Vapaus, March 18, 1930

              Tiistaina; maalisk. 18 p:nä — Tues., MafcH 18
Pohjois-Onlarion työfiisnaislen
itöuvottelakokoos
tTÖ&imaislen luv. jnaalisk. 2 p:nä
jjtsen rapc""-
vniou^sen pitämistä vas-
Scsis muistuttamista.
«^.^."eek^Su^^n ja alettiin
- 10 ap. Sitte alkoi
-=^"""vSita. Sihteeri esitti
nisu
^'^i^, valtakirjain tark^-
vuoren ja Sylvia Vm-
"^-löSrJurei-^i Hilma Vuoren
/Uno Lahden ja Mmm
^ ^ sanomalehtiraportte
isi. allekirjoittaneen.
tymään, riin liittykööt naisjaostoi­hin.
Alustus: Nyrkkilehden toimitus.
Päätökseksi tuli sihteeristön alustus.
Alustus: Lasten ja vanhempain yh­distys.
Jäi pöydälle kansalliseen
konventisioniin vietävänä alustukse
na-
Kokous loppui klo 7 ja jatkettiin
maanantai^amima klo 8.
Alustus: Varhaisnuorison, kasva-
' W ^^^T^Sn^ l ^ ^ ^ M i i ^ tus. Laaja keskustelu päättyi toi-
^jikis ^ttSehtirapo^^^ vomuksella. että nuoirsolle koetet-
. . . ...... sanomaleniirapori, järjestää tilaisuuksia jotka
— ; heille sopii.
oli «saapunut edustajia j Alustus: Lasten kouluavustus. Jä-osastoista:
Shcumache- tettiin 'kansalliskonventsioniUe kes-
'•^^Sisosas^tosta Ma Lindroos. ^ jjustelun jälkeen.
^ naisosastosta Ellen Brandt. Alustu^: Sodanvaaran vastusta-
^'^•n.in naisosastosta Eva Salo-{minen, aiheutti . laajaa keskustelua
^ ^ i r i a Vm=a Anni Korrela ja ija esästyksiä edustajaUe järjestää
Tvniäiä Cobaltin naisosas-j nuorisoliitoille kokouksia. joihin
^ rännr Taibale. Pottsvillen j vanhemmat myös ottaisivat osaa. ^•1^*0 Lvdia Niemi, South Por-j olisi aina muistettava terottaa las-
" naisosastosta Hilma Vuori tensa mieliin sodanvaaraa ja koh-
" ^ t o i Torniainen. Kirkalnd La- distaa kaikki käytettävissä olevat
' Naisosastosta Aino Lahti. Hihna : keinot ja että työläisnaiset enempi
•'HMIlmi Vuori ja Mimmi Salmi- kiinnittäisivät joukkojen huomiota
Timminsin palvelijatarosastos- ; koulunuorison keskuuteen ja siellä
^Anni Kärkkäinen. Porcupinen ' agitatsionnityön tekemiseksi jäi
Lricn-osastosta Vieno Ranta, Tim- kansalliskonventsionille.
uo!T5"-i^ v« Alustus: Osuustoiminta. Eästyk-siä
edutajille, että on pidettävä o-suustoiminta
sillä pohjalla joka tu­kee
työläisten oloja ja on osa luok-kataisteluliikkeestä.
Alustus: Järjestymättömien jär­jestäminen.
/Tehtävä agitatsiooni-
' työtä naisten keskuudessa. Sihtee-
NAISTEN OSASTO
jnsin nuorisoliiton puolesta oh ko.
oSa seuraamassa Walter Jmitell.
•eljesedustajana Keski-Ontarion
a ^ t e e r i s t ö s t ä Sudburystä Elisa-
»th Este. Kommunistipuolueen e-istajana
tov. NeU. Lukuisa joukko
liiallisen osaston naisia ja miehiä
i kokousta seuraamassa i kOiOUSia S e U I i l t t i l i t f c ^ ' * . - . l , j r v r w
K^u kin edj usft ajao l•a^u,.<s:unii tteerrvveehhödyvKk - rlstön tulee« nnletv^ivtntäräa - l eina t o lkeuhltkiuä tvöja-
,nsä osastonsa puolesta, toivoen yh-isymmärrystä
ja tarmoa asiain k ä ­ttelyssä
alkavassa kokouksessa.
Ter\'ehdyk5en Kirkland Laken
lorisoliiton puolesta lausui Ihni
uori ja Cobaltin nuorisoliiton puo-sta
Fanny Taipale.
K.p:n 4:nnen piirin edustaja lau-li-
myös tervehdyksensä, toivoen
tkuvaa innostusta naisten toimin-die.
Keski-Ontarion naissihteeris- jc
n edustaja toivotti yksimielisyyttä "
kannattaa puutavara- ja kulkutyö-läisten
liittoa ja kaivostyöläisten
liittoa, ja kehotetaan työväenluo­kan
perheenäitejä tukemaan näitä
taistelevia Uittoja taistelusas pa­remman
elintason puolesta.
Vapauden arvostelu. Että pitäisi
hanl^a enempi avustajia ja paik­kakunta
kirjeitä, ja tehdä sen sisäl­tö,
niin monipuoliseksi kuin mah­dollista.
Riitaisuudet unhotettava. OsuuS- IT \^^Z^^T2. 1^^^^ lisättävä
SrfS>^,ftn SnS eUTkeeenSa mL^^^^^^ tajaksi. Canad^a^n^ ^ työläiäsätenne nkkeasnknuaut--
S Jrlt": rf^orUi^uetti^ d^a. Alustus: Slirtol^^^^^ väryää-nlTettä
sihteSistö on pitänyt 14 minen ^liy^^^^^^;^^"^'^^^."^^^
S t a kuluvan vuoden aikana, ja leen nähden päatettaln.et^^ kysy.
