Vapaus, December 11, 1930

              Torstaina, joHluk, 11 p:nä — imi.; D s c . 11
V T ^ A T T O CinaiTin nonuIalKa tröväestön «iooa «aaeotacBaml^ OasMtjf Sni
V Xa> Jr JTJL V J O b i i r y i u . Out., Lukkina, p a i K i i s D o a o u i . ja Buärältficä j c h l x p ä i T i u.
T&a »olr ar(aa of F i n c i A Vorken i n CanacU. Pobliabed «Uiljr >t Saähmj, OsUrio.
' KtlpMextä at tlie Toit OfOce Dcpansirni, OtUKa. as aecoad clan mattcr.
CcMZal adrettiuBC txto. 7Se per coL incb. Uiuimsm ehzite for (iii(Ie iiuertioa, 7Se. Th«
^fiMm* ia the beat adrertialcg ceäioxa vnosg th« Ficntib peopis in Cauda.
yfflfcT>Bi, tösubri» kirjaJcauppa ja paloo oma«&a talos«a Flm StrretUlä.
«^««ioaote: Vapau». Box 09, Sudbury. Out.
taan sekä , pohjoisessa kauaksi
Janglsekiang-virran, Kiinan valta-iiermon
pohjoispuolelle. Punaisen
armeijan voima, joka nykyään
lasketaan monissa sadoissa tuhan­sissa,
on kasvanut kuukausi kuu­kaudelta,
päivä päivältä. .Se on
työläisten kanssa K i i n a s s a j a kokc
maailmassa voimme parantaa olo.
jamme.
K^orr!^r(7l'°f.L,~adT::^^^^^^^ kärsinyt tappioita, mutta saavutla- kyinen ajankohta toiselta puolen
proletariaatti ja köyhä talonpoi-kaisto.
Se seikka takaa porvarilHs-demokraattisen
vallankumouksen
muuttumisen proletaariseksi. Sitä- ^'^s katuvaunut, imperialistit Ja
p^^a•itts^i- on m^^:Ae~i^d än aikamme impe-!i K ui -o,m •i n a n i TEläkIöön - työ••l,ä istefn.-
ri. al,i.s ti,s ten soti.e n j. a prol,e taari.s ien Ii solidarisuus y l i ka^o maailman!
vallankumousten ja erikoisesti nv , Z"""" J^^^f.^^^^^^^^^^r^^^^ J " '
- kuttavat Pekmg^in yksmkertaisen
Tri.Ai:?nr\NAT:
1 yi. uso. 6 kk. j2j;o. 3 i k . $iT:f jj I i l . . iiM). — 'i^dy^»allo^.:D j « Soomces «eU Brno- ' J a . TaJonooikai.-.sola leviäij, laa-
Jfc nltomailJe: 1 . k . t6M. C U. i:.ZO j - , I l i . 11.00. . •' ^
• •— • •— —— '•—Menee ia svvenee kautta koko K u -
:il.«pTI.'Sin.\S.\T VAPALDE-SSA: 1' - ' .. - n
; uut vielä huomattavampia voitto- maailman k a p i t a l i s m i n k r i i s i n j a ! rik.sha-kulit ovat Kiinan vallanku-
Uasacer: J< Ahlqv;»t.
loisella puolen Neuvostoliiton voit-loi
«an so«ialir»li!^en rakennu.stvon
OfDee, 8ook>toTe and Prinisbop: Vapana Building, Elm Street.
/a jnail to be addr»»srd: Vaiam, P.O. Eo« O, Sudtury, Ont.
kaislon johtajiksi ja unohtaneet
•proletariaatin ja .'^-n luokkalais-
• . „. ^ , . , . . . . i l e l u n " , sanovat jälleen Trotski ja
,,.<>« ette BuIIoio tahanu taa TMtau^ta eniiniä.urcn kirjc«»«rnne, kirjoitaku oodeutcs u i U e m . ; . . ii i
tajMjs» i>T>oopaitia<iu oimtiui. 1. V!. Atiiq»:.». liikkffnhoiiaja. j muut Kommtemjn ja vallankumo-uk.
sen vJholli.set, jotka näkevät, Rt-
Sei kehitys Kiina-^sa lählenylkään
nen puolue ovat, kannatlae.s-aan . ^ i ^ * ^ edustajakokoukseen kohdistu
iätä sotaa muulluneet talonpoi-1 vat satojen miljoonien riislomäa-u
r h o o l l i s i a taistelijoita. Yksinker­taisuudessaan
he vielä vuosi sit­ten
kävivät katuvaunujen kimp
puun kuin aikoinaan Englannin
käsinkutojat kutomakoneiden kimp­puun.
Kommunistisen puolueen valis­tustyö
näyttää h e i l l e oikean tien
kurjuudesta pääsemiseen j a K i i n an
rik-sha-kulin sanat os 3itta%'at, että riksha-kuli ottaa paikkansa ku- ; Tällä kertaa puuttuu pohjois-On-
.Ticu.srintamassa muiden työläister i tarion alueelta keskitetyn toimin-mouk=
en lämpimiä liittolai.sia ja i 'iun3.=a.
vottava, että aina heti työmaiden
alettua saadaan kämppätoiminta ja
järjestämistyö käyntiin kaRnlla työ­mailla
j a että jatkuva yhteys tulee
aina pysymään työmaan j a -osaston
välillä.
KESKUSTOEVnNN-'^'
MIXEN
JXSJESTÄ-
Kantonin kapina ja Kiinan
¥allanl[umoul(sen nousu
Tasan kolme vuolta sitten, 11 joiiiin kommunistienkin lulec ol-pnä
joulukuuta 1927, imperialis' j taa o.saa. Puolentoista viimeksi
i i e n ja Kuominglanih puolueen j kuluneen vuoden aikana näemme.
orjien ja koko kansainvälisen vai
lankumouksen katseet. Kiinan neu- •
Maa. ja Metsätyöläisten Järjes­tön
pohjois-Ontarion osastojen ja
kämppakotniteain välinen ybteinen
, . , ednstajakokous pidetään sunnuntai-vostojen
ensimmäinen edustajako- kuluvan joulukuun 28 p. keli.
kous tulee valitsemaan ensimmäi- l o ap. SJ So. Porcupinen osaston
sen neuvo.stohallituksen Kiinassa» haalissa.
