Vapaus, August 28, 1930

              Torstaina, elok. 28 p;iia — Thur., Äug. 28
buTMi. Onu kaiUiaa. pastai attuatal. M aObiXtriU l^h»>ltM.
VAPAUS aa>«rty>
I « i ^ •< riBsIA Vofcaa i a Canaaa. PaUUbW daUr M
' at tka F OM OUiea Ifq^aitaMat. Ottawa, a* aaeaod «haa aatMT.
taa UDperiali4inln pakokauhun ja
hämmästyksen valtaan. Meidän
aikakautemme tärkein poliittinen
Urmtiäat tatM. 7S« par «oi. l»ek. Uiaiaua ckoya te
),]• Aa iMat adtaztiaiac aMdiaa aa<»« tha rUoSak »««la ia Cfafc
a*, n*
köMUci. Uziakaappa ]a paio» laloaM Ela SMadSL
1 V^aaa. Boa Sf. Smibnrr. OaU
.1 Kmmari 1038. — Toiadtaa S36». — Kiiiakaappa »STV.
t OfOca 0«i> adTcrtiaaoaata. «u.) I0»-ti0tm M6W^ l i ah
lUfOTUSHINNAT VAPAUDESSA i
XbJaaatktellaMtatait «14)0 kettä. tZJ» kakat kotaa. — ArioUttaw
i l M b t t t a n M . — CbaatuBBsnoiloKitakaet SOe kerta. «IJOO S kanaa. — SyatylthaofVai» VU»
JMMTSS » U«aa. - AiB»«««»aii«*ak«t,l3JlO kerta. «3J)0 kakii kattaa. - K U t q i l y ha
| j § ^ M a . iraiiiiiainirmntiitiri fZJOO kerta, S O UKAakaa Hrtnaliaaaatu <ai » a i a f T t o y M . ~
tladat ia oaoteUsotukact^ SOe keita. tl.00 kohu kaitaa. — TiliplUIa
•8. «aaiCttacaaa, >i]>ctcia*i ilnuitsdii^ta atakilaaa.
; raAUSHINNATi
' g ikMJ», * hi- HJSa. t kk. il.n ia l kk. tlXO. — TkirmbaiUB >
V attMMtOar I vk. «JOO^ tf kk. DJO i< 1 kk. tixo.
aUBtaiji'/; W. AUiirlal.
n i. W. AUoTiM.
MBcai, Boekalara aad Priatakopi Vapaaa BalldJa*. Klm ftraat.
4P aiaU «• «Jdraatidi Vcpaaa, PX>. Bos 69, Ssatbair. Ou.
IM alDola ttkaaia aaa muaau aatlalliaaa Hr) iraa, ktijattaka*
ia»aft<««niaa»a aiaalUt J. V. AUq*Sat, lUkkaeatoitiia.
Kapitalistien hyökkäys Neuvostoliiton hiilen-vientiä
vastaan
Netivostohiilen ilmaantuminen
kansainvälisille markkinoille on
saanut aikaan levottomuutta im-perialbtien
leirissä. Neuvostolii-ton
liiilenviennin lisääntyminen oo
ZDuka se syy, johon perustuu vii-m^
iBin kansainvälinen parjausryn-täys
ja sodan valmistelut Neuvos­toliittoa
vastaan. Tätä parjaustul-vaa
ja vihamielisyyden"^ kehittämis­tä
Neuvostolittoa vastaan johtavat
kapitalistiset hallitukset, kaivospa-roohit
ja sosialifascistiset ammatil­lisen,
liikkeen "johtajat" suloisessa
sopusoinnussa. i »'«jil
, Yhdysvaltain kovanhiilen kaivan­tojen
omistajat ovat pakokauhun,
vallassa. Heidän keltaiset sano
nalehtensä ovat täpö täynnään
valheita ja parjauksia Neuvostolii­ton
f-hjilenviennistä. Kovanhiilen
alueilta .valitut kongressimiehet,
jotka ovat hiiliparoonien lakeijoi­ta,
;.. ovat alottaneet kongressissa
ryntäyksen lakisäädöksen laatimi-
Beksi, jonka avulla heti ehkäistäi­siin,
;netivostohiilen tuonti Yhdys-vahoihin.
Yhdysvailaip rf|hami
teri ja hiiliparooni, Mellon,, on!, lu^-
vannut- tehdä "sen kuin • suinkin
voL**., mainitunlaisen lakisäädöksen'
puolesta. Työsihteeri James J.
Din^is, joka samalla on mahtava
ter&magnaatti ja hiiliparooni, jul-k
a i ^ parjauksia Neuvostoliittoa
ja sen hiilenviehtiä vastaan. Ja
hiiliparoonien uskollinen kätyri,
Aj^^man Hiileftkaivaj^ii^jintoii
{tridentti, Lewis, yhtyy imperialis
tif!»*!» ulvontaan, hyväksyy päätÖd-lattselmia,;
jpillä yaa^itM» kpn-nej^
Btohulen maasta sulkemisek­si
M k ä tekee mitä hävyttömimpia
sy^käiä Neuvostoliittoa vastaan.
!|^tä neuvostovastaista ryntäystä
tuk|^ samalla tavalla "vasemmis-tö'^
M)8iälifasci8tien Howatin ja
Fifnvickin uusi järjestö. Joka taan-nof^
erösi Lewisin järjestöstä. Leh-te^
l^ lainaavat he kaikkia yksi-ty^
ikkoja myöten kaikki Neu-voHoliiton
hiilenvientiä vastustavat
ju£^au8umat. Washingtonissa ole-v4a^
kongressiedustajat 'levittävät
ve^^muksia, vaatien n^vostohii-
U^maahah tunnin ehkäisemistä.
ovat laatineet lakiesityksen
ISÖi^l alahuoneelle esitettäväksi ja
Iät kaikkena sen läpäisemi-
Tamän lakisäädöksen avul-laj^
oivoyat he voivansa elikäistä
Jieoffiostöhiilen tuonnin, koiska se
Juoteltu "pakkotyöllä". Ala-
|een päiväjärjeslys-k<nriitea' on
kä^tillyt tätä esitystä moneen ker­taan^
ja hiiliparoonien agentit, hal-li^^
iranonuiiset, lewisit, howaitit?
fi^ift^ikit y.m. .oyat purkaneet vi:
Isa Neuvostoliittoa' vastaan
näfMä käsittelyissä.
lanlainen taantumulraeii mus-taikavoimain
yhteinen rintama on
hilöttiattavissa myös Canadassa.
