Vapaus, August 11, 1926

              m
sm.
/5 v.i •'^fv:
Siira 4 Keskiviikkona, elomi p;nä—Wc€L, Ang. 11,1926
VAPAUS
' C4»T>«"^aw BuomalaiseB työväestön ainoa äänenkannattaja,
. ilmestyy Sudbnryssa, Ont., maanantaina, kestovukkona
ia perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S, G. NEIL. , AEVO VAARA.
VAPAUS (Liberty) . ^ ,
^^^^ T^^^ only orgä» of Finnish Workers in CaMda. Pabr
lished in Sudbory, Ont., every Monday, Wcdnesday
and Priday. . . -
Pegistered at tlie Post Office Department, Ottavra^
as second class matter.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. «4.00, puoU vk. |2.25, kolme kk.
**'%iyBva]ltoahJ j a Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk,
$3.00 j a kolme kk. $1.7S.
Tilauksia, joitar ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
NaimaUmotukset $1.00, Icerta, ?2.00 kaksi kertaa.
Avioliittocnmeno ilmotiikset 50c palstatunma.
• NimenmuntosUmotukset^SOc kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3^ kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Knolemaniln/otukset $2.00 kerta, $&0c lisämaksu
kiitoalauseelta tai mnistovärsyltä. - , _^
Halutaantiedot j a osoteamotakset 50c kerta> $1.00
kolme kertaa. . ..
Tilapäisilmottajieh jä Omötusakenttuunen on, vaa-dittaessa,
lähetettävä ilmotnshinta etukäteen.
General advertising rates 76c per col. inch. Mi-nimum
charge for- single insertion 75c. The- Vapaus
Is the best advertising medium ambng the Finnish
Feople in Canada.
Uaanantain lehteen aiottujen ilmotnsten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
periantafn Jghteen torstaina kello 12 päivällä.
Vapaudeii konttori j a toimitus: Liberty Bldg Loxne
St Puhelm 1038. Ptogtiosote; Bo» 69^ Sndbnry, Ont.
Jos ett^ milloin taliansa saa vastausta ensimälBeen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per­soonallisella
nimellä.
.T. V. KANNASTO.. Liikkeenhoitaja.
Vahnistautiuninen sotaa varten
' Mikäli kaikkien kapitalististen valtain raivoisista
sotavarusteluista voidaan päattaa, f on «sota sodan lo­pettamiseksi
» vielä sotimatta. Genevessä päivätyssä
eräässä uutisessa kertoo - CÄiicago Daily News-lehden
kirjeenvaihtaja, muuan ^Julius B. Wood, ettei Ranska
eikä Italia edes koetakaan peitellä sotaisia larkotus-periään.
Mussolini odottaa aseistetun maantierosvon tavoin,
valmiina hyökkäämään sitme, missä on
4iin toivoa verenvuodatuksen kairttai,'Ran8kana ra
tällä kertaa jo niin paljo alusmaita koin se voi kuii«
nolleett käsissään pitää, mutta mikä on voitettu ,n|i^-
kan vdvulla, sitä*on myös miekan avulla turvattava.;
' Britannia' kuluttaa enemmän sotovanisteluifain kuin
koskaan ennen. Samaten Japani ja Yhdysvallat.
Puola valittaa jättiläismäisen sotakoneiston alla,
joka pelottaa Puolan naapureita yhtämittaisestL Vä­häinen
Rumania pitää yllä armeija, jonka luku nou-,
see 300^000. '
Kaikkia noita armeioita pidetään yllä tyoväenlpo-kan
kustannuksella. Eikä niitä suinkaan pidetä yllä
vain pelkkänä koristeena, vaan käyttöä varten. Niiden
tehtävänä oh murskata kotimaassa puhkeavat kdtiiii&t
ja puolustaa hallitsevan luokan' etuja toisilta saman-^
laisilta rosvoilijoilta.
; Neuvostotasavaltain liitoba,'*pidetään yllä sota-armeiaa
sentähden, että se voi turvata työläisten ja ta­lonpoikain
vallankumoukäen kautta voittaipia oikeuk­sia.
Yllämainittu Junius B. Wood asiallisesti huo­mauttaakin,;
että punaista armeiaa voidaan pitää pa­remmin
vaiistuslailoksena kuin sotakoneistona. Puna-sotilaat
käyttävät enemmän aikaa luku- ja kirjotus-taidön
oppimiseen kuin sotatekniikan. Mikä vasta­kohta
kapitalististen maitten armeioille!
Sodat eivät tule loppumaan niin kauan kuin kapi­talismi
on olemassa. Siksipä niitten, jotka vilpittö-mättomästi
oltavat osaa sotavastaiseen toimintaan, sie­täisi
harkita enemmän sitä seikkaa, kuinka merkityk
setöntä on heidän rauhanpropagandansa siihen saakka,
kuraies nykyinen riistoon ja palkkaorj uuteen perustu
va järjestelmä on kukistettu.
