Vapaus, May 5, 1930

              ml .1930 MaaiiantaiiigL toulok; 5L.p:rxä — Mon.. May 5
lappDa vielä saatavana n- vielä muutamia kynuneniä kappaleita Vappua jälellä.
jleDa «n jjjygt ilman tätä. arvokasta köyhälistön juhla-julkai*na
U ne JOtiM j Huolimatta siitä vaikk^ Vappujuhla kirjaimel-
» « r t » * * ° ^jjjj gj£at mitä tässä julkaisussa käsitellään eivät
ittSan "^''^^jj j ^ i n riistojärjestelmä on voimassa. Kiiruhtakaa
uita e kanssa. Hinta 30 senttiä.
V A P A U S ,
SUDBURY, ONT.
SUOMEEN
H Suomen M:kka?
Canadan Dollarista
IShetyskidut:
lee jokaiselta s e u r a a v a l t a a l -
H» sadalta d o l l a r i l t a.
Ukctrbet $500.00 ja aiitä ylos
^knoHmatta «umman suuruu-
S,»noinalähetyk«istä ovat lä.
ilut ?3.50 lähetykseltä.
rahaa ostetaan. Kursfi
sadasta Smksta.
tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Jto a». SUDBURY. On».
lavapilettejä myydään.
Tiedustakaa pUettiasioita
iijandeDe ottavat rabavälityk-
' Tutsaik myöskin:
VAPAUS
jm ARTHUR BRANCR
.316 Bay Street,
Port Arthur, OntarK.
T Y Y P I L I N E N L A H T A R I -
P Ä Ä L L I K KÖ
S. S. k e r t o o : Muutama päivä
s i t t e n saapui jyväskyläläisen
" T y ö n V o i m a n " t o i m i t u k s e e n mies,
juka k y s y i päätoimittajaa. Saatu­a
a n laänet p u h e l i r e e n ""ifues pyysi
kahdenkeskistä puhelua. Mentiin
päätoimittajan huoneeseen, j o l l o in
mies e s i t t e l i itsensä l u u t n a n t ti
R i i p i s e k s j , l u k i t s i - o v e n sisäpuolel­t
a ja kättään taskussa pidellen
s e l i t t i olevansa m a i s t e r i H i l j a E i i - :
p i s e n mies sekä v a a t i v a n s a , ettei
hänen vaimostaan tämän jälkeen
enää s a a lehdessä k i r j o i t t a a . Pää­t
o i m i t t a j a i l m o i t t i , että mikäli jo­t
a k i n l o u k k a a v a a on kirjoitettu,
v a s t a a hän siitä l a i n m u k a a n o i k e u ­dessa,
m u t t a tähän u h k a a j a ei l u ­v
a n n u t tyytyä, vaan sanoi, että
m u u t a o i k e u t t a ei tarvita, k u in
minkä hän j a k a a . Tapaamme, se­l
i t t i mies, toisemme vain kaksi
k e r t a a j a t o i n e n tapaamisemme on
se, j o l l o i n kohtaamme toisemme
i k k u n a t t o m a s s a huoneessa, j a jos
tästä k e s k u s t e l u i t a tulee mitään
j u l k i s u u t e e n , n i i n seuraus o l i oleva
sama.
Minkä jälkeen hän o t t i h a t t u n sa
j a lähti.
Kyseessä on Icaikesta päättäen
"lapualaisliikkeessä" k u l u i s a k s i t u l ­l
e e n r o u v a H i l j a R i i p i s e n mies, J y ­väskylän
s e m i n a a r i n voimistelun-e
r r a Ivräkeiä olisi tehnyt isenmr-han.
T a p a u k s e s s a pyydectiin sltrem-m
i n rikot r u c k i m u s k e c k u k t en lau­s
u n t o a j a a n t o i k i n se l a u s u n t o n sa
j o s s a t a p a h t u m a t o d e t t i i n murhak­s
i . M u r h a n tekijä oli m a i n i t tu
K u o r a s , koska l u o t i , j o k a vaina­j
a n sydämestä löjrtyi, oli K - J i
aseesta lähtöisin. Tämän jälkeen
m u u t t i syj-tetty aikaisempaa ker­t
o m u s t a a n sikäli, että väitti t o i m i ­neensa
hätärarjeluksessa.
K u o r a s t a vastaan n o s t e t t u j u t tu
o l i esillä L a p u a n käräjillä, j a va­p
a u t t i oikeus K u o r a k s e n kaikesta
e d e s v a s t u u s t a sillä p e r u s t e e l l a , että
K u o r a s oli t o i m i n u t hätävarjeluk
sekseen. Samalla määräsi oikeus
että K u o r a s on heti l a s k e t t a v a va
p a a l l e j a l a l l e.
JOENPERKAUSTYÖT 10 VUODEN
AIKANA
V a l t i o n joenperkaamiskimissioni
o n käsitellyt kalkKlaan 85 eri joen.
perkaus- j a vedenjärjestelyhanketta.
Hankkeet ovat ryhmitetyt kahdek­s
a a n eri ryhmään siten, että ensl-mäisessä
ryhmässä ovat jo päätetyt,
m u t t a vielä kesken suorituksen ole­vat
hankkeet, j o i h i n t a r v i t a a n lisä­varoja,
toisessa ovat v a l m i i k s i tut­k
i t u t poikkeuksellisen suuret hank­keet
j a ryhmissä 3—8 e r i lääneissä
olevat muut uudet h a n k k ^ t.
E n s i kymmenvuotiskauden aikana
ehdotetaan tutkittavaksi 22 j a to­teutettavaksi
80 hanketta, luettuna
myös nykyään jp työn a l l a olevat
hankkeet. Näiden toteuttamiseen las­k
e t a a n t a r v i t t a v a n yhteensä 367,381,-
000 markkaa m a i n i t u n kymmenen
vuoden aikana. Tätä vastaava hyöty
lasketaan nousevan suuruudeltaan
173.527 h a r k s i.
K o m i s s i o n i ehdottaa eräissä tapa­uksissa
kuivausfiankkeet kokonaan
v a l t i o n v a r o i l l a rahoitettavaksi, sekä
useissa tapauksissa avustettavaksi
o p e t t a j a , r e s e r v i l u u t n a n t t i H e i k k i n i i n paljon, että asianomaisten
TDYereille ja marttyyreille
Kirj. Eino A'. Hillman.
{Wäinö Kääriäinen laujui liosKiUin ja Jl out Hai­sen
hautajaislilaisuudts.^a 27—1—30)
Hiljaa uinutte arkuissanne,
marttyyrit kahsan kaipaamat,
elonne katkes touhuissanne
aatteen puolesta taist<'lijat.
Riisti riistäjä teiltä: Lai/.en — hengen otti.
Huojuvat hongat virttänsä soitti,
kevät vetten solina säisti iLiyöUc;
riistäjä pyöveli näinnäistsii ti)iiti,
pysäytti teiltä tehon tu>lU-.
