Vapaus, February 20, 1930

              43 — 1930 Torstaina, helmik. 20T):nä — TOur., Feb. 20
usivun toii
lutaan Vapauteen
Sanomalehtityöhön kykeneviä henki-öitä
kehoitetaan hakemaan etusivun toi­nitta
jan paikkaa Vapauteen; '
Toimittajaksi valitun tulee omata riit-ävä
englanninkielen taito, voidakseen
alita ja kääntää uutiset Vapauteen,
kuulua Canadan suomalaiseen tai johon-
:in muuhun vallankumoukselliseen jär-estöön.
Palkkavaatimukset ja mahdolliset suo-itukset
pitää olla lähetetty järjestön
ihteerille 1 p. maalisk. 1930.
Osote: 957 Broadview Ave., Toronto 6,
)ntario, Canada.
C. S. J . Toimeenp. Komitea.
O S U U S M E I J E R I - U U T I S IA
Vilidoinkin se kauan odotettu o-suusmeijeri
on valmis. Maaliskuun
3:s päivä on määrätty siksi päiväksi
joUoin liike varsinaisesti avataan
yleisöti palvelukseen. 27 j a 28 päivä
helmikuuta on päätetty pitää ava­jaiset,
jolloin on kaupunkilaisilla ja
myöskin farmareilla tilaisuus tutus­tua
tähän uuteen tehtaaseen, joka
onkin parhaii^^ sstevutus alallaan
paikkakunnallamme." Ja kun vielä
ottaa huomioon, että se on farma­reiden
yhteisvoimilla saavutettu, n i in
mielihjrvällä sitä katselee aivan
kuin muisTopatsasta. Mutta vaivat-jaa.
Tällainen tokumenttl luettiin
eraäsfeä osaston työkokouksessa.
Haaste otettiin Uetysti vastaan, hy­väksyttiin
ehdot, n i i n että sitä taas
ollaan täydessä tappelussa.
. Edesmenneinä vuosina sitä
kdttiöihin jos ei ole todellista tar­vetta.
Sittenkään ei tule kaikki saa­maan
vielä tätä vapaata ateriaa­kaan
päivässä, vaan t3?yt3rvät an­noksiin
mitä he saavat suoraan ker­o
n ijäämällä. K u n tilanne on tällainen.
joutunut tappelemaan mies muijaan,
sa vastaan.'* tytär äitiään vastaan.
Nyt joutui koko kaupunkilainen
joukko tappeleman metsäjätkäjouk-koa
vastaan. Jos olisi kysymys
hengen päälle käy\'ästä tappelusta,
n i i n ainakin minä timnustaisin heti
alkuunsa, sillä parikin uhria tal­veksi
riittää. Mutta kun tarkotus
onkin vaan keksiä kaikellaisia kons­teja,
niin siihen kaupunkilaiset ovat
mestareita. Työttömyys ja nälkä
opettavat ihmisen kekseliääksi. Niis­tä
molemmista ei ole puutetta kau-punkllaisten
keskuudessa. Tuskinpa
se aivan heti etenjcln suomalaisilta
loppuneekaan. sUlä täällä on kau­ta
se ei ole tullut, siinä on täyty- p. ungin valtuuston jäseniä kierellyt
nyt uhrautua työhön, joka ei ole o i . työmailla antamassa uhkauksia, et-tel
vaap ottaa suomalaisia agiteeraa.
maan työmaalle.
Kaupunkilaisten taholta on mai.
lut helppoa näin hajalla, pitkien
välimatkojen päässä toisistaan asu­vien
farmarien kesken. Mutta mu­kana
on olliit sitkeitä toiminnan nittuun haasteeseen vastattu valmis-miehiä,
yhteisen asian eteen taiste-jtautumalla varmaan voittoon. Komi-lijoita.
Ei ole säästetty &ikaa eikä i teolta on asteltu, virkailioita valittu,
voimia, josta laiisuttakoon monin, {rahastonhoitaja on tosin pieni mies.
niin se todistaa että työttöm>-js on
suuri ja se näyttää aina lisääntyvän
sillä lalvityöt alkaa loppumaan ja
kevältöiiä ei vielä tule alkamaan
pitkään aikaan. Kaikki osallistu-naaan
työttömäiii kansainvälisen
päivän viettoon helmik. 26 päivänä.
Tali pieni muutos. — Palvelus­tyttöjen
iltamat ilmoitettiin olevan
maalisk. 2 p., mutta nyt onkin käy-
DSt niin että haalin käytön takia on
pitänyt muuttaa niin että kappale
Ryöstetty kaunotar" esitetään alen­netuin
hinnoin maaliskuun 2 p. ja
palveli jjvtarjäi-jestön iltamat tulee
olemaan 9 p. illalla. Tästä ei nj-t
nxitäiin muuta valinkoa tule kun et­tä
palvelijattarien iltamia saamme
vain pitemmän aikaa odottaa. Mutta
mitäpäs viiliä, kun nyt saamme näh­dä
Ryöstetyn kaunottaren tässä vä­lillä,
nimittäin sunnuntaina 2 p. i l ­tana.
Kansainvälistä naisten päi\-ää tul­laan
viettämään Montrealissa maa­liskuun
9 päivän iltana Prince Art­,
, kertainen kiitos noille kunnon tove. mutta urheilumies, n i i n että se var- hur liaalilla. Jokaista kclioitetaan
— ~ ' ~~ j reille. Ou niitä ollut joukossa veit- masti jaksaa kantaa ainakin k o i - ; ottamaan osaa tämän päivän viet-en
osallistui, kuten mainit-jkeUyottelu j a tätä ennen pari sa- tojakin toiminnan miehiä. Mutta matta osaa lihavamman uhrin alt- toon.
icuraa 119 edustajalla j a näi-irojen
yhteinen jäsenmäärä
pyöreissä luvuin 20,000 :een.
on tällä hetkellä eroitet-i
50 seuraa. Otettuina nais-istaan
14 seuraa liiton her-lastojen
vastapainoksi saam-
:ettujen 14 seuran jäsenmää­rä
10 tuhatta. Voimasuh-voida
määritellä yksinomaan
jen seurojen jäsenmäärän
11a, sillä suurin osa liiton
stä on opposition kannalla,
m se, että liiton johtoon k i i ­ri
työväenliikkeen vihoUis-natus
supistuu korkeintaan
ikuun, vähän y l i 2,000, m i n -
kottelee olevan T Y K : n kan-
Qiiiko T Y K erotettujen seu-keskinäisenä
yhdyssiteenä
ilpailullisessa suhteessa ja
äin tuloksin?
