Vapaus, March 18, 1927

              Siva2 Perjantaina, maalisk, 18 p;na—Friday, March Ig
VAPAUS
Canadan «nomalaisen työväestön ainoa äänenkannattaja,
Omeatyy Sudburyssa, Ont^ maanantaina, keskiviikkona
perjantaina.
S. G. NRIT^ ARVO VAARA,
Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
•a gecond class roatter. >
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finnish Workers m Canada. Pnb-
Ifehed in Sudbury, Ont., every Monday, Wedne8d8y
and Friday. • • • • •
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: ,
Naimaiimotukset $1.00 kerta'* $2.00 kaksi kertaa.
Aviöliittoonmeno ilmotukset 50c Pajatatoama.
Nimenmautosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
SyntymäUmotnksct $1.00 kerta, $2.00 3^ kertaa.
AvioeroilmotukBCt $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kiitosilmotakset $1.00 kerta,
Kuolemanifiaotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
kiitoriauseelta tai muistovärsyltä. ^
Etolu<»anUedof j a osotcHnjotnkEet 50c kerta, $1.00
***"Tila5S»rnottajien j a flmotosakenttuarien on, vaa-
«ttaegsa. lähetettävä ilrootushinta etukäteen.
iGeneral advfertising rates 75c per col. inch. Mi
nimnm charge for ringle insertion 76c. The Vapaitf
Is the best-advertising medium among the Finnish
PeoiJe in Canada.
TILAUSHINNAT^ . ..
C^nadnan yksi vk. $4-00, pnoU vk. $2.25. kolme kk.
* ^ % i y 5 v a l t o l h i n j a Suomeen, yksi vk. $5.50, puoU vk.
»8.00 j a kolme kk. $1.75. , . „ „-
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
pdtri asiamiesten joflla on takaukset.
Uaanantaia lehteen aiottujen ilmqtnsten pitää olla
kratkoriasir lanairtafaia. keskiviikon lehteen tiistaina ja
l y j a n t a l n lehteen torstaina keUo 12 päivällä.
Jos ette milloin taiansa saa vastausta ensimaiseen
kbjaeseenne, kirjottakaa uudelleen Ui&keenhoitajan per-aoonallifceBa
.nJmelU.
J . V. KANNASTO, Liikkeenhottaja.
Pariisin kommuuni
Pfiriisln kommuunin perustaminen, nilkä tapahtui
maaliskuun 18 p:nä 1871 Ja minkä muistolle maailman
luokkatietoiset työläiset ovat joka vuosi tuona päivänä
juhlineet, on erittäin tärkeä tapahtuma työtätekevän
luokan taistelujen historiassa,- kirjottaa kommunistipuo­lueen
pää-äänehkannatta ja. Se oli nykyaikaisen työ­väenluokan
ensiraäineh kapina kapitalismia vastaan.
Merkittävästi kylläkin se tapahtui Ranskassa, maassa,
joka oli' suuren vallankumouksensa aikana kirjottanut
viireihinsä tuhnussanat cyapaus, veljeys, tasa-arvoi-sUufl
». Ranskan vallankumous murti feodalismin po­liittisen
ja taloudellisen yaljan. Se pystytti «kansan­vallan
»—- mutta porvariston — kapitalistiluokan —
kansam-allan —- poliittisen järjestelmän, joka oli sopiva
tausta suurten liikemiesten johtamien keskiluoidden po­liittiselle;
johdolle. Työläinen säx vapautensa, vapau*
den äänestra rinnaui ari^o^^^ ja tehtailijan kanssa.
Mutta tältä vapaudelta riistettiin sisältö toisella vapau­della,
minkä työläinen sai ja mikä antoi hänelle va-patidfäk"
^yyda^ty^oinuut^M^ Vapauden, jättää^ tyopaik-kaii|
fi»«;^attj|^ hahd^^ kut$u-iita^
n' paIUcatyÖi[S «vajpaaksi t y ^ i » , verrattuna maa*
orfäh^ työhön feddalisn^ .Tämä oli «e vapaus,
mikä seurasi yksityisomistusta tuotannonvälineihin.
Tehtailijan ja pankkiirin valta oli rahan voimassa, ra­han,
millä kyettiin ostamaan ne välike|not, joilla suu-rempiiukuisten.
kansanjoukkojen taholta ufakiaava vaara
voitiin tdidä tyhjäksi. Raha kykeni hallitsemaan ope­tusta
ja sänpmaldidistöa ~ yleisen mielipiteen erilai­sia
muo)(kaamisvälineitu.^ ja sanomaldi-fiislö
turmeltuivat, tulivat omistavien pelinappuloiksi.
