Vapaus, February 4, 1926

              Siva 4 \ Torstaiiia, hefaiik. 4 p;nä — thnr., Fg|>> 4,1S26
VAPAUS
Ch^fi^ffl^ ff^ fianenkannattaja, ilme»-
. ^ S s d b m s ^ T ^ t . joka titatal. tontai ja lauaataL
' ' T o l i n i t t a J « > : - ' 1^^^
Su' G . N E D L H. X ROUVINEN.
. 'VAPAUS, (Liberty) ^ ^
Tha only organ of Finnish Worfcer8 In Canada. Pnb-imteA
io. Sudbury^Ont., evcry Toesday^ Thorsday and
»?*^Scred,at tbe Post Office Department, Ottawa.
• OS gecond' class matter. ;
TILAUSHINNAT j
Canadaan yksi vk. »4.00, puoli vkl f2.26, kolme kk.
^^ÄiysviSoibil» ja Snomeen, yksi "jk, »5.60, puoli vk. : •'•%iÄ"joite e ? ' J J ; « r ^ a . ei i^ila lähettimään.
, y a i id asiamiesten joilla on takaukset
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
'i Namailmotukset »1.00 kerta, ^2.00 kaksi kertaa.
AvioliOitoonmenoilmo^akset 50c palatatouma. '
Nimenmuutosflmotnkset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilrootnkset $1.00 kerta, 82.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 tkerta, $3.00 kaksi kertaa.
-•r Knolemanilmotukset $2.00 ,kerta, $50c lisämaksu
»Utöslanseclta tai muistovärssylta. ^ ^ . ^
Q^lutaantiedot ja osoteilmotukset 60c kerta, $1.00
kolmekeriaa. .
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaa-
/ dittaessta. lähetettävä ilmotnabinta etukäteen. -
Kuinka monelle» en varmuudella voi sanoa. Mutta en
osuy vaarein, kvm arvelen kuulemani perusteella sen
raJQtluvan noin viiteen prosenttiin puolueemme osas-töjsta.
Siis 95 prosenttia on «paikallisia" vaikeuksia».
Sanotaan kuitenkin, elia <jos jotkut osastot haluavat jär­jestää
j^n.e.»^.niin ei pudlueen johto rupea sentään sitä
vasti|stamaan, vaan pyytää ilmottamaaa siitä «tarkempia
TeollisiitidOT,; ja : pää^^^
tymia«n äiifcairi
ti' lailt^ fVagiTilpitii mgianvajelijäin o-kaan
vallitsevan epäilyksen murtamiseksi, josta epai-'
lyksestä "johtu^ se, eitä kun ei ole mitään velyottavaa
«käskyä ylhäältä», hiin sitä ei seurata «vastahakoiset!-^
kaan». Ja nuo 95 T)ro3enttia osastoista tervehtivät /puo­lueen
johdon passiivisuutta tervetulleena menettelynä
heidän rauhansa säilymiseksi. ^ '
IbanvOjeKlb proletamoiffiBMe^
: Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont-
, torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
~ lehteen torstaina kello 3. ^
General advertisingf rates 75c per cot inch. Ml-
; Bimum eharge for single Insertion 76c. The Vapaus
f» the best advertising jnedium among tbe Finnisn
te^i Feople iiny^Cartadai
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
BL Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sndbury. Ont.
Jos ette mirrin tahansa saa vastausta ensimaiseen
; Ui^feeseenne. kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajaa
.^persoonallisella niiKellä.
J. V. ^IgANJg^STO. Liikkeenhoitaja.
Puolueen johto — uudelleen järjes-
^ ^ täminen ja bolshevisoiminen
" ' Toveri Vaara herätti äskettäin kysymyksen puolu-
• «emme johdon suhtautumisesta puoliieen uudelleen Jär-s
jiestamiseCT. Se tapaht^^^ tarpeen vaa-
^ timana. Kun katselemme millä ponnella ja toiraeliai--
\. suudella rajan toisella puolella oleviassa veljespuoluces-f
8a dn -; tarlulluruudelleen
suruksemme havaita,'ctta meillä ollaan — v a i ^ eläm-mekin
juurin .piirtein samanlaisissa olosuhteissa —
asian' suhteen nukuksissa.. ^
' 'Kommunistipuolueiden uifdelleen järjestäminen on
^''Amerikan mantereella •---samoin'kuin muuallakin
letaarisessa maailmassa — päivänkyaymys. Kun ^tie­dämme,
että meidänkin puolueessamme on olemassa vis­sinlaista
ennakkoluuloa uudelleen järjestämisen raah-l
dojlisuuksista, niin puolueemme on ryhdyttävä niiden
' karsimiseen. Ei puolueemme viimeisen konventsionin
' paatosta ole käsitettävä mielestäni- siten», että uudelleen
jarjestämineh' olisi suoritettavaa mahdollisimman hi:
• laasti ja pelaten vanhojen jarjestomuotojen vaistomai-
"'•^s^i puolustamisen johdosta syntyvää ja ilmenevää vas-
^tarintaa. l/udell^njärjestämispäätos on käsitettävä
.'siten, että, puolueemme on tunnustanut uudelleen jär-jestäniS^
välttämättömäksi ja^ sen pohjan parhaim­maksi
jarjestomuddoksi. Kun se sitä on, niin on sen,
£ toteuttamiseen lyhdyttavasifjcailematta Qn osotettova
vanhat:järjestomuodot kelvottomiksi ja se^
xybdyttävä panemaan käytäntöön sen tilalle uutta^ ja
parempaa. Se on perin johdonmukaistakin. Kaikki-
' ndneti arkailit ja viivyttely vain vaikeuttaa asiaa |a te-
>^ ^^eevuudelleenjärjestämis-p^
ja liian'paljon voimia kysyväksi» Kun rajan toisella
^ puolella on käynnissä tarmokas uudelleen jjärjestämi-
. jneln» niin on meidän toimittava yhtä rintaa yhdysvalta-
; laisten toverien kera. Siten saatimne heiltä ja puolcs-,
tomme annamme heille, siveellistä tukea asiassa.