itysti. Liiton johtohan on
osien aikana pjnrklnyt val­an
niiden seurojen toimin-
Ien jäsenistö ei ole alistunut
man alan kansainvälistä kilpailuti-- toivokaamme että nekin, jotka ovat tarille, kuin metsämies. Kaupungin j osastomme näyttämölle on tehty
laisuutta, m.m. Helsingin Jyryn sivusta katselleet eli aidaUa istuneet,: koneisto työskentelee mekanisen joh- 'yjime viikon aikana huomattavasti
nyrkkeUykllpailut, joihin tulee o.'tulevat mukaan kun näkevät että idon alaisuudessa, joten toiminta on lisäyksiä kuliLselhin ja lavalaittcisiin.
sanottajia Norjasta, Ruotsista ja : yhteistoiminta se on sittenkin jolla [joustavaa. Tämän kirjottaja on maalattu uusi tausta, sekä tehty
mahdoUIsesti Neuvostoliitosta. Suun-(Saavutetaan tuloksia, mikä yksityi.!määrätty ilman aikojaan seUaiseksl kahdet uudet huonekuliisit. jotka tu.
nittelun alaisina j^h kilpailumatkoja jsesti olisi mahdotonta. Mutta vaik. juorukelloksi. "Pidä edes suurta suu. 1,^^^^ ehdottomasti antamaan pa-
Neuvostoliittoon, Saksaan, Norjaan j a : k a meillä nyt onkin meijeri valmis, ' ' ""
RuotsUn. TUL:n hajoitusjohdon niin meidän vastuksemme voi olla
kansainvälisestä kilpailutoiminnasta
ei voi puhua paljon mitään. Kesällä
he järjestivät vaivoin urheilulliselta
tasoltaan heikon Latvia—Suomi
"maaottelun*;^ j a nyt on 3-miehinen
hiihtojoukkue Saksassa. Syksyllä vie­r
a i l i hajoittajlen kolmannen luokan
nyrkkeilyjoukkue Saksassa. Siinä
heidän suurella melulla kerskuma
"kansainvälinen" kilpailutoiminta.
Loppulausuntona voimme hyvällä
syyllä sanoa, että yhtenäisyysväen
vielä suuremmat kun osataan aavis-taakaan,
sillä me olemme astuneet
yksityisten liikavarpaille ja ne kat­selee
meidän hommaanmie hjrvin
karsain silmin. Ovatpa suoraan u h -
kailleetkin ja ilvehtineet kuinka far.
marit vielä mielihyvällä luovuttavat
tuon rakentamansa liikkeen heille.
Mutta koska meillä on 700 farmaria
osakkeen omistajana niin jos -me
edelleenkin seisomme yksimielisesti
liikkeemme takana, niin on se sel-mitä
lajia tahansa.
Tällä alkavalla Uikkeellämme on
kaikki edellytykset laajeta yhtämit­taisesti
käsittelemään kaikkia niitä
tuotteita mitä karjataloudessa tuo­ja
hajoittajien kUpailullisesta toi-'lainen voima jota ei mikään yksityis,
minnasta el voida puhua samana hyökkäys kaada, olkoon se sitte
päivänä, niin alkeellista ja tulok,
setonta on hajoittajien meininki.
— Tulevalsuustoiveet näyttävät
siis työlälsprheiluväelle valoisilta?
— AivaiiL K a i k k i a l l a otetaan työ­maan
sosiaUfasclstlen _ h u - lälsurhelluväen yhtenälsyystunnustus '. tetaan ja kulutetaan. Mikä meille
ikkaä. T Y K pitää luetteloa ilomielin vastaan ja l i i t on johtoher- on välttämätöntä, on kiinteästi seu-ta
ja koettaa vointinsa mu- rojen törkeät sääntörikkomukset rata liikkeen asioita ja eteenpäin
ittaa kilpailutoiminta jouk- pohdittaviksi. Toiminta, joka perus-' menoa, ettei siihen pääse pesiyty­ne.
Kilpailuja järjestävät tuu työväen luokkatalstelullikkeen mään mitään mikä vahingoittaa 111-
i liikuLsasti. Sainaan aikaan 'perusteille, saa olla varma voitos- kettämme. On välttämätöntä pitää
puolilla maata olla esim. taan. osakkeenomistajien kokouksia, tehdä
ssä tai painissa kolmet — i — Onko teillä mitään toivomuksia csuustölminnalllsta kasvatustyötä,
idetkin — kansalliset kllpai- canadalalsille tovereille? Pidettäköön edelleenkin paikkakun.
tä huolimatta vaihtelee k l l - — Onpa tietenkin. Tj'öväen Ur- n i l l a valitut toimikunnat, joita uu-osallistuvien
lukumäärä 40 heilulehden : tilauksia olisi hankit- sittakoon tarpeen mukaisesti "ja nä-lillä
kussakin kilpailuissa, tava entistä enemmän ja kirjeen-jiiä komiteat pitää olla kiinteässä
n-ojen alaisten seurojen k i l - vaihtoverkkoakln laajennettava,. Suo. ^yhteydessä varsinaisen johtokunnan
esim. nyrkkeilyssä, 6n ollut men työläisurheiluväen talsteluterl kanssa, ja että kaikki toiminta pl-ia
alle 20 j a pitävät he täi- i veiset. Canadan työlälsurheilijoille!-
pailuja suurina. Kilpailul-iiiinta
on hajottajien keis-niin
tyrehtynyt, etteivät
iurat enää voi järjestää;
kuin harvoin osanottajien
t puutteessa, nekin yksii»!-
kälaiset ulkomaiset kil^ai.
yhtenäisyyden kannalla
juroilla on j a ovatko ne
b kuin hajoitusjohdolla?
isalnvällnen kilpailutolmln-istään
vilkkaampi Kolmen
ikauden ajalla on eri puo-a
järjestetty parikymmen-linvälistä
kUpaUua,, jotka
at onnistuneet hyvin. Par-
>idettäyissä (haastattelu t a.