Tä:-sä kokouksessa on löydettävä
; aan orgaania. Keskitettyä järjestä-
\ — I mistyötä jos aijotaan pmhjois-Onta-mji
• 1/1 i ••• ••!*•• , • ••• • • • • . i r l o n alueella saada aikaan, sellaista.
Maa- ja Metsatydaisien Jarj^lon immm^i^^^j^>^^^
tebökkaammaksipohjois-Ontariossa S a t i S ^ ; ^ ^ -
• . t .). komitean muQdostamisfä. ,S^dDuryn
a l a k o m i t e a • MfegiisköMft^ Cic^aa;
l i i a n kaukanaVoidakseen ,klwnpJH-;
omaan joukkooni*. Karmn^J
tullessaan se ei tapaa t S , ^
toveilta: vailla l l t ^ ' ' ^
ja yhteistoimintaa se hakfT?
naisina ykailöhiä vapaa-alkanjal
raa sieltä ' mistä sitä
min saatavissa, pysyen Tril^:
vaen järjestötoiminnalta x ^ ^ - '
kulkutyöläisjoukko on ehdo^^^"
yksi parhaimmista joukokC^
väen luokkataistelunnta.-rli
joutuu olemaan aina jat>u^
taistelu£.sa t o r , : * „ , : - . . , . ^"^-^terrorin pahimmin raivotessa K i i -
lian työläisiä ja köyhiä talonpoi­kia
vastaan, nostivat Etelä-Kiinas-kä
sijaitsevan Kantonin kaupunprin
työläiset ilmoille kapinalipun.
vastapainoksi mädälle Tsangkai- . „
kulkemaan heidän sille kirjoitta- shekin hallitukselle. Kiinan en- ^ ^ l *
. . . : mis- ja propagandatyom tekemiseksi
miensa rauhoittavien reseptien mu-j simmäisen neuvo.stojen edustaja-; pojijoj^-Ontarion alueella. Umo­kaan.
Niin. kansalaissota Kiinas-• kokouk.sen ja sen valitseman hai-: osastojen ja kämppien toiminnassa
sa on tällä hetkellä talonpoikais- lituksen lähimpinä tehtävinä tulee on vallinnut tähän asti huomatta-
.sotaa, mutta .se käy — eroituk- olemaan: mitä laajimpien työläis- puutteelUsuuksia,
ja talonpoikaisjoukkojen mbhili-soiminen
neuvostojen ympärille:
että Kiinan .sorrettu talonpoika ja
työläinen ralkai.see taloudellisia ja
p o l i i l l i s i a prohleemejaan aivan
toisin keinoin. Kulunut vuosi on
valtavan suuressa osassa Kiinaa
Marssien Kantonin esikaupunpreis-1 ollut alati kehittyvää ja laajene-la
kaupungin sydämeen valtasivat vaa avonaisen kansalai.ssodan ai-tySläiset
luon tärkeän, kaikissa
Kiinan vallankumouksellisissa tais­teluissa
ensiluokkaista osaa esittä-ne
»n kauppa- ja teollisuuskaupuh
giri Kallihtorakennukset, riisuivat
aseista porvaristoa suojelleen po-seksi
talonpoikain sodasta Saksas-
.sa 400 vuolta sitten ja muista ta­lonpoikain
vapautussodista — pro­letariaatin
ja sen puolueen joh­dolla
ja järje.slämänä ja prole­taaristen
ainesten ollamalla siihen
aktiivisesti osaa. Ja sen kanssa
kulkee rinnan proletariaatin nou­seva
luokkataistfelttliike kaupun­geissa.
Kiinan; vallankumouskin
jotka on
saatava ensi tilassa korjatuiksi.
kaa. Maailman kapitalismin ta­loudellinen
kriisi on ennenkaikkea
koskenut Kiinan jo ennestäänkin
kaksinkertaisen sorron alla elä­nyttä
talonpoikaa ja työläistä. Sen­sijaan,
että Nankingin hallilus oli­jiisi
» ja sotaväen ja perustivat | cheyUänyl Kiinan, on siellä
Kantonin työläisten, talonpoikain jomj., paikallisia tulojaan puolu=-
jri sotUaiden neuvostohallitukscri.! tavien foodalislisten mililarislien
Taniän hallituksen elinaika muo-ciostui
kuitenkin lyhyeksi. Neljän
viiden päivän kuluttua se kukisttii
imperialistien turvissa työläisiä
vastaan hyökänneiden kiinalaisten
militaristien ylivoiman ^edessä. A l -
>keskeinen sola parin viime vuo
den aikana raivonnut pahemmin
kuin koskaan ennen, Sensijaan
että Nankingin hallilus olisi va­pauttanut
maan imperialistien val­lasta,
on K i i n a kahden viime vuo-
KÄMPPÄTOIMINNASTA
nykyään vielä h a j a l l i s t e n neuvosto- kuikutyöläisten järjes-alueiden
yhdistäminen, lujittami-'tämistyö riippuu kokonaisuudessaan
nen j a laajentaminen; prolelariaa-'järjestön perusyksikköjen toiminnas-l
i n j a kövhän l a l o n p o i k a i s t o n tais-: ta- Varsinaista kämppätoimintaa
^ , . . . . ' , . . , .... . '.sanottavammin ei viime aikoma
t e l u l i i t o n luominen j a l u j i t l a m i - L g^pjn^ ^Uut. Kämppäkokouk-nen;
agraarivallankumouksen j o h - ' sia ei ole pidetty, jäijestämis. j %
donmukainen toteuttaminen; tais-!propagandatyö kämpillä on jäänyt
l e l u n jatkaminen j a kehittäminen t t«5^emättä, mikäli . oh kysymyksessä
f . - i - , • . • . . . Itsenäinen kämppätoiminta. Kierta-
Kiinan m i l i t a r i s t e j a j a tmperialis-\^..^ järjestäjän työllä ei ole mitään
tuaan union jässnistö ottaa käm­pällä
olevien työläisten kanssa k y - j sesti järjestää sitä"työtä mitö.'tUle-symyksenalaiseksi
järjestämistyön ja i va järjestömnie toiminta vaatii tal­on
tällä hetkellä vielä luonteel­taan
porvarillis-demokraaltisla. m/a vastaan. Kiinan vallankumou-s: pysyvää^ tulosta, ellei kämppiä ja
jVfulla tämä porvarillisdemokraal- saa yhä suuremman kansainvälisen i unio-osastoja saada itsenäisesti toi-
" • • " merkityksen. Sen voitto on mei-leimaan. Tähän^^^^^^^^
dänkin voittomme.