Ti^Iä kapitalistinen lehdistö syy-taS-
sv myrkkyään "neuvbstohiilen
täiiii^kaatamisesta" (Toronto Star).
Säl^^an virteen yhtj'vät mustat ja
keliset kaivosmiesten "johtajat",
joiäen lehdet ovat täynnä myrkyl­lisin
kirjoituksia Neuvostoliittoa
v^^ani ja heitä tukee tarmol^d;a>
tip|!eiscanadalainen Työväenliitto.
joi»; on _yhta! katkera Neuvostolii-t<
W^ vastustaja kuin imperialistit
kc^panäan. Yleiscanadalaisen
Tjroyäenliiton Jehden toimittaja on
k^ttänyt omituisen teorian; tä-nifan
teorian mukaan se militantti-neiattaistelu,
jota Canadan maina-käyvät
kommunistisen puo-
Itifen ja Työläisten Yhtenäisyys^
liiton johdolla työnteettäjiä ja van-h^
jfiri aimnattiliittojen sosialifas-c
i ^ i a ' johtajia vastaan, on "Mos-kei
»n'*; johtama ja rahastama sa-li^
öni; Canadan hiiliteöHisuuden
nujertamiseksi ja markkinain
hankkimiseksi neuvostohiilelle.
Suurbritanniassa veisaavat kon­servatiivit
samaa virttä- He ovat
ottaneet asian esille Parlamentin
alahuoneessa sen jälkeen, kun
maan kapitalistinen lehdistö p!i
pitkän aikaa ylläpitänyt rietasta
hyökkäystä nettvostohiiltä vastaan»
— Minkälaisia väitteitä heillä on?
1) Että neuvostohiili on laadultaan
parempaa; että se sisältää enem­män
lämpöä ja omaa paremmat
mahdollisuudet sivutuotteiden tuot­tamiselle
sekä on parhainta lajia
kovaahiihä; että se on halutum­paa
kuin wel8hiläinen tahi penn-sylvanialainen
kovahiili; että ajan
ollen Itämä mainio neuvostohiljli
tulee valtaamaan kaikki heidän
(kapitalistien) markkinapaikat; ja
että Neuvostoliitto myy hiiltään
halvemmalla kuin sen kapitalisti­set
kilpailijat, y.m. 2) Että neu-vostohiili
on tuotettu "pakko- ja
vankityöllä ja mitä kurjin^paih
työehtojen alaisena", yhdysvaltain
työthinisteri Davis on väittänyt,
että'Neuvostoliitossa mainarit saa­vat
päiväpalkkaa vain 17 senttiä.
Roderock Stephens, joka on hii­len
jälleenmyyjäin kansallisen yh­distyksen
erään komitean puheen*
johtaja, lausui Yhdysvaltain kon­gressin
päiväjärjestyskomitealle,
että'^ 'Hikimaärin 127,000 tonnia
venäläisiä hiiltä tuotiin... viime
vuöderi:kuluesi(i.Yh4yjsvaltoihin..'.
Itsekukin maahan tuotu hiilitonni
ottaa yhdysvaltalaisen hiilitonnin
paikan ,joka hiili ön vapaan yh-d^
rfoUalaisen työväen kaivamaa,
t^ndläiselle kovanhiilen kaivajaU
'Teliiäksetäan 17 isentin päiväpalk­kaa,
jota vastoin Yhdysvaltain hii-lenkaivajille
maksetaan keskimaa'
rm $5.00 päivällä. Jos Yhdys-tain
työläisten palkka- ja elinta­soa
aiotaan pitää nykyisessä ta­sossaan,
on neuvostohiilen tähän
maahan tuonti ehkäistävä.** (Tä­män
lausunnon julkaisi Howat-—
Fishwickin lehti toukok. 10 p:n
numerossaan.)
Todellakin,;'Srapaa yhdysvalta­lainen
työväki"! Tarkastakaamme
."vapaan" yhdysvaltalaisen työ­väen
olosuhteita ja verratkaamme
niitä "kurjiin venäläisen työväen
olosuhteisiin", nähdäksemme mis­sä
on "pakkotyötä ja sortoa".
Neuvostohiilen tuonti Yhdysval­toihin
tekee keskimäärin noin 0.7
% Yhdysvaltain kovanhiilen tuo
tannosta. Neuvostoliitolle viha­mieliset
ainekset ottavat tämän
kyllä huomioonsa, mutta "he pel­käävät
tulevaisuutta"..
Kun imperialismi lakeijoineen
tekee hyökkäyksiä venäläbiä tyS
Iäisiä vaataan venäläisten työläis'
ten kurjain olosuhteiden perus
teellä, turvautuu se hataraan,
paikkaansa pitämättömään väittee­seen.
Se onkin vain veruke, jolla
kapitalististen maitten työläiset py­ritään
mobilisoimaan Neuvostoliit­toa
vastaan. Tämä uusi parjaus-ryntäys
ei olekaan, mitään muuta
kuin imperialistii-usk^nnöllis-so-sialifascististen
, juonittelujen ja
salaliittojen sekä > sodan valmiste-
Uj^ j l Ä ^ B§Är03töiiitt6«i 1^
taan. Työläisten on tapeltava näi­tä
salaliittoja vastaaii; Maailman
työläiset hyvin ymmärtävät syyn,
minkä tähden imperialistit nyt
niin äkillisesti "kiinnittävät" huo­miotaan
Venäjän kaivosmiesten
olosuhteisiin .