Mutia riisto ajoi työläiset luoMcajärjcstäytymiseen. To­dellisuus
tuli esiin kansanvallan luokkaluonnetta peit­tävän
valheverhon (äpi; se läpäisi kprupuheet isän­maallisuudesta
ja isänmaan puolustuksesta ja työnan­tajien
jo työläisten, ,«ctu|«i, ^äläbyydestä». Ranska-lais-
preussilaiseen'sotaan 7nenn<^^ olivat suuret joukot
Ranskan työläisinä jo ensimäisessä kansainvälisessä.
Vallankumous seuraa kansallista tappiota, mikä pal­jastaa
hallitsevan luokan kykenemättömyyden ja peto­maisuuden;
Ranskalaisten armeifiin tappion jälkeen
saivat ranskalaiset työläiset nähdä miten yhtenäisiä
preussilaiset ja ranskalaiset porvarit olivat yhteisessä
taistelussaan työläisiä vastaan. Tämä uusiintui myö­hemmin
Venäjän vallankumouksessa, kun valkokaarti­laiset,
jotka väittivät olevansa isänmaanystäviä, tfis-telivat
entisten vihollistensa, saksalaisten kanssa saat­taakseen
venäläiset työläiset ja talonpojat tappiolle.
Ranskan kommuunilla pi kuitenkaan ollut samoja mah­dollisuuksia
kuin Venäjän. Ranskassa puuttui sellai­nen
järjestetty vallankumouksellinen puolue kuin Ve­näjällä
oli kommunistipuolue, jolla oli varmuus-me­nettelytavoistaan
ja päämäärästään, siellä puuttui yh­teys
talonpoikatston suuriin jouMcoihin, siellä puuttui
lujaa sotilaallista johtoa ja ulkomaitten työläiset eivät
vielä olleet riittävästi radikaalistuneet ottaakseen osaa
kommuunin puolustamiseeni; Ja kommuuni kukistettiin
uskomattomaan työläisteurastukseen. Valkoinen terrori
sai. ridbua mielin määrin.
3futta tämän kukistuneen kommuunin muisto jäi elä­mään
työläisten mieliin. Se sisälsi tulevien aikojen
neuvoston alkion. Kommuuni ei toiminut kyllin päät-luokkatietoinen
työläinenkin voi siitä epäröimät­tä
hyväksyä. Mainittu Iditi nimittäin kuvaa lakiesityk­sen
«julmuudeksi», «alhaiseksi peliksi vanhojen huijaa­miseksi
», ollen laraä sananparsistoa, joka mnistuttaa
lukijoitamme siitä, mitä kommunistipuolueen äänen­kannattajat
käyttivät samaisesta Idciesityksestä viime
vuonna, kun sen yksityiskohdat ensin tulivat yleiseen
tietoon. «Miksi puhiia», kysyy Mail and Empire, «kah-denk^-
mmenen dollarin kuukautisesta eläckeesta van­hoille,
kun niille ei esitetä annettavaksi muuta kuin
kymmenen dollaria kuukaudessa Ja kun sitäkin esite­tään
annettavaksi vain sillä ehdolla, että toinen kym-toven
KouenDerg,
johajanoBe»
menen dollaria tulee siltä ma^unnalta, missä eläk­keensaaja
asuu? Jos kymmenen dollaria kuidcaudessa
on kaikki, mitä hallitus katsoo voivansa antaa, niin
miks'ei eläkettä määrätä kymmeneksi dollariksi kuu­kaudessa
ja liittohallituksen varobta madcsetta^aksi?»
Mainiota! Chiko Mail and Empiresta tullut kom­munistinen
lehti? Onko se «kärsinyt» vilpittömyyden-kohtauksen?
kysyy lainaamamme lehti. Tällaiset ky­symykset
eivät ole aiheettomia, kun muistamme, että
sillä oli vuosi toista sitten samanlainen tilabuus kir­jottaa
näin ilman mitään pelkoa siitä;''että poliisi olist
sen lakkauttanut^ Miks'ei se tehnyt näin silloin, kun
lakiesitys oli menossa senaatin käsiteltäväcsi?
Konservatiivien johtaja senaatissa julbti silloin, että
«asia, jota tämä lakiesitys koskee, kuuluu meidän Uit
tovaltiomme perustuslain mukaan maakunnille». Hä­nen
jälkeensä puhui senaattori George Lynch-Staunton
(konservatiivi), joka sanoi, että «jos liittohallitus on
velvollinen eli oikeutettu maksamaan vanhuudeneläket-tä,
niin miksi ei sen sitten myös pitäisi. laittaa ja yllä­pitää
mielisairaaloita, köyhäintaloja, koteja kuuroille
ja sokeille, tosiasiassa, laitoksia kaikkien maassa ole­vien
köyhien avustamiseksi?»
