Vapaus, October 19, 1922

              VAPAUS
Caoadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, flmeB-tjry
Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUBO.
Vastaava toimittaja.
1
V A P A U S
The only organ of Fton^^orkera in Canada. Pob-iehed
in Sudbury, Ont, every Tuesday, Tbnrsday and
Sfttnrdav.
i Advertising rates 40c per col. inch. Minimum cnarge
ioT sinrie inseröon 75c. Diecount on standing advertise.
mcnt. The Vapaus ia the best advertising medium among
the Finnish People in Canada. , ' • •
ms TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
91.60 ja .vksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
UM ja kolme kk. $1.76.
TiJanfoia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään
gaitsi asiamiesten Jotltg on t|kagk8et.
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
Jialstatuamalta. Suurista timotuksista sekä ilmotuksistA,
öiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolraekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$3-00Jcaksikertaarsyntyrpäilmotukset $1.00 kerta; ba-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolme-kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu
kana, r .
vallankumouksen vuosijuhlana, luoden katsauksen
liilikeemme innostaviin voimasuhteisiin, muodostukoon
siitä suuremmoinen voittoisan punaisen kuukauden ryn- i
täyksemme juhla. Jos mahdollista, niin järjestettäköön j
kolmipäiväiseksi, alkaen sunnuntaina (marrask. 5 p.l
yleisenä rynläyksemme saavutuksien vastaanottojuhla­na
— agitatsionitilaisuutena — kooten uildet jäsenet
ja joukot muijaan, selostaen yleensä puolueemme toi­minnan
perusteita; maanantaina iltama toimintamme
rakennusrahaston kartuttamiseksi; ja tiistaina vallan­kumouksen
muistojuhla.
Jokainen jäsen riviin, agitaattoriksi ja asiamieheksi,
puhujdkykyisel valmistautumaan ottamaan paikkansa!
Kaikki työläiset mukaan! \^
Toverillisesti, '
A. T. HILL, S. S. Järj, sihteeri
TYÖVÄEN TALOU­DELLINEN
LIIKE
Ammattiunioitten va-listusliiton
työ
Canadassa
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
tome 5t,, Puhelin 1038. Postiosote:
Box 69.^_ . Sudbury, On
Registered at the Post Office Department, Ottawa, asr
aecond class matter. ' . '
Tiistain lehteen aijotut ilmotukaet pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Urhean proletaarivaimon pyhä
lupaus
Kuten tunnettua, vangittiin Etelä-Af rikan kaivos
lakon jälkiselvittelyssä yli kymmentuhatta työläistä
' Näistä on nyt 850 syytteessä «maanpötoksesta» ja
100 «tapettu» kun he ase kädessä puolustautuiva
aseellisia lahtarijoukkoja vastaan. Sts. että 850 ran-
^ilaista työläistä joutiiVat elinikänsä virumaan van
kilassa jä 100 työläistä ammutaan sen vuoksi, että
ovat puolustaneet oikeuttaan työhön ja ihmisarvoiseen
'elämään,, elleivät muiden maiden proletaarit kiireelli­sellä
väliintulolla voi e^aä sitä.
Etelä-afrikalaisen hallituksen menettelytavoista saa
aavistuksen seuraavasta kirjeestä, jonka muudan syy­tetyn
vaimo on lähettänyt «Daily Heraldille»
Mieheni» joka taisteli liittouneiden puolesta maa­ilmansodassa,
haavoittui Randin lakon aikana, ja on
tästä syystä vangittu epäluulonalaisena. Hänen haa-vansai
riittää osoittamaan, hänet rikolliseksi. Oltuaan
kolme' kuukautta sairaalassajvisliatliifl hänet vanki-
Jaan, ja on i siellä vieläkin,
fti voida kuvitellakaan niitä kärsimyksiä Ja koet-telemul^
sfa, joiden alaisena Randin työläisnaiset ovat
o)l§q| ](i)ti4$n yilme kuukauden aikana. Meidän mk'
Hifitiiffljno puJjiitMf) murhaajista, ja me itse olem'
me pakotetutiglämllön flli«Hll)3/ Eläke,' mijt^ wiehel.
leni annettiin suursodan JSIIegfl, Ofl j#a.utettu, ja
»ninulla ei ole kolikkoakaan.
jJ H#tute joykot ovat menetelleet meitä koh.
taan julrAemmin kuin mitä koskaan sbdan aikana tie­dettiin
kertoa Bakflala|8l§tp, MeUä vl.skeUiin t>ommeiI.
ja lentökbneiflta ja jjuulMUlekHJfl flieteUHn huoneit*
tetnnie ikkunoille. Tykifitö pommitti useita istutuömaita
joissa tuvat olivat täynnä lapsia ja vaimoja.
