Vapaus, August 24, 1927

              TAPAUS
Ctnttdmi «Donaiaisen trdräestdn ainoa fiSnenkanaattala.
Hmestyr Sodboryssa. Ont^ maasantaina. Jceridviikkona
Ja perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S, G . N E I L . T. N . C A R L S O N . R. P E H K O N E N .
Begistcred at the Post Office Department, Ottava,
ma second class matter. / '
V A P A U S CLiberty) /
The only o r ^ n of F i n n i s h Worker8 i n Canada. P n b -
l i i b e d in Sudbury, Ont.. every Monday, Wednesday
and Friday. •
General advertising rates 75e per c o l . meh. Mi>
oifflum charge f o r single insertion 75c- The Vapaus
b ^ t h e best advertising medium among-the -Finnish
People i n Canada.
Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla
, aum^tonssa lanancaina. keskiviikon lebteeq tiistaina ja
perjantain lehteen torstama kello 12 päivällä.
vaatubaan
Jiittojai kansaiOTälistä yhienalsjyttä. Vaatia taydel-kauppa
» ja diplomaattisten suhteitten pikaista
palauttamista Canadan ja Neu\'ostoluton välille. Lä­hettää
canadalais^n ammattiliitto%'aItuuskunnan Neu­vostoliittoon
tatkimaan olosuhteita siellä. Julkaista
Canadan työläisille vetoomuksen, kehottaen heitä val­mistautumaan
sodanvaaran'vastustamiseen. Puolustaa
Kiinan vallankumousta imperialistien taholta uhkaaval­ta
sekaantumiselta./ Ja julistaa kannattavansa ammat-tiliittoliikkeen
kansallista yhtenäistyttämistä Canadassa
ja anta\'ans3 täyden tukensa Canadan työväenpuolu­eelle.
N.
Timmm
Timmmsm kilpaflut
Vapanden k o n t t o r i : Liberty B u i l d i n g , 35 L o m e Street.
Puhelin 1038.
Postiosote: Box C9, Sudbury, Ontario, Canada.
Vapanden toimitus: Liberty B u i l d i n g , 33 L o m e Stroet.
Puhelin 536W. • •
J o s ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kujeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per«
. coonaliikella nimellä.
J . V . K A N N A S T O , liikkeenhoitaja.
Canadan ammattijärjestö ja
V sodanvaara
Canadan ammattijärjestön Edmontonissa kokoontu­neen
vuotuisen edustajakokouksen edessä on paljo tär­keitä
kysymyksiä. Kaikkein huomattavampia näistä
käsitteli lov. Tim Buck kirjotuksessaan **Canadan am­mattijärjestön
edustajakokous", joka julkaistiin Va­pauden
viime numerossa. Kommunistipuolueen pää-äanenkannattaja
sanoo epäilevänsä tokko nämä kysy'
mykset, nlm. kysymys ammattiliittojen kansallisesta yh'
tenäisyydestä, kysymys järjestymättömien järjestämi­sestä
ja kysymys sen seikan hyväksikäyttämisestä, että
työnantajat saavat nykyään yhä suurempia voittoja, jo­ka
edellyttäisi ryntäystä taistelujen sarjan alottamiseksi
palkkojen korottamiseksi ja olosuhteitten parantami­seksi,
tulevat saamaan paljoa huomiota ammattijärjes-loltä
Tom Mooren, Paddy Drapcrin ja heidän viralli­sen
kannattajajoukkonsa johdon alaisena. Mutta edus­tajakokouksessa
on ainakin rivimiesten vähemmistö,
joka tulee arvostamaan ei vain näitten kysymysten,
vaan myös erään erikoisen kysymyksen tärkeyttä, ky­symyksen,
jonka pitäisi olla edustajakokouksen työ­ohjelmassa,
mutta jota ei kuitenkaan vielä löydy siitä.
Tämu on kysymys sodanvaarasta, joka uhkaa kansain­välistä
työväenluokkaa.
Kuten jiyvin tiedetään, kuuluu Canadan ammatti­järjestö
Amsterdamin kansainväliseen. Tuo kansain­välinen
on menneisyydessä puhunut suuresti yleislakon
julistamisesta uuden sodan syttyessä. - Mutta inihin
toimenpiteihip on Amsterdamin kansainvälisen tai sii­lien
liittyneitten järjestyen taUpHa' ryhdytty valmen­tautumiseksi
yleislakkoa varten? Tuleeko yleislakko
syntymään niinkuin vanhauskoisten faamatussa väite­tään
mannaa pudonneen taivaasta?
; Amsterdamin kansainvälisen toiminta eli toimetto-.
muus^ niiden sotien suhteen, jotka ovat riehuneet jäl­keen
maailmansodan, ei ole saanut meitä luottamaan
sen päätöslauselmiin. Amsterdamin kansainvälinen, on
väpdcn 1914 päivien toisen kansainvälisen todellinen
^seuraaja; Se ei edes halua kuullakaan mitään sodan
sattuessa tarvittavan kansainvälisen solidaacisuuden
edellytyksestä —-ammattiliittoliikkeen kansiunvälisestä
yhtenäisyydestä. Neuvostoliitpn ja Suurbritanhian am-
^mattiliitot ovat jo vuosia taistelleet yjhtenäisyyden puo­lesta.