:. 6 pnä) Saksan oppositl-tämissä
talvlurheiluklsoissa
T Y K i n lähettämä 16.hen-ikkue
luistelussa, hlihdos-laskussa
ja jääkiekkopells-iskuun
alkupäivinä suori-lelsingissä
mielenkiinnolla
^Neuvostoliitto—Suomi nyrk-syyttää
siitä, että he ovat
t niinkin voimakkaana
1 työväenliikkeen alalla,
Jvastoin. Suomalaiset ovat
i harkitusti kieltäytyneet
ytyneet vaikuttamasta joh-i
määrin kuin heidän jä-isä
olisi edeUyttänyt, He
n tehneet siksi,-että maan
t työläiset sitä paremmin
lila mukaan Ja että puolue
5si ja tuntuisi n i i n xilko-a,
kuin se Jäsenistöönsä
n. Mahdollisesti suomalal-ovat
tehneet virheenkin,
n jättänyt mahdollisuuden
vaikuttaa puoluejohtoon,
»le sellaistakaan kokemusta
ikeen rakentamisessa kuin
Llalsilla.
kumouksellisen Ulkkecn Ja
suomalaisten kannalta
1 valitettavaa se, että suo.
PJTkimys j a uhraukset ca-
^ tjöväestön herättämiseksi
tuottaneet parempia tulok-
Pa moni asioita vähemmin
T Y k : n tarmokas sihteeri tov. Toivo
Sillanpiiii, joka nykyisin on pidä-tettynä
ohranan komeroissa. .
se että he olisivat olleet syrjästä'
katsojana. Tämä kokemus el ole
vähäksi arvioitava. Valveutuneempi
suomalainen työväestö taas vallan
h y v i n " käsittää, että suomalainen
työväenliike ei ole varsinainen este
sille, että canadalainen työväenliike
ei oIe> vielä sen voimakkaampi kuin
mitä se nyt on.
Mikäli puolueen kasvulle on es.
teitä olemassa sen ulkomaalaisuudes­sa,
niin huomattava sjry on olenias-sa
siinä, että sen johdossa on mää-räävästi
erästä vierasta kansallisuut­ta,
minkä Jäsenistö muodostaa pie­nen
murto-osan puolueen jäsenistös­tä,
mutta tämäkään el ole sellainen
syy, että se tekisi puolueen kasvun
mahdottomaksi.
tää tapahtua yhteisen edun kan­nalta;
yksilöedut väistykööt joukko-etujen
tieltä. Näin saavutus on
siksi suuri että sitä on vaikea ar­vioida.
Nyt lopuksi haluan sanoa kaupun.
kilaisille, että se on myös teidän
velvollisuutenne tulla tuon liikkeen
mukaan heti alusta asti, ostaen niitä
tuotteita mitä tuo meijeri valmistaa.
Kuten' alussa mainitsin^ alkaa liike
ensi kuun 3 pnä. Tehkää jo tilauk.
senne ennen sitä, puhelin 275 North.
Osuusmeijerin puolesta
Joonaan poika.
• *
Täten haastamme , me Thunder
Bay piirin metsämiehet Port arthrin
kaupunkilaiset kanssamme kamppai­lemaan
siitä, kummatko hankkivat
suuremman rahaläjän S. J . Port
A r t h u r i n osajston talonlaajennuksien
kulujen maksamiseksi. Kilpailussa
otettakoon huomioon seuraavat eh­dot:
Että metsämiehet saavat va­paasti
käyttää apunaan 12 kaupun­kilaista
naista ja musiikin opetta-ta,
sillä ei sinusta kuitenkaan muu­hunkaan
ole", kuuluivat sanat toi­meen
asettaessa.
Tämä siis on n i i n k u i n alkusoittoa
siitä mitä tuleman pitää j a samalla
toimeenastujaisesittely. Tuimuslause
on: "Kaupunkilaiset voittoon", joka
tulee toteennäytetyksi maaliskuun
27—28—29 p. Näin alkumaistlmlksi
voin vaan sanoa, että j u h l i i n ilmes-remman
vaikutuksen koko kappmleil.
lemme kuin tähän asti. Mutta a l ­kavana
osastona emme ole tähän
asti voineet ottaa kaikkia vaatimuk­sia
esille, vaan on pitänyt tyytyä
vähenpäänl<in. Nyt kuitenkin pää­timme
tehdä näyttämöllämme noin
sadan dollarin uhrauksen näihin
laitteisiin, sillä tavalla tyydyttäen
yleisöämme paremmin. Ryöstetty
misen ja valvomisen on saattanut
mahdolliseksi, eb:ä heidän perus­tamansa
sekä rakentamansa liik­keet
ovat voineet luisua pois hei­dän
käsistään, ovat menettäneet
kontrollin niissä. Yhdysvaltojen
puolella tässä suhteessa meillä on
varsin kuoreita j a varottavia esi­merkkejä.
Siellä on osuuskauppo­ja,
mitkä ovat joutuneet porvarien
ketjukauppojen kontrolloitaviksi
sekä toisia osuusliikkeitä, mitkä
ovat luisuneet ' työväenluokan yh-tenäisotua
vastaan taistelevien ryh­mien
käsiin j a niin ollen joutuneet
välikappaleiksi j a tukijoiksi näiden
taistelussa työväenluokan yhtenäi­syyttä
j a edistymistä vastaan. E t ­tä
tämän laatuisilta seurauksiin^
voitaisi välttyä on jäsenistön valp­paus
ja asiain kulun seuraaminen
niitii tärkeintä.
Edelleen Charter Meniber tuo
esiin väitteen, että K.-puolueen
Rapkanpnokien Untisia
Pakina voi olla jotain sellaista
j o k a voi olla lähellä tosiasioita.
E l l e i ole osunut prikulleen yhteen
totuuden kanssa, niin voi sanoa,
että se olikii) vain pakinaa. Vaan
pakinakin kuuluu jättävän ajatte­lun
aihetta, niinhän sitä sanottiin
F i l i p o n k i n pakinasta, josta tääl­läkin
on vähin erin ajatuksia vaih­dettu
ja noin niinkuin puolella
suulla arvosteltu. Puolella suulla
siksi, että ei ilmenisi mitään ma­sinoimista
mihinkään päin. Arvos­telut
tällaisina ci tietenkään ole
olleet virallisia. Luvalla sanoen
F i l i p on pakinassakin kehoitettiin
löylyn lyönti j a vihtominen jättä­mään
kielisillc, vaikka koko sauna
menisi kylmäksi. Siksi täälläkin
. . . , 1 on vaan nakeltu pikku napoilla,
edustaja osuuskauppaa taalla pe-! ^.tui ei kenenkään tarvitse vii-rustottaessa
asetiu, puuhaa y^-^^aan näyttää ensiksi jättämäl-tustamaan.