Lasku oli väärä, herra l.ajntaali,
ifUicnimä lähenee vaan inpuus-tnaali.
Sydämet itkee, vaikk' layiieltu ci näy,
mustassa murheessa mathitmme käy
kalmistoon hautanne iiäiccn.
Surusta mykkänä mu. mut' airot toimii.
Jatkamme työtä, mi teiltä kesl.i-n jäi,
teidänkin verivelka vclotaan.
Levätkää i k i u n t a n n e l\i>n n i c i r t t y y r i t,
eloss^a ei l e i l l e l e p o a . - l u i l i i.
Kevään ensi säteet k u l l ; i ; i k i i i n j i u m ic
teidät v i e r a a n maan |»()vcssa n u k k u j a i n.
Työnne ei ollut' vieraan maan,
vaan kaikkiyhleinen kansainvälinen.
Valistuspuhetta luokkajaosta
A l e k s i R i i p i n e n.
^AVS MONTREAL BRANCH
^«1196 St. A n t o i n e St.,
' ' ' ' Montreal, Que.
y AARO KIVINEN
Xiikland Lake, Ont.
% JOHN VUOBJ
^JÄ>nUj Porcupine, On .
/CHARLES HAAPANEN,
OiDiukanppa, Timmins, Ont.
:GSN~WJRTA,
Broaview Ave., T o r o n t o , Ont
DAVID HELIN,
fiikkakunnilla K e s k i - O n t a r i o s st
K A N S A N E D U S T A J A E M IL
T A B E L L S Y Y T E E S E EN
Äskettäin T u r u n hovioikeudessa
käsitellyn n. s. H o n k a s e n ryhmän
j u t u s s a k u u l t i i n t o d i s t a j a n a m.m.
k a n s a n e d u s t a j a J . E . T a b e l l i a , j o ­k
a v a l a l l i s e s t i t o d i s t a e s s a a n sanoi,
e t t e i hän a i k a i s e m m i n ole t u n t e n ut
H o n k a s t a . P o r v a r i l e h d e t kertovat
n y t , että v i r a n o m a i s e t ovat hank­k
i n e e t s i t o v i a t o d i s t u k s i a siitä, että
T a b e l l j a H o n k a n e n ovat j o 10
v u o t t a olleet läheisissä tekemisissä
keskenään j a että T a b e l l i a t u l l a an
T u r u n r a a s t u v a n o i k e u d e s s a aivan
lähiaikoina syyttämään väärästä
v a l a s t a .
m a a n o m i s t a j a i n ja hyötyjien suori­tettavaksi
jäisi v a i n 1|3—213 k u s t a n ­nuksista.
^
HELSINKILÄISISTA KONEPAJA"
LAISISTA VALTIOPETTUREITA
on Turun hovi jutussa
^in tuominnut Rakennustyövä-
^ton siliteefin H j a l m a r Langst-
^^;^sekä SOS. työväen j a pien-
"•'in eduskuntaryhmän ent.
n Jalmar Kuuselan 3'/J
b i kuritushuoneeseen, T.
^'^nantajan ent. päätoimittajan
Niemistön 3 vuodeksi k u -
:"noneeseen ja menettämään
lisäksi kansalaisluottamuk-
6 vuodeksi. Samoin on j u -
tnomittu taloudenhoitaja E i -
^wärd Laine j a ent. kansan-
"jan vaimo A l l i J o h a n n a L a t -
I,vuodeksi sekä t o i m i t s i j a T o i -
Saianpää, naisjärjestäjä' K a t ri
';en ja Eino J o h t e i n e n l V i
kuritushuonerangaistuksiin.
j julistettiin heidät k a i k ki
aneeksi kansalaisluottamuk-
: 6 vuodeksi yli vapausran-
"ajan.
tuomitaan työläisiä r a s k a i -
Vnkeusrangaistuksiin osallis-nsa
vuoksi työväen l u o k k a -
!Wlukkeeseen valtiopetoksen
- l e l u s t a , kuten tuomioissa sa-
"n.
H E V O S T E N V I E N T I U L K O.
M A I L L E O N VÄHE-NEMÄSSÄ
H e v o s t e n v i e n t i ulkomaille • o n
tänä v u o n n a entisestäänkin vähen­t
y n y t . K u n edellisenä v u o n n a vie­t
i i n n o i n 1,300 h e v o s t a , on v a s t a a va
l u k u v i i m e vuonna v a i n 754 hevos­ta.
H e v o s i a v i e t i i n Venäjälle 412
k p l . , R u o t s i i n 341 k p l . j a E n g l a n ­t
i i n 1 k p l . T u l l i l a i t o k s e n i l m o i t u k ­s
e n mukaan maasta v i e t y j e n he­v
o s t e n arvo on noin 4,300,000
m a r k k a a .
Syynä v i e n n i n p i e n u u t e e n arvel­l
a a n olevan rahan n i u k k u u d e n.
R u o t s i i n v i e t y j e n hevosten luku­määrä
on, k u t e n ennenkin, epä­t
a r k k a , sillä p o h j o i s e l l a r a j a l l a on
j o v u o s i k a u s i a h a r j o i t e t t u s a l a k u l ­j
e t u s t a , v a i k k a k i n viime vuonna
entisestään vähentyneessä mää­rässä.
T u r u n hovioikeuden kanne v i s k a a -
l i n v l r a s t o n puolesta on hovloikeudel.
le jätetty syytekirjelmä, jossa vaa­d
i t a a n valtiopetoksen vamiistelusta
edesvastuuta H : g i n r a u t a t i e n kone­p
a j a l t a vangituille tovereille V. A.
Tuomiselle. H . T . K i v i k o s k e l l e j a M .
S o i h d u l l e , joista ensinmaiijittu on
v a n g i t t u n a .
Huvimatkoja Neuvos­toliittoon
Luokkataistelu
V A L K O I S I A EI R A N G A I S T A.
E N Ä Ä M U R H I S T A K A AN
V a l k e a n tähden l i n j a (Wlnte
S t a r L i n e ) i l m o i t t a a , " että yhtiön
s i l u r i m a t k u s t a j a l a i v a " O l y m p i c"
£ulee tänä kesänä tekemään kol­me
h u v i m a t k a a Neuvostoliittoon.
E n s i n i a i n e n matkW tehdään touko­k
u u n & p:nä, toinen kesäkuun 20
p. j a k o l m a s e l o k u u n 1 p:nä. Edes­t
a k a i n e n k o l m a n n e n luokan mat­k
a l i p p u maksaa $295.00, johon s i ­sältyy
vapaa p a s s i v i i s u m i , matka
L e n i n g r a d i i n j a M o s k o v a a n seitse­män
päivän perillä o l e s k e l u l l a.
Ne henkilöt, j o i l l a " s a t t u u " ole- . .
m a a n l i i k a a r a h a a j a h a l u a v a t teh- y " ° ^ ^ "
dä h u v i m a t k a n Europaan, voival
e s i m e r k i k s i Suomen asemasta vali­t
a käynnin N e u v o s t o l i i t o s s a , itse
"paikanpäällä" käydä katsomassa
s o s i a l i s t i s e n rakennustyön kehitys­tä
j a yleensä elämää "Uudessa
m a a i l m a s s a " , joksi N e u v o s t o l i i t t oa
k u t s u t a a n .
