Vapaus, May 27, 1929

              No. 124 — 1929
A H A A
S U O M E E N
Marikaa
Työväenliike ja siirtomaakysymys
Siirtomaa- j a kansallisuuskysymyk­sellä
n intemationalessa on oma his­toriansa,
n intemationale sai I Inter-nationalelta
j a tieteellisen, sosialismin
perustajilta periimöksi yhtenäisen i i
pääoman edistyksellisen vaikutuksen
alaiseksi. '
Johtopäätökset näistä edellytyksistä
tulevat esille itsestään: proletariaatin
ei tule ajaa takaa vallankumoUkselli-monipuolisen
opin kansallisuus- i | s ia haaveita ja taistella imperialismia,
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
40c lähetyksistä alle $20.00, 60c lä-boksista
$20.00—$49.99, 80c lä-hetylcsistä..
$50.00—$79.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
50c jokaiselta seuraavalta alkavalta
eadaita dollarilta.
SSUcoMnomalähetyksista ovat lä­hetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Suonen rahaa ostetaan. Earsä
(2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69. SUDBURvY, Ont.
Laivapilettejä myydään.
Tiedustakaa pilettiasioila.
Vapaudelle ottavat rahavälityksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine St,,
Montreal, Que.
A. r. H f LL,
957 Broadview Ave., Toronto, Ont.
J. OKSANEN,
Kirkland Lake. Ont.
JOHN VUORI,
South Porcupine, Ont.
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
DAVID HELIN,
eri paikkakunnilla Pohj.-Ontariossa
m.; 2. E. Ver^ 29.59 m.; 3. L.
K o l a r i 29.10 m.
100 m. juoksu-. 1. I. Järnefelt
j a "A. Tamminen, Kirkland Lake,
" J y m y " 13.8; 2. P. Häkkinen ja
Göös 13.9; 3. A. Kantokoski j a L .
K o l a r i 14 sek.
Naisten 5;i50 m. >viesti,
j o k a suoritettiin ^'Kisan" tyttöjen
j a naimisissa olevien naisten välil­lä,
voittivat naimisissa olevien nais­t
en joukkue, ajalla 45,1 sek.
Tyttöjen joukkueen aika o l i 47.1
sek.
Poikien kaksi-oltelai;
(60 m. juoksu j a kuula)
1. K. Nurmi 114.36 pist.
2. J . Johnson 105.45 pist.-
3. W Nurmi 90.55 :p:st.
Onko Luzernin Inter­nationale
hajoamis­tilassa
Eräiden maMen, m.ni. Englannin
työväen nrheainntot siitä enmnect
K u t e n tunnettua, vetoaa m.;n. Suo­men
T U L : n johto hajotustoiminnas-saan
m.m. liUzernin Urheiluintema-tionalen
johtoon j a sen politiikkaan.
Mitä muualla maailmassa tämän i n -
temationalen politiikasta työläisurhei-lijoiden
keskuudessa ajatellaan, siitä
olemme saaneet käytettäväksemme
tunnetun saksalaisen työläisurheilijan
Leo Volffin lausunnon, joka on seu­raava:
Työväen urheiluliikkeen kriisi ei
koske ainoastaan Suomea, vaan työ-läisurheilua
kaikissa maissa. Niinpä
tänne saapuneet tiedot kertovat inter-nationalen
kiihkokansallisen politii­kan,
sjmnyttäen hajaaxmusta miltei
kaikkialla. Huippuunsa kerrotaan sen
saaneen Sveitsissä, intemationalen ko­timaassa,
j a Englannissa, ollen viimek­simainitun
maan urheiluliitto eron­nut
keskusjärjestöstäkin.
Itse internatioralen johdonkin ker­rotaan
olevan hajaannustilassa. Vai­kuttavina
syinä mainitaan ennen mui­t
a urheiluliikkeen karsinoittamispoll-t
i i k k a , sillä vähemmistön kerrotaan a -
javan koko työväen urheiluliikl::een
yhdistämistä porvarien urheUujärjes-töjen
kanssa toisen intemationalen
kautta, työläisurhellijain olympialais­ten
lakkauttamista, sekä avointa saar­toa
Neuvostoliiton urheilijoihin näh­den.
Sikäli kuin Pariisista ilmoitetaan,
on vain ajan kysymys, koska edellä
kerrottu suunta saavuttaa enemmis­tön
edelläolevissa kysymyksissä. Sen
sijaan on nyt jo päästy yksiinieU^yy-teen,
j a tullaan se seuraavassa inter-nationalen
kongressissa hyväksymään-k
i n , että kilpailua ei sallita väriUisten
rotujen kanssa. Esim. Luzernin yhteer
maajärjestöön, Palestiinan osastoon, ei
oteta ollenkaan arabialaisia y.m. Tä­tä
katsomusta perustellaan sillä, että
esim. Intian, Egyptin y.m. alusmaa-siirtomaakysymysten
merkityksesta
proletaarisen sosialismin voitolle. Mars
oli sitä mieltä, että Italian kansallisen
vapautumisen tiilee tapahtua vain I-talian
maanvuokraajain vapautim:iisen
kautta j a hän syytti Mazzdnia juuri
siitä, että tämä porvariston vallanku­moukselliselle
halUtukselle antaman
lainan vuoksi petti Italian pientalon­poikien
edut. Jo V. 1853 alleviivasi
Marx kansallisuus- ja agraarikysy-mysten
erottamatonta yhteyttä. I I n ­temationalen
inauguraaliadressissa o-sitetään
uuden Kansainvälisen Työ­väenyhdistyksen
yhtenä tärkeimmistä
tehtävistä Puolan vallankumoukselli­sen
liikkeen tukemmen. I Intematio­nalen
yleisneuvostossa esitti Marx pää­töslauselman
Irlannin vapauttamisesta
Englannin ikeestä, eikä ole suinkaan
sattuma, että Lenin vaUtsi Marxin
strategian Irlapnin kysymyksessä kan­tansa
perusteluksi ja valaisemiseksi
kansallisuuskysymyksessä. Mutta Marx
ja Engels eivät pysähtyneet Europan
rajojen sisäpuolelle. Nyt jo tiedämme
miten Marx asetti kysymyksen Inti­asta,
vallanktmiouksen näköaloista ja
mahdollisuuksista Intiassa, yhdistäen
tämän kjrsymyksen suoranaisesti so­sialismin
voiton mahdollisuuteen E u ­ropasta.