Neuvostoliiton voitokas kehitty­minen
vallankumouksen mahtavana
etuvartiona, joka kehittyminen ta
pahtuu työläisten ja talonpoikain
kontrollin alaisena sekä kansain­välisen
työväenluokan j a . työtäte
keväin farmarien tukemana,' saat-tosiseikka
on näet juuri se, elta sa­malla
kun maailman kapitalismi
syöksyy yhä syvemmälle talous-kribin
pyörteisiin, niin sosialis­min
rakentaminen Neuvostoliitos­sa
edistyy harppa-aäkelein, ja
Neuvostoliiton kaivosteollisuus ai
van etupäässä.
Yhdysvallat rehentelee "kukois­tuksestaan"
ja rikkauksistaan. Mut-
.ta minkä verran kaivosmiehet siitä
hyötyvät?" Ken hyvään vertaa Neu
vöstoliiU^a.kaivosmiesten olosuhtei­ta
Yhdysvaltain, Englannin ja
Canadan kaivosmiesten olosuhtei­siin,
huomaa niiden välillä yhtä
suuren eron kuin päivän ja yön
välillä. Jos vallankumouk-selJi-nen
työläinen tai vallankumouk­sellinen
sanomalehti koettaisi ku­vata
Yhdysvaltain ja muitten ka­pitalististen
maitten olosuhteita, sa­nottaisiin
sitä "punaben propagan­dan
harjottamiseksi", "Hiotteluksi"
y.m. Näin ollen käytämme pata-vanhoillisen
Lewisin kuvausta
Yhdysvaltain mainarien olosuhteis­ta.
Kas näin kirjoittaa Lewi3 Yh­dysvaltain
mainareista:
*^He työskentelevät liiaksi kehi­tetyssä
ja ankaraa kilpailua
käyvässä teollisuudessa; heidän
vuotuiset tienestinsä ovat mi­tättömän
pienet ja välttämättö­mät
tarpeensa jäävät tyydyttä­mättä;
heitä vaanii yhtämittaa
maanalaisen työn kaameat kau­hut,
ja heidän lukumääränsä
vähenee päivittäin maan vyöry-misten,
räjähtäväin kaasujen;
ammattitautien ja taloudellisen
puutteen aiheuttamain kuole-main
takia; he elävät eristetyil­lä
kämpiköillä, ilman nykyai­kaisia
terveydellisiä laitoksia
ja elämän mukavuuksia, ilman
seura-, valistus- ja henkisiä (?)
mahdollisuuksia . . . he ovat
lain avulla ehkäistyt -.. yhteis­ten
työsopimusten,, tekemisestä
. . . ja liittymästä'^semmoisiin
ammattiliittoihin, • kuin he itse
tahtoisivat." (Yhdysvaltain Hii-lenkaivajain
Liiton äänenkan:
nattajan viime toukok. numeros­ta.)
mituspalstoillaan lukubiin maina­rien
kirjeisiin, kuvaten heidän ase­maansa
seuraavasti:
"Mainarien kirjeet kertovat
hirveitä kertomuksia maijiarien
puutteista ja. kärsimyksistä . ..
Useissa saamissamme kirjeissä
on sanoilla eteemme maaltzttu
kuva köyhyydestä, nälästä ja
kärsimyksestä . . . perheet ovat
nälässä, lapset alastomia, sillä
heillä ei ole vaatteita, kenkiä,
ruokaa tahi, kirjoja, että Vpisi;
vat käydä koulua." "Mainarlt
ovat joutuneet maistamaan alen­nuksen
pohjasakkaa, luodakseen
paljon puJiulun kukoistuksen!
Heidän palkkojaan on alennet­tu
moneen otteeseen, niin että
nykyään — he työskentelevät
miltei samoilla palkoilla ja sa­manlaisten
hirveäin , olosuhtei­den
vallitessa kuin 40 vuotta
talMperin- Jos alhaiset palkat
ja pitkät työpäivät ovat välttä­mättömät
hiiliteöHisuuden ku­koistukselle,
niin siinä' tapauk­sessa
hiiliteöHisuuden pitäisi
olla yksi kaikkein kukoistavam­pia
teollisuuksia maassa." (Sa­masta
lehdestä kuin edellinen
lainaus.)
Tämmöinen on siis "vapaan yh­dysvaltalaisen
työväen" asema!
Mutta lainaamamme lehti jättää
mainitsematta ,että Lewis ja hä­nen
fascisti.set kanssaveljensä ovat,
vilpillisyytensä ja petoslensa takiaj'
vastuunalaisia moisista olosuh­teista.
Parhain mitä Yhdysvaltain Hii-lenkaivajain
Lfiton West Virginian
piirin "konventsioni" voi tehdä
puutteessa olevain mainarien puo­lesta
oli — valituskirjeen lähet­täminen
presidentti Hooverille,
jossa kirjeessä sanottiin, että kai-vosherrat
ovdt hyljänneet turvalli­suus
j a muut säädökset, ja että
'^^mainani menevät työhön ilman
eiäskannuja, koska heillä ei ole
milään. panemista niihin; erään
koulun 42 oppilaasta lähetti opet­taja
kotiin 28 sen takia, että nämä
olivat kehnosti ravittuja."
\'iime toukok. 28 p. pidettiin
kaikissa kirkoissa Yhdysvaltain
laajalla kovanhiilen . alueella ru­kouksia
työsuhteiden parantambek-si.
Rukousliikkeen alotti alueen
Cooperative Association. Mutta
vi ei a tähän mennessä heidän iu-malansa'
ei ole öllähut" fiikousta
luioniioonsa, sillä työttortryyS ja
kurjjjus oh käynyt entistään pa-
Jit-iiimaksi. ' • < • •
Äskettäin pidetyssä Amerikan
C<j!legen; kirurgien konferenssis­sa
lausui kuuluisa kirurgi, toht.
Fnderick L. Besley, käsitellessään
liiili- ja öljykenttäin olosuhteita ja
niissä tapahtuvia tapaturmaisia
kuolemia, seuraavaa: "Olosuh­teet
West Virginiassa ovat kehnot.