^ Brackpania vallatessaan tunkeutuivat sotilaat joka
asumukseen hävittäen tieltään kaiken. Meidät viskat­tiin
ka^ulU ja meidän hupncjkalumme myllättiin nu
rin naritl.»
Ja tHmä, urKea työlaisvajmo lopettaa kirjeensä seu­raavin
paljon puhuvin sanoin:
«Minä, joka olin patriootti sodan aikana, ja jonka
puoliso oli niin kutsuttu sankari, minä vannon, että
jos minun poikani milloinkaan kantaa asetta tyranni^h
puolata, niin hylkään minä hänet. Tästä lähtien on
kaild(ien täkäläisten äitien pyhän^ velvollisuutena kad
vattaa lapsissaan yihaa tyranneja vastaan, jotka f ie
huvat niinkuin meidän haJUtuksemme!» ..»^ji»^**
TeoIIisuusunionismin voittokulku
Tuskin milloinkaan ennen radikaalinen edistysmie­lisyys
on saanut niin vakavaa maaperää amerikalaisis-sa
työväen unioissa kuin viimeisen puolen ajalla. Si­käli
kuin huomattavat yleismaalliset järjestöt pitävät
konventionejaan, kertovat tiedonannot niistä uusista
voitoista edistysmielisille aineksille, joitten voittojen
takaa kangastaa jo melkoisessa määrin vallankumouk­sellisen
tietoisuuden tunkeutuminen järjestyneitten työ­läisten
pohjajoukkojen keskuuteen.
Viimeisin ja ehkä merkityksellisin tähänastisista
saavutuksista, mistä kaikilla vallankumouksellisesti
luokkatietoisilla työläisillä on syytä iloita, on ratain
kunnossapitäjäin ja ammatittomain konepajatyöläisten
konventionissa saavutettu voitto. Tässä konventionis-sa
mikä pidettiin äskettäin Detroitissa, 1,600 edusta­jasta,
jotka edustivat yli puolta miljoonaa järjestynyt­tä
työläistä!, murskaava enemmistö äänesti vanhoillis­ten
johtajainsa päitten ylitse kaikkien rautatietyöläis
ten yhteen järjestöön yhdistämisen puolesta. 25,000
dollarin vuosipalkkaa nauttiva presidentti Grable
ja hänen luutnanttinsa luonnollisesti tekivät kaikken
sa, maalaten piruja seinille bolshevismista ja «pu­naisten
agenteista». Mutta mikään ei auttanut.
Tämä konventioni oli selyä kuva siitä, että rauta-ietyöläistenkin
pohjajoukot ovat kyllästyneet koni
kauppojen tekoon riistäjien kanssa ja käsittävät eftä
ainoastaan lujan työläissolidarisuuden ja voimakaan
yhtenäisen rintaman kautta työläiset voijat tehdä riis
äijlleen tehokasta vastarintaa ja tarpeen tullen ryh-yä
hyökkäykseen.
Samalla kun tämä voitto on murskaava isku taan­tumukselliselle
ammattiunionismin virkailijakoplaller
on se yhtä suuri tuomio kilpailevalle unionismille —
osotus sitä, että ainoa oikea ja johdonmukainen tie
teoUisuusunionismiin on olemassaolevien työväen uni-oitten
'valtaaminen edistysmielisten ja vallankumouk­sellisten
ainesten käsiin, kuin myöskin todistus siitä,
että ne voidaan vallata.
Edistysmielisyyden voitot vanhoissa työväen uni­oissa
ovat systemaattisen ja johdonmukaisen propa-
;andan tuloksia luokkatieloisten työväen ryhmien ta­holta.
Saavutetut voitot olkoot omiaan innostamaan
meitä'entistä väsymättömämpään työhön luokkafnm^
pohjajoukkojen voittamiseksi teollisuusunionismille ja
-rplgtariaatin vallankumousliikkeelle.
