyÖtä luokkavalistiiksen alalla, ja
sen ollessa monella tavalla avustaneet luokkataistelua. Muistamme,^ mi­ten
tarmokkaasti naisosastomme kävivät protesteeraamaan painovapau­den
vainoa vastaan Vapauden jutun aikana. Tehokkaasti on myöskin
avustettu muita työläisten lakko- Ja oikeustaisteluita. ^
Työläisnaisliikkeerame nopeata nousua todistaa myös se, että Tth-dysvalloissa
ilmestyvälle työläisnaisten äänenkannattajalle, "Tovbrit-tarelle"
rakennettiin muutamassa vuodessa sangen laaja levikki Cäna­dassa.
^Tämän lisäksi ovat naiset tarmolla edistäneet "Vapauden", le^
vittäniistä. "Vapaus" on ollut naisjaostojerame ääiietlkannattaja, vaik-a
aikaisemmin ei lehdessämme oltu voitukaan antaa riittävästi tiliaa
naistoiminnalle, koska vanhanaikainen painokoneistomme teki mahdot­tomaksi
lehden koon laajentamisen.
Nyt on kuitenkin tilanne toisin. Uudella koneistolla" Voidaan " y a -
audessa" päivittäin seurata kasvavaa naisliikettämme. Naistoverei-demme
kirjeeitväihtötbiminnan kehittämiselle on siis kaikki edellytyk­set.
Tähän olisi sitäkin suuremirialla syyllä kiinnitettävä huomiota,
oska virkavalta on kohdistanut katalan iskun työläisnaisten äänenkan­nattajaa,
"Toveritarta" vastaan, kieltämällä siltä* postioikeudet Cä­nadassa,
Viime aikoina ovatkin naisjaostojen kirjeenvaihtajat toimineet
sangen mallikelpoisesti. Muutamat "Vapauden" parhäiriimat ja innbk-ainimat
kirjeenvaihtajat ovat tj-öläisnaistemme riveistä. Proletaarisen
naisi iikkeemme myötävaikutuksella, sikäli kuin naisosastojemme Idr-jeenvaihtotoimintaa
ledelleen kehitetään, voimme aiVan läheisessä lule-aisuudessa
ryhtyä julkaisemaan vakituista naisosastoa lehdessän^ne.
Tällä alalla voidaan siis viedä joukkotoiniintaämme eteenpäin yhä pa­rempia
saavutuksia kohti. Niiden puolesta kaimattaa ponnistella.
Minicälaisia riistotuloksia nämä
impesriaUstit Etelä-Amerikassa pu­ristivat,
mainittakoon muutama esi­merkki.
Meksikon naftatuotanto on
viime vuostoa tuottanut Amerikan
kapitalisteille vuosittain noin 600
miljoonaa dollaria ja englantilaisille
kapitalisteille 345 miljoonaa. Lisäksi
ovat rautatiet, raitiotiet, laivaliike
ja sähkövoimalaitokset täydellisesti
amerikalaisten paiikkien määräys­vallan
alaisia. Eiteiä-Amerikän rik-kaimmassa,
Perun valtiossa on dolla-rijnihtinoiden
pääomia 250 miljoonaa
ja Inittiiälsiä irääomia 135 miljoonaa
dollaria imemässä maan asukkaiden
työn tuloksia. Siellä hallitsee maa­ilmankuulu
Standard Gil Company
koko, iiaftateollisuuden toisten ame-ri^
l^isten kapitalistien hallitessa
suurimman osan kaivoksia ja säh­köteollisuutta.
Sama kuva kohtaa meitä kaikki?
aUa Etelä-Amerikassa. . Brasiliassa
kontrolloivat Yhdysvaltain kapitsi-listit
75 pros. kahvltuotannostÄ. For-tälla
jim ;,.4äällä!. .4 rmij. hehtaarin
suiufuirieh' toutschukömetäi" kSylel-tÄvissä
99 vuoden aikana. Chilessä
Oh 90 pros. maan salpietariteollisuu-desta
dollärlruhtinaiden käsissä jne
Yhdysvaltain varustelut
T^iaiset riistoedut pakottavat nä­mä'
iiiiperialistiset valtiot kiihkeääJL
VäruitfeluUh. Niinpä Amerikan Yh­dysvaltojen
budjetti v:lta 1928—29
joka kaikkiaan nousee 3,557 miljoo-liaäii
dollariin, sisältää armeijaa ja
laivastoa varten 7Ö3.7 miljoonaa eli
äi.5 pros! koko menoarviosta. Sotä-
Invalildlen aVustus nöiisee 400 mil­joonaan.