j > Puolueemme jo^hdon asiana on puolueen päätösten
toimcenpanejnisen toteuttamisen johtaminen. Sen keho-
; fuksista, neuvoista ja ohjauksesta riippuu suuressa mää-frin
se; Ituinko onnistuneesti puolueemme päätökset pan­naan
toimeen. ^ Kuumuudelleen järj^tamisen suhteen od
S olemassa epäilystä, niin- on puolueen johdon ensimai-
V sena tehtävänä; tuon vastarinnan murtaminen. Ja se
tapahtuu parhaiten siten, että asia otetaan päiväjärjes-
^«rtykseen. Mutta niin ci voi sanoa puolueessamme tapahr
tuneen. Sillä puolueen uudelleen järjestämiseksi ei
johdon taholta ole juuri lainkaarT taitettu peistä. Kun
j silmäilee esimerkiksi Vapautta^ niin ei siinä ohs puo­lueen
johdon taholta ollut edes neljää kirjotusta -uu­delleen
järjestämisestä, neljä kuukautta sitten pidetyn
puolueen konvenlsionin jälkeen. Ja yksikään/ rtiisia,
jotka ovat nähneet päivänvalon, ei ole ollut kovinkaan
" velvottava ja innostava.
Toveri Hautamäki sanoo kirjotuksessaan «Vastinetta
'Ääni pohjalta%kirjotukseen; «Bolshevisoiminen ei saä
olla.mikään käsky ylhäältä, jota on seurattava» vaikkapa
vastehtikoisestikln. Sen täytyy muodosluo ymmärre­tyksi;
p^jon pidetyksi ja ennen kaikkea tervetulleeksi
keinoksi, minkä avulla puolueen suomalaisetkin jäsenet
^ voivat lopettaa lamaannuttavan odotuksensa ja herättää
uutteruuden, uhrautuvaisuuden ja toiminnan ripeyden,
jotka kieltämättä tässä lamaannuttavassa odotuksessa
ovat huomattavassa määrässä. vähenneet.» Täst^ lau-
V : sunnosta huolimatta on puolueen järjestäjätoimikunta
: jimottanut kiertokirjeessään «Uudelleen järjestäminen»
.seuraavaa: «On X-alittu eri, osastot, joissa uudelleen
: järjestäminen on aseteltu ensimäiseksi tehtäväksi. Niille
osastoille, joiden uudelleen järjestäminen paikallisten
n'aikeuMen tähden on jätetty tuonnemmi^i, nämä neu-
, : \ ' p t ovat enemmin kasvatuksellisesta merkilyksestä, saat-r
taaksemme jäsenistön tutustumaan tähän tärkeään kysy-
— mykseen. Jös jotkut osastot aikovat Järjestää toimin-
;-.tansä, niin pyydetään heitä.ilmottamaan siitä.toimeen-panevalle
komitealle, tarkempia ohjeita varten.^ Puo-luecn
johto on siis kuitenkin uskaltanut anlaa «käskyn
ylhäältä»^ jota me .tervehdimme askeleena uudelleen
' järjeistämisen;^ toteuttamiseksi. Mutta valitettavaa on,
että'tuo käsky on'ahnettu vain perin harvoille osastoille.
- Me ole/nrae nyt odottaneet yli neljä kuukautta siitä,
kun uudelleen järjestämisestä tehtiin päätös, jpnka to-;
teuttamisessa^iSi ole tehty mitään, joka osottaisi — paa­ria
tapausta ehkä lukuunottamatta — sen olevan «pal­jon
pidetyns» ja «tervetulleen keinon». Tämän vuoksi
dfc välttämätöntä,' että puolueen johto ottaa asjassa
hyökkäävämmän kannan ja johdon käsiinsä: Tämä toi­mettomuus
osottaa, että tässä asiassa efx saa odottaa alo-tetta
alhaalta päin. On ryhdyttävä taisteluun uudelleen
järjestämisen toteuttamiseksi, ja puolueen jdhdon on
asetuttava johtoon.
