Vapaus, December 2, 1930

              M
4l
Tiistaina, jouluk. 2 p:nä —- Tues., Dee.- 2
juuri
tl
Ruotsiin Neuvostoliiton lähettilääksi saapuneen. Alexand'
ra Kollantayn selostus Ny Dag-lehden toimitukselle
edustamansa työväenmaan saavutuksista, puutteel­lisuuksista
ja ratkaistavana olevista yhteiskunnalli­sista
järjestely kysymyksistä
,9
r
M
01
iii,
3l
~ aft«
JA,
- H^''»"»» ensfmäinen iiaispuoli-
J^^^pea* JShetöläa, Venäjän vallantoimo-
'1^ «is&}i^trär^^ hyvin tunnettu Alex­andra
Koikmtay, on juuri asettu­nut'
toimeensa Neuvostoliiton edus-jaksi
Ruotsissa. Ny Da« lehden
totolttajalle kertoo hän edustamas­taan
työviravaltiosta, sen menes­tyksistä
Ja vastuksista. On itsestään
69l\dU^ että ensimäinen asia oU suu­ri,
kaBosn muun varjostama kysy-soys:
" VUsivaotissoannltelman tote.
gttjitnfnfii»
— Niin lyhyessä ajassa kuin kak­si
vuotta, sanoi haastateltava, o-temm^
päässeet niin pItkäUe viisi-vuotissmmnitelmassa,
että. olemme
:ke1i)iltfäneet ja vakaannuttaneet
raskaan teollisuuden, joten meillä
zjyt Vm perustus kehittääksemme
l^epeSti teollisuuden. Numerot viisi-vUotis^
mumitelman tähänastisista
«auvätuksista olette tietienkin usei­ta'k9rtoja
julkaisseet, joten ei lie­ne
tarpeellista kajota erltyiskohtai-äin
numeroihin. Haluan vain lisätä,
että saa oikean käsityksen viisivuo.
tissuunnttelman tuloksista vasta, sit-
^n; Iciin muistelee minkä perinnön
fialmme vanhalta hallitukselta, mis-jsä
tilanteessa maa oli kelsazlvällan
Jälkeen. Vieläpä sekin» että eaavut
taa sodan edellisen ajan tason tuo­tannossa
ja palkoissa oli jättiläLs-s
^ i t i i s , Icun muistaa miten sota ja
vaätavftllahkumous oli raivonnut.
Mutta isen lisäksi tulee nyt viisivuo»
iifisuunitelman saavutukset, inten
on sdlalnen kehitys' oUufc mabdollls-tfir
(^Uvoi l i ^ y vain vastaus:
Jj^Jes^ibppiäUin^n taloudenhoito,
iffOriML ro<«!i|f^ kohdltftettäoa. saareen
: - ^ o n i ruotsalainen ^öläiiien ja
talonpoika tekee seuraavan kysymyk­sen:
«Usta johtuu, että Neuvostoliic-i
a nyt vm lähettää maadta vehnää
Jä kauraa? Vielä pari vuotta sit-fent^
siellä oU v|]jan puute?
—' fte el suinkaw riipi» koko
miMmviPile^ksen perusteellisesta nu-
^^'m järjestämisestä. UudeUeen
j^rJ^tlbi^en, johon my<}9kin sl-
^U9y .ylkynotMs^unitelma käsittä
et>q)|(ii;38ä ]iiel4 koliekUlviseen
«Uijur^riiiely^»^ mahdpUJsImman
suiness» mää?ä8^ ^^yttäfsn byviUc-aeen
nykyaikaista ' tekniikkaa. Tä-häix-
«?tl ty^entelivät Venäjän ta-lp
»u;>!g^%ii tiyvm alkuperäise^ti ja epä-
^hilphmukalsestl, mei^telnidUä, Jbt-
^ cdivat kotoisin keskiajalta. Pie^-
ntiUi. yicsU^lUsillä talouksilla ja nii­den
menettelyillä oli viljantuotanto
suuremmassa määräät tdahdoton.
Nyi, iämän laajaperäls^ kollektu-ymsfx
jj^iirjestelmgn s ^ ä /suurtalou-luutia
olemme puolessatoista
Viudessa^^ niin pitkälle, että
^öime sodastaan 6]Le suorittaneet
iHyUavidlUngin ja täyttäneet kulut,
äijien tiirpcet, vaan sen lisäksi o-lem^
e jp^^ meUiolsen määrän
viljaa valtifm varastoon, sekä saa-neet^:^
eman yliniääräistä vehnää;
^fittfta" ja^^'m^^ viljaa vientiä var-t
e i t"
PALKKATASO JA KULJETVSKY-SYMYKSET
-r- Sitten se Neuvostoliiton työläis­ten
nykyinen elintaso. Onko vaikeu­det
liharuuan saannissa vaikutta­neet
työläisten oleellisten palkkojen
kohoamiseen?
Ei, Neuvostoliiton työläisten
palkat ovat yhtämittaa kohonneet
viisivuotissuunnitelman toteuttamisen
kanssa. On niin monta seikkaa otet-
NAISTEN OSASTO
Ybimielisyydessä
onvonna
(Pottsvillen naisosaston nyrkkileh-delle
kirj. M. L.)
Sudburyn naisosasto
tukenut kommunis­tista
kunnallis-vaalitaistelua
' » oi
.MKI
leJct
3
•«:t<5j.
•(**>
Osrtii >
• <«rlc
tue.
. i «f
MS
LIOA- M VILLATEHTAAT
— Mtttta lihatarpeet?
— ikävä kyllä, mutta siinä em­me
vielä onnistuneet pääsemään
niin pitkälle kuin viljatuotannoss^i.