lisen vallankumouksen liikkeelle
panevana voimana j a johtajana on
Riksha-kuli ^ Kiinan vaflankumonksen
liittolainen
kdi verenvuodatus ja työläisien .(}en aikana joutunut syvempään
teurastaminen, jolle tuskin löytyy | riippuvaisuuteen imperialisteista
vertaa Kiinankaan verisien taiste-j kuin koskaan ennen. '
lujen historiasta. Kantonin urhfea j gp^ voittavan vallankurnbuksel-knpiiia
upotettiin tuhansien ja' ij^c,, liikkeen nousun, jonka yhte-kymmenien
tuhansien Kiinan työ- „ ^ tärkeänä merkkipylväänä on tä­nään
kokoontuva Kiinan neuvosto-leimasivat
1 jen ensimäinen cdustäj akÖkous.
Iäisien vereen.
Sosialidemokraatit
Kantotiiti ka^iiian Kiindn kommu-nistiäeh
puolueen ja Kominternin
aiheuttaniäksi edesvastuiilloiiiaksi
seikkailuksi. Trotski nimitti sitä
Kiiiian laskevan vallankumouksen
jälkitaisteluksi, jolla ei ollut mi­tään
tnerkityslä, j a joka korkein­taan
oli "vasemmistolainen". k.iik-kea
pohjaa vailla oleva kapina-i^
iiiiähdus. Komintern ja Kiinan
kdmihimistinen puolue olivat tois­ta
mieltä. Ne tuomitsivat ja ain
kärasti arvostelivat Kantonin kapi­nan
yhteydessä kommunistien la­holta
tehtyjä virheitä, mutta lun^
nustivat Kantonin kapinan ja sen
kommunaardien urhoollisuuden lu­paavaksi
enteeksi siitä vallanku-mouksellisesla
noususta, mikä oli
kypsymässä Kiinan salamiIjoonais-
^ t^n työläisten ja talonpoikain kes-kitiid^
ssa.
Historia on osoittanut Komin­ternin
ja Kiitian kommuni£,tisen
pilolii^H olleen oikeassa ja kom-niUnistisen
liikkeen vihollisien so-sialictemokraallien,
Trotskien, Lo-vestonien
j a muiden oikeistolaisten
d l t ^ n surkeasti väärässä. Kanto-n
i i i kapinan vuosipäivä on miljoo­nien
kiinalaisten keskuudessa muut­tunut
vallankumoukselliseksi merk­kipäiväksi,
soihduksi, joka keholt-iaä
ja näyttää tietä uusiin taisto
luihin. Vuosi sitten pani Kiinan
kommimistinen puolue Kantonin
vuosipäiväni ympärillä loimeen laa­jan
kamppailun imperialisteja j ^
militanäteja vastaan. Tämä kamp­p
a i lu lakkoineen ja niielenosoiluk-
Sitleeii, joita tuki Kiinan punais
ien armeijain tehostunut toiminta
sai niin laajojen joukkojen kanna­tuksen,
että se manasi vallan pe­lottavana
imperialistien ja milila»
ristien silmien eteen Kantonin ka?
pinan haamun. Ja tänään, kolrtie
vuotta Kantonin kapinan "alkatni-sen
jälkefen kokoontuu Kiinassa
ensimmäinen Kiinan neuvostoaluei­den
työläisien, talonpoikain ja so­tilaiden
neuvostojen erhniajako-kous.
•Kölrn*? vuotta on lyhyt aikn jO
voidaan laskea alkaneen samoihin
aikoihin, siis puolitoista vuotta
sitten, jolloin Nankingin hallitus
Itä-Kiinan rautatien omistuskysy­myksen
johdosta provosoi, maail­man
imperialistien yllyttämänä, so­dan
Neuvostoliittoa vastaan. Tä­män
selkkauksen alkaessa asettui
Kiinan kommunistinen puolue roh­keasti
käytännössä toteuttamaan
tunnusta Neuvosloliilon puolusta-mi.
sesia ja oman maan porvariston
tappiolle saattamisesta. Se antoi
heikoille puna-armeijaosasloille
jotka kaikista vainoista huolimat­ta
olivat onnistuneet pysymään
koossa jossakin Fukienin, Kvan-lungin
ja Kiangsin maakuntien ra­jamailla,
kehoituksen ryhtyä hyök­käyksen
kotimaisia militaristeja
vastaan. Tämä tapahtuikin.
Köyhät, militaristien sortoon k y l ­lästyneet
talonpojat ottivat ilomie­lin
vastaan punaisen armeijan
joukko-osastot kaikkialla, minne ne
ilmestyivät, auttoivat niitä kaiki!)
lavoin ja liittyivät ilse niiden r i ­veihin
aktiivisina taistelijoina.
Koko kulunut vuosi on ollut valta­vaa
talonpoikaisliikkeen, neuvosto­jen
ja Kiinan punaisien armeijain»
laajenemisen, järjestämisen j a tais­teluiden
aikaa. Minne punainen
armeija vain on ilmestynyt, siellä
ovat talonpojat yhdessä sen kans­sa
ruvenneet ratkaisemaan Kiinan
vallankumouksen ydinprohleemia
— niaakysymystä. Ja tämä rat­kaisu
on tapahtunut talonpojan
omalla, rahvaanomaisella tavalla.
Suurlilanomislajain ja rikkaiden
talonpoikain maat on takavarikoi­tu
ja jaeltu tasan maattomien tai
tähän saakka vuokramaita viljel-
Iciden Tiöyhien lalpjipoikien . kes­ken...