Sillä, voiko sosialismi voittaa
Europassa, jos Intiassa, Kiinassa ja
yleensä Idässä, jossa silloin vielä h a -
naisia talonpoikaistalouksia hallitsivat
aasialaiset hirmuvaltiaat, kapitalismi
vielä kehittyy nousevassa suunnassa.
1850—60-luvulla esitti Marx Kiinan
Taiping-kapinaa eritellessään ."kysy-myksen
siitä eikö K i i n a n vallankumo­uksen
kipinä voisi sytyttää yleiseu-ropalaisen
j a maailn}anvallankumouk-I
sen liekkiä. Kansallisuus- ja siirto-maakysymysten
yhteys vallankumouk­sellisen
työväenliikkeen kanssa, kan-sallisuxis-
j a agraarikysymysten väli­nen
yhteys asetti samaan aikaan pro­letariaatille
kysymyksen Intian, A l ­gerian,
Hollannin, Portugalin, E s ­panjan
y.m. alusmaiden itsenäistyt^
tämisestä. Kaikkien näiden kysymys­ten
asettelu kuuluu marxOaisuuden.
I Intemationalen perintöön.
-* •
Engelsin kuoleman jälkeen hoiti II
Intemationale tätä XÄrintöä sange:i
huonosti. Engelsin kuoleman jälkeen­hän
muuttui vapaan kilpailun kapita­lismi
monopolistiseksi kapitalismiksi:
tapahtuu pankki- j a teoUisuuspääo-man
yhteensulautuminen, suurten r a a -
ka-ainelähteiden valtaaminen kapita­lististen
Euurylitymien käsiin, maail­man,
jakaminen suurimpien ja vah­vimpien
valtioiden välillä; alkaa pää­oman
viennin aikakausi, imperialismin
aikakausi. Tätä vastaavasti muodos­tuu
imperialististen maiden työväen­luokassa
"porvarillistuneiden prole­taarien",
s.o. työväen aristokratian
kerros. Jo Engels havaitsi tämän ke­hityksen
alun. Ja työväen aristokratia,
joka oli kasvanut imperialismin poh­jalla,
jonka imperialistinen porvaris­to
oli ostanut, alkoi -hyökkäyksensä
vallankumouksellista marxilaisuutta
vastaan revisionistien käsillä. Tänä
aikana alkaa väittely Bemsteinin ja
B a x i n yhdeltä puolen ja Kautskyn,
Mehringin j a Pannekoekin välillä toi­selta
puolen kysymyksessä imperialis­min
tehtävistä siirtomaissa. Bernstein
j a hänen kannattajansa puolustivat
kantaa Imperialismip "sivistystehtä­vistä"
takapajuisissa maissa, kapita­listisen
kehityksen välttämättömyj'-
destä siirtomaiden takapajuisen talou­den
alistumisen välttämättömyydeltä
Suomen
Pääkonsiilivirasto
koko Canadaa varten suorittaa kaik-i
• * 1 i ^ . ^ ^ ^ M ^ i r > { oji..* maan viralliselle edustukselle
taistelu imperiahsmm ja surtomaiden kuuluvia tehtäviä, antaa passeja
välillä bolshevismin aatteellisella joh- matkustusta varten kotimaahan tai
doUa. Lenin lopetti teoksensa impc- muualle, vahvistaa asiakirjoja, kään-rialismlsta
lukuun "Imperialismin ar- höksiä y.m., selvittää perintö- ja
vostelua". Kun hän Kominternin II! muita Suomen kansalaisiin kphdis.
siirto- j a puolisiirtomaiden alistumis­t
a vastaan imperialismin alaisuuteen,
vaan hu<rfehtia yksinomaan siitä, että den arvosteluun,
kapitalismi täyttäisi "yleismaailmallis-historiallisen
tehtävänsä" mahdollisim­man
kivuttomasti, sivistjmeesti. Kaut-sky
j a pääasiassa Mehring torjuivat
nämä hyökliäykset marxilaisuuden ja
I Intematioxmlen parhaiden perinnäis­tapojen
kimppuun. K tm nyt katse­lemme
"Neue Zeit" 'iä j a muita tämän
väittelsm asiakirjoja, niin väkisinkin
pistää silmiin, että Kauissy jo silloin
hylkää saksalaisen imperialismin po-
Utiikan tarkoituksenmxikalsuuden kan­nalta.
Kautsky ei arvostellut Wilhelm
n siitä, että tämä harjoitti imperia­listista
politiikkaa esim. Kiinassa
vaan siksi, että hän harjoitti huonos­t
i tätä poUtukkaa. että Kiautshouta
j a Shandungia ei kannata valloittaa.
Mehring oli aina verrattoman paljon
korkeammalla teoreettisella tasolla-mutta
imperialistisen porvariston vsd-kutus
työväenluokkaan, työväenaristo-kratian
painostus n Intemationaleen
nähden oli jo silloin niin voimakas,
että v. 1904 n Intemationalen kong­ressissa
Amsterdamissa oli vähällä
voittaa selvästi imperialistinen pää­töslauselma.
Yleensä ei ollut sattuma,
että revisionistista päätöslauselmaa
imperialismin sivistyksellisestä tehtä­västä,
kapitalististen johtavien maiden
kulttuurikutsumuksesta takapajuisiin
kansoihin nähden puolusti Hollannin
sosialidemokratian edustaja Van Kool.
Vaati tavattoman paljon työtä j a v a i ­vaa
saada hyväksytyksi sellainen pää­töslauselma,
joka periaatteellisesti hyl­käsi
imperialismin j a yleensä puolusti
proletaarista kantaa imperialismiin
nähden. Vaati tavattoman paljon, työtä
j a vaivaa taistella revisionistien niar.vl-laisuuden
perusteita vastaan tähtaä-miä
imperialistisia hyökkäyksiä vas­taan.