J S selvää toiminnasta. Raportti mys viedään alustuksena kansallis-.
fväksyttiin kunkin edustajan eri
Isea :-arvost.eIun jälkeen, , joka' ei'
hjt-erittäin .painostava:, .päinvastoin
iite«ristö on tehtävänsä tehnyt hy-
Esitettiin toimintakertomus piirin
lininnasta, josta ilmeni m.m-" että
aatoissa on ollut, jäesniä seuraa-tsti:-
Cobalt 24, Rosegrove 14, Lar-
T Lake 5, Rouyn 11, Kirkland La-j
49, Cotoaught 6, Hearst 6, Potts-ile
12, S. Porcupine. 30, Schumac-
T 13,. Timmins 35.. Jonkunyerran
rksmpi raportti olisi :. töivottävis
nraavaa neuvottelukokousta '•: var-
0.". Sihteeristön tiliraportti: Siirto
läiiseltä vuodelta 57.74.'' Kokonais*
hjt 982.68^ Kokonais menot 797.18.
läDnös 185.50. Edellisen neuvotte.
ko'fouksen kulut 42.00 mikä sum-
6; hyvässyttiin. Nuorisokurssirahas-n
tillraportti 1929. Kokonaistulot
0.32. Kokonaismenot 668.41. Va-lis
täydennetty sihteeristön kas-sta,
joka täydennetään osastottain."
rväksyttiin.
Alustusten lukeminen eri osastoil.
Protesti luonnoksen "Toverittaren"
iolesta laati Elisabeth Este. Hy-isyttiin.
Siliteeristön muutto. Laajan kes*
istelun jälkeen- päätettiin sihtee-
'tcn kotipaikka muuttaa Kirkland
ifcelle. Sitte seurasi päivällisloma.
Kokousta jatkettiin päivällisloman
toeä, mikä olikin erittäin virkis-vä,
oikein kilto-sta ansaitseva. Ruo-pöydäii
äärestä pikamarssi valo-iraaja!!?,
jcssa naurusuussa ikuis­tettiin
koVcuksen edustajat.
Pääs;J:teristöön ^tU Hilma Piie-ä.
Ano Lahti, Ilmi Vuori, Mimmi
iteunen. Täydennys kunkin osas-
Q organiseeraajista.
Alustus: naisliiton • päämajaan
adittava kunnollisia toimitsijoita,
nnytti keskustelua ja yleisen kan.
Wsen konventsionin pito tuli y-setei
toivomukseksi, koska työm-
- sen kautta saisi laajemman
eilisen luounteen. Asia jätet-a
sihteeristölle edeUeen vietäväksi
meenpanevalle komitalle toivo-
^^lla saada yleinen kansallinen
aTentsioni lähituleivaisuudessa
meen. Lähempi selostus osastoille
' dustajien tehtäväksL
ÄJkoi kahvi tuoksuta nenään ja
^täytyi keskeyttää. Mutta kah-
Jjan jälkeen jatkettiin, ja sih-
^ 0 sai evästyksen, koskien yh-,
sen edustajan lähettämistä yllä-
"?^tuun konventsioniin.
ahteeristön yhteisten kokousten
^katsottiin ei antavan aihetta,
^ennaisissä tärkeissä asioissa
^ ^ ^ ^ yhteisiin neuvottelu.
n ä n ^ l kesk-ustelun ja sai läm-Ä
^ " ^ ^ ^ ^ " - Jätettiin sih-nuoleksi
ottaa se J.vSSäl.
•ita n^hdolhsuudesta omaa nais-
3tÄSi^5^ Vapaudessa sekä
kesäajan vietto. Lasten ke-
^ Päätettiin j ä r j e s t i l S L
SSL.^f^r^^^^^^^ysymys. Pai-ÖTä^
J - ^ ^ joukkona järjes.
' ^ ^^^t saa osastoja
konventsionille. ' ;
• i^oliishiöliitoh -tukömfaien; Yksi­mielisesti'
'päätettiin', 'että kaikkien,
naisosastojen tulee - littyä puolustus.^
liittöOh sekä toimia ainakin' yhdet
iltamat vuodessa sen hyväksi.
Naisten toxmirman elvyttäminen.
Toimitsijain puute on ilmeinen, kai­killa
paikkakunnilla toivottaisiin
kiertäviä puhujia. Puhuja kurssit
saatava toimeen, vuorovieralluja pii­rien
kfesken juhlatilaisuuksissa, sekä
yhteiskerboja riais- ja miestoverien
. PlirijuhlBin <järjestely. Pohjois-On-tarion
• '• piirissä; ^Sihteeristön rahas­ton
, kartuttamiseksi; j>&ätettilnpitää
kahdet piirijuhlat tättä kesänä, yh­det
Timininsin alueella ja toiset
Kirkland Lakella. Homma jäi sih­teeristön
haltuim.
Kun sitte vielä järjestettiin yhtä
ja toista vuoden varrelle seuraa­vaan
neuvotteulkokoukseen asti, jo-ka
pidetään kirkland Lakella, pää­tettiin
lopettaa kokous ja kukin
kasasi paperinsa ja lähti kotia kohti
tyyt3rvälsln mielin.
Fanny Taipale,
kokouksen raportterL
J . K. — Syystä, että kysymys,
naislähetystön Neuvostoliittoon lä­hettämisestä
on usealle osastolle vie­lä
kypsymätön, päätettiin, että asia
lähitulevaisuudessa selostetaan sih-teeristSh
taholta.
Me — s3tä puolen
Kadulla kulkiessani näin vanhan
pattijalkaisen hevosen viidenkym-menenviiden
vuoden, kävelevän kul­lankaivajan
fläpperin kanssa, ko­ettaen
olla hyvin varsamainen.