L u o k k a t a i s t e l u el perustu m i h i n,
kään viisaustieteelliseen haaveiluun;
se ei perustu i h m i s t e n hyvään t a i k ­ina
pKihaan t a h t o o n ; er lähimmäi­sen
rakkauteen eikä uskomiseen,
vaan se perustuu i n h i m i l l i s e n elä­män
o i k e u k s i i n j a ennen kaikkea
taloudelliiäen kehityksen välttämät-
'.ömyyteen.
K a i k k i a yhteiskuntia pakoittaa
heidän oma olemassaolonsa kehit­tämään
tuotannon välineitään joko
enemmän t a i k k a vähemmän. Siitä,
t u o t a n n o n välineiden keiiittämisestä,
josta seuraa tuotannon kehitys, j o h ­t
u u k i n , että y h t e i s k u n n a l l i n e n r i k ­kaus
lisääntyy säännöllisesti. Myös­k
i n y h t e i s k u n n a l l i n e n tuotantokyky
ka.svaa meidän päivinämme nope­asti
j a y h t e i s k u n n a l l i s e n ril^kauden
määrä lisääntyy sitä mukaa.
,, J C u i t e n k i n k a p i t a l i s t i s e n y h t e i s k i i n^
tajärjcstelmän vallitessa tämä y h ­t
e i s k u n n a l l i s e n rikkauden lisäänty"
minen ei hyödytä missään k a p i t a l i s ­tisessa
maassa työväenluokkaa, vaan
ainoastaan pientä kansakunnan
murto-osaa. K a p i t a l i s t i l u o k k a , y h ­t
e i s k u n n a n työn riistäjät, korjaavat
a i n a aikoinaan sen sadon, jonka
työväenluokka työllänsä synnyttää.
S i t e n k a p i t a l i s t i l u o k k a jättää työc
väen miljoonaiset joukot siihen
p u u t t e i d e n j a kurjuuden uomaan,
j o k a on t u n n e t t u a k a i k i l l e työväen-
V i i m e helmik. 15 p:nä sattui
N u r m o s s a ampumistapaus, jonka
u h r i n a k u o l i maanv. K u s t a a Mä~
kelä N u r m o s t a , Syyllisenä tekoon
pidätettiin m a a n v i l j . Kuoras sa­m
o i n N u r m o s t a , m u t t a väitti tämä,
Osittais
^—1 talouspulan kasvaessa
«ysymys yhteisrintamataktiL
polttavaksi. T>-öväenliikkeen
ouksellinen nousu ei vielä
•vuttanut sellaista voimaa ja
dtä työtätekevät joukot
,\ välittömästi ratkaisevien
jen edessä. Määrätyssä as-
VEUiankumoukseUisesta nou-o
^ v a t työväen joukot tätä
^ kohti, mutta tällä kertaa
Y h t e i s r i n t a m a t a k -
toteutta.T:inen ei vielä ole
W ryntääväksi, alkuvoi-lukentL-
niselisi. joka on
ajankohdalle, joL
taistelu porvariston
ja proletariaatin voi-nttaimsek^
i on edessä. L u o k -
^ työväestön on nyt orga-tämän
,i™"ntamataktiikka,
tehtävän suoritus rat.
tapausten hetkellä olisi
ja millä pohjalla on
* : ^ ^ ^ m p p a u u n ]aaja kä>-t-kehitettävä?
v a s -
- työväenluokan ja tvötä
gttaL^.-aati„,U3ti%S^SÄ^:
kysyuiyj^essä osittaiJLti. i
-Uvk , "'^'^''^ selvää ja
"^^^-f^^aa. koska mmissa
- ^ ^ ^ P o s t i luisuu oppor.|
" S i ? ^ ? . - asettamisessa
^ -urheita. Käytännös-
" ^ ^ ^ ^ ^
Ä t « ^ ^ " vaatimuksiin.
• ^ " ^ ^ huomioimatta, että
ylimenokauden vaatimuksia voidaan
esittää ainoastaan vallankumoukseL
lisen tilanteen vallitessa. Näin me­netteli
kommunistinen ryhmä Rans­kan
parlamentissa kaksi vuotta sit­ten,
tehdessään lakialotteen palo-öljymonopoolista
kapitalistisen vai.
tion puitteissa. s.o. ryhmä antoi
ylimenokauden tuimuksen, vaikka ei
ollut vallankumouksellista tilannet­ta.
Talonpoikaisintemationalen
laita mainittakoon' tunnus "halvas­ta
luotosta", joka finanssikapitalis-min
diktatuurin vallitessa merkit­see
pankkien harjoittaman laajojen
talonpoikaisjoukkojen nylkemisen
tukemista.
Maailman talouspulan kehittymi­nen
tulee vetämään työväenluokan
yhä enemmän taisteluun taloudel­listen
osavaatimusten puolesta. Näi­den
pohjalla joukot on mobilisoita­va
taisteluun kapitaaismin, hyök­käyksiä
vastaan, joiden tarkoitus
on vierittää nykyisen pulan kaikki
seuraukset työtätekevien kannetta-viksL
Toisaalta fascismin lisäänty­minen,
joka ^unnattomella jul­muudella
koettaa tukehuttaa, prole­tariaatin
luokkataistelun, pakoittaa
kamppailuun osittaisraatimusten
puolesta. Luokkataistelun kärjisty­essä
pakoitetaan kommunistiset
puolueet maanalaisiksi porvariston
hajoittaessa ei yksin nämä puolu­eet,
vaan kaikki vallankumoukselli-f
et työväenjärjestöt, _ Työväenluo­kan
on tällöin puolustettava järjes-töjään,
taisteltava lakkovapouden.
VAPAtTDEN KIRJAKAUIPPA
pidetään a u k i j o k a päivä k e l l o k a h ­d
e k s a s t a a a m u l l a k e l l o seitsemään
i l l a l l a . S u n n u n t a i s i n j a juhlapäivi­nä
on k o n t t o r i s u l j e t t u koko. päi­vän.
Rahanvälitystä otetaan vas­t
a a n k i r j a k a u p a s s a jälkeen kello
v i i d e n .
kokoontumisvapauden, ja työväen,
l u o k a n vapauden puolesta. Tällai­sessa
tilanteessa p r o l e t a r i a a t i n siis
on taisteltava p o l i i t t i s t e n osavaati-^
musten puolesta.