Tässä taistelussa näyttää olevan \ tarpeellista, että
puolueen johto olfea itselleen selvän ja kiinteän pää­määrän
puoluekonventsionin uuÄelleenjärjestämis-pää^
töksen toteuttamiseksi. Päätöfcsillämme bolshevisoimi-sesta
ja uudelleen järjestämisestä on vasta öitten merki-tystäi
kun ne ovat edes osapuilleen toteutetut.
Puolueemme suomalaiset jäsenet ovat osaksi valitel­leet
sitäj.:, «että olemme juoneet kahvia,-tanssineet ja
•korttia pelanneet,: odotellessamme toisten kansallisuuk­sien
saapumista rinnallemme, että voitaisiin taas yhdes­sä
rynnistää eteenpiäin». TMiän toveri Westerin lau­suntoon
vastaa toveri Hautamäki m.m«: «Suomalaisista
puoluejäsenistä ainakin 80^—90 prosenttia - on lamaan­tunut
rappeuttaVassa^^^oimettomuudessaan, josta' öyat
eväätnättöminä todistuksina ne kymmenet jopa sadatkin
kokoukset, "ajoissa vakavasti:ja perinpohjaisesti on kes­kusteltu
siitä, miten voitaisiin saada jäsenistömme kiinni
puoluetoimintaan;» Molemmat lausunnot ovat mainioi­na
todistuksina kommunistisuudestamme, jonka toisaalta
arvelemme olevan täydessä kukassaan ja toisaalta taas
osotetaan, cttä^^asianlaita ei kuitenkaan ole siten^ Siliän
ei kommunisti Icärsi työn puutetta, silloin, kun työ-vainiota
on yiela omankin kansallisuuden keskuudessa,
puhumattakaan vieraita kieliä puhuvista. : Työn puut­teen
valittaminen^ on merkkinä siitä,^että olemme: lais*
kojar tai ^ttä emme ole e^deS'lähimainkaan, kommuniste­ja,
kun emme näe edessämme s^uurta työvainiota;' emr
mekä tiedä miten ^en kanssa meiifetelläf Me olemme
harrastätj^et työväenliikettä ikäänkuin jonkunlaisena
muodollisen uskovaisen kirkossa käymisenä. Ja siitä
johtuukin, että, .kun; tulee.; kysymykseen kuviteltujen
taistelujärjestÖjen&c muuttaminen mah^llisimman te­hokkaaksi
v aseeksi .proletariaatin vallankumousliikkees­sä,
niin silloin me paljastamme kokcrhenldsen kommu­nistisen
tyhjyytemme ja. ryhdymme vastarintaan ja pas­siivisuuteen,
jonka alastomuuden alta spilkistää esiiu:
vielä laiskuuskin. / ^ ^
Tuo kommunistisen vakavan-:hengen ja tietpisuuden
puute, ja sen sijalla oleva pintapuolinen ja mahdolli­sesti
vaistomainen kommimistisuutemme se on, joka
meidät asettaa' va^takynteen tässä uudelleen järjestämi­sessä
ja bolshevfsoimisessa. Ja meidän puolueemme
johto' ei uskalla panna sitä edes koetukselle, vaan^ kä­sittelee
sitä silkkihansikkaat kädessä.
Täll^ olen tahtonut osottaa, eliä 'puolueemme suor
malaineA jäsenistö on 'rintamantarkastuksen tarpeessa.
«Meidän on myönnettävä, .että kaikkialla pitkin puorue-rintamaa
on tehtävä pikaisia ja .perinpohjaisia' kor­jauksia.
» Ja siinä ei olla onnistuttu entisillä järjestö-muodoilla
toimiessammc. MiniI» vuoksi siia odottaa ja
tappaa aikaan edelleen. Puolueen bolshevisoimiseen on
ryhdyttävä koko rintamalla, yhtä rinnan siihen kuulu­van
.uudelleen järjestämisen kera» . y
L , Päivänkysymyksenämme'^^^^ olla:
1. .Uudelleenjärjestämis-päätöksen todellineui epäi-lemätön
ja viipymätön'toteuttauunen.
2. Puolueen jäsenistön, yhtärinnan uudelleen jär­jestämisen
kera tapahtuva, bolshevisoiminen.
3. Puolueen johdon asettuminen kiinteänmiin johta­maan
'^udelleen järjestämisen ja bolshevisoimisen to-teijttamista.
— H. S.