Eräillä Oklahoman kentillä ovat
olosuhteet niin kurjat, ettei sem­moisia
enää luulisi löytyvän sivis­tyneessä
maassa."
Alhaisista palkoista, järjestöjen
murskaamisista, lakkoja murskaa­vasta,
hallituksesta, poliisin, oikeus­laitosten,
sotilaitten ja valtion ta­holta
työläisiin kohdistetusta sor­rosta,
hirveista olosuhteista, hä­peällisistä
työsopimuksista, vanki-lyölä
käyttävistä kaivoksista, y.m.
olisi paljo sanottavaa, mutta yllä­oleva
antaa jo riittävän hyvän kä­sityksen
"vapaan amerikalaisen työ­väen
palkoista ja elintasosta."
Entä Neuvpstoliiton mainarien
palkka »työpäivä, «olosuhteet ja
järjestäytyminen? Missä määrin
ne eroavat Yhdysvaltain y.m. ka­pitalististen
maitten loihtimista
kurjuuskuvista? Näitä asioita tu­lemme
käsittelemään -lehtemme
jossakin seuraavassa numerossa.
Etelä-Ontarion osastoa
estaytynunen
Etelä-Ontariossa
Tämän etelä- Ontarion alueen
miltei jokaisessa nurkassa on suu­rempia
ja pienempiä teollisuuslai­toksia,
joten alueen työyäestc
muodostuu suurelta osalta teolli-suustyöväestöstä,
niia^aais- kuin
mies-puolisista työläisistä. Tällä
hin ja palkkain alennuksiin,
kään ja kehnoon ravintoon, häi­käilemättömiin
. t{|0JUisuu8murhiiä,
kuolemaan ja tautömin, orjan; olo­suhteisiin
erisf^yilla, feodaalisilla
kämpiköillä, ilmän-^köulQjäf, ilman
virkistys- tai kulturellisia mahdol­lisuuksia,
ehkäistyinä järjestymäs-*.
tä, y.m
Työläisten osuustoiminnallisten leipomojen ja
muiden liikkeiden menestymisen ehto
Nykyisenä kautena, jolloin kapi-
,talismin kehitys on kulkenut vii­meiseen
vaiheeseensa, on leipomo-tuolteitten
valmistamisessa, samoi^
kuin muussakin tuotannossa, päs^
omat keskittyneet. Niinpä "askel-
Selvällä kielellä sanottuna Le-
- viittaa: "kapitalidtisen pulan
pyörteissä olevaan teollisuuteen. .. ^ z - j » i-- • i - - ,
.. - — . . ,r .'.. 111 ... .sessa ,. Canadan . tehtaili!am. iulte
^ottomyyt^n^:;^amm palkk^ ^i^^^^ tilanteen" kirioitukkessf
"Useita kaivantoja on suljet­tuina,
toiset tehden työtä vain
yhdestä kolmeen , päivään . ..
miehille maksetaan isiinkin vä­hän
kuin $1.20 päivältä. Hei­dän
tavallinen palkkansa on
$1.50-2.00 päivältä, kahtena tai
kölmeiM päivänä viikossa . . .
^Koettakaahan laskea miten mai-nari
voi elää ja elättää per­heensä
$1-25—2.50 päiväpalkal­la,
jonka hän saa vain kahtena
tai kolmena päivänä viikossa ....
Köyhyys, nälkä ja kurjuus re­hottaa."
.. (Yhdysvaltain Hiilen-kaivajain
Liiton ' äänenkannat­tajan
viime heinäkuun ^nume-
' rosta.)
Tahi kuunnelkaamme miten
mainarit itse kirjottavat Lewisin
lehdessä: "Mainarit työsken­televät
täällä nälkäpalkoilla . ..
12- jopa 14-tuntisia päiviä."
(YHLrn äänenkannattajan vii­me
helmikuun numerosta.)
"Hiiliparoonit alentavat palk­koja
miltei joka päivä. Me
saamme hiilivaunun täyttämi­sestä
25c [aikaisempi, järjestön
hyväksymä taksa oli 79 sent­tiä).
Meidän täytyy tehdä os­toksemme
yhtiön kaupasta ja
maksaa kaksinkertaisen hinnan
) ...( Palkkansa pienuuden takia
^"Mh Mhilhoi käyttää t6fito-ria.
Työehdot ovat nykyään
; f^ehnommai kuin mitä ne ovat
olleet milloinkaan ennen sen 35
vuoden aikana, minkä olen ollut
• mainarina. Ne ovat pahemmat
kuin orjuusaikana. Miehet ei­vät
uskalla sanoa mitään, sillä
he pelkäävät työpaikkansa me­nettämistä."
(Samasta. lehdestä
kuin edellinen lainaus.)
Yhdysvaltain Hiilenkaivajain
liiton lehti, joka oli pakotettu tun­nustamaan
mainarien keskuudessa
vallitsevan r kurjuudeHj vastasi toi-ni
njainittu Maple Leaf Milling
;Co.^ jonkai V(^itto-osingot olivat
V. 1928 $513,292.00 ja v. 1929 jo.;
$l,2Cli9,326.00, osoittautuu olevan
vain,.keskeisin lenkki suuresta ra|
hapääoman yhtymästä, joiden jo^^
kaisen taholle lankeaa suunnattov
mat voitto-osingot. Sen omistaa
samat osakkeenomistajat, jotka o*
mistavat Alberta Pacific Grairj
Corn. Sillä on Maple Leaf leipoi:
moja yli Canadan ja sillä on kont-^
rolleeraavat osakkeet Canada:
Bread Coista ,Canadian Bakeries^';
Ltd., ja Dominion Bakeries Ltd?
Nämä leipomoliikkeet ja neljä my|
lyä muodostavat ketjun, joka ulotf
tuu Vancouverin saarelta Atlanniif,
rannikkomaakuntiin saakka. Toista^
vuotta sitten tapahtuneen yhdeki
sän viljasäiliöyhtymän sulautumi-;
sen seurauksena keskittäytymispro-f
sessi veli sainain rahapääomain''
kontrolliin suuren yhtymän, joka;
tunnetaan nimellä Federal Grainsi
Ltd.