K o l m a n n e k s i on otettava huomi­oon,
että ei vaan edistyneemmät
työväenluokan kerrokset, vaan myös
vähemmän tietoiset joukot on ve­dettävä
«mukaan vallankumouksel­l
i s e en liikkeeseen. V i i m e m a i n i t u t e i ­vät
tule mukaan vallankumouksel­l
i s e en liikkeeseen sataprosenttisesti
l u o k k a t i e t o i s l n a , v a a n proletaareina,
j o t k a etsivät oikeata l i i o k k a t a l s t e l u -
tietä. Juuri kyky järjestää nämä
j a johtaa heidät edistyneimpien
j o u k k o o n on oikean luokkataistelun
v a l l a n k u m o u k s e l l i s t a taitoa. Tästä
ilmenee myös osavaatimusten mer­k
i t y s joukkojen luokkatietoisuuden
kehittämiseksi.
V i i m e i n kasvaa osavaatimusten
m e r k i t y s sosialidemokratian fascis.
t i s o i t u m i s e n vuoksi. Sosialidemo­k
r a t i a , l o p e t t i määrätyssä h i s t o r i a l ­lisessa
vaiheessa taistelun työväen­l
i i k k e e n päämäärän puolesta, s i i r ­tyäkseen
reformien tLelle. T^llä
tiellä jatkoi sosialidemokratia työ­tään
senjälkeenkifi!! Tällä kertaa
siitä on muodostunut puolue, joka
ei esiinny edes työväenluokan osa­v
a a t i m u s t e n puolesta. Tällaisissa
olosuhteissa jää tämän puolueen u l ­k
o p u o l e l l a olevan luokkatletoisten
työväenjärjestöjen tehtäväksi puo­l
u s t a a työväenluokan etuja, sekä
Iräämaärään. että osavSatimuksiin
'nähden. Tämä on erittäin tärkeä
m a a i l m a n p u l a n nykyisessä k e h i t j ^ -
vaiheessa, j o l l o i n meidän askel as.
k e l e e l t a on taisteltava k a p i t a l i s m in
hyökkäyksiä vastaan. |
Mikä vielä ihmeellisintä k a p i t a ­listisessa
yhteiskunnassa, ei ae k y k e ­ne
antamaan edes säännöllisesti
työtä kaikelle käytettävissään ole­valle
työvoimalle, j o n k a elämä ja
toimeentuleminen riippuu yksino-n
i a a n siltä, että saisi työtä j a s i i ­tä
ansiota. K u i t e n k i n k a p i t a l i s t i n en
järjestelmä tuhlaa toiseltapuolen,
s e i s o t t a m a l l a suuret määrät par­haassa
työiässä olevia suunnatto- tisen yhteiskunnan perinpohjaista
enluoka.sta kuolee suuri osa Joko
suoranai.scsti nälkään tai ainakin
nälästä j : ^ k u r j u u d e s t a johtuviin
k u l k u t a u t e i l i i n . Tämä viimeksi m a i ­n
i t t u .seikka pitää palkkansa e r l -
kokesti imperialistisen sodan v a l l i ­tessa,
mutta muulloinkin.
J a tämä, työväenluokan rlLstäml-nen,
.sen k u r j i s t u t t a m i n e n köyhyy­den
aiheuttamassa puutteessa ja
toiselta puolen työvoimien tuhlaa­minen
sei-sovissa sotajoukoissa, se
j a t k u u n i i n kauan kuin k a p i t a l i s t i ­luokka
on vallassa j a lisääntyy sitä
mukaa kuin kapitalLstlluokka työn
tuloksista r i k a s t u u!
Vaitn niin pian, k u n tämä kapr-tallstLsen
kurjuuden ydin, ' y k s i t y i -
i i e n omistu-soikeuB; käy " työliilöjou-kxjlllc
selviöksi, noa"«ee se joukkona
taistelemaan kapitalLstista riistoa
vasfaan. . . .
L i i o k k a n o u s u ci kuitenkaan ole
n i i n suoraviivaisia, se ei tapahdu
.-siellä.,. " J o s s a työväenluokari p o l l l t t li
neu vallstunelsuus ei sitä edellytä.
Soivan luokkataisteluymmärrykeen
edellä on sarja, sekayia, opportunis­tisia,
reformistisia ja enemmän
t a i k k a vähemmän kapinallista pik­k
u p o r v a r i s t o a tukevia kansanliik­keitä.
K u n rehellinen, mutta luok-k
a t l e d o t o n työläinen tuntee pää­oman
riiston, yhteiskunnan puris­tuksen,
t u r v a u t u u se useinkin ensin
yksilönä kapinoimaan olevia oloja
va.staan. Tunnettuaan yksilövoiml-en.
sa mitättömyyden hallitsevaa pää-omaluokkaa
vastaan kapinoidessaan,
alkavat nämä työläiset muodostaa
ryiimäkuntia, sovittelujärjestöjä, re­f
o r m i s t i s i a puolueita ja nämä l a a.
tivat o h j e l m i a joiden kautta Ilmais­taan
lievästi tyytymättömyys val-l'.
tsevlin oloihin. Näillä ohjelmilla
ci k u i t e n k a a n tarkoiteta kapitalis­missa
sotajoukoissa, missä niistä ei
ole mitään hyötyä t a v a r a n tuotan,
nolle. K a p i t a l i s t i n e n y h t e i s k u n t a ei
Itykene antamaan asukkailleen s i ­ten
siis edes n i i n paljon ravinto­a
i n e i t a , minkä ne hengissä pysyäk­seen
ja keskinkertaiseen ikään e-lääkseen
tarvitselsivat, vaan työvä-
R a t k a l s t a e s s a kysymystä osa v a a ­t
i m u k s i s t a el niitä voida luetteloi­da,
koska n i i d e n l u o k i t t e l u el ole
s u o r i t e t t a v i s s a . Useat vaatimukset
sopivat määrätyssä tapauksessa,
m u t t a voivat toisissa olosuhteissa
o l l a kelpaamattomia. Sitävastoin
voimme asettaa suuntaa a n t a v i a o h - " i n i n i m l o h j e l m a " suurtilojen yhteLs-k
u k i s t a m l s t a , koska ohjelman laati­jat
eivät tajunneet luokkayhteiskun­nan
p e r u s t e i t a eikä sen tähden näh­neet
yhteiskunnallisen kurjuuden
ydintä. Niiden ohjelmien pohjalla
cn l a a j a y h t e l s k u n n a i i m e n reformi­p
o l i t i i k k a . Niillä tarkoitetaan vaan
y h t e l s k u n a n rälkelmpien olojen lie-l
o u p o j i l l e . Olisi suuri virhe, jos
näissä maissa, m a i n i t t u j e n perusta­v
i en vaatimusten ohella, esitettäi­s
i in m i n i m i v a a t i m u k s i a , kuten maan
luovutus talonpojille korvausta vas­taan,
tahi kansallinen Itsenäisyys.
E i i s h i m a i n i t t u olisi jossain määrin
•.^;.ia,i;:»u. ..'.ici^u i.a'.i-;i:a*i£ii.Sia ja
l a a s t a r c j n t s t a . Mutta kun kaptta-i
i s n r . kehfttyy, kuten se n j t Jo on
e^im. Yhdyfvalloissa. Saksassa, Ita­liassa,
Ranrkrissa ja Englannissa;
k u n sa iuo teaiiisuuden ratsionaii-s
o i n n i n liuippuunsa, polkee jjalkat,
m e l k e i i i tyyten sen k a u t t a lopettaa
ansiotyöt, kehittää kaiken julkeu.
