Vapaus, February 23, 1927

              mmM:
mm'-
i i i i.
Kesldvakkoiia, helmik. 23 p;nä^WeA, Feb; 23 ^^21— 1927
01 lysja
nous
ien
: Viime Icesänä vietti Suomen m&SL-laifiliitto
2d-vuöti5juhlaansa. Juli-lapoheissa
j a -kirjotuksissa, samoin
^ t n puolueen edustsjakokouksössa'
k i n fcebnttiin,. että puolue on muka
jo snurekai oaaksi toteuttanut 20
vuotta . sitte asettamansa päämää­rät,
eikä tästä lähin käytä enää
pf'»;:
mmi
mM m
mm
"räikeömpiä keinoja". Jos puolu­een
kannattajajoukoissa tulee ilme-ihemmui'
tyytymättömjryttä puoluet­ta
k<Atäan, niin koetetaan sitten
uusia keinoja, lausuttiin tällöin.
Xnikema tuossa puheessa on ol<
lut jonkun verran perää. Suomen
' v a r s i n a i n e n talonpoikaispuolue,
•ManTnJBliitto, on todellakin saanut
tavallaan päämääriänsä • toteutetuk­si
jai^ ;-r-muuttunut.
Mainitussa edustajakokouksessa
lausui puolueen johtaja herra suur-tilioUinen
E. Kallio, .että Maalais­liitto
on 1918 vallankumouksen jä-lestä
oUnt mukana yhdessätoista
hallituksessa siihen asti olleesta 13
hallituksesta (sen laskun mukaan
on nykyinen noskelaishallitus 1 4 » ) .
Samalla' itän mainitsi sarjan, refor­meja,
mitä puolue on hallituspnolu-
- «ena saanut lävitse 1918 jälestä:
<^^r^^^iorpparivapautuksen. Lex Kallion
gj||:(tilattomäin maanhankinitalain),
^Bmanttaalirasituksen poistamisen t a -
P^lonpoikain harteilta (mikä tuotti t a ­lonpojille
noin 400 milj. mk. lah­j
a n ) , tulo- j a omaisuusveron lan-keamism
etupäässä kaupan j a teol­lisuuden
kannettavaksi j.h.e.
J« täytyy myöntää, että Maalais­liitto,
jonka takana v. 1918 / a isen
^jälkeen ovat olleet maan taistelu-ikylqiifljuiHcttät
suojeluskuhnat, onkin
; • 'jotain aikaan: ensin tasä-sarjan
ta-
Jonjpki^E^ uudistuksia.
:yivtiiik-eam^Ua kön puolue on
;,ollnt valkoisen Suomen voimak-
3u tukipylväitä^ jolle maan to-'
: delUASVi feiianäh - i — suurpääoman
•: <^^^ tohdä' v i s s i ä myonny-v
t ^ ^ puolue ajau-
: tunut. yhä enemniän oikealle. JLSh-
; d«a ^vi vallankumouksen
' :jjaikeeh' li ra^ikaaliscina,
ieHiistysm ja voimakkaasti de-
3 m talonpoikaiston • sy-
^ y i ^ puolueena täistelulau-c
l u i a i a Uehavin lipuin, on nyt Mao*'
S l a i s l i i t t i i>aättän3>t ratansa j a ' päät^
^ f t y i y t ; t ^ ^ kulakki- jä fas^
: «istipublueeksi. Siitä on nytt«m-näin
— T viimfe kesän edustajakoko­uksen
jälkeen lohjonnut pois
joka on ay-^
västi ^rytjrmätdn Maalaisliittoon j a
;k<&o valkoisen komentoon, eikä
V ;Äahtävä8^ vieroksumaan yh-
:S t««yti^ pirole-itariaatin
kansaai
• r ('tyfi^^ vasemmiston.eroa-
^' on ollut
omansa isysäämään puoluetta , yhä
, enemmän 'oikealle ja kypsyttänyt
:^pisiiiiiB faöcistiTO mielialan. , .
\Paitsl Maalaisliiton vasemmistos-
> .sar talonpoikia eli
- pienviljelijöitä, vapautuneita torp-liareita
i/n.e. vielä PienviUelijäin
} a c e s ^ ^ ja Pienviljelijäin l i i -
toBsa,- jotka ovat edistysmielisten
j a sosialidemo>kraattien johdossa —-
^-kumpikin puolue hyvin likellä t o i -
siaan. Näissäkin Dienviljelijäpii-
Te^fiS on?ha samanlaista
syvää tyytyniättönäyyttä kuin M a a -
' laisUitott vasemmistossakin. Uusi
radikaalinen , «talonpoikaispuolue on
muodostamassa. ; ----..v ./'••'»r"
Mika 80 nyt pääasiassa tekee
l i i e h v a j e U j a ^ parisa­taatuhatta
p i l ^ — , tyyty-
^ anättainikBi niin että kulakki-; J a
e n o r t i i ^ ^ Maalaisluton;:
" (SB-V
naUa ;»s^ hegemo­nia
b e i l ^ nähden alkaa horjah-
^-••deiiar:-^.-:\.^:-.;
mioon teollisuusproletariaatin mie­lialan
j a rohkeuden kohoaminen,
viimekesäinen lakkoaalto^ ammatil­lisen
järjestymisen suuri lisäänty­minen
j.n.e., niin voidaan sanoa, et­tä
Suomen porvaristolta on jälleen
alkanut näköala, sumentua. Se a l ­kaa
kypsyä viimeiseen yritykse^&sä
— fascismiin.