Sodan Ja vastavaUankumbuksen ai­kana,
vieläpä nytkin uudelleenjär-
Jestftmiskautena aleni kotielähiten
luku tavattomasti. Eläimet teurastet.
tiin ja niin kauan kuin naelkein ko­ko
jDxiumviljelys perustui pienille yk-sttyistalouk^,
oli tietenkin val­kea
aikaansaada järkiperäistä kor-
V jausta. Nyt ratkalsta«i tämä kysy-myfsiaunallatäva^^^
kin. koHlektUviaella suurtuotannol-
1». MCelUä <m esimerkiksi suuria fai>.
me|a' erikolsiKti slanJioitoa varten,
toisia erikoisesti nautaeläimiä var­ten.-
Tiedätte kai, että olemme al­kaneet,
nimittämään niitä lihateh-tafksi
ja villatehta^i. Kaspian me-stn
ympäristöllä olevat aromaat o-
T^t erikoisen sbJEJlvia lampaanhoidol­le.
'Sieltä saa ensiluokkaista villaa,
jasi^ saadaan erinomaisia kankaita.
Tietienkään el meillä vielä ole kyl­lin"
monta tällaista f annia;
, sitten se uskoteltu "tumppaus".
r.-Sanokaa, mitä hyötyä olisi Neu-vostöUitoUa
"tumppauksesta?" Mei-
, 4 ä n etumme vaatH, että saamme, o-tavaroistamme
myydyksi; voi-itefcfiRmme
ukomallta ostaa koneita
; ynnä multa tuotteita. "Tumppaamil-
^a*^ vahingoittaisimme siis. itseäm­me.
Maailman kriisin johdosta ale­nevat
kalkki hinnat ja kun Neu­vostoliiton
vienti on vain yks? pn>.
DentU maailman viennistä on xnel-keln
huUukurlsta puhua sen "epä-
3ärjes<5ksemsestä'' osasta hintoihin
Jiähden. Miksi voimme viedä puu­tavaraa
maailman tbarkkinahintoi-hin^
Jotka ovöi laskeneet samaten
kuin hinnat kaikiUe muUlekin ta^va-
TÖäOe? Sentähden että Neuvostolii­tossa
ei ole voittoja kiskovia välikä-siS.
Valtio omistaa' metsät, valtio o.
mistaa sahalaitokset, vfdtio omistaa
kulijetuslaitdkset. valtion on kbkb
vientBUke. Kenelläkään yksiitylsellä
,,eLe3e etua tuotannosta. Me asetam-
-me.hinnat siten, että voimme k i l -
peäUA maailman ' markkinoilla, em­me
alemmaksi; silloinfaan-vofedmme
ostaa sitä vvaliemmän koneita yon.
tava huomioon laskiessa Neuvosto­liiton
työläisten todellista palkkaa.
Hän saa sLsimn.on murtoluvulla sii­tä,
mitä hänen europalainen tove­rinsa
maksaa, ja joka vertaillessa on
merkitykseltään sama kuhx oleeUl-nen
palkka. Samaten on laita vero­jen
ja yhteiskunnallisten vakuutus­ten
maksuihin nähden. Usein on hä­nellä
vapaat työvaatteet. Maksutto­masti
saa hän kesällä olla maalla
siis vähtotäin 14 päivää maksettu
loma. Elintarpeensa saa hän työ­paikkansa
välityksellä osuuskaupas­ta
huomattavasti alemmilla hinnoil­la
kuin ne markkinahinnat, joista
toisinaan on tapana kirjoittaa. Har­vinaisissa
tapauksissa sattuu seisaus
liikenteessä suuriin kaupunkeihin.
Joten Jotain tavaraa saa odot^a sik­si
kuin Qsuuskaup?it niitä saavat.
— KuIJetuCTalkeudet ovat siis e-delleenkln
suurena'esteenä?
— Nita, ne ov^t Neuvostoliiton
suurinunat vaikeudet. Se oli surkea
perintö tsäarihalUtukselta. Katso
kartalta näitä sunrla li^uksia, joi­den
länl matkustaminen kestää 14
päivää. Vain kolme suurta rautatie-rataa
pohjois-etelä ^ekä yksi itä­länsi
suuntaan. Puutetta siis el ole.
mutta kuljetusvalkeiidet toistaisek­si
Vielä haittaavat eUntaipelden
kuljettamista suuriin kaupunkeihin.
E^enunilläi teolj^snuskaupun^Ulai,
jotka ovat lähemp&:iä eUnt£Ui?eiden
vllinlstuspaikkoja, el ole ollut> val-keuk^
elintarpeiden hankinnassa
sitävastoin on Moskova ja Leniiv
grad ajoittain kaivanneet joltakin
tuotteita» egim. vplta ja munia. JMU-rl
hiljattain on s e n t ä ^ aseina pa­rantunut.
TYÖTTÖMYYSKYSYMYKSEN
RATKAISU
— Työttömyysvakuutuksen järjes..
täminen on . herättänyt huomiota
myöslsin Ruotsissa.
— VilsIvuoUa-suunnitelman a toi­meenpano
on sanut aikaan sen, että
työttömien lukumäärä on laskenut
meikein mitättömiin ja että suur-kaupungeijssa
on paljon kysyntää
aminattitaltoisesta työvoimasta;.
Suurkaupungeissa on laitoksien l -
eäntlä Jonossa saadakseen vähän-:
kääu tottunutta työvoimaa — nai­sia,
jotka voisivat suorittaa tavallis­ta
sllvoänUstyötä, miehiä tottuneita
lastaamaan laivoja, pn tapahtunut
jonkunverran siirtymistä suurkau­pungeista
maaseudulle, sillä kollek­tiivinen
maanviljelys on imenyt it­seensä
ammatt^kylstä työvoimaa,
koneenkäyttäjiä jjte., sillä maaseu­dulla
jä pikkukaupungeissa asuu ja
syö parenunin. Tästä seurauksena on
ollut työttömyysvakuutuksen käyttä­minen
nuorten työvoimain kouluutta.-
mlseen ja määrärahojen luövuttc^inl-seen
a^uJnrakeimuksiin saadakseen
työvoimaa stane missä sitä parhai­ten
tarvitaan. 'Hihan sisältyy tieten­kin,
että. kalkki jotka ottavat työn
ja pystyvät siihen, saavat työstään
palkan.
— Entäs asuinrakennusten ra-kenUunineh?
— Harjoitetaan laajassa mittakaa­vassa.
