Vapaus, August 31, 1927

              Sivii4 Keskiviikkona, elok. 31 p;iiä^Wed, Ang. 31 No. 101
VAPAUS Pantavaraparoonit liittyvät yhteen
QOmBe«rdt«yny «Soumdbatlaariyssesna ,^ O3Tnt2.e, smt5apa aaa^^n^^t^a^i na, keskfriikicoaa; PuutavarateolIUuuden historian suurin yhtiöitten
ia pezjautaina.
S C NEIL.
T o i m i t t a j a t :
T. N . CAELSON. E. PEHKONEN.
Eeeistered at the Post Offlee Oepartmeot, 0ttaw8,
sec4(>nd. elass matter.
VAPAUS (Liberty)
The only orssan of Finnish Worker8 in Canada. Pub-iiBbed
in Sudbnry» Ont-. every Honday, Wedne8d8y
and Friday.
yhdiiftyminen on tapahtumassa Tyynenmeren rannikol­la.
Se tulee käsittämään kaikki rannikolla oIe>-at puu­tavara-
ja sahamylly-yhtiöt, jotka ovat jostakin todel­lisesta
merkityksestä- Pienempien joukko tullaan myö­hemmin
ottamaan hengiltä.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset f 1.00 kerta. 92.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotukset 60e pahrtatunma.
Nimenmontosilxnotnk8«t>50e kerta, $1.00 3 kertaa.
SyDtymailmotnkset H-00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotakset $2,00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kiitosilmotukset $..00 kerta. ,
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c Juämaksn
kfltoelEUseelta tai rouistovärsyltä. ^
Halntaantiedot ja osoteiliootukset 50e kerta, $1.00
If^^iiy kertaa. -
Tilapätsilmottajien j a flmotusakenttnurien on, Vaa-
'jittaetsa, lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
Tilauksia*, joita ei seuraa raha, ei tulla täbettämään,
paitsi anamiesten, joilla on takaukset.
General advertising: rates 75e per col. incb. Mi»
ntmasi eharse for single insertiop 76e. The Vapaus
bi the best sdvertislnfir medium among the Finnish
Feople in Canada.
Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon l«bteeo tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
Tätä uutta yhtymää, jolle kootaan yli neljännes-biljoonan
dollarin suuruinen pääoma ja joka tulee
käsittämään ei vaiiT British Columbian rannikolla,
vaan myös Washingtonin ja Oregonin valtioissa^ Yh­dysvalloissa,
toimivat puutavara- ja sahamylly-yhtiöt,
tulee rahastamaan National City-yfatiÖ Wall-kadulla,
New Yorkissa. YhdistjTnisen yksityiskohdat ovat pa-ra5t'aikaa
pohdinnanalaisina. . Arviointilautakunta
työskentelee, koettaen löytää yhtymälle pohjaa, joka
tyydyttäisi sekä rannikon puutavarayhtiöitä että raha­miehiä,
jotka nielasevat edellämainitut. National City-yhtiö
sijoltaa seitsemänkymmentävjisimiljoonaa dolla­ria
ja kahdensadanviidenkymmenenmiljoonan dollarin
edestä osakkeita lasketaan markkinoille.
ToroitfoD ootism
Georce Short kooUat. C N. Ry.
junamies George Short kuoli tapa-turtcaisesti
Long Xae-nfmisen pal­lean
luona. Varmaa ei ole miten
kuolema on johtunut, sUlä hän löy-
PioaeerOcoBla on päätetty taas ^ j ^ ^ ^ kuolleena, junan yliajamana.
4 p. e2i ensi sunnnn- otnV^nma nn pt±5 ^än o l i i r a d o n -
2 iltapäivällä, Don-
Vapauden konttori: Liberty Building, 35 Lome Street.
Puhelin 1038.
j Postiosote: Box 69. Sudbury, Ontario, Canada.
Vapauden toimitus: Liberty Building, 33 Lome Street.
Puhelin 536W. • :'-
JOS ette milloin tahansa saa vastausta enshnätseen
brjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per<
•oonalliMslla nimellä.
J . V. KANNASTO, liikkeenl|oitaja.
Rautakorko tap­poi
heidät
Saceo Ja VameUl on murhattu.: Amerikan kapita-
Mstäuokka murhasi heidät tahallisesti ja kylmäverisesti.
Tuon jtUman kapitalismin asiamiehinä olivat ennakko-liudoiset,
erikoisesti tähän tehtävään valitut valamiehet
{"Kirotut, heidän pitäisi joutua hirteen kuitenkin",
MUtoi ykii heistä), kuulusteluiftomari Thayer (**Nuo
anarkistiset äpärät*', sanoi tämä tuomari syytetyistä)
Ja kuvernööri Fuller; joka vuonna 1919 kongressimie-henä
vaati **koko änarkistiem boishevikien^ i.w.w:läis'.