Tällä tavalla liberaalit ja konservatiivit pelaa\'at
puoluepolitiikkaa vanhan työläisen rumniin päällä.
Työtätekevän luokan edut ovat pelldcänä pelinappulana
heidän pelissään puolue-eduista. Ja tämän täytyy Ca-nadankin
työläisten ja köyhien maanviljelijäin suurten
joukkojen tulla ennemmin tai myöhemmin huomaa­maan.
kuin poliittisellakaan tavalla. Mutta se, mitä se teki,
lähetti Europain kapitalistiluokan suonien läpi saman­laisen
pelonväristyksen kuin minkä lähetti Venäjän val­lankumous
vuonna 1917 ja Kiinan vallankumous^ tä­nään,
lausuu lehti lopuksi.
Vanhuudeneläkkeet ja konser­vatiivit
Kapitalististen puolueitten tekopyhyydellä ja ulko­kultaisuudella
ei ole mitään rajaa, huudahtaa kom-munislipudlueen
pää-äänenkannattaja ja huomauttaa,
eitä torontolainen konservatismin äänenkannattaja^
Mail.and Elmpire-lehti, ruoskii i^ingin hallituksen laki­esitystä
vanhuudeneläkkeistä sellaisilla sanoilla, jotka
'Huomioita ja huomautuksia
Kiinan kuomintang-puolue oli myös.ollut jäsentensä
kautta edustettuna toissa sunnuntaina Torontossa pi­detyssä
hyvin onnistuneessa mielenosotuskokouksessa,
jossa vaadittiin «käsiä irti Kiinasta» Ja josta James
Simpson oli puhuessaan sanonut, etta hcr. tcivoo, että
kapitalistinen lehdistö ei julistaisi kolco:idEsessa olleen
«vain suomalaisia ja ukrainalaisia». Itse sanoi Simp­son
olevansa englantilainen, vaikka hän ei ollut siitä
erikoisen ylpeä^ kun hän muisteli niitä opiumisotia.
Joita Englanti on käynyt Kiinaa v i ^ a n avatakseen
SOI Intiassa kasvatetun opiumio'kaupalle. Mielenoso-tuskökous
"oii jäirjestetty köirnmunistipuöl6een alottees-ta
muodostetun ja melkein kaikkia kaupungin. järjesty­neitä
työläisiä ja Kiinan nykyiselle vapaustaistelulle
myötätuntoisia järjestöjä edustavan «kädet irti Kii-nasta
»-konferenssin toimesta. I
Kuomintahg-puolueen Toronton osaston puheenjohta­ja
Ernest Marks puhui mainitsemassamme mielenoso­tuskokouksessa,
käyttäen «selvää ja hyviiiyalittua eng­lantia
», kuten kokousselostidcsessa lausutaan. Kiinan
vallankumouksen sanoi hän alkaneeu kuusitoista vuot­ta
sitten, jolloin tohtori Sunjatsen, Kiinan kansallisen
liikkeet! suuri johtaja, järjesti vallankumouksen .Pe­kingin
taantumuksellista hailitusta^,vastaan. Hänen lau­suntonsa
mukaan taistellaan Kiinassa kansanvallan pys­tyttämiseksi,
eikä nateionalisteilla ole aikomiista ajaa
kaikkia ulkomaalaisi^ maasta pois. Tosiasiassa ei yk­sikään
ulkomaalainen ole menettänyt henkeään Kanto­nin
(kansallis\'allankumouksellisen) hallituksen toi­mintojen
seurauksena. Hän sanoi, että mikä maa ta­hansa,
joka kohtelee Kiinaa vertaisenaan, voi voittaa
kiinalaisten ystä\7yden.'
* • • . * *
Federated Press kertoo, että Bostonin kaupungin
kouluhallinto ja muut viranomaiset ovat edelleen hä­tääntyneitä
niiden kommunististen nuorisolehtien joh­dosta,
joita joku aika sitten ilmaantui koululaisten kes­kuuteen.
Levitettyjen lehtien joukossa oli lasten itsensä
julkaisema «Kipinä»-niminen koululehti. Sekä por­mestaria
että piirin yleistä syyttäjää on kouluhallinto
vaatinut etsimään tietoon lehden toimittajat ja levittä­jät.
Enimmän on asian johdosta elämöinyt kaupungis­sa
edelleenkin toimiva, aikoinaan huonoon huutoon
Joutunut isänmaanystävien ja työnantajien «Teollinen
suojelusyhdistys», joka myös vaatii liittohallituksen
salapoliisin palvelusta asian tutkimisessa.