Äskettäin Chicagossa pidetyssä
Ammattiunioitten Valitusliiton kon­ferenssissa
antoi edustaja Buck
seuraavin raportin Liiton toimin­nasta
Canadassa:
•Edustaja Buck lausui, että voi­dakseen
saada oikean käsityksen
A m m a t t i unioitten Valitusliiton
työn kehityksestä Canadassa, täy­tyy
ottaa ensinnä huomioon missä
kehnossa tilanteessa Ammatillinen
liike Canadassa on. Kuvitelkaa
mielesänne tavattoman l a a j aa
maata, jossa verrattain pienet kau­pungit
ovat erotettuna toisistaan
huomattavan pitkillä välimatkoilla,
kokonaisväestön ollessa 8,000,000,
( j o s t a ainoastaan 600,000 on
varsinaisia teoUisuustyöläisiä. Tä­män
lisäksi lahkolaisuuspyrkimyjc-set
ovat äärimmillään . Ainoastaan
313,000 työläistä on järjestyneitä,
44,500 näistä Kansalliseen katooli-seen
unioon, 24,000 n.k. Canadian
Federation of Laboriin, ja jälelläo-levat
244,500 jakaantuvat 98 kan­sainväliseen
unioon ja 27 itsenäi­seen
järjestöön, jotka muodostavat
hullunkurisen sekamelskan kaiken­laisesta
militanttisuudesta, taantu­muksesta
ja sekalaisuudesta. Ero­amisten
ja eromaishuhujen ja epäi
lyksen kylväjäin hajoittamana, hai
vaannuttamana, heikentämänä, am
mattiuniot Canadassa ovat viimei
sen puolentoista vuoden ajan men
neet päin helvettiä pöyristyttävällä
vauhdilla. Palkanalennukset ovat
tulleet päivittäiseksi muodiksi, ei­vätkä
herätä joko ensinkään tai
kerrassaan vähän vastustusta. Ul­kopuolella
rautateitten konepajoja
ovat ammattiuniot metalliteollisuu­den
alalla muuttuneet pelkiksi mie­likuvituksiksi.
(
Punaisen kuukauden kuluessa
Viime kuussa lähetettiin kaikille osästoiille kierto­kirjeet,
kehoittaen yhteiseen toiminnan elvyttämiseen,
varmentamiseen ja laajentamiseen. Tämän kuukauden
ollessa /?ao/u«en punainen kuukausi, on siis ymmär
rettävä että juuri nyt ollaan täydeäsä työssä puolueen
rakentamisessa; osastojen jäsenmäärän kohottamisella,
varO'jen hankkimisella, sekä puolueäänenkannattajiem
me «Vapauden» ja «Workerin» levittämisessä erikois-rynnistyksellä,
valittujen komiteain taholta ja jokai
sen jäsenen yhteistyöllä on värvättävä puoluerintamaan
ja äait^nkannattajaimme lukijakuntaan uusia rekryyt­tejä.
Järjestömme jäsenistön yli kaksi tuhatta käsittävä
armeija varmaan kykenee nostattamaan /ösen/uvun ja
lehtemme tilaajamäärän tuhannella tämän ryntäyksen
aikana!
Piiritoimikunnille on vielä useammilla erikoisve
toomuksilla painostettu kysymyksen eri puolia, joten
' luotamme niiden puolestaan ryhtyneen j suunnitelman
mukaiseen ja tarmokkaaseen toijninnan tehostamiseen.
MARRASKUUN 7 PÄIVÄ LÄHENEE. - Se on
Venäjän vallankumouksen viides vuosipäivä. Silloin
juhlitaan, selostaen vallankumouksen voiton merkitys­tä,
köyhälistön diktatuurin merkitystä, puna-armeijan
voittamattomuutta torjuessa vastavallankumouksen mo-nikirjavat
armeijat, kommunistisen vallankuniousliik-keen
laajenemista (Kommunistisen Kansainvälisen
kiinteät voimasuhteet 48 maassa) ja yleensä sitä seik­kaa,
että vallankumouksen aatei joka oli muutama vuo­si
sitten hapuilevaa toivoa, on nyt tullut käytännölli­seksi
tekijäksi, joka elävänä voimana painavalla kädel­lään
vierittää .kapitalistista maailmaa sen itsensä kai-amaan
kuiluun y.m. '
futta samalla kuin juhlimme tätä päivää Venäjän
Bähkmetief - fVenäjän lähettUäs"
Boris Bahkmetief, joka viime kevääseen asti toimi
Wa8hingtonissa «Venäjän l^ettilääna»» luonnollisesti­kin
meidän «kansanvaltaisen» hallituksemme suosiolli­sella
avulla, on taasen palannut Amerikaan. Viime
keväänä kun täällä seikkaili tunnettu siperialainen
lahtari Semenof, ryhdyttiin muutamien vapaamielisem-pien
senaattorien toimesta vaatimaan kuulustelua siitä
missä määrässä Bahkmetief on avustanut Seraenofia
hänen yrityksissään kukistaa Venäjän neuvostohallitusi
Välttyäkseen tätä kuulustelua pakeni Bahkmetief Pa*
riisilH) missä on sen jälkeen seikkaillut, tietystikin
puftöfert uusia juonia liittolaismaiden junkkerien avus­tuksella
Venäjää vaätäatl.