Mikah taman-kirjo.t- i^^teet. Mitäs järkeä siinä on
istua lavalla kovassa löylyssä kip-ristellen.
Viisain se joka lähtee
taja tietää on mainitussa väittees­sä
hieman korjaamisen varaa.
PPuuoolluueeeenn edustaja ei suinkaan .jitä onsin pois, sanottiin Filipon
asettanut Puuhaa vastustamaan.. kinassa. Ja täällä tuo mittapuu
En sehaisiksi halua tulkita n n - ' ^^i^yy pitävän paikkansa, sillä v i i -
.a neuvoja ja ohjeita jotka hän .^jta on koko lekioona kun .saivat
ma.nitu..sa .isiassa antoi, sekä ; kuulla, ottä nyt sitä löylyä vasta
varoituksm cttu puoluejäsenten , rupesi tulemaan eikä tuleskele. Ja
kauppapuuhai.ussa ja toiminnassa I kun asiat näin kääntyy, niin pak-e.
saa unhoittaa cika laiminlyödä kohan sitä on tunnustaa vaikka
^uoluoty .ta. Selittäen, että kaup- ,„enettäisi saunamiehen nimen,
pakysymys ci saa muodostua paä- kallis kun se meille suoma-
Kyr.yniykseksi, niinkuin monesti on
Martin Hendricksoitt
Can. Suom. Järjestön pfahnJaHO^<» V
ganiseeraajan, tov. M a r t i n Hendriek<> ;
sonin matkaohjelma Jatkuu settraä-vasti.
Osastojen Ja tovereiden s e u r a a ^*
la paikkakunnilla pyydetään haiäk-kimaan
tilaisuus haaleille allamer-kittyinä
päivinä Ja ilmolttamaao
niistä hyvin.
22 p. hehnlk.
23. 24 p. helmik.
•z5~|5fr~hei3iHik.'~
SJ. 37 p. helmik.
Ck>chr8ne.
Hearst
Port Arthor.
Toverit! Ylläolevat huomauttikset
asemille vastaantulosta eräiQä palk»
kakunnllla el ole siksi, että tarkbit<^
tatsinune sillä joCakln kunni=so3a>
tuksen tapaista, vaa nsiksi, etU
Martti on Jo vanha mies Ja aikansa
tarponut sääUmättä Itseään rapa»
koissa ja kinoksissa, Joten on aivvi
paikallaan, että vapautamme hänet
kyydltsljän etsimisestä Js tien ky.
selemisestä. milloin se suinkin on
mahdollista. '
Can. Suom. Järjestön T . P . Komitea
John Wirta. siht
tapahtunut ja ottä kauppapuuhai-laisille
onkin. Sillä mehän olemme
löylyn kestäjiä niin kauan kun
lus.«a toimivat toverit sellaisen Ljgkataan pikku napolla kiukaan
tyy erikoinen juhlajulkaisu j a oh. kaunotar, joka tulee uusintanäytel-mänä
ensi kuun 2 p.. tulee esi-tetäväl'.
si nyt uusilla kuliiseilla.
J . S.
jelmaa varataan loppumattomiin.
Näytelmiäkin esitetään ainakin kak.
sl ihan täysIlukulsUla henkllöiUä ja
toimitsijat ovat kaikki saatavissa,
niiden el saa pelätä Itse piruakaan.
Sikäli kuin aika lähestyy ja teh­tävät
vahnistuu. tulee Vapauden
palstoilla aika ajottain olemaan nils.
tä selosteluja. Nyt vaan haluaisin
kehottaa "Voiton Viestin" (juhlajul.
kasun nimi) avustajia kiiruhtamaan , , .. ,
kirjotuksiensa kanssa, että aikanaan Vahan selvenlelya Vapauden
saadaan kaikki valmiiksi. "'«^f .m on nimim. ' C h a r t e r Mem
Osote on 316 B a y St.. Port Arthur, ^er lähtenyt reporttelemaan ta-
Sunnuntainan 23 p. helmik. keUo; \chdcn, helmik. 5 p. numeros-
3 i.p. kaupunkilaiset kokoontuvat..^.* julaistua kirjoitusta Osuus-yhteiseen
kokoukseen .suurennetulle kaupan vuosikokous lähenee - Mai-pikku
haalille vikeeraamaan ja ar- _nitussa kirjoituksessa kiinnitetään
vioimaan kuinka suuri tänäkevännä jäsenistön huomiota kokouksen tar-tulee
olemaan metsämiesten jäkkl. keytecn sekä kehoitetaan ottamaan
potti. — — i — i .
muutenkaan suuresti vaikuttamaan
varsinaiseen työväestöön. Lisäksi
ulkomaalainen siirtolaisväestö el voi
Kansainvälistä iyöttömäin päivää
tullaan viettämään Montrealissa t.k.
28 päivä.. T^öttömäin komitea ja
K.puolue on yhdessä järjestänyt tä­män
päivän vieton. Kireä työttö.
myys, joka nykyään on Montrealis­sa,
tulee varmaan vaikuttamaan että
silloin on^ tuhannet työttömät työ­läiset
Uikkeelläi; Ensinnä tullaan ko.
koontumaan Labor Temppelillä ja
^siitä lähdetään kulkuueeseen, ja ko­koonnutaan
taasen sen jälkeen. J o.
kaisen velvollisuus on ottaa tähän
osaa, suomalaisten työttomäin tulee
myöskin osallistua puolestaan.
Avnstaskomftea Jakaa vapaita an­noksia
täällä, Craig St. pleva soppala
on yksin jakanut viime viikon ai-kana
yli kymmenen tuhannen va.
paan annoksen ja näitä paikkoja
on useita kaupungissa. Se todistaa
että työttomäin Joukko on suuri, s i l ­lä
kukaan ei mene näihin soppa.
josaa kokoukseen. Valmistautumaan
kokouk.sessa esiin tuleviin kysy­myksiin
nähden, pitäen sijmällä ja
huolta siitä, että liikkeemme \->y-syy
.sille asetettujen tarkoituspe­rien
ja periaatteiden pohjalla.