*en ja valUmkumouksellislen punaisen roskapoikueen"
telottamista. ' * ^ . '
- Sacco ja Vanzetti murhattiin ruuden ja Yhdysvaltain
% ylioikeuden toimesta. Olisipa jonkun suuren yhtiön
'oaustusoikeus ollut kyseessä, niin olisi jo edeltäpä
;/ollut- variiiaa, - että • veto(m sekmntumi'
•• scstä olisi tullut - hyväksyttyä, mutta tässä tapauksessa
ciifcysym työmiehen henki, ja va­paamieliset
tuomarit yhdessä vanhoillisten tuomarien,
: Brandeisin ja Holmesin kanssa, samaten kuin Taft ja
muut, pesivät kätensä kuin Pontius Pilatus.
^ V Saccorja^ametti murhattiin salaliiton avidla* Yh­dysvaltain
oikeusvirqsto järjesti tämän salaliittoutu-misen,
tekaistut syytökset ja väärät todistukset, keitä
• vastaan vuonna 1919, tunnettujen Palmerin punajah-ilen^
aikana. 'Tämän'viraston epävirallisina salapolii­seina
toimineet rikolliset ovat myöhemmin tunnustaneet
osallisuutensa tähän salaliittoon. Mutta heidän tun­nustuksensa
jätettiin huomioonottamatta. Oikeusviras-ion
arkisto on yhä kiinni. Fuller kieltäytyi avaamasta
sitä, peljäUn tulevansa pakotetuksi estämään näiden
kahden työläisen murhaamisen. ;
! Saccoa ja Vanzettia vastaan salaliittouduttiin ja sit­ten
heidät murhattiin siunauksella Lotcell-komissionilta,
näiltä hyvän kasvatuksen saaneilla ja hyvistä perheistä
olevilta miehUtät näiltä akateemisissa kauhtanoissa ja
hännystakeissa olevilta murhaajilta. Todellinen mur-haajai
Celcste Madeiros, Morrellin rosvo joukkueesta,
joka järjesti Braintreessa, Massachusettsissa, huhtikuun
15 p:nä 1920i suoritetun palkanmaksajanmurhan
on tunnustanut. Mutta hänen tunnustuksensa hyväksy­minen
olisi merkinnyt murhan estämistä ja Massachu-j$
ettsin kapitalismi tahtoi näiden miesten: murhaamista.
Sacco ja Vanzetti olivat työmiehiä, siirtolaisia ja ra­dikaaleja.
Tämä riitä. ^
Maailman työläiset näkivät Saccossa ja if^anzettissa
luokkansa tunnusmerkit taistelussaan kapitalismin ros-vottsta
Ja riistoa vastaan,^ Miljoorua työläiset riensivät
SacconjaVatuettin avuksi.. Mielenosotuksia ja yleis-
: lakkoja järjestettiin. Pariisissa, Lontoossa ja Geneves­sä
on joukkojen suru ja suuttumus telotuksen johdosta
vieläkin korkialla, Pariisi on nähnyt lujimmat yh­teenotot
työläisten ja poliisien välillä sitten vuoden
1920. Amerikan kapitalismi, joka ottaa hien ja veren
palkkaorjistaan Massachusettsin kenkätehtaissa, New
Jerseyn kutomatehtaissa, Neto Yorkin maanalaisilla
raitioteillä, kiilitdueilla ja rautateillä, Amerikan kapi-talismii
Joka tappaa nicaragualaisia tehdäkseen Nica-
• raguan turvalliseksi dollarille, Amerikan kapitalismi,
:Jcka .pitää Europaa verisessä sotavelassoi Amerikan
kapitalismi tahtoi saattaa kauhun valtaan luokkavihol-iisensa
— proletariaatin,
j Mutta-me emme ole peloissamme. Sacco ja Van-zctti-
elävät! He: ovat kanssamme. Taistelu tulee jat-
:ktunaam:'Mer emme tule milloinkaan unohtamaan.
Amerikan kapitalismi, maailman kapitalismi joutuu
alille. . ii/e' vaimomme, että . emme tule milloinkaan
unohtamaan. -Työväerduok^ ottamaan vastaan
Jämmi haasteen. -Eteenpäin Saccon ja Vanzettin ni-ritessa.
Työi^ eteenpäin tämän
veriseni järjestelmän kukistamiseksi. Me tulemme jär­jestämään*
poliittisesti^ ja r teollisesti maailmanvallan-kumousla.
varten.
ÄIAUBICE SPECTOR.
Yli viisikymmentä yhtiötä rannikolla on suostunut
liittymään uuteen yhtymään. Ainoat ulkopuolelle jää­vät
suuret yhtiöt ovat Weyerhaeuser-ryhmä, joka on
nykyään maailman suurin puutavarayhtiö, ja Long
Bell-yhtiö. Viimeksi mainittu toimii vain Washingto-nin
valtiossa. Ei kuitenkaan ole mitään pelkoa kum­mankaan
näistä ryhtymisestä hintasotaan uuden yhty­män
kanssa, vaikka yksi tämän tarkotoksista onkin tois­ten
pobtominen.