1 MilitariSieillö .'menneeLv.verot
ja-'korkeat hiäärivuok^&t- oil*-'lak-käufehuV:''
• ^liurrJlaiiÖÄisläjat ' - j a
I .,-->-,V.-'>"-' j'-';"!-^••'c^vt.-ii-niuut
kansaa ^yiholuset,, oii^ K^^^
lettu.:' t l u l t a järjestystä. JBhtanutan
on asetettu kansan"^ i^nsä- valitse-'
mat elimet — neuvostot, joiden
tur%'al]isuuden takaa köyhistä ta­lonpojista
muodostetut aseistetut
K i r j . L I - H O - T S U.
mistyössä on ollut jatkuvana vir­heenä
se, ettei ole pystytty luomaan
itsenäistä, työmailla j a unio osas
toissa työläisten itsensä aloiteky.
kyyn psrustuvaa toimintaa, joter
kiertävän järjestäjän työ on ain.n
mennyt hukkaan. Jos se o n kämpä!
nimellisesti järjestänyt, ottanut jä
seniä j a pitänyt kämppäkokouksiä
n i i n sen jälkeen työ on s u u r i n piir­tein
jäänyt siihen. Järjestämistyö
K a i k k e i n yleisin ja keskeisin
henkilö K i i n a n suurkaupunkien k a ­tuelämässä
on, kevyitä kahdella
kumipyörällä varustettuja käsi.
r a t t a i t a vetävä riksha-kij)i. Ihmi­sen
käyttämiiien vetojuhtana K i i ­nassa
on tuttu ilmiö ammoisista
ajoista. J a n i i n on asianlaita vielä
n y t k i n . Yksipyöräisiä !työntökärry-jä
lykkäävä kiinalainen k u l i tulee
halvemmaksi tavaran kuljettajana
k u i n hevonen tai kuorma-auto.
Tuo seikka jo antaakin kuvan siitä
kuinka alhainen on k i i n a l a i s en t y ö .
Iäisen elintaso. Sellaisissa kaupun­geissa
kuin Peking, Shanghai t a i
Hankow pika- j a kuormakulien l u ­ku
nousee 'kymmeniin tuhansiin.
Kurjimmassa asemassa kaikista
K i i n a n k u r j i s t a tyÖIUJsistä on riks­h
a - k u l i . Vain ätliharvat heistä oväit
omien kärryjen, omistajia. Kärryt
kuuluvat muutamille harvoille
suuryhtiöille, jotka niitä vuokraa,
vat riiitään omistamattomille ku­leille
korkeasta vuokrasta. Esim.
Shanghaissa on vuokra yksi K i i ­nan
dollari päivältä. Sen edestä
on siis rikshan juostava ennenkuin
hän saa mitään syödäkseen. Ja
käsityksen siitä, kuinka monta mai­l
i a hänen on pakko juosta saa
kun ajattelee, että hänelle puoli­sen
tunnin juoksusta useinkin
maksetaan vain j o i t a i n kuparikoli-koita,
j o i t a K i i n a n d o l l a r i i n mene?
kolmesataa kappaletta. Kärryjen
vuc^ki;an lisäksi on maksetitava ve.
sit usein ajelevat rikshalla maili- työmaiUa ^tfealoMeisesti on jään.^
määriä j a sen tehtyään useinkin
jättävät rikshan kokonaan maksa­matta
t a i työntävät rikshan katu­ojaan
j a sillä on asia k u i t a t t u . E i
r i k s h a raukalla ole poliisin puo­leen
kääntymistä apua saadakseen
U s e i n ovat rikshat niahtavilla
joukko t a i s t e l u i l l a yrittäneet paran­taa
olojaan. Nämä taistelut ovat
aina vieneet ankariin yhteentör.
mäyksiin rikshojen j a p o l i i s in sekä
sotaväen välillä. J a n i i d e n jälkeen
on rikshojen j o i l t a j a t armottöhiästi
t e l o i t e t t u . Tällainen taistelu blJ
esim. vuosi sitten Pekingissii, jon­k
a kyinraenettuhanrtet rikshat yk­simielisesti
julistivat lakon, vaa-t
i e t i - v e t o j e n alentamista j a kyyti­maksujen
korottamista. L u u l l e n , et­tä
ulkomaalaisten yhtiöiden perus
tamat raitiotiet j a omnibussit oli­vat
pääsyynä heidän tulojensa pie
nfehemiseen kävivät he suurin j ou
k o i n katuvaunujen kimppuun, R i ­vittivät
kymmenistä vaunuista i k ­kunat
sisään, kumosivat useita
vaunuja j a repivät pitkät matkäi
k i s k o j a irti maasta. Koko kau­punki
joutui moniksi viikoiksi so­t
a t i l a a n . Tuhansia rikshoja van­g
i t t i i n j a kymmeniä heidän johta­j
i s t a a n t e l o t e t t i i n.
Rikshojen keskuudessa toimi^
neen K i i n a n Työväen Puolustuslii­ton
osaston kautta avustettiin mur.
hattujen lakonjohtajien perheitä
Näin tuli kansainvälinen punaisen
rpa kaupungille. Ansaitakseen nuc) a v u n seura — Nopr tutuksi
verot ja saadakseen vielä joitain
k u p i l l i s i a keitettyj^ä riisiä, mikä
muodostaa rikshan ainoan ravin­non
on hänen oltava liikkeellä mel­kein
pyöreitä vuorokausia. E i hä­nellä
useinkaan ole minkäänlaista
asuntoa. Kesäisin täyttävät nukku­vat
rikshati kadut j a porttikäytä­vät,
talvisaikaan he nukkuvat mis.
sä sattuvat: kylmissä vajoissa, ta
varasuojissa ja muissa semmoftis-sa.
Oli yö tai päivä, satoi t a '
paistoi, aina on rikshan oltava liik­keellä.
