Vapaus, June 16, 1930

              Sivu 2 Maananiainaj, kegäk. 16 p:nä — Mon., June 16
^ A P A TT 91 C M O M MuaHfalM lTS*tci>Sa is miixittfiai itkifii^iMi.
-- VAPAUS UJ*>««»>
ft^|gt^^tl Ik* r«« otat* Sttpnttut, Ottm, »ecoai tiu» —tur.
«a «Hil I» IM »Mtmttit Vtpnt. PX>. Bo* W. SaHbur. Om.
aUOTUSHIN^AT VAFAUOESSAi
Klr)«*«Ikua«oUfctet tiM Vtnn tlM JbO*» k « u « , , — K-nmanom m—aOB» «««rtoJrot^Mii
P « yaliUtsau, — MlMamaatloilmotukKt 50e Utu. IIX» 3 keru». — »jBtTiaamortok^et flÄ)
, M t l » « « O S ,I[e.nu. — AioatoeToilmolukMt f2i)0 k<rU. »3J00 k<k«i UrUa. — ICii»«lIaio»ok»rf
OJM.kaO. ~* KsoIcotelloMtakfM kcxti, SO kiilo«UaM«iU Ui aaUtorVtirUa. — ...
'•Itftuu tiftio* |t ««uiiBUMUH %/ttc kau. %\sa i o l iM UftM. — TibpiiaUmtujua )> uaota» koettaneet syyn välkokeHraalin ka
iirtn«Ml«ä ta. ««adiltMMa, 'OcfMUTl UaotilkbliiU «««UIMB.
veereillaan häntä rahoittaneet im­perialistiset
piirit pahaätt vSlikä-teen.
Näiden rahoittajiekf joöHcossa
on m.m. surullisieh kuuliifsä-^djral
Dulch Sheli-öfjyirustin j o h ^ ö j i '^
lerding, jonka palkkaamana käty­rinä
on Kutepöv jo vuosikausia
harjoittanut poliittista provbkatiö-ta
Neuvostoliittoa vastaan impe­rialistien
hp-äksi.
Lehti kertoo edelleen, että es­tääkseen
ensiluokkaisfen poliittisen
skandaalin, övät Detefdiiigih' agen­tit
järjestäneet Kutejibvin ryöstöii
sekä scnjälkeen ostamiensa' tddiss-tajien
ja sanomalehtien avulla
TILAUSHINNAT I
s «M«JO. 6 kk. tlM. t kk. f l .n i« t kk. 114)0. - - TUrtfsIuIkia U
r alfcouilbi 1 Tk. VtJK. s kk. UJO j« i kk. 11.00.
- r»! « U tninola t k k oM tek Vi«U«iU «otloaitrea kIriMMMaM. kI>)«ttakM M4«IlMii ttikk^M.
l i i a l t a »ctKHiMllJMlU alaulUt I. W. Aklqrtet. Uikkeeaboiui*.
*'Tyorauha"'pmhat valkoSaomessa
Eräässä valtion komiteassa suun­nitellaan
parhaillaan "joukkolyö-jflitojen
sovittelua koskevan lain-säädähnöh
kehittämistä", kuten asi-ä^
tk äskettäin jtilkisUuteen saate­tuissa
tiedoissa sanoiaan. Komi-
. tean pyrkimyksenä on täydentää
- lainsäädäntöä siinä suhteessa, että
söVittelutoirninnan teho j a sovitte-fijain
Valtuudbt työriidoissa lisään-tylöivät,
kerrotaan edelleen näissä
tiedonannoissa.
Pyrkimyksenä on siis n.s. työ-
- rduha, jota kapitalismin valta
- niais^a on j o Icauah koetettu raken
taa. Erittäin kiihkeiiksi täfnä pyr­kimys
tuli ^ Englannissa v. 1926
suuren yleislakkotaistelun jälkeen.
Maan reformistiset ammattiyhdis­tysjohtajat
olivat lyöväeötön pai-
Aosiuksesfä pakotettuja julfstamaän
yleislakoh liiilimie^leri työ- j i i jialfc-kablojen
turvaamisen puolesta.
Englannin työväestön valtava voi­mannäyte
koski sangen kipeästi
kä|}itälis(ien ktikkaröbrt, j a he pa-lilVat
heti kaikki voimanija IHk-ke&
Iie yleislakon mu^täniiseksi.
P i a n se reformistijohtajain pettu­ruuden
avulla saatiinkin äuörite-tlitcsi.
Hiilimiehet jäivät yksin tais­teluun,
j a n i i n saivat kapitalistit
ammattiyhdistysbyrokraattien avul­la
kukistetuksi hiilimiestenkin tais­telun'elihchibjensa
p u o l a t a . Mut­ia
käpittdistit eivät siiteiikään jää-heei.
• iraUlia^^^^ lepää^^ä^^l, v o i l i b n -
6a jälkeen. He tahtoivat sen tut-
Väta tulevaisuuteenkin nähden uu­sia
klrislystoimehpileitä varten.
' K a i k i n voimin ryhdyttiin piiu-hhahiä*
än kurittishuoneläkeja ättt-mattiyhdistysliiki^
ttä vastaan, jfä
,t|f ormistiseit ammätttyhdislysj oh-tajat
olivat taas tässä puuhassa
yksimielisinä mukana. Työväestön
1'auhbittainiseksi ' utisiin kiristyis-
^uuftniielmiin puhuttiin "työrau-hah
turvaamisesta", "teollisuus-demokratian
kehittämisestä" j a mo­nista
muista kauniilta kalskahta-iistJa
asioista. Mutta nopeasti syn­t
y i k i n sitten n.s. äminattiyhdislys-i<
in kuristus- ja lakkokidtolaki.
^en mukaan julistettiin k a i k k i l a ­k
o t , - j o i l l a on j o k i n muu tarkoitus
k u i n . kyseellisen teollisuus- tai työ­alan
työriidan ratkaiseminen, * läit-t
o n i i k s i . Jä puhdasta työtaistelu-oikeuttakin
siipistuttiin tavattomas­ti.
V a l t i o n p a l v e l i j a in oikeus kuu­lua.,
yleisiin ammattiyhdistyksiin
k i e l l e t t i i n , j a niiden sisäistä toi-mintaoikeuttakin
supistettiin. Lais­sa
määrätään, että ammattiyhdis-tyksj^
t eivät saa oman harkintansa
muk^äh ides ietbltÄa jäsenyydes­tään
henkilöitä. Mutta toiselta
p i i o l en ne eivät i»aa harjoittaa niiin-käänlaista
painostusta jäsenliänkin-nassaan.