Nyt hän pn kutenkin saapunut Washingtoniin ta­kaisin
ja aikoo ryhtyä uudelleen viisi vuotta sitten
kuolleen Kerenskyn hallituksen «lähettilääksi». Bahkr
metief aikoo jättää lähettiläsvaltuutensa valtioviraston
hyväksyttäväksi näinä päivinä, Samalla kerrotaan hä­nen
antavan vakuutuksen Yhdysvaltain hallitukselle
siitä että vuoden siäällä hän ja hänen seuralaisensa
tulevat kukistamaan Venäjän neuvostohallituksen, pe­rustamaan
sen tilalle uuden, tunnustamaan Venäjän
velat, ja peruuttamaan kaikki neuvostohallituksen toi­meenpanemat
uudistukset.
Siinä on ohjelmaa kerraksi. On tottavieköön. Mutta
erikoisen raielläkiinnittävää kai meidän «valtiomiehil-lemme
» on se Bahkmetief in lupaus, että hän tulee,
«sitten kun neuvostohallitus on kukistettu», pitämään
huolen siitä, että radikaalista propagandaa ei levitetä
Venäjältä muihin maihin. Meidän oikeusvirastomme
ja «taitava salapoliisi» Burns luultavasti ihastuvat iki­hyväksi
tähän «ohjelmaan». Ja luultavasti valtioviras-to,
joka ei suinkaan ole osoittanut porvarilliseltakaan
kannalta katsoen minkäänlaista diplomaattista älyä,
ottaa Bahkmetiefin lakaisin Venäjän «lähettilääksi.»
Tuleeko hän vieläkin edustamaan viisi vuotta sitten
hävinnyttä Kerenskyn hallitusta, vai tuleeko hän edus­tamaan
sitä «hallitusta», minkä joidenkin Venäjältä
paenneiden junkkerien kerrottiin taasen hiljattain Pa­riisissa
pystyttäneen, siitä ei ole annettu vielä julki­suudessa
minkäänlaista tietoa. Toivottavasti valtiovi-rastomme,
«joka aina katsoo kansan parasta», tiedot­taa'tästä
lähitulevaisuudessa. '
Muutoin voimme tämän yhteydessä sanoa, että
kaikki Venäjällä käyneet porvaritkin ovat yhtä mieltä
siitä, että Venäjän neuvostohallitus yhä vain voimistuu,
että se on tänäpäivänä voimakkaampi kuin milloin­kaan
ennen. Mutta Bahkmetief ja Yhdysvaltain valtio­sihteeri
Hughes ovat ainoat, jotka kaikesta tästä huo-imatta
odottavat neuvostohallituksen kukistumista. —-
Työm.
Työttöminä ja masentuneina poh­jajoukot
ovat jääneet pois unioista
suurin joukoin. Viime. kuluneen
vuoden ajalla ei vähempää kuin 300
paikallisuniota, eli noin 10 prosent­tia
Canadan unio-osastoista on i la­kannut
kokonaan olemasta. Metal-likaivosteollisHUdessa
on tuskin jäl­keäkään
entisistä järjestöistä. Rau-tatiekonepajatyöläiset,
jotka vuo­teen
4919 merkitsivät sataa pro­senttia
Canadan ammatilliselle liik­keelle
,ovat olleet sittemmin niin
perinpohjin hajaantuneet ,että ai-
Vfti) viimeaikoihin saakka tämä ha­jaannus
ori vienyt heiltä miltei kai­ken
taistelukyvyn. Länsl-Canadas-sa
ei ole ollut ensinkään ihmeellis­tä
löytää neljä keskenään kilpaile­vaa
järjestöä, jotka kaikki ovat pyr­kineet
järjestämään saman ammatin
työläisiä samassa tehtaassa. Seura*
vksena tästä on luonnollisesti ollut
asianmukainen sekaannus ja heik*
kous. Oltuaan ennen Canadan työ­väen
militanttisten etujoukkojen
linnake, länsi joutui hajaannus-myrskyn
temmellyskentäksi ja jou
tui sekaannuksen Babeliksi, jossa
mielikuvitusjärjestöt vallitsivat ia
toisin paikoin pesi mitä syvin taan­tumus.