Pari kolme vuotta tuollais-
Pekingin rikshakuleille, jotka
myöhemmin lähettivät edustajansa
K i i n a n Työväen Puolustusliiton
konferenssiin Shanghaissa. Siellä
p i t i tämä sorrettujen riks^hojen yk­sinkertainen
edustaja puheen, jos­sa
hän mm. l a u s u i : "Meidän riks-hakuHen
elämä on käynyt yhä
•kurjemmaksi j a kurjemmaksi. Mei­dän
luoksemme tuli Kuomingtanin
puolueen herroja. He lupasivat p a ­rantaa
meidän olojamme, jos me
perustamme ammattiliiton. Me pe-rastimme
liiton j a maksoimme mo-tekemättä,
jäsenmaksut maksamatta,
joten taasen puolen vuoden kulut­tua
on saanut alkaa s^man kierrok­sen
uudelleen, yhtä järjestymättö­män
ja hajanaisen työläisjoukon
keskuudessa. Tällaisesta ^tilanteesta»
meidän on päästävä eroon. Metsä-työläisten
järjestämiseen nähden
pohjoir.U3ntarion alueella valUtsee
mitä parhain tilanne, kämpillä ole­v
i l l a työläisillä on järjestäytymisen
j a toiminnan kaipuu, suurin piir­tein
pohjois-Ontarion kämpät t u -,
levät Järjestäytymään sataprosent­tisesti.
Mutta samalla kertaa ne
tarvitsevat itsenäistä, omaan aloi­tekykyyn
perustuvaa toimintaa. T o i ­minta
täytyy saada sellaiseksi, että
unio-osastot ovat aloitteen tekijöi­nä
ja kämpät toiminnan eliminä,
silloin vasta on metsätyöläisten jär­jestämistyö
oikealla pohjalla.
KÄMPPÄTOIMINTA
K a i k i l l a kämpillä, kunkin osas­ton
alueella, on toiminta järjestst-kämppätoiminnan
järjestämisen, p i ­tävät
kämppäkokouksen ja ellei
kämpällä ennestään ole, valitsevat
keskuudestaan kämppä järjestä jän,
delikeitin, sekä kämppäkomitean;
ovat; yhteydes.sä Sen unio-osaston
kanssa, minne heidän yhteinen toi­mintansa
on pienemmillä valkeuk­silla
järjestettävissä saaden unio.
asastolta toiminnassaan, ohjeita se-i
ä toimintavälineensä; pitävät jat­kuvasti
kämppäkokouksiä ja sitä
:ietä järjestävät omalla työmaallaan
olevat työläiset.
lä alueella. Tämän aluekomitean
tehtävänä on olla yhdyssiteenä
osastojen välillä j a toimia n i i n että
suunnitelman mukainen uniotoimin-ta
ja järjestämistyö tulee tehtyä
kunkin osaston kautta alueellaan.
TYÖLÄISTEN KONTROLLEERAA-RAAMAT
OSUUSRUOKALAT
Metsätyöläisten pitäisi käsittää ja
5e seikka, mikä merkitys on-metsä-ja
kulkutyöläisille ja niiden tais­teluille
työläisten osuustoiminnaUi.
sissa ruokaloissa. Näitä ruokaloita
kapitali^tiJuokkar r4
taan, muodossa tai toisessa Z l^Ä^l^lt-^?i^-^^'^ ovat tehneet ti l^PPymättömäTlS
isart^telijan: .Mutta siitä ^
^a Sitä joukkoa .kokpuaisuuS
«-o!g^Njelä^^,etty.3ärJe.tä^
r a j a l l a a n jar^töroimintaan. • V
suhteessa unio-osaitot ^Vä- h&ft
nolUsesti toimineet. Ne eivät
löytäneet toimuitaa jc>a olS
nostanut järjestö toimintaan ; id
pungissa oUessaan metsätvölälsa
ten-ne ovat saaneet olla ulkopuolf
järjestötoiminnasta. Osa-rojcn t
.minnassa on tässä .suht-e^sa
va korjaus aikaan. Mv: k-^nr
iestämme työmailla olevia tvöläi-mm
järjestämistyö tävivv mv5^
jatkua kaupungL^sa keväänä [m,
kun metsätyöläiset tulevat'as»
kaskuksiin. Silloin — ' on Koottava mi
sämiesten omasta ke.=:-:-aud=c.a :J
jestämistyön toimintajouW toin
CNIO-OSASTOJEN TOIÄHNNASTA voidaan pitää yhtenä osana työ­maan
ja tekemään
Tähän asti on ollut olemassa
eräänlaisia harhakäsitteitä. Osa j ä ­senistöstä
on pitänyt imio-osastojen
toimintaa vaan päiiasiassa järjestä-mistyötä
varten t-shtävän järjestä-nisrahasjon
kokoamLsvälineenä, k i i n ­nittämättä
ensinkään iiuomiota s i i ­hen
seikkaan, että union osaston
paikkakunnallaan täytsösi olla ensi
<ädessä järjestämistyötä valvova Ja
järjestävä orgaani j a siinä suhteessa
vhtenä kaikkein tärkeimpänä or­gaanina
järjestörakönteessa. Ross-rroven
ja - Sr- Porcupinen osastot
)vat tällä pohjalla- toimineet j a siksi
•lililä oh,''(Jllut riiahdollisuus pysy'-
toimintakuntoisina osastoina. Kai­ulta
toisilta osastoilta on puuttunut
:uota järjestävän toiminnan alotetta
ia n i i n ollen ne ovat pysyneet vaan
nimellisinä osastoina, joiden toimin,
ta on ollut lamaannuksissa siksi, et-
:ä ne ovat poistaneet itseltään t o i -
-•ninnan mahdollisuuden pohjan sil­lä,
että eivät ole lähteneet organi­soimaan
kulku- j a metsätyöläisjouk-koja
osaston toiminnan ja uniotyön
vaikutuspiirin alaiseksi. Suoraan
sanoen ei ole tehty mitään käytän­nöllistä
työtä siinä suhteessa, että
osastolla olisi ollut mitään yhteyt-läisten
luokkalaitoksista; niissä val­litsee
työläisten täydellinen kontrol­li
ja joita ei ole muodostettu ollen­kaan
ymmärryksellä voittoa tuotta­maan,
vaan palvelemaan työläisten
etuja, vapauttaakseen työläiset siitä
riistosta mitä yksityisruckalat har­joittavat.
Mitä voimakkaampia ja
suurempia ne laitokset ovat, sitä
tehcCckaammln ne voivat olla apuna
työläisten taisteluille. O n turhaa p u ­hua
siitä, mitä nämä laitokset ovat
jo tähänkin mennessä tehneet met-
.sätyöläisten taistelujen avustami­seksi.