Profintern 5-vuotias
Muutama viikko sitten tuli kuluneeksi viisi vuolta
. Profinlernin ensimäisen kongressin kooUaolosla. Se
kokoontui Moskovassa 380 edustajan läsnäollessa.
Kongressiin, olivat maailman eri maista saapuneet 41
vallankumouksellisen ami^ialillisen yhtymän edustajat,
jolka edustivat 17 miljoonaa ammatillisesti järjeslynyt-
(ä työläistä.
Kongressi antoi koko maailman työläisille julistuk­sen,
josSa kehotettiin kaikkia vielä Amsterdamin mu­kana
kulkevia työläisiä heittämään pois työväenliik­keestä
byrokraatit ja petturit, jotka johtavat ammatil­lista
liikettä, sekä järjestöllisesti liittymään kansain­väliseen
vallankumouksellisten ammattiliittojen yhly-mään.
/,
Kongressin päälläjäisistunnossa tov. Rykov luki jul
ki Leninin kirjeen, jossa sandttiin: «Ammattiliittojen
jäsenien valtaaminen kommunismin aatteiden puolelle
jatkuu vastustamattomasti kaikissa maissa, kaikkialla
maailmassa. Se ei tapahdu oikein, käy epäsännöllises-li,
epätasaisesti, kohdaten tuhansia vaikeuksia, mutta
kuitenkin kulkee pidältämättömästi eteenpäin. Kan
»ainvälinen ammattiliittojen kongressi jouduttaa tätä
liikettä. Kommunismi voittaa alaa ammattiliittojen
keskuudessa. Mitkään maailman voimat eivät voi es­tää
kapitalismin tuhoa ja työväenluokan voittoa por­varistosta.
» I
Profinternin ensimäisen kongressin''työlle omiste­tussa
kirjotutsessa kirj ottaa Profinternin toimeenpane­van
toimiston varapuheenjohtaja tov. Nit seuraavaa:
«Katsahtaessamme taaksepäin me tunnemme it­semme
ylpeäksi kuljetusta tiestä. Me olemme lyöneet
hajalle anaikosyndikalismin pidcin koko linjaa. Leni­niläisen
kommunismin^ periaatteet ja taktiikka ovat tul­leet
johtaviksi tekijöiksi kaikkien maiden vallankumo;
nksellisten työläisten valtavalle enemmistölle. Meidän
vallanknmoitkselliset vähomnistömme ovat vallanneet
itselleen lujat asemat v kaikkien maiden ammatillisessa
liildceessä.' Ybtenäisjrysliik^ joka on saanut kansain­välisen
ilmauksensa englantilais-venäläisessä komiteas­sa,
ei koskaan olisi voinut kasvaa nykyiseen voimaansa
ilman Profinternin; puoluelaisten tarmokasta tyotäi
Meidän valiankumoukselliset keskuksemme Euro-passa
ovat huomattavasti lujittuneet. Läheisen ja kau­kaisen
Idän maissa me olemme* saavuttaneet verrattain
merkittävää menestystä. Kuitenkin on edelleen edes­sämme
suunnattomia tditaviä. Me olemme työstäneet
pois näyttämöltä anarkosyndikalistit, me olemme sy­västi
järkyttän^ reformismia, mutta viimeksimainittu
osottaa edelleenkin epäilemättä suurta vaikutusta rtyo^
läisjoukkoihin. Taistelu, ^ joka meidän tulee käydä
reformistien, kanssa, tulee olemaan pitkä ja vaikea.
Mutta me tulemme voittamaan reformismin.»
, Ammatillisten järjestöjen kasvat-tava^
merkitys
'•' 'Ammattiyhdistys on työväen luonnollinen järjesty-mismuoto,
joka j^tuu välittömästi työväen yhteiskun­nallisesta
asemasta Vyovoima-nimisen tavaran myyjänä.
Työläisten välitön hetken etu vaatii heitä toimimaan
niin, että he saisivat parhaimmat ehdot tavaraansa
myydessään. Taistelu työnantajassa niumiilHstunutta
kiapitalistiluokkaa vastaan on ensimäinen vaistomainen
luokkmaistelun muoto.
Ammattiyhdistykset antavat työläisille ensimäisen
luokkatietoisuuden sekä auttavat heitä ymmärtämään
yhteiskuntaa ja sen oloja. Ammatilliseen järjestöön
liittyminen ilmaisee heidän alkavan herätä luokkatietoi­suuteen.
iVfutta vasta ammatillisen taistelun kokemuk­set
opettavat heitä tuntemaan riistäjiä, liikkeelle pane­via
voimia, kapitalismin olemusta''ja keskeytymättömän
taistelun välttämättömyyttä.