Suurin osa ihmisiä ajattelee ett^
se on paholaisen ftyötä, tai on vet
tä aivoissa miehillä, jotka koettaa
leikkiä kuin kissan pojat, vaikkr
ovat paljaspäisiä, reumatismisia
imevät ruokansa ja käyttävät yö
myssyjä/
Mutta niin ei ole. He haluava
vaihtelua ja hakevat seikkailuja jö
ta ei heidän tyhmä, jokapäiväi
seksi käynyt vaimonsa voi heili
antaa.
Mies on jialjon romantillisemp'
luonteeltaan Imin nainen. Mies sc
on joka täyden kuun aikana lähter
kurttiseetaamaan ja kiemurtelee
autuaaUisesti pitäessään kädestj
kiinni.
Nainen on tietysti samallainen,
kun inies sen ensin alottaa, vaan
hän tietää, miten hassunkurista itä­mä
kaildn on. Kun mies valaa hä­net
rakkaustulvillaan, nainen ajat-tefee,
miten tuosta tekisin miehen,
kun hänet kerran saan kytkettyä.
Naimisiin meno lopettaa naiselta
kaikki seikkailulialut. Hän tulee
käytännölliseksi ja ajattelee miten
päästään eteenpäin ja mitä voi­daan
itehdä tästä, mitä olen saanut.
Mies vaan haaveilee seikkailuja.
Jonkun vuoden voi hän olla ah­kera
ja vetelehtiä kotona, vaan jos
hän saa vähänkin varallisuutta, al­kaa
heti laiskotella ja hakee seik­kailuja.
Vaan se on hänen luon­teensa.
Vaimon, joka tahtoo mie­hen
pitää itsellään, on paras pitää
lusikkansa samassa velliknpissa,
vaildta hänestä joskus tuntuisi, että
on saanut faoUnnkarisen roolin- —
L. I/—e.
Rouyn, Que.
Naisten kokouksessa t.k. 9 p,
teki Pohjois-Ontarion piirin nais­ten
neuvottelukokouksessa osas­tostamme
läsnollut edustaja selkoa
kokouksen menosta.
Raportti hyvksyttiin. Neuvotte­lukokouksen
päätöksen aiheutta­mana
valitsimme laajennettuun sih­teeristön
Anna Nissilän.
Naisten lehden perustaminen Ca­nadan
työläisnaisilje aiheutti kes­kustelun.
Varhaisemmin oli osasto
ottanut vastustavan mielipiteen tä­hän
lehtikysymykseen. Mutta nyt
kun kuulimme edustajakokouksessa
ilmenevän mielipiteen ja tehdyn
ptöksen, niin emme halua taistella
oman naisten lehden perustamis­hanketta
vastaan, vaan peräännym­me
entisestä kannasta ja valitsim­me
Hilja Puskan ja Bvi Backlundin
ottamaan lehdelle ennakkotilauk­sia.
Neuvosto-Venäjälle naislähetys­tön
lähettämisestä opiskelumat­kalle
keskusteltiin koko laajasti.
Lopullisesti tultiin siihen käsityk­seen,
että koska homma on jo hiin­kin
pitkällä, olisihan suorastaan
jarruttamista Jos sitä vastustaisim­me.
Päätimme siis antaa kannatuk­sen
ja tehdä voitavamme sen ra­hastamiseksi.
Samalla saatiin tie­tää,
että meillä on tilaisuus nimit­tää
suomalainen naistoveri ehdok­kaaksi
tuohon lähetystöön. Ehdo­tamme
siihen puole.stamme tov.
Sanna Kannastoa.
Naisosastona piiätimme liittyä
Puolustusliittoon.
Koska ohjelmakokouksia ei ole
pidetty viimeaikoina, aiheutuen se
•toimihuoneuston puutteesta. Ja kun
nyt on sellainen huoneusto käytet­tävänä,
niin päätimme elvyttää toi­mintaa
ohjelmakokouksien pidolla.
Päätettiin myös alkaa toimittamaan
nyrkkilehteä jolle valittiin ensi-mäisiksi
toimittajiksi Ellen Brand
ja Anna Nissilä.
Ohjelma- ja tanssi-iltaman toi­mii
naisosasto maalisk. viimeisenä
lauantaina, siis 29 pnä. Ohjelmana
esitetään kaksi kuvaelmaa: Ku-mousnairien
ja Järjen vapautus.
•Nyrkkilehti myös ilmestyy ensiker-raA
sinä" iltana:' Jä pikkutytöt ovat
liipäutuiieet virkistää ' yleisöä- esi-tyksillääni*
'Useita ylaityisesityk-siä^
myö-skin tui!aari antamaan. Ol­laanpa
toivossa saada puhekin^ jo­ka
on täällä harvinaista. Meidän
miestoverimme ovat lupautuneet
olemaan mukana ohjelmaesityksis­sä,
joten senkin vuoksi saadaan
vaihtelua, — Illan tulot luovute­taan
Neuvosto-Venäjälle mene­vän
lähetystön hyväksi. —^ Pide-täänpä
mieleäsä ja joukolla silloin
haalille.'
f , / - •, . : E. B, :
Työn laulu, se totta
Tuvan tummissa keinahti hehto,
humisi haavikkolehto.
Tuulet tuuditti, unelmat kiikutti,
yö jo ruskonkin tummaksi hiivut ti,
aatos arkana tietään käy,.,
aamulla unta on näyt.
Nostivat ullakon kolkkahan kehdon,
laativat elämän ehdon:
"Nyt päiväsi leivästä raada vain,
jo eilen viimeisen senttisi hait;
heitä jo haihtuva haavehohto,
elontaistosta etsi rohto!"
EtM ja kulki, lauloi ja raatoi,
pettyi ja toivoi taas,
joskus, niin luuli, hän syliinsä sulki
jo uskotun untensa maan.
Mut onnen hymy se huulille kuoli,
satuhan satutti surman nuoli.