Totuuden voittokulku
Muuan europalainen, komiAunistilehti mainitsee uu­tisosastossaan
valtuuskunnasta, minkä Chicagon työ-
Iäiset ovat päättäneet lähettää Venäjälle tutustumaan
työväenmaan olosuhteihin. Hankkeen johdosta lausuu
:lehti, etteivät edes Amerikan pohattain ostamat «työ-vä^
njohtajat» siis voi sammuttaa elävää • harrastusta
kasvavaa sosialismin fnaata kohtaan idässä. Valheku-dos
'ensiroäisen työväentasavallan ympäriltä revitään
armahtamattomasti siekaleiksi kapitalistisen ja sosiali­demokraattisen
lehdistön valhcpropogandasta huolimat-,
ta. Tämä on lupausrikas merkki tulevaisuuteen näh­den,
huomauttaa toverilehti. "
Työnostajat rahastaneet Saksan
murhaajakoplat
Samalta, kun Berliiniä poliisi on paljastanut uusia
fascislimurbia, on se tehnyt huomattavan ilmotuksen,
eitä Saksan työnantajaliitou valtakunnan keskus Berlii­nissä
on rahastanut murhakoplat. Munankin fascisti-johtajista,
luutnantti Schultz, on ottanut vastaan tuhan­sia.
Mainhun keskuksen johdossa-on useita saksalais-kansallisia
parlaqienttimidiiä, jotka näiden paljastus­ten
kautta ovat joutuneet erittäin huopoon valoon.
nottiin meille usein että maanvilje--
lijää ei saataisi koskaan palkkatyö^
lä:sen puolelle nykyisen taloudelli­sen
järjestelmän kukistamistyössä.
Meille osotettiin, usein sosialistien­k
i n ' t a h o l t a , että kun kerran maan-viljdijä
omistaa, asettuu hän J u o n -
noUbesti kapitalistien puolelle.
Mutta olot ovat muuttuneet ja
me näen^e nyt että kapitalistiluok-ka^
pttaa. kaijfki huomioon. Otet­tuaan
itselleen kaikki omassa -maas­saan
olevat teollisuudet, ulotettu-aan
vaikutusvaltansa mailman etäi-simpiihkin
kolkkiin^ kokoaa se n yt
haltuunsa, maanviljelijäin omaisuut­t
a j a 'nämä menettävät kaiken,
myöskin entisaikaisen riippumatto­muutensa.
LänsirCanadassa on tämä proses­si
B e n n y t eteenpäin nopeasti mail­man
sodan jälkeen, seurauksena o l ­len,
"että 90 prosenttia maanviljeli­jöistä
eivät enään - omista inaita,
j o i l l a he V asuvat. Jotkut näistä
mahdollisesti. voivat saarättaa entl-sen
asemansa, mutta enemmistö ei
sitä voi tehdä, sillä tosiasia on,
että suurpääoma on n y t siinä, ase-i
massa, että se voi tuhota maanvil­jelijän
miUoin tahansa. Markkinat
ovat s e n . k o n t r o l l i n alaisina, j a h i n ­t
o j a laskemalla tai kohottamalla p i ­tää
se maanviljelijän täydellisesti
armpillaan.
Yhdysvaltain pohjoislänneliä, e-rittäin
pohjois-Dakotassa ja Mon­tanassa
on maanviljelijäin : ^ e ma
yhtä huono kun se o n länsi-Cana-dassakin.
Nyt voidaan . väittää, et­tä
tämä ..johtuu siitä, kun; nämä
maanosat ;ovat, uusia j a . asukkaat
ovat alkaneet hyvin vähällä, t a i ko-'-
konaan ilman varoja.
Mutta me huomaamme saman
prosessin ..olevan käynnissä: van­hemmissakin
valtioissa.. Olemme
tottuneet pitämään Iowan, Illinoi­sin
sekä ipuita keskilännen v a l t i o i ­ta,
hyvine 'maineen, maissiviljelyk-sineen
j a sikoineen erikoisen etni­sinä,
koskapa niillä ori hyvät mark-kmat
j a rautatiet, olemmepa pitä­neet
i^oideiT" valtioiden maanviljeli­jöitä
oikein upporikkaina.
Mutta njrt huomaammekin, että
nämä manaviljelijät joutuvat samo­j
en riistäjien ^rautako^Dn alle kuin
me kaikki toisetkin j a että heillä
täytyy olla apunaan jatkuvat pank­kilainat.
Niin., pian kuin maanvil-jelysteolHsuus
saavuttaa sen _gia-teen,
jossa maksaa enemmän tuot­taa
v i l j a a kuin mitä niitä saa k o r ­vaukseksi,
o n maanviljelijä häviölle
joutumassa : j a . tilanne; ey v o i j o h ­taa
; mihinkään muualle k u i n ' rahan
lainaajien luokse. Pankkiirit ^ j a
k i i n n i t y ^ h t i o t - omistavat vihdoin
k a i k k i T n a ^ , j a vaikka maanvUjeli-jän
sallitaan vielä asua maalla ja
tehdä siinä työtä, tulee hänestä
nyt sen: maan. vuokraaia, j o n k a hän
ennen omisti. *
Ifaanviljelijänkin • on elettävä,
vaikkapa, satoa ei tulisikaan, t a i
vaikka se ^ myjrtäisiin tappiolla.
ei voi pysähtyä, mutta verot,! kor­ko
jaf kylvön; k u s t a n n u k s e t v o n k o r -
vattavay joka: vuosi. ; Hänen täytyy
saada rahaa, - j o l l a mennä eteen­päin,
j a j o s hänen edelliset kaup­pansa
eivät hänelle sitä tuottaneet,
ainoa keino, j o l l a hän vsitä; saa, on vä.