Täten saavutettu kapitalismin koko olemuksen ym­märtäminen
on kuitenkin puutteellista. Se 'on kyllä pe­rusteellista,
mutta ei laajaa eikä yleistä. Silti taiste­lussa
nähdään vaan kapitalisti tai heidän liittonsa eikä
koko luokkaa. Poliittinen tietobuus auttaa näkemään
asioita laajemmassa mittakaavassa.
Ammattiyhdistysliildceen kasvattava merfcitys työ-,
väenluokan voimalle on toisella alalla. Työläiset, jot­ka'
luokkatoveriensa kanssa tahtovat muodostaa vahvan
järjestyneen voiman, tekevät sen ammatillisiin järjes­töihin
liittymällä. Mutta enemmän kuin ; ulkonaisena
järjestomuotona, on ammatillisella taistelulla merkitys­tä
'sille sisäisesti kehittäessään proletaarista kuria.
Jokapäiväisten ammatillisten taistelujen käytäntö on
harjotus, joka opettaa työläisiä syrjäyttämään välittö­mät'
persoonalliset harrastuksensa yhteisedun tieltä,
uhraamaan persoonalliset etunsa läoldcansa voiton hy-yäksi^,
^Jokainen Jujalla yhdessä pysymisellä voitettu,
«jokainen yhteistunnon puutteessa menetetty; taistelu syn-nyttää
hänen sieluunsa sitä. totuutta, että, jps jokainen
seuraa omaa ahtoaan, menettävät kaildd, mutta jos jo:
kainen alistuu kokonaisedun tahtoa seuraamaan, niin
kaikki voittavat ja pääsevät eteenpäin. - '
Täten taistelussa saavutettu kokemus opettaa työläi­set
"taistelussa tottelemaan kuria. .Ihmiiset oppivat toi­mimaan
itsenäisesti oman harkintansa mukaan, muuttu­vat
uusiksi ihmisiksi, uusine tottumu|csineen, ihmisiksi,
joilla järjestynyt toiminta on käynyt luonnoksi, jotka
tuntevat itäensä' yhtenäisesti tahtovan joukon osina lu­jasti
sidotuiksi tovereihinsa. Näin kasvaneessa luon­teessa
on taistelevan palkkatyöväen voima. 'Sen kautta,
että se aina esiintyy lujana, hajoamattomana joukkona,
voi se toivoa voittavansa luokkavaltion järjestöt. Työ­väen
kahdesta suuresta voimatekijältä, tiedosta ja jär-jestöstäi
on ammatillista taistelua kiitettävä. Valtava si­veellinen
kasvatustyö, joka on tarpeen, jotta heikot työ-läiset-
kehittyisivätjcapitalismin voittajiksi, on ammatti­yhdistysten
lyötä. Siinä on ammatillisten järjestöjen
kasvattava merkitys työväenluokalle.
""Askeleet pelottavat"
Niin sanoivat ennen roomalaiset. Amerikan lehtiä
pelottavat tiedot — tämän maan saatavien kasvusta.
«Times» kir-jottaa Amerikan lainoista. Viime puolena
vuotena sijotettiin ulkomaille yli 432 miljoonaa. Niitä
lainoja annettiin Europan valloille ja kunnille sekä
teoliis^uslaitoksille. Enemmän Eteläamerikan maihin.
— Ennen sotaa oli Amerikan, papereita europalaisten
hallussa 2.4 biljoonaa. Sodan aikana Europa lähetti
ne tänne sotatavarain maksuksi. Amerika pääsi ve­loistaan
Europalle. Ja antoi Europalle velkaa. Tusi­nan
vuoden kuluessakohosivat Amerikan antamat lai­nat
14 biljoonaan, lisäksi ne 2.4 biljoonaa, jotka Euro­pa
maksoi Amerikan velkapapereiden muodossa. Ja
nyt kasvavat Amerikan saatavat yhden biljoonan joka
vuosi! •
«Useimmat ihmiset epäröivät ennustaa, mikä tästä
on seurauksena», sanoo Times. 'Tämä on probleemi
jollaista ei ole ollut maailmanhistoriassa, lausuu lehti.
Ja niin on. Kun Amerika on saamassa 14 biljoonaa,
ja se kasvaa joka vuosi biljoonan, niin pelottaa kysyä,
mihin se johtaa. V
Pelottaa ketä pelottaa.' Työväki ei saa pelätä katsoa
totuutta silmiin. Ja se totuus on:' Tämä Amerikan
saatavain kasvu merkitsee sitä, että Amerikan on yhä
nopeammin edeltävä imperialistisen politiikan tiellä.
Se joutuu yhä enemmäri sotkeutumaan niiden maiden
sisäiseen politiikkaan, j«ilka ovat sille velkaa. Ja se
joutuu väkistenkin sekaantumaan Europan y.m. maiden
keskinäisiin suhteisiin. Sitä vaatii Wall-kad[un etu.