Ajatelkaa mikä asuntopulan
ratkaisu, kun esimerkiksi ennen ah­taasti
asuttu Moskova on kaksin­kertaistanut
väkilukunsa. M. m. ra­kennetaan
nyt kokonaisia kanpnn-ginosia
uusl-mallisllla rakennuksilla,
joissa on yhteinen keittiö. Se on
suuri askel naisen vapauttamiseen,
sillä eihän nainen milloinkaan en-nen-
saanut alkaa itselleen ja lap­silleen,
kun hän työstä tultuaan sai
häärätä talousaskareissa. Nyt on ta­lossa
myöskin lasten seimi, yötä var-tenkin,
hiin että jos työläisnainen
haluaa mennä elokuviin tai kokouk­seen
voi hän jättää lapsensa, luoj^et-tavaan
hoitoon yöseim^en. N ä i ^
taloissa on yksi huone itsekullekin,
yksi vaimolle ja yksi miehelle, esi­merkiksi.
Sitäpaitsi on 2- Ja 3.huo-neisla
tavallisia asuntoja sekä lisäksi
suurille alolUe rakennetaan pienem­piä
taloja, muodostaen huvila-alu­eita.
Taloja yhteisellä, keittiöllä ra­kennetaan
enimmän teollisuuskau­pungeissa
kuten Moskovan, Lenin­gradin
ja Ivanovo Vosnessenskin ym­päristölle.
Tähän lopetimme kyselyt tällä
kertaa.
Muistuu tuossa mieleeni eräs ta­paus
siltä ajalta, jolloin olin ti
laisuudessa saamaan sitä ainutlaa­tuista
sivistystä mitä tuo surulli­sen
kuuluisa lapualais-Soomi työ-läislapsilleen
voi antaa. Nimittäin
kansakoulusivistystä, vaikka kohta
sitäkään .tilaisuutta ei «ollut silloin
vielä kaikilla lapsilla, että. olisivat
voineet edes kansakoulua käydä,
vaikka olikin muka koulupakko jo
silloin voimassa, muista kouluista
puhumattakaan.
Opettajat näissä kouluissa oli­vat
melkeih poikkeuksetta isän«
maallisia ja valkoisen vallan kan­nattajia,
toiset enemmän toiset vä-hemniän
ja sellaista tietysti oli
opetuskin.
Oli joulun aika käsissä ja opet*
tajat opettivat lapsille joululeik­kejä
ja lauluja tuleva» kuusijuh­laa
varten. Tavallisesti näissä juh­lissa
oli lasten vanhempia katso^
massa, äitejä enimmäkseen.
Meille oli ilmoitettu, että eräs
laulu opetetaan joka luokalle joka
sitten jubiissa lauletaan yhdessä.
Meidän luokalla joka oli viides oli
muissa aiheissa miesopettaja mut­ta
laulussa nainen ja tietysti kä.
aitoissa ja voimistelussa tytöillä.
Mutta sen laulun johdosta tuli
yhteenotto oppilaiden ja opetta­jain
välillä koko koulussa. Meille
oli opetettu nionta isänmaallista
laulua ennen, mutta ne oli opittu
jä laulettu aina mutisematta,' ei
niihin oUu' kiinnitetty mitään huo­miota.
Kuudes luokka oli se joka en­sin
kieltäytyi laulamasta ja he tie­tysti
kaiket väliajat agiteerasivat
toisia tekemään samoin. No mitä
isot edellä, sitä pienet perässä.
Viime työkokous pidettiin vaali­kokouksen
merkeissä. Sihteeristö
oli laatinut suunnitelman, jonka
mukaisesti voisimme olla hyödyksi
tälle Sudburyn työläisten ensimäi-selle
merkkitapaukseUe, nimittäin
saada ehdokas, kommunistiehdokas,
kaupunirinmajuriksi ja toinen val­tuustoon.
Tämän suunnitelman
kokous hyväksyi ja päätti toimia
sen mukaan.
_ *
Ensiksikin päätti naisosasto pai-velijataryhdis^
ksen kanssa kustan­taa
kaksituhatta lentoleihtistä, jot.
ka jaettaisiin ja siten tehtäisiin
tunnetuksi kommunistista toimin­taa.
ja_niitä epäkohtia, joiden kor­jaamiseksi
meidän pitäisi saada
omia asioitamme ajavia edustajia
kaupungin hallintoon, sillä onhan
heille tiettyä, että tulkoon kuka
hyvänsä valituksi, entinen tai /un-si
ehdokas niistä miehistä, jotka
eivät omaksu tosikannalta työläis­ten
etua koskevia kysymyksiä
omaksi asiakseen, niin he eivät tee
mitään parannuksia huolimatta sii­tä
vaikka he nyt lupaavatkin.hu.
ha jaa kalastaakseen meitä.
Toiseksi naisosasto päätti hom­mata
suuren punaisen vaatteen,
johon vaalikomitealta tulee vaali-tunnukset
ja tämä turn olemaan
tähtenä, että 'mahdollisimman mo­not
tietäisivät, mikä on tarkoituk­sena,
näillä kahdella miehellä, jot-
,ka ovat kaikista takaporteista huo.
limatta pysyneet ehdokkaiden luet­teloissa.
•
Kuten muistamme, olivat ukrai­nalaiset
ehdokkaat jollakin s^^llä
saatu pyyhittyä pois vaan ovathan
he mahdolliset äänestämään. toisia
kommunistisia ebciokkaita. Siis
ensimäinen päivä jouluk. näemme
kuinka suuret typtätekevien jou-'
kot ovat ynjmärtäneet oman asian­sa
ja ovat rientäoeet sitä tuke­maan^
— H. R. . ' •
SimrsiiFojen aika
(Kirj. eräs Kirkland Laken kerhon
jäsen.) .
8 a a -Np. 2H
sen lauluna, joka ei ole sen kum­mempi
päivä kuin maatkaan piti­vät.
TdfaJcäämme syt BeUainen ya.
kava päätös eitä ei osteta tänä
jouluna mitään unsia i^ikeita jos
suinjkin vanhoilla jpärjätfän ja «»tä
väfimemän yletiisyysi^ineitä yartä-vHIemme.