Piirien yiraOisia
tiedonantoja
P.-O. piiritoinuku]ttnan
tiedonantoja-
: Kommunistipuolueen suomalainen
puhuja j a järjestäjä, tov. A . T . H i l l
pnhnu helmi- j a maaliskuulla seu­raavissa
paikoissa PoKjois-Ontarios-s
a :
Timmins helmik. 9, 10, 11, 13,
18, 19, 21 j a 22 päivä-
South Porcupine 12, 16, 17 j a 20
päivä.^
Connaught Sta. 14 päi^ä, v
Pottsville 15 päivä.
K i r k l a n d Lake 23, 24, 2 6 , 27 j a
28 päivä. '
Larder Lake 25 päivä.
Rose Grove, maalisk. 1 j a 2 päi-mepinä..
pyytämään sitä . pankista,
kiinnitysyhtiöltä,: jonne pääoman o-mistajat
/ ovat jät^neet z^haa . s i j o -
tettavaksi ensimaiseen maanviljeli­jän
omaisuuden' päälle otettuun
kiinnitykseen. • E i tee mitään .ero­tusta.:
tuleeko tuo maanviljelijälle
lainattu raha hallitukselta t a i yksi-,
tylsiltä . kapitalisteilta, ' se menee
vain niille maanviljelijöille,jotka
voivat tarjota V ensiiuokan takauk­sen,
lopih; heistä saa .mennä kado-r
tnkseen. Kapitalistit eivät ole n i in
; s u u r i a n a r r e j a ; että heittäisivät r a ­hansa
^ niihin farmeihin, j o t k a ovat
j o kiinnityslainojen alaisina ennes­t
ä ä n — - f armeihin;. j o t k a he^ j o o-mistavat,
he tahtovat vaan ne, j o t ­ka
vielä ovat ottamiset/': arvoisia, j a
he tulevat ne. varmasti -saamaankin.
Tästä näemme^ että maanviljeli­jät
joutuvat nopeasti samaan ase­maan
kuin palkkatyöläinenkin, eikä
kumpikaan ryhmä/ ; omista enään
työvälineitä j o i l l a se työskentelee,
kun kerran maanviljelijä ei enään
omista maata^ maanviljelysvälineitä
eikä pääomaa jota tarvitaan hänen
^ ö n s ä suorittamisessa.;- Siitä luon­nollisesti
seuraa että ne, j o t k a ot­tavat
kaiken mitä. hän tuottaa, jät>>
tävät' hänelle vain n i i n paljon, että
hän pysyy hengissä j a v o i tuottaa
uusia maanviljely öitä. ^ /
Tietenkään ei maanviljelijäin e-nemmistö
vielä käsitä omaa ase­maansa.
He toivovat vielä että j o n ­k
i n ihmeen kautta, joidenkin - hyvien
vuodentulojent.m.s. avulla he v o i ­vat
päästä ylös veOkataakan alta.
Mutta on vain ajan kysymys, j o l l o in
heidän täytyy tulla käsittämään a -
semaansa> "toivottoman» sekasotkunj
j a silloin tulevat he olemaan h a ­lukkaita
liittymään palkkatyöläisiin
kapitalistisen järjestelmän ; kukista­miseksi.
•._.•.•.:••••••,••.;
John Glambeck.
Cobalt, maalisk, 3, 4, 5^,6,J7,^8
j a 9 päivä. , ,.
VOsasto^; j a jäsenistö o t t a k ^ yllä-merkityt
ajat muistiinne j a t o i m i ­kaa
siten, ettäuäissä tilavuuksissa
puhuja saa selitellä asioita' huoneen
täyteiselle; kuulijakunnalle. Lähem­piä
tietoja puhetilaisuuksien järjes-,
telystä y.m. lähetetään "osastoille
kirjeellisesti. ;
P . - O . piiritoimikunnan puolesta
H i l m a Selenski, siht.
Puutavaratyöläisten
teollisuiisliiL asioita J
seoraammeii
: , Työväenluokan taisteluliike on
kansainvälistä. Se on sitä k a i k i l ­t
a osiltaan, poliittiseita, ammatillisel­ta,
osuustoiminnalliselta, urheilulli-s
d t a j.n.e. Luokkataistelumme on
sidottu kansainvälisten kysymysten
p i i r i i n . Pääoman valta,. imperialis^
axi, on kansainvälistä. Kansallisen
kapitalistivallan riisto j a -herraval-ian
valtiosorto, on elimellisesti; y h ­distynyt
kansainyälisesti. Kansain­liitto,
valtojen väliset julkiset ja
salaiset sopimukset, ;Dawesin sopi­mus,
Geneve,'' Locarno , j.n.e. ovat
siitä ilmauksena.
On näin ollen selvä, ^ että aikan­sa
tasolla olla~ haluavan työläisen
tulee seurata kansainvälisiä kysy­myksiä.