Vain sattumalta hävisivät revi­sionistit
Amsterdamin kongressissa. Ve-kongressissa
i)erusteU tccrcjään, oli
bolshevismi maaliman mittakaavassa
jo siirtynyt arvostelun aseesta asei-
Siten synt3ä H kongressin h>Träksy-tuvia
asioita.
Osoite:
Conculate General of Finland.
Room 918
1410 Stanley Street, Montreal.
mät Lenin teesit taistelussa ja taiste- (Corner St, Catharine and Stanley)
lussa ne myöskin koeteltiin. Leninin
muiden tuotteidenkin rinnalla ovat nä- AKSELI RAUANHEIMO,
pääkonsuli.
mä teesit erikoisen huomattavat ykshi-kertaisuutensa,
syvyytensä, monipuoli­suutensa,
konkretisuutensa, dialekU-suutensa
j a tieteellisen ennakkonäke­myksen
poikkeuksellisen voiman täh­den.
Perusajatuksena on: maalima on
jaettu kahteen osaan. Yhdellä puolel­l
a voimakkaat, rikkaat, mahtavat kan­sat.
J a toisella puolen heikot, köyhät,
sorretut kansat. Ykslnpä maailman
kansatkin jakaantuvat sortaviin ja
sorrettuihin kansoihin. J a sortavat ja
sorretut kansat vuorostaan jakaantu­vat
luokkiin. Sortavan kansan prole­tariaatti
on usein taistellut sorrettu­jen
kansojen täydellisen Itsemäärää­misoikeuden
puolesta aina valtiosta e-roamlseen
astL Sorretun kansan pro­letariaatti
taas taistelee imperlaUsmIa i ~ri kansallisuus- j a slirtomaakysymyk-
COBALTIN 1. •. «•uuta
htll. Oat.
Lisäksi on Suomella edustajina
Canadassa: Konsuli Erick J . Korte,
Port Arthur, Ont. — Adiel Saari­mäki,,
319 Bay St., Toronto, Ont. —
H. P. Albert Hermanson, 479 Main
St.. "VVinnipeg, Man. — Thomas
Franssi, Box L., Copper Cliff, Ont.
Charles E. Magnusson 54 Dock St.,
Saint John. N. B.
Ennenkaikkea antoivat Kiinan vallan­kumouksen
ylelsmaallmalilslilstorialli-sct
kokemukset mitä runsaimmat
mahdollisuudet koetella joukkoja,
luokkia ja puolueita taistelun kulussa.
"Mutta maapallon kaikilla mantereil­la
on tapahtunut jätttlMsii.?.isiä ta­paukkia,
jättUälsmählä taistelulta juu- o-'
EnnäisleD ^ovi^ipr^tojen osotteita
CANAOA.N KouMumsnraoujzEH &mnxmi
OSOTS
KoBBBaittipooht*]}* BbcuniTl Uijmulto «•
OMtetUra (1UOUT«U> OMXtMOa-. Mr. J . Wcl>il<.
Room IS. I63H Cbank Sl.. Tan«M 2. CM.
L. V. I. U. of GANADA-t, FtakJMOBtaöca ala»-
komitM. PotcnptM, OM.
BEAVER LAKEN •. imum l>>B»>wi Jaka
• D l i nuumataS keUa 1 pihSIB
OuMoB OMte: Box VcatU:
VoimitteluM&ra JekoB
CANADA.N SUOMALAISElt JAKIfSTOn. luSai»
i«n. •ihteeria OMI* oa: .A. T.' K U , S57 »laad
titm ATCM Toronto, OBV.
CANADAN SUOUAUUSTEIf TTflZJUSnxn U B -
HEILUUITTO. UitioioiiaikBMa keäptikka « •
Sodbury. Oat. LiiloD >ilal>cri « • P.
o*. Dox 69, &udt>ni7. Oal.
S. J. CONXAVCHT STA. lAUXSlflCf
kokout pidniän joka kaakandca
DUDtai klo 10 ap. Box 3S, C»nmm^\ Sta., ODI.
aaeto aa: Baa Clt C*-
CONUEEN S. ]. ou>r«* trOakmlMt JaUan
kuaa lokaea •uaaaBlai: luaV^taitu aialai
A. Jaaatniaan, Mekecaaa TAK OBIU
traelMakaal fi-ataCiaca
> kai.
S. J. COTEAU RILUIf aaaa*
dttiia jokaiMB kaakaadca
maa toaaaatai kallo 3 pSitiUi. K i ^ m ^ i
oat I. E. KoaU. DiaaBara. P. Ou Saak.
S. J. CRCtGHTO.N MINEN OS.\STON kokoekact
ovai joka kuukaudrn toiara «usmalai, klo 3 ip.
Kirjrvaihto-otoic on: S. S. Oauto. Box 93,
vastaan, kansallisen vapautuksen puo­lesta,
mutta samaan aikaan myöskin
oman itsemääräämisoikeutensa puo­lesta
luokkana. Sorrettujen kansojen
porvaristo taistelee joskus kansallisen
vapautuksen puolesta, vaikka—- Lenin
näki j a eimustl tämänkin — useun-mlssa
maissa onkin Jo tapahtunut lä­hentymistä
imperialismin ja siirtomaa-porvariston
välillä. Vain työläiset ja
köyhät talonpojat taistelevat el ainoas­taan
imperialistista riistoa, vaan y-leensä
kaikkea riistoa vastajan. Mutta
samaan aikaan kun siirto- j a puol-siirtomäissa
tapahtuvat nämä porva-rillis-
kansanvaltalset liikkeet, on kor­kealle
kehittyneen kapitalismin mais­sa
jo käynnissä proletaarinen taistelu
sosialismin puolesta. Tämä seikka —
historiallisesti Ja poliittisesti — mää­rää
proletariaatin johtoasemasta siir-najan
Sosialidemokraattmen Työväen-j tomaalilkkelssä ja taloudelliseail astuu
puolue oli lähettänyt Amsterdamin j esim kysymys kehityksen ei-kapitalis-kcngressiin
verrattain suuren edusta- tisesta tiestä, tai kehityksen kapita-jiston
j a vain venämisten äänmä v o i - 1 li^tisen tien lyhentämisestä. Vallanku-
, . ... . . , _ ' mouksen voitto Venäjällä muutti pe­rinpohjin
maailman tilannetta. Nyt on
maailma jakaantunut jo kolmeen o-saan:
imperialistiset maat. Neuvosto­t
i in kumota oikeistolaisen sosiali-inrpo-rialismin
päätöslauselma. Mutta
•marxilaisuuden voitto osoittautui vain
ulkonaiseksi j a pintapuoliseksi. Muuta­man
vuoden kuluttua alkoi Kautsky jjitto ia imperialismin siirto- ja puol-imperialismin
teorian "tarkisti:l:scn". I siirtomaat. Luokkavoimien strateegl-
Se alkoi siitä, että siirtomaita pitäisi | perus jaottelu on jo seuraavanlai-etupäässä
pitää vain raaka-ainelähtei-i nen: Neuvostoliitto, vallankumouksel-nä.