Porvariston kostonhimoa Ja sen työläisvihaa kuvaa­vat
parhaiten sen teot — Pariisin kommuunia kukistet­taessa
ja sen kukistmnisen jälkeen tapettiin Paribin
kaduilla muutaman päivän sisällä' kak9ik3rmmeiitäviisi-tuhatta
miestä, naista ja lasta; vähintääU kolmetuhatta
kuoli %-ankiloissa ja linnotuksissa täi porvariston har-tavaisesU
ja peraanantamatlomasti. Se e, kitkenyt p o i < L ^ ^ j^3„ terrorin aikana saamiinsa tauteihin; kolme-taantumusta
enempää sotilaallisella, taloudellisella toistatuhatta seitsemänsataa tuomittiin, nibtä useimmat
elinkautiseen vankeuteen; seitsemältäkymmeneltätuhan-helta
naiselta, lapselta ja vanhukselta riistettiin tai
maastakarkotettiin luonnolliset huoltajansa, joten uhri­luku
nousee. kaildciaan sataanyhteentoistatuhanteen.
Associated Press-uutbtoimistolle Perthistä, länsi-
Au<traliasta, maaliskuun yhdelsäntenä päivänä lähe-
(e:ty kaapelitieto kertoo, että Forest River-lähetyslön
johtaja, pappismies E. Gribhle, on «yjitänyt erästä
poliisijoukkuetta suuren alkuasukasjoukon teurastami­sesta
viime vuonna. Han syytti, että poliisit sitoivat
alkuasukkaat seipäisiin ja polttivat heidät. Hän myös
sanoo, että nämä «järjestyksen ylläpitäjät» sitoivat
Jay Lovestone kirjoittaa:
Opastajan, johtajan ja ystäväni
toveri Ruthenbergin kuolema antoi
minulle elämäni .ankarimman iskun.
Minulle toveri Ruthenberg oli enem­män
kuin kukaan muu yksityinen,
enemmän kuin pelkkä puoIuetoverL
"C. E . " , joksi minä tavallisesti Ru-thenbergia
kutsuin, oli minulle puo­lueemme
symbooH, keskeytymättö­män
taistelun tehostaja j a ylläpitä­jä,
kaikkein raainta ja voimakkain­ta
imperialistista valtaa vastaan-
Toveri Ruthenbergin kuolema
merkitsee puolueellemme raskainta
iskua mitä'se on historiassaan koh­dannut.
Koko Amerikan työväen­liike
ja ' koko maan työväenluokka
kohtaa historiansa raskaimman me­netyksen.
Meidän tuskamme on
yhtä suuri tämän menetyksen Icans-sa.
Toveri Ruthenberg oli j a säi-
IjT yhä innostavana esimerkkinä
puolueellemme ja koko, maan työ­väenluokalle.
Koko ituthenbergin
elämä oli jatkuvaa palvelusta Ame­rikan
työväenluokalle.
Toveri Ruthenberg oli ensimäinen
mies erinäisissä sosialistipuolueen
vasemmistoliikkeissä, joka käsitti
tämän liikkeen järjestämisen vält­tämättömyyden.
Se oli tov. Ru­thenberg,
joka ensin käsitti, että
jos sosialistipuolueesta tahdotaan
saada vallankumouksellisen sosialis­min
edustajaa, on vasemmistolais­ten
pysyttävä siinä j a järjestäydyt­tävä.
.
Toveri Ruthenberg oli ensimiäinen,
joka Yhdysvalloissa tuomittiin ja
sulettiin vankilaan työväenjoukko-jen
järjesiämisestä j a niiden johta­misesta
^ i s t e l u u h vastustamaan
Amerikan imperialisteja^ ettei ne
voisi johtaa maan työväenluokkaa
maailmansodan hävittäviin kauhui­hin.
Kyinmenen kuukautta sai to­veri
Ruthenberg kuluttaa Cantonin
vankilassa päättäväisestä sotavastai-sesta
toiminnastaan ja ne kymme­nen
kuukqntta'. tulevat^ aina,;.säily-m
ään Ajnerikan työväestön mieles­sä
innostavana sotavästaiseen tais­teluun.
Nämä kVmmenen kuukaut­ta
tulevat olemaan voimakkaana te­kijänä
Amerikan työväestölle seu-i^
avan imperialistisen sodan muutr
tamiseksi'taisteluksi riistäjiä j a soiv
tajia vasiaan.