Pikkuporvarilliset piirit pelkäävät tätä. Eräät teolli-suuskapitalistit
eivät tahtoisi soikea Amerikaa Europan
sotavyyhtiin. Mutta ei auta. Wall-katu ja sen hallitus
kierläytyvät yhä lujemmin siihen. Se merkitsee lisää
sotavarusteita ja sotakouluja. Ja se merkitsee ennen
pitkää lisää hikeä ja verta. On katsottava silmiin to­tuutta:
Joko sortua herrojen sodassa tai nousta taiste-luun
imperialismia vastaan. —r U. K.
(jiiiulan tjöväenpnolneen pernsmnnöt
Koska meille on tehty useita Iqr-eymyksiä,
jotka koskevat Canadan
^öväenpuolnetta ja sen rakennetta
j a jotka näin vaaliaikana ovat var­sin
luonnollisia ja oikeutettuja, niin
pidämme^ johdonmukaisena julkaista
sanotun ..piiolneen perussäännöt.
Niistä I^^saa parhaan kuvan sekä
pnoXoeen periaatteellisesta että ; jär-jeetdllisestä
puolesta. Näitten pe-russSSntöjen
lisäksi on itseknllakin
maakuntajäostolla omat toiminta-sääntSnsä;
jotka eivät kuitenkaan
saa oUa ristiriidassa näitten perus­sääntöjen
kanssa.
t Canadan, työväenpuolue, jolla on
maakuntajaostoja Ontariossa, Nova
Scotiassä,. Quebecissa, Saskatche.
waniss8i ,'Britidi Colnmbiassa ja
Manitobassa, perustettiin muodolli­sesti
Winn!pe^sa elokuuUa 1921,
jolloin- Canadan ammattijärjestö pi­t
i vuosikonventsioniaan samassa
kanpt^ngissa. Jokaisena seuraava­na-
vuotena on -työväenpuolueen
vuosikonventsioni. pidetty samaan
aikaan' ja '-samassa paikassa kuin
ammattijärjestön vuosikonventsionL
Työväenpuolueen perussäännöt ovat
'seuraavanlaiset:
>4.>-NIML —^ Canadan työväen­puolue.
' i
n. JÄSENYYS. — Työväenpuo­lue
muodostuu . maakuntajaostoist^;
jäsenyysehdot maakuntajaostoifain
määriteltäköön itsekunkin maakun-tajaoston''
konventsionissa.
m. — PUOLUEEN PÄÄMÄÄ­RÄ.
— (a) Jäljestää ja ylläpitää
työväen poliittista toimintaa sekä
liittoparlamentissa että koko maas­sa
ja huolehtia maakunta jaostojen
.perustamisesta . Canadan jokaiseen
maakuntaan. : -
,(b) I ^ k i ä Canadan mnmattijär-jestön
s toimeenpanevan neuvoston
j a muitten sänianlaisten järjestöjen
kanssa joko poliittiseen tai muuhun
semmoiseen yhteistoimintaan, joka
cn sopusoinnussa puoMeen perus-.
sääntöjencj& vakinaisten määräys,
ten-, kanssa.
(e) 3£ikali mahdollista, toteuttaa
puoluekonventsionin hyväk^nniä pe-rii^
tteita.
(d) Eheyttää sekä, henkisen että
ruumiillisen. iyon tekijäin poliitti­sen
yoiman siinä ymmärryksessä,
että he saisivat itselleen työnisä täy­det
tuloB^^;*?ja yleensä edistäS
kansan poliittista, yhteiskunnallista
ja taloudellista vapauttamista. :
(e) 01Ia;qyhteistoiminnassa tois­ten
maittenr. työväen- ja sosialisti-järjestöjen
s kanssa; avustaa kan»
sainliiton jäljestämistä, jonka lii­ton
tulee huolehtia maailman rau­han
ja vapauden ylläpitämisestä,
perustaa sopiva koneisto kansain­välisten
riitain sovittamiseksi ja
ratkaisemiseksi neuvottelujen ' Ja
lainopillisten: toimenpiteitten avulla,
ja huolehtip^ käytännöllisten kan.
sainvälisten lakien säätämisestä.
IV. PUOLUEOHJELMA. — Esi­puhe.
Päämääränämme on aikaan­saada
täydellisen muutoksen nykyi­seen
talous- j a yhteiskuntajärjestel­mään.
.Tässä suhteessa me tunnus­tamme
solidaarisuutemme maailman
kaikkein työläisten ; kanssa. Pää­määrämme
. saavuttamiseksi ja ki-peimpäin
nykypäivän tarpeiden tyy­dyttämiseksi
me suosittelemme seu­raavaa
ohjelmaa:'
(1) Työttömyys. ,4 Työttömyyttä
V L KANSALLINEN TOIMEEN­PANEVA.