Amsterdamin oikean siiyen toimesta jon jatku­vasti
jarrutettu yhtenäistyttämistä.
Geneven laivastorajotusneuvottelut osoitiy^t, että
suurten imperialististen valtoin välinen kilpajuoksu
cnsimäisestä tilasta ;:9dta- ja laivastovarusteluissa ei
päättynyt Saksan suurvalta-aseman hävittämiseen. Maa­ilma
on aseistettu' sotaleiri. Sodan syyt lisääntyvät
lakkaamatta. Pasifistisille toivomuksille ei ole min­käänlaista
sijaa. Suurvallat aseistautuvat toisiaan vas­taan.
Multa ne kaikki aseistautuvat pitääkaqen siirto­maansa
hallintansa alaisina. Mitä on Amsterdamin
kansainvälinen tehnyt Kiinari vallankumouksen hyväk­si,
paitsi sitäT että ei ole antanut sille mitään huomio-,
ta? Mitä esteitä järjesti se sotilaitten ja sotalaivojen
Kiinaan lähettämiselle? Ei mitään? Tämä on vakava
ennakkovarotus siitä, (mitä mahdollisesti ta|iahtuu uu­den
maailmansodan syttyessä.
Uuden sodan vaaran kaikkein tärkein puoli sisältyy
niihin varusteluihin^ joita imperialistiset vallat Suur-britannian
johdolla suorittavat hyökkäyksen tekemi­seksi
Neuvostoliittoa vastaan. Suurbritannian ulko­asiain
virasto järjestää ilmalaivastomanööverit Itäme­relle.
Samainen ulkoasiain virasto ei haluakaan eri­koisemmin
salata sitä, että sotilaitten keskittämisellä
itään valmistellaan hyökkäystä Neuvostoliilloa vastaan.
Se ei ole enää Saksa, vaan Neuvostoliitto, joka tulee
ottaa huomioon manöövereissä.
Lehti pyj-tää ammattijärjestöä ryhtymään aikoinaan
toimenpiteisiin vastustaakseen Canadan osallistumista
tähän Suurbritannian taholta Neuvostoliittoa ulikaa-voan
vaaraan. Paikkansa pitää vielä sanonta: kun
Suurbritannia on sodassa^ on Canada myös sodassa.
Miksi ei Moore ole ottanut huomioon sitä sodanvaaraa,
mikä sisältji cnglantilais-venäläisten suhteitten katkea­miseen
ja sitä seuranneeseen Canadan ja Neuvostoliiton
välien rikkomiseen Kingin toimesta? Mitä askeleita
tulee ammattijärjestö ottamaan pannakseen täytäntöön
Amsterdamin päätöksen yleislakosta sodan syttyessä?
Mitä askeleita tulee ammattijärjestö: ottamaan asettaak­seen
Canadan ammattiliittoljikkeen liikekannalle Neu­vostoliittoa
vastaan tehtävää hyökkä)-stä vastaan?
Lopuksi lansuu kommunistipuolueen pää-äänenkan-nattaja.
että tässä on eräitä toimenpiteitä, joihin am­mattijärjestö
voisi ryhtyä ja luettelee ne seuraavasti:
Liittyä brittiläisiin ja neuvöslovaltalaisiin ammattiliit-
Dsershinskin muisto
tesn tobessa-piaikassa^^l^ BämPa -
asemasta tehty rai>ortti hyväksyt­t
i i n . VaHtöia uusi johtokunta, j o ­hon
tuli entisiä jäseniä tov. L y y d i
Anderson, E v a K i n g e l i n , H a n n a N i i ­ranen,
Senja Jarvis j a H i l j a - H i i l,
Ensi tannuntaina, t.k. 28 pv. ovat
ne kaavan odotetut v.- j a u.-seura
I l on syyskilpailut. Niistä kaikesta
päättäen nuodostuu varsin mielen­kiintoiset,
dllä esim. Kirkland, L a ­k
e l t a pitäisi niihin saapua autolasti
osanottajia. Levackista tulee Neva
j a Sadburyn Kisasta Jansson, V a l l i,
Ristonen, Vaara, Lähde, Pernu ja
Kantokoski.
E r i k o i s e n jännittäväksi muodos­t
u u , nähtävästi 1,600 m viestin­juoksu,
johonka Sudburyn, Kisan
lisäksi K i r k l a n d Laken Jymy myös­k
i n lähettänee joukkueen, puhumat­takaan
V i e s t i n ja Pyrinnön pojista
j o t k a tietenkin haluavat olla leikissä
mukana.
I l on jäsenet puolestaan yrittä.yät
"panna hakaukseen" vähän joka l a ­j
i s s a , päättäen siitä, että juttuavat
j o i s t a k i n uusista ennätyksistä, joita
oinaisiin vpaikkoiMn^ • Sama ipäätös-ponsi
hyväksyttiin myöskin sunnun-tai-
fltana pidetyssä joukkokokoukses­sa
Standard-teatteria, selcä pai­nostettiin
että paikalliselle Yhdys­valtain
konsuliUe'''tulee asia esittää.