Vaikka kauppiaat iniin-ka
houkutteleraksi laittai«ivat näy­teikkunansa
saadakseen ohikuljci-
(A STORY FOR THE WORKING CLASS OflLDEEJf,
By HAR»Y AliAN POTAMKIN
Taas talvi on heittänyt lunta
syksyn kuraisen maan peitoksi,
ikäänkuin suursiivouksen tehden
joka nurkassa, minne kesän ja-syk- ^ m o ^ t , , ^ viemään vaik-syn
aikana on kerääntynyt silmaj- viimeisen nikk^nsä kauppia^- il "!!5^r^^£,Ä'r"n.oZ - vieip nostavat, tavaiainsa,
hintoja saadakseen mita . vähim­mällä,
meiltä hiellä j a vaivalla an­saitut
rahat.
Sitäkin suuremmalla syillä on
meidän tätä )ovixiaL yietetiavä työ­väenluokalle
sopivalla, tavalla, löin
satoja tuhansia työttömiä työl|li-siä
on kokonaan vailla edes tar-on
peittänyt kuihtuneen
ja puista varisseet lehdet. Maa
on saanut valkoisen vaippansa,
juhlapukunsa.
Kuinka monet parempi-osaiset
voivatkaan nauttia luonnon iha­nuudesta,
sen kimeltävästä han-gresta
ja huurteisista puista; he,
joiden- ei ta-r1v itse xslu rra svi^tiä™ ™mfi+llsä peeksi tyydyttävää ravintoa ja lä.
Itsensä suojelee talven-kylmyyttä Jeskään kunnollista asuntoa, joille
vastaan. Toista se on köyhien ^ ^ katk^ntta kun
työlasten; vaikka jake^km ^ J työhantajam täyteläisinä
'!^'^L''^^!^^.!'i^J^^^\^ i^iläisinB-yi^van ilojuhlaan-
MITÄS NAISET TÄSTÄ SANOVAT
LONTOO, jouluk. 1. — Lontoon
yliopiston professori Flugal vakuut­taa,
että maailma lähitulevaisuudes­sa
ottaa muotiin alastomuuden ja
että naiset käyvät tässä muodissa
johtoon. Hänen arvionsa mukaan.
Terra Del Puogon asukkaita" esi­merkkinä
pitäen, tulee ihminen
toimeen ilman vaatteita kylmässä­kin
flmanalas.sa. ^ t
Tuli, sitten meidän luokan lau.
lutunti. Opettaja kirjoitti taulul­le
laulun sauat ja oppilaiden oli
sen hääärä kirjoittaa paperille.
Jokaisella^ oli edessään kynä ia*
piaperia »mutta kukaan ei kirjot-tahut
laulua vaan jotain muuta
piirteli ja varioaan jokaisen sydän
poihppl odotuksesta, että mitä nyt
seuraisi. Viimein opettaja komen-si
kaikki urlfuharmöpnin ympäril­le
ja alkoi soittaa säveltä. Nyt
oiisi meidän pitänyt ruvet^ sitä
mukana laulamaan, mutta kukaan
ei suutaan avannut. Opettaja jo
konien^ii että Huiakaa. jo. Ku­kaan^,
vaan ei ollut tietääkseen-kään.
Viimein hän jo kysyi että:"
"miksi ei lauleta, eihän sävelen,
ksiän pitäisi olla vaikean ettei sitä
laulaa" vöi." Silloin vastasi luo-kah
pienin tyfcio: "On päätetty
olla, laulamatta sitä laulua ettei
kukaan laula sitä koko koulussa,"
Opettaja katseli vähän ihmeis­sään
eikä näjrttänyt olevan vielä
milläahkäan kysasi vaan: "Mikäs
siihä laulussa sitten on ettei sitä
voida laulaa?" Siihen taas vastasi
eräs poika, jonka isän lahtarit tap­poivat
kapinan jälkeen: ."Se on
lahtarien laulu ja siksi sitä ei lau­leta."
Foika tuntui olevan isänpä poi.
ka. Nyt J9" opettajankin naama
puuttui ia häh piti erikoisen rip-pisaäroan
ja lupasi tuoda erään
Karhula-niniisen miesopettajan
seuraavaksi laulutunniksi. Tämä
opettaja oli kuuluisa häijyydestään.
Joku ^anoi joukosta, että asia ei
parane yhtään vaikka tulisi susila
^ sitä seuraavaksi laulutunniksi, että.
mikä on päätetty' se pidetään. Se
jäi siihen. Ei tullut toista opet­tajaa.
Oma opettaja kysyi ker­ran
jälkeenpäin, eikö oltu ruvettu
ajattelemaan, ettei ole oikeen vas-tust;^^
opettajia ja muutettu miel-tä
laulun suhteen, mutta saatuaan
taas yhtä tiukan vastauksen, jätti
hän koko asian siihen.
Toiset luokat olivat saaneet ares-1 — Maiju,
tia ja taa? arestia ja jos minkä-'
laista haukkumista. Mutta kun
tuJi joulujuhlat niin yksi ainoa
luokka lauloi ja se oli sen Kar­hulan
luokka, mutta sekin lopetet
tiih ehsimäisen värsyn jälkeen.
Opettajat olivat luulleet, että op­pilaat
kumminkin juhlissa laula,
vfiit kun on muitakin ihmisiä kuun­telemassa,
mutta siinä he erehtyi­vät.
Laulu täytyi keskeyttää sen
tähden, ettei neljänteen sataan
nousevasta lapsijoukosta laulanut
kuin kolmisenkymmeh^ lasta ja
Rose Grove, Ont.
Naisosaston kokouksessa 1 3 p.
marrask. liittyi osastoon4äas-yksi
uusi jäsen. Tämän kesän kiilu­essa
onkin joka kokouksessa liit-' ^en
tynyt uusia jäseniä, joten . jouk.
komme on nyt suurempi kuin kos-kaah
ennen. On ilahduttava asia, • gejj taito - pettää,
että työläisnaiset ymmärtävät yh­teenliittymisen
tärkeyden. Mutta
paljon on vielä sivussa, vaan toi­von,
että hekin vähitellen tulemat
joukkoomme, sillä "kaikki kun yh­dessä
toimimme riveissä, tottapa
olomme korjaantuu".
huokausta samalla kertaa mitenkä
taa» voittaa kylmän talven, joka
työläiselle tuo tullessaan lisää kur­juutta
ja kärsimyksiä.