Talonpoikaiskysytnys sellaisenaan
on kohiraunistiselle puolueelle yksi
peruskysymyksistä, varsinkin sellai­sessa
maassa kuin Suomi on, missä
pienviljelijäväestö ja maalaisprole-tariaatti
muodostavat enemmän
kuin puolet koko kansasta. Tässä
yhteydessä en koskettele Suomen
kommunistien maatalouspolitiikkaa,
mutta Suomen vallankumouksen 9-
^Tiotispäivänä tulee katsoa, miten
sosialidemokratinen puolue ja val-lankumoushallitus
- 1918 suhtautui
siihen.
On merkillepantavaa, että Suo­men
vallankumoushallitus 1918 kä­sitteli
juuri niitä talonpoikaiskysy-myksiä^
jotka sittemmin joutuivat
valkoisen Suomen ratkaistaviksi, j o ­ka
ne on "ratkaissut" kapitalisti­sille
talonpojille, tukkiyhtiöille ja
pankkiireille edullisesti. Vallanku­moushallitus
1918 oli täysin perillä
maa talouskysymykset sekä M^tä,
mitä vaiatii Suomen maatalouskysy-myksen
perinpohjainen ratkaisu.
men Kansanvaltuuskunnan — toi­menpiteet
tässä asiassa olivat seu­raavat:
Julistettiin torpparien, lam­puotien
j a mäkitupalaisten vapau­tus
asetuksella tammik. 31 p :oä;
kartanot, joista isännät olivat paen­neet,
määrättiin otettaviksi paikal­listen
- työväenjärjestöjen haltuun
tai asetettiin: niihin valtuutettuja;
valmistettiin asetuksia- manttaälira-situsten
poistamisesta, vesiperäisten
maiden kuivattamisesta, pantiin
alulle verotusuudistus; oikeuslaitos
uudistettiin kattsanoikeudeksi; val­tiokoneisto
kuntia myöten uudistet­tiin
työväenjärjestöjen vallaksi.
J.n.e. Vallankuinouksen lyhyt aika
ehkäisi enemmät toimenpiteet.
•On luonnollista, että se kaikki o li
puolinaista j a kovin laimeasti tun­keutui
kysymyksen ytimeen, puhu-m
a t t i a a n siitä, että oltaisi nouda­tettu
ja järjestetty pienviljelijä-joukot
oma-alotteiseen maatalous-kysjrmyksen
ratkaisuun. Proletari­aatin
vanha uskollinen liittolainen,
torpparivä^stö, öli kyllä mukana ja
lähetti asekuntoiset miehensä puna-i
kaartiin. Mutta varsinaiseen työ­tätekevään
talonpoikaistoon ei ot­teemme
ulottunut, j a siinä oK yksi
tappiomme suurimmista syistä.
Mutta siinä- suhteessa saimme
kärsiä eräästä toisen internatsiona-len
perisynnistä, Utoapoikaitkysy-'
myktCR uBohtanisesta, mikä' johtui
sen epävallankumouksellisuudesta.
.TölppiGrien^^^^^^ tilattomain
: neii j.n.e.« mitä 1918 vallahkumo-
Ttksen jälkeen on suoritettu, eivät
ole voineet poistaa jättiläismäistä
pien^nljeUjäväestöä rasittavia penis-
^ : . e^ BUurUunain puutetta ja
- aiJDMMtavaa verotaakkaa. Edut ovat
langenneet kulakki- j a suurtalon­pojille,
j o t k a harjottavat kapitalis-
: tista markkinataloutta. Mutta en-
. t paljon kurjempaan j a epä­varmempaan
asemaan ovat jöutu-v
y n ^ pienviljeli-
55^jäto ^joukot, j o f l ^ harjottavat etu-
/|iafissä' jkäsi^öhon perustuvaa luon-
Puhumattakaan auäki-f;
/ ' tapalaisjoiikoista, joilta nykyaika
Vallankumoushallituksen Suo-
Puolueemme oli vuoden 1905—
vallankumouksen jälkeisvuosina
taantunut ja jättänyt _koko_talon-poikaiskysymyksen
— torppariasiaa
lukuunottamatta — • oman onnensa
no5aan. Se oli luovuttanut ilm&n
päättävää taistelua' varsinaiset ta­lonpoikaisjoukot
Maalaisliiton, .a.o.
porvariston huomaan ja tyytynyt
köyliälistön ja torpparien kanna­tukseen.
,
Siitä johtui, että porvaristo vei
varsinaisen- työtätekevän? talonpoi­kaiston
mukaansa (Pohjanmaalla,
Keski-Suome^ y.m.) kansalaisso-d
a s s ^ i ^ l t T r ^ .
•Kysymys varsinaiseen talonpoi­kaistoon'
suhtautumisesta,.tuli 1918
niin muodoin' vallankumoushallituk­sen
eteen jotenkin yabnistamatto-mana,.
josta johtuikin heikkous tuos-
*sa asiassa. Tiedettiin kyllä, miten
olisi talonpoikaisto voitettavissa, ja
sitä yritettiihkin lainsäädännön,
lentokirjasten y.m. avulla — mutta
vallankumouksen Valmistuatyo, työ­väen
ja talonpoikain 4iiton .valmis­taminen
monivuotisessa- toiminiiassa
j a luokkataistelussa oli lyöty laimin
— ja se kosti itsensä verisesti.