Lakkovahlien käyttämi­nen
palkkataisteluissa kiellettiin
j.n.e. ' Tässä vain muutamia esi­merkkejä
siitä, mitä "tyÖrauha'%
l a k i Englannin työväestölle merkit­see.
Sen rikkontisesta säädetään
työläisille ankaroita rangaistuksia.
Työnantajiin nähden ei l a i l l a sen
sijaan ole j u u r i mitään velvoituk­sia.
Samaan suuntaan on Englannin
esirherkin jälkeen oloja kehitetty
nopeasti muissakin maissa, ja
k a i k k i a l l a ovat rcfornnstit olleet
tässä puuhassa mukana. Norjassa­k
i n saivat kapitalistit heidän avul­laan
läpi ammattiyhdistysten ku-ristuslain,
jota vastaan työläiset
Eittehiniin ovat saaneet käydä ras­kaita
taisteluja. Laki säätää siellä,
toamisesta ly-kätä hbläb^iikkieh
kontolle.
Edellämainitut lehden paljaistuk-set
ovat kuvaavana todistuksena
siitä, minkälaisia keinoja imperfa-listit
likaisissa jubnitteIUi&8'äaä
käyttävät. Kutepovin kätbatäiätä
on kapitalistilehdistössä' viimeai­koina
käytetty alikerasti neuvoätb-västaisen
propagandan hyväksi k i i ­kissä
maissa, eikä suinkaan jUtiri
kaikkein vahiniiniijti Rän^kässi jki
eitä välitystuomioistuimen päätök­seen
on työläisten alistuttava, ja
tämän päätöksen vastainen lakko
on laiton, yälilysluoraioistuimissa Englannissa, NeUVostöiiitonpää-t^
aas on kapitalistien valta taattu, vihollisten leireissä, tämä pafjäs-myöskin
osoittaa muikäläisiä
rosvojuttuja porvarilfehd^t öfrät VSt-n
i i i t a l u k i j o i l l e e n äyoltämäan,'kiirt-han
ne väin j b l l a k i h tävättä p l ^ -
velevat kapitalistien tarkoituspeiri
Näin joutuivat m.m. Norjan ra­kennustyöläiset
j>:^u aika sitten an­karaan
taisteluun elinehtojensa
puolesta välitystuomioistuimen pää­töstä
vastaan. Ammattiyhdistykset
eivät voineet osallistua taisteluun,
koska se olisi merkinnyt niille
huutia rahasakko- y.m. rangaistuk­sia.
Ammatilliset järjestöt on näin
saatettu työläisten etujen valvomi­sessa
melkein merkityksettömään
asemaan varsinkin s i l l o i n , k u n n i i ­den
johdossa vielä ovat reförmbtit.
Ruotsissa ryhtyivät sosdem am­mattiyhdistysjohtajat
myöskin heti
kapitalisteilta j a v a l t i o v a l l a l t a kut-fiUrt
saatuaan näiden kanssa yhteis-neuvotteluihin
"työrauhasta". Ja
sam^tlaisia yrityksiä dn tehty Suo­messakin.
Läheteltilnhän sielläkin
hallituksen toimesta joku aika sit­ten
kutsu Suomen ammattijärjes­tölle
neuvotteluihin asiasta. AtQ-mattijärjestö
ei kuitenkaan voinut
kutsua noudattaa.
Nyt on asiassa ryhdytty toimen­p
i t e i s i in toisdla taVällä. On ase-lettu
erikoinen komitea suunnitte-
Igmäan joukkotyöriitojen sovitte­lua
koskevan lainsäädännön kehit­tämistä,
kuten alussa j o m a i n i t t i i n.
Komitean ^ kerrotaan esittävän ser,
lisäksi, mitä edellä sanottiin, että
n.s. yleisvaaralliset työriidat ase­tettaisiin
erikoisasemaan työriito­j
en sovittelussa. Millainen tämä
erikoisasema tulisi olemaan, ja mit­kä
tapaukset katsottaisiin yleisvaa­r
a l l i s i k s i työriidoiksi, siitä ei ole
vielä lähempää tietoa. Mutta joka
tapaukstesa esitetyt toimenpiteet
nierkitsisivät kilä, että j oikut työ-läisryhmät
joutuisivat toisista työ­läisistä
vielä huonompaan ase­maan
työehtojensä valvomisessa.
Valtuuksien lisääminen työriitain
s o v i t t e l i j o i l l e merkitsisi myöskin
luonnollisesti työläisten oikeuksien
supistamista työriitain selvittelyyn
nähden.
Edellä mainitut ulkomaalaiset
^ i m e r k i t ovat Suomen työväestölle
kuitenkin vakavana muislutultsena
"työrauhapuuhia" kohtaan. Sen
vuoksi ei ammattijärjestö myös
kään voinut aikoinaan ottaa vas­taan
kutsua neuvolleluihin asiasta.
Sosdem. herrat nostivat tällöin suu­ren
melun, j a nyt kerrotaan, iplla
heidän edustajansa Matti Paasivuo-r
i on o l l u t mukana mainitussa ko­miteassa
suunnittelemassa ja hy­väksymässä
yksimielisesti toisten
v a l t i on edustajain kanssa niitä toi­menpiteitä,
j o i h i n asiassa aiotaan
rylityä. Näin saa yhdeltä osaltaan
myöskin selityksen se, miksi sos­dem
johtajat pitävät niin kiirettä
omien hajoilusjärjestöjensä perus­tamisella
ammatillisen liikkeen
a l a l l a . Niiden avulla pyritään
osaltaan antamaan "työrauhapuu-h
a l l e " sitä tukea, jota ammatilli­sesti
järjestyjieen työväestön lahol­la
ei ole voitu saada. Sosdem her­rat
ovat kuitenkin aina valmiita
tekemään asiassa kaikkensa. Mut­i
a lyöväcslö ei voi luopua taistelu-oikeuksistaan
elinehtojensa valvo­misessa.
Sen vuoksi on ammatil­l
i s ta liikettä edelleen vahvistetta­va,
ja sen a v u l l a torjuttava "työ-rauhapuuhat",
jolka- saattaisivat
vahingbillaa työläisten etuja j a o i ­keuksia.
iti:,.