Tämä yhteinen komitea sitten v a - ! sekä uusia Mandi H i l l j a E l i n a K o s -
l i t s i t o v . Custancen j a Smithin j a I kela. Toveritar Kingelin on edel-heidän
lisäksi ulkopuolelta tov. M a c - j l e e n jäsenkirjurina, j a nutisten k i r -
Donaldin, Speetorin j a Buckin lä-; jotta j a n a j a kirjeenvaihtajana H i l ja
hetystönä viemään protestiponnen 1 H i l L Kansainväliseen urheilujuh-konsuiivirastoon.
Samalla päätet-! laan ravintolakomiteaan valittiin
t i i n , että lähetystön mukana kan-j edustajaksi tov. Peltonen j a Hill,
netaan lippuja, joissa ilmenee tun- inottiin tiketteiä mv}ftÄväk-s
^ i pohiatotldnnossa t aW
"uusta j o h t u i ' syyt'
Suomidaisen nimeksi
E»a Puahinen j a ^ X . - " ^
t e t t u Water st.
P * i J * i - Port Arthurista o
»"Monetii.
h i t t y n y t maailman suurin ^ ^ i f f
— . Suuret i^^^
Heinäkuun 20 p:nä'tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun
Neuvostoliiton ja koko maailman proletariaatti menetti
yhden parhaimmista pojistaan, Feliks Dsershinskin.
Jo nuoruus\-uosinaan liittyi hän Puolan sos.-dem.
puolueeseen, kannattaen innokkaasti bolshevikeihin yh­tymistä.
Hän suoritti huomattavaa maanalaista työtä,
ja jo v. 1906 pani tov. Lenin merkille hänessä horju­mattoman,
sitkeän ja kyvykkään vallankumousmiehen,
Dsershinskin elämä kului lakkaamattomassa taiste- a^ovaT nä"sir Mrpallui^^
lussa tsaarivaltaa ja porvaristoa vastaan, jotka maksoi­vat
hänelle lukuisilla vangitsemisilla ja karkotuksilla.
Lokakuun vallankumoukseen otti hän osaa eturivissä,
ollen sotilasvallankumouksellisen komitean jäsen Pie­tarissa.
Vallankumouksen ensi päivistä lähtien kävi ,Dser-shuiski
sitkeätä taistelua vastavallankumousta vastaan.
Hän perusti erikoiskomitean, josta tuli porvariston kau­hu.
Sittemmin johti hän kuolemaansa saakka GPU :ta.
Kun sitte kulkulaitos huononi, asetettiin Dsershinski
tieasiain kansankomisaariksi. Lujalla kädellä hän uu­disti
rautatielaitoKsen. Teollisuuden laajentaminen ja
sosialistinen rakennustyö tarjosi Dsershinskin kyvylle
ja tarmolle laajan työkentän. Korkeimman kan:^-
talousneuvoston puheenjohtajana 'mursi hän *'spetsien"
saboteesiyritykset, huolehtien kuitenkin samalla siedet­tävien
työehtojen takaamisesta i-ehellisille aineksille
'Vapauttakaa Sacco ja
samoin jaettiin tikettejä myytäväk­nuslauseet
si, Monia mxiita asioita käsiteltiin.
V a n z e t t i " , "Sacco j a Vanzetti ei sekä päätettiin seuraava kokous p i -
saa k u o l l a " , "Ehkäiskää tämä lail-^tää ensimäinen tiistai syyskuussa-linen
murhaaminen' 'Työläiset,
puolustakaa luokkaveljiänne" ja
"spetsien" keskuudessa. ^
Dsershinski tabteli lakkaamatta porvaristoa vastaan,
joka häntä vihasi silmittömästi. Mutta samalla otti
hän tarmokkaasti osaa myös^ taisteluim''puolueen sisäi­sesti
lujittamiseksi, taisteluun leniniläisen linjan puo­lesta
harhasuuntia vastaan.
Tov. Stalin lausui Dsershinskistä:
''Tuntematta lepoa, pelkäämättä mitään arkipäiväistä
työtä, antaeur kaikki vpiinansa, koko tarmonsa asialle,
jonka puolue oli hänelle uskonut — paloi hän loppuun
myrskyisessä työssä proletariaatin hyväksi."
Ja tov. Rykov lausui:
"Me olemme Feliksissä menettäneet Lokakuun val­lankumouksen
sankarin, me olemme menettäneet puh­taan
sydämen, tavattoman voimakkaan miehen, joka
mitä suurimmalla innostuksella antoi koko elämänsä
vallankumoukselle." .
— jos eivät vieraspaikkakuntalaiset
osottaudu heitä paremmiksi.
K i l p a i l u t alkavat suom.-ukraina-laieella
juhlakentällä täsmälleen
kello 12.30 i . p . j a pyydetään kaik­k
i a osanottajia saapumaan haalille
kello 11.30 a.p.
Lauantai-illaksi on v.- j a u.-seura
Ilo järjestänyt lanssit Timminsin
suom. haalille torvisoittokunnan sä­estyksellä.