Hegemoniansa avulla, josta etupääs­sä
Maalaisliitto oli pitänyt huolen,
saattoi porvaristo viedä ^alonpoi-kaiston
reservinänsä tuleen, mikä
seikka saksalaisten avunannon ohel­la
tuotti lahtareille voiton. _
Nyt 9 vuoden' kuluttua ovat olot
Suomen maataloudessa — samoista
perus-epäkohdista huolimatta —-
koko lailla toiset kuin 1918. Torp-pariväestö
on itse'näistä pientilallis-väkeä.
Uusia nälkätilallisia on j o u -
kottain. Takapajuisen luontaista-loudeHisen
talonpbikäisväestön ase­ma
on järkytetty, Mäkitupalaisvä-estö
on menettänyt luontaisetunsa.
Pienviljelijäväestö yrittää suorittaa
suurta' siirtymistä'. markkinatalou­teen
ja tuotantotapansa teknillistä
uudistamista, mutta löytää vastas­saan
jyrkän seinän —-'kapitalisti­nen
valkoinen -Suomi e l ' pysty edis­tämään
maaseudun laajoja - tuotan­tovoimia,
sitä paitsi "itsenäisellä"
Suomella on' marldcinapaikkojen valr
taus lujilla. .
Näissä uusissa ;oloissa valmistaa
Suomen koini^unistiAien publuis^ pro­letaarista'
vallankumousta. Sillä on
leninismin opeille perustuva maata­lousohjelma.
Vallankumouksellinen
proletariaatti kypsyttää hegemoni­aansa
talonpoikaisjoukkoihin ' näh­den,
liahtareilla on edessään lop­pujen
lopuksi tuskin muuta kuin
fascismi. Mutta mikään ei Voi es­tää
vallankumouksellisen proletari­aatin
ja miljoonaisen pienviljelijä-väeuton
voittoisan liiton muodostu­mista
j a 4>roletaarisen vallankumo­ukseni
-voittoa vastaisuudessa.
L . Letonmäki,
' "Punaisessa Karjalassa."
OSUUSTOIMINTA
Eri suunnista kulutusosuustoiminnässa
§ijöa;:5i^^ Suontais
j l l d i ^ ^ ^ i ^ ä ^ j.n.€.
Yhdeksän vuotta Suomen vallan-'
kxtniottksen jälkeen näemme siis
tyoH^tekevän . pienviljelijävSestön
:'31^ laajan, voi-
•^iiiäi^^ ja l i i -
^ JoefatliDisenvoireet^^ porvariston hege-möiaaxi:'
alkaessa^pahasti horjahdel-
'J:Ss^-^-i;^i^^ • maa-lai^
proletariaatii^ ; v a i ^ sen tyy-ilmene'
^oko maa-
-fca fcaa^tfavissä kokonksissi^ Icuten
|»ieayäÖ^^ Kun
Kiilutusosuuskunnat ovat saaneet
alkunsa palkkatyöläisten pyrkimyk­sistä
varjella^ itseään. pahimmalta
kapitalistiselta riistolta. Luokkatie-itbisemmat
työläiset ovat olleet' niitä
perustamassa. Kulutusosuustoimin-nan
tienraivaajat, Rochdalen osuusr
kaupan -<se »perustettiin v. 184,4
Englannissa) perustajat olivat kan-kureita.
Mielipiteiltään olivat-joko
englantilaisen utopistisen sosialistin;;
Robert Owenin kannattajia taä;
chartisteja, 189.0—40 luvun vall^ri-;
kumouksellisia. Kaikissa muissakin
maissa ovat kulutusosuuskunnat työ­läisten,
perustamial Suomessa pe^.
rustivat Tampereen kutomotyöläiset
ensimäisen kulutusosuuskunnan'.
Suuri Elanto Helsingissä on leipuri-työntekijäin
alkuunpanema, samoin
kaikki muut kulutusosuuskunnat
.ovat työläisten perustamia. Mutta
täUiä ei suinkaan merkitse sitä, et-:
teikö osuuskuntiin olisi myöhem-'
mällä liittynyt muitakin kuin teoJ[?
lisuustyöläisiä j a työtätekeviä maan* ^
viljelijöitä. Useassa maassa, mutta
varsinkin, Europan maissa, missä
keskiluokan asema on vuosi vuodel-
-tar huonontunut, on _osuustoiminta-liikkeeseen
liittynyt paljon n.s. prO=
fessionaleja. Täten on käynyt"mil­tei
kaikissa maissa j a seurauksena
onkin nyt se, että Kansainväliseen
Osuustoimintaliittoon kuuluu yhteis­kunnalliselta
sisällöltään monenlai­sia
osuuskuntia. Siinä on selvästi
hengeltään porvarillisia osuuskun.
tia, sitten Oi. sellaisia^ jotka hei­lahtelevat
porvariston " j a työväen­luokan
välillä j a lopuksi siinä on
selvällä luokkataistelun kannalla
olevia osuuskuntia, kuten ovat V e -
näjän osuuskunnat. Osuustoimin»
nan maailmassa risteilee nutä moni­naisempia
aatteita j a suuntia. Tun­nettu
A porvarillinen "Osuustoiminta-teoreetikko
Charle Gide tahtoo erot­taa
kolme pääsuuntaa, individualto.
tisen, co-operatiivisen ja sosialisti­sen
suunnan. Oilceastaan riittäisi
pääsuunniksi kaksi jälkimäistä. Sil­lä
ne osuuskunnat, jotka -Gide las­kee
individualistiseen suuntaan kuu­luviksi,
ovat varsinaisen kulutus-osuustoiminnan
rajapyykkien ulko­puolella.