Joulu on lähellä. Kovalla kii­reellä
valmistaudutaan .ottamaan
vastaan ikivanhoista ajoista asti
vietettyä joulua. Joka asunnos­sa
niin köyhien kuin rikfcaittehkin
taloissa tehdään snursiivous. Köy­hä
' työläisperheen emäntäkin pe­see
seinät ja katot. Koluaa joka
nurkan, että kaikki vain olisi ai­nakin
jouluna siistiä, olipa muul­loin
miten tahansa.
Näitä siivouspuuhia tehdessä
pyörii ajatus mielessä mitä saisi
jouluruuaksi, jotain maukasta, ta­vallisuudesta
poikkeavaa, vähän
parempaa. Vielä lisäksi tarvitsee
jsaada Uusia vaatteita itselleen ja
lapsille, eihän joulu tunnu edes
joululta ellei mitään uutta vaate­kappaletta
saa, vaikkapa vähäpä,
töisemmänkin, kun vaan saa jou­luksi.
'Mutta kukkaro ei tahdo
tällaista valmistelua kestää, kun
sitä rahaa tahtoo olla liian niukal­ti
tavallisissakin oloissa, jolloin
ei muuta laiteta kuin mitä välttä­mättä
tarvitsee. Kaiken päälli­seksi
pitää laittaa omaisilleen jä
parhaille ystävilleen jokin muisto­esine,
joululahja, joka tavallisesti
valitaan sellainen sievä koriste;
jolla emme suurestikaan hyödytä
toisiamme. Mutta kun kerta
olemme tottuneet tällaiseen jou.
Tun touhuun aivan pienestä, ei
siitä tahdo voida luopua vaikka
nuelikin tekisi, Öiihä sitte' m<mel.
t ä menee nekin taalat, jotka vuo-mittaan
on voinut vaivalla
säästää oikein nuukana ollessaan,
mutta jouluna kuitenkin säästämi-sa,
jonka työläiset ovat heille val­mistaneet,
itse jääden kärsimään
:Puatetta.
. Koska 'koittaa se aika, jolloin
saadaan iässä nurinkuJrisessa yh­teiskunnassa
tehdä snursiivonS: j
The Blark Bear ita^ mA
hriyhmen spying aad wotkii«
90ta^ Red Biar aödl M | tfttima^s.
Red Pear |uui eaii|^ Vac H»y«m>d
B^viB, tfee Uadc Reai^s Jesto-,
spying «m him aad has caJled in
the «oöd He has jsbin Preacher
PoleiEat t<)T h^Obig fbg) aaimals.
O! says Red Bear, -mbjtt keeps
the march against Bladc Bear ftmn
l)eginning. O! is a lihk in the slave-ehaiii.
Get rid of ihese links and
tjte Chain l^e^ks. Tbe ihinr to do
is to Ogbi^ tegeUier aad win ali
the antmal» ^ver.
Noir Wp <5o On:
Each day animals were won to
the side ot Red Bear against Black
Bear. The first day the bamyard
folk enlisted. Än O! burst from
the Chain. As it fell, the Weasel
sucked the chain tc^ether. Neither
he nor Black Bear saw , the one
link less meant.one O! less and sa
many coxnrades more. He thought
to repateh was to re-chain exactly
as b^fore. Qne—On.
The second day the lake-flsh
joined. A seoond O! popped from
Tilitettiin hiilenkaivajien keräys­listat,
joista kerääntyi $8.65, josta
kiitos lahjoittajille.
Päätettiin että nyrkkilehti " Y r i .
tys" ilmestyy joulujuhlissa^ siis
avustajat, taas. kynä käteen
"please".
Suoritettiin ohjelmaa, johon
'kuului kokousnyrkki, runonlausun-toa
ja laulua sekä keskustelukysy­mys,
lasten kasvatuksesta. Vas­tuunalaisuuden
tunne jätti hetkek­si'
miettimään asian tärkeyttä, vjö^
ten keskustelu alkoi hitaasti, vaan
vähitellen vilkastui. Tulimme aii-hen
tulokseen, että heti lasten pie­nenä
ollessa, on heidät kotikasva­tuksen
ayulla ohjattava luokkatie­toisuuteen,
se tuo parhaan tulok­sen.
Siksipä naistenkin olisi < innolla
opiskeltava* ehsin itse, että voisivat
sitte kasvattaa lapsiaan oman luokr
kansa hyödyksi. Nyt pitkinä talvi,
iltoina olisi aik^a itsensä valista­miseen
kerhojen avulla. Niitamon
helppo järjestää harvaan asutulla
seudullakin.
Seuraava kokous on 1 1 p. joulu-
Eikö meillä työläisillä jo oi?
^ika heittää pois tuoHaiget joulu-puuhat
kun siitä ei mitään hyötyä
meille ole! Eihän meille ole syU'
tynyt Jeesuslasta, vapahtajaa, jo­ka
voisi meidät pelastaa kapitalis­tien
orjuudesta. Jättäkäämme' pois
tuollainen uskonn oUisista tavoista
peritty joulun palvonta ja loisluo-kan
V matkiminen, koskisi emme
muulloinkaan voi jäljitellä yläluo­kan
taböja, miksi sitte teemme
poistaa kaikki yahha mäilännäisyys tue chaua: Score: Twi>-Throiigh!
ja ]&nt^neettaTOt; milloin *^ «J^^ ^he moimtain ani.
daan kukistaa, koko sortajaluokka
ja tilalle luoäa työläisten tasaval­ta.
Tehkäämme tänäkin jouluna
tarmolla a^iät^ionity paremman
Yhteiskunnan Juomiseksi. Jättä­käämme
mtiu turlia tbuhu sivuun,,
päästäksepime mitS pikjsmmin^su-hen
aikaani jblloin työläinen saa
itse nauttia työnsä tuloksista. Sil­loin
vasta' työväeiAuokka voi juh­lia
täydellS sydämellään vapau-den
ja ilon jouloiähsa.