Ktttepov-jutttt pysyy yha edelleenkin
päiväjärjesfyksessä
Valkovenäläisen vastavallanku- kemien kriminaalirikosten peitlä-mouksellisen
kenraali Kutepovin iniseen tekemällä siitä poliittisen
katoaminen on oteltu uudelleen jutun.
käsiteltäväksi ranskalaisessa sano- Mainittu lehti nim. kertoo, että
malehdislössä. Äskettäin. paljasti Kutepov o l i vähää ennen katoamis-ranskalainen
lehti " S o i r " , että ky- taan ryhtynyt laajoihin finanssi-scessä
on yritys valkokenraalin te- huijauksiin, saallaeu näillä manö-
Kirjoittakaa luoldcC-soföt^
iiteUjoille
yaiilqtaan
Toverit Frank Bruce, Väinö Ha­kala,
Mike Chomyski, Peter Bötjiif-tynuk
ja Elsie JDonalirtfeki ib^^äfc
vieläkin palvelemassa heille tuo­mittuja
kuukauden vänkiläiuomi-oita
Port Arthurin piirivankilässä,
seurauksena viim^ vapunpaiväbestiii
^oKisiterröfista " Fort- tVilHäinlsBtt.
Jokaisen ,,Iuökkatietoisen tyÖläf-sen
velvollisuus on' kirjoittaa näil­le
toveJ-eille jä lähettää heUl© töi^-
v6htfyk3ehsä. Osoittakaa kaikki kir­jeet
ösöiftfeella: Port Afthiir Dis-trict
ail, Port Arthur, Ont.
Tukekaa C. 1*. Pttoiästätttttleli t
r«iai6itim« (ktibtasMi^ffeiifciir
Sudburyn va|)pUmielenöspitukseh
yhteydessä vaiigittujen ja^^
kolm&n kuukauden - vank^öibeh'
tuomittujen tovereiden, Hillih; Par-kerin,
Bärabashin, Sulan, BiUnskin,
Ellmenin, thachih ja VihuHn tub-mioisla
tehdyt vetoöniukS«t bväfc
f ällä viikolla bsillä biki^Udessa. &1
öle epäilystäkään, etteikö nikkeli-yhtiö
koeta saada näiden toverei­den
tuomioita vahvistettua ja 'ai­noastaan
^äättäväiiiille jbukkdprd-tcstcilla,
voimakkaan työväeta f>U'ö-lustusliiton
ja riittävän rahalliseni
avustuksen kautta voidaan tämä
estää tapahtumasta. y •
Tämän lisäksi tulee työläisten
muistaa, että Calgar:yn toVereit^
vaataan toukokuun' 31 p. tyottöT-mien
mi61enbsbituskoköuksäh yh­teydessä
nostetut syytökset luvat­tomasta
kokoontumisesta jä Hyök­käyksestä,
tulevat myöskin elsill^
aivan t)iäh. '
On aivan välttämätöntä, että*
kaikkien näiden esillä ölieVien s^-
töstfen ja tuomioiden johdosta jäi'-
i jcstetään mitä laajin |il^rotestiliikb
ympäri maata. Lähettäkää hopeäs-ti
kicrtokil-jeitä kaikille uUioUM }
työväenjärjestöille ja pyytäkää ni
tä lähettämään heti paätSsl&usfe
mansa, järjestämään joUkkonilelen-osoituksiasekä
ikotiimissä että piä-ncmnussä
kaupungeissa, kodtkäk
varoja keräyksillä.' Kobtkaa käiki^
mahdollisin äceinoin pikai&ta rähat-lista
avustusta. Meidäh tov^rfef-demme
puolustaminen lulöe' iSt^k-saniaan
useita tuhansia dollareita,
joteh jokaisen työläisen tUlfee" aUi^*
taa heti, täytyy lubpua huvilteluia-la,
että puolustustaistelu' toverei-dcmmä
puolesta saadaan t<^höBte|-
tua. ' , •, " - ' ; •
Lähettäkää kaikki rahat ~ niih
pian kuin mahdollista osoitteella::
The National Office, Canadian La-bor
Defenie League, Sobth
331 Bay St., Toronto, Ont,
kuitfeskfn lakdn laksnä, jota. on
jbhfantil vaseiätoi^lliliiM-^ammat-tititiibt
ja e i i i M a i n %Ömiilanist!-
«€»''pholuc,-**|[|'ty8litt*t''tulleet
^tfdtBiimaltB 'seh pettnz^Iiiilkan,
fm' taaölfinSttkselliset %1aäi!»tti-nniot
ja "työväenpuolue" harjoit­taa..
EsimttMiii itttiortotyöläisten
lakossa taäntutäizkselli^t uibiojoh­tajat
- Ideltiyt^llt inäbaiinasta
työläisille lakkoavustusta, .vaikka
nämä olivat mainittujen anioiden
jäseti^iiiAi* t^Sf^r kun l^röläiset
eivät taipuneet'"mcneniaän* töihin
niillä ehdoilla, jotfes herrat unio-jofatajat
ja työnantajat olivat kes-kfeiiäKi*'
ypihe«i "Simbin' Wn "työ-vaehKallitus"
laheitSnyl ~ lakkoalu-eilJe.
vahvistettuja poliisiosastoja,
pitämiin lakkolaisia kurissa- Nä-iiBä
-tJ^feBdh '^^VSt kuhttöfiteutuneet,
pleksäniätlä elihehtojea&a' puolesta
taistelevia, työläisiä ja Taahlamal-lä
tOiBiä vankiloihin.: Tämjänkaltai-
:h.'eh **työVSena8!an': ajaminen" ei
yhdeksän nousee esiriOT" j'a näyt­tämöllä
alkaa esitys "Sovittämattb-mat".
Kappale kestää noin 3 tuntia.