Edelleen käytettiin mai­nittuna
vuotena maallmansodah ai­heuttamien
jälkimeriojen peittämi­seen
i.2i2 miljöbnää eli 34.1 pros
•tällä tavoin nousevat maan impe­rialistisen
politiikan aiheiittamat
riienöt^ noin 60—Jö5 prös. budjetista.
Sotävantst^lttt Engiännissa
Tilanne Englantiin nähden on
tääää suhteessa samatilainen. Siellä
kohoavat menot budjetih mukaan
n. 900 niilj. puntaan (45,GO0 milj
doll.). Tästä metiee armeijan, lai­vaston,
ilmailun y.m. sPtilasvaruste-lurin
yhteensä 218,5 milj. puntaa eli
yli 24 pros. koko budjetista. Maa­ilmansodan
aiiieuttavat velkasitou­mukset
nielevät 358,2 mUj. eli 43.4
prbs. budjetista. Näi^ kohoaa siis
Englannin imperialistisen politiikan
menneen Ja nykyisen sotavarustelun
aiheuttamat menot, yli 60 pros. val­tion
faudjetistä. Näemme siis, että
imperiaiiitisten maiden menoista on
enemmän kuin puolet tuottamatto­mia
mahoja, joka onkih luonteen­omaista
kaikille imperialistisille riis-tovaltioille.
Tämä tosiasia oh myöf
omiaan selventämään meille nUtä
kapitalistisen vihollismaailman ym­päröimä.
Tämä onkin luonnollista. Impe­rialistiset
valtiot nbjaulÄiyat talous-
Järjestelmään, joka lepää epäöikBU-denfnukaiseen
ja häikäilemättömään
riistoon. Tämä riisto eiikäisee oman
ristiriitaisuutensa vuolcsl ihmiskun­nain
eteenpälnmenoa ja lamauttaa
sen'^iiovia voimiai Vallassaolevq'(Sorto-luokka
pitää kapitalistimaissa vielä
toistaiseksi orjan kahleissa maaE-mah
luovan voiman, proletariaatin,
täten jarruttaen kellitystä. Neuvos­toliiton
työläisten valtavat aikaan-siaannOkset
sosiaUstisen ra^imus-työn
alalla osoittavat sitovasti, että
kapitalistnin kukistmnmen merkitsee
uudesti luovan t^^n valtakautta his-toriaissa.
Se merkitsee samalla val­takautta,
jolloin sjrjrt imperialistisiin
sotiin ovat poistimeet ja Jolloin voi­daan
puhua todellisesta rauhasta.
Siihen päästään kuitenkin valh kan­sainvälisen
proletariaatin tarmok­kaan
ja leppyiÄättömän luokkatais­telun
kautta.
- -j.-.
Yrityksen kemut ovatkm äiiia saa­vuttaneet
kaikkien yksimielisen^tcJi-nustuksen.