Kilpailujen päättäjäi­set
ovat sunnuntai-lltana samassa
paikassa, alkaen kello 8 i.p. — Oh­jelmassa
on näytöskappale, voivnis-telua,
y. m.
Näiden kilpailujen yhteyteen on
järjestetty neuvottelukokous jouk­kuekilpailujen
aikaansaamiseksi poh­joisten
seurojen kesken, j a pyyde­tään
v a l i t t u j a edustajia saapumaan
h a a l i l l e sunnunt. kello 9.30 a.p..
Jos ilma on suotuisa, suuntaaVat
k a i k k i Timminsin j a lähiympäristön
suomal. työläiset kulkunsa edellä-mainittuna
aikana Mattagamin ran­nalle,
sillä silloin on v . - jä u.-seura
Ilon tähänasti huomattavimmat k i l ­pailut.
— J . . S.
Myöhäistä liiircin haukotella
kun piiolet on mirrin vatsassa", sanoo suomalainen
sananlasku. Sen voi hyvällä syyllä toistaa niistä tou­huista,
joihin Englannin pääministeri Baldwin oh ryh­tynyt
"emämaalle lojaalisuuden" nimessä vedotessaan
Canadan liikemiehiin, jotta ne luopuisivat Wall-kadus-ia
ja etsisivät itselleen lainoja Englannin kapitalisteil­ta,
jotta niillä'-^8äiryisi kontrolli Canadan teoUisuu-^
den yli.
Puuha, on epätoivoista. Sitä tuskin voivat enää aut­taa
Baldwinin, enempää kuin Walesin prinssinkään
vierailut, sillä tosiasiat puhuvat selvää kieltä: Britti­läisillä
kapitalisteilla on vain 10 pros. Canadan ras­kaan
teollisuuden sijotuksista. Sitä vastaavat Yhdys-vältaht
kapitalistien 'il pros. ja canadalaisilla itsellään
on 58 pros. Enemmän kuin kaksi kolmatta osaa
Canadan lyhytaikaisista lainoista hankitaan jo nyt
Wall-kadttlta/ New Yorkista ja miltei kaikki pitkäaikai­set
lainat. Canada on tuhansilla taloudellisilla si­teillä
jo nyt sidottu Yhdysx^altain rahamahdin kärry­jen
eteen — ja sillä on jo oma miehensä, vanha John
D. Rockefellerin palkkalainen, Mckenzie King, Cana­dan
hallituksen peräsimessä Ottawassa. Ja kaiken li­säksi
ajaa American Federation"of Labor Canadan jär­jestyneen
työväenluokan osan keskuudessa hellittämättä
Yhdysvaltain imperialismin politiikkaa.
uutisia
" A l a s kapitalistinen luokkaoikeus".
Näiden lippujen kantajat toverit
B y a n , H i l l , Buhay, Esselwein ja
Maquire seurasivat t-k. 10 p. lähe-iystön
j a muiden komitean jäsenten
mukana, kävelen edestakaisin kon­suliviraston
edustalla. Ensin ollen
kaksi rinnakkain, mutta poliisin k e ­hotuksesta
asettuen kävelemään pe­räkkäin.
Joukko yleböä kokoontui
jrmpärille lähiseudun kulmauksiin j a
kaduille, mutta missään ei ilmennyt
mitään häiriötä ^jifteföBfe^elle. Toinen
poliisi mainitsi, -että eikö olisi pa­rempi
kävellä Jceskellä katua, mutta
k u n selostettiin, että me olimme po­liisin
kehotuksesta järjestetty käve­lemään
riviin, niin katsoi hän k a i k ­ki
olevan niin kun o l l a k in pitää.
MUutama miuutti myöhemmin tuli
kolme p o l i i s i ^ j a yksi siviilipukui­nen,
määräten kävelemään poliisi­asemalle.
Tätäkin ohjausta nouda­t
e t t i i n . Mukana vietiin myöskin
Workerin liikkeenhoitaja Bnller ja
" Y o u n g Comrade"-lehden toimitta­j
a Himmelfarb. Viimemainitut k u i ­tenkin
nuhdesaarnalla vapautettiin,
mutta lippujen kantajat laskettiin
vapaaksi vasta sen jälkeen kun o l i ­vat
saaneet takaukset.
Seuraavana aamuna oli asia esil­lä
poliisioikeudessa. ' Syyttäjät oli­vat
hämmästyneitä, kun .meidän t a ­holtamme
ei pyydetty lykkäystä.
Toivomme ulkona kesälomalla ole­vienkin
toverittarien olevan silloin
mukana.
Suom. järj. osaston nSjtelmatoi-mintalda
alkaa uudella kurssilla.
A l k a j a i s e k s i esitetään hauska h u v i ­näytelmä
"Pappilan r a k a s t e l i j a f.
Elokuun i l m o i l l a k i n v o i siitä nauttia
j a nauraa terveydekseen.