Tämän suunnattoman leiponii-| selittää samassa hengenvedossa, ja
sen, jauhattamisen ja viljan kasit-;
telyä kontrolloivan verkon päänä
on Montrealin pankin johtaja Ja--
mes Slewart, joka myöskin on ja-:
senenä C.P.Rrn ja muiden ralia-\
pääoman yhtymien johtokunnissa,-
ja J- C. Cage, Standard Trust Co:n:
johtaja ja samanaikaisesti ollen
johtavalta jäsenenä vakuutusyhliöi-,
den, kiinnityslainayhtiöiden, met­säyhtiöiden,
öljy-yhtyniisn, ja viii-doin
"Old Grow"-nimisen "mies-oman
yhtymä on yksi niistä, jotka
kuristavat työläisiä ja farmareita.
Ryhtyykö osuustoimintaliike
"liikemenetelmillä" kilpailörrfä'a^
.tällaista pääoman yhtymää ja mo­nopolia
Vastaa^n ja pyrkien "liike-"'
keskittymisellä" voittamaan een?
IHankkiiko osuustoimintaliike - pää­omia
ja ansaitsee niin paljon, että
kykenee voittamaan tämän suurep
;,yhtymän ja siinä ohessa. vetämään
-sen kannattajat "liikeystäviksi"?
^Jöo, tämä pn Canadan osuustoimin-
^JCaljiton herrojen ajatuskanta osuus­toiminnasta.
On vielä pyrittävä
olemaan niin "puolueettomia" et­tei
konservatiivit ja liberaalit louk­kaannu.
Sitten päälle päätteeksi
pitää. herra presidentti kauniin pu­heen,
jossa osoittaa, että osuustoi-
^•Tninnallinen kansainyhteys voidaan
saavuttaa "kansanyaltaistuttamalla
•monopolia" — mitä ikinä sillä
•-tarkoitettaneekin. Me oletainme
että se tarkoittaa juuri sitä osuus­toimintaliikkeen
mukana olon
;"kansanvaltaistuttavaa monopolia",
^'samalla kun työläisiä houkutellaan
ostamaan kapitalististen yhtymäin
osakkeita. ' Meidän käsityksemme
mukaan - tällä tapetaan osuustoi­minnallisten
liikkeitten jäsenistön
kansanvaltaisen hallinnon perus­teetkin.
Mutta herra persidentti
täväkevämmän" valmistuslehtaiden
johtokunnissa. Tämä osoittaa sen
hirvittävän kcskittynuisen mikä on
tapahtunut ja missä suunnaton
määrä pienempiä yhtymiä on ; su-lautumit'^'
htfefeii, ja niiden hallin?;
to yhden hallinnon käsiin, jota-kontrolleeraavat
, pankkipääoinart
voimat.
."Canadian Co-operator" ylistää Sai­malla
tavalla,. sitä Britannian
osuustoimintaliikkeen saavutusta
että sen johtaja on brittiläisen so­talaivaston
päänä, Alexanderi en­simmäinen
laivaston amiraali. Tä­ltä
itietä saavutetaan osuustoimin­nallinen
"kansainyhteys", vaikka
pa sen tuloksena yhdessä ammu-taankin
tuhansia Kiinan ,Int»an ja
Egyptin työläisiä ja talonpoikia;
,sekä nälkiinnytetään ja ajetaan
työttömät maasta pois j.n.ci..
Tällaisetko ainekset osiiusloimin-nallista
, vali$t.M$ta tärjq^yat? He
• tarvitsebivatvperinpohjaisen annok-,
li^en ' itse-.-^ -Hef 'salaavat' ensiksikin
% Isen todellisen jakaariViilnisen mikä
^ ltai)a|i>iiu,v,1«ap^aiist^ järjestel-fmässä,
.v. jakaantumisen toisilleen
Mitä tämä sellaisenaan todistaa?
Tämä osoittaa kapitalistista mono­polia,
jossa pankki ja eri teollis
suuksieji pääomat yhtyvät, ja, jo­ka
esim. ei ainoastaan valmista
leipomotuotteita ja ohrasta "Old
Crow'la" ,y.m., mutta joka määrit­telee
tuolteitten hinnat myöskin-näiden
ketjujen kautta kontrolloi-^,
mansa ostajapiirin voimasuhteii-kahteen
vastakkaiseen luokkaan.
joilla ovat vastakkaiset intressit,
työväenluokkaan ja kapitalistiluok-kaan.
Karvain kapitalistien pyr-,
-kicjyksenä on keskittäytymisensä
ja pääomasijöituksiensa kautta lu­jittaa
. monopolivoimiaan kyetäk­seen
tehokkaammin riistämään.
; määrittelemään palkat ja hinnat
ja kohottamaan voilto-osinkojaan
jTyöväenluokan jäsenten tehtävä on
ten pohjalla, tällainen rahapää-,'järjestyneellä tabtelulla, työtab-perusteella
pitäisi* 'hJjaoskin olla
tällä alueella enemm^tö; poliittises-.
tikin ;.i valveutunutta työväestöä.
OnJiOi'asianlaita niin. sitä ei alle­kirjoittanut
numerollisesti' voi ai­nakaan
tätä kirjoittaessa toteen­näyttää.