KOMITEA. — (ajj Kan­salliseen
'toimeenpanevaan Komite­aan
knnlun esimies, varaesimies jz.
sihteerirahastonhoitaja, jotka vali­taan
vnosikonventsionissa, ja jokai­sesta
maakuntajaostdsta ykrf «dus."
taja^ joka valitaan itsekunkin maa-kuntajaoston
vnosikonventsionissa;
tämä kansallinen toimeenpaneva; ko­mitea
• tulee, puoluekonventsionin
konteollin ja ohjeiden alaisena, ole­maan
puolueen virallinen Tiallitus-koneisto.
-
(b); Kansallinen toimeenpaneva
vkomitiea on vastuunalainen ' yleisen
pnoluefyön johdosta ja tnlee sen
huolehtia sutä, että puoluetta edus-määräisellä
tavalla muodostettu jär­jestö.
Sen tulee ls>tenttaa„ puolue-taa
jokaisessa maakunnassa sääntö-konventsionin
. päätökriä; ^ratkaista
riitakysymykset perussääntöjen, va­ranaisten
määräysten^ ja ohjeiden
mukaan;' ratkaisusta voi adanomai-nen
henkilö tai järjestö ^^edota
sääntömääräiseen vuotuiseen puo.,
luekonventsioniin. -
(c) Parlamentin jokaisen istunto­kauden
alussa tulee toimeenpane­van
komitean pitää neuvottelun
vastaan valtion vakautus teollisuuk.
siefi' kustannnkseHa. • --^
(II) Kansanomistnsta ja kansan­valtaista
kontrollia luonnonrikkauk­siin
ja yleisiin laitoksiin.
y(lE[I) Vaaliuudistuksia —• (a)
Suhteellista edustusta, (b) Ehdok^
kaitten nimiä vaalitakaukgen ase­masta,
(e) Äänestrspaikkainv lisää­mistä.
(IV) Vanhuudeneläkettä, ja ter­veys-
ja työkyvyttOmyysvalnintusta.
(V) Ei-valinnallisten lainsäädän-tölaitosten
poistamista.
(VI) Kansainvälistä, aseistariisn.
mistä.
(VII) - Suoraa lainl8adinta& —-'
(a) . Aloteoikentta. (b) Yleisäänes-tyst&
(c) Takaisinkutsnoikeuttal
(Vni) WasKingtonin työkonfe­renssin-
suosituksien laiksi saatta­mista,
erikoisemmin 8-tuntisen työ­päivän.:
, . •
(IX) Siirtolaislakiin - tehdyn mun-toksen,
joka edellyttää Britannian
alamaisten karkottamista, peruutta­mista.
(X) Välttämättömäin elintarpei­den
verotuksen poistamista,. maa-arvojen
verottamista ja luokkaetu-oikeuksiin
' johtavain veröstuslakien
poistamista.
(XI) . Pankkien kansallistuttamis.
ta. '
(XII) Pääomaverotusta ' sotavfl-kain.
alentamiseksL
(a) Puoluekonventsionin velvoDi-suas
on itsekunakin aikana säätää,
minkä^isten lakiehdotustenl •— f i ­nanssiasioita
tai hallitusuufistuksia
koskevain — tulee^ saada puolueen
yleisen kannatuksen, ja mitä työ­väenpuolueen:
parlamenttiedustajain
j a kansallisen toimeenpanevan ko­mitean
tulee — tilaisuuden*: sattuesr
sa — edistää, edellyttäen ettei sa­notunlaisia
lakiehdotuksia . tulla py-syväisesti
- liittämäätt- puolueen ylei­seen
ohjelmaan, elleivät ne ole
konventsionissa tulleet hyväksytyik­si
vähintäin kahden kolmasosan
äänten enemmistöllä..:". .,. .
:• (h) Ennen 'JokaistauTrleisyaalia
tulee kansallisen toimeenpanevan
komitean ja -puolueen parlamentti,
edustajain määritellä ne vaalikysy­mykset,
joista heidän käsityksensä
mukaan tulisi laittaa puolueen vaa-.
liohjelma;. vaaliohjelman tulee toi-;
meenpanevan komitean julkaista
kaikkia' semmoisia:;.vaalipiirejä• var­ten,
joessa on työväenehdokkaita. «
(c) Puolueen jokaisen parlament­tiedustajan
tulee pitää oppaanaan man perusteella määrännyt kysy-puolueen
' parlamenttied)istajain<^ y h . ' myksessäolevia vaaleja varten. Jos
teisten kokouksien päätöksiä, ail-1 ehdokkaat tulevat valituiksi, tulee
mälläpitäen puoluekonventsionin: j a heidän voimassaolevia^ parlamentaa-yleisen
pi:^olueohjelman toteuttamis- risia vastuuvelvollisuuksia toteutta-ta.