Toivotaan, että yhtymä tulee saamaan melkein täy­dellisen
monopoolin sahamyllyjen tuotantoon ja sen
jakeluun ja että jälleenmyyjä ^ilee asetettua sinne,
mihin hän kuuluu — tikapuitten alapäähän, toimi­maan
pelkkänä jakeluasiamiehenä. ''Tämä teollisuuSf',
«anotaan meille, "öli menneisyydessä' suurelta osalta
jälleenmyyjien armoilla.... Yhtymissuunnitelmassa esi­tetyllä
suurten lauta- y.m. tavaraa tuottavien tuotanto­yksikköjen
yhtymisellä tulisi epäilemättä olemaan suuri
vaikutus lautiteollisuuteen British Columbiassa ei vain
yhtymään liittyviin sahamyllyihin, vaan myös muihin
myllyihin nähden. Yleisenä seurauksena odotetaan
tulevan olemaan hintojen vakiintumisen ja paljoa suu­remman
kontrollimäärän joutumisen tuottajien kuin
myyjien käsiin."
Ohi ovat ne päivät,' joina "yritteliäs" tukkimies sen
kannustamana, että hänellä jonakin päivänä olisi oma
iso .metsäkämppä, voi vuokrata välttämättömät työväli­neet,
kontrahdilla hakkauttaa -metsäpalstan ja asteit­tain
kohota työnantajien riveihin. Tästä tilanteita
mainitessaan lausuu 'The, Financial Post".lehti:"No^
peasti on saapumassa se päivä, jona suuret tukinhak-kaukset
tulevat enemmän tai vähemmän olemaan har­vojen
suurten yhtiöitten käsissä, jotka kykenevät myy­mään
'tuotteensa voittoatuottavalla pohjalla."
Eivätkä yhdistymässä ole vain lauta-; ja sahamylly-yhtiöt-,
vaan British Columbian päretehtailijat ovat
myös muodostamossa omaa yhtymäänsä. Tämä yhty­mä,
joka rahastetaan Canadassa, tullaan tuntemaan ni­mellä
Consolidated Shingle Mills of B.C., Ltd.. Se kä­sittää
'iyhdeksänkymmentäviisi prosenttia rannikon pä-retehtailijoista.
Sen tarkotukseksi mainitaan' yrittää
"alentaa yleisiä kulunkeja ja markkinain säännöstele-misellä
tehdä lopun tuhoavasta kilpailusta".
Miehet, jotka raatavat metsissä rannikolla, eivät.mah­dollisesti
arvosta Järjestäytymisen arvoa, mutta sen
kuitenkin tekevät heidän herransa. Näillä miehillä on
nyt vastassaan vaarallisempi vihollinen kuin milloin­kaan
ennen. Tämän yhtymän synnyttyä tulee meneis-tyksellisen
lakon taisteleminen yhdellä kämpällä käy
tännöllisesti mahdottomaksi. Vuosina 1919 ja 1920
menestyksellisesti käytetyt menettelytavat, nim. sissi­sodan
käyminen julistamalla muutamia kämppiä ker­rallaan
lakkoon ja työnantajaryhmän toisensa jälkeen
pakottaminen antautumaan asettamalla ne huonompaan
asemaan kilpailijoihinsa nähden, eivät enää söyi^ ny­kyisissä
olosuhteissa. Vihollinen on yhtenäinen ja
vain yhtenäisellä järjestäytymisellä ja taistelulla Voivat
kämpillä työskentelevät, miehet saada jotakin aikaan.
Elleivät he järjesty ja siten muodosta yhtenäistä"rin-'
tamaa, ei heidän tarvitse odottaa minkäänlaista armoa
yhtymiltä, jotka nyt tulevat määräämään heidän koh­taloistaan.
^
Muutamien viimeisten vuosien kuluessa on palkat
länsirannikon metsis^V aleimettu alimpaan mahdolli­seen
rajaansa, samalla kun tuotantoprosessi on nopeis-tutettu
siihen pisteeseen, mistä tähän mennessä ei oltu
edes uneksittu. Kappaletyö on korotettu valtaistuimel­le
ja monien niistä parannuksista. Jotka aikaisemmin
saavutettiin ankarilla taisteluilla ja armottomasta mus-talistajärjestdmästä
huolimatta, on annettu mennä i l ­man
heikompaakaan vastalausetta, paitsi niiltä har­voilta
taistelijoilta, jotka ovat jatkaneet taistelun käy­mistä
ylivoimaista vihollista vastaan.
Yhtymä esiintyy näyttämölle aikana, mikä oh sille
suotuisa. Jos metsätyöläisten länsirannikolla pn mil­loinkaan
tarsinnut havahtua toimintaan, niin ori hei-alkaa
syysk.
taina, kello
haalilla.