Ammatillisesti järjestynyt­tä
työväestöä epäilemättä on tällä
alueella enemmän ikuin missäär
muualla, mutta ammatillinen työ­väestö
enimmäkseen on vielä tällä
alueella, kuten koko maassakin yk­sipuolista,
he eivät edes anna min-käännäkölistä
tunnustusta poliitti
selle puolueelle, puhumasttakaar
siitä, että he Mkisivät sen väittä
mättömyyden. Työväenliikkeer
historia e^äämättömästi toteen­näyttää,
ettei ammatillinen Hiki
yksin kykene voitokkaasti ratkai
semaan edes^ reformistisia palkka
ja työpäiväasetuksia, puhumatta
kaarf siitä tosiasiasta, jonka jo jo
kaisen teollisuustyöläisen tänäär
pitäisi nälidä, ettei kapitalistinen
järjestelmä enää voi tarjota muu­ta
kuin yhä - Ijsäänta^vää puutettr
ja hätää, jonka vuoksi koko jär­jestelmä
on hävitettävä ja siihen,
sen hävitystyöhön, ^ i ainakaan
ryhdy Amerikan Federation of La-bor-
järjestS, joka on johtava am­matillisen
järjestyneen työväestön
keskusliitto, jonka eri ammatti-kuntaosaatoihin
jäseninä lukeutuu
tämänkin alueen suurin osa am­matillisesti
järjestyneestä työväes­töstä.
. Kaikkea sellaista poliittista
toimintaa tämän liiton taholta vie­rotaan,
joka on selvällä luokka­taistelun
kannalla. Sen jäsenistö
täydellisesti .kannattaa maassa ole­via
porvaripuolueita. Tämän alu­een
suurimmassa teollisuuskeskuk-se.
ssa Torontossakin hyvin huomat
ammatillisesti järjestyneen työvä­estön
välinpitämättömyyden poliit­tiseen
toimintaan. Poliittiseen puo-
Iuees,e^n,i;iä^enenä kuuluu harva-lukui^
fiipj.^JQi^kko eri ammattikun
nista,'ja'n|iii" j ä ä poliittisen prole­taarisen!
p]iolueen vaikutus myös­kin
hyvin heikosti edustetuksi nois­sa
vanhoillisen ammatillisen liik­keen
eri., osastoissa. Tämä, ^i ol(
vallalla yksinomaan noiden niin-kutsuttujen
"kielisten" 'keskuudes
r s p , i^inytta^hyyiB. .feuom^ttavana _nä ,
kee tämän saman ilmiön suomalais-,
tenkin keskuudessa. Ammatillista
liikettä vierotaan ensinnä sen
vuoksi, että, se pn perin vanhoil­lista
Ja meille vieraan maan ih­misille
o.utpa, joten siellä ei mi
tään voi .rvaikuttaa, ja jos taas
olemme;; ammattikunnassa mukanr
unio-osastossa,. vieromme poliittis­ta,
toimintaa; emme monetkaan otr
jäsenpaikkaamme puolueessa, huo'
limatta vaikka Icerskumme olevam­me
poliittisesti valveutunutta vä
keä. Ja mennäänpä jo niinkin pit
källe, että jäsenpaikkaamme e?
meillä monilla, vuosia järjestyneet
työväestön 'riveissä kulkevilla olf
muuta kuin joukkojärjestön osas
toissa. Siellä kyllä monetkin osaa
vat olla sataprosenttisesti valveu­tunutta
väkeä, puhutaan suurisui-sesti
poliittisen puolueen puolesta
sen ^ffenestymisma^hdollisuuksista jr
taas toisessa tapauksessa arvostel­laan
poliittisen puolueen toimintaa
itse panematta tikkua ristiin. Jos
kus, ikäänkuin vahingossa, ova
joutuneet monet poliittisen puolu­een
jäsenyyteen, mutta ovat oi
leet mahdottomia sen riveissä. Tä
mä tällainen saattaa monebti joh
taa ajattelemaan, ettei tämänkäär
alueen monissa teollisuushelveteis
sä 'ole olo?t vielä kiristyneet sill<
tasolle, jotta ne käskevinä ajaisi
vat teollisuustyöväestöä poliittiset
puolueen jäseneksi,, militanttiseks*
työntekijäksi- 'i)roletaaripuolueen ri
veissä, vapäätuakseen siitä orjuu
de^ta, jonka kapitalistinen järjes
telmä aiheuttaa. Pitäisi huornatr
nyt jo ainakin, ettemme ikinä vo
vapautua' kapitalistisen järjestel
män kahleista ellemme ryhdy se-hävitystyöhön,
ja sen hävitystyös
sä olemme vasta alussa siiloi?
kun liitymme puolueen jäseneksi
jonka päämääränä on hävittää ka
nitalistinen iärjestelmä. Vaikka oli
simme sata vuotta jonkun nnior
eli joukkojärjestön jäsenenä, jonka
tehtävät ovat uniossa pa&an ylen­nykset
ja työpäivän lyhennys jouk-kojärjestössä
ja ne kultturitehtä-vät,
jotka ovat sen järjestön joka­päiväisiä
tehtäviä, niin huolimatta
siitä, että se tai tuo järjestö on
myötämielinen Järjestö puolueelle
ei se myötämieUsyys ole riittävt
todbte toteamaan, että puolue vo'
Ikäyttää ja luottaa sekä uskoa tär­keät.
puoluetehtävät tälle puolueel­le
myötamielbeen joukkojärjestoon
kuuluvalle, huolimatta siitäkin,
vaikka tämä'joukkojärjestön jäsen-yksilö
puheillaan vakuuttabi kan­natustaan.
Sattua kuulemaan niin
hihhulin itapabia huudatuksia, kuii
on seuraava: "Meidän pojat kun
tuli kaupunkiin, sanoivat, että nyi
on asiat menneet pirun kaulalU
puolueen etuun nähden siinä jouk-kojärjestössä".'
Mitä etua nämi
"meidän pojat" antaa puolueelle
Näistä ei saata kuulua jos (kor­keintaan
kaksi, kolme prosenttia
puolueeseen, myötamielbeen jouk­kojärjestoon
tuskin sen enempää.
Siitä huolimatta "vaalivat" puolu­een
etuja. Tuollainen on turhaa'
uskottelaa. Ollakseen vakavinaan'
•onkuii.asian ajaja, pitää-fhdott»r
masti muodostaa iits^llesen .pohja
peruste, yhdysside sen ja sen puo
lueen kanssa. Sib/vaan liittymällä
puolueen jäseneksi, antautumalla
puoluetyöhön kaikella innolla ja
tarmolla, siitä alkaa vakavissaaf
puoluetoiminnan militanttisen työn­tekijän
ura, silloin häntä voidaan
pitää sen puolueen vilpittömänä
asianajajana.