SyysnaytSntokaudea avajaisnäy-telmänä
esittää Suom. Seuran näyt­tämö
"PappUan Rakastelijat", 3 » s a
näytöksessä. Kappale on äärettö­män
hauska. Haali on maalattu ja
Ikitettu kauniiksi, jotenf- torontolai-silla
on siellä hauska kokoontaa. Y k ­si
tunti on tanssia kappaleen päälle.
Täyttäkää k a t s o m o viimeistä t i l aa
myöten.
Kansalliseen näyttelyyn tulevat,
muistakaa haalin osote: 957 Broad-view
Ave. — H j . H — r i .
Kenttajublat. Kommunistipuolu­een
kaupungin keskuskomitea* on
/j järjestänyt suuret syysjuhlat Työn­päiväksi
Intercity Puistoon. Oh­jelmakomiteat
on valittu j a ovat
Nimellisesti syjrttivät he n y t " s o p i -
Todellisuudessa on Canadaa jo katsottava Yhdysval­tain
imperialismin siirtomaaksi niin kipeätä kuin se
roähtaneekin Englannin ylpeille imperialisteille tehdä
ja niin kiihkeästi kuin tämä tosiseikka vaikuttaakin
imperialistiseen äseistautumiskiihkoiluun, joka henkii
uutta maailmansotaa.
Suotta eivät Setä Soqpuli ja John Bull Genevessä
keskenään riidelleet siitä; mitenkä suuria tykkejä ne
sötalaivojensa laveteille tulevat nostamaan ja kuinka
paljon risteilijöitä ja muita sotavarustuksia tulevat ra­kentamaan.
Taistelu maailmanvallasta tulee ennemmin
taikka myöhemmin pakottamaan ne iskemään toistensa
kurkkuihin kiinni. Siksi on kummallakin suuri teke­minen
siitä, kuinka järeitä aseita kumpikin itselleen
hahkkii. Ja ellei työväenluokka kummassakin maassa
järjesty päättäväisesti tätä teurastusta vastustamaan,
se ön ellei työväenluokka kummassakin maassa jär­jesty
ottamaan valtaa käsiinsä, niin imperialistiset ka­pitalistit
eivät hetkeäkään emmi pakottaa sekä Eng­lannin
että Yhdysvaltain työväenluokkaa toisiaan teu-rastamaah.
|
Sitä ennen on kummankin kuitenkin varottava ettei
maailmanvallankumous heitä kumpaaldn pyyhkäise
historian arkistoon ja siksi kumpikin .tikaria toistaan
vastaan kaapunsa alla piilotellen järjestelee ja tukee,
Neuvostoliittoa ja Kiinan vallankumousta vastaan so­dan
järjestämistä. — Työm.
Poikkakannan tapahtumista. M e i l ­le
työläisille on mielenkiintoista
päästä varmuuteen siitä, miten ca-nadalainen
. "kansanvalta" toimii
työläisiä, kohtaan. Tästä syyStä kan­nattaa
/kiinnittää huomiota vielä
menneille taisteluillemme. Viittaan
tällä toimintaan työläistoveriemme
Säccon j a Vanzettin vapauttamisek­si.
; T o i m i n t a protestiliikkeen järjes­tämiseksi
alötettiin kommunistipuo­lueen
paikallisen keskuskomitean
poliittisen komitean taholta, joka
valtuutettiin järjestämään puolueen
nimessä joukkokokous elok. 6 p.
Queens-puistoon. ; Komitea kuiten­k
i n sai Canadan työläisten puolus­tusliiton
yhteistoiminnan edustajain
valinnan kautta, samoin valitsi a m -
raattineuvosto edustajan. Protesti-kokouksen
järjestämiseen siis otti­vat
.osaa seuraavat edustajat: Cus-tance,
H i l l , K i i i g e l i n , Smith j a Ste-fanitsky
puolueen poliittisesta k o ­miteasta;
Buhay^ j a Annie BuUer
työläisten puolustusliitosta; R. Shoe-smith
paikallisesta ammattineuvos-tosta;
sekä O. R y a n kommunistises­ta
nuorisoliitosta. Protestikokous
pidettiin määrätyllä ajalla. Kokous
hyväksyi yksimielisesti esitetyn pää­töslauselman
j a velvotti komitean
huolehtimaan lähettämisestä asian-mattomasta
esiintymisestä", mutta
poliisit eivät todistuksessaan osotta-neet
mitään tämän väitteen tueksi.
Kaikesta huolimatta tuomari irvis-tellen
julisti sakkoa $50.00 jokais­t
a kohden j a kulut, t a i ^0 päivää
vankilaa. Ejinenkuin ehdittiin m i ­tään
toimia, k i i r u h d e t t i i n vangit po­liisivankilan
kautta ennen oikeus­istunnon
päättymistä Donin vanki­laan,
jossa käytiin tarkastukset, kylr
vetettiin j a annettiin vangin puku
ennen kun saatiin tieto, että asia
on vedottu ylempään oikeuteen.