On mahtava luokkanäytelmä: S «n^
nen tällä ympäristöllä Bsitetty. K a p ­paleen
loputtua paiskataaii' taas I^'
pikasta lattiaan. — RaportterL
tonia" varmasti tyhjrotyisl suoma­laisista,
jCff' j[H'J<TT"«tlnKfkmWn oll-at
mahctollista- Ansältänniseh pie­nuus
estää taivonldi»'feat!nistj^
Seini, sillä faehgeUj^Hihlksikin on se
ä i n niukka.- ÄÖSSa'töis^ B r a s i l l -
Kansainvällset kesäjohlat toimeen­panee
puolustusliiton paUcalUnen
keskuskomitea t.Js. 22^ivänä Mata^
gamljoen" räimalla olevalla 'fsiioma.-
lais-ukrainalaisella" kentällä. Paikka
on kaikille suomalaisille tunnettu.
assa j a samoin Chilessä ovat palkat
alhaiset Ja sekalaisen känSährödun
vuoksi järjestötoiminta kokonaan
tuntematon. CMlessä palkat ovat C
pesoa 20 senttiä, sefcatyöUästen palk­ka
nousten korkeintaan 8; pesoba
C h i l e n p « o noiä 12 senttiä. Siir­tolaisen
joUkon muodostavat pää-asiaffiSesti
iniolalalsöt Ja muiden
B a l t i a n mäidön kansallisuudet. .Puo­l
a l a i s ia pläetääh k a i ^ n pahuuden
alkuna ja juurena. Meriemiehet,
joutuessaan hankkimaan paikkoja
pUölustuliltblle varoja, joita se k i ­peästi
tarvitsee, auttaissaan puolus­tuksen
tarpeessa olevia työläisiä.
Samoin on tilaisuuden tarkoitus säa-iuttfinÄesii
ole o i i u t vaikut da työläisiä ulos luontobh missä voi
tä^fc^f&isiln ja tuloiksenft aiitä voi- nauttia kesästä j a sen tuottamasta
kin merkitä, fettä^ialstclntarmo ai- ihanuudesta. Niitä tilaisuuksia ei ole
kaa Englannin työläijften keskuu- työläisillä useaslL E i ole myös mo-dessä
vShitellen nbuBta, yhtenä hastl kesän vapaa-äjan vii^lstys--
Mbitnkseiia «iitä ollen'^^m;^!. päätös palkkaa. Tilaisuudessa on useampia
Juhlien päätarkoitus on saada C. 1'. sieltä, saavat sen kouraantuntuvasti
kokea. Paikanvälitys on muodostu­nut
jonkunmpiseksl kaupaksi, jos­sa
väUttäjä, ansaitsee hyvin. Ja
täs^ kaupassa ovat puolalaiset vä­littäjän
taholta hyvässä mameessa.
että oli maanftsaan joutunut ruot­salaisessa
laivassa, joka oli joutunut
haaksirikkoon. Ruotsin k(aisulivfras^'
to oli sitten joutunut huolehtimaan
haaksirikkoisista j a näin oU paikan-saanti
ollut vaivatonta. Sanoi IUiot=
sin valvovan parhaiten maalaisten-sä
.etuja Etelä-Amerikassa. Yleensä
sanoi ulkomaalaisen ja kieltätaita-mattbmän
joutuvan kaikenmoisten
kemottelljain uhriksi. Tilanne muut­tuu
huomattavan paljon paremmak­s
i n i i n pian. kun lÄäsee tekemisiin
niiden ma'iden'aluksien kanssa, jois­sa
on järjestöt.- Parhaiten on nie-rtmies
turvattu Englannin, Norjan,
Putfäiifen • AmmatiHisen Ittternatio-iiaten-,-
viidenteen kongressiin osal-s
. i . öiätibn fibkoiti bli 1 päivä
l.k.' jrtin;'MlSiBä oii nyt tila' omaa
iäkbnnbsta 'vai^gh', klih väin saa-pdist"
fte ;%dol§tnt läuäät öttä vol-sitiinie
jätkiä, sillä älkUväthiistus-lä
b1i Ib öirut, bfemme pilhdista-iieet
päikkää^' jöhofi faköMÄus oh
äikbmu6'^a&ehtää. ;
Se na»|«o»ioB kökkäitt&näa oli
ja - öniiTätii fealKtn JBÖlin hyvin
•nUin plefifejgft k^läafi veTHfätfen. Näis-jäöstö
'bnkiift röllut yflkkäässä toi­minnassa..
'Kök&ukset öÄ Jjidetty
saäiiii^liBe^tt kähdiestt klaassä, toi­nen"
bÖlh tl^ökbköuS ja töihen oh-je^
hakoKlft: ' '
' '^Pääi^mfe i>itaä jahMhustanssit
23 päivän iltana' väjpäällä ohjel­malla,
sisäänpääsy fiöc. Jotenka
pitäkaäpä mielessäJnne läheltä ja
kauKaal*^"..
. PikiklcalciiaAalta pois muutti Mrs.
f^aiiAtllj»;' ftän dlf nhisjä^^^^
järi4«liBn aktiivin jäsen, joten jäi
aukkb jo ehtiselllään pineen jouk-
Mmmai. ifbliröÄiftife fettä hän mit-
.kautUu siellä tlUsiikblcihin ja jat­kaa
sitä työtä jbtä hän täällä uu-
.f&iiltit kävi I. W. W:tt puhuja
K i V i l h S k l 27 p. t.k. öllbstähiässä:
töbilisdusuA^ötär siikä milläihen sen
Mtäa *il&' l^tlä Aäh^^^ l. W.
W : h häh Säftbi VÄstääVöh työväen
fetujÄ, koska s6 ' b i i äiÄbäötaah pälk-
Rä^väe^ÖätÄ kököbri^an^^^}^ ren­gas,
joka on rattaan iiyörättfiÄ^^^^
tbineri, Jöhtää tätä l^alkkätyöväes-
^ s . K'6r.sifeiiiä fcehän sisätm Isanoi
kääisaiibmaisia kilpailuja, jotka var­maan
mubdostuu mielenkiintoisiksi.
Suomälälssfc bn antaneet haasteen
ukrainalaiöilie, että järjestävät o-sästoh
johtbkimhän suomalaisten o-saston
Johtokuntaa vastaan viestin
juoksuun- Samoin naisosostan joh­tokunta
on ahtanut haasteen tbls-kieliseile
naistenosaston johtbkunnäl-te
viestinjuoksuun joka on uutta lajia
viestinjuoksutapaa. Siellä on myös
multa kilpailuja, mutta ne poikke­aa
pois tavallisesta urheilukilpailuil­ta.
Myös on tilaisuudessa paljon
henkistä ohjelmaa.