Sen jälkeen juttu kehittyi nopeasti | jjnen työväen- ja siirtomaiden liike
ultraimperialismin teoriaksi, s.o. teo-! yhdellä puolella Ja kaikki vastavallan-nen
taistelu pohjautuu, ja on lähtöi­sin
suorastaan diplomaattisista kes­kuksista.
Täten nimittäin koetetaan
saada Venäjän työväeil« eristetyksi
muiden maiden työväestöstä, j a ei
ainoastaan eristetyksi, vaan suorastaan
vihamieliseksi keskenään, josta olisi
m.m. arvaamattomia seurauksia sodan
syttyessä. Kerrotunlainen toimenpide
on ktiitenkin vain ainoastaan eräs p-sa
suunnitteluista, sillä samanaikaises­t
i on ryhdytty myös eri "työväenpuo-lueiden"
välityksellä tekemään vastaa­vaa
työtä työväenliikkeen muillakin
rintamilla, kuten ammatillisessa ja
poliittisessa työväenliikkeessä. Saksa­laisten
toverien käsiin kerrotaan jou­tuneen
runsaasti asiaa valaisevaa a i -
nehistoa ja sanotaan suuttumuksen
mjTskyn työläisurheilijoitten keskuu-:
dessa " olevan suuren. Rehellisimpiin
urheiluliikkeen sosialidemokraattisiin
johtomiehiinkin kuuluu paljastukset
vaikuttaneen siten, että he kieltäyty­vät
kaikesta yhteistoiminnasta Spar-takiadeja
vastustaneiden johtajain
riaksi sosialismiin sisäänkasvamisesta
maailmantrustin kautta j a j u t tu päät­tyi
Genevessä Kansainliitossa, K a n ­sainvälisessä
Työtoimistossa. Teoreetti­sesti
muovailtiin tämä sosiali-imperia-llstinen
käsite vuonna 1918 I I Intema­tionalen
kongressissa Brysselissä. Siel­lä
julkaisi I I Intemationale valmiik­si
kehitetyn siirtomaaohjelmansa;. n
Intemationalen ideologit olivat muka
kirjoittavinaan kokonaisen ohjelman
siirtomaakysymyksestä. Mutta tästä
ohjelmasta ei löydy sanaa: imperialis­mi.
Sen sijaan puhutaan paljon kapi-kumouksen
voimat, niihin luettuina
myöskin siirtomaiden vastavallanku­mous,
toisella- puolella. Taistelun rat­kaisevat
joukot. J a sosialismin voitto
oh taattu, koska joukot Neuvostoliitos­sa,
Intiassa, Kiinassa, Indonesiassa
ovat lähteneet liikkeelle. Tässä mieles­sä
ovat kansallisuus- ja siirtomaakyr
symykset suuressa määrin kysymyksiä
oikeista suhteista, työväenluokan ja
talonpoikaiston yälillä. Taistelua käy­dään
talonpoikalsreservelstä. Tämä
taistelu on silrtyns^t yhden tai muuta­man
maan puitteiden ulkopuolelle.
talismin sivistyksellisestä tehtävästä; I Kansallisuus- j a isiirtomaakysymys-johtavien
maiden kulttuurikutsumuk-j ten bolshevistinen asettelu on muut-se^
ta. II Internationale "tunnustaa"
oikeuden riippumattomuuteen niille
tanut tämän kysymyksen maailman­politiikan
keskuskysymykseksl lähel-maUle,
joissa vaJlankumoukselhnen | sempien vuoslkjTnmenlen ajaksi. Kuka
taistelu jo on käyimissä. Monet maat onnistuu valloittamaan valtavat- t a -
voivat saada vain autonomian. Ja lonpoikalsreservit: proletariaatti vai
kaikkein takapajuisimpien kansojen | porvaristo? Kysymys: kuka voittaa?
täytyy vielä alistua imperiaUsmin "hy- on esillä tälläkin alalla,
väntekeväisen" vaikutuksen j a myö­tävaikutuksen
alaiseksi.
V a n Kpolin henki voitti Bry.sselissä.
Pitkien harharetkien jälkeen palasi
I I Intemationale hänen luokseen,
t
o •
K u n Lenin Kommunistisen Intema­tionalen
i l kongressissa esitti teesinsä
kansallisuus- j a siirtomaakysymyksls-sä,
oli bolshevismilla jo takanaan r i ­kas
kehityshistoria. Leninin j a Rosa
Luxemburgin välillä oli jo tapahtunut
väittely kysymyksessä kansojen it­semääräämisoikeudesta.
Itse- bolshe­vistisen
puolueen riveissä oli myöskin
tapahttmut vakavia aatteellisia taiste­l
u i ta Leninin yhdeltä pubien j a to­verien
Pjatakovin Ja Bucharinin vä­lillä
toiselta puolen. Nämä taistelut
uudistuivat uudella pohjalla, aivan
uudessa tilanteessa. Jo vallan valtaa­misen
jälkeen proletariaatin käsiin
puolueen VIII edustajakokouksessa,
jossa kansallisuuskysymys oli yhtenä
keskeisistä riitakysymyksistä. Tänä a i ­kana
oli bolshevismi jo useita kertoja
taistellut .kysymyksestä imperialismin
arvioinnista. Kautskyn ultraimperialis-mista
esittämää teoriaa vastaan esit­t
i Lenin teoriansa, bolshevismin teo-
Idän kansojen kongressi Bakussa v.