Charter Membcr on mainitussa kir­joituksessa
löytänyt "epärehellistä
hälyytystä", kuien hän sepu.stuk-sorsaan
sanoo. Joillakin henkilöil-l;
i näyttää olevan erikoinen taite
löytää "epärchellisy^btää" kaikessa
niisiiä esiin tuodut ajatukset saat­tavat
vähänkään . poiketa heidän
omaamistaan käsitteistä crinäisiir
asioihin nähden. Sepu.stuksessaar
hän repäisevästi kysyy, missä tääl
lä ovat ne porvarit, joiden käsiii
osuusliikkeen joutumisesta olisi pe!
koa? Kirjoituksessani porvaristi
muistaakseni ei mainita mitään
Siinä vain kiinnitettiin jäsenistöi
huomiota siihen seikkaan, että oi
tärkeätä pitää huolta, että liiki
py.syy työläisten käsisssä. Selven
tääkspni viime mainittua haluai
Jisäta — luokkatietoisten työläistei
käsissä.
Esimerkkejä siitä, että jäseni.st
välinpitämätTtömyydellä ja laimir
lyömällä liikkeittensä asiain .seyra;
vaaran alaisena tulevat olemaan.
Siis kysymys vain siitä, että puo-
.uetyö ei .saa osuuskauppahomman
:ähden joutua kärsimään. ^
Lisäksi näkee Charter Membpr
samassa kirjoituksessaan sopivaksi
tuomita puoluejohtoa sen epäon­nistumisesta
Uniotyön alalla. Si­sällyttämällä
mainitun asian kir­joituksensa
yhteyteen, ei sillä to-
Jennäköisesti ole muuta tarkoitus-
;a ollut kuin hyökätä puoluetta ja
ien johtoa vastaan, j a siis sellai­sena
ymmärrettävä.
Sitten kirjoittaja tekee varsin
luomattavan oikaisun asiassa, että
osuuskauppaa täällä eivät kulutta­jat
perustaneet, vaan. vähintään
kylmimpiin kiviin, mutta varjele
jos vain vahingossakin sattuU kes­kelle
kiuasila, j a vielä jos löylyn
heittäjä on toiskielinen, niin —
pirun pahee. Se ei olekaan vettä
enään meidän mielestä, vaan öljyä,
koska silmiä kirvelee. Voihan sen
muuttaa näin, että esiintyy taasen
jossain uudessa saunassa, missä
löyly on tuntematon.
Näistä asioista tultanee teke­mään
jonkunlainen joukkopäätös
virallisemmassa muodossa. Tähän
saakka on vain tupakkajuttuina
arvosteltu, että missä milloinkin
masinoidaan. Pienemmistä asioista
on jo vähän niinkuin alottceksi
.tymppidollarin uhranneet jäsenet, keskusteltu kokouksessakin, kun
Jikaisusta minulle ei. kuitenkaan oli tullut sellainenkin ajatus, että
.elvinnyt mitään enempää asiassa, paikkakuntakirjeitä olisi jääqyt j u l -
Käsitän asian siten, että silloin kaisemattä. Vaani yiimci.
leläkin olen kuluttaja vaikka olen
xymppidollarin uhrannut jäsenkin,
.kuluttaja niin kauan kuin elämäni
läpitoon jotakin tarvitsen, siis k u ­lutan.
Silloinkin vielä Haatan olla
^senkirjoissa vaikka jonkun aikaa
nahdollisesti olen maannut " M a -
.itan nummessa" (hautausmaa
i ä l l ä ) , mutta kuluttaja silloin en ^
tietoa oliko-niitä, j u l k a i s t u , jtv!
seen oli tullut tiet9, e££ii''.kaikki
osaston kirjeet ön jiilkHiktUi' Oli
siellä siliten rehdimrrtät l ^ y l y i i i l b ii
het kurottaneet kaulaansa, ,iblt>ici]t
osaston kirjeenvaihtajaa, jpl^fi, o li
jättänvt pari kirjjet-tä kirjoif^ui^at-ita|
tällä tavalla sympatiscerannuit,
jättäen nähkääs t i l a a puolueen kir­jeenvaihtajalle.
Kokouksessa ci o l -
1
p. helmik. se c i kai ole pakinaa, '
se mahtaa olla silloin jo vähän
niinkuin, sanoisinko, lavalla oloa.
Älä unohda, että silloin marssii
työttömät mahdollisesti tuntemat­tomaan
löylyyn. Ole yksi osallinen,
näytä että ymmärrät mikä on tar-koitus
saunalla j a löylyllä. -
Kynä, '
Burritt, Ont.
Täytyy sanoa, että kovasti täSllä
juodaan j a huudetaan, mutta m i ^
tulee juontiin, niin joksikin sia
rajoittuu vaan kahviin j a mitä t ur
lee huutamiseen, niin rekilaulut­han
ne jyryn pitää; kun polput
l i i k k u u , niin ääni siinä syntyy, i,:;»..,^
08uuihon*miwtta pitäisi, myöskin,
jl^•Witil•'T^h^TcMö -^ätiesitäitultett^^^
•^eitscmUäJieri ainetta, r o ' , it'y::>:\i:!ii)iU
Ka^Vaa.iSe, peiliäkin asuty8:.,,,,l!0
yuof;ta taaksepäin,, k u n ^ m a n , k i r ­joittaja
tul» tärino, r^iin tif(2llä.' ojt'
ä suomaiaistä ja nyt ön'kolmatta
' kymmentä. Viime suvena tuli a
nään ole. Arvelen ottä lukijakin ^tetoa niitä julkaistu, j<v;>t,atta-v JJe^
inakin tässä a.siassa voi olla sa- Jenka on selvinnyt, että nämä mor jo kylää,
laa mieltä. • .»f ei i asioita, josta tois-1 "Taunin'.'
Charter
mai
TauninV. rahoista on kadoni^ut
sallista lahkolaisuutta vastaan. Täy­tyy
luopua nykyisestä pakollisesta
tavasta, ottä seuraelämäsylstä Suo­nin
vaikuttaa maan työväestöön kuin malalseen järjestöön liittyvien tulee
Ppolneen kokoonpano on huono
Sitä el voi kukaan kieltää, etteikö
Canadan Kommunistipuolueen jäse­nistön
kokoonpano olisi nyt huono.