The third day the mountain ani­mals
signed up. A third O! went.
Sccare: Three—Free!
The fourth d^y the animals oi
the val^y. Anpther QI Score: Foax
—Soar! Weasel sucked the chain
together again. Red Bear grew.
The fifth day the sea fish. An-pther
O! Score: flye-Strive!
The sijcth day the animals •vvho
bore into the earth. The Red Ants
lined ag^st the Black Ants and
Bear thought he had
figlfters.
The Red Bear f orces moved
ward. The Lark sang:
"War on tlie palaces,
Peace in the cottagtf.
^ ^ h brain aad bravn
St^nitly tetina.
TbOOfbt and faeft—
Left—left—left!"
The Black Bear sent
Rats. Red Bear-s anny ia
and the Bats of the air
Öuickly defeated and routed
•nie Condor took a sharp
pounced on tije Vultute
nothing in the air but the
f^ther. Swordfish saw
about to swanow the Sea
weeping as he wa5 doing it
doing it for the good oi ajj,"
Grove the Crocodile. "Why is
waiUn'?" caUed the
slicing thp Crocodile in nro i
ing the Sea Bass.
The Red Bear Anny
Black Bear Anny badk.
wept bitter teare as he mored
ward. The Lark sang:
"The bnsy Beaver has no
He sold Iils bulhright to k
And viho with Skunk cm ^
Just as mach a Sknnk is
The Beaver nibbled on a
tree and died of poison.
The TVeasers spy, the
slunk by, he was seen by an
eye and that was the end
Worm.
Red Bear loomed befae
Bear. Black Bear tumed white
fright. He became a White
cold with fright. The traad'
Bear was an earthquake to
MEIP&N TEHTÄVÄMME PN LE­NININ
OPIN TUtKliKIlNEN
Päästä selville Leninin opista,
saattaa se meidän omaksemme r—
siih^ on työläisnaisten tärkein teh­tävä.
Työtätekevien nätsten epem;
män kuin minkään muiden s o r r^
tujen ja riistettyjen kerroksi^ni
• eneminän kuin kenenkään • niistä,
jotka pyrkivät hävittämään kapi-listisen
orjuuden, on suunnattay»
tahtonsa ji^ toiniintansa talouden,
yhteiskunnallisten laitosten jft
köuiujen muuttamiseksi kpmrounisr
tisen järjeVteimäh perufjteUie:
Niinkauap kuin kapitalismi pn ole-jnassa,
._ni[in|;au|ui, kuin j pp'Jiatat
muuttuvat niiijaräööreifcsi, köyhät
kerjäläisiksi, b e i k Ö t o r j ^ --- tu­levat
työ^teSeyätr naiset kanta­maan
kaksihkerjibta iest^: he
ovat 'ka^sii^ertftisesti oikeudettQr
mifi, kak§inl;$ttai?esti riistettyjä.
Paitsi te^tfuässa tap^tuvfti^ riistoa,
paitsi raskastfl^ raaqfi^tiaa peUbillä.
hän kotbhöHn ttilee i»ntamaäi?
rahkasta ^btij^ar^^ teakia Vain
koinmumsmi yoi y^R^^HttSi^ työtä­tekevät
naiset oA^eu4ettomtt«de|i
ja riiston itaikiPta rp^oäoist^^ l^ut->
ta koinmpnismin töt^utiat^iir^ on
mahdotonta ^ h ksuan ^uin mii-,
Joonat työtätekevät" "haKet eivät
tietoisesti ja' ppttäv^^i käy tais­telemaan
sen toteuttamiseksi.
defeated them. Stool Pigeon tried ^
to teli Black Bear but the Bat»It was Ten Days of Comrade
sarooped down and lahr Stool Pigeon ing That Shpok the V/atlil
Iow. Score: Six—Get Ready to Mix!
- The seventh day the sea fowI.
Score: Seven—We'Il Make Eartb
Heaven!
On the eigth day the Eagle and
Condor. T ^ Cöhdor spoke with
cahdor:.'Tll ^et the vulture!" The
elgth link popped. Weasel saw bjit
twp links left äpd ran to toll Black
9ear. Black Bear was too sure of
hhnself to listen. The buzz of the
silly Buttefflies made him feel gay.
Score: Elght-rWe have Not Long
to Walt! ,
Ninth day: the birds of the land
^nd the leapthg animals of the, junr
gle, Score: Nine—Get in Line!
Tenth day; pne O! left. Use it
for a"'chaJn~rh Blac^ BeM''s nose.
qrhe Red Bear Army and the Red
Be^rNavy and the Red Bear Air
Porce? ^ d tbe Red Bear Marlnes
are drilled and ready. Scarp: Ten—
NPW!
By nQW Red Efear was ten times
the slze of Blafk Bear who did not
kpov? how strong the Red Bear Tväs.
fb^ Black Bear was decelved by
hls own nqlse into tMnktog he had
a Jarge^rmy behlnd hl^- But he
had only hl? .few henchmen, and
t^Kb of them-HSkuiik and Stool
Heeon—^ere. dead and the Black
iStots desbroyed. The Gnats were
makjng' SO much hum the Black
Weasel was so scared he
himself to death. Cctopus
himself to death. Black Bear"s
Sicattered, and Black Bear hid
tree. Rsd Bear bent the
the sea, and Red Bear aqua-the
Flying Dolphins, ducked
Bear into the sea, giving
last bath of his life. iJhe
flies tried to get into their
but the worid never moves
forward. The Hog and 6o
their sense and roasted th
in the flames of their pigsty.
The Lion found his tail
Black Bear's stable and the
pine foun(| his needles in the
ing room and sew€d the
again. The Dolphhis bro"
the ^false teeth of Black.
Kangaroo hammered them
horn. . Ant-eater ^Ith his
of musilage pasted It back
Rhino's nose. The Horse
the Three Bears a bushel of
and the Honey Bees found
Honey ui the Hey\^3od
chambers. " 'Tis the final
they ali shouted.