1921, Kaukaisen Idän vallahkumouk-selllsten
järjestöjen kongressi v. 1922
alkoivat järjestöllisaatteelllsesti tote­uttaa
leniniläisiä teesejä elämässä. Ne
kehittivät II kongressin teesejä konk­retisoimalla
niitä. Bolshevismi ei u.skc
neitseelliseen hedelmöitjrmiseen ja
pyrkii se aina järjestöllisesti lujitta­maan
poliittiset päätöksensä. Bakun
Ja M<jpkovan korigres?it olivat Johto­päätöksiä
siirtomaakysymyksen leni­niläisestä
asettelusta. Siim lähtien Ja
Jo sitä ennenkin näyttelevät vallan­kumouksellinen
liike siirtomaissa Ja
kansalliset vapaussodat suimnatonta
osaa Kominternin elämässä. Olisi vai-
Sanomalehdissä on u.sein ollut
kaameita kuvauksia raakuuksista,
kea löytää kongressia tai laajennettua joita valkoihoiset kapitalistit j a hei-sen
ympärillä. Siirtomaiden j a pää-maiden
kommunistiset puolueet ovat
useasU tehneet raskaita ^heitä. Näi­den
virheiden kokemuksilla j a menes­tysten
opetuksilla koetteli elämä käy-tärmössä
Leninin teesejä. Niistä luo­puminen
johti tappioihin. Niiden nou­dattaminen
antoi tuloksia. Ymmärret­tävästi
el paraskaan, oikeinkaan stra­tegia
j a taktiikka voi turvata epäon­nistumisia
Ja tappioita vastaan. Ja
kun Kommunistisen Intemationalen
VI kongressi veti Johtopäätöksiä val­tavista
siirtomaallikkeistä, merkitsi
pääsuunnan tulevaisuutta varten ja
koetti arvioida menneisyyttä, täytyi
sen lähteä I I kongressin teeseistä.
VI kongressin sUrtomaateeslen mer­kitys
on siinä, että ne tarkistavat, y-leistävät
valtavien Joukkoliikkeiden
kokemukset lehhillälsten määritelmien
valossa, vetävät Johtopäätöksiä, mer­kitsevät
opetuksia, toteavat virheitä
j a osoittavat taistelun tulevan tien.
Kommunistisen Intemationalen stra­tegia
slirtomaakysymyksessä on mää­rätty
kokonaiseksi historialliseksi aika­kaudeksi.
Tehtävänä on yleisen suun-nen
puitteissa löytää olkea taktiikka.
I I Internationale on tullut imperia­lismin
asiamieheksi siirto- Ja puolslir-tomaissa.
Intlassji neuvottelevat työ­väenpuolueen
edustajat yhdessä huo­noimpien
vanhoillisten kanssa. Egyp­tille
näytti Macbonald nyrkkiään ja
Irakia rauhoitti hän pommeilla. Bel­gialaiset
sosialistit hallitsivat Kongoa
Ja sosialisti Varennes oli Indo-Kilnan
kuvernöörinä. II Intemationalen puo­lueet
tukivat sotaretkeä Kiinassa Ja
Hollannin sosialistit tukivat kapinan
kukistamista Ja valkoista terroria I n ­donesiassa.
Imperialismin pohjalla
kasvanut työväen aristokratia vahvis­taa
avoimesti omaa taloudellista pe­rustaansa:
harvalukuisten, mutta voi­makkaiden,
rikkaiden kansojen her­ruutta
heikkojen Ja köyhien kansojen
Sen vuoksikin joukot ovat lähteneet
liikkeelle Komintemln hengessä. Itä
on herännyt. J a mustan Afrikan ja
Australian sydämissä taistellaan i m ­perialismia
vastaan. E i ainoastaan I n ­t
i a j a Kiina, el vain Aasia, vaan
myöskin latinalais-Amerlka on jc
muuttunut imperialismia vastaan käy­tävän
vallankumouksen taistelun ruu­titynnyriksi.
Joukot ratkaisevat taistelun prole­tariaatin
Ja porvariston, vallankumo­uksen
Ja vastavallankumouksen, sosia­lismin
Ja imperialismin välillä. J a Jou­kot
ovat lähteneet liikkeelle.
Magyar.
UmBEK WOaKCRS INDUSTXIAI. U R UM
CANADAN iaiaea piiri. Ktijaialkli uaaf
AU. BaoUmiU. 223 Secord St.. PaM
Oat. BatnUkctfkat aa t ^ ä U
S. J . NOLALUN oaaMoa kokoakaal aa
kaokanilca 2aca asBaaalai kaD* X Kh}»
aaikta-oaata: Fraak Nanal. NaUa. PJkJk, OM.
S. J. U O N T R E A U N OSASTON TTflSOCOOXSXT
piddiäa oaaatoa fapooeattolla. 239 Sk
St., jokaiaea kaakaudee caainiilaaai
keUo 3 ihapäiTilli. Johteka
naaa piiTäaä. kello 2 iltapiiaEIB.
jenikta oaoite: S. J . Moatraalia
St. Aataiae St., Montreal. Qaabca.
S. I. KIRKLAND LAKm
Boa 340. KlrUaad Ukc. Oat.
S. J . PORT ARTHURIN OSASTON kalu>«kaat }aka
kuakaadra entimäinrn auDooatal. Jcktakaaaaa
kokoakart joka kuukaudra loiaca ia a j l B i r l ta
auaaaatai, BäytelmäHuran kokaokact Jaka l a i af
keskiTtikko, aaiajaoato kokoontan l e b «aaioil-ttem
<a kolmaa tii>tai kuukaadcaa. KaikHra ko-kouatcs
aika ca kello 8 illalla. Kiijaaaiafkt»
oaoite 316 Bay St., Port Artkor, Oat.
S. I. POTTSVIIXEN oaaat» Ne. K Pinolaa,
Qataria.