Ne ovat tavallisesti por­varillisten
aineksien, virkamiesten
y.m.s. Piirustamia. Niissä joko jae-taan
ylijäämä pääomalle eikä ostos­ten
mukXait^tai .on liikkeen johto
sääntpj^ mulaan varattu jollekin
et««kebtetu^ ^ jäsenryhmälle' tai
ovat ne muuten tavallisten pää-omayhtymien
kaltaisia. Niinpä esinr
Lontoon " suuri ._ siviilivirkamieslen
osuuskunta jakaa "ylijäämän jäsen­ten,
pääomasijotusten mukaan, siis
aivan : kuin osakeyhtiöissä.'^ Sen
osuudet noteerataankin pörssissä
korkeassa kurssissa j a ovat halut­tuja
papereita. Tuollaiset osuus­kunnat
eivät myöskään harjota
osuuatoiminnallista valistustyötä.
Niiden tarkotuksena on yksinomaan
hankkia jäsenilleen- yksilöllistä voit­toa,
kuten muidenkin :pääomayhty-mien.
Gide .syyttää aivan oikein
niitä V • porvarillisesta kauppahenki-syydestä,
mutta se el ole mikään
niiden -erikoinen tunnusmerkki, s i l
lä sellaista kyllä tavataan muissa­kin
osuuskunnissa.
Jälelle jää siis co-öperatiivinen
j a sosialistinen suunta.
Co-operatiivinen ..^sannta
Tä&iä suunta e^, vivahduksineen
on lyönyt leimansa useimpien por­varillisten
maiden-. osuustoiminta­liikkeeseen.
yVoidaanpa sanoa,. et­tä
Kansainvälisen Qsnustoimintaliit
ton ohjelma on tämän suunhan mu­kainen^
Co-operatiivisen suunnan pääopit
ovat seuraavat:
. 1. So, väittää olevansa Rochdalen
tienraivaajien työn jatkaja j a voi­vansa
toteuttaa tuotannonvälineit-ten'~
yhtei8kunnallistuttamiien siten,
^ttä yht^nliittyneet kuluttajat vä­hitellen
siirtyvät osuuskunnalKseen
tuofantoon, 8.o., että' kulutusosuus­kunnat
koettuaan tarpeeksi rahas­toja
ryhtyvät -perustamaan omia
tuötantolaitolaiaan. Osuuskaupal-lisella.
tehtailulla tungettaisiin vä­hitellen
syrjään kapitalistiset yri­tykset
ja kasvettaisiin sosialis­miin.
Luokkataistelua ja. kapita­listien
omaisuude?! palskoluovutusta
ei co-operat}smi hyväksy.
2. Osuuskuntien täytyy olla
"puolueettomia". Ne eivät saa puut­tua
valtiollisiin eikä uskonnollisiin
kysymyksiin. Sellainen säännös on
m.m. Kansainvälisen Osuustoiminta-liiton
säännöissä.'
3. "Puolueettomuuden" periaat­teesta
johtuu, että co-operatismi
kieltää osuuskuntia tukemasta työ­väen
luokkataistelua, antamasta
avustusta lakossa oleville työläisille,
j.n.e. ' ~
Co-operistinen .käsitys, että osuus­toiminta
yksin kykenisi toteutta­maan
sosialismin on harhakuva. M i ­tenkä
osuuskunnat voisivat köyhiltä
jäseniltään- koo.ta niin paljon, va­roja
että kykenisivät muuttamaan
koko tuotannon' osuustoiminnalli­seksi?
Jos edellytetään, että Osuus­toiminnallinen
tuotanto kykenisi va.
kavasti uhkaamaan koko kapitalis­tista
tuotantoa joissakin porvarilli­sissa
maissa, niin siitä olisi var-
'^Sin seu^uksena, «ttä valtion
mahtikeinot käännettäisiin osuus­toimintaa
vastaan ja silloin oliäivat
osuuskunnat yksin voimattomia. So­sialismia
ei voi toteuttaa ilman
luokkataistelua.
"Puolueettomuuden" periaatteen
saarnaaminen oh fiuuresti heikentä­nyt
osuustoimintaliikettä, koska se
on kohdistunut etupäässä osunstoi-minnah
luonnollisiin liittolaisiin;
työväenjärjestöihin. Palkkatyöläi­set,
jotka ovat liikkeen alkuunpan-neet,
eivät pidä osuuskuntaa vain
tavallisena. ' liikeyrityksenä, vaan
odottavat siltä tjikea taistelussaan
kaikkea kapitalistista riistoa vas­taan.
Tät§ työläisten luonnollista
j a oikeutettua vaatimusta vastaan
asetetaan "puolueettomuuden" pe­riaate.
Seurauksena on vieraantu­minen
työläisistä ja heidän järjes­töistään,
jotka kuitenkin ovat^
osuustoimintaliikkeen . ainoita todel­lisia
ystäviä ja tukijoita. "Puolu-
«ettojnuus"- ei ' ' s u i n k a a n suojele
osuuskuntia porvariston-^ hyökkäyk­siltä.