Se el ole huono siksi, etteikö se o l i -
6i proletaarinen Ja etteikö sillä jä-voipi
ajatelir*et^*fc^/ senlstöllä olisi yhteyttä niiden kan-t
hukkaan, ^ e S S S salllsuuksien työväestöön, joista jä-vahinkoakin
kun kerran ^^^^^ on muodostettu, mutta se on
ten puoluejäsenten m ä ^ huono siinä merkityksessä, että puo-
«t. Samoin moni volnS ^"^^ Jäsenistö muodostuu pääasi­atta
jos nekin varat olisi vieraskielisistä, suurimmaksi o-
'Uomalaisten valistamiseen suomalaisista. Puolue tästä
ihrattu kielisten valistami- o"» t^telnkySyinen.
1 suomalainen tvöväenHJk*. huomioon että me olem-me
kärjistyneessä luokkataistelukau-dessa
Ja että Canada muodostaa hy­vin
tärkeän osan maailman imperia­lismista,
niin Canadan puolue on
valitettavan pieni Ja heikko sitä
suurta Ja vastuunalaista tehtävää
täyttämään, mikä sille luonnostaan
kuuluu.
Puolueen nykyinen jäsenistö jo
yksistään Uelelllsistä Ja k a n s a l l i s s ta
syistä on kykenemätön v^kutta-maan
<»nadalalsiin ja. canadalais-ranskalaisiin
työläisiin. Vieraskieli­nen,.
maan molempia kiellä osaa­maton
puoluejäsenistö ei kykene
persoonallisella: agitat^nllla eikä
'n voimakkaampaa Ja tie-silla
omien Järjestöjen
agitatsionimme on voi-
'aise,sti tapahtua j a tehota.
''ampi suomalainen Jäse-
«Tf käsittää, että u h -
va. ole hukkaan menneet,
' ^ t e n osallistuminen y i
alueeseen on sittenkin t a -
heidän käsityksiään avar.
•e^nyt heitä pois kansal-rsmoitunelsuudesta.
Käy^^i
\2,.^fctUvinen osallista
beita voinut paljon pa-
Ja koutaSSa ] ^
oman maan työväestö voi vaikuttaa,
vaikkapa kielellinenkään este ei olisi
olemassa. .
Tämän lisäksi Canadan puoluejä-senlstön
poliittinen kypsyys el ole
tarpeeksi suuri. Esim. aikaisemmin
Suomalaisen järjestön jäsenyys mää­räsi
kuxUumaan puolueeseen. Suur}
osa • suomalaisen järjestön jäsenls.
töstä on mukaan tullut enemmän
seuraelämän vaikutuksesta kuin ylei­sestä
poliittisesta kypsyydestä. TälLn
kaikella el ole tarkotus vähimmällä-kään
tavalla aliarvioida suomalais­ten
jäsenistöä. Kaukana siitä. Suo­malaisissa
on kansallisuuteensa näh-den
enemmän kypsyneitä j a tietoisia
puoluejäseniä kuin muissa ^ n s aU
lisuuksissa ja canadalaisissa, mutta
että kalkki suomalaiset jäsenet eivät
vielä ole varsinkaan kommunistiset!
työskentelyn j a taklikan a l a l l a kyl­l
i k s i koulutmtunelta, o n kieltämätön.
Mikäli on kysymyksessä yleinen kom­munistinen
periaate, n i i n siihen näh.
den suomalaiset puoluejäsenet ovat
vilpittömiä ja lämpimiä kannatta­jia.
Ön aivan luonnollista, että K o ­minternin
taholta on tähän seik­kaan
kiinnitetty jatkuvasti vakavaa
huomiota. Niinpä Kominternin kir­jeessä
viime puoluekonventsionille ja
erikoisesti Kominternin järjestämis-osaston
kirjeessä annetaan yksityis­kohtaisia
määräyksiä asiain korjaa-miseksL
Yhtenä asiaan vaikuttava­na
tekijänä järjestämisosasto veL
votti, että kielijärjestöjen pääpyrki­myksenä
täytyy olla muodostua to
dellisiksi joukkojärjestöiksi, mitkä
vetävät, ulkomaalaissyntylsiä työläi.
siä Canadan yleiseen työväenlilkkee.
seen (unioiiiin, sellaisiin joukkojär-jestöihin
kuin naisten työväenliitto,
C L D L , jne.). Näissä Järjestöissä ole­vien
puoluefraktloiden täytyy tais­tella
niissä ilmenevää ahdasta k a n -
olla puolueen jäseniä. Ainoastaan
ne, . jotka ovat vakaumuksellisia
kommunisteja, voidaan värvätä puo­lueeseen.
Suomalainen järjestö täy­tyy
tulla laajaksi joukkojärjestöksi
ja puoluefraljtiari käyttää sitä vär-väsysalueena
ptiolueelle.
Suomalaisesta järjestöstä onkin
nyttemmin' pyritty tekemään avoin
Joukköjärjestö. Se ei kumminkaan
vielä ole ehtinyt kehittyä kyllin laa-lajaksi
joukkojärjestöksi.
Kominternin taholta on painos­tettu
canadalalsten Ja canadalais-ranskalaisten
vetämistä puolueeseen,
koska vain heidän Joukkoliittyml-sensä
tekee puolueesta voimakkaan
ja taistelukykylsen. Mutta valitet­tavasti
puolue vielä ei ole tässä on­nistunut.
Canadalais-ranskalalsia k a i
on puolueessa perin vähän, sanotta­vasti
el o^nkaan. UlkomaalaLsefc
puoluejäsenet eivät kykene heitä
mukaan vetämään. Mikäli on kysy-myk-
sessä canadalais-ranskalaisten
muicaan vetäminen, n i i n siihen näh­den
Komihtemin Järjestämisosasto
antaa erikoisia ohjeita, €ttä_ heitä,
katolisen uskonnon Ja ennakkoluu­lojen
omaavia, on lähestyttävä sen
mukaisesti.
Vaikkapa canadalaisla ja varsin­kin
canadalals-ranskalaisia onkin
vielä puolueessa aivan Ulan vähän,
n i in tilanne ei parantuisi sillä, että
suomalaiset eroutuisivat puolueesta.
paljon ulkomaalaissyntylsiä työ-
Iäisiä, tärkeillä tuotannon ja lii
kenteenkin aloilla. Nykyisen runsaa:
siirtolaistulvan takia ,uIkomaalaii
syntyisen työväestön me/citys j;
suhde canadalaiscen työväestöö
nähden .suurenee. Jo v. 1921 oi)
Canadassa noin puolitoista mlljo<
naa ulkomaalaista j a .sen jälkeen c
ui:<omaalaLsten luku suuresti llsäär
tynyt.