Ontario, ollen eteläiseltä alu­eeltaan,
kuten alussa sanottiin
etupäässä teollisuuslaitoksista muo­dostuneita
kyliä ja kaupunkeja, ^e-ollbuustyöväestö
on myöskin ka­pitalistisen
sorron raateleman?
valmiimpaa - ymmärtämään poliitti­sen
puolueen, tarpeellisuus. Meillä
täällä etelä-Ontariossa ei' ole . siis
muuta «steenä' poliittisen puolueem­me
jäsenmäärän.!lisäämiselle kuin
velttous ja väärät päätelmät. Ot­takaamme
ja joukolla itehkaämme
agitatsionia näiden .virheellisten kai
sitteiden selyentämiseksi ja kohot­takaamme
puolueemme jäsenmää­rää
etelä-Ontarion alueella tuhan:
silla, ei vaan yksinomaan suoma­laisista,
mutta niistä kaiken ' kieli-sistä
ja etupäässä ."eanadaläisis-ta",
.jotka: useampia tuhansia kä­sittävinä
joukkoina raatavat alu­eellamme
olevilla tehtailla. ' Suo­malaisina
käsitämme' sen,. että
vaali osamme : teemme: puolueen
kansainvälbestä järjestämis-; ja he
rätystyöstä ollessamme sen^ puolu­een
jäsertinä, ' sillä onhan meille
selvä vanha suomalainen sanan­lasku:
"Puulla toinen toisen asian
ajaa." Siis mekään joukkojärjes-tömme
kautta emme koskaan vo?
tehdä sitä työtä, mitä on itse puo
lueen jäsenen teihtävä. Me -voim­me
valmistaa, tehdä itunnetuks'
puolueen menettelytapoja, periaat­teita
ja vieläpä, puolueen olemas­saolon
välttämättömyyttäkin jotik-kojärjestön
osastoissa, mutta puo­lue
tarvitsee varmat jäsenensä
joista se saa työntekijöitä silk
rintamalle, missä puolueen jäsen- ..^^^^l^^^,^"!^^
työ on tehtävissä. Siis viipymättä
nämä esillä sanotut puoluetoimin
taa jo ymmärtävät jäsenet, kautte
etelä-Ontarion alueen, oh saatava
Kommunistipuolueen jäseneksi jt
niideii avulla uniossa sekä joukko
järjestössä tehtävä tunnetuksi puo-l
lueemme pyrkimykset ja .hankitta
Kuten yleensä tämia^
kai«>ungit. on T b r S S i
nuori. Vielä noin äa^tL..
f Yonge 8t. k o l o S ä .^
tiaanit kuDdvit S ^ i Ä^
™«tia turkiksillaT^S^
;W. vuosisadan alussa.>^ifli;^
kalaiset aikoivat t S S"
ta^ Canadaa, oli nrtjli£.
Ontario pää^iauisesä^
Uaaniheiiiion asuma, io^-
huronlt. petulnit ja i i i ^
Etelä- Ja Itäpuolella onti,-
asuivat huroneille vlhamidlÄ
sotaisat iroquoislt -•ST
kalla ja paikan önilstukBaii:
aikoinaan punanahat'tS^^
kettään. Sitten taisteli;»»^
nainen ja valkoiiien.
hemmin raoskaU^t ja '-^^
set., ja lopulta täytyi ~
teii pitSä piioUaan- iL.
veljiään vastaan .tolsfelh-
4aa, ja vielä senkin, mäa^'
tat .pienempiä. b^olta'*]*'
'5yystalsteluyrit3?ksli ' Ain*i»?
räxi. palkan vielä ölles»'
laisten halltiäsa, on se BÄH-hävitetty
jtiaah. tasalle.'-
Etäs: Canadan. Tansläiidiii,.
vapäln^n ja kovanyrkS^
täjä Ja ,utanaukidisi3a,-ptt^-j
rontön paikalle aituiniiksai^
Koska hän el tiennyt päfltin
nimitti hän sen Roiilll^' jjii^
erään sen aikuisen nmda!^
nadalalsen ministerin nimj-"^
mihin hän pystytUtehtani.
kaupunki, ja miime lälttäl
tysmajoja, levisi iniaakmita. .
menen vuotta rikastui,
toveretaeen palkalla, kumles
go'ssa majailevat englatatfli^r
koivat, kadehtimaan. Ja;; täsfc" "
heitä vastaan, is^ieaJa^
käykserisä. lopulta . ' ^ ?
lettä.. ränskaiajsten -: to'•;
kylänsä'. ja;-lähtei: j > p £&
.yuotta. myöhemsitni.-,;
englantilaiset' p^dirä^T»
Jäänni^kslllä, ja :ei4ii";Ä
tapasi; paikalla'' y^täTaipJ(;
Ja: sehä 'iiifetsät t5yH^;-r
miiuta. riistaa; JaVyläi^^
sataa eeklcerla. p^l^^^i
Jossa ranskalajset'"] (illyaiyit
kauppaansa luirjölttj^Mi^
nöitus i:ak^ettll|\-Ja^';:-
iilnV kutsumaan riRD#
menJestyi':Engli^^
ttlih- hyvin, 'että >eils«il^;f
kuluttua "kokeneet iauili^
halukkaat inaksaiÄaän^iOM^
vuoden kaiippanMmo^^".;^
Eversti Slmcoe v{^W''."
ensikerran y. 17M ji.sliöjftsl
daan kaupungin vaisliialnm;;
ria katsoa alkavaksi. > NÄ'
hhi muutettiin, psöiiui^ilÄii^
toksi, Joka on pälian
tnltjra ja merkitsee'
paikkaa. Enfelmälrien.vlBU
nltelma isanotaan . teMyn^
vuonna, käsittäen kblm* !W
kevaksl idästä länteen'jr|^ .