Katsoi, tuijotti, suruja muisti,
mitäpä elämä antoi'vaan;
eipä nyt itkenyt, päästä puisti,
sadut hän tuomitsi kuolemaan.
Tuhlcasta nousi kuin feeniks lintu,
sävelen tiesi nyt laulaessaan —
työlle hän lauloi, taistolle kaiutti,
työnlaulu, sehän se totta on vaan.
lakomme uuteen päivään suureen,
oikeuden voittoon ja vapauteen.
Sävel tuo kasvaa, paisuu ja soi.
Toveri, jäisitkö matkasta poi^ ;:>:.•(.,
- , r l t; • • • SALLY LUND.
Suhtautumisemme osuustoinunnalliseeii
liikkeeseen
White Fish, Ont.
Naisjaoston kokotiksessa t.k. 11
pnä oli osanottajia koko paljon.
Edustajakin Sudburyn neuvotte­lukokouksesta
ehti sinne ihan par­haiksi.
Keskusteltiin i^äätölaistä joita
olivat siellä tehneet.
Lehtikysymyksestä oltiin sitä
mieltä, että kun Vapaus kerran luo­vuttaa
naisille sivun viikossa, johon
voimme lähettää kirjoituksia, oli­simme
siihen tyytyväisiä toistaisek-d;
rahoja tarvitaan paljon omaa
lehteä perustaessa.
Toronton vaatetustyöläisten lak­koa
päätettiin avustaa.
Oltiiri sitä mieltä, että koko maa-'
ta käsittävä konventsioni olisi saa­tava
koolle. Varoja siihen olisi
/aan kerättävä.
Naisten päivän iltama onnistui
koko hyvin; rahastonhoitajankin
:ukkaroon taisi jäädä joku lantti.
3e olikin ihan poikki, oli tuhlannut
/iimeisetkin "kopeekat" iltama-
:ahviin.
Seuraava kokous on 8 p. huh-
?k. Laineen kämpällä. Mennään
illoin joukolla. Samalla näette sen
uden sillankin. Se on komea sil-a,
kaksi autoa voi ajaa rinnakkain
'ssuista puhumattakaan, — Rapt
CT-N.-iilton ,; Sudburyn ets. alustus
' Kesia-Öiita.riön iy^lätshaisten
/lieavotteiiikoko^ikseU^ pMetty
9--1Ö miilillsk. 1930
Wanup, Ont.
Koska tulin valituksi uutisten
Irjoitta jaksi naisjaoston puolesta
liin koitanpa jotain töhertää. On
itä oltu touhussa ja tohinassa,
kuukausikokoukset on pidetty
iännöllisesti joka kuun ensimäise-ä
sunnutaina. Myös ylimääräisiä
okouksia on tarpeenvaatiessa pi-
'etty. Osanotto on ollut tsrydjrttä-ä
meidän naisten kokouksiin näh-
'.en. Viimeinen kuukausikokous oli
imän kuun toinen päivä Alina
urmun kotona. Keskustelimme
äivän tärkeistä kysymyksistä. Va-itsimme
myöskin edustajan Sud­buryn
«dustajakokoukseen, joksi
vali Mary Manninen.
Vietimme täällä Vanupissa, ku­ten
muuallakin, kansainvälistä
naistenpäiväjuhlaa tämän kuun 8
päivä.
Seuraava kuukausikokous on
huhtikuun kuudes päiväj. kello yksi
Rosa Tainion kotona. Tulkaapa
kaikki jäsenet, ja tuokaa uusia jä­seniä.
Kyllä Wanupissa ön paljon
emäntiä, jotka eivät kuulu naisja­ostoon.
Olisipa hauska kuulla ja
nähdä oikein tositovereita. Eikä
aina kuulisi turhia juoruja, jotka
meidän pitäisi jättää, ja näyttää
Käsittäessämme, että osuustoimin-ta
on erolttamaton osa työläisten
luokkataistelusta, on meidän kUnni-tettävä
siihen yhä enemmän huo­miotamme
siksi, että osuustoimin-nallinen
liike on nyt nousukaudes­saan
— e l yksinomaan Keski-Onta-rlossa
— mutta koko Canadassa
Lähtemättä sen pidemmälle seloste-lemaan
porvarillisen ja työväen o-suustolmliman
välistä eroavaisuut­ta
huomautamme lyhyesti mitä vaa­ditaan
työväen osuustoimintaliik­keeltä.
Ja joita seikkoja jokaisessa
naisjaostojen kokouksissa ja muissa
tilaisuuksissa on aina työläisnaisille
teroitettava.
Työväen osuustohnintalllkkeeltä
vaaditaan kaksi pääselkkaa: selvää
Inokkalinjaa ja kuIntastarpeSden
laadun parant^nista.
Voidaksemme seurata selvää
luokkallnjaa on meidän pyrittävä
vetämään työläisten osuuslUkkeiden
jäsenyyteen kaikki rehelliset työ-lälsahiekset.
Tässä tehtävässä voivat
työläisnaisten osastot olla suurena a-puna,
sillä juuri työläisperheissä o-vat
vaimo ja perheen äidit ne jot­ka
melkein kaiken tavaran ostavat.
Samalla kun pyrimme vetämään
mahdollisemman suuret joukot o-suuslllkkeiden
jäseniksi Ja kannat­tajiksi
on näille joukoille tehtävä
selväksi, että osuusliikkeitä el ole
pidettävä laitoksina Joiden avulla
muka siirryttäisiin kivuttomasti so­sialistiseen
yhteiskuntaan, mutta
niistä on muodostettava laitoksia
jotka tukevat vointinsa mukaan työ­väenluokan
taisteluita, kuten esim.
lakkotaisteluita. Jo yksistään lakko-taistelujen
varaltakin meidän olisi
annetWva kalkki kannatuksemme o-suusliikkeilemme
ja siten tehtävä
ne mahdollisimman voimakkaaksi a-vustamaan
meitä taisteluis.samme.