onhan Yritys äin^rmf-miillisen
kehityksen ahjo paikka­kunnalla,
siksipä nytkin, kun Yritjrs
on taas Järjestänyt iloisen aiau-vietto
tilaisuuden, on kaikkleh se
muistettava ettei tarvitse jälk^n-iäih
kattia. Sämällä tueinme Yri­tyksen
ensikuun 13 päivä pidettä­vien
painikllpjdlujeh päilcintbrahäs^
toa, jotka taas puolestaan tukevat
huhtikuulla pidettäviä Canadan Työ­väen
Urheiluliiton Torontoon jär-jestättiiä
painl-Äestarutisfclfedjä. Nc
sinne, eikä ilman pois tulla, sanoo
peniklia. . "
Heu
Toronton näyttämällä tulee lau­antaina
helmikuun 1 p. olemaan
varmaan mielenkiintoinen tilaisuus,
sillä silloin siellä esitetään johtaja
Kankaisen «ja liänen vaimonsa jää­hy
väisnäytäntönä "Saaristolais tyt­tö"
3näyt Operetti, Jonka on uuteen
asuun mukaellut Ja musiikin sovit­tanut
Tyko Virtanen. Ja hän onkin
tässä onnistunut tyydyttävästi, sillä
se on varmaan sellainen mauru pil­leri
että Torontossa tuskto on en­nen
siellaista nähty. Ei yksin kap­paleen
huumori puoli ole onnistunut
vaan myöskin laulut, joita on kap­paleessa
viitisen kymmentä musiikki
sivua ja ne kaikki huolella valitut
Ja. mitä kauneimpia.^ Samom tanssit
ovat kauniita. Ja sitten vielä se
hauska Turun murre, jolla kappale
esitetään kokonaan. Ja vielä eri­koisuutena
voidaan mainita, että tä­mä
kappale tullaan esittämään i l ­man
sitä tärkeintä heiikilöä, niriiit-täin
kuiskaajaa, joka tässä kap­paleessa
joutaa meidän puolestia sa?
liin katsomaan. Osat tässä kappa­leessa
ovat varmoissa käsissä, joten
sen onnistuinlenn on taattua.
Säestyksestä huolehtii neiti Halo­nen
timnetulia taidolla. Lippuja saa
etukäteen .Jokelan pallotiiumasta:
Carl Simdhotaiin- liildceestä, Mrs
And^rsönifiiFtalä"Don liaaliita'. ' ' '
Siis enempää puhumatta jbkaineri
haalille silloin.
HALLOO! TÄÄLLÄ TORONTO!
Nyt se on tullut sitten se haryi-nataen
tilaisuus, Jollaista ei ole To-ronncssa
vielä ollut. TJc.-SO jmyä
(torstaina) on V- ja U.-sejira Yri­tyksen
järjestämät kylkiluiin valinta
tanssiasiat. Spitatoa (Spadina) haa-lilla
alkaen kello puoli 9 illalla. Jo-kamen
ken Icynnelle kykenee rientää
silloin varmaan saamaan oman kul­lan,
soman ja armaan. Kylkiluita oh
suuri valikoima kumpaakin puolta
kenenkään ei tarvitse tulla suotta.
Yritys omansa kullekin jakaa, sen
itse Sundholmin orkesterikin takaa.
Tanssintaitoakaan ei vaadita, jokai-^
sella on valta valita. Nuorilie' nuo­ret,
vanhoille vanhat, elävän leskille
Ja toisten, omille tilaisuus vaihto­kaupan
tekoon — — kilbtamosim-mit,
talkoovalssit y.m., siiloin pyöri­tään,
kun tanssin tuiskeessa hyöri­tään.
Iloinen mieli ja raikas riemu
lisää ikää. Kempä haluaisi olla ti­laisuutta
käyttämättä ja avonaisen
paikan kyljessään täyttäinättal
Näyttää sUtä, että täällä on työt­tömien
armeija ruvennut liikehti­mään,
koska olivat 14 p. t-k. men­neet
valtuuston kokoukseen. Kokous­huone
oli oUiit täpösen täymiä vä­keä.
Siellä oli käytetty aika kiivaita
puheita. Eräs Itäupplas, jolla oh
kimnia istua valtuiistossa, oli häuk-
Icunut työläiset pataluhaksi. —
Kuinka ne ovat tuhlaavaisia, eivät
osaa säästää silloin kun on aika —
jos on rahaa, niin ostetaan aiitp,
radio Ja pyykiäkone, eikä osata sääs­tää
työttömyyden varalle, fin lähde
arvostelemaan enempi. Jätän kiilie-kin
harkittavaksi ja katsottavaksi
missä liikkeissä tekee kuuppansa, os­taa
radionsa Ja pyykkikoneensa,
Tuo samatoen kauppias on varmäim
päässyt niin vakavaraiseen aseinaan
että voi käyttää luntövaa solvausta
työttömiä kohtaan Ja katsoo työ
mät niin maksukjn^tomäksi tällä
kertaa että on pareinpi pitää niitä
nyt loitolla liikkeen ostajäpiiriätä.
TIedäen meillä olevan niin lyhyen
muistin, että taas kun tulee aika
Jolloin on työtä, niin emme miiislä
ienää keltä me ostamme "masimäm-me".