Növä Scotian ja Crows Nest
Pass'in kaivosmiehet ovat / jossain
mjiärin kyenneet välttämääfi tämän
hajaannuksen ja masennuksen myrs
kyt. Tosin OBU:n -taholta tehtiin
yrityksiä kylvää erkanemisohjel
maansa niidenkin keskuuteen, mut'
ta sen ohjelma ei löytänyt maape
rää'siellä. Kaivosmiehet; ovat ky
enneet ylläpitämään solidarisuuden
keskenään.
VaiistusHitto tunkeutuu Canadaan.
Sen jälkeen selosti Buck, että
johtuen suunnattomista agitationi
kuluista, mitkä Canadassa johtuvat
uudesta liikkeestä, Ammattiunioit­ten
VaiistusHitto alkoi Canadassa
hitaasti, ensimäiseksi perustetut
ryhmät kuollen alkuvaikeuksiinsa
.Sittemmin kuitenkin on perustettu
useita uusia ryhmiä Ontarioon, yk­si
Montrealiin ja joitakin lännelle
Sitten kesäliuulla Torontossa pide­tyssä
kokouksessa kysymystä tutkit­tua
huolellisesti, päätettiin, että
jos mielitään saada tämän työ le­viämään
on Valistusliiton ohjelmaa
levitettävä ja sen propagndaa har­joitettava
työmailla ja unioissa. Ke­rättiin
varoja edustajan lähettämi­seksi
Nova Scotian hiilenkaivajain
konventioniin Edustaja läksikin,
tehden matkan kaivosmiesten kes
kuudessa, vedoten heidän keskinäi
rauksena oli, että mainarit syämelli
sesti hyväksyivät Valistusl. ohjelman
aatteet ja taktiikan, tehden sen ta­valla,
kuten voivat tehdä ainoastaan
synnynnäiset vallankumoukselliset.
Sen jälkeen on muodostettu Vali­tusliiton
ryhmiä miltei jokaiseen
kaivoskylään, ja sen jälkeen on kai­vostyöläisten
voima ja taistelukunto
kautta koko piirin tullut" yhteenkyt-ketyksi
Valistusliiton ja sen työn
kanssa. Hiilenkaivajain konven­tioni
hyväksyi Valistusliiton yhdis-tymisperiaatteen
ja vetosi kaikkiin
muihin työväen järjestöihin, kehoit-,^
taen niitä ryhtymään yhteistyöhön
työläisten yhteisen rintaman muo-!s
dostamiseksi herrasluokkaa vastaan.;s
Nova Scotian kaivosmiehet niinikään'S
äänestivät Punaiseen Internationa-'s
le en yhtymisen puolesta ja päätti-
|,vät lähettää edustajan sen seu­raavan
kongressiin.
Lännellä on Ammattiunioitten Va
listusliiton menestys yhtä kuvaavaa.
Johtuen taantumuksellisen byrokra­tian
oppositionista, monin paikoin
yhdistymisajatus levisi Jcuin kulo­valkea;
cKunnioitettavaU työväen­lehdet,
kuten Alberta Läbor New8,
Western Labor News-ja New De-mocracy
ja monet muut lehdet, yh­dessä
suurimman osan kansainvälis­ten
unioitten virkailijaylimystön
kanssa, ai ottivat katkeran hyökkä­yksen
Valistusliiton edistysmielfstä
ohjelmaa vastaan, samalla kun One
Big Union virkailijat näkivät mei­dän
yhdistämisen kautta keskittä-misohjelmassamme
lopun hajoitu.s-taktiikalleen,
hyökkäsivät nämä
meitä vastaan vieläkin röyhkeäm
min kuin mitä kansainvälisten uni
öitten virkailijat olivat uskaltaneet
tehdä. Mutta se ei auttanut. Ajä
televat ainekset pohjajoukkojen
keskuudessa ovat tulleet huomaa
maan erkaneinisliikkeen turmiolli
suuden ja käsittäneet Valistusliiton
ohjelman tärkeyden. Nämä pohja
joukot hyljäsivät heti vanhojen uni­oitten
johtajien konservatiivismin
ja OBU:n virkailijain erkaantumis
liikkeen.