Porvari kyllä antaa työläiselle parin
viikon luoton, silloin kun työläinen
on maksukykyinen, se on, silloin
kuin työläisellä on työtä ja siitä
palkkaa saatavana. Vaan niinpian
kuin työläinen joutuu lakkotaiste-luun,
silloin porvarin luotto myös­kin
loppuu, eikä silloin tule kysy­mykseen
olemmeko porvaria kanna­tuksellamme
rikastuttaneet 10 tai
20 vuotta.
Jokaisella paikkakunnalla on myös.
kih tarkasti; valvottava että osuus­liikkeet
eivät muodostu pelkiksi
kauppaliikkeiksi, vaan että ne saa­daan
osallistumaan kaikenlaiseen
x>imintaan Jonka tarkotuksena on
parempaa simrkkiä nuorisolle.
Sillä meidän työmme jää heille;
heidän on tulevaisuudessa jatket­tava
meidän työtämme.
E. T.
työtätekevien, joukkojen hyvinvoin­nin
kphottammen.
- Kulutustarpeiden laadun, jparan.
taminen Ja kuluttajien tarpeiden
huolehtiminen ovat myöskin tär­keimpiä
seikkoja osuusliikkeissä.
Mutta voidaksemme saada osuusliik­keet
kykeneviksi huolehtimaan e-dellämainitulsta
selkoista, on mel.
däh terotettava työläisille mieleen
ostouskollisuutta, meidän olisi pääs­tävä
siihen että työläiset ostavat
kalkki tarvikkeensa osuusliikkeistä.
Vain ostouskollisuuden kautta saa­tetaan
osuusliikkeet kykeneviksi ku­lutustarpeiden
laadun parantaml.
seen ja kuluttajien tarpeista huo­lehtimiseen.
Edelläolevan perusteella esitämme
kokoukselle hyväksyttäväksi seuraa­vat
ponnet:
1) että kaikissa tämän alueen työ­läisnaisten
osastoissa ryhdytään voL
maperäiseen toimintaan saattaak­seen
kalkki työläisnaiset työläisten
osuusliikkeiden jäseniksi. TStä tar-j
kotusta varten on jokaisella palkka-i
kunnalla toimittava valistustilaisuuk­sia,
järjestettävä osuuksien myyjä
j.n.e.;
2) huolehdittava että jokaisella
paikkakunnalla tehdään selväksi os­touskollisuus,
joka tarkottaa sitä et­tä
työläisten tulee ostaa kalkki tar­peensa
omasta liikkeestään. Sellai­silla
paikoilla missä osuusliikkeillä
el ole minkäänlaista jakelukeskus-taa,
tulisi työläisten liittää ostc&-
sensa yhteisostoiksi;
' 3) työläisnaisten osastojen kohdal-j
taan on valvottava, että osuusliUc
keet käyttävät parhaimpia tav&ra-laatuja
jotka myydään kohtuullisel­la
hinnalla, koska vaan täten voi­daan,
todellisesti työläiskuluttajien
hyvinvointia kohottaa. Myöskin on
huolehdittava että osuusliikkeet kal­kin
mahdollisin keinoin huolehtivat
kuluttajien tarpeiden täyttämisestä.
Garson Mine, Ont.
Pitäisi kirjoittaa vähän taa» täl­täkin
paikkakunnalta. Onhan tääl­tä
silloin tällöin ollutkin kuulumi­sia,
vaan kun katselee Vapauden
sivuja, näkee useimmilta paikka­kunnilta
viikosta naisten toimintaa
joka täällä on melkein kuollut,
vaikka ei pitäisi olla naisten puute,
eikä kykyjenkään puute pitäisi olla,
mikäli on kuultu. Vuosi itakaperin
ja vähä jälkeenkin päin se oli hy­vällä
alulla, vaan siinä tuppasi
o!la jotain eripuraisuutta, joka
vaikutti vasyttävästi; useampi ajat­teli,
että jään pois, toimikoon "pa­remmat".
Mutta jos olisi joku Sud­buryn
naisosaston toveritar niin
liyvä ja vaivautuisi vielä meitä vir­voittamaan,
niin saataisiin nähdä
kninka kävisL Ei täällä ole halut
aivan loppuneet, taitaisi kokoon­tua
oikein roikka tavallisia työläis­naisia,
sellaisia aivan tavallisia, jois­ta
jos yhdelle tulisi vaikka esimer­kiksi
kaupunkireissu, ei tarvitsisi
tansseja siirtää toiseen iltaan. Suu­ria
ei meiltä kyllä sovi toivoa, kun
emme lapsena ole saaneet minkään­laista
koulusivistystä; aikaihmisenä
torilla käydessä vasta nähty ulko­puolelta
koulujen seiniä. Eipä silti
että ^inne kouluihin sisullekin oli­si
tiedonhalu ja uteliaisuus vetänyt,
mutta kun on köyhille vanhemmil­lensa
syntynyt jo vaivaksi, ei tule
kysymykseenkään koulujen käynti.
Hyvä se kyllä olisi kun olisi saa­nut
käydä koulua, olisi ehkä jo
Suomessa ollut mahdollisuuksia
monenlaisia, eikä täitllukuän tar-vitseis!
olla kuten monet muut syn­tiset,
pystyisi antamaan neuvoja­kin
aivan tarpeen mukaan tilaisuu­den
sattuessa.
Tarkoitukseni ei ole" jaaritella
kovin pitkältä, enkä minä pysty
tiissä mitään poliittisia neuvoja an­tamaan.