Muisteikaammepa vähä-äänes­tysaikaa,
silloin tavallinen sekatyö­läinen
pelkäsi pöpöjä esim. Andrew
tieikkisen suhteen, että jos se pää­see
valtuustoon, niin siellä menee
asiat ylösalasin. Eräskin oli sano­nut,
että jos korppi olisi tuoma­rina,
niin hetken päästä ei olisi he­vosilla
silmiä?
Tämä aika on taasen kehittynyt
siihen pistefeseen että se säa huo­miota
välimpitämättöinatäkin ainek­silta.
Saapa nähdä kuka voittajana
sitten selviää.
Tätä kirjöttaissa on Ft. W:m kaUr-punki
albttanut hätäaputöitä, mutta
ei kai se ole työttömyys mbtiöliä
kymmenellä mieheiiä vähentynyt
koska töitä ei saa idm maan kan­salaiset
Ei-kahsälaisiila ei ole mi­tään
oikeutta työn .saätmissä.
Lasten siiiunmtäikäQla alktta S. J.
osaston Häalilla, 2iS i». tlt. kallo 3 äl­lään
iltäpäiväUä. (Myöhästynyt. ^
Toim.) Opetuksesta huolehtii Marttia
Setälä Jä Einar Höffren. Nyt vain
Jää väheiimmiile veivollisuu4efcsi
huolehtia lalstensa lähettätiiisestä.
Toivomme kuitenkin lasten ruiisaä-"
lukuisena sääptivan.
Suoremmat lättäet voivat käydä
voimisteiuharjotuksissa, jotka ovat
myös kakisi kertaa viikossa: aikaa
en tarkalleen tiedä, mutta ajan saa
tietää ktin valh voimistelUhälUisiä
löytyy. _
Laniöseurä. on häi-jotelliit sään-nöl^
sesti kerran viikossa, joten ke­vään
tullen pitäisi olla päljb hyvää
tarjolla eri seurojen toimesta. Toi-vökaainme
vain innostusta hatjöttifc^
sissa ja muuten toveriiliista höikeä
joka juuri edellyttäisi Sen, että itiäl-däh
jbukkömihe kasvaisi vastustnk-^
sista huolimatta.
Paikkakunnan uutisten kh^jottäjat
muistakaa tehtävänne täyttämistä.
Veteraani-toveri Mj
son kiertää tälläkert
Järjestön pohujaorga
tovereita alempaiiäm;
räfiihnillä kehöitetf
parhaansa hänen mal
miseksL Aluetoimikui
lojen jobitolmntien py
sesti Midfehöihäan, e
lee olemaan huone
määräatoina, ettei
Miriinny.
Matkaohjelma on se
Greghton
^btthlngtoh . . . . . . ..
Espanoia.
Bruce Mine . . . . . . . ..
6oo , helmik.
Ohjelma jatketaan
Järjestömme nais<
ebvbiltar Lyyli Toivon
on kieitbm&tkalla Poi
lUeen osastoissa. Ke
yereita tekemään par
matkaiisä onnistumise'
Finlahdi (
syitä, minkävuoksi rauha kapitalisti­sen
tuotantojärjestelmän aikana on
matidotbn.
NenviStoltUbssa käytetään säonnat-tbihasti
vardjä kansaiitaloaden
parantamiseen
feuva muuttuu kehonaan toisen­laiseksi
tutustuessamme maailman
ensimäisen, työläisvaltion budjettim
Neuv(»l6liitön keskuskömResm äs­keisessä
täsrä-istunncssa tuli tämä
budjtti hyväksytyksi päättyen 11,-
400 milj. rupL Tästä käytetään kan­santalouden
.hyväksi 6;800. zgiljoonaa
ruplaa eli 60 pros. budjetista. 2,280
niilj. eli 21 pros. yhtet^amtahuoltoon
Kirj. T. LEHEN.