Nyt olemme saaneet levätä koko
kesän j a voimme siis alkaa toimin­taan
uudella innolla.
On erittäin tärkeää, että kaikki
ovat mukana aivan alusta. Herrat
ovat tehneet kauheita sillä aikaa
kun me <^emme olleet kesälomalla.
Kapitalistit ovat murhanneet- työ­väenluokan
uljaat taistelijat Saecon
ja Vanzettin. Kaikkien toisten pio­neerien
kanssa on sinun noustava
toimimaan näiden marttyyriemme
puolesta, tämän kamalan hirmu­työn
teldjäin itsensä tuomiolle vetä­miseksi.
Työväenluokka on heidän
tuomarinsa. Me syytämme kahden
viattoman- työläisen murhaamisesta
tuomari Thayeria, kuvernööri F u l -
icria, y.m. roistoja ja tuomitsemme
täljaiset kapitalistiset oikeuslaitok­set
ylioikeuteen saakka siitä, että
ne pundvat juoniaan työväenluok­kaa
vastaan. Me syytämme koko
kapitalistista järjestelmää, jonka
edustajia nuo ^laitokset ja herrat
ovat.
Porvarit valmistavat uutta sotaa,
lennättävät Lindbergiä y.m. j a i n ­nostavat
ihmisiä sotaan. Sinun t u ­lee
olla toiminnassa ja estämässä
kapitalistit hyökkäämästä Neuvosto-
Venäjälle'ja Kiinaan. Sinun on ol­tava
taistelus&t porvarien kadetti-järjestöjä
ja patriopoikaliikettä
vastaan j a rakentamassa tilalle pio­neerien
joukko suureksi armeijaksi
suojelemaan työläisiä ja hankki­maan
työväenluokalle oikeuksia.
Ensiksi tulee. pioneerien olla mu­kana
juhlan järjestämisessä näiden
kysymyksien vanhemmille työläisille
selvittämiseksi, niin että_ isät ja äi­dit
ja kaikki työläiset oikein käsit­täisivät
pioneerikoulun välttämättö-myydien.
Juhla pidetään syyskuun
11 p. j a siksi on kiirehdittävä. M i ­tenkään
ei sinun saa jäädä pois.
On aina muistettava pioneerien tun­nuslause:
"Aina valmiina".
Äidit ja isät auttakaa lapsianne
pioneerikouluun.
Kanta in valista naorttopaivaa ja
soa. nuorison, kansainvälisen muo­dostamisen
2b-vuotisjuhlaa viete­tään
Alhambra-haaliila, sunnuntai­na,
syysk. 4 p., alkaen kello 8 i lL
Ohjelmassa on puheita, lauluja ja
soittoa. Nuoret j a vanhat, joukolla
mukaan!
Otaksuma on, että hän oli pudon
nut jollakin tavalla junasta j a jou­tunut
yli ajetuksL Short on hyvin
tunnettu suomalaistenkin keskuu­dessa,
sillä hänellä on sanomalehti-ja
makeiskauppa Bay St., osuuskau­pan
vieressä-
Paljon puutavaraa palannut. Ho­gan
Lumber komppanialta on pa­lannut^
miljoona jalkaa puutavaraa
Dorian- asemalla olevalla sahallaan.
Vahingon arvio lasketaan 30 tuhan­teen
dollariin. Ainoastaan osaksi o l i
tavara vakuutettu. Tulen irtipääsy
on tuntematon, sillä tuli alkoi puo­len
yön jälkeen, jolloin ei enää ke­nenkään
olisi pitänyt liikkua tulen
kanssa lautatarhassa.
KaiUd vainuna. Paikalliset y i l -
jankulettajat ja välittäjät ovat i l ­moittaneet
että kaikki on nyt jo
valmiina viljan välitystä varten. A i ­noastaan
muutamia miehiä otetaan
lisää kun viljaa alkaa tulemaan.
Tosin on vielä muutamia' viljasäili­öitä
rakennuksenalaisena, mutta
niitäkin laitetaan tulisella kiireellä.
Melsamuesten toiminnasta. Tulc3
taasen pian vuosi kuluneeksi viime
vuotisesta tämän piirin metsämies­ten
lakosta; on ainoastaan enää
pari kuukautta vajaa siitä ajasta,
jolloin lakko loppui. SUloi^ lakon
aikana suuret metsämiesjoukot k i ­roilivat
ja uhittelivat, että. ensi
vuonna ei mennä enää pikkujabei-hin
kukaanj tai ei ainakaan sellai­silla
maksuilla, kuin mitä silloin oli
menty, sekä samalla koortimaksut
pitää olla siedettävämmät.
DUNBLANE. SA^K.
Port Artimriii outisia
Kenttajuhlat.. Kommunistipuolu­een
kaksoiskaupunkien keskuskomi­tea
järjestää suuret kansainväliset
kenttäijuhlat maanantaina 5 päivä.