Toronton nutina
V . - J A U . - S E U R A Y R I T Y K S EN
K O K O U S
Spadina-haalilla keskiviikkona 18
pnä kello 7 ip. Tärkeät asiat. Pää­tetään
m.m. osallistumisesta Det­roitin
kisoihin heinäkuulla. ,
Anunatillinen liike
n "Virkailijoita**, jötkä Väli-tfiah
2 Vtibdekfei vitkaansa jä seri
"^MköOh ääävälr päiätä teollisniideh
jiäivlliiksfe^h, TfcöSkä jbhtiajat pettä­vät
joukkoja ertemmäri aikaa; jöh-tbasemässa
bll^ssääh.
; t!ik5hän siellä 'kehässä Sehtään
ble uiseäminän vUodbn 'Virkalijbität
Ainäfeih'^ tllektrjoittäliat hilfl arvei-lee
ja .feRä'" tftieUSbli kuulijoissa
toisetkin, lukuunottamatta kahta
t a i ' k o l m e a henkilöä.
^ i i n ; paUpnhan sitä oli hänellä
sanb^tvaa. Bn halua näitä Vapau­den
palstoja joutavilla täyttää,
yaan - tulkoon mainituksi, että häh
lopuksi inieni aivan persoonallisiin
asioihin, meikein herjaaviin, esi­merkiksi
kuinka Suomalaisen Jär­jestön
haalit ja omaisuus niiden
sisällä (kuuluu j o i l l e k in yksityisillä
henkilöilii^. TfieAn hän lasketteli.
Tulkoon mainituksi, että tälle­kin
palkalle kUn :haali saadaan, sb
bn yksityisten nimissä / — siis lisää
entisten lisäksi, koska.mikään osas­to
tai sellainen yhteinen seura ei
saa edes |bttiA. Jös meillä olisi ai­komus
laittaa kirkko, niin : bleh
varma että meille, ne oikeudet
myöhhettäisiin, -räah nyt kun' oh
oma työväestön rakennus kysymyJc-aessä;
niin siinä on kaikki poikki-telbin
tielliB, jotta etame" Voisi va[«
l i s t aa itseainme j a lapsiamme.
TSäUa tai>ahttti ikava tapaus 7
p. t.k., joka päättyi kuölefhalla,
kun. kolme.' '.toiskielistä miestä oli
kanootilla. sontelemaäsa joi^IIä, ai­koi
yksr rtiehista> Alfrfed Nevstoh
nimeltään,! Kypatä pois kanotistä,
j o l l o in kanbötti kaatui ja. k a i k ki
joutuivat veteen, toisten pelaäitu^S-sa
paitsi edellä mainitsetnani mies
painui pohjaan; hänet s a a j i n ylös
Vasta sunnuntaiaamuna,' jbllbih
h^iikl OÖ iNignnM. Kain ikävällä
ta>^äWä^ päättyi hänen Elämän, mie­hen
joka oli .Trasta'26 vuotias, nai­maton.
Valittu.
KUiiailuhääste
Täten haastamme" Schumackerin
naisten rajapallojoukkueen kilpaile­maan
kanssamme heinäk. 1 p. 1930
Timminsin S. J . järjestämissä kesä­juhlissa
Timminsin suomalaisten
kentällä.
' Timmtosin. rajapanbjoukkue.
Samalla haastamme Timminsin
tytöt köydenvetokilpailUim heinäk.
l p . 1930 Timminsin S. J . järjestä­missä
kesäjuhlissa Timminsin suc-malaisten
kentällä.
Timmtasta akat.
QlQista Atgentiinassa,
Brasiliassa ja
Chilessä
Eräs mierimies Oli äskettäto kerto­nut
suomen työväenlehdille oloista
yllämainituissa maissa seuraavasti:
Pappi Pehtfasen Penedo "kolonia"
Brasiliassa on kaikkein' viimeisimpiä
öltaiviä maailmassa, aloitti haästä-teitavamrae.
Kun tuohoh "koloni­aan"
antautuu, on eiisimäisenä 6h-töna,
että samalla ryhtyy vegetaris­tiksi,
sillä lihan syönti kielitään
kokonaan ja oh se mahdotontakin,
kioäca sltäiajia ravintoa el ollenkaan
hankita. Samoin kahvto juonti ja
tu^kanpolttb on kielletty Jä kai­ken
liaksi on työ tavattoman ras­kas.
Palkka on subtastaän mitä­tön,
körkfeln ansio on 10 mUIielsiä,
^himmäkseeh i>ysähtyen kuiterikhi 7
m l l l i e i s i in miehille. Naisten ansio
jää '2:leöt ja kbrkeuitäan 4:jään.
M i l l r e i s on Canadan rahassa nbhi
12 senttiä." Tavaton aktfceruus val­taa
niiden mielet, jotka on saatu
Stone viekbtelluksl Suomesta ja " k b -
mutta palkkojen haklojiden puolel­ta
huonossa. Puolalaiset saattavat
oitaa itselleen paikan' laivasta jopa
ireljänkto kuukauden ansiollaan, jo­ka
merkitsee,' että työtä saadak­seen
tarjoutuu työskentelemään nel­jä
kuukautta' ilman jMlkkaa, sillä
kapteetii* sUörittää kaupassa sovi-t
tm 'korvauksen välittäjälle.
Poliittisen katsomuksen omaavia
pelätään kovasti Työnsaannin eh­tona
monasti oh se, että voi va­kuuttaa,
ettei missään tapaukses­sa
ole kommunisti.
Argentinässä oh tilanne jonkun-verran
paieittti. Siellä bn jb jär-jestötöimihtaakin.
Varsinkin sata­mamiehet
övät luoneet jäfjeStöUiseh
voiman itselleen, jonka ansiosta ovat-palkat
myöskin tUiiluväistl parem­mat.
Satamatyöläisten palkka oh
keskimäärin i—6 pesoa jä Afgentl-nah
pesb on S7 sentin tienoissa.
Samoin Rhvesmliehet ovat osittain
järjestyneitä ja ovat parhaiten pal­kattua
ammatthrhmää siellä. Sa^
/moiri muurarit. Sekamiesteh palkat
vaihtelevat 4—5 peson välillä. Asun­to
j a ruoka on palkkaankin näh­den
kallis. Nuorenmiehen asunto­vuokra
sdattaa' äoiista y l i 10 tlölia»
rin Canadan- rahassa kuukaudelta.