Tietysti canadalalsten ja cana­dalais-
ranskalaisten työläisten mer
kitys on ratkaiseva, sitä seikkaa e
saa koskaan unhottaa Ja kieltää, je
siksipä varsinaisia canadalalsia täy
tyy saada puolueeseen ja varsinal.
ncn puolueen runko helistä muodos
teLuksI.
Filipon johtopäätös aivan väärä
•Jos Filipon analyy.si jo on väärä
n i in hänen johtopäätöksensä ovat
sitäkin harhaanjohtavammat. Filip-po
ei ainoa.staan ole,sitä mieltä. ettJ;
suomalainen järjestö tulisi täydelll
scsti Itsenäiseksi, eroon puolueesta
vaan myös että se sitten harrastelel-
.si "vapaita sivistysharrastuksia" jj.
joFtain "kansallisia harrastuksia"
Tosin Filippo ei ole täs.sä suhteess?
määrittelyssään riittävän konkreetti
r.m, mutta hänen pakinansa yleiner
henki on tämä. Maailman kommu­nistisen
liikkeen kannalta on sa.
matekevää minkälaista saunomista
tahansa ulkomaalaiset harrastavat
järjestöissään omaksi huvikseen ja
sielun j a ruumiin jalostamiseksi, ha­luaa
Filippo sanoa. Edelleen Filippo
koska suomalaisten puolueessa olo sanoo, että "joka luulee, ettei työ.
el ole mikään este tälle. Olisi mitä Iäisillä ole, muodostaakseen tulevai-suurin
erehdys suomalaisten vetäytyä suuttaan Valoisammaksi, muita sivis-pois
puolueesta siinäkään luulossa, tystehtäviä kuin politiikassa suin.
päin oleminen, niin hän ymmärtää
huonosti työläLstön tulevaisuustar.
ptita. Yleissivistys "el tule viljellyk­si
pelkästään politUkalla". Edellä
olevassa Pilfppo tahtoo esiintyä erL
koisena työväestön tuIevalsuustarpeL
den ymmärtäjänä.
Filippo on aivan väärässä arviol-essa
in ryhty
en, että tekisit sen ilman sala.
.imen suojaa, .sinäkin. .
Timmilisin osuuskaupan vuotiko-ous
pidetään sunnuntaina 23 p.
helmik. alkaen kello 10 aamulla
suomalaisella haulilla. Kokouksesta
kyllä on jäsenistölle ilmoit^ettu
kääntöjen määräämällä tavalla,
mutta ei liene haitaksi jos sitä
issäkin vielä mieliin teroitetaan.
V. V.
Lukijoilta
H A L U A I S I iM TIETOA,
luleeko vaimo Canadan kansalai-eksi
samalla kun mies saa kansa-aisoikoudct.
— A. H.
Kyllä, vaimo j a lapset saavat sa-
. a l i a kan.salaisoikcudct.
Toimitu.s.
että sitten puolueeseen rupeaisi vir­taamaan
canadalalsia j a canadalais.
ranskalaisia.
Mikäli on kysymys Cnadassa ole­van
ulkomaalaissyntyisen työväestön
meridtyksestä Canadan luokkatais­teluun,
nlhi sitä myöskään ei saa
aliarvioida. Tässä maassa on
ko sauna jätetään kielibillo",/ vaikr
ka täällä so, heillä jo, muuiU^i]. ojv;
kin. Johtuu siitä, ,c^^|;ä oyi^t P.f^jk
tautuneet paremmiksi" lÖyJyräieJ^ik'-
si. Tarkastaessammc' nykyistä l i i -
kohlimistä työttömien armeijassa,
täytyy todella tunnustaa, että huk­kaan
on kannettu koko vihtaa, pu
humattakaan saunasta j a löylystä,
mikäli koskee meitä suomalaisia.
E i sillä ettäkö ei meitä ole työttö­mänä,
ei, mutta tunnustetaan pcit.
telomatta että mei.stä ei ole mie­hiksi
mikäli on kysymyksessä löy­lyn
kestäminen. Esimerkkinä voim­me
myö.skin käyttää viime keski­viikkoillaksi
järjestettyä tilaisuut­ta,
josta oli ilmoitettu kolmen vii­kon
ajan. .Samaten tämän päiväi-scstä
mieleno.soituksesta,
O l in unhoittaa, että tämähän on
vaan pakinaa, multa 19 p. j a 20
'issaan työväestön tulevaLsuustar-ita
ja mahdoilistiuksia niiden to-
•uttami.sc.ssa.
Filippo täydellisesti unhottaa ja
-ttää huomioonottamatta että me
ämme luddtayhteiskunnassa j a ku-ittelce
että työväestöllä on mah.
illlsuus harrastella mitä sattuu. •
Näin el ole asia. Työväestö, rlls.
tty, orjuutettu ja sorrettu luokka,
'•rsinkln seA kehittynein, etumaisin
-a ja erikoisesti nykyisen kärjisty­vien,
vallankumouksellisen kauden
!antees.sa ei mitenkään voi .sivussa
tokkatalstelu.$ta j a vapaasti ja r a u .
assa harrastella mitä sattuu, vaik-ipa
nuo harra.stuk.set olisivat jalo.
^kin. Luolikataistelu, vallankumo-ksellincn
toiminta pakosta muodos.
la, proletariaatin elämän pää. ja
varsinaisen sisällön. Yhtelskunnal-
Iseen vallankumoukseen kulkiessa ja
,allankumoukses.sa , n i in porvariston
:uln proletariaatinkin pää voimat
.'astustamattomalla ^yoimalla vedc-ään
tuohon kamppailuun. Tuo
camppallu tulee kummankin luo-
:an elämän ja toiminnan, taistelun
Pääsisällöksi.
Joka kuvittelee että proletariaatti,
,'altaan nouseva luokka, jonka y h.
eiskuntataloudelHnen asema kapL
allsmin aikana on sellainen että se
pakosta joutuu liikkeelle, luokkatais-
'celuun ja kumoukseen — joka tosi-xankin
kuvittelee että proletariaatti
7ol varsinkin sellaisessa vallanku-
-nouksellisessa tilanteessa kuin missä
nyt elämme ryhtyä harrastelemaan
Dolitiikasta erillään olevia "vapaita
yleissivistyksellisiä '} harrastuksia^',
niin hän toslaankaaii el ymmärrä
'uokkayhtelskunnan olemusta Ja pro­letariaatin
tulevaisuustarpelta.