T Y Ö L X I S N A I S T E N UITON POTTSVnJXIf OSAS.
TON kokottkxt pideiääa kakal kanaa
caalaiilara Ja kolmaa kraklTlikka.
aet BIICB raiioiäinen keakiriikka keila I rUtjOU
fa o k i e i a i a k o k o a k K t joka kolmaa »caMrinrfca kW
<{,« ilUIU. OMile C. Ta. LUle*
Oaaato, Porrupioe. Ont., Caa.
S. ). COLEMANIN oaaatoa kekaakaaa ^dains
Joka toiDCB Ja Tilmeiava aasaBaatat Ue 3 l^.
KIrjceDTaibto.oaotei S. J . Oaaala. Baa SI, Co-lemao,
AlU.
S. J. ntitATnm cmtm tokaakacl pIdatUa
joka eoalmäiDeB auDBDBlai ksaaaa. kaUa 11 pU.
Tällä. Oaole: Flalaad. «ia Banaick. Oat.
S. J. FORT VILLIAlilN «liatia «raekoekaal
ovat jokaiaea käaa laalMJlaia |a kb)«~« aaa-nuotai
kello 8 iHalla. >akaakiWBaa kakeakaat
edelliacnä liiMaiaa. omaia» kMmaaataOa 3U Ke-bcflton
iSl.. Fott Vittaaa. Olat.
S. J. NORTH BJ»AN€n«t
Saooa Kaaaaato, Boa 43Sw Tasl Ardaat. OaU
i . •
CANADAN KOMnVNIS-nPVOLVCEN NUMMOLAN
oudon tjroknknokaat pidrtiäe kcrraa kaataa,
viimeinrn •aanantaj, kel>a 1 J.p-P. Oaoite t
Boa 29. StMraaaTae, Saak, Caaatla.
S. J. NIPICON oaaatM» tjaokoBkact pUblBla }a-ka
kuuB 2:a ja * » euasaBtaL IUirjeaaT>i»« aaeta
on: S. J. Ouelo, J. Nrnlm, U. nipisBm
Oni.
5. J. LAKE COTEAU aaaaM* No. «1 kokomaat
pldclääa oaaaloB baa)i))a )ak« koaa laaMa oaa*
nunlai kello 1 päivällä. pMiaaaaa: Bara B7,
Dunblane. Saak.
S. J . L A D Y S M m i l N amtaa kakMkart pUatlla
Joka kuun neljät aaaa—tai, alWm kH 7 Ulalla.
Kiijeenvaihto-oaota; B M 1S3, LaAyaaölk, B. C .
S. J. LONG LAKEN aaaMoa Ub}ac8«aikii>-.aola:
Victor Hänninen, RhcaBll, aia SmJbmry. Ont.
Kokoukael oa jokaiaan 1 ' M » aaaa—»ai kaaaaa
kfUo 1 ip.
S. }. LAnOER LAKEN oaaatrea «aaaa «m: Vrk*
Aallo, Box 16, L a r ^ Lakc> C M .
S. I. LEVACKIN oaaatoa Ha. SJ kukaakaal pUa
tään joka kuukandea tolaea auBBaatal. Siktaa
rln nante: Hoi 41. t^trM. Om.
S. J . R03E CROVEN oaaitaa taka
joka kuukauden loinen aannaatal klo S l#p.—
Kirjeeavaibio.oaole: T. Kokkoaca. Baaa Cran^
P.O. Ontario.
S. I. SAULT STE. MARIE.N OSASTO RO. S tyB-kokoukael
pidetään joka loinra tnaaaaatri. aika tai
kello 8 j.p.p. omalla haalilU. Oaaitai 1»
TbompaoB Sl.. Sauli Sle. Marie, Oat.
S. J ; SOUTH PORCUPINEN oaaataa trOaftaaAi
pi4«tiia Joka kunkandaa kelaaataiMi •aan
taiaa, kello 3 l.p. Oaolai Box SH. .
SOINTULAN OSASTO (Caaadn Sm
Jcatlia Oaaato SC) kokoOBlaa
Jaka knakauden eotlmäiaeal aaaaaa
1 pSlaSlU. Oaolai SoinluU. B . C
UDDURYN OSASTON NO. 16 kirjf«naakti
o B i S. Ouilo, Box 26, Sudbury. Oat.
S. J . TIUMINSIN oaaalon kokeakaa*
toinen auiiounlai. Otaaloa kiijaranita aaaHl S>
Oaaato, Box 1090, Timmiaa. Oat. Paikka! BIIII
la on cdialfmäaaä JarjeitSytjrmiBea imlaaiila Ja
melutröliUteB JärjeatöSn.
S. J. TORONTON oaaatoa rxXkakatakaal
Torooloa Suomalalaea Seuiaa hanriaBilaHa. tS7
Broadviao Ave., Jokalaaa fcaakaaJaa i i i l r t l a ia
Ja kolmaa aunnualai^lta. alkaa* kaO* BJOU
Objclnu. Ja keakaatahikakaakaat pliatllB latal-aea
kuukauden loJBea Ja aaljäa aaaBaaABt4ha,
alkaen kello 8.00. Oaoia: K. S .
BroadTleie Ave.
. I. WE:BSTER-S CORNERIN
pidelääa eBaiarfJaan auBaaniai kaaaaa.' Klili—
Talblo-oaote: O. Salmi. UTabatar*» Canat. B . C
S. I. VANUPIN oaaMon kuokanalkakii akart pM»-
läio Joka kaukauilen 3 ;a »anaantal kka t
PoMloaolei Quarix, Ont.
S. J. VANCOUVERIN OSASTON Ko, SS
OB jokalaeu kuukauden toiaoaa ' keakMSkltona
kello 7.30 illalU Clittion IlaaliUa. 306 Paadar
Street Eaat.
A M E R I K A N WORKERSrUOLUEEN Sa •laU
Toiaialon, Suomalainen TrBvleaykdiatjataa
kakaea Ja NXrItämSlllton oaotlaat oeati
Federation. 1000 Belmont Ara,
Kaikki kirjeenvaihto Ja rahaUhat|kaa« Mb.
tivl vlllmainltutia oanttaalla.