Toveri Rutiienberg antoi j&^jestä-vän
. j a johtavan voiman' sosialisti-,
puolueen vasemmistosiiven liikkeen
järjestämiseksi yleismaaUisesti Ve­näjän
sdiiren vallankumouksen
jälkeen. Minä muistan hyvin kuin­ka
me John Reedih j a muiden to­verien
' kanssa istuimme vasemmisto­siiven
liikkeen New Yorkin kontto­rissa^^
j a jännittyneenä odotimme
kuinka laajan voiton toveri Ruthen­bergin
johtama vosemmansiiven' l i i ­ke
saa Clevelandissa. Kun me sit­ten
saimme/ti.edon suuresta menes­tymisestä
Clevelandissa kunnollisen
johtajamme avulla, niin me tulim­me
vakuutetuiksi..siitä, että -vasem-mansiiven
liike saa nyt järjestyneen
muodon ja koko maata käsittävän
laajuuden. kokoonnuimme sitten
vasemmansiiven '^liikkeen konferensr
siin. Merkittävä oli se selvä val­lankumouksellisuus,
jota Ruthenberg
siinä edusti. Hän antoi meille sel­vää
konkreettisuutta, bolshevikbta.
johdonmukabuutta ja luottamusta
asiaamme.
Tulimme sitten Kommunistipuo­lueen
ensimaiseen konventsioniin
Chicagoon, syyskuussa 1919. Täs­sä
hän johti tabtelua kaikkien kom-munistbten
voimien yhdbtämbeksi
vasemmistolaista lapsentautbuutta
vastaan. Ja sen jälkeen kun tov.
Ruthenberg selitti, että hän tulee
olemaan Kommunbtipuolueen toi­meenpanevan
komitean sihteeri, oli
tämä komitea varma siitä, että me
menestymme asettamaan kestävän
perusteen ja kehittämään kommu­nistisen
joukkopuolueen Yhdysval­toihin.
^ "
KommunisUpuoIueen jserustami-nen
merkitsi Amerikan työväenliik­keen
hbtorian suurinta edistysas­kelta.
Toven Ruthenberg oli. tä­män
suuren a^eleen johtaja. ^ K u n
me puhumme" kommunistipiaolueesta
.\merikassa, tässä kapitalbmin lu­jan
vallan;ja maailman imperialis­min
maassa, niin -me puhumme
Kommunistipuolueesta elävänä ja
tabtele\-ana liikkeenä mitä suurem­pien
vastuksien alaisena. Kommu­nistipuolueen
olemassaolo Ameri­kassa
on mitä suurimmasta merki-yksestä
kansainvälisestikin. Toveri
Ruthenbergin toiminta amerikaliai-sen
kommunistisen liikkeen perus­tamiseksi
ja. johtamiseksi tekee hä­nestä
huomattavan johtajan koko
kansainväliselle työväenliikkeeUe-
Sen vuoksi lausuikin Neuvostolii­ton
Kommunistipuolueen keskusko­mitea
meille seuraavaa: "Me otam-merikan
työväki ole ennen nähnyt.
Tämä tullaan muistamaan, koska
tov. Ruthenberg oli j a yhä elää
mielessämme puolueemme todellise­na
johtajana — todellisena johta­vana
tabtelijana työväenluokan etu­jen
puolesta. Toveri Ruthenberg
kuoli ylikuormifectuna työllä kan-sainvälben
työväenluokan suurjm-man
tarkoituksen — kommunismin
hyväksi
ne ja^ kansainvSlben työväenliik­keen
johtaja. Hänen tuhkansa hau­dattakoon
Kremliin marraskuun
vallankumouksen sankarien vie­reen."
Niin, toveri Ruthenberg, työnte­kijä
j a taisteUja, Amerikan proleta- myöskin täytyy mubtaa, että mei-i-
iflattn ia kövhälistön dän vastuunalabuutemme on lisään-
Kun me tunnemme tätä sietämä­töntä
tuskaa, toverit, niin meidän
riaatin j a kansainvälisen köyhälistön
voiton hyväksi, on kuollut.
Tuli suuri teräslakko. Kenraali
Wood johti hyvin aseistettuja jouk­koja,
lakonrikkureita —'• Amerikan
sotilaita raatelemaan työväen rive­jä-
Toveri Ruthenbergin vetoomus
voimakkaan vallankumouksellben
timnussanan puolesta. "Taisteluun
hallituksen lakonrikkureita vastaan"
kohotti tuhansia terästyöläbiä mitä
voimakkaampaan vastustukseen ja
koko lakon lujittambeen.
Luokkataistelussa oli tov. Ru­thenbergin
tarmo järkähtymätön.
Joitakin parhaita elämänsä vuosia
hän joutui kuluttamaan vankilassa.
Oli imperialistinen sota j a tov. Ru
thenberg oli ensimäinen, joka sai
mennä vankilaan sen vastustambes-ta.
Sosialbtipuolueen vasen siipi
järjestettiin ja tov. Ruthenberg
joutui taas vankilaan sen vuoksi,
että hän näytteli johtavaa osaa k u -
mouksellbten voimien kokoambek-si.
Mubtuu mieleeni näytös Bri^ge-manissa.
Toveri Ruthenberg järjes­ti
j a johti lovereita pob kokouispai-kalta.