Tuo kysymys on käsitettävä
kokonaan luokkataisteluperiaatteen
mukaisesti ja yritettävä päästä työ­läisten
taholta kokonaan irti yksi-tyisruokaloiden
k a n n a t t a m i s e s c a,
koska nii.ssä tulevat pienemmätkin
voitot jäämään yksityisten taskuun;
joita ei tulla koskaan käyttämään
työläisten hyödyksi. Metsätyöläisis-tä
vieläkin huomattavat joukot a n ­tavat
kannatuksensa noille yksityis-ruokaloille,
käsittämättä sitä seik­kaa
että niille kannatuksen anta­minen
merkitsee yksityisriiston tuke­mista,
Samalla kertaa kun k a n n a ­tuksen
antaminen työläisten Osuus-ruokaloille
merkitsee työläisten l i i o k -
kavoimlen kokoamista. Täniä k y.
asutuskeskuksissa ja t a a s e n l ^^
den alettua tuon union jäsen oS
on Hpkonaisuudessaan saatava ^
kamaan järjestötyötä tvö.-naiUa i
ten töhnien voimme poistaa <;
eristäytyneisyyden, mikä vallit,
kaupungeissa ja metsissä oVvi
työläistoverien keskuudessa. - * E
Toronton uutisia
tä työmailla olevien työläisten kans-- -symys on kämpillä otettava kesku.5-
sa, joten osastojen toimmnalla ei teluh alaiseksi j a tehtä selväksi, että
siUoin ole voinut olla mitään mer- tulemme saamaan kaikki metsä- ja
kltystä union järjestämis- j a propa-
?andatyöhön nähden.
. O S A S T O J E N T O I M I N T A ,
kulkutyölälset antajpfiaan kannatuk­sensa
työläisten osuusruokaloille, s a ­moin
kuin muillekin työläisten k o n -
trolleeraamille- _ psi^stoirainnaUisille
on saatava sellaiseksi, että ne itse- j laitoksille,
näisemmiri kullakin alueella ottavat M E T S Ä T Y Ö L Ä I S T E N O S A N O T T A -
pääasialliseksi tehtäväkseön ensikä- M I N E N J Ä R J E S T Ö T O I M I T A AN
dessä organiseeraustyön järjestämi­sen
j a valvomisen, toimien siten, e t ­tä
osastot valvovat, että jokaisella
K A U P U N O I S S A O L L E S S A AN
Olosuhteet ja taloudelliset seikat
työmaalla tulee olemaan union työ- suurimmalta osalta ovat niinä teki-maajärjestäjä
ja säännöllinen y h - , Jöinä jotka eristävät metsätyöläislä
teys työmaan ja osaston välillä.,'osaaottamasta työväen järjestötol-
Tarkasti valvottava se seikka, että j mintaan kaupungissa ollessaan. O l -
k a i k i l l a kämpillä osaston alueella
oh työmaatoimlnta ja toimiva i
kämppäkomiteat, tttä union järjes-
Vävä siten, että heti kämpälle t u l - tämistyötä tehdään työmailla. V a l -
lessaan järjestäytymättömänä kuu­kausia
yhtämittaisesti kämpillä,
huonosti palkattuna ja huonoissa
olosuhteissa, tulee se eristäytymään
U R H E L L t RIENNOIST.AJniE
Toronton "Yrityksellä" on oli
kaksi onnistunutta juhlaa täm
syksyn aikana aivan likekkäin. Em
oU n.s. vuosijuhla, joka meillä
tapana viettää vanhassa maassak
j a joka on itse ollut mukanani
j u h l i a joskus järjestämässä, tiet
miten paljon niissä on hommaa. '
rityksen juhlat onnistuvat mielesi
ni hyvin ja ottaen olosuhtet hn
mioon paikotellen loistavasti. "Ikä
kyllä", täytyy naisien voimistslue
tykset laskea oku prosentti korkea!
malle. K u n vertaa aikaisempaa v(
mlstelutyyliä ja nykyistä, niin hi)
maa siinä paljon eroa. M.m. mU
fcenkin voimistelu on nykyään o
jslmistonsa puolesta vaihteievampa
verrattuna entisiin "vapaaliikkeisii
Naisten voimistelu kumminkin
saanut suuremman "naisellisuude:
timnun. Tähän vaikuttaa ensikädi
sä se, että nykyinen naisten voi:
telu kaipaa suuressa määrässä p;
tilkkaa ja ilman sitä vaikuttaa j
kankealle. Juuri tämä plastlllin?
puoli asettaa naisvoimistelijat ali
kovemman kritiikin alle, koska]
sen pitäisi joskus lähennellä tiid
tanssijan notkeutta. Kuten sanotc
ovat Paavo Voutilainen ja Tj7i
Rauhakoski tehneet parhaansa jou]
kcjensa eteen j a niin ollen yleisö (
esityksiin tyytyväistä. Ohjelma <
muultakin puoleltaan kiinnostavaj
Sunnuntaina t.k. 7 päivä oli "Yr
tyksen" naisjaostolla taas onnistun;
iltama, joka todisti, että naisetkii
Liiton CTeoIlisuuspuolueen'') asiassa
(Jatkoa edelliseen numeroon).
Poincaren ja Briandin hen­kilökohtaiset
neuvottelut
Kauppa-Teollisuus­komitean
kanssa
Poincare ja Briand, jotka olivat
silloha Ranskan poUtiikan johdos­sa,
toinen — pääministerinä ja t o i -
, .... , .. -. . . , . . - .L ' n e n — ulkoasiain ministerinä, o h ­ita
elamaa vietettyään on han n u r net kuukaudet «veroja pienistä t " - l y a t ; ne henkilöt joihin Kauppä-a-
eumatismin ja inuiden taufeien loistamme noille Kuomingtanin i ' yhteyden jo
X . . pitkäkaapuisille herroille. Mutta suoden 1928 neuvottelua.
yksilönkin saatikka sitten viisi-sataamiljoonaisen
kansan rl"-lä.s-
^ä. Mutta nämä lyhyet kolme vuot­ta
ovat trfneeksi todi5!n-naan sei-laitto
» -väititeiden perättömyyden»
että ICiinassa alkaa rauhallisen
suojelu-sjärjestöt.