Neekeri hirtetty pää
alaspäin
Näin kohdellaan työtätekeviä Ehgr
lännin alueilla Etelä-Afrika«ca
täysistuntoa, jossa el yhdessä tai toi­sessa
muodossa olisi asetettu tai kos­keteltu
tätä kysymystä. Eipä ihme­kään:
KommimLstlsen Intemationalen
perustamisesta lähtien on maailman
eri osissa melkein kehkeytymättä ta­pahtunut
kansallisia vapaussotia ja
vallankumouksellisia liikkeitä. Maro­kossa,
Syyriassa, Turkissa, Afganista­nissa,
Mongohas.sa oli kansallisia va-dän
apurinsa harjoittavat .siirtomai­den
.sorrettujen asukkaiden kcskuu-des.
sa. Kun sosialidemokraatit aina
s i l l o in tällöin joutuvat hoitamaan
ministeritehtäviäkin imperialistisiB-sa
mais-sa j a siis tavallaan osallistu­maan
sortopolitiikan harjoittamiseen,
on Amsterdamin intemationale kii­ruhtanut
pesemään imperialisteja
puhtaak.si kaikista tehdyistä syytök-paussotia,
puhumattakaan monista a- sistä. "Press Reports"-nimi.sessä j u l -
kanssa j a katsovat vain aktiivimiesten rian imperialismista kapitahsmin ke- rraabbiiaallaaiissiissttaa mmaaiissttaa.. KKiihhiiaa,, IInnttiiaa,, EE--jlk kaaiissuu.ssssaa hhuuhhttiikkuuuunn 2^55 pp::nää 11992299,,
ia yhtenäisyyden kannattajien voi-j hityksen viimeisenä vaiheena. HUfer-! &ypti. Korea, Indonesia ovat nähneet julkaisee Amsterdamin intemationale
- dingin, joka näki imperialismissa kai-jvaltavia vallankumouksellisia joukkoe- "Tiiniff« h . i ^ « ; . V f « r « o o v o o_
ken paitsi ei imperialismin mätäne-1 «"ntymisiä. Vallankumouksellisia tais-van
pelastaa tilanteen
TyöläisurheUijain kilpailusuhteet ken paitsi ei imperialismin
Neuvostoliiton kanssa luullaan tule- mistä, teorian vastapainoksi asetti Lo-1 teluita käydään myöskin latinalais-van
mvös tänä kesänä entistä vilk- n i n teesinsä imperialismin loismai-! Amerikassa, keski-Amerika.ssa, Kubal-kaammiksi
sillä, viimeistään kesäkuus- suudesta, mätänemisestä j a taantu-^jla. Filippiineillä, etelä-Afrika-ssa, Kon- ! ^ a i E . s a j a protektoraaCeis.sa. Joskus
- mukselUsesta luonteesta. Pääasiassa i gossa. Persiassa, Indo-Klinassa, A I - ' k u i t e n k i n sattuu, että julkisuuteen
geriassa, Tunisissa j.n.e. Joukot ovat;pää.%e liioiteltuja tietoja, jotka
otsikolla " L i i o i t t e l u j a siirtomaaraa-kuuksista"
seuraavan kirjoituksen:
"Yleensä kiinnitetään aivan liian
vähän huomiota olosuhteisiin' siirto-sa
odotetaan tänne neljää urheilu­ryhmää,
kenttäurheilijoita, jalkapal­loilijoita,
vesiurheilijoita ja nyrkkei­lijöitä.
—
Kesäurheiluka:ust on alkamassa.
oli bolshevismi jo arvostellut nerok­kaan
vallankumouksellisen Rosa Lux­emburgin
virheet kysymyksissä pääo­man
kasaantumisesta, "kolmannesta
ialkapallo-otteluja on jo !?elcttukin. ja henkilöstä" Ja imperialismin teoriasta
itian, i^gypun y.m. u . u . . . . ^ ^ - J ^ j ^ ^ g ^ u ^ t a r i i d a t jonkuhverran v a i - . Bolshevismi oli Jo kestänyt useita tais-suhde
ei saUi mmden maiden asuk- urheUuelämää, niin si-.tä j teluita kansainväUsen maailmanpoli-kaiden
tasavertaiseksi tunnustamls- ^eu.tava^ työläisurheilijain rin-1 t i i k an areenalla, pikkuporvarillisen
tama miltei yksimielmen siinä, että; poroporvarillis-ulkckultaisen wilsonilal-vapaat
kilpailusuhteet on pidettävä • .suuden kanssa j a saavuttanut joukon
vanaana, niin itään kuin länteenkin; loistavia voittoja taistelussa U I n -
. • i temationalen kanssa. Vielä enemmän-ta,
josta olisi haittaa näiden maiden
ulkopolitiikalle.