Ja jos rupeaisin koulun-käynyttä
"pleijaamaan", niin huo­nomuistisena
kävisi niin, että sat­tuisin
sanomaan yhdelle tutuistani
käyneeni yhden, 'toiselle toisen
koulun, josta olisi hassu lopputulos.
No, sitten ehkä jo rupeaisi joku
puoltamaan, että älkäähän nyt
luulko kaikkia valheeksi, onhan hän
aatteen nainen, ollut Venäjälläkin
opintomatkoilla, — josta me muut
emme ymmärrä, yhtään mitiiun —•
ja mitä hän onkaan kokenut Suo­men
luokkasodan aikana, seisonut
jo it.se kaivamansa sorakuopan reu­nalla,
josta ihmeen kautta selvin­nyt
elävien joukkoon, se on jotain
se!
Täällä on nyt naisten toiminta
huonoa, kun ei ole haaliakaan,
jossa kunnolleen tarkenisi. Vaan
se asia murehditaan jos tarvitaan.
Rahvaan nainen.
Finland, Ont
T.N.L, toiminnasta vähän. Jos
ei kovin paljon ole saatu aikaan
niin on koetettu ainakin pitää ko­kouksia
, Tammikuussa pidettiin
vaan yksi kokous. Helmikuun 4 p.
oli kokous Hanna Blommin talolla.
Siellä oli luettavana puolustuslii­tolta
tuUui kirje, jossa kehoitettiin
hankkimaon paljon uusia jäseniä
puolustusliittoon ja pyydettiin ra­hallista
avustusta. Olisi tärkeää
liittoon yhtyä ken sen itarpeellisuu-den
käsittää. Päätettiin pitää tans­sit
puolustysiiiton hyväksi tuon­nempana.
Edla Korven talolla oli
kokous helmikuun 25 p, jossa oli
keskusteltavana Toverittaren lak­kauttaminen
Canadaan. Yksimieli­sesti
päätettiin lähettää protesti
Canadan postihallitukBelle Toverit­taren
puolesta. Kyllä se onkin
kummaa kun se nainen on itässä yh­teiskunnassa
ollut niin orja, mutta
nyt kun se on siitä vähän irtau­tunut,
niin jopa taas keino löytyi.
Työväen luokan äiteinä heidän tu­lee
päättävästi ryhtyä niihin kei­noihin
että saamme oman lehtem­me
, kautta itulla tuntemaan oman
sorretun asemamme, ja meidän täy­tyy
tositoimella taistella varaluok­kaa
vastaan, muuten me saamme
aina jäädä lapsipuolen asemaan.
Seuraava kokous on Miina Ran­nan
talolla, kyllä muistatte ajan
Kuolemakin vieraili meidän suo­malaisten
keskuudessa tämän vuo­den
alussa vieden Hutin perheeltä
kahden ja puolen kuun vanhan po­jan.
Se oli lapselle parempi, V'in
hän itki kaiken lyhyen elämänsä.
Tietysti hän oli sairas.
Talvi se taitaa pian heittää töp­pösensä
pohjoista kohti, kun au­rinko
niin kirkkaasti valaisee, vaan
kylläpä sitä on saanut kylmänkin
kanssa taistella työläiskansa ja mo­ni
on saanut uhrata elämänsäkin
Canadan mantereella.
Se valittu.
Sodanvaaran torpninen—sodan häUät-sodaksi
muottamiDen
Keski-Ontarion tyolaicnaisten nea vottelukokouksesta 9—10 pSjvinl
maalisk. 1930 hyväksytty julkilaasiuna
Jokainen vähänkin aikaansa seu­rannut
työväenluokan jäsen, mies ja
nainen on viimeisen vuodenkin ajal­la
tapahtuneiden asioiden Johdosta
tullut näkemään ja ymmärtäihään,
että imperialistinen maailmansota
on kiertämättömästi ovella. Maa­ilman
talouspoliittinen tilanne on
jatkuvasti kärjistynyt selvittämät­tömään
ristiriitaan. Tästä umpi­kujasta
vielä kerran pelastuakseen
tulevat johtavien maiden kapita­listit
yrittämään uudella maailman­sodalla.
Juuri koolla oleva Lon­toon
laivastokonferenssi on koot­tavinaan
ratkaista esillä olevia pul­mia
rauhallisilla keinoilla. Sellai­sia
keinoja ei ole, sen tietävät nä­mä
suurmaiden diplomaatit varsin
hyvin itse, mutta kansan silmien
hämäämiseksi tarvitaan tällaisia
naamiaisia. Samanlaisia naamiai­sia
pidettiin viimevuonnakin, joi­denka
tuloksena oli m.m. kuuluisa
Kelloer^-sopimus, jonka johdosta
Nobel-rauhanpalkintokin annettiin
tulle samaiselle Kelloggille.
ValArfjilla olevat työväjenluokan jä­senet
tietävät, että kaikki tämä on
suurta ilveilyä työväenluokan kus­tannuksella
Kuinka kapitalistiset
valtiot voisivat näitä sopimuksia
toteuttaa? Rahamiehethän hallit­sevat
vielä jokaisessa maassa, ja
he tarvitsevat uusia markkinoita
liikatuotteilleen ja he tarvitsevat
lisää maita riistoa varten. Varsin­kin
Englannin ja Yiidysvaltain vä­linen
kiista maailman herruudesta
on kummallekin maalle sellainen
etukysymys, «ttu sitä ei voida ko­vinkaan
pitkälle näillä neuvotte­luilla
lykätä.
Työväenluokan jäsenten, miesten
ja naisten, on kuitenkin pidettävä
aina mielessään, että kaikista kes­kinäisistä
ristiriidoistaan huolimat-
'\a on kapitalistisilla mailla yksi
yhteinen yhtymäkohtakin, ja se on
Neuvostoliiton kukistaminen. Mut­ta
kuinka siihen ryhtyä, siinä on
ollut pulma, mitä he ovat hauto­neet
ja valmistaneet jo 12 vuotta.