Kansainvälisten tapausten
vedossa, kansainvälistä taustaa tar-:
katen, vasta voi oikein ymmärtää
tämänkin maan poliittisia kysymyk­siä
j a ilmiöitä. -
Mutta, vaikka näin on, n i i n kaik­k
i työläiset v,eivät ole kiinnostu­neet
kansainvälisten kysymysten
huolelliseen seuraamiseen ja ajat^
teluun kansainvälisellä pohjalla.
Monelta ..työläiseltä rajottuu asian
seuraaminen .kotoiselle nurkalle,
rakostakin jää näin näköpiiri a h ­taaksi,
eikä eri kysymyksistä saa
täydellistä j a oikeata kuvaa.
Kansainvälisten kysymysten seu­raaminen'
ei ole v a i n tärkeätä py­syäkseen
asioitten kulun' tasolla;
ennenkaikkea se on tärkeätä siksi,
että työläisissä kasvaa yhteenkuulu
vaisuuden henki j a kansainvälinen
taistelutahto.
Saavutukset tai menetykset, voi­tot
j a tappiot; e r i maitten työläis­ten
taistcluistal tulee oUa kaikkien
työläisten kiinnon kohteena. Ko­kemukset,
mitä e r i maissa on saa­vutettu,
ovat k a l l i i t a . Ne tulee oi­kein
arvioida j a sovelluttaa toimin-toihin.
• • ;^,.' ;;• • , : •
Tällä ajanktohdalla on erinomai­sen
tärkeätä työläisten olla kansain­välisten
tapausten tasolla, f M i k s it
Imperialististen valtojen Keskiset
suhteet' ovat polttopisteessä!' Työ­läisten
Venäjää; Vastaan solmitaan
hyökkäysliittoja j a valimster.aan s i ­tä.'.
— Näennäinen t j ^ i / s ä ä vof
tuossa hetkessä myrskyksi/muuttua.
Toisaalta on. myös kansainväli­nen
työväenliikekin polttopisteessä.
Päiväjärjestyksessä on määrätietoi­nen
taistelu, ammatillisen - liikkeen
kansainvälisestä yhtenäistyttämiscs-tä.
-Tätä j a j u u r i tätä on k a i k k i eh
työläisten valppaasti teurattava;
seurattava yhtenäistyttämisliikkeen
kehitystä j a , kulkua. Seurattava
siksi, että tämän liikkeen eteenpäin
viemiseksi osataan oikealla ajalla
oikeasta asiasta > painaa. Luokka-taistelutilanne
- osottaa .myös e ri
puoblla maailmaa kärjistymistä.
Näin nähdään, miten erinomaisen
tähdellistä on saada tietoja - k a n ­sainvälisistä
asioilta, ; tapahtumista;
^seurata niitä, pysyä;.' tilanteen ke­hityksen
j a vaatimusten tasolla.' ; '
' T ä m ä . käy; mahdolliseksi . l u k e ­malla
kommunistisia työväen leh­tiä.
Niissä pyritäiin antamaan tie­toja
kaikista kansainvälisistä ^kysy-
-myksistä, mitkä ovat työväelle tär­keitä.
Niissä myös katsauksilla e ri
maihin avarretaan lukijain näköpii­riä,
johdetaan' käsittelemään kysy­myksiä
niitten oikeassa" valossa.
Suurena puutteena on; kuitenkin
se, että lehtiemme tila on* k o v in
rajotettu. Paljosta/mitä tulisi j u u ­r
i kansainvälisten kysymysten kä-sitt*
iyssä sanoa, on kieltäydyttävä
tilan puutteen takia.
Tämä on tehtävä työläisille sel­väksi
j a saatava kaikki työhön tä­män
.puutteen poistamiseksi. Leh­temme
on saatava suuremmiksi ja
v&uraimmiksi. Ne saadaan sillä,
ettäpainosmäärät kaksinkertaistu-tetaan.
Se e i ole ylivoimainen u -
rakka. Kun jokainen , työläinen
i TILITYS
jouluiltamista metsätyöläisten union
agitatsionirahastoon on saapunut
vielä seuraava summa:'
K i r k l a n d Lake ^ ( M . Lahti) ' ?14.90
Ennemmin tilitetty ............ 284.06
Yhteensä ....i.......-.......,w....$298.96 Ttvlmää vastaan. - Kuinka moni koy-
E. Kuusela, siht.:^'
Toronton nistisia
Ne suuret iltamat, joista ennem­min
on ilmOtettu, ovat siis tänään,
torstaina, (4 p:nä) suomalaisen
seuran' talolla. Toronton • palveli­jattaret
ovat valmistaneet siksi i l ­laksi
jotain sellaista, jota kannat­t
a a tulla katsomaan. Vielä kos­kaan
ennen ei "vaivaisella . v a r t i l l a"
ole kukaan saanutVniin paljo haus­kuutta
kuin tässä tilaisuudessa. O l ­laan
siis Jokainen ilman poikkeusta
valmiit lähtemjään, niin /että pää­semme
. Don-haälille ainakin kello
8:ksi, Tanssia ..varten - o n varattu
hyvä soitto^ j a lattia on verraton
Tervetuloa!