The Lark sang:
"Let DS pool our labors
As we polled onr sabres
And ivhat we eam in
Belongs to each and
'Teace and bread!
^Teace and bread!"
VO Jila,rkkulan yapauttanUstg, ja että-ellei
pKäilsr heidän TO^tlm
mielisuosic^la suqstu, tuleyft he ot-tkumankyseps^
olevain pJldäletSp
mukaansEu |
TannneUiti ' nimlspiiebeUe j ^ t yp
. Kun retkikunta ott «a^Runut
Forssaan, jätettiin sen puojlesta, kur
ten on Kmottu, Tam^ pjbln
nimisniieheUe retken., tarkoitusta
selvittävä lyhyt kirjelmä, jonka sir
sältö oft häba taiuhiv
f'TsismD/^^ pltein Herr% Nlnus-n
r i e b e i f e . . ' — • • • •
>Teidäh i^lint^nrie ;^laises$a IKIUU
sivankila^a .stUAyteMi tutjöntor
viEu^iiia inaanirti^jän Paavo
Markkulaa» Lohnäalti syytettynä
Teidän viikai)«ris^iw tapa^tyxieesr
ta komnMinisti^ tyjgmlehen J. Rolr
min t a ^ a , j ^ - Jftttpiv! tämä pm-sassaKin
xuusnniaaii i«»a».uiui ^/ ytu- •''^^Pi • J^^^^.??'. I^^fl^- '^^^^ Inp"
;min murhaajat tunnettUn. mutta -l™la kyseeseen tiUe!Fana xdes-
Fascistimurhaajat
vapaaksi
ROIISTOJOVKKO VAPAUTTANUT
HOLMIN MURHAAJAN JA
KUMTTANUT HÄNET
Kun presidentti Stahlbergin kyy­dityksen
jälkeen Suomen fascisti-sen
hallituksen johtomiehet keholt-tivat
kyyditsemisiin ja väkivallan-tekoihin
osallistimeita antautuinaan.
ehdola, että heitä ei tuUa tuomitse­maan,
mutta tahdotaan täten antaa
ulkomaille se käsitys, että Suomen
fascistinen halUtus tdomltsee vä-idvallanteot,
niin ryhdyttiin Fors­sassakin
tutkimaan kesäkuun 4/ päi-vi^
paattaa
; ,,]l|a?^Jn^
•pjan ,täj^ftän jälkeen saapuivat
mäs^enäh: ssdaisessa neu-kovan
kurin tähden hekin.
En muista enää koko laulun ni­meä
eikä ole jäänyt mieleeni knin
kolme sanaa ja ne kuuluvat näin:
"Idän elkeitä estämään." Sen me
lapselliseh järkemme avulla olim.
me saaneet päähämme tarkoitta­van
NeUvosto.Venäjää, kun Venä­jä
on Suomesta itäiseen ilman­suuntaan
j a muutenkin koko lau­lu
haiskahti kovin valkoiselle jon­ka
me lapsetkin . huomasimme ja
niin jäi sillä kerralla lahtarien lau­lu
laulamatta. Siitä on nyt kulu­nut
kymmenen vuotta ja eq>a suin-ka_
an sellaisesta vastarinnasta tyo-läislasten
taholta enää päästäisi­kään
niin helpolla, vaan taitaisi
siitä olla kuolemanajo ja rajan yli
heittokin liian lieviä rnngaistuksLi.
Lon^ Lake, Ont.
Long Laken naisosaston koköu?
oli A. Ristimäen asunnolla nuuT'
rask. 24 p. Mutta ei sinne ollut
uskaltanut lähteä kuin kaikkein
sisukkaammat sillä silloin oli oir;
kea akkain ilma. Oli septään saa­puvilla
niin moiita, että saatiin ko­kous
pidettyä. ,
Päätettiin että ensi kokoukses­sa
keskustellaan miten jpulujui-lat
järjestetään. Ensi kokous on
Otto Kinnusen farmilla.
Työmaista pitäisi kirjottaa. Kyl­lä
farminaisella työtä riittää. Har­voin
tarvitsee työn puutetta kär^
siä vaikka onkin työtön aika. Mut­ta
toisinaan on palkan kandsa niin
ja näin.
Onhan tämäp seudun parmarit
koettaneet työttömyyttä lieventää^
koska melkein . joka .taIossa.:^.<öh
useampia miehiä maata, raivaamasr
sa ja viime, viikkojen , aikana on
farmarien rjsuläjät palaneet -niin-kuin'ikuiset
uhritulet'pitkin Long
Laken rantoja, -r- E . - M . ^
viranomaisten taholta jäi tämä mur­hatyö
nimkuin kaikki muutlOn la­pualaisten
suorittamat tihutyöt "hä­märän"
peittoon. Mutta fascistiset
johtomiehet huomasivat, että Fors­sassa
ehkä tosissaan aiotaan mur­haajat
asettaa edesvastuuseen, niin
siilohi järjestettihi
890. f aseisti» sotajalalle
' Kun fascistijohtajat saivat kuulla,
että Forssan fcauppalanvaltuutetun
Yriö Holmin murhasta on pidätetty
tunnettu loimaalainen fascisti Paar
VO Markkula, jonka murhatun Hol­min,
sisir tunsi yhdeksi niistä, jot-ka.
kesäk. 4 päivää vasten yöllä
murtautuivat Holmin asuntoon ja
veivät Holmin metsään, jossa häh
joutui m i t ä raaimman kidutuksen
alaiseksi ja vihdoin kiduttajansa
ampuivat uhrinsa kuoliaaksi, niin
Idirahtivat f aseistit i^okoaman lah»
taärnrmeijansa liikkeelle ja 28 pi­täjästä
^ p u i lähes 200 auto^ jois­sa
yhteensä oli iBOO fascistia. Tämä
fasd&tijoukko, joista suurin osa, oli
kotoisin Loimaalta, lähetti edusta»
tämään' poliiäviranomalsUle ihhäi-tuksen.
että 800 litodnen aseistettu
fttsftfstijpukfcni on saapunut Forssaan
vaatimaan murhnsta vangittua Pä&-
keUcgn kaukanft tolseUa^
Kysynune: Eikö, widffin^^J^^
miesten todistus «le wto.ayw k»hn
kapinan aikana pimalsten EÄlveluk-sessa
olleen pplU^Ithies fflllin e
päiiyt tai kommupoBtik^^^^^
jäävin n?äsen tflidtet»^ M!0^
täällä mmoijsatalukidnjari jojuiii^ seur
tttmme mnnista ym^fiäiölfn^
Jäämme tänrM? odottamaan
piteitäni»''. .