Minä kehoitin häntä tule­maan
mukaan. Minä pyysin Ru-thenbergia
lähtemään meidän ryh­mämme
mukana.. Hän vastasi kiel-tävästL
" E i , olen siihen asti kun­nes
kaikki ovat lähten^. Minun
täytyy tehdä niin." Se suuri pal­velus,
minkä tov. Ruthenberg Ame-riican
työväenluokalle Bridgemanin
oikeuakuulustelussa teki, on korvaa­maton.
Tällä palveluksellaan tov.
Ruthenberg teki mahdolliseksi aina­kin
nykyaikaben kommunistisen
li/ltneen laillisen toimintamahdolli­suuden
tässä maassa.
-Tuli sitlen>|tS-sy»]^s LJBIKV Par-tysta.
Tälle liikkeelle Tluthenberg
laski perusteet. Labor Party Ame­rikassa
on erikoisen tärkeä ei a i ­noastaan,.
Amerikan työläbille, mut­ta
työläisille muissakin maissa. Tar­vitsee
vain katsoa Amerikan , impe­rialismin
johtavaa merkitystä- huo­matakseen
tämän. Paremmin., kuin
kutkaan muut, oli tov. Ruthenberg
vapaa virheistä ja oli puolueemme
kieltämätön johtaja oikean politii­kan
käytäntöön asettamiseksi tä­män
vieläkin puolueemme edessä
olevan tärkeän kysynjyksen ratkai­semiseksi.
Tov. Ruthenberg oli todellinen
marxTlaiuen j a leniniläinen. Puolu­eemme
on edbtynyt sitten 1925
könventsionin huomattavimmin his­toriassaan.
Tämä edistyminen on
rikkonut .sen edbtäy^ei^den,
jossa puolueemme oli 1924 vaalien
jälkeen, estänyt jäseniemme eroi-tuksen
unioista j a puolueen uudel­leen
järjestäytymben kautta todel­liselle
bolshevikiselle perusteelle, sei
on tunkeutunut vallitseviin unibi-hin,
johtanut lakkoja, järjestymat
tömien työläisten järjestämiseksi ja
kaikissa näissä toiminnoissa jä kai­kessa
tässä edistyksessä on tov. Ru­thenberg
toiminut todellbena ? joh­tajanamme.
Meidän sopii vieläkin kuunnella
joitakin hänen elävöittäviä tunnus-sanojaan:
Porvarit olivat julista­neet
sodan; tov. Ruthenberg vas
tasi: "Alas pakollinen sotapalve-lus."
Amerikan armeija mobilisoidaan
Mexicoa vastaan; tov. Ruthenberg
innosti j a järjesti tuhansia työläisiä
tunnus-sanallaan "Estäkää hyökkäys
Mexicoon."
Imperialistimme huutavat: "Teh­kää
maailma turvalliseksi demokra­tialle";
tov. Ruthenberg mobilboi
tuhansia tunnus-sanalla "Tehkää
tynyt monin, monin kerroin. Minä
itse toimivana puolueen jäsenenä
toivon voivani hedelmöittää työni
johtajamme tov. Ruthenbergin neu­voilla.
Se on Toinun suurin toivee­n
i .Olen kiitollinen siitä, että mi­nulla
on ollut korvaamaton tilabuus
niin monta vuotta työskennellä yh­dessä
puolueemme sankarillisen joh­tajan
kanssa.
Tällä vakavalla hetkellä sulke­kaamme
rivimme entbtä lujemmin.
Toveri Ruthenberg ei enää ole
kanssamme. Hän on väistynyt kes­kuudestamme.
Joku puoli minusta
tuntuu kuitenkin kuin se ei uskoi­si
tätä. Minusta näyttää toveri
Ruthenbergin kuolema mitä kama
limmaita rikokselta luonnon puolel­ta.
Rientäkäämme eteenpäin taiste­luumme
vakuutettuna voitostamme.
Hyvästi toveri Ruthenberg, hy­västi
johtajamme! lausuu kirjotta-ja
lopuksT. —• T—o.
p:nä ensi huhtik. alkaen peijantaina
huhtik. 22 p- klo 8.30 illalla.
Toivoen runsasta osanottoa me^.
kitsemme
v.r ja u.-seura Kisa.
J . Seppälä, J. Lehtelä,
puheenjohtaja. v. sihteeri.
MäärSyiEsUL: Voimasaaokvia sään­töjä
noudatetaan. Kilpailut toimi­tetaan
neljässä sarjassa, ollen pai­norajoina
alle 140, 155i'17ö ja yli
170 paunaa. Punnitus aletaan 2
tuntia ennen kilpailujen alkua. Paf.
kintoja jaetaan kolme kassakin sar­jassa.
Huhtikuun 13 p:ään jlmot-tautuheiUe
varataan vapaa asunto.