Työnpäivänä, Intercity-puistoon Uk-rainian.
kentälle. Ohjelmassa, tulee
puheita kolmella eri kielellä, runoja,
soittoesityksiä, urheiluja j a kaikkia
kilpailuja. K<^tetaanpa jokainen
mennä silloin kentälle, sillä tämä
onkin viimeinen kenttäjuhla tänä
kesänä. .
Iltatuulen morsian. Älkää unoh­tako
kukaan, että Työnpäivänä,
maanantaina syyskuun 5 päivä esi­tetään
osaston näyttämöllä yhteis­kunnallinen
murhenäjrtelmä' ,Iltatuu-'i
Ien morsian, 5 :ssä näytöksessä.
Kuinkas nyt on käynyt? Onko
näitä paljonkin muisteltu, mitä pää­teltiin?
Ikävä kyllä, etteivät nämä
päätökset ole joka paikassa pitä­neet
paikkaansa. Nyt on alkanut
taasen miehiä jossain määrin. virtaa­maan
metsään j a suuret joukot taa­sen
samallaisen orjakontrahtin alai-
.seksi kuin ennenkin j a jossain mää­rin
pahemmin,'* sillä on kuulunut,
että muutamat metsiin menijät ovat
allekirjoitta-neet sopimuksen lakkou-tumista
vastaankin, että eivät tule
lakkoutumaan, vaikka tilanne sen
vaatisikin. Jos tällaisessa bn perää,,
niin on se melkein samaa kuin rik­kuriksi
värväytymistä' työläiseltä, tai
enempi: sitä voi pitää melkein sa­mana
kuin asettaisi itsensä kahle-orjaksi
seuraavaksi katkaisukaudek-si.
Totta. kai on se, että rahatto­mana
ollen on pakko ottaa työmaa
joskus itsellekin vähempi mieluisen
paikan, mutta etenkin yllä maini­tun
orjakontrahtin allekirjoitusta ei
kehenkään työläisen pitäisi tehdä.
Komppaniat tietenkin asettavat
kaikkia ansoja eteen, mutta näitä
ansoja pitäisi väistää, sillä kaikis­ta
selostuksista huolimatta pitäisi
työläisten tulla ymmärtämään ai­nakin
tämän suoremman ja yksin­kertaisemman
puolen, että jos komi>-.
pania aikoo työnsi teettää, niin sil­loin
hän käyttää työläisten työvoi­mia,
mutta vaan sen verran mitä'
sen eduille on hyödyllinen, eikä
muuta. — Enempi kasvatustyötä
joukkojen keskuuteen! Iltapuheet,
mitä päivän työn jälkeen jaksaa,
tulee käyttää itsensä j a toisien työ­toverien
tietopuolisuudeii Jcasvatta-miseen,
se on kaikkein tärkein ja
ensimäinen tehtävä nykyään. — J .
Jos taas piirtäisin jonkiu • rivin
Vapauden palstoille, sillä siinä on
niin harvoin kirjeitä naisilta, että
oikein ihmetyttää. Ottalcaapa, nai­set
kynä käteen j a antakaa kuulua
uutisia muiltakin paikkakunnilta,
sillä kyllä me naiset saadaan kir­joittaa
muihinkin lehtiin, eikä ai­noastaan'
Toverittareen, vaikka se
kyllä meidän naisten lehti on.
Niin, ne odotetut ' aluejuhlatkin
ovat menneet. Kyllä siellä olikin
hälinää. Väkeä oli niin runsaasti,
^ttä eipä paljon voinut eaempää
vaatiskaan, ja ohjelmaakin cM koko­lailla,
mutta kyllä paljon enempi o-lisi
saanut oHa, sillä jos kaikki oh­jelma
olisi pantu esille, mitä luvat-
"tua oli, niin sitä olisi ollut run-saastL
Yhdet ohjelnmiltamat vä­hän
«fnnen aluejuhlia jätettiin pi­tämättä,
että se ohjelma, mikä siel­lä
piti esittää, luvattiin tuoda sit­ten
aluejuhliin. Mutta kun juhlat
tuli, niin sitä ei ollutkaan. Oliko
se unhoittunut petirnuman pöydälle,
sitä en tiedä, mutta lavalta sitä ei
näkjmyt. Myös kappale, nimeltä
"Veljesyiha" näyteltiin heinäkuun
30 päivä j a se meni mainion hyvin',
ja käytiin myös näyttämässä sama
kappale Coteau Hillin haalilla ja
väkeä olikin paljon kerääntynjrt kat­somaan
ja kyllä se kappale olikin
katsomisen arvoin;en.