/SS
Port Arthurin uutisia
" L a i n a • r o u v a " . Viimeinen huo­mautus
; jokaiseller.-laina -rouvasta,
sillä tämän jälkeeni e i taasen siitä
puhuta mitään Arthurin uutisissa^
jös nimittäin tämä' l a i n a rouvan jut­t
u hyvin päättyy e päivän^ iltana
osaston näyttämöllä, joten jokainen
j o tästä tietää, että - varaa itsensä
katsomaan tätä laina rouva Juttua
j a sitten oir tietoinen siitäkin asi­asta.
maalla j a kaupungeissa saadaan^ t i ­laamaan
oikean työväenlehden, s i l ­loin
se on helposti ^aansaatavissa.
.1 Työhön siis lehtiemme levittä­miseksi
j a tämätf mitä tärkeimmän
luokkataistcluaseen ' teravöittämisek-su
Kansainvälisten kysymysten kä­sittelyä
on laajennettava j a jolidet-i
a v a kaikkia ; niitä seuraamaan.
Työväenlehti jokaisen työtäteke-rän
kouriin. — Toiska.
Olisiko korjattavissa? Yksi sel­lainen
on naisten asema täällä, n i i n ­kuin
monessa paikassa muuallakin.
Viimeisinä vuosina on A r t h u r i i n t u l ­l
u t jpaljon naisia, j o t k a kaikki eivät
voi edes saada kunnollista, työpaik­kaa.
On paljoij, j o t k a joutuvat ole­maan
jouten pitkiä aikoja, j a vielä
etenkin ne, j o t k a ovat kielentaita-
^mattomia. Yleensä näkee palvelus?
ilmotuksen perheisiinkin.Olevan, että
halutaan englanninkieltä taitava.
Itun. ilmotus on tällainen, n i i n ' ' p u i'
humattomalla on v mahdoton ollen­kaan
päästä alkuunkaan palveluk­seen.
Otaksukaamme, . että - voi
jiäästä palvelukseen, niin silloinkin
on palkka ih^n mitätön, 15.00 dolla­r
i s t a alkaen ja - vielä alla tämänkin.
Mikä palkka on $154t0 kuussa s i l ­l
o i n , kun vielä p e r h e ^ puolesta vaa-.
ditaan, että heidän palvelijansa p i ­tää
olla h y v i n puettuja; , Voitaisiko
tällaista tilannetta millään korjata?
Voitaisiko millään tavalla parantaa
yleensä naispalvelijain asemaa? Vas­t
a u s ' o n ^hkä vaikea, mutta kun sitä
tarkalleen. ajattelemme, niin me löy­dämme
kyllä jotain parannusta tä­hän.
Torontossa, missä tämä kysy­mys
on. myös o l l u t harkinnan alai^
sena, on löytynyt ainakin se puoli,
että palveli^'at . ovat. alkaneet järjes-tjrmään
j a oman järjestönsä kautta
koettavat tällaisen tilanteen \poistaa
n i i n pitkälle kuin se suinkin on
mahdollista. Miks| e i täällä A r t h u ­rissa
voida alkaa; myös toimintaa s a ­malla
tavalla. .^Mtksi emme void
taaHäkin koeti^.;JBiuida- palveUjaiu
jfirjestöä toimeW "fd silloin voisivat
No. 15
he sen kfintta^ vaikuttaa'^ «naan t i .
länteensä parantamiseksL v ^KatSoiii
että tämäv öKsi kysymjrsi, j o n k a x i ^ -
jaostot T^oisivat ottaa harkintansa
alaiseksi j ^ o t t a a ensimäiset aske­leet
tämän asian eteenpäin vieail;
seksL , ^ ' - ^ y
< JIAista johtnn, että : m e l k d n j o l ^
sessa . kaksoiskanpunkien ^ lehdissä
puhutaan täasien sunnsta työmahdojM
lisuuksista,' j o i t a - t u l e e näihin kan-pnxikeihin.
^KnmpaisenMn kanpnn-gin
lehti kertoo omistaan j a ilmofc^
taa samoja töitä, tietämättä mah--
doUisesti sen paremmin,: jaillä';itos!^
on se, että molempiin -kaupunkei­hin
ei t u l l a samoja työpaikkoja
avaamaan, uPääpunstauksen alaisena'
ovat' suuret paperimyllyjen sunren-nuksat
j a uusien rakentami>ieL "La*,
ketaan jo, että niin j a niin paljon
tulee, pääsemään miehiä töihin, S it
ten toisena puustauksen aiheena on
suuret voimatehtaat, j o i t a muka -toi-täisiinrakentamaan
:.tähän piiriin
lisää. • ;Kuinka'>paljön on näissä pe-rääi
«i v o i sanoa,- m u t t a .se on knii
tenMn yksi totuus, että jos> snnict
komnpaniat Ija rahamiehet näke^t
edulliseksi sijgttaajrahojaan tiäihin
jrmpäristöihin, niin silloin mahdollL;
sesti voi myös t u l l a jonkunkaltaisia
'työmahdollisuuksia,' mutta jos he
huomaavat, että _,nSpiä jnnpäristöt;
eivät anna heidän, pääomalleen 'tar-neeksi
v<>ittoa, niip silloin saaihme
olla ilmaii näitä laitoksia. Kenen­kään
työläisen on^^turha-vielä rnvcta
onnen - t u p i a näille toiveille raken­tamaa^,
- ^
Kylmät ilmat, mitkä ovat viimei­sen
viikon ajan.; olleet paikkaknn-nalla,
ovatkin olleet kylmemo'?, talvi-'
jlmoia, mitä tavallisesti näillä paik­kakunnilla
on. Lämpömittari on
osottanut • muutamissa paikoin katf-oungfssa
36 :tta alapuolella nollan; ja
on p a jossain paikassa m ^ n y t yli tä­mänkin.