Jtensa, niin silloin alkaa työväen-j
l u o k k a luokkana huomaamaan että
mikään muu ei riitä i h m i s k u n n an
V«lastanusek.s4 k u i n kapitialistisen
riistojärjestelmäa perinpohjin hä­vittäminen
ja sen t i l a l l e s o s i a l i s t i -
Ktn yhteiskunnan vallitsevaksi saat-t
u n i i n e i i . J a tämän lisäksi, k u n työ­läisjoukko
huomaa vielu sen. että
t u o n tehtävän kykenee tö'öväen-l
i i u k k a suorittamaan ainoastaan y l i -
tiH-nhittymiseii-sä kautta. ylUeiscllä
joukkuvuiniallaan. .silloin lie vastii
ymniärlävät miksi käydään yhteis­kunnassa
luokkataistelua, mitä on
l u o k k a t a i s t e lu Ja
m i t e n käydään luoklmtaisielua.
L u o k k a t a i s t e l u , sen kokonaismer.
kityksessääu sanottuna, el ole tais­telua
mitäiin yksityistä työnantajaa
eikä mitään yksityispahetta vastaan.
Se ei ole taistelua edes Jonkun e r i ­koisen
kapitalisrylimän ja sen r i i s ­tämän
työläisjoukon välillä, vaan
on .ie taistelua kokonansa kuliden
erilaisessa yhteiskunta-asemassa e-luvän
luokan välillä. Se el ole tais­t
e l u a hyvien ja pahojen Ihmisten
välillä, el sivistyneen Ja sivistymät­tömän
luokan välillä, vaan koko­nansa
kahden erilaisen yhteiskunta"
järjestelmiin valtaan saattamisen Ja
v a l l a s s a pysyttiunisen viilillä. Sillä
työväenluokan edut vaativat koko­n
a a n tolsellalsta yhteiskuntajräjes-telmää
kuin k a p i t a l l s t i l u o k a n edut.
Työväenluokan edut vaalivat sei-i
a i s l a yhteiskuntajärjestelmää. Jossa
työläinen saa itse .suurimman osan
työnsä tuloksista. T a i k k a selveYnmln
määriteltynä. Jossa työläiset saa­vat
Itse k a l k k i työnsä tulokset palt-
Si^ yhteiskunnallLsiin t a r p e i s i i n kuu­luvaa,
osaa.
Mitäs ovat nämä y h t e i s k u n n a l l i ­set
tarpeet? Ne ovut tuotannon
kehittäminen yhteiskuntatalouden
edistämiseksi, j u l k i s t e n kasvatus, o-petus,
terveys, virkistys j a huvltte-l
u l a l t o s t e j i kehittäminen, n i i d e n l a a.
Jentaminen j a s a a t t a m i n e n työtäte­kevän
luokan omaisuudeksi työvä­e
n l u o k a n Itsensä v a l l l i e m a n j a h e i l ­le
itselleen cdesva-stuullisen liaU In­n
a n kautta!
Sitä vaatii työväenluokan edut.
M u t t a mitäs, v a a t i i n y k y i s i n h a l l i t ­sevan
k a p i t a l l s t i l u o k a n edut?
K a p i t a l l s t i l u o k a n edut vaativat
J u u r i sitä,<|Jota näemme_ j a tunnem­me
ympärillämme elävässä elämäs­sä.
Se v a a t i i c t t i i ' s e työväenluokan
tuottama, n i i n k u t s u t t u yliarvo. Jou­t
u u mitään hyödyllistä työtä teke­mättömien,
kokonaan hyöfytlömlen
osakkeenomistajien, pörssikeinotte­l
i j o i d en käyttäviiksi. Ko vaatii että'
se lisääntyvä y h t e i s k u n n a l l i n e n r i k ­kaus
el .saa päilstä hyödyttämään
työväenluokkaa! Tätä vaatii omis­t
a v a n luokan edut. Tämän yhtey­dessä
kaJoatnjiiR hf^kan tämän, j f l r-j
e s t e l m i ln yhteiskuntaa kokonaisuu­dessaan
rappeuttavaan luonteeseen.
Nykyisillä 'tuotantovoimilla Jo kye-tään
tuottamaan yhteiskunnallisia
t a r p e i t a paljon enemmän k u i n mitä
niitä kyettäisiin kuluttamaan, vaik­k
a k i n k a i k i l l a ihmisillä olisi, vas­t
a a v i a velvollisuuksia vastaan, n i i ­den
kuluttamiseen vapaa oikeuskin
a i v a n tarpeittensa mukaisesti. Täs.
tähän vakllntuukhi työväenluokalle
tieto, että yhteiskunta kokonaisuu­dessaankin
kykeneisl olemaan rikas.
M u t t a edellä .sanotun perusteellahan
k a p i t a l i s t i n e n yhteiskunta tuottaa­k
i n tavaroita vain myyntiä, eikä
kansan kokonaistarpeita varten. Ja
k u n työläisillä el ole k y l l i k s i r a ­haa,
ostaakseen esim. niitä tuotteita,
j o i t a he valmistavat, n i i n tavaroi.
den varastohuoneet täyttyvät, l i i ­kennettä,
tuotantoa on hiljennet­tävä.
Ja tästä, kuin myö.skln u u -
.slen koneiden käytäntöön ottaml.
sesta. Johtuu, että työläiset eivät voi
.saada n i i n paljon työtä että voisi­vat
hankkia Itselleen Ja holhotta-j
e i t a , joiden a v u l l a voidaan välttää
erehdyksiä osavaatimuksia määri-kunnallLstuttamiseen
nähden, Ja v i i ­m
e m a i n i t t u on perustava tunnus
teltäessä. Kysymyksessä o n siis me. porvarillls-demokraattisessa vaUan-nettelytavat,
joiden a v u l l a tämä v a i - l k ' J n i o u k s e s s a . S e l l a i s i i n perustaviin
yhdistymisvapauden puolustamises.
ta, vaan työväen yhdistymisvapau­den
puolesta. Tämä on l u o n n o l l i s ­ta,
ko.ska p o r v a r i l l i s e t puolueet ko­neistoineen
ja sanomalehdlstöineen,
ovat tehneet aloitteen fa.scistlseen
d i k t a t u u r i i n , .sekä myös toteuttavat
.sitä. Osavaatimuksia asettae.ssa huo-m
i o i v a t k a p i t a l i s t i m a i d e n luökkatie-tolset
työläiset myös työväenluokan
s a a v u t u k s i a N-Iiitossa ja valla.ssa-o
l e v i en barbaariset toimenpiteet työ-
'.'-iiccii : J c j väluäuiäilömät elämän­tarpeet.