Harvestikin se Gthenee, jolloin
taas farmari saa nähdä, mitä hän
tulee saamaan koko kesän kovasta
raadannastaan, mutta kyllähän' sen
jo tietää mitä siitä farmari saa ja
kenelle ne viljan tulot inenee. Ra­juilmat
ovat joissakin paikoin vie­neet
viljaa. Monta paikkaa on r a ­keet
panneet aivan mustaksi, että ei
tarvitse painteria liikuttaia. Siis
sen siitä sitten saa, kun sen vai­valla
sinne kylvää j a toivoo että. sii­tä
nyt vähän syksyllä saa.
No, kytla kai mInS lopetan, ja
koittakaapa muutkin naiset kirjottaa
Vapauteen, että' ei nuo äijät pää&e
sanomaan, että noista akoista ei ole
niihinkään, ei edes kirjettä kirjoit­tamaan.-^
l i u s k a a ke§än viettoa ja
taistelu-innostusta kaikille to-vereille.
Toveruudella
Mrs. L. Laukkanen
ohjelmanumerortten sno^tuV^
Tällaisilla kehitysseuroilla"taS^
lemaan arvaamaton m e r k i t ^ ^^
Iäisten ke^udessa. Nii«ä' j ^ * "
tau esiintymiskuume s e l k - s ^ ^"
jotka eivät ole ennemmin e 3 ' ~ c t^
yleisön edessä- SamoLn xui^l'^
dittpa luokkataistelukysvnvksiä OT"
lä aina ön joku joukossa; joHa
enempi tietoja, j a niia ollen voi teV
dä v ^ E t y ö t ä vähempltietohte;
keskuudessa-
Tuhpa eräälle kämpille oa.-
k a i s i j ^ Suomesta, teke-rtye- bm'
nollidksi työläisiksL Toisella cij
vääryydellä hankittu todistus \rDe-lan
työväenyhdistykseltä, ni-;ttäS
Heino Satinmaalla. Tod:s"t,ll£en
suhteen oU aikaisemmin iiaoitn,
Vepaus-lehdessä, että se on vääm
della hankittu. Toisen valkaisija
nimi oU Kujansuu. Saatuamae tie­don
miesten menneisyydestä, vaä-dimme
heidän viipymättä paista,
maan kämpältä.
Huvitilaisnnksia on oUut useampia
kuluneen kesän aikana. Elokuan I3
j a 14 pv- oli suurenmoiset syysjuh
lat, Rosegroven ja Kirkknd Uken
unio-osastojen yhteiset Osanotto
juhlin ; oU melkoisen runsas,^ joten
niistö koitui sievoinen tulos unioUe.
SOUTH PORCUPINE, ONT.'
ROSEGROVE;, ONT.
1 "
Silmäys l^osegroven nnio-osaston
alueen työmailta, kuluneen kesän
aikana. Mainitulla' alueella työsken­teli
tämän kesän kuluessa paperi-puitten
katkaisussa miehiä enempi
kuin koskaan ennen. Yksistään
Eby-townshipissa oli katkaisemassa
noin sata miestä. Varhain kevätke­sästä
alkoi paikkakunnalle saapua
miehiä työvoimaansa kauppaamaan
ainjL Montrealista asti. Katkaisu-kauden
alussa oli melkoinen määrä
järjestymättömiä työläisiä, jotka
eivät kuuluneet u n i o o n . ' H e t i paik­kakunnan
uni'«-osastp alkoi tarmok­kaan
järjestämistyön ja niinpä ei
kulunutkaan monta viikkoa, kun
katkaisijat olivat liittyneet-^tapro-senttisesti
L. W. I. U . of Canadaan.
Kämppäkomiteat olivat toimin­nassa
kapeilla kämpillä. Olipa toi­sille
kämpille perustettu niin sa­nottu^
kehitysseura, V joka piti illan­vieton
säännöllisiesti Kerran viikossa.
Kehitysssurän sääntöihin kuului, et­tä
joka miehen vuorollansa tuli toi­mia
puheenjohtajana kuin niyöskin
K i r j . T ^ N . C.
dän se tehtävä tänään.
J. M. CLARKE.
"Jokaisessa liikkeessä, jokaisessa aatteiden taistelus­sa
on mukana eräänlaisia sekapäitä, jotka viihtyvät
vain hämärässä. Niin kauan, kun ei vielä olla oikein
selvillä .periaatteista, annetaan sellaisten olioiden Juos­ta
mukana; niin kauan kun jokainen pjnrldi selvyyteen,
ei ole helppo ttäitea niiden jo edeltäkäsin tuomittua
epäselvy3;ttä. Mutta kun ainekset erkane\:at toisistaan
ja periaate nousee periaatetta vastaan, silloin on aika
antaa eropassit näille käyttökelvottomille ja tehdä lo­pullinen
pesäero niiden kanssa: sillä silloin näyt^y-tyy
niiden onttous pelottavalla tavalla." — Engels.