Vyöryn tavoin on tämä liike
levinnyt maakunnasta toiseen, kä-sitJaen
nykyään jo melkein koko­naan
sellaiset suuret ja tärkeät
maakunnat kuin Fukien, Kiangsi-j
i d i v a r i i l i s en kehityksen aika "de- Hupeh ja Hunan ja ulottuen ete-mokraattisine"
parlamentteineen. Iässä laajalle Kvanturigin maakim-heikentämä,
ettei hän enää juok
semaän kykene. Silloin ei ole
muuta keinoa kuin painua takaisin
maalle hiljaista nälkäkuolemaa
odottamaan.
Pahimpana vastuksena rikshar
tiellä ovat kuitenkin poliisit. V a i .
kea on k u v i t e l l a itselleen raaempir
näkyjä kuin ne, j o i d en itodistajaks
tässä suhteessa joutuu Shanghair
europalaisissa kaupunginosissa. Po
liisejä siellä on kaikista kansalli­suuksista:
englantilaisia, v a l V ve
näläisiä emigrantteja, Intiasta tuo­t
e t t u j a sikheja, k i i n a l a i s i a j a mui
t a kaikenkarvaisia seikkailijoita
(Ia k a i k k i he ovat onnettoman riks
han .vannoutuneita vihollisia. Seki»
syystä että syyttä iskevät poliisit
kepeillään rikshaa kuin vierasta s i :
kaa: Jos 'hän tekee pienimmänkin
iiilfenherikoksen riistää poliisi ar­motta
tyynyn, j o k a peitstää hänen
kärryjensä puista istuinta j a jota
ilman hänellä ei ole toivoa saada
ainoatakaan matkustajaa. Tyynyn
k u l j e t t a a poliisi voitonmerkkinä lä­himmälle
poliisiasemalle, josta riks­ha
voi sen lunastaa asianomaisen
sakon maksettuaan. Mutta .«»iihen
hänellä ei ole varaa. Jos rikshalle
j a hänen kuljetettavalleen sattuu
j o t a k i n riitaa on poliisi aina jr
poikkeuksetta rikshaa vastaan
Valkoisesta rodustaan ylpeät eng­lantilaiset
j a amerikalaiset matruu.
vaksi pääasiassa Puolan, Rumanian, distaa
Viron, j a Latvian voimilla, Ranskan
sotavoimleri ja laivaston pienellä
osanotolla, mutta Ranskan esikun­nan
ja upseerien johdolla.
M u t t a satnalla k u n Poincare l u ­pasi
käsitellä kysymyksen interven­tiosta,
hän painosti erikoisen pon­tevasti
pitkäaikaisemman valmiste
myöskm tuhotyöntekijä Tämän tiedotuksen Jannesm k
Dershavin, joka oh saanut tiedot missian muodostamisesta ^ tolej
sutä Moskovaan, Fedotovin uiko- myöskin Kalinnikov todistuksessaa
mailta palaamisen jälkeen. Dersha- 16 p. 1930: • v
v i n i n sanojen mukaan Poincare oU "Ramsin ilmoitti, — punuu »•
"luvannut alottaa aktiivisen poUtii- linnikov, — että Ranskan ylei^
kan mtervention mielessä", mutta kunnan yhteyteen muodosteto
"vaati ennakolta valmistelutyötä kenraali Jannesin puheenjohdoi
Neuvostoliiton sisällä vakiintuneen kansainväUnen komitea ^ff"^^
lutyön välttämättömyyttä VenäjäUä. taloudellisen tilanteen hajoittami- Englannin ja Puolan edustajista }
seksi, aiheuttaakseen siten tyyty- kamaan osia venäläisen interven»
mättömyyttä neuvostovaltaa vas- johtamiseksi ja toteuttamiseksi,
taan". mä komitea päätti, että intervenUJ
V a i k k a k i n Neuvostoliitossa on jo
huomattavissa rappiotilan ilmene •
mistä j a erikoisestikin tavarapulaa,
„ niin valkoemlgranttien lupaamaa
eivät he mitään^ tehneet meidän todistusten mukaan 2'0 väestön tyytymättömyyttä ei vielä
auttamiseksi. Kehoittivat vam lokakuuta v 1930 Karpov huomattavissa tarpeelhsessa: Kauppa-Teollisuus-komitean a i o i i e i - — " l -' .=Piila Operi
edelleenkin maksamaan liittovero- " t e o l l i s u u d e n h a r - ' t u h o l a i s t y ö t ä on k a i - ; suudella ollut enemmhi muodollinen sotilasvarusteilla la a-ei» • / ^ j
x x x » » k V » * * * * * ' » - ^ ^ r
j a .
Me kärsivällisesti odotimme ja
njaksoimme, mutta meidän olom­me
yhä kurjenivat samaan aikaan,
kun Kuomingtanin herrat j a u i k o -'
(valkoemigrantti,
joitta Ja tekstiihteollisuudessa) i l ­moitti
hänelle eräässä kohtaustilai •
suudessa v. 1928, että:
" . . . hänen Berliniin saapumisen-maalaiset
imperialistit kävivät hie.]^^ perustarkoituksena oU väittämät-nosti
puettuina. Silloin meidän tömyys neuvotella intervention v av
oma johtajamme Hohuang sanoi
meille, että meidän tulee itse käy­dä
asioihin käsiksi. Hänen jo^i-dollaan
me 'kokoonnuimme moni­tuhantisena
joukkona ja hyökkä­simme
katuvaunujen ja bussien
kimppuun, imperialistien j a pitkä-'
kaapaisten kuomingtanilaisten kau.
histuneina katsellessa meihin. Tä­män
jälkeen me menimme kotiim-me
j a nukuimme yön erinomaisen j . ^ ^ ^ ^ Englannin sekaantu-makeasti,
s i l l a me luulimme, etta ^ ^ ^ ^ ^ pienenevät, n im R a n s -
meillä on seuraavana paivana pai- sentään suurenevat",
j o n tyota, kun katuvaunut eivi».* „ . ,
kulje. Mutta työn asemasta mei- p r p o v m kertoman ^mukaan:
dat v a n g i t t i i n , heti k u n ilmestyim- ^ ^^auppa - Teollisuuskomitean
me kadulle. Meidät t e l j e t t i i n suu. edustajat olivat v i s i i t i U a P o m c a ^^
reen vankilaan. Meidän rakas joh-ii"°"f=„f^"^°^^^
tajamme j a kymmeniä hänen kans- '^..^TI^^Jt^^^T.!?^.!
saan telotettiin.
mistelusta, jonka Kauppa-Teolli­suuskomitea
on suunnitellut toteu­tettavaksi
jo V. 1930—31, että s i i -
heh mermessä on ilmaannuttava
kaikessa kärkevyydessään rappiotila
teonisuupdessa. tavarain puute ja
tyj^tyfnättömyys väestön" keskuudes­s
a ; ; H S h - ilriibitti, ;että ';Käuppa-Te.
onisxniikoimiteä 'stidrittaä -viime a l ­k
a l i a erittätii' voimaperäistä •• t^ötä
ja luottaa menestykseen, ja- v a i k -
k i n keinoin voimistettava.