(Jatkoa numeroon 20)
Luakkasodan eiiisi i^äivät
Useat niistä tovereista, jotka oy^t
kirjoittaneet Suomen luokkasodan
kokemuksista, kuten esiin, toveri
Syetshnikof f. kiinnittävät huomion­sa
etupäässä' rintamataistelujen kau­teen,
s-o. taisteluihin, joita käytiin
kansalaissodan rintaman muodosta­misen
jälkeen. Liian vähän näistä-
Ja kulttuiimenoihm. sekä ainoastaan
1,113 miljoonaa ruplaa' eU vain 9
pros. sotilasmenoihin. Pieneimnistä,
mentdsta mainittakoon hallintokus­tannukset
n.«2.5 pros. koko .budje­tista
j n C v Valöovelka on nykyisin 2
milj. ruplaa, tehden henkeä kohti
7 ruplaa, oUuaan tsarismin halu­tessa
98 ruplaa. "Näemme siis, että
työläisvatlion budjetissa on samassa
Nuhteessa varattu varoja taloudelli­sesti
toottanui tarkoituksim, kun
imperialistissa valtiossa on käytetty
Sotavarusteluun. Hmä puhuu sel-
'vää, kieltä: siitä rauhanrakkaudesta.
Jota työläisvaltio vilpittömästi - ajaa
siitä huolimatta, että se on koko
km ta^teluista on punaisten puo­lella
vielä kirjoitettu, mutta sitten-km,
jos ajatellaan asiaa niiden o-petusten
kannalta joita tarvitaan
siellä, missä valta on vielä työväen­luokan
vihollisten käsissä, jos .ajatel­laan
asiaa kapinan taidon opiskelun
kannalta, niin sittenlön; monin ver­roin-
tärkeämpää kuin rintamataiste­lujen
tutkiminen, on tutkia sitä, mi­tä
tehtiin tai tekemättä jätettiin
luokkasodan ensi päivinä, ennen
luokkasodan rintaman muodostumis-
Säännöllisen rintamasodan käyn­tiin
kbulutitettu porvariilisen armei­jan
upseeri, pitää ai^an luonnollisena
ja asiaankuuluvalla sitä, että luok­kasodassa,
samoin kuin "bikeassääii*'
joiden avulla sellaista sotaväkeä voi
pian muodostaa. Säännömnen rin­tama
helpottaa kurm ylläpitämistä
pakolla mobilisoidussa, palkatuissa
ja vieläpä vapaaehtoisissakin vasta­vallankumouksen
joukoissa. Jos ne
olisivat hajallaan ympäri maata,
pieninä . joukko-osastoina, vallanku­mouksellisen
väestön ympäröiminä
Ei ote k a t e e n ktxv
sarföiiiälehden palstöil
tään. Eletään täällät
suuria äännellä. Aina
naisliiton kokoukset oi
kuussa, tqihen työkokc
bhjelmäkbkous. On p
öita ollut feeskustelt;
tahtoo päivät kesken 1
la on ollut vireillä nyi
liinä". Se on luettu j
kokouksessa' j a onpa
toisinaan oikein ini(
kirjoituksia, joisrta on
keskustelun aihetta. 1
rieh työstä on keskus
den .köuluöpetussäänr
saaneet, vaan ei katso
näin talven aikana ;
koulun karissa rinnan,
ori pitkät j a kylmät n
tiileö liikaa rasitusta la
heillä oh kokoukset jo!
simainen läuahtai ja :
itover-itär Ranta* Olen
telleet" eriglähnin opi:
niin. päätettiin .kysyä
keitä ' liiton piirin si!
saimmekin vastineen, «
neet Vielä jäi*jestää ,
Myös on kieskiisteltu, j^
litihujäkursseille oppila
päätettiin kysyä kahde
tytöltä jos haluaisivat
hujäkiir^seiile,* jos saata
nistumaan. Toiselta sa;
tavä vastaus, vaan t(
ctin ei olltit päikkakun
tätä nykyä. Vaan toiv
ne toteutuu j a saamme
mia, sitä' Jtiiiri näin
äikatia tarvitaan. Meill
sa on biiut kyseenaläis
ristiriidat, vaan meillä
ole öyytä erimielisyyt
meidän naisten on suori
vokasta työtä ityoyäenl
jestömisen hyväksi ja sä
me" ja' pitäkäämme yli
lij^pua. Olemme avusts
tiiiime niukäan lakkoja
vällähkunlbil^muistojuhli:
bsak j a lasten iltamia a
liitto..