N.S. "koloniat" ovat Argentinassa-kin
vUmfelkeönpiä työmaita. Ne vU-jelevät
pääasiallisesti n i . "jervaa"
Jä tupakkaa, joka viljelys monasti
jbUtuu plfenen muurahaisen tapaisen
Itikan nliä' perusteellisesti tuhotta­vaksi,
että Joskus keko viljelys oh
mennyttä. Näihin "kolonioihin" val­tio
useasti kustantaa matkaii, mutta
siitä hublimätta nUssä on aina mies­ten
puute, johtuen siitä, että har­vat
sinire jäävät, vaikka sinne ukät
matkustavat. Viljankbrjuussa työs­kennellään
auringon housusta au­ringon
laskuun, huolimatta siitä, bt-tä
kon^t nykyään korvaavat työ-vbimah
siinä määrin, että kolme
mlfestä suorittaa keskimäärin sadan
miehen työn verrattuna esimerkikisj
suomalaiseen viljankörtuun jä puh-dlstukgen
Väuhtlih;
K u n kohdistamme kysymyksemme
erikoisesti merimiesten oloUiin, jolla
alalla haastateltavamme eniten oli
työskennellyt, nihi saimme tietää
mielenklintoLBia seikkoja. Kuten Jo
edellä matoitslmme, niin eteläval­tioissa
melkein poikkeuksetta täyt3'y
paikka ostaa välittäjältä useto mo-nenkm
kuukauden palkalla. Mmi-ten
on palkansaantl poikkeuksetta
mahdotonta. Tässä välltyskelnotte-liissä
ovat kapteenit yleensä osalli­sena
myös voittoon, ja menettelevät
he siten, että kun tulokas bn pal­vellut
niin kauan, että välityspalk-:
klo on tullut, suoritetuksi, tehdään
tavalla tai toisella olotila laivalla
n i i n tukalaksi,' että miehestä pääs-
Yhdysvaltain kanata-löuden
dbllairiiliio^
tänhdsta
No. 141
tään Ja otetaan toinen.
Merimies on kokonaan mielivallan
aläisbna, kuh ei ble mitään mel-i-mieStcn
Järjestöä tuketta. ÄrJesty-niihen
tuntuu Vallan mahdottomal­ta,
öikÄl^ että o n n l i h monia k&nsal-ilSun^
ia, jölk'a eivtt kbömaäfeaah.
>le saaneet aikeeilisiakaah järjestö-tieloja.
joista puolalaiset muodosta­vat
kaikkein pimeätiiniän Joukon.
^ästäteltavamm^ sanoi itseään
onnistaneen erikoisesti sfen Vuoksi,
Yhdysvaltato -kanatalouden suij-remmoiset*
tuotantonumerot johtuvat
suuresta omah" maan siipikarjahhoi-don
tuotteiden käytöstä. Amerikas­sa
käytetään vuosittain siipikarjan
munia ja lihaa tavattomat määrät
Paitsi sitä, että valtakunta on n i i n laa­ja
ja ^ n asukasluku suuri, josta tie­tenkin
johtuu suUrtmlutuskin, voi­daan
todeta, että 'lännessä' nou­see
vuodessa jokaista asukasta koh­ti
laskettu siip^carjan tuotteiden
käyttö moninkertaiseksi muiden mai­den
keskimääriin verraten. On luon­nollista,
että suurkaupungit, — e-tenkin
pääkaupunki, — kuluttavat
siellä suurimman osan siipikarjan-hoidon
tuotteista. Nihipä syödään
NeW, Yorkissa päivlttäta 7,058,352
munaa, raha-arvoltaan noin 300,000
dollaria. V. 1923 tuotettito tähän
kaupunkiin yht. 214,691,700 tusinaa,
eli 7,158,390 laatikollista munia. S i ­täpaitsi
syövät mainitun miljoona-kaupungm
asukkaat Joka päivä 449,-
172 naulaa siipikarjanlihaa, raha-arvoltaan
157,210 dollaria. Vuonna
1323 teki New Yorkissa käytetyn
teurassiipikarjan yhteinen määrä
163,947,779 naulaa. Tähän ei vielä
kuulu se elävänä kaupunkiin lähe­tetty
siipikarja, jota päivittäm saa­puu
Stone 34 vaununlastillista. Vie­lä
mainitaan tilastossa, että ylläole-v
i in lukuihin sisältyy vain maaseu­dulta
tuotettu tavara. Lisäksi tulee
vielä ne sadat vaunUnlasililliset s i i -
pikarjahhoidon tuotteita, jotka saa­daan
kaupUnklpaikoista sekä laa­joista
esikaupungeista.
Varsinkin lientee huvittavaa kuul­l
a missä määrin koko • AmeriKäft
maatalousväki, — vain maaseudul-ia
asuva, pystyy siipikarjanhoidon
tuotteita markkinoille vuosittain lä-lähettäthään.
Amerikan siipikarjan
jä 'muhieri arvo nousi jo v. 1923
l,Ö47.0dÖ,{)db dbllarilti Ja yhteinen
muhäihaarä koko' maassa teki 26,-
000,000,000 kid. K u n amerikkalaiset
pakkaavat ne tayalllsesti 3iB4 kpheen
laiätlkbihin. saadaan hiistä yht. 73,-
206,466 laatikollista. Jos tämä laa-tikkomäärä
lastattaisiin rautatie-vaunuihto,
vaatisivat ne yhtaikaa
noin 183,016 tavaravaunua ja vau-nujono
biisi nnn pitkä, että se täyt­täisi
kokottaan esim. Öostonin ja
St. Louisin kaupunkien välisen ra­dan.
' '
Amerikkalaiset vakuuttavat, että
esiin. V. 1923 oh siipikarjan j a mu-nifen
tuotannon arVo Yhdysvalloissa
ttbtn 300,000,000 dollaria suurempi kannattaa enään
kuin koko maan vehnäsadon arvo. tihaudon taa harjoittaa.
Sliplkärjafahbitö ott Amerikan maa- täiset poikaset tekevät •
talouden sUurto tulolähde.' Kanan-hbldott
tuottöIUa ansaitaan Ameri-käksä
vuosittain eheintoätt kuin kar-jähhbiaolla.
Lampaanhoidon ja so-kerinviljelyksen
ruotteife
v. 1923 EiipzSarSS
t e i s i in nähden rahassa 7 '
nemmät ja tupakkasadjm"
t l Ameriian siipu^^^'
an-o kolme kertaa
m a i l a .
nee Amerikan
valtavuus. Ede:ivtyW^-^--
myynniUe ovat "kult
vät. Mutia jos siitä
n e k k i on mmä^
myös kanaloissa tmauti»
tantoon sekä munien.