Yksi huomattava merkki tästä
muuttuneesta mielialasta ilmeni
Winnipegin ryhmän heinäk. 5 p
järjestämässä kokoustilaisuudessa
missä toveri Poster puhui. Winn
peg, Pohjois-Amerikan kilpailevan
unionismin tyyssija, OBU:n pääma
japaikka, missä kansainvälisten uni
öitten virkailijat ja organiseeraajat
on huudettu alas, vieläpä silloinkin
kun he' eivät ole edes yrittäneet­kään
puhua, ja missä, «A.. F. of Hel^
vetti», on ollut sananpartena, tämän
kaupungin työväki valmistui kuule­maan
tätä yhdistymisaatteen apos­tolia
sekavin tuntein.. Vieläpä yk­si
hyvin tunnettu radikaali ilmoit­ti,
etukäteen edustaja Buckille, että
Posterin tuottaminen Winnipegiin
jnerkitseisi, ennakkotuomiota Valis-tusliitolle.
Ennustukset, mitä
ÖBU':n puhemiehet, winnipegiläis-ten
ihailun alaiset miehet »tulisivat
tekemään tälle miehelle, oli jo en­nakolta
päätetyt. Mutta Foster tu-i,
ja esitettyään Valitusliiton oh­jelman;
hän valloitti yleisön niin ko­konaan,
että ensi kerran neljään
vuoteen OBU:n virkailijat huudet­tiin
alas heidän omien seuralaisten­sa
taholta. Kuten kulovalkea Va-istusliitto
levisi kautta lännen.
Rautatiekonepajamiehet, jotka ovat
Pohjois-Amerikan parhaita taisteli-oita,
ovat ottaneet ajasta vaarin
innostunein mielin. Osottaen har­rastustaan
asialle, he ovat itse ra­hastaneet
koko tämän liikkeen
maan toisesta Rannikosta toiseen.
Yhdistymisperiaate on tullut nyky-tunnin
puheenaiheeksi. Valistus-liitto
on nykyisin varma voima Ca­nadan
ammattiunionistisessa liik­keessä
ja sen vaikutus kasvaa alin-offlfl^
n. \
Militanttiset työläiset Canadassa
ovat katkerassa •kokemuksen kou
lussa oppineet kilpailevan unionis-'
min turmiollisuuden, ja tänä päivä­nä
he asettavat kiken toivonsa yh
distymisen' kautta tapahtuvaan kes­kittymiseen
ja Ammattiunioitten
Valistusliiton ohjelmaan.
löMfllUJJliJIJJjyjyyj
LÄHEiySKUSTANNUKSET:
Canadan
dollarista
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T Hiii o-, „
view Ave. ^^7 Broad-
Rahavälitvksemme ovat Suomessa maksetut
= numeroon 1459 asti. vastaanottajille
I puettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
1 Tiedustelkaa hintoja y. m. ^
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
S BOX 69. VAPAUS, , SUDBURY, ONT.
Pil^ttiliike tehtävä J. V. Kannaaton nimessä.
en maista
Ammattiyhdistysten
asema ja merkitys
Neuvosto-Venä-
Venäläitiä me.t^ityöläisedustajia
haastateltu.
Järjestön asioita
s. s. JÄRJESTÖN ORGANISEE
RAAJA, TOV. A. HAUTA-MÄKI
tulee puhumaan Pohjois-Ontarion
piirin osastoissa ja muissa suoma
laisasutuksissa määrättynä aikana
allanimitetyissä paikoissa. Kehoit-»-
taan kaikilla paikkakunnilla huoleh­timaan
hänen puhetilaisuuksiensa
onnistumiseksi, saapumaan niihin
joukolla. Tov. A. Hautamäin on
tunnetusti kykenevä puhuja ja asi
öiden selvittelijä.
PottavUle 18 p.
Connaught Sta. 19 p. ^
Jacksonborossa 21 p.
Gregoires Mill (Mile 46 west
from Cochrane). 23—24 p
Cochrane 25 p.
Iroquois Palls 2€ p.
Monteiti 27 p.
Kirkland ^ k e 28—29 p.
Rosegrove W p.
Cobaltissa 31 p.
Marrask.