Ulkopuolelta kaupungin on
ilmote^tu lämT)ö?nittarin laskeneen
51 reen alapuolelle nollan; - Tämän
lisäksi on ubllnt kylmä tuuli, joka
on koetellut .'asuntojen kestäTyyttä
hät on näidenkin kylmäin ilmojen
aikana värjötellyt melkein ilman
minkäänmoista lämmitysainetta?
Aiheutti $50.00 vahingon, PnDo,
joka sisälsi ainetta, j o l l a voi pois-taa
maalin j a .ioka o l i asetettu läm-pöseen
naikkaan, räjähti senrank-sella,
että iohtui tulipalo talossa
192 S. Conrt St., j o k a kuiteinkin saa­t
i i n heti sammutettua, tuottaen ai­noastaan
edelläkerrotun vahingon.
V i l j a n käsittely kaksoiskanpunkien -
satamissa-.puhuu huikeita summia
numeroissa tänä vuonna, Ilmotus-tfen
mukaan elok. 1 päivästä, 1925,
tammik,'^ puoliväliin, 1926, on kak­soiskanpunkien
satamista välitetty
267,258.711 bushelia viljaa, jota
vastoin edellisenä vuonna kuletettTin
ainoastaan. 163.215,750 bushelia. tä­män
vuoden lisäys ollen 104,042r
9 1, Edellämainitut numerot to­teavat
. sen. mitä paljon puhutaan,
että kakpoiskaupunkimme olisi snu-rimpia
viManlahetysnaikkoJÄi Vaikka
viljankuletus on" näin suuri näistä
satamista, niin sp - Icuitenkin antaa
työtä vain hyvin pienelle joukolle,
.sillä siksi hyvin ovat koneet kehitty.
neet teniäkin alalla, että ei .tarvita
montakaan mie-^tä kun voidaan suu­ria
-määriä vil.iaa siirrellä. — J .
Ft. Williamin uutisia
"Onnen pa»va'V v Lauantaina, 6
päivänä tätä kuuta, esitetään "Pir­t
i n " näs^Aämöltä tunnetun kirjaili­jamme
Konrad Lehtimäen kirjotta-'
ma näjrtelmä "Onnen päivä".
Jokainen; j o k a on tutustunut Leb-timäen
aikaisempiin kynäntuottei-'-
siin> saapuu- tutustumaan tähän hä­nen'
viimeisimpäänsä, sillä tämä näy­telmä
on liioittelematta, vielä pa-?
rempi hänen aikaisemmin kirjotta-miaan
näytelmiä.
Näytelmä on k i r j o t e t t u ' Snomen
oloista BoBrikoffjri ajoilta, josta
aiheesta ei vielä aikaisemmin ole
tietääkseni kukaan nä3rtelmää K r -
jottanut, vaikka ne ajat olisivat
kylläkin antaneet kylliksi siihen ai­hetta.
On mielestäni turhaa alkaa täs»
pitempiin puhvauksiin, siHä' jokai­nenhan;
tulee tämän, uutuuden itse
näkemään, kun Äapuu' "Pirtille"
yllämainitun päivän iltana. Varo­vaisuuden
vuoksi kuitenkin sanon,
että älkää unohtako ^ saapua, siDä
ainoastaan harvoiii on nähtävänä
sellaisia näytelmiä kuin on "Onne?;
päivä.".
Näytelmän esitys aletaan täsmäl­leen
klo 8,30 i l l a l l a . Varatkaa Jo;
kainen paikkanne ajoissa, että «>
mitään - häiriötä .tapahtuisi. Lippo­j
en hinnat on ainoastaan 35 sent".;
tiä, kun ostaa etukäteen.^ OveO»
nc maksavat 40 senttiä.
Seuraavia »aytSntouuluuksia oWt
"Eäätäli > W i b b e l " / viisinäytöksinen
huvinäytelmä, j a operetti "Puola­laista
v e r b i " . . Pitäkää mielessänne.^
Näistä' ilmoietaan lähemmin tooo-^
nempana. ^ .| - '
Kolioukscssa -valitto-
•••^V':'^!<r^.^*;'r;-V".