Ilmotukset osanotosta tehtä-vä osot-teelfa:
J . Lehtelä,
Box 1862, Sudbury, 0.nt.
KILPAILUSELOSTUS
• . • . , J
jCanadan Suomalaisen:
: Järjestön asioita j
" 1
CANADAN SUOMALAISEN J X R -
JESTÖN JA TYÖLXläNAIStEN
U I T O N JXRJESTJLIXN T O V.
S A N N A J C A N N A S T ÖN
MATKAOHJELMA
MaUitknalla:
Sioux Lookont
Quibell . . . i . . ^ . ..
New Finland .
25 "ja 26 p.
. . . , . 2 7 . p.
. . . . . . '30 p.
Hnhtikaalla}
Nummolä j a Frontier . . 1 , 2 j a 3 p,
Coleman . . ..
Barons . . . -
Canmore . ..
Bowie, B. C.
Mafa . . . . ..
Salmon Arin
White Lake
Carfin .
Olh&sc - •«••«•««-••
Vancouver . — .
Xiadysmith . . . . ..
Cob Tree . . . . ..
Chase River . . ..
Vancouver . . .
Webster'8 Comers
. . . . . . 5, 6-ja 7 p.
-9" ja 10' p.
. . i . . . 11 j a 12 p.
• '••••••«••• X3
.:. 14, 15 ^a 16 p.
• X7 p*
18 p*
. 19 ja 20 p.
21 p
22 jä 23 p
24 ja 25 p.
26 ja 27 p.
• • 28 p«
^29 ja 30 p.
TonkoLnnlfät'
Vancouver .
Sointula . ..
Vancouver
Port Moody
AIbi<m
Webster's Comers
' '1 ^a 2 p.
4, 5, 6, 7' ja 8 p.
• •••'«»•••• ^0 p<
• • «'• • IX' p«
• ••••••••• X2 p<
vangitsemiaan alkuasukkaita puihin ja käyttivät hei. la_ it ™o^v eris j-västi osaa teidän suruunne
maalitauluinaan harjolellen -revolvereilla-ampumista.
Ruthenbergin menetyksen
johdosta, joka. oli teidän puolueen-maailma
turvalliseksi työväelle".
Sotavoittoilijamme vangitsevat
työläbiä; sankarillisesti julistaa tov.
Ruthenberg vastaukseksi: "Me voi­tamme
vankilassjikin.-": ...
Aivan oikein, tov. Ruthenberg oli
leniniläinen. Ö^n käsitti leniniläi-syyden
perustotuudet, _lnnsi maaH-manvallankuinouksen
tieteen. To­veri
Ruthenberg tiesi_jauten yhdis­tää
- jokapäiväiset lähimmät pikku-tehtävät
j a työläbten tarpeet, mitä
suurimpiin vallankumouksellisiin
perustehtäviin j a koko työväenluo­kan
lopullisiin tarkotuksiin. Ja vä­hempää
ei Amerikan työväestö voi
olla kiitollinen tov. Ruthenbergille
siitä, että meillä *tänään on tabte-
13 j a 14 p.
Matka on järjestetty yhteistoi­minnalla
Canadan Työläisnaisten
liiton kanssa. Liiton osastoja ja
järjestömme ossistoja, sekä yksi­tyisiä
tovereita pyydetään järjestä­mään
tilaisuudet ja avustamaan
järjestäjän työskentelyä paikkakun­nillaan.
IltaisiA voidaan' järjestää
yleisiä puhetilaisuuksia ja päivän
ajalla Työläisnaisten liiton osasto­jen,
toimikuntien y.m. kokouksia,
sekä oppi- j a keskustelnlälaisuuksia,
joihin tulee innostaa mahdollisim­man
paljon osanottajia.
Toverien olisi huomioon otettava
myöskin se tosiasia, ettei TySläis-nabten
liitolla ole varo j a , eScä jär­jestömme
rahavarat saHi järjestä­jän
liikkeellä pitämistä. MeniÖa
alueilla ovat naisten osastot erikoi­sesti
luvanneet huolehtia matkan
aineellisesta avustuksesta, joten y h ­teistoiminnalla
voidaan Saada hyvät
talokset tässäkin suhteessa.
Riippuu etiikäteen valniistehista
ja yhteistoiminnasta yleensä järw
jestäjän työskentelyn onnistomiÄen.
Älkäämme laiminlyökö mitSäti',. Äxl-lä
voidaan auttaa tämän matkan
yhteydessä asiamme edbtämistä.
Luokkataistelutovemuddia,
Canadan S. J . toimeenpaineva
komitea,
K:tta A. T. Hffl, siht.
leva kommunistinen päivälehti.
"Daily Worker".