Cobaltissa 1—2 p.
Toverillisesti,
Pohjois-Ontarion Piiritoimilcunta.
Puolesta J. Oksanen.
Ford jakelee canadalai-sia
riistosaaliitaan
Windsor. — Canadalainen Ford
Motor Co ilmoittaa jakavansa 15
prosentin käteisdividentin lokak, 20
kaikille osakkailleen. Jaettava
summa käsittää $1,050,000.
Tukholma, 29-9. — Amsterda­milaisten
pystyttämä Venäjän am­matillisen
liikkeen saarto, joka Län­si-
Europassa on toisinaan saanut
niin siivottomat muodot, että venä­läiset
veljesvieraat on muitta mut­kitta
heitetty kadulle, kuten esim.
äskettäin tapahtui Wienissä, tässä
<:tosisosialismin paratiisissa», on nyt
raonnut sen verta, että venäläisiä
metallimiehiä on pyydetty lähettä­mään
edustajansa paraikaa pidettä­vään
Ruotsin metallityöläisten kon­gressiin.
Nämä ovatkin ilolla otta­neet
kutsumuksen vastaan, ja niin­pä
on Tukholmaan saapunut kaksi
venäläistä metallimiesedustajaa, to­verit
Jansson ja Maksov. Täkäläi­sen
toverilehden ! toimitus on tie-
;ysti ottanut tilaisuudesta vaarin ja
haastatellut heitä venäläisten olo­suhteiden
suhteen. Suurella myötä­mielisyydellä
«itoivat nämä pyyde
tyä valaistusta, mikä on omiaan
hälventämään monet väärinkäsityk­set
mitä varsinkin ammatillisen
iikkeen asemaan Venäjällä tulee.
Ensimäisenä kysymyksenä oli uu­den
talouspolitiikan vaikutus Vena­an
teollisuuteen.
- Uusi taloudellinen politiikka,
vastasi toverf Jansson, on erittäin­kin
helpottanut elintarve-, vaatetus-,
kemiallista, kenkä- ja nahkateolli­suutta,
ja ovat nämä kehittyneet
nopeasti. Raskas teollisuus, metal-
!- ja vuoriteollisuus sekä kulkuvä-ineet
eivät vielä ole päässeet sa­maan
suotuisaan asemaan. Kaikilla
teollisuusaloilla on^, tuotanto kuiten­kin
lisääntynyt.
—• Ovatko työpaikat kohonneet
vai laskeneet?
— Palkat ovat kohonneet, eniten
kevyissä teollisuuksissa niiden pa­remman
aseman johdiosta. Metalli­teollisuudessa
kohosivat palkat vii­me
huhtikuussa lokakuuhun 25
pros.
— Mitä vakuuksia on, jotta työ­läisten
elintaso -säilyy hintaheilah-duksista
huolimatta?
— iMetallityöläisliittp oli ensimäi-nen
liitto, joka laati tariffisopi-muksen
indeksin perusteella, ja tätä
tariffipolitiikkaa ovat sitten muut­kin
liitot alkaneet sovelluttaa.. In­deksin
perusteena pidämme n.k. ta-vararuplaa.
Ennen sotaa vallinneista
15 tärkeimmän elintarpeen ja 9
muun tarvikkeen hinnoista olemme
me laatineet indeksin, jota kutsum­me
tavararuplaksi. Kaikissa palk­kasopimuksissa
on säädetty, että
palkkoja on joko lisättävä taikka
vähennettävä riippuen nykyisten
hintain suhteesta tavararuplaindek-siin.
Olemme täten suojelleet työ­palkat
hintainnousussa menettämäs­tä
ostovoimaansa. ''' '
— Mikä ero pn ammattiliittojen
asemassa valtion ja yksityisten yri­tysten
suhteen?
— Jaamme teollisuuden kolmeen
eri ryhmään. 1. Valtiolle välttämät­tömät
teoUisuushaarat: ampumatar-vetehtaat,
veturiverstaat jne. Nämä
omistaa valtio ja työskentelevät ne
vain valtiolle. 2. Keskikokoiset te­ollisuusyritykset,
jotka valtio omis­taa,
mutta joiden tuotteet osin
vaihdetaan vapailla markkinoilla. 3.
Yksityiset, joko vuokratut taikka
konsessionitietä hankitut yritykset.