Edellisessä on tullut mainittua
Suomen vasemmistolaisen työväen­liikkeen
poliittisen toiminnan eräitä
pääkohtia. Palauttakaanune tässä
muutamalla sanalla mieleemme
myöskin ammatilliseii liikkeen huo-matuimpia
tapahtumia viime vUo-
"Jos poliittisen toiminnan 'eteen­päin
vieminen on ollut yasenomistolle
vaikeata, ei myöskään ammatillisen
liikkeen puolesta Jkäjrty kamppmlu
ole bUut helppoa. Vaisemmis^ sai
V. 1920 pidetyssä Suomen ammatti-järjistön
kokouksessa voimakkaan
enemmistön itselleen. : J a niin kauan
kun kesti nousukaiitta työväenliik­keessä,
ei sos.-<iem. ainekset kyen­neet
estämään Siina määrin ammatil­lisen
lUkkeen kehitystä, kuin joita­kin
aikoja myöhemmin. Mutta toi­saalta
ammatillisesti järjestynyt
työväki joutui arikariin : koetuksiin^
•taistelussa Suomen teollisnuskapita-listeja
vastaan. .
V . 1922 sattuneessa Polyolan tuk-kityöläisten
Iakö;ba kärjistyi; tilanne
erikoisen kireälle. ; Tjrö
teluhenki oli korkealla Ja tjröpäikat
seisahtuivat sati : pit­kin
Pohjanlahden rannikkoa-- Silloin
tuli kapitalisteille hätä kutsua val­tiovalta
avuksi. ^, Siitä huolimatta,
että lakko oli työläisten omasta kes­kuudesta
lähtöisin j a eräät johtomie­het
olivat koettaneet vielä estääkin
lakon puhkeamista, niin siitä huoli­matta
lakonjohtajat vangittiin. Poh­jolan
ammatillisen piirijärjestön toi­meenpanevan
komitean jäsenet tuo­mittiin
useiksi vuosiksi kuritushuo­neeseen
hovioikeudessa. Sen aikaa,
kun asia oli ylioikeudessa,, saivat
nuo toverit olla väliaikaisesti vapaal­la
jalalla. Mutta ylioikeus vahvisti
hovin päätöksen j a nämä henkilöt,
sekä ammattijärjestön puheenjoh­taja.
Matti Väisänen, tuomittiin
3—4 vuodeksi lopullisesti Tammi­saaren
kuritushupneeseen.
;Tämä oli ^ erittäin vakava toimen­pide
valtiovallan taholta. Se oli suo­ranaista
teollisuuskiBpitalistien etu­jen
valvomista, lakon murskaami-seksL
Samalla kertaa Pihkalx^jla-konrikkuriarmeija,
suojeluskuntien
aseiden turvissa hääri lakon särke­miseksi.
Vaikka^ työläiset eräissä
paikoissa jatkoivat taistelua vielä
senkin jälkeen, kun lakon oli pakko
virallisesti lopettaa, joutui työväki
joka tapauksessa kärsimään tuon
taistelun johdosta ankaran kolauk­sen.
Samana vuonna käyty Varkauden
tehtaan työläisten lakko päättyi työ­läisten
häviöön., Sielläkin vaikutti
suunnilleen samat tekijät kuin Pohr'
j olan tttkkityöläisten lakossakin.
Mutta jälkivaikuttimet olivat hyvin
paljon erilaiset. Kun Pohjolan poi
kiin jäi voimakas taisteluhenki e-delleehkin,
. lamaantui Varkauden
työläisten taisteluintopitksUisi ai­kaa.
Paikkakunta jäi sosialidemo­kraattisen
liikkeen etappipaikaksi,
vain pienien vasemmistolaisteln ryh­mien
toimiessa.
Mitä yleensä koko anunatiUiseen
liikkeeseen tulee, pii sos.-^ein. puo­lueen
taktiikkana koettaa sabotee^
rata ammattijärjestön' , toimintaa
mahdollisinnnan. paljon j a toisaalta
koettaa Saada vallattua tärkeimmät
johtopaikat, sekä pääjätjestössä että
myöskin eri anTOattiffit«i^issa.^"^;-
la menettelyllään he saivat aikaan
sen, että v-, 1923-^25, ei ammatti­järjestön
. jäsenmäärä kohonnnt, vaan
sen sijaan hiukan pyrki vuosi vuo-^
delta alenemaan. .Kun tilannie muu-,
tenkin oli seltäihen, että kapitalis­min
tilapmsen vaMintnmisen jöh-:-
dosta pieneni suurien tebllisunsmai-den
ammatillisten; järjestöjen jäsen­määräkin,
vaikutti sei myös lamsian-nuttavasti
Suomen pieniin oloihin.
Väliin tuli vielä eräitä muits^n
seikkoja, jotka antoivat aihetta sos.-
dem. aineksille ryhtyä harjoittamaan
entistä likaisempaa msryräntyö^axElt
mattijärjestöä kohtaani V . 1923, k un
STP- lakkautettiin, teki. amfflattt
järjestön johto sellaisen itsesnojelns-j
päätöksen, että ammatilliset jär-
MeUatyoläisten urheilujuHlat oli
21 p:nä. Iltasella oli osaston talolla
iltamat, josta mainittakoon tov.