Päinvastoin se jättää ne vaa­ran
uhatessa yksin. Niin on käy.
n ^ Italiassa. Siell^ ovat f aseistit
hävittäneet' "puolueettomat" osuus­kunnat
j a ' perustaneet tilalle omat
fascistiset .osuuskuntansa. Usein
"puolueettomuutta** käytetään vain^
verhona porvarillisen politiikan aja­miseen.
Sillä ratsastavat osuustoi-mintajohtajat
saattoivat maailman­sodan
aikana osuuskunnat sotaa-käyvissä
m aissa tukemaan imperia-fistisen^
sodan jatkamista, v
"Puolueettomuxisperiaattteen"'nou-d^
Jitaminen madalluttaa osuustoi-hiinnan.
pelkäksi kaupalliseksi liik.
keeksi, eristää osuuskunnat muista
tlykDväen luokkajärjestöistä, heiken­täen
siten niiden voimaa. .
Sosialistinen suunta
Tämä 'suunta lähtee siitä käsityk­sestä,"
että osuustoiminta ei yksin
kykene poi^tama&n,- kapitalismia ja
saattamaan voimaan tuotantoväli-neitten
\ , yKteiskuririallistuttamista.
Pelkällä liiketoiminnalla ei päästä
sosialismiin, eikä siten voida nykyi­senä
suurpankkien, trustien j a kar­tellien
aikakautena käydä edes me­nestyksellistä'
taistelua hintojen-kohoamista
vastaan. Osuuskunnat
voivat täyttää tehtävänsä^, vain, jos
ne käyvät taistelua yhdessä am.
mattijärjestöjen j a muiden työväen
luokkajärjestöjeh i. kanssa, • taisteluna
hintakisjcontaa,"^ porvarillisten halli­tusten
vero- ja fullinyljentääja
taisteluna koko kapitalistista jär­jestelmää
va«tann. . -
Tätä kantaa ovat luokkatietoiset
työläiset aina voimakkaasti" ajaneet
osuuskunnissa. Koöperthaminan _ so-sialistikongressissa
vjr 1910 hyväk­syttiin
osuustoiminnau.,ja työväen­liikkeen
välisistä suhteista julistus,
jossa lausutaan, -että työväenluo-'
kalle on sen taistelussa kapitalis­mia
~-rastaan mitä'. tärkeintä,;-että
osnustoimintajärjestöt j a muut työ.
väen luokkataistelujärjestöt, samal-.
la kuin ne säilyttävät ~'oman itse-'
näisyytensä ja yitenäjsyytensä, ovat
kiinnitetyt toisiinsa .yhä- lähemmillä
siteillä. Mutta-v julistuksessa varo­tettiin
työläisiä co-operatistien
opeista seuraavasti:- ; '
. "Siihen nähden, että osuustoimin­ta
ei yksinään k ^ e n e loppuun suo-"
rittamaan sitä tehtävää, minkä so­sialismi
tulee toteuttamaan, nimit­täin
valtiovallan valtaamista siinä
tarkotuksessa, että se otta^: koUek.
tiivisesti haltuunsa- tuotannon vä­lineet,
selittää kongresa—r samalla
kuin se varottaa työläisiä niitä vas­taan,
jotka väittävät, että" osuustoi^
minta itisesraän on jo riittävä -—
että työläisillä on mitä suurinta
etua osuustoiminnallisen aseen käyt­tämisestä
luokkataistelussaan."
Vaikka Kansainvälinen Osuustoi-mintaliittbkin
hyväksyi tämän j u ­listuksen,
jäi se, kuten monet muut­k
i n . II InEemationalen päätökset,
paperille ja monet sosialidemok­raattiset
osuustoimintamiehet ovat
varsinkin .maailmansodan • jälkeen
ajaneet 'peittelemättä "puolueetto-muitskantaa".
Mutta osuustoimin­taliikkeessä
on viime vuonna tapah­tunut
työläisjäsenten herääminen ja
öh kohonnut uusia 'voimia, jotkt
tahtovat liittää osuuskunnat työ­väen
yhteiseen taistelurintamaan.
E. P.
100 pros. ja 13 pros.
; .^Ylläolevat prosenttimäärät osot;
tavat missä määrin Amerikan työn­antajat
j a missä määrin työläiset
ovat järjestyneet. Selvääkin on,
että kunnia 100-prosenttisesta jär-jestäytymispstä
kuuluu teollisuus-pohatoille
jä häpeä 13:n pros. jär­jestäytymisestä
tämän maailman
rikkaimman maan työläisille. Niit­ten
28,000,000 :n joukosta on vain
vaivainen 13 pros. järjestäytynyt ja
siinäkin- suhteessa kaikkein takape-roisimmalla
tavalla.-
Mutta ei siinä kyllin, että työ-
Iäiset ovat vain 13 pros. voimalla
järjestyneet. Sen lisäksi on niillä
'järjestöjensä johdossa klikkikunta,
joka avoim^ti julistaa vastusta­vansa
järjestymättömien järjestä­mistä,
kuten Minnesota State Fe­deration
of Laborin presidentti
Hall viime kesänä Hibbingissä p i ­detyssä
valtiokonventstonissa, "Me
emme halua työläisille enempää
auringonpaistetta ja hyvinvöinfia.
Me haluamme vain pitää.mitä olem­me
saaneet", selitti hän 'ja lisäsi:
"Järjestäkööt kommunistit raudan-kaivajat!"
Sama' pollti&ka on ollut jatku­vasti
käytännössä hiilenkaivajieö
keskuudessa sillä seurauksella, että
tällä kertaa 65 j>ros. pehmeästä h i i ­lestä
tuotetaan järjestjrmättömällä
työvoimalla ja että United Mine
Workers taistelee olemassaolostaan.