j essa toimia sopusoinnussa puolueen
V- PUOLUEKONVENTSIONI. — perussääntöjen ja vakinaisten mää-
(1) Puolueen toimintaa johtaa puo- räysten kanssa;
luekonventsioni, j(|nka itse on olta- VIIL LIITTOVERO. Työväen-
"va sopusoinnussa puolueen perus- puolueen maakuntajaostojen tulee
sääntöjen ja vakinaisten määräys^ maksaa puolueen yleiseen rahastoon
No. 93-. ift2fi
käii knin' tarve • vaatii "
^ : ^ ; ^ ^ ä i o i n : : ' : ; h 3^
ventsionin^ on,. ratkaistakseen jo^
ma.onta kokoontua lyhyen ilmotti^
sihteerien heti* tiedon saatuaan
tyä fiemmoisiin toimenpiteisiin, että
j a o ^ talee olemaan sääntömääräi.
sesti edustettuna, y ---r
; ( r i l ) taoinekonventsionin }okail
sen semmoisen istunnon, joig >,»
kufeattö "keolle vähemmän knih
kymmenen päivän iLtnotnsajalla, tbi
lee ehdpttom^ käsitellä vain nii.
t ä k y ^ y k s i ä , joita ei voida sfirtää
.^onnemmaksi puolueen etuja lotji.
kaarnatta.' :
(IV) Edustajiksi kelpaavain het.
kaSitten tulee olla jäsenveroa niak.
savia todellisia jäseniä.
n. TYÖJÄRJESTYS. — (1) Vno.
aikonventsionme aiotuista paätög.
(Bä^ k ^ s t ä tulee tiedottaa paolu^
ähteerin toimistoon viimeistään bej.
nakuun 1 päivään mennessä, että
:n€! voidaan dsällyttää ens-inäigeeD
työjärjestykseen, j < ^ liittojaostoia
Tmrteii julkaistaan heti.
(H) Niistä muutosehdotnksista,
joita tehdään ensimaiseen työjäq^es-tykseen;
sisällytettyjä päätöseatyt
siä vastaan; tulee tiedottaa paohe-sihteeirille
viimeistään kynanenea
päivää ennen köriventsionin alk».
miista,. e t t ä ne voidaan sisijljttää
yuonkonventsionin lopulliseen työ^
puolueen p a r l a m e n t t i e d u s t a j a i n ^ ^ ' f ! ^ ? ^ , ® " - .,
kanssa; j a myös miUoin levään toi- , (IH) Vuosikonventaonissa toi­meenpaneva
komitea tai . puolueen , ^ Wtelemaan muita kuin työ.
alnavflt sem-l^*'"*^*^*'^?^^"
d l l ä edellylyksellä, että väJrintäin
kaksi !kb^ konventsioirin
äänimäärästä sitä vaatii.
:IIL;/ÄÄNESTYS. — PaoluÄon^ •
ventsionissa ratkaistaan päätökset
;äänten enemmistöllä, äänestyspe-rustana~
ollen: edustaja ja .ääni;
poikkeuksena tähän ovat tapaukset,
jotka perussäännöissä toisin jnää*
ritellään.
IV. KANSALLINEN TOIMEEN.
PANEVA KOMITEA. — (l) Kan-säilinen
toimeenpaneva komirtea va'
Iitaan Vnosikonventsionissa; ehdot
käiksi kelpioavat vain vaosikonvent-sioniih'
valitut edustajat
y (H) Vuosikonventsionille tulee
kansii^isen' /.toimeenpanevan kooiite.
an e s i t ^ ä ' toiminta-ajaltaan rapor.
tin puolueen coiininnasta ja edk-j
tyksestä ynnä tilintarkastajain hy­väksymän
tiliiertomuksen.
(III) Asianomaiselta henkilölti
täytyy ^ hankkia suostumuksen, en­nenkuin
häntä voidaan nimittää toki
meenpanevan komitean jäsenehdok-j
käaksi. .
(IV) Näihin perrussääntöihin Yoi-^
däari'tehdä muutoksia vain puolo-;]
een vnosikonventsionissa.
Canadan työväenpuolueen toinit- J
sijat ovat: esimies Jack MacDo-näid,.
95 King St, East, Toronto;
sihteerirahastonhoitaja James Simd
son. Labour Temple, ChoKh St,j
Toronto.
parlamenttiedustajat haluavat sem­moisen
(kokouksen' pitämistä, neuvo-;
tellakseen puoluetyötä ja -edistystä
ioskevista asioista tai yleisen pu.o.
lueohjelman toteuttamista koskevis­ta
jrrityksistä.