. Tässä yhteydessä oli ilmeistä, et­tä
tuomari ennakkomielipiteen poh-
' j a l l a antoi korkeimman sakon, ^oka
olisi voitu ahtaa, jos syyllisyys "olisf
todistettu. Tavallisesti tällaisissa t a ­pauksissa
pääsee Viiden tai kymme­nen
dollarin sakolla. Oli siis luok-katuomio,
kuten Saccon j a Vanzet­t
i n tuomiokin. "
Tuomio on synnyttänyjt suuttu­musta
... paikallisissa työväenjärjes­töissä.
Ammattineuvosto ja viime
lauantaina Queens-puistossa pidetty
toinen j oukkokokous lausuivat pro­testinsa
samanaikaisesti k u i n vaativat
SaccoUe j a V a n z e t t i l l e uutta kuulus­telua
ja pikaista vapauttamista.
Viime lauantaina pidetyssä mielen-niitä,
jotka eivät ole työläisiä, mut­t
a jotka keski- j a yläluokkalaisina
ovat astuneet syyttömille oikeutta
vaatimaan. >
Työläisnaisten liiton suomalaisen
osaston puolivupsikokoukse^sa luet­t
i i n toimintakertomus, -joka julkais-kiireisella
touhulla toimessaan. M i ­tä
ohjelmaa tulee e^maan, ei ole
vielä tiedotettu, mutta vakuuttavat
ottä nämät juhlat tullaan järjestä­mään
paremmin kuin mitä kesäjuh­lat^
o l i järjestetty, sillä niiden jär­jestämistä
ei voi kiittää. Alkakaa-pas
sitten jokainen j o valmistamaan
ottamaan osaa j u l i l i i n.
Lculnsenralie huomautus. Kaik­k
i a laulajia pyydetään ottamaan
huomioon, että lauluseuran tulee e-siintyä
työnjuhlissa Työn päivänä,
j a sentakia oi( harjoitukset torstaina
1 päivä syyskuussa. Muistakaapas
jokainen silloin saapua harjoituk­s
i i n j a samassa tilaisuudessa voidaan
päättää, joko lopetetaan kesäloma
j a aletaan säännöllisesti harjoituk­siin.^
Iltatmilen morsian. Osastomme
näji^lmäseura on - ottanut harjoi­teltavaksi
kappaleen, Iltatuulen Mor­sian,
joka samalla tulee olemaan
syysnäylänt(jkauden avajaisnäytän­tö.
Kappale on 5-näytöksinen y h ­teiskunnallinen
näytelmä, alusta
loppuun saakka puoleensa tempaava
KapiJale kylläkin kysyy paljon v oi
mia mutta näytelmäseura on päät
tänyt kuitenkin tämän suuritöisen
kappaleen asettaa syysnäytäntökau
'den avajaisnäytännöksi. Kappale
esitetään työnpäivänä syyskuun
päivän iltana, > ^
Kolme miestä paloi pahasti. Grain
Growersirv viljasäiliön rakennuksel
tipaikka.
viljasäiliöt
rin ensimäiseUe. tilallT^^iLft"*^'
vajan ulosvientipaikkanaTl^
vuoden rakennuksien määrä w
teasen tilaa Arthurin .iliSjHö^
9 mJjoonan 600 tuhanne^Ä'
xnaaran. joiden rakennuskusU^S'
set ovat 3.125.000 d o l l ^ ^ -
hia on nykyään työssä 1700 'Z-v?"
vaiheilla. Port V^m.r^ ^
on myoskm joku määrä l^sät^ „f
jasäiliöiden lukua ja kokoa,
kaksoiEkaupunkien viljan lä}^^
paikka on huomatuin maaila»s=r^
Vaikka viljasäiliöiden luku ktf
kasvaa ja kaupunkimme käy
inaksi viljan ulosvienti
-niin kuitenkaan ei tämä todisTS :
taan Arthurille silloinkuin työläis,
ten paoh on kysymyksessä. Vrt
rakennusaikana on joku määrä tysl
tä, mutta kun nämä säiliöt v-alnusta-vat
ja alkavat säännöUisen viljan
välityksen, niin näihin voidaan g.
joittaa ainoastaan pienempi mSiä
miehiä työhön. Konetekniikki, iok»
on tälläkin alalla kehittynyt, on T
sännyt miehet pois lapioineen ja
ottanut- nämä paikat, joten nykyääa
voidaan_ hyvin pienellä miesmääräl-,
lä tehdä ne työt, mitä ennea oli
monta sataa miestä tekemässä.
- J.
osotuksessa puhui myöskin pappi . i • , , ^ .
Salem Bland, selittäen edustavansa 1^.^?^°;.^°'"*.".-""? l''''^^}'^
olivtankin -rmnh/ltrVcoccS ITnllrl-:
öljytankin ' räjähdyksessä. Kaikki
loukkaantuneet toimitettiin sairaa­laan
saamaan lääkärin apu^. Yksi
loukkaantuneista, joka on suoma
laineii, on saanut, kaikkein pahim­mat
palohaavat, j a tilanne ilmoite­taan
vaaralliseksi. Komppania on
kieltäytynyt ahtamasta mitään s e l -
Tällä kertaa meillä on monta jut­tua
kerrottavana; Hauskoja j a v a ­kavia.