Ja kaiken lisäiksi on työnantajilla
icäytettavänääh valtaisat rahastot,
valtiovalta, voimakas sanomalehdis­tö,
elävätkuvat, koulut, radio, kirk­ko,
rotary- j a kiwanis-klubit, kaup^
pakamarit, jne., jne., jotka kaikki
taistelevat työläisiä vastaan.
Yhteistuloksena kaikesta tästä on
komppanian uniot, työläisten jär-
:jestöjen lahoaminen, palkkatason
aleneminen, työpäivän piteneminen,
työläisten turvallisuuden pienenemi­nen,
lisääntyyät .teollisuusmurhat,
mustalistajärjcstelmä, lisätty . tyÖB^
vauhti, jne., jotka kaikki ennemmin
taikka myöhemmin pakottavat työ­väenluokan
nousemaan päättävään
taisteluun riistäjiään aystaan.
Siksi on .asemansa tiintevien työ­läisten"
edessä Amerikassa suurenjpi
velvollisuus ja -suurempi työ kuin
missään muualla maan kamaralla.
Siksi on Jokaisen luokkatietoisen
työläisen hartiavoimalla käytävä tä­tä
velvollisuuttaan ^täyttämään,.sillä
vain luokkatietoisten työläisten toi­minnasta
riippuu, milloin j a millä:
tavalla tuo otsikossa mainittu suh­deluku
muuttuu päinvastaiseksi.
Työmies. '-•
Uimakilpailut 50,000
dollarista
Osastojen ja Järjestö­jen
osofellmötuläet
Toronto;- Purukumiteh tailija
William "Wrigley, nuorempi, on teh­nyt
täkäläisen " uimarin George
Youngin puolesta. vedonlyöntitarjo-iuksen,
ilmottaen panevansa holhok-
.kinsa puolesta vctooh(^5,000 dolla-jria..
, Jonkun toisen' uimarin puo­lesta
on pantava yhtä suuri summa. •
Uitava matka on 20—^40 mailiin;-
Voittaja saa 50 dollaria.
Täkäläinen autokapitalisti. P. J .
Brooks on tallettanut täkäläiseen
Royal Trust Companyn haltuun 25,-
.000; dpllarin summan ."ja ilmottanut
vaativarfsa,. että . uinti tapahtuu ^ t u ­levana"
"työnpäivänä Ontario-järven
yli Youngstownista, N. Y . Toron­toon.
Matka on noin 31 mailia.
BrooksilLa ei liene ketään, jonka
puolesta hän olisi tuon summan
tarjonnut. Hänen tarkotuksenaan
sanotaan olevan vain kilpailun a i ­kaansaamisen.
~
jCaaadan KoBuaantst^tteaaeea
sihteeriä oaote.
Kommonistipaölaeelle lähetettävä
Idzjevaihtd "on osotettava aHaoleviJ-lä
osotteella: , M r . J . MacDona^^
Room. 304, 95^King SL, E . , To­ronto
2, Ontano. '
Bowie'n S. S. oOon kokoukset pl
detäan Imen jä 3:ma8 sunnuntai
kanssa Kirjevaihto-osote ön> Bo­wie,
via Solsqua. B / C .
Beaver Lakea s. osaston kokoukset
joka kuun ensi sunnuntai keQö 1
päivällä osaston talolla. Osaston
' osote: Box 87, "Worthington, Ont,
- Voinästeluseura Jehun osote on
sama. ;. / : ' _ . . -
Canadan Snomalatsen Järjestöä,
läillistetuh, sihteerin osote on:
A. T. H i l l , 957 Broadview Ävel,
Toronto, Ont. "
Canadan Suomalaisten , Työläisten
Urheiluliitto. ..Liittotoinukunnan
kotipaikka on ^ndburjr, Ont L i i -
i ton sihteeri on Hannes. Sula, os.
Box 69, Sudbury, Ont.
Ca^iadan KommnhistJpnoIneen piiri
n:o 5:nnen (iC.-0:n) toimeenpa'
nevaa; piirikomiteaa ja kp:a Snd!
bnrya kaupunkijärjestön osotteet
ovat: Box 754, Sudbury, Ont.—
Kommunistipuolueen Sudbnryn
järjestön sihteerirafaastonhditaja,
S. G. Neil, on: tävattavisBa V a -
. pauden toimltiiksessa, Liberty'
rakennuksessa, Lorne-kadulla.
Cobaltia 83. osaston osote on: Box
81S Cobalt, Ont.
K. P. S. J. Coteau Hillin osastoa
työkokoukset pidetään jokaisen
löaukauden ensimäinen ja kolmas
sunnuntai kello 2 päiväUä. Kirje-svaihto-
osote on: J . > E . Koski,
Dinsmore, P. Q., Sask., Canada.
S. J . Creightoa osastoa ^ kokous on
. joka kuukauden 4^jä8 sunnuntai
- kello 2 j.pp. P . p . Box 92. -
Colemanin-8.8. osaston kokoukset pi-r
det^n joka toinen j a viiineinen
; • aunnun^ Uo X i:p. i^i^ee^
" to-o3ote: S. S. Osasto^ Box' 81,
Coleman, Altai
C. Kpl CoannaJBiht Sta. ja Metsä­miesten
anto-osaston osote: Box
35, jConnaught Sta., Ont. Ko­koukset
pidetään joka kuukauden
ensiniäinen sunnuntai;
C. S. J . Pottsrillea, osasto Nq.; 14.
.. PorcnpineV^Önt. ' ' V-Suomalaasea.