V I L PARLAMENTTIEDUSTA­J
A IN EHDOKKUUS. — (a) Kan­sallisen
toimeenpanevan komitean
tulee ollayhteistomilnnassa maa.
kuntajaostojen ' kanssa jokaisessa
vaalipiirissä, joissa aiotaan asettaa
'^öväenehdokas parlamentin yleis­ta!
täytevaaleja varten. ' Ennen­kuin
minkään vaalipiirin.^ parla­menttiehdokasta
voidaan pitää työ­väenpuolueen
ehdokkaana, tulee
hänen saada .ehdokkuudelleen kan-
'sallisen toimeenpanevan. • komitean
kannatuksen.' ;
(b) Kansatiisen toimeenpanevan
komitean ehdokkaitten tulee esiin­tyä
yaälipiirissään ainoastaan "työ-väenebdokkaan"
nimellä. Kaikissa
yl&isvaaleissa tulee ehdokkaitten
vaalip;iheissaan V j a —taisteluissaan
antaa -etutilan niille yaaliky^imyk-
'sille, jotka kansallinen toimeenpane­va
komitea on yleisen puolueohjel.
t^n kanssa. Puoluekonventsioni on
pidettävä säännöllisesti kerran vuo­dessa,
j a lisäksi milloin kansallinen
toimeenpaneva komitea sen kokoon
kutsuu.
yhden prosentin kaikkien täysin-maksaneitten:
jäsentensä jäsenveros-ta.
• ^
LAKINAISIA MÄÄRÄYKSIÄ. —
1; Vuosikonventsioni. — (1) Kan-
( i l l ) \ Puoluekonventsionin edus- ! sallisen toimeenpanevan komitean
tusperusteena on: lupakirjansa pe-! tulee- kutsua vuosikonventsiomn
rusteella' voi jokainen niiaakunta- koolle samaan aikaan ja paikkaan,
jaosto lähettää yhden edustajan, ja milloin ja missJrCanadan ammatti-yhden
lisäedastajan jokaiselta täyr järjestö pitää vuosikonventsioniaan;
sinmaksaneelta 500 jäseneltä tai puoluekonventsionin muita istuntoja
sen enemmistöosalta. pidettäköön itsekunakin aikana si­L
E N I N
IX
Vall«nkamoasniIes —- valtiomies
Nyt oli opettaja, alkutaistelujej
opastaja, armeijan luoja ja kapinan
johtaja voittoisan joukkonsa pää-miehenä
vallassa. Ensimäinen mar­xilainen
hallituksen päämies. Ensi
tehtävänä oli sen vallan lujittami.
nen. Hallitul^en suhteen oli alussa
vaikeuksia. Omat toveritkin epäröi*
vät, tuli hajaannuskin, kun muuta*
mat kansankomisaarit erosivat. Ei-vät
hyväksyneet porvarilehtien lak­kauttamista
(asiallisesti ilmestyi
Venäjällä porvarillisia lehtiä vielä
kesällä 1918). HalUtusliittoI*isina
olivat vasen-eserrät, joiden poliit­tinen
kypsymättömyys pyrkii hait­taamaan.
Ne erosivat Brestin rau­han
johdosta. Ja sitten saatiin hal­litus
vakavaksi ja — mitä henki-lömuutoksia
siinä >väliin tapahtui­kin
on se kumminkin maailman var­min
hallitus nykyisin.
Neuvostokoneistoa ryhdyttiin luo.
maan. Se oli valtava työ, sillä työ­läiset
olivat tottumattomat hallin­nollisiin
tehtäviin. Täytyi oppia
kokemuksen kautta ja maksaa oppi­rahat.
. Lenin' oli yksityiskohtaisen
tarkka t ä s ^ hallintokoneiston ra­kentamistyössä.
Alituiseen neuvot­teli
hän tovereitten /^kanssa, jotka,
olivat vastuunalaisissa tehtävissä.
Kaikki kertovat kuinka ihmeellisesti
hän auttoi heitä. Ei niin koin hän
olisi dikteeraillut mitä heidän piti
tehdä — kyllä hän sitäkin osasi ja
käy1(ti kansalaissodan jännittävinä
hetkinä —r mutta hän auttoi jokais­ta
itse, etsimään ratkaisua. Siinä
tuli hänen kyselytaitonsa hedelm^-
liseksi. Moni asia oli sen erikois-hoitajalle
epäselvä ja sotkuinen,
mutta kun hän esitti asian Leninäle
j a tämgn kanssa neuvotteli, se läh­tikin
selviämään. Jopa kertoo jo.
ku, että. kun kauan aikaa turhaan
yritettyään ratkaista jotain puhnaa
lähti Leninin t luo, -selkenikin asia
jo tämän eteisessä. Oli opittu aset­tamaan
kysymykset Leninin tavalla,
j a niin löytyi oikea ratkaisu. .
Tärkeä laitos, joka aivan ensi
päivinä asetettiin, oli erikoiskomitca
taistelua varten vastakumousta ja
sabotaasia vastaan. Armeijan ja
virastojen henkilökunta, joka jäi
toimeen, oli usein saamaton ja ha­luton
tekemään oikein työtä. Tar­vittiin
tarkkaa valvontaa ja syyllis­ten
nopeaa rankaisemista. Asetet­tiin
laitos, joka muodollisuuksista
vapaana saattoi nopeasti päättää ja
toimia. Tämä kuuluis»^ "Tshka" jou­tui
vastakumoukselli^n "sosialis­tien"
erikoisen hyökkäilyn esineeksi.