Ensiksi mainitsemme siitä
viime viikolla tapahtuneesta autokil­pailusta,
jonka eräät suomalaiset
toimeenpanivat täältä Sudburysta
Soohon. Olivat miehet p;yhässä u r -
heiluinnostuksessa alkaneet keske­nään
väittämään • autojen nopeudes­ta.
Toisella näistä kilpakavereista
oli ollut (ja on vieläkin) vanha,
iänikuinen fordi-rämä, jota toinen
oli väittänyt n i i n mitättömäksi, et­tei
sillä -pääse kuudessa j a puolessa
tunnissa Soohon, jonne tiettävästi
on huonot tiet. Mitäpäs • muuta.
Väitteli: päättyi qiihen, että lyötiin
sata dollaria vetoa j a kiukkuisesti
koettamaan Heikin kuntoa. Tulos
o l i , että fordi-raiskan omistaja voit­t
i kilpailun. Hän a j o i matkaii Sud­burysta
Soohon kuudessa tunnissa
kolmessatoista minuutissa. Ja sai
sata dollarisensa. Matkalta olisi
hauskojakin seikkoja kerrottavana,
mutta jätämme ne tällä kertaa s i ­vuun
j a juttelemme tälle k i l p a i l un
Voittaneelle urhe;ilumiehelle oikeista
asioista.* Teemme hänelle ehdotuk­sen,
vedoten. samalla hänen tunnet­tuun
urheiluhariastnkseensa. E h ­dotuksemme
olisi se, että hän l a h ­jottaisi
osan näistä urheilulla' saa­mistaan
dollareista urheilutarkoi-tuksiin.
Niinkuu asianomainet^ i t ­sekin
on huomannnt Sudburyn suo­malaisten
urheilukentällä, Union-puistossa
käydessään, kaipaisi tämä
kenttä kunnostamista, mutta kun
seuralla tahtoo olla puute dollareis­t
a , niin ei työfiön voida käydä kä­siksi.
Ajattelimme siis^ ^ t ä eikö-'
hän tämä foordi-kilpailun voittaja
tekisi lahjoitusta "voittovaroistaan"
sanottuun tarkoitukseen. Vai mitä
sanoo asianomainen itse? —;
Toinenkin kilpailu kuulemma on
toimeenpantu kaikessa salaisuudessa,
josta suurella yleisöllä e i liene m i ­tään
tietoa." Meillä kyllä e i kuulem­ma
olisi lupaa siitä mitään puhua,
mutta kun n y t satuimme sellaiselle
suulaalle tuulelle, n i i n laulamme u -
los senkin, kielloista huolimattA
Pankoon asianomaiset allekirjotta-neen
nahkan sitten parkkiin, jos
tahtovat ja syyn kyUin su^^reksi
katsovat. Asia o n seuraavasti: tääl­lä
meidän maailmankaupungissamme
eleskeli eräs mies, aivan niinkuin
miehet tavallisesti eleskelevät. Polt­televat
tupakkaa, riijaavat paisia,
tanssivat charlestonia j a n i i n pois-
Tniehemme o l i luonteeltaan suuirmie-hen
alku — tai ainakin siksi k i i -
reerikaupalla pyrkivä.. Hän o l i k a i ­kessa
hiljaisuudessa lyönyt vetöjJe-rään
ystävänsä (meidän luullak­semme
tuo ystävä oli miehemme
salainen vihamies) kanssa siitä, että
hän patikoi apostolin kyydillä kah­dessa
päivässä Soohon j a i l m a n j a l ­kineita.
Matkaa kuuluu olevan y l i
kaksisataa mailia. Parin viikon a-j
a n mies t e r v a i l i Jalkojaan j a sitten
eilen aamulla läksi matkaan. L u u l ­laksemme,
sillä asiasta emme ole
Varma. Mutta jos sellainen reis­sumies
Soohon ilmaantua, n i i n sit­ten
voimme tämän j u t u n pitää t o ­tena.
Muuten kuisldvat, että hän on
lähtenyt j a l a n syten sitä varten mat­kalle,
että näkee, onko niissä soo-laisissa
miestä voittamaan Soön jä
Sudburyn välistä Vapaiiden levitys-kilpailua.
—
Muuten me äskettäin luimme e-r
ä ä ^ ' lehtipahasesta sangen äite-län
palan, oikein imelän-isäinmaalli-sen
ylistysveisun. Raivaajassa se
k i r j o i t u s ölL Eräs pari kuukautta
tällä mantereella ollut täti siinä i t ­kee,
kuinka kova j a armojton on k o h ­talo
hänen osallaan ollut, k u n on
täytynsrt jättää lempeä isänmaa ja
senvuoksi tiputella nyt täällä vie­r
a a n maan multaan isänmaallisia
kaihon kyyneleitä. Hohoi! Me
Eri paikkakumiilta^^f
S A L M O N ARM. B. C
Suom. järjestön oiaston asioita.
S. j : n osaston perustimme •viins k^
vät talvena. Jäsenten saaiiti siihen
o l i hyvin hidasta, mutta jäikees.
päin on siihen yhtynyt jäserää pik-k
u h i l j a a , joten joukkomme on njt
j o isompi, vaikkakin tilaa on vielä
uusille jäsenille, joten yhtykää
joukkoon.