Niinpä kEypitallsttnsn jär­jestelmä
yhte'.skuntaa j o h t a a k i n n o -
pearri perikatoa k o h t i Se vain
e i iä ja rellesrää kejieUä. o n rahaa.
R a h a n saalin hönoksä kehitetään
s u u r i a rosvo- ja rikoskorporatsioo-n
e j a ; vankilat j a m i e l i s a i r a i d e n p a ­r
a n t o l a t täyttyvät j a k a l k k i i n h l m lL
l l s y y s upotetaan lokaan.
Työläisille on kaiketi vaivatonta
h u o m a t a kahden l u o k a n luokkaetu­j
e n r i s t i r i i t a i s u u s . Jos k e n kieltäisi
sen selvän näyn. kieltäytyy tuimus-t
a m a s t a luokkataistelua, täytyy sen
o l l a joko h y v i n Julkea konna taik­k
a sitten alvah tyhmä aasi, t a i k ka
kolmannessa tapauksessa l a i s k a eta­na,
joka ei v i i t s i t u n n u s t e l l a a l k a n.
;;a tilannetta.
Ihmiset sellaiset, j o t k a eivät p y r i ­kään
tuntemaan. niitä perusteita,
Joitten päälle k a p i t a l i s t i n e n yhteis­k
u n t a rakentautuu Ja J o i t t en päällä
-se lepää, ovat useinkin v a l m i i t k i e l ­tämään;
luokkataistelun olemassa­olon.
K a p l t a l i s t U i e n yhteiskunta el
säästä varojaan, työläisten luomaa
r i k k a u d e n tuhlausta, pitääkseen yllä
järjestöjä, etujansa palvelevia l a l.
toksia. Joitten propagandan tarkoi­t
u s k i n on luokkataistelun ja siihen
Johtavien syiden klieltämlnen. Etu­päässä
typerin Ja nälkäisin pappls-s
a k k l selittää, ettei ole mitään luok­k
a t a i s t e l u a olemassa eikä ole m i .
tään syytäkään sellaiseen. Yhteis­kunnassa
on v a i n vallitsemassa va­paiden
ihmisten kesken vapaata k i l ­p
a i l u a Ja sehän on isalUttavaa, koska
.se tajoaa kalkille i h m i s i l l e samal-l
a l s e n tvlalsuudeni Ja samallalsen
n n i h d o l l l s u u d e n sen k i l p a i l u n k a u t.
t a kohota yhteiskunnan onnen Ja
t a l o u d e l l i s en uhkeuden hulpulUe.
O n k o h a n tämä s i t t e n ttfita? O n -
l i a n selvästi nähtävänä että työ­väenluokan
lapslstahan a i n a kasvaa
v a i n uusi kaivos-, tehdas-, korpi,
r a a t a j i e n sekä pelto-orjlen polvi,
uusi orjaluokka, Ja sen r i n n a l la
huomaamme että omlstpvan luokan
l a p s i s t a kasvaa Ja kasvatetaan a i ­n
a uusi. aikansa hallitseva Ja v a i .
l l t s e v a k a p i t a l i s t i l u o k k a . Eikös tässä
ole aivan omien silmiemme edessä
ilmenevä toslhavalnto, joka todis­t
a e n kumoaa ne porvarien valheille
perustuvat väitteet j a todistelut s i i ­tä,
että muka " k a l k i l l a Ihmisillä o-l
l s l sen v a p a a n k l l p a l l u n k a u t t a t i ­laisuus
kohota yhteiskunnan onnen
h u i p u i l l e ? "
M u t t a mitä pikemmin työläiset
yleensä Ja riistetyt maanviljelijät,
olkcuäettomuutenso' ja riistonalal.
suutensa huomaa, herää niissä p a ­l
a v a halu järjestyä. Joka jo s e l l a i ­senaan
on edes Jonkunlainen va­pauden
toive Ja I n n o i t t a j a joukko­työhön.
J a jos työläiset tahtovat elää i h ­misinä,
ihmlshiä; sellaisina, Joilla
on inhimillisiä elämän oikeuksia, et­tä
heillä on vapautensa jä yhteis­k
u n n a l l i n e n , työnsä tuottama rik­kaus
turvaamassa elämäänsä. sU-JoJn
tulee heidän elämänsä tär.
kcimfnäksi ja korkeimmaksi tehtä­väkseen
suorittaa, J^okonaisuii^fcs-sann
yhtclskunnalilhen vaUankumoii»;'
V a l l a n k u m o u s työväenluokalle el
s u i n k a a n ole suuremmaksi hyödyksi,
k u i n mitä olisi isännän v a i h t a m i ­nen
orjalle, ^os vallankumouksöt suo­ritetaan
sellaisena kuin on v i i ­meisten
vuosikymmenien vallanku­moukset
olleet, o t t a i . i a t t a lukuun
Venäjän vauankumousta.
O n h a n viimeinen puolitoista vuo­sikymmentä
antanut maailmalle
v a l l a n k u m o u k s i a kymmenittäin, m u t ­ta
siltä huolimatta ulhuu työvä^en-luökka
kapitalistisen f a s c l s t L d i k t a -
t u u r i n alaisuudessa k a i k k i a l l a m u u ­a
l l a paitsi Venäjällä. Näin siksi,
että "vallainkumouksia" tapiahtuu
m u i s t a k i n syistä paitsi omistavan
l u o k a n Ja työväenluokan välisistä
y h t e i s k u n n a l l i s i s t a r i s t i r i i d o i s t a . S en
tähden meidän on v a l l a n k u m o u s k in
a i v a n erikoisesti määriteltävä työ­väenluokan
taistelupuolueelle kuu­l
u v a k s i , s i l l o i n k u n puhumme val­lankumouksesta
työväenluokan luok­kaedun
nimessä.
M i k s i vallankumouksia tapahtuu
lici/tcijruavaK, juiuijii avixiia Miiia va»- i " • - . . . . . . . . . . i,^ :4.,.ii.,«!
kea kysymys r a t k a i s t a a n , eikä r a t - t u n n u k s i i n ei voi yhdistää osapa-, tat«kevien /iortamisek.si k a p i t a l i s t i -
kaisusta, j o k a on voimassa a i n a ja
k a i k k i a l l a .
O s a v a a t i m u k s i a ratkaistaessa on
perustavana ohjeena otettava huo­mioon
k a p i t a l i s m i n k e h i t y s e r i m a l s -
r a n n u k s i a j a täydennyksiä.
Tämä ei s i l t i merkitse sitä. et­teikö
m a i n i t u n tyyppisissä mai.s.sa
o l l e n k a a n esitettäisi osavaatimuksia,
i o t k a muuttavat porvarillis-demo-sa.
Nämä j a e t a a n kolmeen sarjaan. ! k a a t t l s e n vallankumouksen perusta-
Enslmäiseen kuuluvat siirtomaat, via t u n n u k s i a.
j o i d en on k u l j e t t a v a porvarillLs-de-m
o k r a t i s e n vallankimiouksen kaut­ta.
S e l l a i s i a m a i t a ovat esim. I n t ia
mai.s.sa.