Tämän vuoksi Kauppa-Teollisuus­komitea
pyytää erikoisesti voimis­tettavaksi
suimnitelmatyön ja eri­koisestikin
teoUistuttamisen 5-vuo-ei
enää voi olla epäilyksiä, etteikö i tules ^a„K\jäi
alotteN dsaUistuvien armeijoiden van^tö^
sotilasvarusteilla la aseilla, oper
osuus. Tosiasiassa Ranskan h a l l i t - tiivisen valmistelun j a alotteen te.|
sevat piirit, Poincaren persoonassa,
käyttivät tarkoitusperiensä toteutta­miseksi
hyväkseen Kauppa-Teolli­suuskomiteaa
ja tuholalsjärjestöjä.
t«i^srs,urru"«n;nr„itieJl)m^Ia'n^ ''\rhoai^jorfiVttra^m";^istt:ar , o- l s u o t t a eivät syyte.„thytn i«oUsioäirtaie, ..töe ttä
vuotissuunnitelman epäonnistumisen
o n halvennettava neuvostovaltaa, jo­k
a seikka onkin erittäin, tärkeä
intervention mehestymisells". (To­distukset
20 p:ltä lokakuuta 1030).
J a samanluontoisia todistuksia
löydämme muidenkin itul^olaisjärjes*
töh johtohenkilöiden" tunnustuksis­sa.
Työläisten puolustusliitto oli ai­noa,
joka meille antoi apua. Nyt
meillä on paljon tämän liiton jä­seniä
j a l i y t me ymmärrämme, et-care
oli silloin sanonut olevansa
i valmis käsittelemään vakavasti asiaa
ja antoi sen yleisesikunnan käsitel­täväksi.
Hän o l i varma, että yleis-
Todistuksessaan 29 p:ltä lokakuu­ta
V. ie30:.Sitnin vielä kerran:, ma­kuuttaa:
" . . . että Poincare lapas? täydel­listä
tukea interventioUe ja arveU,
että y. 1930—31 voidaan laottaa i n '
iervention täydelleen onnistavan".
Samainen Sitnin vakuuttaa oi­keaksi
Fedotovin ilmoituksen, että
Poincare painosti tuholalsjärjestöjen
työn voimistamisen välttämättörayytr
tä Neuvostoliitossa.
Samaa ilmenee myöskin Deniso
yin' tcHsessa -eäitntymlsesä.-lokakul
sessa . neuvottelussa VV.. 1928, josta;
RajnsinBimFöskin HSisIksitväikeni.. T o r
ditelmssaan..;31 ip-Aiä lokakuuta .vv
1930 R a m s i n ; r k u i t e n k i i r .kirjoitta»:
; ^TDaUsovy'ihnoitti; ;että --Kauppa-
TeoUisuuskomitean työ intervention
valmistamiseksi Neuvostoliittoa vas­taan
ulkomailla on jo tuottanut
konkreettisia tuloksia, sillä Rans­kan
yleisesikunnan yhteyteen on
muodostettu erikoinen komitea vai*-
misteleinään interventiota Neuosto-liittoa
vastaan, jonka komitean j o h -
eslkunta antft interventioUe edulli- Raasäan yleisesifanman tehtäväksi'*.
K a r p o v i n sanojen mukaan Poincare ; dossa o n kenraah Jannes. Edelleen
"sanoi Kauppa-Teollisuuskomitean ; Denisov sanoi, että yhtenä aktii-puhemiehistön
vieraskäynnin aika- , visimpana intervention valmistelija­na,
että käytännällnen työ inter- • n a on Ranskan yleisesikttnnan evers-vention
valmistamlsdBl on .^teUy ti Juanvilin, joka tuleekin olemaan
sen vastauksen. Käsrtännöllisesti o i:
tä vain yhteenliittymällä f öisten, i ^ j ^ ^ ^ ^ t j ^ suunniteltu suoritetta-
S i t n i n i n ja EedÖtovin ilmoitukset
vieraskäynnistä P o i r i & r e n luona to-välittömässä
yhteydessä interventeo-n
i n sotilaallisen johtajan — ken­r
a a l i Lukomskin kanssa".
ottaa osalleen Puola —
Tällaista oli Kauppa-Teollismi
komitean toimmta, Josta t«bU
yhteenveto lokakuun neuvottelua
V. 1930 j a josta ilmoitettiin Teou
suuspuolueen K K : n jäsenille.
- Ilmituodut tosiasiat venäläistsn |
olUsuusmiesten henkilökohtaisu'
neuvotteluista Pomcaren ivansa. «
memamitun lupauksista ja erikois«
Jannqsin komitean muodostamisa
tä Ranskan yielsesikunnäh m^-
t e & - samanaikaisesti toteavat RSE
käii" hallituksen entisen j o h^
iPoIhcäreii itsenäisen aktii-.isen iBO'
deiti' intervention valmistelussa.
Teöllisuuspuolueen ja tuk
laisten yhteisrintama
Ranskan yleisesi­kunnan
kanssa
" . . . K u n s a i n tietää. - V^,
Ramsm omissa todistuksissaan^
päivä lokakuuta — että inter^^
tionin vahnistamisen ja joö»*
sen sotilaskeskuksena esiint57
kah vleiesikunta. n i i n minä CMJ^
Denisoville järjestettäväksi « i»
m i n i i h matkustamista Farisisti