Mitä tulee ensimäisen ryhmän
yrityksiin vallitsee niissä ystävälli­nen
suhde ammattiliittojen ja lai­toksen
välillä. Ammattiyhdistykset
ottavat niissä osaa johtoon. Niinpä
ei voida johtap'aa asettaa ammatti­yhdistystä
kuulematta, ja ammat-sa
kysymyksissä. Nämä yritvl
ovat riippuvaiset valtiosta
taa tuotteet ja takaa niill. tuo,
tomahdolhsuudet. Tämän ryh,
yrityksissä on sen vuoksi va
helppo järjestää tariffisuhtaet.
Toisen ryhmän yritvkset c
myös ammattiyhdistysten kom
lissa. Jos ammattiyhdistys tällai
sa liikelaitoksessa pyytää palkar
rotusta mutta ei saa sitä, niin
ammattiyhdistys ilman niuufa
kia .laitoksen kii^anpidon ja hoi
Jos havaitaan, että laitos oa l
nosti johdettu,- pakotetaan johi
eroamaan. Jos laitos sen sijaan
kunnollisesti hoidettu voimatta
tenkaan maksaa vaadittuja pai;
ja, niin vähentää ammattiyhdi
vaatimuksiaan. Kun taas koin
nessa tapauksessa: jos yritys
hyvin hoidettu ja voisi maksaa j
detyt korkeammat palkat m
kieltäytyy siitä, niin merkitsee
kin johtajan eroa.
Mitä taas kolmannen ryhmän
tyksiin tulee, ei niitä tähän n
nessä ole ollut monia. Mutta v
aikoina on ulkomainen kapit
entistä' enemmän pyrkinyt saan
konsessioneja. Tässä vallitsee
pailu amerikalaisen, englantila
ja saksalaisen kapitaalin välillä
tällaisten olosuhteiden rallit
voidaan valita edullisin ja t;
erikoisen helposti • tariffisopimui
kautta luoda vakuus hj"vistä
suhteista ja kontrollista, jotta
voida saada kohtuutonta voil
Vuokratuissa yrityksissä on ty
sillä ylipäänsä korkeammat pa
kuin valtion teollisuuslaitoki
mutta epävarmempi asema työm
kinoilla. Tehdaskomiteoittensa i
ta kontrolloi ammattiyhdistys r
yrityksiä ja milloin yhtäkaikki
daan todeta kohtuuttoman vc
tapaus, vedetään asia kansanoi
den eteen.
— Mitkä ovat nykyisen yle
näläisen ammattiyhdistyskongri
tärkeimmät kysymykset?
— Ammattiyhdistyskongrre;si
jettiin syyskuun 17 pnä, Sella
pidetään kerran vuodessa, n
tällä kertaa on väliaika ven
lä vuodeksi, kun on toivottu
tavan kokemuksia uuden taloi
litiikan vaikutuksista ammattiy
tysliikkeeseen. Kongressissa
esiinny mitään taistelukysymy
Taktilliset ja poliittiset kysymj
on ennakolta juurta jaksain po
tu eri osastoissa. Mitä tulee i
rfisationikysymykseen ja tarif
missionien tehtäviin, on osalta
litsemassa eriäviä mielipiteitä,
pä ovat eräät sitä mieltä, etti
riffikomissionien, joita on joaa
taassa, on ei ainoastaan valvo
tariffien noudattamista vaar
niillä myös oikeus tehdä kor,
sia niihin. '
— Onko työttömyyttä?
_ Meidän liitossamme on li
työtöntä eli siis 4 pros. l;:toi
senmäärästä. Kaikki työttö:r.ät
vat avustusta valtiolta, mur.a
to on myös järjestänyt oman
tustoiminnan. Työttömyys on
tenkin vähenemässä.
— Numeroja Venäjän metai
läisliitosta?
— Liitossa on 457,830 jaj
niistä 7-8 pros. naisia. Meil!
75 piirijärjestöä, jotka ovat :
uitellut teollisten jakorajojen
kaan. Meidän liittomme ja
työskentelee-1,554 teoHiJUU^li
sessa, ja jakaantuvat nämä se
vasti: ,
Laitosten ja tyoi. H
tiyhdistyksellä on veto-oikeus kaikis-1 Volgan alue-
Pohjois-Venä/äJIä
Luoteis-Venäjä
{Pietari)
Uraali
Keski-Venäjä
(Moskova)
Keskinen mustan­mullan
. alue
Länsi-Venäjä
30 2
130
189
583
63
26
65
3