Niiden ja pörrarien lehdet, levittivät
siitä juttuja, j a uskottelivat, että
se on ollut jonkinlainen "valtio val­tiossa",
kaakkien muiden laitosten
yläpuolella. Ei ole totta., Tshekaan
asetettiin kaikkein Inotettavimmat
toverit, j a toimi se aina puoluejoh­don
.yälittömän valvonnan alaisena.
Mitä vtahansa epäkohtia siinä on­kaan
saattanut ajoittain ilmetä >—
tehtävä on ylenmäärin jännittävä,
joten joidenkin : hermot murtuivat
—^puolue on aina j^itänyt siinä yllä
erikoisen tiukkaa kuria. Ja useas­sa
yhteydessä ylisti Lenin sen työtä.
Mutta maata ei hallita vain hy­vällä
koneistolla. Tarvitaan - myös
oikeaa politiäkaa. Leninin hidli-tuksen
ensi tehtäviä oli lähettää
•kaikkialle sotaa käyville kansoille
rauhankehotus. Imperialistit eivät
siihen tietenkään saostuneet, mutta
kansat näkivät että joku on otta^
nut vakavan alotteen miljoonateu-rastaksen
lopettamiseksi. Neuvosto-
Venäjä on siitä asti ollut maailman
rauhan voimakkain tuki ja monet
porvarishallitustenkin rauhan hävit-telyt
ovat johtuneet sen epäsuoras­ta
vaikutuksesta.
Toinen tärkeä teko oli maaky-symyksen
ratkaisu. Lenin W kirr
jassaan "Sosiaalineij. vallankumous
Ja luopio Kautsky" selittänyt, kuin­ka
juuri maakysymyksen ratkaisu
osottaa, ettei t bolshevikkien poli­tiikka
ole blanquilaisuutta eikä.
seikkailua, vaan kansan valtavan
enemmistöii^tahdon täyttämistä.: EW
errät kirkuivat, että bolshevikit ovat
varastaneet :. heidän ohjelmansa.
Heille vastattiin: Olitte vallassa
yli puolen vuotta, ettekä panj^eet
ohjdinaanne täytäntöön; miksi me-teloitte
kun, sen joku toinen toteut-
,taa?/':;
—• Mutta, kysyy joku, miksi bols­hevikit
sitten ottivat eserräin oh- ' ^ maan
jelman eikä'' omaansa? Vastauksen asteelta rakentama*"»
HÖVÄEN URH mj
KILPAILUKUTSU
Täten kutsumme kaikkia C. M
T. U.-liittoon kuuluvia seuroja M
sentensä kautta osaaottamaan »ö^j
ja kenttäurheilukilpailuihin, im
järjestämme asianomaisella lanuj
elok. 15 p:nä, alkaen kello ll^i
a.p. "Crystal Beach"-nimisellä ps-j
on Lenin antanut monessa #
dessä. Eserräin ohjelma oli,
lonpoikain oma ohjelma. Se
maan kansallistuttaminen —
se oli bolshevikeillekin, 3Iutta
koinen talonpoikain vaatimus
"maan tasainen käyttö", se
maata annettiin ruokakuntain
kilöluvun perusteella. V. • 1922
väksyttiin uusi maalaki, jossa^
vute«!ujen kokemusten per"^'
säädetään, kuinka maata saa
tuunsa yksityinen talonpoikaisp
ja kuinka sitä annetaan yhteia
nallisesti viljeltäväksi. Oikea
tautuminen talonpoikiin onton
ko Venäjän vallankumoufoeB J
keinen kysymys. Kun alw3 - J
talonpojat valtasivat haltuansa,
vostot ja asettivat ne kylaKojii
töä ja neuvostovaltaa vastaai^^
teftiin köyhäin komiteat
maan viimemainituiden etnja.^
vella 1919 piti Lenin puolnei»»
sessa kuuluisan puheensa
lonpojasta joka vallankui»oa
kautta oli tullut maaseudun
seksi tekijäksi. Talonpoikain
säädettiin uusi talouspobtni^
niihin suhtautuminen k?
dn Venäjän kommuniftinen
käynyt useimmat r>iio\nP''^^J
sa.^Tulos - n e u - - : ^ ^^
minen ja menestys - " ^ " ^ «^
sen poKittinen kannanoHo on
oikea.
Entä sosialismin^ t o ^ .
nen. Eikö se ollut h a l h ^^
littömänä tehtävänä?
oli jo Kerenskin
e t t ä ensin on «tkaista^^^ J
symys, sitten voidaan ra^.:i