Viimeisen maailmansodan tunnus:
— pelastaa maailma kansanvallal­le
— ei enuun vetele, sillä voi­tetuissa
ja voittajamaissa on työ­väenluokka;
saanut maistoa "kan­sanvaltaa".
Nyt on paraillaan
käynnissä villi huuto, että bolshe­vikit
hävittävät kaikista pyhimmän,
uskonnon.
Kas tässä tunnUs, jolla rahaka-pitalistit
toivovat voivansa nostat­taa
yleisen ristiretken' Neuvosto­liittoa
vastaan.
Sodim pilvet kohoavat yhä uh-kaavimpina
Neuvostoliiton taivaal­le.
Ja koska näin on, herää ky-,
symys, onko työväenluokka kylliksi
hereillä ja valmistautunut tulevaa
sotaa varten? Ehkä vähiin parem­min
kuin viime kerralla. Mutta
viimeinen maaiIman.sota saavuttikin
työväenluokan kuin varas yöllä.
Työväenluokka joutui siitä ras-kaimman
ja musertavimman
kan kantamaan vielä sodan j |
keenkin. Ja työväenluokalle ei
lut pelastusta, sillä johtajisto pei^i
joukkonsa, liittyen avoimesti Itan^v^
nattamaan imperialistista sotaa,
näistä samoista syistä ei sod4ti 'i
luokkasodaksi muuttuminen TpSJäb^^
tynyt työväenluokalle onnelliset ^
muissa maissa, paitsi Venäj&Il^^|
missä oli valveutunut, ty5väenlao-l|
kalle uskollinen johtajisto vallaaxi-H
kumousta ohjaamassa. -l^siS,
Me tiedämme että sotava3tais^)|
työtä ei ole kylliksi tehty, 8iHÄ.;J
vielä . uinuvat suuret tyoläisjfi^»
meijat ja järjestyneiden työläisten
velvollisuuksiin kuuluu herattSMr^
nämä joukot, että ei niitä voisi
toksella viedä sotaan Neuvostolla
toa vastaan.
Me muistamme mikä osuus an­nettiin
naisille viimeisen nuuM|r:;;
mansodan aikana. Heistä sanottiin
jokaisessa maassa riippuvan sodain 2|
onnistumisen oman maan etajetLiA
mukaisesti. Ja naisista riippol!!
paljon. Riippui äideistä ja nuon^K
ta tytöistä. Mutta sama suhde W
saa enään vallita tulevan sodilu
aikana. Järjestyneiden työlaisnaUlt^
ten tulee herättää sellaiset imiaii^ ;'|
jotka eivät ole vielä heränne^
näkemään imperialististen soti^ii^ ^
työväenluokalle tuomaa taakkft|f^^
Työväenluokan jäsenten tärfceSl^;:/?
tehtävänä on estää vihollisia nouöifr
mastu kallista työläisten tasavalt||i
vastaan ja sodan puhjetessa, ]oj|^;;;
pitalislisten valtojen keskellä, 6n
meidän autettava sen muuttumai^v ;
sodaksi todellista työväenluokan :\
vihollista vastaan. • .
Uhkaava äodanvaara olisi saata^ ;
va pohdittavaksi kaikenkiellst«n:'
ityöluisjoukkojen, miesten Ja nal^^i
ten keskuuteen. Meidän olisi; säl-vitQttävä
tolsenkielisUlo työlfiisiU(?,
että uskonnon nimessä Neayo^tilfr: ^
liittoa vastaan hyökkäämään-yl|jttT:;>;
täminen on kokonaan petosta.. Sp>;
dan vastainen työ kuuluu naisille -
yhtä hyvin kuin miehillekin, 81)1^
porvaristokin tunnustaa naisU^
riippuvan paljon. Ja porvaristfm
naiset ovat toiminnassa' miesten^
rinnalla, yrittäen saada-peijtetjt^;^
työvjienluokan paisten ; silmlS ..8^«;
manlaisilla kein oilla kplii;; valtlp^;
miehetkin. Mutta sodan JRU^et«|^ f
sa he ovat valmiita yllyttähi$|l^'i
työväenluokan äitejä uhraamaan.
kaikkensa "isänmaalleen". Ja k.^
on kysymyksessä sota Neuvostoin-;
toa vastaan uskonnon nimessä/niin
se on vielä "pyhää sotaa.''
Kieltä taitamattomina emme vöi
suullisesti • tehdä niin paljoa.
tatsloonia kuin. olisi tw^i^)^iff^tiä:-t.
lentolehtisiä voisimme paip^tl^^;
jä jakaa niitä ja järJestjm^idWiit
työläisten velvollisuuksiin kauiidlit
ottaa osaa kaikkiin sotavaatiiisijli^;:^
kokouksiin mitä kullakin p a i k ^K
kunnalla järjestetään. '*
Työläisnaisten liiton Keski Ontarion
osastoiOe
Ajatuksen aiheita
Kaikki historiat ihmettelee sitä
ärsivällisyyttä, joka on kansoilla
'tantamaan tarpetttomia taakkoja,
joita hallitukset heille antaa.
Siitä asti kun historioita tunne­taan,
ei ihmisellä ole niin suuria
;aakkoja ollut, kuin on nykyään.
Veroja korotetaan ja työläi.sct
ina saavat kaiken kuorman kan­taa,
työläisten selä.-sä on maail-nan
taakka.
Englanti käyttää sotavarustuk-jiin
$1000 minuutissa, ei vähem­pää.
Puhutaan rauhasta ja rahat
käytetään sotavarustuksiin. Ar­meija
on suurin, mitä historia tie­tää.
Rauhasta puhutaan, vaan työ-äi.
sten taakka tulee aina painavam­maksi.