A l f . Hautamäen puhe y.m. Lähem­män,
selvän tekee, taikka on teh­nyt
jo paikkakunnan rapcrtteri.
'Mutta talla ympäristöllä on eräät
paheet, johon suurin osa suomalai-sista
työläisistä on vajonnut säälit­tävän
syvälle, nimittäin juoppous-pahe,
sekä kortinpeluu, \joissa tee­tetään
kyniä työläisiltä viimeisetkin
rovot, jotka hän on kovalla työl­lään
ansainnut. Kun kävelee kau­pungin
kaduilla, vilisee juopuneita
kaikkialla. Niitä näkee iltamatilai-suuksissa
ynnä muualla. Jos pis­täytyy
sisälle suomalaisiin ruoka­taloihin,
näkee siellä joukottain juo­puneita,
jotka resuavat ja pitävät
suurta elämää. Ja kaikkien edellä
mainittujen kruunuksi sitten tapel-aan,
oikein vanhaan Härm-in mal­l
i n , aseina käytetään mitä milloin­kin
sattuu. 21 päivää vasten yöllä
tappelivat suomalaiset eräällä Isac-conin
kämpällä, tietysti viinan vil-litsemiiiä.
Ja sitten samana päivä­nä
tappelivat täällä kaupungissa,
eräässä suuressa ruokatalossa, sisäl­lä
sekä ulkona,. useampaan eri ottee­seen.
Pistäytyessäni mainittuun ruo­kataloon,
näin tappelumelskeen, ja
useampain miesten päästä veren
vuotavan. Minun tietääkseni ei tap­pelusta
ole ollut mitään vak3;'ampia
seurauksia, vaan lievemmin haavoit­tuneita
on useita. Näiden edellisten
lisäksi vierailee suomalaisia tämän
tuosta' paikkakunnan poliisiputkassa.
Säälittävin puoli asiassa on se, et- .
tä yleensä .juoppoutta, kortinpeluu­ta;
tappelua sekä putkassaoloa, et­tä
osa juopoista pitää sitä välttä­mättömänä
paheena, ja toiset taasen
miesmäisyytenä ja sankaritekona.
Hyvät toverit! Pysähtykää ajat­telemaan,
mitä kahdennenkymme­nennen
vuosisadan sivistj-s ja kult­tuuri
nieijtä vaatii. Olen varma sii­tä,
että. jos pysähdytte edellä mai­nittuja
paheita tutkimaan, tulette
itse huomaainaan, että edellä mai­nittuihin
paheisiin vetää ihmistä
metsälädskaudelta peritty peto, se
on villi ihminen meissä, eikä sivis-tysihmiiien.
Ja niin pian kun te tu-jestöt
eivät saa olla missään yhteis­toiminnassa
poliittisten järjestöjen
kanssa. Tämä johtui siitä, että ai­kaisemmin,
vanhan tavan mukaan
oli ammattiosastoilla oikeus suoras­taan
liittyä poliittisen puolueen jä­senyyteen
jä kantaa jäsemltaan
puoluemaksut. Tämä tuli kamottoa
mainittuna aikana. Mutta totutan
tavan mukaan antoivat vasemmisto­laiset
ammattiosastot edelleenkin
rahaUista avustustaan vasemmistoo
poluttisille paikallisjärjestöiUe, vaa-
Uagitatasionia varten. -4''°^*»". t
räitä tapauksia voitiin todeta sieUa
täällä. Ja se riitti sos.-dem. amei-silie,
käyttääkseen tätä seikkaa paa- •
valttina; suurhyökkäyksessään amma-tilliStJtt
liikettä vastaan.
k u n vasemmistolaiset olivatam-matilHsen-^
liikkeen yhtenäisyys
kannaDa^ niin sos.-dem. ameksc
tahtoivat hajoittaa am^a^^^Jj
tön. Tämä suunnitelma ei oUut ai­noastaan
Suomen noskein omasta a-loitteesta
lähtenyt, vaan langat Jon-tivat
Amsterdamini. Sieltä oh an
hettri ohjeet alkia johtamaani^
jaannukte. Suomessa onnistunu
hajaannus olisi vaikuttanut haja^'
nuksen siir^roisen kaikkiin S ^ n^
navian maihin j a sitä .tehden » a j
doffisesti kaikk-iin maihin-seikka
selvisi kuitenkin
väeBe kylliksi ajoissa. - ' ^^
vasemmiston aktiivinen o»a
kuumeisena kiirellä tat-=^^Sff.
selvittämiseksi tämän ^'^^f . / ' ' tm
dessä. ©soitimin että - ^ ^ " J ^
Neuvostoliiton työläiset yhae.s: ^ -
lantilaisteh toveriensa ^ ^ ^ ^ ^^
kivat s a a t t a m a a n kaikfae.» ^