€ t t a teuraseläinten
käänkuin itsestään on fehä.
nyt sieUä siihen, että ^
K^iuiuvar r,un:aasti ai
elainkasvattamoUiin sekä*
m a i s i i n kanapoikashaut '
k m erikoisalanaan toimii
j a spesialisoituu työhön*
j a jalostuskanalojden t
raistajat kasvattavat ja
korkeatuotantoisia siitoseis*'
viltäen niitä kanta^läimi^
nakannan uusijoiksi kaikkiaa
varsin huomattavia
m a i l l e k in kaikkiin maanosia
iaiEina kanaloina ovat meia^
nettuja Tancred, i^rris'
S c h i l l i n g y.m. jalostusfama.
taat munatuotantokanalat -
lähettämään markkinoille 'y^
nia ja pitävät sellaisia '
jotka ovat yksinomaan
toa varten kehitetyt,
munafarmiila on useasti
hansia kanoja, jotka päitit^-
tavat vaunulastittain mai^
tyy monta sellaista
kuten esim. usealle suom^-^'
tu Petaulma. jossa asuöart
tee mitään muuta kuin
tuhatpäisiä kanalaumojaan.-
punkien läheisyydessä on
l a i s i a kanafarmeja, joissa
taan kanoja sekä muuta
kuten kalkkunoita, hanhis ji'
koja pelkästään lihatuotanaa
den, jotta kaupunkien^-'
hotellit saisiyat niistä päirl
vitsemansa suuret lintup
Viimeiseksi mainitsin
mot. Kun kanaa Amerikaa»
k u i n muuallakin pidetään •
v a i n noin kolmisen vuotta
toa varten ja sitten pamaai
t i k s i , on ymmärrettävissä,'elä
tuinen kanakannan unsiMind
laisessa valtakunnassa TJBET
Joonia kananpoikasia. JJäid^
miseksi on kautta maan"',
satoja hautomoita, joista
voivat haudottaa .jopa, at-sia
munia koneissaan
Tunnetuimpia suurhaut-"
merkkejä ovat Newto*n,
Buckeye, Smith yjn., jotka
vät joko kivihiilellä,
sähköllä tai osittain
viimemainituista. '5rti{«istä"^
mille on se, että lämmiiji
nä on putkiläminitys y l iM
useammasta lämpölähteesli
kuuma vesi ainäkiertää
kissa. Eräs konemiiotö (ia ;
kin suuri, että hoit3Ja"t
v m koneen sisällä ty&f
k u i n huoneessa ja vöi'
voa haudonnan kulkua. V '
tuulettimet vaihtavat
puhdasta ilmaa pilaMtmiffl;
doiitailman tilalle. Mnnä
täminen tapahtuu vaivattlZj
v a i n vipua koneessa
On aivan luonnollisia. ctS^Ö
nanpoikasia voidaan
'mammutti"-koneiIIa haado®
r a l l a an jopa satoja luhaB^.
dostuvat haudontakustaDBiL-kaista
munaa kohti niin
että vain harvoissa
pikkuko!»»'
Edustajia En^lsfiinii^ta
PÄI:n koneressiiii
Englannista viimeksi saapuneet
tiedot kertovat, että tyÖläislöh
keskuudessa ympäri Cnglantiä oh
otettu käsiteltäväksi osanbtto Pu­naisen
AmniatiHisen Internation^-
len kongressiTn, jökä pidetään Mos^
kovassa tulevan heinäkuun puoli­välillä.
Niinpä lakossa olevat kU-tomotyöläiset
pitivät Bradfordissa
kokouksen, johon osailistuV 2,000
lakkolaista ja siihä päSlellJin, fel:-
tä kongressiin tullaan iäh^ttäinäan
kaksi edustajaa. Säroahlii)5ia ' j^-'
töksiä on tehty muUalläkin.
Mainitut paätolcset iBnglannin
työläisten keskuudessa oVat siitä
enteellisiä, että esimerkiksi' kUlo^
motyöläisten keskuudessa ei- siellä
aikaisemmin ole ilmennyt taipu­muksia
vasemmistopolitiikkaan. Nyt
Ont
Jahanitttsjaldat järjestää Intolan
S. j . osasto t.k. 21 Ja 22 p. JuhUä
varten ott tehty työti Jo pitemmän
aikaa. ObJcOmaa on koetettu sääOk
paljo j a mahdollisimman hyvää.
Juhlat* aletaan lauantaä-Utana
tanssilla kello 9. Sbi|<ftt8 pitää huol­l
a • kaufratdcilaiset soittaj&t. Puolen
ychi Hienoissa suttfitetaän lyhyt oh­jelma.
"
SimnUn|ain o h j ^ a aletaan päi^-
-riiUä keilb yicsi miesten kbhnkrtte-luUa.
trrheiUJat pankaa mieleenxie
kello 1 tSsmäSeen. Henkinen cAjel'-
th& aletaää pUcdf kolmelta. Matidol-
Ilaestii P r a i Artburfii sbittbkimta t u -
iee snUt&maan." lUtoIan huortiatt or-ki^
m Goitiaa kuiienkfai. Puhit^dcs!
^ i d j ^ b m d i K. Korhoten. YS£§tä
SQbSi{)& nanttlvät :Aina. T n r n t ^ Ja-y
. Kääriäinen laulavat..dPalkaUl^tä
Neovo^öliilOB
man totentbMeii
(Omalta kirjeenvaihtajaltamme)
"MBeletön" bolshevistinen sauimita- mät kontrolliluvut teollisuutett tuo-ima
osottantnn inahdoIliscfc.«rf
Ruotsto, Belgian, Tanskan Ja H o l -
lannm merimies järjestöjen' piiriin
kuuluvilla aluksilla, erikoisesti, jos
oh mainittujen maiden Äerihiiesjär-
Jbstöjen jäsen. EnglantllaisUla lai­voilla
ei voi olla ollenkaan järjes­tymättömänä.
Sillä palkansaantl ott
muuten mähdotbttta.
Neuvostoliiton talous on sivuutta­nut
yiislvuotl^unnltelman tbisen
vuoden enslmäisen vuosipuoliskon.
Numerot Neuvostoliiton talouden
pu^lrvub^febstä jkehitiyksfcstä, loka­kuusta
V. 1929 huhtikuuhun v. 11930,
osoittavat,, uudelleen. Neuvostoliiton
työväenluokan saaVutUksia.