loisesta etelään. Suuiinlfcto'
ka sijaitsi nykyisen' (ÄtiftoT
Don Joen välinä •.efeUih;,;
'Streetista, mutta kasvu ä .v
teluilla, lakoilla, y.m. pyrkiä tais
telemaan palkanalennuksia vas:
jta^ii^, ja palkankorotuksien, 'lyhem-
ItnänTtyöpäivän ja parempien olo:
suhteitten puolesta. Nämänratkai-sevat
ostokyvyn;'' '•'Heidän*' 'täyijhy'
järjestäytyä täistelujärji^fphm
tässä tarkoituks^sa. . ijOsuugliik:
keitten täytyy käsittää, että ne
ovat samanlaisia työväenluokan
taistelujärjeslöjä. " Taistelu hinta
monopoleja vastaan ei käy mah-dollbeksi
hankkimalla "liikeystä-viä",
mutta saattamalla työväen­luokan
joukot oivaltamaan luokka­etunsa
ja sen pohjalla järjestäyty­mällä
osuustoimintajärj estoihin
kiinteänä osana työväenluokan
vallankumouksellisesta taisteluliik-keestä
kokonaisuudessaan.
• KESKUS.
va yhä kasvavaa, kannatusta puo
luetoiminnalle. Näin tehden olem­me
lähteneet varmasti sille rivi
miehen linjalle, jonka linjan työn
tekijöitä k.-puolue Canadassa'kir
tarvitsee, saadakseen k.-puolueell(
noiden tietämättönayydessä. uinu
vien tuhansien kannatuksen, jotkr
täällä etelä-Ontarion alueen teoUi
suushelveteissäkin orjina raatavat
Sillofn kiin ne voidaan herättää
kasvaa myös puolueemme voima jr
kannatus. Sillä vaan työläisistä
rehellisistä j>l>öletaareista, miiodos-tuu
Canadassakin Kommunbtipuo
'.ue. Olisimmeko me suomalaise
tässä tärkeässä tehtävässä jäless?
muita, puolueen vaurastuttambes
sa, puolueen joka kuitenkin ker
ran johdollaan hävittää Canadai
.'kapitalistisen järjestelmän. Ei, pyr
'cikäämme etumaisten riviin, sUl?
utä vaatii sorrettu olomme ja elä
' nämme Canadassa. — J.. L.
Toronton uutisia
Toronton työväen näyttämö on
iärjestänyt kuutamotanssit Don haa-ille
.syyskuun 1 päivä keUo 8 lllal-
'a. Toivottavasti tanssihaluiset sU-
.'oin muistavat tämän tilaisuuden
HyVä soitto ja Uukas 'lattia. Pääsy-'
rnaksu kosistaan 25 senttiä.
*tJosi. Pörrianen". on sen huvi­näytelmän
nimi joka tulee osastom-nae
näyttämöltä uuden Johtajamme
Väinö Kä&^isen aikana. Kovalla
höyryUä, siellä näyttelijät näyttävät
olevankin hommassa Ja lupasivat
?nsi-illassa el tulevan kenellekään
Ikävän. "Pörriäisen'* ensi-Uta on
lauantaina syyskuun 6 päivä kello
8.15 illalla. Lähemmin tuoimeiniKi-na.
Uusia näytteUJöitä on tilaisuu­dessa
tulemaan näyttämälle mu­kaan,
samoin avustajajoukkoa .joka
ön yhtä tärkeä tekijä näytelmän ko­konaisuudessa
kuin varsinaiset näyt-teUjät.
-
Op. '/»Ssvsnänööreriai' kuq^^
ruvetaan ensiviikolla horjcdttele-maaif.
lähempiä tietoja saa Johta­jalta.
— L — — L
vuotta myöhemmin' 'oli. .,
vain 12 taloa tai asumusU.;..
matkailija kertoo, ettäMtoll T.
el sillä ollut edes. kyBtt_,7
Ei olliit mitään "siytetjfoaj
kejä. Ei ollut kiitt6ai>ä:
vain yksi puoti. Ei öDut:
Jos vieras. tiiUpailttlle',:»».
ollut tuutivia,
teltan ja asua siöä^^^y
lut mitään. Suniiys^^^
Parkia, eikä edes TT"
Mutta jo vuonna IMSj
tyä "sivistyksen",
fellloin rakennettiin
klla. Joka otti paU
Front Ja BerkeleySL;.
oU hyvin vaatimaton -
teripölkkyjä taottu ni&;
siaan Ja sidottu J h » ^ * ; , .
lut ; jonkinlaista kawaW.,
na vuonpa laltetöln
ri. Joka r a J o i t t u r ^ ? n^
St. ja Market St^tmmr
,uus viisi Ja puoli ,«*l?ei.l»-,:^
Enslmäisen ^^I^
mukaan, Jol'» P^^S Ä -orontossa 474 a s u k ^ B g!
.uolet lapsia. V u d h ^ ^:
lessä oll väkiluku l i ä l ^
-a oUen hilloin 1 c « u ^ -
-iilirakennustakin,
^alot oUvat huoDOlarJ»
Voidaan mainita, eHft jr
S Pe"»=tettiin T M « ^
^en työläisten "ff^',.
w klrjaltajain
5tkäfoi aikaa iSi>^^,:^
^a V. 1837.
Vuosien 1834 j a : ^ l ^ "^
väkiluku 8,00(H10^^.^
1834 sai ToronM^
lurlÄ Ja ' ^ » " P ^ j M t*
,U väkiluku J o ^ ^ B *
talossa. K a u p H ^ J ; ^ ''
touppaa, 21 k l r » » / ^
UntiJaisia ^.MJ
toisia 7.997, C a f l S ^^
122. e n g l a n t i l j ^ ^ ^.
lalda 1605. Yhdypnöi^
763, Saksasta ja ..
muista Jt^^
piihin aikoihin saapni»
sihläiset snomala«et>-r
^ o l -asukasiako^:»'^
na. vuonna taa T
tie. vuonna^ W^^7ie*' taunsa High
rin hinnasta.
oU High PaA
tua. K y r a n i e ^ - - -^