Me lujitamme rivimme jatkaak­semme
kumouksellista taisteluamme
tov. ]|uthenbergin väsymättömässä
henges^' Hänen järkähtämätöin
vallankumouksellinen tarmonsa i n ­nostaa
meitä aihabesti. Tällaista,
näin suurta omistautumista j a an­tautumista'taistelunsa
asialle ei A -
K I L P A I L U K U T S U
Ainoastaan täten kutsumme kaik­kia
Canadan suomalaisia työväen
V.- ja n--5enroja jäsentensä kautta_
osaaottamaan järjestämiimme
Lehdon painivyökilpailuihin, jotka
asianomaisella luvalla järjestämme
Sadburysäa Liberty-haalilla 22—23
Jehun jäsenten välisten sarjahlih-tokilpailujen
" viimeinen osa suori-tettiin
Beaver Lakella, Ont., \Tinie
sunnuntaina t.k. 13 pmä mitä keh-noimman
sään vallitessa. Pitkälli­sen
leiidan ilman ja toista vuoro­kautta
kestäneen sateen jälkeen oli
hiihtorata kurjassa kunnossa. Muu­tamin
paikoin piti hiihtäjäin kahla-ta
polviin asti ulottuvassa lumi- ja
vesisohjussa. Vaan tosiurheilumai-sella
kurssilla ponnistivat kaikki
keskeyttämättä matkaosuutensa lop­puun.
Samat fkilpailut piti ensin järjes­tää
Worthingtonissa. Vaan luon­nonvoimat
j a vielä huonommat si-käläbet
hiihtopaikat puhuivat kil­pailujen
pitomahdottomuudesta siel­lä.
Kurjaan ' keliin nähden ovat saa­vutetut
ajat tavallisia.
Miesten 10 km.
i r L. Laine 46.28.
2. N. Piispanen 47.23.
3. A. Reinikainen ^ 48.05.
4. W. Salminen 51.11.
5 j a 10 km. yhteenlasketun ajan
perusteella tuli sijotus seuraava:
1. N. Piispanen 1 tun. 7 min. 4 e.
2. W. Salminen 1 t. 11 m. 53.3 s.
Toiset ensimaiseen kilpailuun
osallbtuneet eivät eräiden syiden
tähden voiiveet' loppukilpailuin osal­listua.
Yli 35 T. miesten 10 km.
1. A. Aalto 50.27.
2. A. Wirta 54.17.
3. K. Honka 55.23.
Y l i 3 5-vuotiaitten miesten 5 ja
10 km. matkain yhteenlasketut
ajat:
1. A. Aaalto 71.38.
2. K. Honka 78.48.2.
3. A. Wirta 81.07.
^Naisten 3 km.
1. Hilda Levola 17.54.
2. Selma Watanen 18.06.
3. Elina Myllynen 18.38.
4. Aui\e Tapper 19.19.
Naisten 2 j a 3 km. matkojen yh­teenlasketut
ajat:
1. H. Levola &7-57.3.
2. E. Myllynen 28.54.8.
3. A. ATapper 30.10.3.
Alle 18 T. poikain 2 km.
1. T. Ristimäki 7.35.
2. N. Myllynen 9.52.
3. A. Passi 10.25.
Poikain 1 j a 2 km. matkojen yh­teenlasketut
ajat:-
1. T. Ristimäki 11.28.
2. N. Myllynen 14.39.3.
3. A. Passi. 15.32.2.
Nuorten tyttöjen ja poikain sar­jaan
oli osanottajain lukumäärä
kasvanut.
Poikain alle 14 V. 2 km.
1. V. Tuomi iS.36.
2. U. Luopa 19.1.
3. P. Tapper 20.35.
4. W. Turpeinen 21.25.
5. K. Turpeinen 22.9.
6. L. Tapper 24.44.
Poikain lopuUinen järjestys 1, 2
j a 3 km. matkoilla:
v , •
1. V. Tuomi 35.08.
2. ^ Luopa 56.27.
3. P: Tapper 37.37.
4. W. Tarpeinen 39.42. -
5. K. Turpeinen '42.58.
6- L. T ^ p e r 43.42.
Alle 14 V. t y t t o JM
1. Vieno Salminen 15.21.
2. Irma Helin 15.33.
3. Tuulikki Luoma 16.51.
4. Onerva Eänos 17^18.
Tyttöjen lopullinen järjestys ^.
1 j a 2 km. m a l ^ :
•
Vieno Salminen 25.15.
2. Irma Helin 25.20.»
3. Onerva Kinos 28.51-
4. Elsie Herranen?29.40.
ABe 10 V. poikam 2 km.
1. Heikki Herranen 14.14.
2. Taisto Kolari 14-27.
3. Urpo KosM 15.2.
4. Wal£rid Ketola 16.11,