Tänä vuonna koko maailman so­tavarustuksiin
käytetään $4,300,-
000,000. Veronmaksajat ja työ­läiset
ei näe huojennusta.
Europassa, Venäjä pois luettuna
on 2 miljoonaa miestä valmiina
sataan. Monessa valtakunnas«!a,
jossa työttömyys ja nälkä ahdistaa
työläisiä, tuhlataan sotavarustuk­siin
85 ja 90 prosenttia tuloista.
Sitte kaiken lisäksi, heille on ase­velvollisuuslaki.
Tämä on jo helvet­ti
maan päällä, mikä pirullisen ne­rokas
keksintö ihmisen aivoilla.
Laske, mitä koko maailma tuh­laa
joka minuutti aseihin joilla
murhataan ja teurastetaan ihmisiä,
miten rääkätään ja saavat kär-
Hyvät toverit! Kapitalistisen
järjestelmän aikana ovat työläiset
kaikilla työaloilla äärimmäisyyteen
asti riistettyjä sekä sorrettuja, ovat
niin ollen pakoitettuja ryhtymään
lakkoihin saadakseen hiemankin
kaikkein välttämättömiä parannuk­sia
jokapäiväiseen elämäänsä. To­rontossa
ja Montrealissa ovat neu-lomatyöläiset
olleet pakoitettuja
ryhtymään lakkoon, voidakseen
saada edes jokapäiväisen leivän
siitä työstään, jota he tekevät pit­kät
päivät kurjan pienillä palkoil­la
Voidakseen viedä voittoon al­kamansa
ityötaistelun.sa, täytyy
heillä olla varoja. Näiden varo­jen
hankinnassa tulee meidän työ­läisnaisten
liiton osastojen tehdä
kaikki voitavamme avu.staak.semme
tovereitamme taiHtelus.sa, johonka
he ovat olleet pakoitettuja ryhty­mään
ja joka on aivan mahdoton­ta
viedä voittoon ellemme voin-timme
mukaan riennä tukemaan
heitä, keräämällä tai muuten hank­kimalla
varoja lakos.saolevien tove-reittemme
avustamiseksi.
— • • • '•'.r.-^M
Keskl-Ontarion työläisnaisten J i l i ;
ton sihteeristö kehoittaakin ka||t
kia alueen osastoja ryhtymään iff-kaisiin
toimenpiteisiin vatojf^ii,
hankkimiseksi, joilla voidaan ayal9r«r
taa mainittujen työläisten lakko- '
taistelua. Varat voidaan lähett^
joko sihteeristölle tai sitten stliji^
raan Torontoon Suomalaisen Jäi^
jestön tp. k:n sihteerille, itov.
VVirralle. f^
Tehkäämme kaikki voitavamxnjk
lakon onnistumiseksi ja samalbi
neulomatyöläisten järjestämiset '
uniooii, joka on tämän päivän.
symys. , ''^^.r
Toveritcrveism ^ •
C. Tn. l:n Keski-Ontarion aluee^
sihteeristö,
puolesta
Lyyli Toivonen, •
^ox 935, Sudbury, Ontg/^
J. K. — Kiertävän lainakirjasto^
laatikoita saa vaihtaa, toveritsär
Helien Hjorthilta Liberty-baalilti|.
Tuokaa entinen pois ja viekää utJSi:
tilalle. <jiis
siä, perheet hajoitctaan, miehistä
tulee raajarikkoja ja työhön kyke­nemättömiä.
Kauanko kärsimme, vieläkö me
mennään eteenpäin meidän nykyis­ten
taakkojen kanssa?
Työläiset haluaa rauhaa, huo­jennusta
taakoilleen, enempi työtä,
enempi leipää, enempi sivistystä ja
elämän mukavuuksia, vaan ne on
meidän itsemme hankittava. — L.
Lr—e.
Kaintalistiset koulut
ja kasvatuskysy­mykset
Proletaarilapsllle tarkoitetun por-varillLsen
kasvatusjärjestelmän uu-den
kehityksen pääpiirteenä on kou­lujen
sovelluttaminen sodan valmis­teluun
(koulujen militarisointi). Sii­nä
esiintyy myös tosiasia, että kou­lujen
täytyy soveltua kapitalistisen
ratfionalisoidun teollisuuden vaati-muksiin.
Ensimäinen kehityssuunta ilmeni
pelottavan voimakkaana agitatsioni-na
porvarillisten hallitusten ixapf^
riallstlsen poUtllkan puolesta -^a
kansallisten vähemmistöjen lisään­tyvänä
piu-istuksena. Tämän puuhan
tarkoituksena on sotapropaganda
harjoittaminen, sotllasopetus kou»
luissa, porvarillisten lastenjärjes%
jen avoin Ja' aktiivinen tukemlnifi
(Boy ScoUts, fasclstlset Järjest$^
"polkalelrit" jne.) ja lopuksi uskoiij
non opetuksen laajentaminen. ^•
Toinen pyrkimys on ilmennyt olo-'
suhteiden huonontamisena kansa.
koul:ulssa (budjettln ^plenetämineni
ylen monihenkiset luokat, kouluruu­an
ja kasvatusavustukslen vähene­minen
täi lopettaminen, jne.) ja eil--.
naiset lailliset toimenpiteet nuor^
työvoiman opettamisesta kapltali^^^
sestl ratsionalisoitua teollisuut.
ta varten (ammatti<^tiis<>
kurssit, konferenssien järjestäminä
jne.). Meidän täytyy päättävi^
taistella näiden toimnipiteiden^ kiir:
pltälistlsta luonnetta vftetiööjift^^
Viime aikoina kysymys koitää^i^iit
pidentämisestä on ttdlut ^taa
tavammaksL Ppiyai-äliset jäsrje^t
ja sösdem järjestöt koel^avafc^
kaista tällä tavalla fyöttSmsrjr^^T^
niiam mm m