Mikä on o.savaatimasten luonne
maissa, Jols.sa kapitalismi on kc-hityk.
ses.iaan .saavuttanut keskivai­heen?
Tällalsls.sa mals-sa on vielä
joukko porvarillls-demokraattLsia vaa
tlmuk-sia toteuttamatta, jonka vuok-
.si nils.sä työtätekeviä painavat feo­d
a l i s m i n jätteet, n i i n maatalouden
omistus.suhtelssa kuin myö.skin po-l
i i t t b e l l a alalla. Senvuoksi täytyy
M i t e n on sitten a s i a n l a i t a k a p i ­t
a l i s m i n päämalssa, joissa ainoas­t
a a n p r o l e t a a r i n e n vallankumous on
j a Egypti. Seuraavina ovat maat, rnaJidoUtnen? NäJs-sä ma;Äa ön ,, ^ . , .. .. ,..
j o i s s a k a p i t a l i s m i kehityksessään on ! P-^rvariUls-demokraattinen vallan- luokkatietoisen työväestön talUlsls-s
a a v u t t a n u t keskivaiheen, ja joissa ikumous jo sivuutettu vaihe. Jonka i.sa maussa u.se)ssa tapauksissa puo-löytyy
f e o d a l i s m i n jätteitä Tällaisia i vuoksi myös osavaatimuksilla n i l s - ; ] u s t a a demokratian vaatimuksia
m a i t a ovat P u o l a . U n k a r i B a l k a n i n on selvä luokkaluonne. N i i h i n ( N i i n p ä e s i m . Jugoslavian Kommu-maat
jne. M u u t a m i s s a näissä mais-'nähden N - l l i t o n olemassaololla on j n l s t i n e n . Puolue taistelee pamo-,
s a on porvarlllis-demokraatlsten |.suuri j a raUcaiseva merkitys. ikokoontumi.s- j a yhdi.stymisvapauden
v a l l a n k u m o u s t e n muuttuminen so-I Ottakaamme esimerkkinä Sak-sa. i p u o l e s t a .sen ylei.se.s.sa mielessä, kos-s
l a l i e t i s lm v a l l a n k u m o u k s lm m a h - ' J o s piellä tapahtuu yritys fa-scisti. k a .serbialainen porvaristo Ja s u u r -
d o l l i s t a . K a p i t a l i s m i n päämalssa o- Uaappauk.seen. ei Saksan K o m m u - ; t U a l l l s e t harjoittavat .suunnatonta
v a t ainoastaan proletaariset v a i - ' n i s t i n e n Puolue anna tunnusta: ;sortoa vähemmistokansalUsuuk-sia,
lankumoukset m a h d o l l i s i a Sellaisia Yleisen vaalioikeuden j a demokra-1 k u t e n kroatiiai.sia Ja montenegrolai-maita
ovat esim. Yhdysvallat, Eng­t
i a n puole.sta, vaan työväenluokarv «ia työtätekeviä kohtaan.
lanti ja Saksa. oikeuksien ja työväenjärjestöjen T o i s e n a suuntaa antavana teki­jänä
o.sa v a a t i m u s t e n asettamisessa
o n vallankumouksellisen nousun v o i -
F a h n e kielletään, ei puolue anna makkuus siinä maassa, jota v a a t i -
tunnu-sta yleisestä painovapaudesta, mukset ko.skevat. Ottakaamme ta­vaan
työväc-nlehdijr+ön llme^;tym!.s- itä koskeva esim. Saksasta. Viime
Nijssä maissa, joissa k u l j e t a a n toimintavapauksien puolesta. Jos j
k o h t i p o r v a r i l l i s - d e m o k r a a t t i s t a v a i - puolueen äänenkannattaja Rote
l a n k u m o u s t a , on esitettävä tämän
v a l l a n l n i m o u k s e n perustavat vaati­mukset
kokonaisuudessaan: demo­k
r a a t t i n e n tasavalta työläisten Ja vapauden puolesta. Jo.s Eaksan vu.-xien vappuna Berlinliä t a p a h t u n e i -
talonpoikien vallan pohjalla, kan- K o m m u n L s t i n e n Puolue pakoitetaan, d e n työlaiömurhien Jälkeen, antoi
deksan tunnin työpäivä, iti maat ta- maanalaiseksi, el se anna tunnusta ^ S a k s a n K o m m u n i s t i n e n Puolue tun­nuksien:
Alas Zörglebel. Menetteli­kö
puolue oikein antaessaan tämän
tunnuksen? Ilmeisesti teki puolup
oikein. Ajankohdalla, j o l l o i n B e r l l.
n i n .so.slaIifasclstlnen pollislnyrkkl
Joukkojen silmissä näyttäytyi fascls-t
i d i k t a t u u r i n r u u m i i l l i s t u m a n a . Jol­l
o i n kaupungin työläisten valtava
v i h a saslalifasclamia kohtaan kes­k
i t t y i Zörgleljellln. olisi puolue teh­nyt
väärin, ellei se o l i s i ottanut y h .
deksi pälväntunnuksek.si: Alas Zör-giebel!
Luokkataistelun Johdon on
osattava antaa sellaisia tunnuksia,
j o i d en avulla Joukot saadaan mobi­lisoiduksi
ja joiden avulla taistelu
voidaan viedä korkeammalle tasol­le.
Tunnus: Alas Zörglebel, oU
m a l n i t a s s a tapauksessa sellainen ja
.siksi Saksan K o m m u n i s t i n e n Puolue
teki oikein antaessaan malnittm
tjannuksen. Jos Bferlinin työläis-m
u r h l a , ollsl seurannut aalto po.
l i i t t l s i a joukkolakkoja, ja taistelu
näin olisi kehittynyt korkeammalla
asteelle, olisi puolueen samassa suh­teessa,
k u n tämä liikehtiminen olisi
voimistunut, pitän3rt noperotl muut­t
a a tunnuksia.
Canadan Kommunistisen puolueen
Johto teki virheen pari vuotta sit­ten,
asettaessaan yhdeksi osavaatl-mukseksi
Canadan kansallisen it­senäisyyden.
Canada on maa. jossa
ainoastaan proletaarinen vallanku­mous
on mahdollinen, eikä maa.
jonka kapitalismi on saavuttanut
kehityksensä keskivaiheen, kuten
slUoisen puolueen johdon ottamasta
kannasta osavaatlmuksiin nähden
saattaisi olettaa.
Osavaatimuksfefc eivät voi oiia
m u u t t u m a t t o m i a , eikä ohjelmallises­t
i määrättyjä kutett tästä huomaam­me.
Niiden tulee vastata joukko.
iiiuic-ta, k p i n työ\'äenlu$Iaii;'Ja kattf*'
t«iistiiaökaii' väliäisbä rl^ifrfife!a«?'
S i k s i , etta TesOki luokkaketroisefe
ovat vallankumouksellisia, matta at-nc^
staan n im iritkäU^ ; l ^ L iB&ian
yhtel^unAai(liset: ludkkaetuiiia E i ­tä
vaativat.