Neuvostoliiton kysymys on kuiten­k
i n kaikkein tärkem. Efään ranskalai­sen
urheiluintemationalen johtomie- pam,
Ja" siksi ei ole aina uskaUettu esfäajkin, bolshevismi alkoi Jo toteuttaa
hen kerrotaan lahettoneen site ku ^^j-^gj^joj^^aattienkaan taholta kil-j voitokkaan fosialisti£en proletariaa-vaavan
kirjeen eraiDe sveitsiläisille. - ^ ^ ^ Neuvostoliiton urheUijain i t in kansallisuuspoUtiikkaa j a maail-
Julkisena salaisuutena sima mm. k e r - j ^ ^ manpolitiikan areenaUa alkoi jättiläis-rotaan,
että neuvostourheilun vastai-^ *f
tosiaankin lähteneet liikkeelle. Prole-' enemmän vahingoittavat kuin hyö-tariaatin
<^suhteellinen) heikkous ja j d y t t ä v ä t työväen asiaa. Äskettäin
näiden maiden kommunististen puolu-| on sanomalehdiEsä ollut h u r j i a mieli-eiden
suhteellinen heikkous selittävät j kuvitu-sjuttuja olosuhtei.sta Etelä-sen
seikan, että alkuvoimaisuus voit-j A f r i k an kaivoksissa. Huhuillaan, et-t
i tietoisuuden ainekset. Liikkeen v a i - ' t ä neekereitä näi.s.«ä kaivoksissa koh-tavat
mittasuhteet kasvoivat alituisesti Idoliaan mitä epäinhimillisimmin, et-johtajiensa
päiden ylitse, niin ettäjtä heitä esimerkiksi työnantajain
nämä, kuten oli l a i ta Kiinassa, eivät!tarjoomain "vapaiden vaimojen"
huomanneet, miten Ulke siirtyi yhdestä! k a u t t a houkutellaan tekemään mah-valheesta
toiseen. jaottoman huonoja työsopimuksia yh-
Lenlnin teesien hyväksymisestä on tiöiden kan.ssa. I F T U : n (Amsterda-kulunut
melkein 8 vuotta. KommunLs-J min intemationale) kuuluva Etelä-tinen
Intemationale on tänä aikana' A f r i k a n ammattijärjestö oh tällai-kerännyt
suunnattomia kokemuksia! s ia juttuj a vastaan- Se tiedoittaa
meille, että jos esimerkiksi kaivos­yhtiön
palveluksessa oleva valkoihoi­nen
työläinen lyö alkuasukasta, jou­tuu
hän rikosoikeudelliseen syyttee-
.seen ja eroitctaan, sillä niiin säätäu
jo 20 vuotta voimassa ollut laki.
Mustia kohdellaan myöskin inhimil­lisesti
Lounais-Af rikassa, selittää
ammattijärjestö." Näin ylistää Ams­terdamin
intemationale alkuasukkai­den
oloja imperialistieri sortamissa
maissa. ^
Englannissa ilmestyvä porvarilli­nen
lehti "The Manchester Guardian
"VVeekly" kertoo myös olaista Afri­kassa
huhtik. 19 p, 1929 ilmesty­vässä
numerossaan seuraavasti:
"Jack Naften (valkoinen tilanomis­taja)
selitti tuomari Solomon Bet-helin
piirioikeudcssa syylliseksi al­kuasukas
.Sixpence Temban harkit­tuun
murhaan, jonka ruumis löydet­tiin
erään puun juurelta. Väitettiin
Sixpencen loukanneen erästä val­koista
naista. Naftca syytettiin al­kuasukkaan
murhasta, mutta syytös
lievennettiin koskemaan tappoa ja
langettaessaan tuomionsa 7 vuotta
pakkotyötä ja 10 raippaa, tuomari
kuvasi rikoltsen kauhean raa'aksi.
Osoitettiin, että Sixpence «nsin s i -
doltiin vankkureihin, joissa Nafte
ja työnjohtaja Van Nickerk häntä
ruoskivat. Sitten hänet raahattiin
talon keittiöön ja maatessaan lat­tialla,
kivitti Nafte häntä ja jaloil­laan
polki avuttomana makaavan
rinnan päällä. Myöhemmin ripustet­tiin
.Sixpence toisesta jalastaan pää
alaspäin puuhun, ruumiin roikkues­sa
maahan asti. Tässä asennossa
Nafte taas ruoski hänet. Huolimat­ta
.siitä, että onneton mies huusi
Kuolen", ruoski Nafte häntä sääli-mättömä.<
cti. Sitten jätti hän miehen
tajuttomana roikkumaan ja meni
kesteihin. .Sen jälkeen löydettiin
Sixpencen ruumis puun juurelta.
Kun tuli tiedok-si, että valkoinen ti­lanomistaja
tulee saamaan raippoja,
no.stettiin Transvaalin tilanomista­jien
keskuudessa ja koko Etelä-Af­rikan
(valkoisessa) väcstös.sä suuri
melu. Seurauksena olikin, että jut­tu
saatettiin hallituksien tietoon, jo­ka
määräsi tuomion toimeenpanon
lykättäväksi, kunnes toimitettaisiin
iutkimus." '
Ei tunnu todennäköiseltä, että
porvarillinen lehti liioittelisi isän-tien.
iä raakuutta, mutta niin v|Litfcä-vät
Amsterdamin intemationalen
herrat. Onkohan heillä joitakin' eri-koisintregsejä
suojella siirtomaapyö-velien
mainetta?
The Readers of the
Vapaus
Patronfze only those eoncems'
that advertise in the Vapana «nd.
encoaräge their neighbora to doj
likewise. In this way wo support
our own ccncern and also enable
it to serve the advertiscrs for tfaeir
money's worth.
We have bnilfc our orcanization
through co-operation by whidi meana
only we can forther develop it.
For that reason, let us not forvet
the Vapaus ädveytiseni.
Lapsi
Nukkuu
Hyvin
Koko
Yön
TIUUKSENNE!
•JUi; BOJUJE.N CO. r.lMITKO
" l.»klr«.jnl Mnomaf<-fit-,7 hnomtmn ij-ni
«luk.<»Mil,nr kirj^ro .riiillä Hra. V. J.
y.. nvjnitrUrn t^jijän ftuiioauoe. Vwium
«ilj voin trh.JJ vi.-Iii f,i,Kmmta koin hia.
.Miniin J«i,.,-ni on kjfiiänyi K^c Braod /
mtn-m kk. itJi.i-.iH. I.«pi«ni «i, '
l-v.ji-.n m<rnar-tunn tmkiiamitn, raikka ei
«aa kuiii yhiUn .yöunin, liSn. paioau 6%
{.Muna* •rulrrotiin. ii »c;i,rm«li koczn i k i i -
Y-riM y^inni 17',i, faunai,, Jonka laoleo »ai.
kuiiavan I j f l r «ranrlin kiynii. iuta auu-
(Kirjr rriinifi huUfaxilaiii-tln uicUltä. AI-kup,-
i,iin-n hirjr laUincmmt.)
EAGLE BRAND
CONDENSED jymjj-on
ollut johtavin lapsen roofca
vuodesta 1857.
THE BORDEN W . UMITKD, D n * - A
itO St. Paul Street We>t, Uonxnal
Olkaa hyvä ja lähfttäkäS minaOe ii|>MiCj
Lasten hoito tfkä muittunpantjärjt.
MMI
osorrE