Joku yksilö voi harrastella mitä
sattuu, mutta kokonainen luokka c i
voi sitä tehdä. Tämä on sula mah­dottomuus.
Alkoinaan väitettiin siitä, että v o i.
ko taide j a musiikki olla puoluee.
tonta Ua tultiin yksimipllsyyteen,
kun asiaan lähemmin syvennyttiin,
lellö.' Lyö • ne täMläkln • VeltBelU^*i;;
n i i n k u i n ; • /iSUomcefea: .äihäkin,,- :YSe,j,^r
.,p^|)J9itaj; jijf^n.ilyödäänj^t^li:
m^än., Ej ,täm^n tnaan tt^van. m % ; ; '
Kaan sarsi lyodä "silmään muölte-v"
kuin nyrkillä. Jotta olkoon tästä ^
eteenpäin sotahuuto: jos ei nyrkki,
auta, n i i n otettakoon jänilcsen 6Qti-asect
käytäntöön.
Työhommista voi sanoa, et^äT
niitä nyt ei juuri ole olemasäa.-
Mitä vähä " B u u s i " runnaa, niyaii.;
sillä on kylliksi "pettäjiä", joten [
ei i;icllä suomalainen pärjää eikä|,.j
viitsi olla. — Ukko. • ' "
UUDISTAKAA
TILAUKSENNE^
että mikään el voi olla puolueeton­ta
luokkayhtelskunnas.sa. Voi sanoa,
että taide ja musiikki on syntynyt
ennen luokkajärjestelmää, mutta
nämäkin alat ovat siksi suuria, mää­rääviä,
siinä määrin Ihmiselämää
koskevia, että ne pako.sta joutuvat
luokka.aslaa palvelemaan luokkayh.! mönlaiuökaksl.
telskunnassa. Mikään vähänkään'
tärkeämpi asla el voi välttyä joutu­masta
luokka-asian palvelukseen
luokkayhtelskunna.ssa, saatikka sit­ten
että työväenluokka voisi olla
syrjässä luoflikataistelusta.
J a mitä jää työväenluokan elä.
män sisällöksi ja harrastettavaksi,
jos siltä erotetaan luokkataistelu,
oppi? Sanottavasti cl mitään, el a i ­nakaan
arvokasta. Historian mate­rialismi
on luokkataisteluoppi, syn­tynyt
ja selventynyt sen kiirastules­sa
ja se muodostaa proletariaatin
varsinaisen elämän sisällön. Entäs
muut yhteiskunnalliset kysymykset?
Tietysti ihmiselämä käsittää mul­takin
puolla, vissejä "yleissivistys"
aloja ja puhtaasti teknillisiä jä tai­teellisia
puolla, mutta ne eivät ole
ihmiselämän tärkein sisältö.
LuonnolLiestl kommunistisessa y l i.
teiskunnas.$a, missä luokkataistelu
on täydellisesti loppunut eikä sellais­ta
koskaan enää synny, ihmiset ei­vät
saa elämänsä sisältöä luokka­taistelusta,
mutta silloinkaan Ihml.
set eivät "vapaasti" harrasta mitä
sattuu, vaan Ihmisten harrastus Ja
elämän sisältö on sopusoinnussa i h -
miskunhan silloisen pyrkimyksen
kanssa.
Se luonnollisesti on totta, että "va­paat
sivistysharrastukset" tavallaan
kärsivät luokkataistelusta, mutta s i ­tä
ei voi auttaa. Proletariaatin etu.
maisin Joukko on niin koko ole.
muksellaan luokkataistelussa, sen
käytännöllisissäkin tehtävissä, että
ei Jää alkaa j a energiaa esim. osal.
listua taide-, musikaalisiin j a mui-harrastuksilta
näyttävät harrasjtuk-set
palvelevat luokkataistelun aslaä,
silloinkin kuin sitä eivät kaikki Jak.
sa käsittää. Vaistomaisesti tai tie>
teisesti proletariaatti osallistuu eri
harrastuksiin ajaakseen luokkansa
vapautumista Ja nousemista ' heK^
Mitä taas tulee sellaisten Joukk»-VI:
Järjestöjen kuin on Suomalainen Jär- -
jestö organlsatoorlsesta Ja muusta..,/
elimellisestä yhteydesä puolueeseen.'
n i in se on asla, minkä tiileyälBUUST-^i^^
tulee parhaimmalla tavalla ratkaise«<-^^i.
maan, miUalset Ja miten lÄheisrt rt V
nuo suhteet pitää olla. VytkixagSl^Jc^
tulee olla el eroon, kuten FllippQ ^
esittää, vaan entistä lähempään yh.
teyteen, niin läheisefen, että se käy-..
tännössä tuottaa kumousasialle psfr-halmman
tuloksen. Tähän näUc»
on Komintern hiljattain \ antanuti;
vissejä päätökslään, mitkä tuleviat'^
tunnetuksi. Kuten sanottu, koke­mus
tulee osottamaan, mUIalset n&rUu
mä organlsatooriset suhteät tuiee^ _;
olla. Se myös tulee osottamaan, mU-'.'
laista taktiikkaa tässä on käytettäii
vä, sillä yleinen suhde Ja perusta'''•
tulee täissäkin yhtenään muuttu­maan.
Ja vaikkapa käytännöllisistä syistä--
Joukkojärjestöt tulisivat toimimaan - -
osittain autonomisilla oikeukislla t a i ^.
heikbmmastikin alistettuina, niin silti
tämä asla ei vähintäkään n u m t a ^'
tä tos2aslaa, että ty^älsten ji.r.:'.'
jestöissä tulee' Ja täytyy ei^doiti».-'{^
masti harjottaa Inofckatalstelnvaliy.
tasta ja osalUstoa laokkalaistelininr'.
Uistcrian maieriaHsania^ «nantilaJs. '
leniniläisiä iaokkatiisieltioppoja ixu
lee prcpageerata n£n paljon kidn ae^r-.t
on mahdollista. £i saa. hptfcriisikäfin : • c
junhotiaa sitä, eitä me elämme 1^.
jistyneessä, krnnookseUiseasa. maalt-"^^; -
man tilantef»sa ja eitä proetfariaat.; ,
tl täytyy valistaa ja orffanlseentft'VT 5i
hin harrastuksiin. Mutta tätä ei vclitoisaui tafstdami, öpi^nau^).
voi mitenkään auttaa. Muuten pro- voittamisen taidon,
letariaatllla kaikki n.s, vapailtakin K^A.