Sianjpönn. haMfiii^*tliin ini
Polii^vvranom§ist^ puolesta seli­tettiin^
että rea^^lteh sajjpiBTgt^tes-iä,
ön. il^ipitetto j^ etr
tä ma^nrai ilOit^mi o^^^
maUcaUa E^pagän, j o t ^ hdidän on
paras ö d o t ä a ^aaaherr^ saapuactisr
ta,'" '^X,•' ~i
MaiU^^tri^ qdqj^dlessa, letkJkma-n%
n jodtitaj^t ä^ttcdi^t P ^ ^
teytoen P^?Ba^ J^sc^Uh^^
Ifigmjnistdl^ S^^^^nf^ 'i^^äs^^
viptteludfo öUe^ ' jäsenet
la ^^litti^t^,^^^^ ei VOI.
i i ^OSäsei-tH sUlä ppUi-situtkinn^^
pöytäkirjat eivä$ ole
vielä sas^puneet, mutta maaherra
Mattson tmtaa vakuuden, että Mark?
kulfi thUaan lähipäivinä Vapautta­maan.
§aatuaan vakuuden Markkulan
vapauttatnisesta lähtivät f aseistit
s u u r ^ huiinaUa ItotipaikoUIeen.
"Kaalitttfaiij»*' jätkettitn
, noon saattamiseksi kuin lisätä
rutkasti tulleja erinäisille
peille, teolUsuustuotteille yjn-tehdä
siten työväenluokan
eläjäm elämisen mahdqUil
entistään tukalammiksi ja
tomammiksi. Viime kuun altaj
la eduskunnaUe jätetyssä lai^
lien kantamisesta v. 15B1 "
i^htaisesfci selvitetään, mita
välillisten verojen lisäys tullai
teuttamaan. Fascistmen hap
katsonut tarpeeUiseksi eättäi
massa oleviin tulleihin sesm
muutokset:
Eintarpeiden ttHit
."Kuulusteluja^" ift '^tutl^inuksia" jatkettiin,, iekäi^)!^^ I^i-qiaalla.
"KuuJustel fasci^titgrro-
^i^a huolimattjA tod.istajät ede^eeh
väittivät tuntevansa Markkulaa
s^ni^ksl naieh^si joka -mur- —•— — « - ä k t ä
hasl Forssan kauppal?uivaituutetun 9»^"f^^ '^l^'
vij^e k^^kuun 4 P. ^rÄ. em- Pllut vain "'O JJ^^^
mfm^ mtt&on ei vojuuitkaan^sottu voitavan ru^^^^^
seuraavana p ä i v ^ vapautta Mark­kulaa,
khteh oli iHvänhiit, johtui äi-t3,.
ett|l Mjirld^^ rter
tijn tols^l%?Jl»Kta|HJ iinurhayöi^
Böjrhatun sfear A U ^ Hohn, vältti
ehdottpnias.ti tuntevansa Mrkkuin
yhdeksi veljensä naurlvaajist^ mut­ta
kaikesta huoliuiatta
Markkola va^paateftiin
JSun tufckiutoPöytäkhrjat oli! jsaasu
Istoon :. v^autettiin ' Mäickkula
^Tytt^mänä^ jfon fa»^
cisteja -^tuaa^v4| e^ Marjdnilan
vapsutttomis^ ppliiä^semal-
'Je ja tpi' h ^ t kiädrtettana Forssan
^ittsdmoneeBi?, jossei h ä i l l e <^ jär-
^tetfaf vastaanottojuhla.
Mitä ensinnäkin
sini tulee, niui on huonri
että tuontirukiin keskiöt^
1922—28 ollut 1:90 ja
1:72, mutta nykyisin
maalihinnan silti koho
vuodeksi koroiltaa 50 I
mk. 25 pennim kilolta. I
khi ehdolla, että tämä mM
t a ^ vain siUoin. kun niJp J
hinta kohnen kuukau^<
pn ollut keskimäärin eiiin9||
kilolta. Hinnan noust«5»
iia suhteellisesti alennet^
s^täänkhi aina 50 penni^
Tällaista D.S. Uukuva»
dotetaan myllyteoUisuodea
miseksi sovellettavaksi_
jauhojen tullia määr»
ta taasen suhteelIisuHS_
ien ja ruisjauhojen
^ y i s i ehdotetaan leätcCT
näJ^Uhojen tulli, JoJsa*» 51
50. p. kilolta. koroitett«i«J
ra, Metson tnle^.h@^
)iäii^maan\ . tegShjnlre|a jä antäl
jansa Forssan poliisikamarihj, e^Jr f ymmärtää, e*tl^ g? lWg^J^ ^ t a a
'lcans8idia±een''--tilme5sS, ' rasratet-kclle
lähteneet fasdtetit.
_ • • . , . ^ 10 pennim kitolta_ Faseistisen hirmiiko- jvehnän ja ^ ^ ^ ^ J ^
B<|]nr^llt|jgKI.T./| B(/|BE^AAB| m
mUO^AA BjA^KAA f AS-vall^
jguxds^älll^ f^uand^ ei n^!^
Viy. olevaa. miniU']eäm<»'~tola^
vttodm taloL .ja menoarvion iasapair
yak^ 60 pennistä 2
Siilihän tulli eh
tettaväk^: suolatun ^
3Q ieam kilplta
j^t*?. ja saaiom ehdirfP»^
perunain tullit
l^K^ tuoduiöe
jfcanpiiagopiniukgessa
jffpaaiifsegsi vnojcsi ^
ji "k^ji^aaaa 20 pa
Kalfidli^sta syistä
pSAhlamattnman ja