Nämä Jcujvat numerbt ovat täynnä
selvää poliittista sisältöä. Ne osoit­tavat,
kuinka työväenluokan voiton­tahdolla
äme muutetaan koUraan-tuntuviksl
atoeellisiksl arvoiksi,
kuinka proletariaatm diktatuuri joh­taa
maapallon kuudetta osaa, maa­ilman
sosialistista lohkoa, saavutta­maan
j a 'sivuuttamaan kaplt^istisen
lohkon.
Puolen vuoden ajalta tehdyt yh-eeenveddt
todistavat vielä keÄan
leniniläisen puolueen i ^ l t o j a n voit-'
toä, sekä armotonta, häviötä oppbr-
{Unismille jä sen teorioille "asteet-talsesta
efecnpätomenosta", "tasa-siihtaisnudesta
' ^ t ^ s i i n kbhtUn'*
nähden kuhx myöskin luöttäniiuksen
puatteeste joukkoihin. Jos vuodeii a -
tovereilta tulee paloja välito, ettsjiussa Jossakin näytti mahdottomalta
kyUä olijelma riittää. Tilalla kello-toteuttaa suunnitelman edellyttä-tannon
kbhöttamlseksi; jös Joku-pi­ti
mahdottomana tehtävänä lisätä
kehit;yksen nopeutta edelliseen vuo­teen
verraten; .Jos Jokii vielä suojetl
"väärän Ja yksipuolisen kehityksen"
teoriaa,' n i in tuskinpa tällä hetkellä
on tällaisia "teoreetikkoja" monta­kaan.
Sosialistisen uudelleenjärjestä­misen
oloissa lisääntyy teollisuuden
kehlttämisväUhti järkähtämättä'. J o -
kaiÄfväinen . käytännöUtoen elämä
osoittaa bolshevikkien "mielettömän"
suunnitelman Ja "mielettömien"
kbntrollilukajen tosipobjaisuuden.
29^ noQsa puolessa vuodessa
Valtion suuirteollisiraäen tuotanto
NfeuvbstdOiitössa nouM kuluneen puo­len
Tuodett aikana 7 mUjaardiin 730
miljonaau iiuplaän, ylittäen se v i i ­mevuoden
ensipuoliskon saavutuk­set
2a8%:lla. Niillä teollisuuden' a -
Ibllla, Jötkä kuuluvat, suunnitelmalli-seen
ryhmään oli nousu 29.1%.
Erikoisen tärkeitä ovat raskasta
teollisuutta käsittävät 6 kuukauden
yhteenvedot. IKvihiUen tuotanto k u ­luneen
puolen' vuodfen aikana nousi
20,239 tuhatta tonnia. Nousu on 235
<%. Lähiihain samalla tasolla on naf­tan
tublahtb, joka kulimeetta puoletta
vuotena noiisi 7 . ^ tUhanteett ton-nlto,
kun se Vastaavana aikana viime
vuonna oli 6,326 tuh. tOnnia.
RäUdan sulatusi y l i t t i vihnevuoti-sen
täsbh 29.3%-lla, sekä teräksen
sulatus 19.1% :11a.
Aivan erikoista laajuutta viime
vuoteen Verräteh osoittaa koneraken-nuksen
kasvu. Konerakennustehtai-dett
'bruttotuotanto nousi kuluneen
vuoden ensipuoliskolla verrattuna v i i ­me
vuoden vastaavaan aikaan 45.3^.
Tämän yhteydtesä- osoittivat huo-mättävinta
Hbusuä ne kakisi teolli­suusalaa
j o l ka sanan täydessä merki-ty^
essä ovat' jcÄtavia aloja Neuvos­toliiton
taloudessa,' nimittäin sähkö-tefeiUlmen
"Ja '•maatälouskDneraken-niistebnisuus.
Sähköteknillinen teol­lisuus
kOhbtU kuuden kuukauden a i ­kana
koko tuotantonsa 59^2 prosen­t
i l l a j a " maatalbUsrakenhusleollisuus
si saada vuosittain
tannuksilla ja vaivattoma^.
tavan poikaslisäyksen ja^^
setkin voivat sUloin
mattomammilla pääomiDa,,
kuun. — Kaikkialla
natalousmaissa on kehitjs,
jo samaan suuntaan,
mot antavat tarvittavat
rät halvalla, sUtoskanalat
maan kanakantaa ja t u : ^
tuottavat munia
oman maan sekä vfeng..
52.8:11a.
Nämä tosiasiat kuvaavat havata-nollisesti
neuvostotalouden teollis-tuttamista
Ja Neuvostoliiton maaseu­dun
sosialistisen uudeileenrakenta-'
misen nbustm alkua.'1^£sä suhtees­sa
ovat Neuvostoliiton tehtävät eri­koisen
valtavat. Neuvo^Jen edusta­jakokous
päätti keväällä v. 192S 5-
vUotissummitelmaMä kKktBteltaessa
kohottaa v. l^ä—33 mäataloustuo-jtannon
10 m l l j . rujilaan. Toinen toi-
25.076 tuhanteen tonniin, k u n se v i i - meenpanevan fceskuskomitean istunto
me vuonna vastaavana aikana oU j joulukuussa v. 1359 o l i jo pakotettu
nostamaan tämän lanm
ruplaan, siten että--jo*-,
tuotteita saadaan
arvosta. Mutta elänä ^ j »
nämäkin numerot.
antavat maatalouskoneteic
1930-31 tuotteita yli a» '
l a n arvosta. •
Kuluneena puolena
suuresti kemiallisea teiff-^
rusosa. ErikoL^ti kanna»
merkille superfosfaatffl
nousu. Näinä kuutö»_r
se kasvoi enemöän
taisestL
Kaskaassa teollisoB*sa-
Ensi vuo5ipuolL*oitat4^
veto osottaa raskaan
koko tuotannon JK^^
3.476 milj. r^P^^^^
laavaan aikaan ffirian*-
tanto raskaassa
SUt 36.7^r.
Kevven teoHisaiidäB ^
kohosi vjoden e n a ^
vuoden vastaavaan
na 23.1^.. Katoniat
voi tuotanto
kankaiden ^alinst»^
pellavakankaiden
Nahka-, kumi- ja e » »
Euusala: yllttirät
tamat tehtävät
dessa valnustui k u -
tikkuja, k m ' » - ^
vuoden e n s i n ^ ^
3452 tuh. laatan