(Esim. hyväpalklmtnen «mma|B*
loinen kapitalistisessa ytateidamntU^
sa. eUei hän ote täysi bqaahevUkkl,
ei ttmne vallankumooksen tficfcejt^
tä niin välttämättömänä kuin pol­jetuin
kaivos tai meföaty^lönen).'*
lEdellä sanotun tähden ovatk&i
valtiollLset vallankumptt^t |mperla-
IlstlsLssa slirtoniaissa alyan jrlelsift
ilmiöltä. Työväenluokan vallankM-»
mouksen kykenee suorlUappash at.
nostaan työväenluokan V-puolite ja
siksi tulee työlällen järjestyä"'o- -
maan
luokkapooloeeseensa.
Työläinen ei saa innostua ajat­telemaan,
että kunban vain val­lankumous
mitä laatua tahanssa rie­huu,
työväenluokalle kolttaa vapaus,
kuten niin moni idealistinen yaL
lankumousmies klihoittaa, ImperiyK-listislssa
siirtomaissa on provosoitu
sotia Ja vallankumouksia j a petok­sella
kiihoitettu työläiset . näläsS
sodissa taisteluihin, vaikka nämä so­dat
ja "vallankumoukset" ovat ol­leet
vain Imeprlallstlen rosvopolU
tllkan Jatkoa tehokkaam|>aan sllr-.
tomolden työläisten riistämiseksi. J a
orjuuttamiseksi, Jj^^omlTO iHstoetu-
Jensa lujittamiseksi. Jokainen . k l i -
pltallstlnen maa tahtoisi slktJm
hallituskuntansa rajoja loitommak-
Hl Onhan selvää, että oman halli­tuksensa
alaisuudessa olevia mark­kinoita,
niitä voi l>elpommin puo­lustaa
Ja niitä voi perusteelUsem-min
riistää. Mitkään vallankumo­ukset,
Jolta ei ole työväenluokan
oma puolueensa johtamassa eikä
taisteluihin käskemässä, eiv&t ole
työväenluokan vallankumouksia. :
Työväenluokan vallapkuniQusta on
ainoastaan se. Jossa työläiset o.
man puolueensa Johdolla tatejtelevat
kapitalismin hävittämiseksi Ja jossa
he taistelevat kapl/IIsmln sUalsvaH-laksl
keskenänsä Jakamattoman y h ­teiskunnallisen
vallan. Tämä erMia
kalkista muista vallankiunoiikslsta
Juuri siinä, että sitä ei roltkä&n
muut vallankumoukset tarkoita.
Kalkkia muita taistelulta on työ­läisten
.vastustettava, . sillä kaikki
muut "vallahkumoukset" ovat tar­koitetut
työväen vallankumouksen
pelosta ja sen vastustamiseksL
Se aika, Jonka läpi on työväfhl
luokka kapitalismin «irjana kulkenut,
on ollut kärsimysten, tuskan, veren
Ja.kuoleman synkkää aikaa. Se on
ollut surujen - ^a ejötolvon loh-diittbri.
yö. 'Kuitenkin, onhan aiirUl-köttihie
noussut. Hämärtynytkin sil­mä
-alkJva njikcmään kuinka kor.
IceaJJa jo palstaa se Venöjiin erä­mailta
kohonnut yapauden-aurlnko.
Sc}}iin 4o.lä9Jmltttten sulattelee mo­nien
, elämänhuoilsta jäykistyneitä
Ihn^lsrintoja. Päivä' kolttaa f Ihmis,
kunnan kevät saapuu sittenkin. - -
Kalkklallahan kohottelee Jo M i l ­joonaiset
Joukpt känsIstpJB^^ kii*
siänsä ylös.. Kohottuako ,n<i nU-tä
armoa anoen? Blf N6 köhotr
telee niitä tihaten. !Elämäfin ja
hyvinvointiin on Jo miljoonilla mie­lit
Siihen niukkuuteen Ja ahtauteen
ne eivät enää tyydy, sflloln kun
elämme rikkauksien hyvinvolmjin
keskellä. Se vapauden kaipuu. Josta
Venäjän proletariaatti nauttii, on
painunut lähtemättömästi mlljoont-en
ihmisten mieliin. T^Ue kaipuulle,
vapauden Ja Ihmlskunön hyvinvoin­nille
perustuu työväenluokaif
vallankumous. Taistele senpuOles.
ta. Liittykää kommunistipuOlueesten.
Toimikaa sen määräämissä palkois­sa.
Taistelkaa sen JohdoIId kalkkia
vastustajiamme vastaan!
K. H. K.
Jen mielialaa määrätyllä ajankoh­d
a l l a Ja tilanteessa. Tilanteen ja
l u o k k a t a l s t e l u v o i m i e n kehittymisen
s e u r a a m i n e n onkin taJsteluJohdon
tärkein tehtävä. Usein on osoit­tautunut,
että talstelujohto tekee
Itsensä syypääksi perässä laahaaml-seen,
osaamatta muuttaa vaatimuk­sia
tilanteen vaihtumisen mukaan.
K o l m a s pääohje osavaatimuksia
asettaessa on, että ne hyväksytään
r i i p p u m a t t a siltä, ovatko ne mo­nopolistisen
kapitalismin ja fasds-tlsen
v a l t i o n puitteissa toteutetta­vissa
tahi ei. Jo Lenin sanoi:. Em»
me aseta sellaisia vaatlmukfiia, jol^
t a kapitalistinen yhteiskunta voi tOä.'
teuttaa, vaan sellaisia, icädeia to­t
e u t t a m i s t a me vaadimme ixirvaril-liselta
luokalta. Emmehän voi luO^
pua vaatimasta Italian työväenluou
kan vapautta, vaikka se fasclstldllu
tatuurin vallitessa el ole mabdoms-.
t a . Emme myöskään voi luoivoii^ kan­sallisesta
itsesmSärääntlsolkeittta kos­kevan
ttmnuksen asettamisesta, jos­kin
o n olemassa hyvin vähän edel­lytyksiä
sen toteuttamiseksi impetia.
l l s m l n vallitessa. Suurb» osa demo­kraattisista
vaatimuksista el myös-,
kään ole toteutettavissa nykyisen
järjestelmän puitteisssi, ^ mutta toi­m
i m a l l a niiden hyväksi paljastam­me
sen nykyisen fascistisen luon.
teen. Samalla jKiljsätanune myö3>
sosialifascMien ]^ luokka-luonteen,
Joka politiikka ei puolus­t
a työväenluokan alkeellislmplakaan
oikeuksia. T^ten käsviatebeiäit jou­kot
oikeaan Inokkaialstelubenkeeit: ?
Viimein on mulsteitävs, että osa-,
vaatimukset eivät saa olla .^^llälsifl4
että ne liämäävät luQkleataiijtriumi.-
mc päämäärän: työläisten jr^tiilon-*':
p o i k i e n vallan. ^ •