Uusien jäsenien innostzualsdbi
j a samalla osaston rahavarojen kar­tuttamiseksi
päätti osastomme panna |
toimeen ensimäisen iltaman syysk.
3 pmä. ' Mitäkö siellä tulee olfr
maan? — Sen tulette näkeaiäin
saapumalla tähän iltamaan. H.vvää
j a paljon ainakin luvattiin kokock-sessa.
Näytöskappale koetetaaa
saada, pioneerit avustavat hivael-i
n a l l a . y. m. Se on mnntenkjn
^'Labor Dayn' aikana ja ilmatMn
jäähtyvät jo siksi j a "pikneMt',' on
j o pidetty tälle kesälle, joten saa­pukaa
juhlimaan. ''^CS
H a a l i n s. j : n osaston nimun le-kisteröimisasia
on vielä keskeneräi-sen^,
eikä siitä meinaa-syntyä mi­tään,
vaikka hommassa on oltu oi­k
e i n lakhniehen kanssa. Tie non-si
pystyyn • j a ollaan siinä, missä
lähdettäessäkin, vaan ehkä se siitä
j o t e n k i n selkenee, kun lujasti
koo".
Toiminta ryhmissä ei ole öLIut e- :|
rittäiri vilkasta kesän ajalla, vaan
toivottavasti nekin alkavat viiklcaaffi-min
toimia, kunhan jäsenet työmail- |
taan kotiutuvat, /
Työmaita. Niin — tietysti nuti­k
i n on, koska tulin niistä mainin­neeksi.
Onpa niinkin. Fannaiit
ahertavat" pellollaan, rautatiemieE
rautatiellä, metsätyöläinen metsässä,
myllytyöläinen sahamyllyssä i.u.e.
Tehdään sitä siis työtä täUäkin yin- |
päristölläj ettei sitä täälläkään a- |
van silmäniskuina ja auringonpai?-j
itkemme tädin kanssa yhdessä, fia-na,
lempeä ja oifceudenmakameii |
isänmaa on meiltä molemmilta jää- |
n y t sinne suuren meren taa. Oo,
täti, viimeiset kymmenen vaotta
v a r s i n k i n ovat Suomessa olleet
t a ihanuuden aikaa, yhdessä ^ ^ ^ i " •
sen luonnon kanssa on suomalaisten,
v a r s i n k i n mustimpien P ^ ^ ^
luonto ihanasti kukkinut. «Sen ton­kimisensa
sfe alkoi vuoden katdek-santoista
keväällä. Muistaako ta»
sitä? SiUoin oli ihanaa aikaa!
se ihanuus op jatkunut näihm ^
v i i n asti. ; Pahuus on kokonaan
v i n y t tästä tädin itkemästä ^^^-^
sesta isänmaasta. Se on valetti
ikkoihör
päin. Mutta tämä puheenalainenj lemme helläsydäminen ihminen jä
pronssiin kaikkiifi yleisiin pai
osoittamaan, kuinka häpeälhn"
murhamiesten kohtalo, knm i=tV.
taan tolpan nokkaan, pannaaa
teen knnres, jolla ei ^ ^ ^ _ ^ ! : . !^
päitä yhteiskunnan syopalais^
iyoläisOtä. Näitä pronssun
t u j a murhamiehiä ja
kutsutaan nykyisin sankanpaU^^
nimellä. Jumalattomat p o t e^
nimittävät niitä rummm ,
Ehkäpä täti siellä W o r c e J ^:
j u u r i näitä Suomen i h ^ l ^ ^ J ",
paineen" symbooleja
Lopetamme tämän J^tt^^^^.T.-ga ,
cesterilaisen isänmaallisen^ i ^ ^ ^ .
seuraavaan tuotteeseen: ^
nnhoittais sitä ^laata j o ^
a l l a on hengen « l o l h s e ^ ^^
saanut! Suomen valtava
ne on meidänkin vereemme
j a heidän julmia, l i i t t o l a i s i a an vas­taan.
Työläisten lakko- j a jonldcopro-
^^''^^tSKike Yhdysvalloissa j a muissa
Kesknsosnnskantaa oH edustamassa
27 edustajaa, • F r a n k l i n i n osuusmei­jeriä
17 j a N e w henMvakuutas-yhdistysta
5,
t i i n kokoukselle raportti l i i t o n kau­pallisesta
toiminnasta. Vuoden ku-^
laessa o l i l i i t o n toimesta välitetty
osnoskaupolDe tavaraa useiden t u -
. t l k y ^ r m )
t u l l u t tällä k e r r a l l a i s i l l e , joskin
yleisenä kasi^ksenä ^ i n t u i olevan
se että osäustotounta|on osa työ-vSenIiikk€;<
esta' j a «ttä n t a o n n^ssa
j a useita vaunuja suistui pois kis­k
o i l t a , mutta kun j a n a s s a o l i v a in
pakaasia, ei onneksi maita henki­löitä
kuonot. *
Täydellinen varasto
rakennustarpeita