Oäibrehkaah hyväksi
tähssit 31 p. v.k., t
naisliitto, jä nyt meillä
tbn kokous 7 päivä t.k. '
talolla. Valittiin virka
h^enjohtajäksi M. Ran
kirjuriksi M. Söderholr
Seeräajaksi H . Niel, jäse
T. Helini, uutistenkirjoit
Korpi, j a annettiinpa mä
olisivat väliemmän luotettavat, mo­bilisoidut
ja palkkaioulEOt. helposti
alttiina vallankumoukselliselle , "tar­tunnalle''.
Ja auotettavimmlltakin
todellisilta lahtarijoukoilta voisi si­su
lännlstiiä väUanktitnöuksen haa­mun
pelon edessä. Tämän tietävät
hyvin kaikkien nudden' ammattilati-tarit,
väTsinkhi maailmansodan Jäl^
keen saatujen runsaiden kansalais­sotien
kokemusten jälkeen. Niinpä^'
esim. <*Qesäännassä Säksaii suoje-sodassa;
muodostuu ^Minbllineh rin-taina,
että vihdoinkin loppuu epä­järjestys,
-huima, sekätärt>elUv Miit-ta
todellistitidessa on Säännöllisen
luokkasodan ritit^iian muoäöätuml-nen
edtdlista vain vallankumouksen
vihollisille, joilla tavallisesti' on' My-tettävänään
tälläiseed sbdankäyntöin
vartavasten kbuluutettua sotaväki
isi ainakin suuret Joukot upseereja.
lukuisille, jötä varcävasten kotauu^
tetaan tulevaa kansalaissotaa varten,
erikoisesti teroitetaan mleUIh Sitä
sääntra, että jos jossakin kaupun­gissa,
jossa on jouduttu taistblubn
kapinalUsten työläisjoilKköjen kans­sa,
näyttää silta, -että vastävallan-kumoukseUlsten
jotifajt voivat jäädä
alakynteen, ei eDätermaa taistelua
ole jatkettava, vään ^te^ttäVa
ensimäisen sopivan tilaisuiläöi tul­len,
uvistettävä hyvän sään äikank
jätettävä kaUptmö kapifialllst^H
haltuun ja niahablildtofiiän ö ö ^
asti riennettävä yhtymään muihin
vastavaUankumouksen joukkoihin.
Taistelussa vallankumi
kansanjoukkojen kanssa vi
kumous etsii,, pelastusta
voimiensa keskittämisestä,
sen rintainan muodostani]
lankumoiifcseliisiä luokkia
Joille täjlaihen sodankäynt
edulUstä siitä ykshikertaisc
että tuskinpa koskaan sor
kat voivat, eimen vallM
luoda itselleen sellaista
jota tällainen sodankäynti
Mutta vaUankumoukselli:
set voivat oppia kapinan t
säännöllinen Tintamataistel
f ahkirinouksellisiUe työlaisi
dullista, nUn tästä täytyy.
jbhtb|)äSlS5. että hfcidän tä
km kemoin pyrkiä estäiaä
nollien rintaman muodo
Tähiw' völ ,kaptaallinefl
ainoastaan site^ että se ti
publelia maata samaan aJ
päästi jä päättäväisesti, ymi
jottaa isanah jä aseeu vrfn
suu äsfeistä vihollisen voi®
kutt ne vlfeiä ovat hajallaan
liila maata, .estää niitä ^
tbläinsai. kesiötty&ästä, etti
m6Sä ieidtätään paloa sini
vastavallankumouksellisista
suoriuduttu, nopeasti läbeö
ptiä filnrte, mistä vallankinnD
käa vaaitL
Jos ei näin toimita, saa'
Ja , aibtteen käSUnsä. ebtil -
voiniahsa. ottaa haltuinisa
muodostaa ehjän rintamaiU
tää järjestyksen". Tästä tm
kä äärtitöniän suuri möi
lubi&asddan ehsl päi^oUä,^
tä tiehdään täi tekemätö^
ensi hetkinä, äittäin ssa
kuuttavastl käy ensi i » i ^
t3rs näkyviin; Suomen 1**
kokemusten valossa.
• Ttoitnikiittn 28 pnä 19»
tiin jHfelsIngissä- vallankDDfl