• järjestöä Fialandta
osaston kokoukset pidetään ker­ran-
vuodessa. Osote o n : S. osas­to,.
Finland,. via Barwicfc, Ont.
Port WtIIianiia :S. J . lOsaston työ­kokoukset
ovat jokaisen Imun eur,
siidäinen j a kolmas sunnuntjlai
kello '8 illalla. Johtokunnan ko­koukset
edellisenä tiistaina, omal­la
huoneustolla 211 Robertson St,.
Port William, Ont. . ^
I N T O L A N '8.8. osastöiT työkokoukset
pidetään loka knnn ensimäinen sun
nnntai; klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sasto.
Intola. O n t
North BraacLin'S. J . ' O . : osoite on
Sanna Kannasto, Box -430, Port
Arthur, Ont.
Canadan Suomalaisen "järjestöä La«
Ice Coteaa osaston ao; 41 kokouk­set
rpidetään osaston haaiaia j o ^
. kuttn toinen -sunnuntai kello 1
päivällä. Postäosote on: Box 15,
Dunblane, Sask. ^
Ladysmlthia ' suomalaisen osaston
kokomkset pidetään joka kuun
neljäs sunnuntai; alkaen kello 7
illalla.- — Kirjevaihto-osote on:
Box 153, Ladysmith, B . C.
Long Lakea K. P. uS. osaston kir­jeenvaihtajan
osote on: Victor
- Hänninen, Rheault, via Sudbury,
Ont Kokoukset ön jokainen ensi­mäinen
sunnuntai kuussa klo 2 ip.
Lumber Workers ladnstrmi Ualon
of, Caaadan Itäinen piirL Kirje-vaihto-
OBote ^ on;- A l f . Hautamäki.
223 Secord S t , Port Arthur, Ont.
Rahalähetykset on tehtävä yllä-olevalla
osoiteella.
Larder - Lake C. K. P . Suomalaisea
! < ) B a ^ Larder
, ; : L a k ^ rOnt-, -'-7 •. . • '
Suomalaisen järjestön L e n ^ i a o.
sastoB N*. -33 kokoukset pide-.
- tääp joka Iä}ttkäadea toinen sun.
HTOtaL Sihtearin^^ Box 68,
Leyäck,' Onit • •
S. J.^NdaluB osaston kokoukset on
jokaisen kuukauden^. 2men sun.
janntai kello^ 2- i^vp. Kirjevaihto-o
s o t e : ' F r a n f c ' N u r i n i , Kolalu, P.
A. D.i:t)ntr
Moatrekliatv s.'-k. osastoa kokonluet
pidetään Menard H a l l , 57 Muilia
" S t , jokais») kuukauden ensim^i.
, nen j a kolmas torstäi-ilta-kello 8
Kirjeenvaifito-osote: 795 Galt
AveCTVerdtth, P. Q.
KirMandL" Lakea S. osaston. osote on
Box 240,: Elrklsuid Lake,' Ont
K . P. S. J . NonuBoIaa osaston osot«
on Box. 29i, Shaunavan, Sask.
Nipicöa a a . osastonr työkokoukset pi.
detään j o k a kuun 2 j a 4 sunnuntai
" j a ki3rje_enyaihto-o80te on: Ä s . o-sasto.
Box 11. K i p ^ h , Ont
C . S. J . Port Arthuria os.' kokoukset
joka kuukauden ensimäinen sun­nuntai;
johtokunnan kokoukset
kuukauden viimeinen tiistai; näy-teämäseuran
kokoukset joka. toi­nen
keskiviikkp; naisjaosto ko­koontuu
joka toinen tiistai: Kaik-kien
kokousten aika o a klo 8 i l ­lalla.
Kirjeenvalhto-osote.. 316
Bay St:., Port Arthur, Ont.
Piiri Irandea t. p. komitean osoite
on 347 ComwaIl .Avc., Port Ar-
: thur. Ohi. r:v/>>",'
Rose Grovea- auom. järjest&a osas­ton
kokoukset.pidetään joka kuu­kauden
toinen .SQimuntai: klo, 2
-j.pp. KijMnvalhto-osote* Dan
Hete; Roso GroVB F . - O : , Ont
Sanit Ste». Bfarie^ S. J . o. n:D .6 J;y3.
kokoukset pide^än jpka. toinen
annnnntai Ja ohjemiak^okoukset
toisinar alkaen kello 8 ip.C'Osöte:
126 Thompson -St., Sault " Ste.
; Marie, O n t i .;
South Porcnpiaea K . P. S. osastoa
; työ^köokset pidetään' joka kUu-
. kauden' kolmantena 'sunnuntaina,
kello 2 iftapäirailä; Osote: Boi
.So!atnla»iOssato (C^ädan Suoma­laisen
Järjestän Osast^v 56) ko-koöntuii
onania- Haalillaah joka
kuukauden. ehisimäisenä Sunnön-taina
kello 1 . MiväUä. Osote:
Sointula, B. C. i.
C. K. P. Sointobn ICesicnskotmHes
. kdkböntua yllämainitussa paikasi
sa joka kuhkaaden. kblmenteba
Sununtaina kello 1 päiväHä. Oso­te:
Sointula, B . C .
limmlasia C. P. Suom.-. ossaton
kokoukset pidetään joka toinen
' sunnnhtai.' • OsaseoA** kirjevaihto..
osote: S. Osasto, Box 1090, Tinv
. mias, Ont Paikkakunnalla on
edistymässä järjestäytyminen kai­vanto-
ja metsätySläisten järjev
toör
K. S. Jtn Toroatoa Osaston työkö-
' koukset pidetään Toronton Siio-malaisen
Seuran • huoneustolla,.
957 Broadview ' Ave.« -jokajs^"
kuukauden ensimäinen j a kolmas
sunnuntai-iltaj alkaen kello 8.00.
Ohjelma^ j a keskustelukoköul^et
pidetään jokaisen kuukauden toi­nen
j a neljäs snhnuntai-ilta^ al-
; käen kello 8.00. Osote: K. S.
Osasto, 957 BroadYiew Ave.
& X . P.. Webstei^ Cornerin ossaton
k<^kous pidetään^ jokaisena ensi-"
maisena sunnuntaina kuussa, joka
kolmas sunnuntai kuussa pidetään
suonu järjestön paikallisexT osas­ton
: kokous. Ktunmatkrn koko­ukset
alkavat täsmälleen kello
7.30 illalla. Kirjeenvaihto-osote:
O. Salmi, Web3ters Corners, B .C
K I P . S. J.Wanupia osaston kuu­kausikokoukset
pidetään joka
kuukauden 3 dnas sunnuntai klo
2 j.pp. 'Postlosote: Quartz, Ont -
Vancouverin The Finnish Societyn
; kokoukset pidetään joka töinen
keskiviikko 7.30 j.pp., 2605 Pen-der
S t , E . , Vancouver, B. C.
Amerikan Workerspublueen Suoma­laisen;
Toimiston, - Suomalaisten
Työväenyhdistysten Keskuksen ja
Näjrttämöliiton' osotteet ovat:
Finnish Federation, 1113 W.
Washington S t , Chicago, II!.—
Kaikld kirjeenvaihto j a rahalähe­tykset
on tehtäväi yllämainitulla
-osotteella. - •
W W 1
Peter ja Richmond Sts. kulmassa
TORONTO.
Yleisldcko ja sulku uh­kaa
Norjassa
* Oslo. Toissa m a a h a n t ^ a - a l -
koi lakko Norjan neljällä suurim­malla
tuotairtoalaUa, rauta-, kuto­ma-,
kaivos- j a . kenkäteollisuuksis­sa.
Nyt'työväestö uhkaa mennä yleis-
Jakkoon jo lakossa olevien puolesta
j a työnriistäjät - uhkaavat julistaa
sulun., Työnziistäjät koettavat us^,
kottaa, -«ttä "työläisten palkat olisi­vat
sitten v . 1914 noussest nopeam-masti
' kuin elinkustannukset kun
sitävastoin " m u i d e n ' luokkien" t u -
Jot kuuluvat pienentyneen -(?!).
>a»siifc'- .iB'ai'ai^'sia ""*•
K A L L E ^ P O U K A M A N
SAUNASSA :
kylvetään perjant j a lauantaisin
SUDBURY, ONT.
Pohelia 457. P.O. Box 1122
Sulettuja j a avoixaisia'
Tinimlnsin
Suomsdain» Poika­talo
valmistaa;^ruoKaa aterioittain j a päi­vittäin.
-~ Jorjeiyneet . voivat jäse­nyyteen
Jiittyä. ~
Box S20
59 Balsam Sf.' 'Timintas, Ont.
IDDlSTAKilA
mADKSENNE!
No. 22 — ij9^
Olen oauuttanat 1
kaan-2Öl Jöhh SI
Finnish -Bakery. _.-
Saomalainen Ulkolal
AtDoa, 3<M^sa blava
ka iimottaa Väpandt
Asiai>*|ajat. lakimid y.;m. -
- Kotittori:
SAULT STE. MAR
: '! Uriafa Mci^i
J. A. MifilnnesTBA.
MaclNNES &
Lakimieliet Asianajaj
Sault Ste: Marie„ - '
Konttori vastapäätä Si
Rahaa lainataan halvin
K. A.LeiiioiR8
336 Albert St.
- : - P U R J E H DU
*: " U N I T E D STi
= ./NOSCAR II"
• Piletit: perille
naan kolmannessa
-Säästätte $45
kuukautta.
Ainoa ^ linja, \
. junamatk«9u ' Tar^
toiseen laivaan.
Lähettäkää kt
daan. Me takaam
I^aivat poikkei
Kääntykää jo]
leemme. • •
461 Main St., Win
51
ERfCK J . KO
183 Lorae St., Poi
parasta «antaessa «Iev«
takaa S. 302 eU
THE BRILLU
Vftrj&ys. ja pnhdk
230 Suapsoa St ' F*
2261 Arthur St ' I
Ue olemme lienkilBt
henUlSitiL
S A U N .
pidetään avoinna joka )
lo 1 päivällä, keilo 12
kello 3-r-^7: suanontai jaoi
UATTl AlpB
V. A HO
PARTURILIIKE^ PALU
TUPAKKAKAUl
silaitsee
LANG STjt^eOBA
Samassa paikassa
^ a aterioittani ja vi
Huoneita' vuokrataan.
Toverillinen kob*.-'j.
^ >f-» I
P. Aa R I CA
RAUTATAVAIUIP
\Om at, M