Vapaus, October 17, 1930

              Sivu 2 Perjantaina, lokak. 17 p:nä — Fri., Oet. 17
t r • T> .A T T Q CuadiB «nomiliixa tyiaiertöa •inoa iin»k<nutta}t. tUnestfT Sad YJCl X4 JU O bmrftn, Ont., k»ikkjn«, p«il«i » n n n u D U i . ja miiLrittyini j u b U i i i i t i o i.
' ' * ' > i VAPAUS (Ubenr)^
,<n){.- o q t u •{ F U o i i k Vocken in CaMa<. PuMiafccd daily *t Sodbarr, OnUrio.
EMtad U tfaa P«at Office Dcputmeoi, Oti«wa. M K c o a d cUu matter.
_ , fil'j|»wL • hiili|[iii t>t4i, 7S( pef coU in c i - Minimnni cliarfe for siotU iaaertioa. 75e. Tbr
%t»it«; ia tbe bcat rndfeniunf m e d i u i a ' a m o c g Uie Fionitb people in Canada.
- ^ » J M i f » h—ttmri. kitjahitpp» >• pua» «maia» udaaaa Elm SirectiUä.
{»Mioaol*:. Vapana, Box 69, Sudtucy, Ont.
/ gjAt^nttt Konttori 1038. — Toimilui SiOV. — Kirjakauppa 238TW.
. SkoB*: Offic* (job wo<k, advcitiarmenta. ele.) 10^8 — Ediior S36W. — Bookatora 2387W.
ILMOTLSHI.VNAT VAPAUDESSA:
. . ' Krjeraihlgiliaotnkat t L M kirrta. tlM kaUi k c r t u . — Avioltittoaa mcsoeiUa onocatoWotaki«l
palauntuB. — NuDcn<iuwaipiliiK>iBkH* 50c-: k o u , UJ)a 5 kotaa. —> Synljmäiluolniuai 11.00
-•->.^^4Mtt, <?JM S k e r t a a . . T - A t T i n ' f f - f T i ) " " - " ' ' r " " S^OO k o l a . kakai kertaa. — KUloaUiaoiuksei
• f l ^ k^^- — Kuolemanilmotukaet 1:^.00 k e r i a , SOc li>iiiiul%u k i i t M l a a a e e J U tai muiitoväriyliii. —
'""tyjim ii«iHif»iiriit-air ' " i krtta. U.U> kukne kertaa. — Tilajiäiailniottajica ja ilmotua
I litunna. liliaUuitä < t » u i i n i < i t t U > « U i k i l e c ak
.'•r: -. TILAUSHINNAT: .
1 i k . $4.:^, 6 kk. $2.50. 3 kk. S.I7S ja I kk. UOO. — Ybdytraltoililn Ja Saomaco aaU mao-i
C * uUonu.Ue: 1 >k. tO.UO. 6 kJc. t^.SU ja 1 kk. fl-M).
^•uioitiijä i . W.. AlUqjriil.
&U<u{cc: J . W. AiiU|vi«t. •
(UQca« Booluioxa. and Prinnhop; Vapaua Buildios, Elm Street.
^ 4a o aU 1* ba «ddreuMi: Vap«ia. P.O. Bojt 69. Sudbury, Ont.
« t t » niltaia tattana» aaa v a i t a i i aU e e a i n u i M c n k i r j e e M D o e . kiijottaks» Badellaas lUikeen-tiift
«i<IB I>»t«^wn»i«nllä nilalla» J . W. Ahlq»i«t. liikkeenholuja.
Fascismi mstaäiikinäh päStSan
Britamiiassa
valtakunnan taloutta koskevan lau-
.>iiinnon. Tätä ammattijärjestön ja
tehlailijain liiton ensimäistä yh­teistä
lausuntoa voidaan hyvällä
syyllä pitää ammattijärjestön anta-m:
jna kannatuksena fascistiselle
Kaupan ja Teollisuuden Kansailis-neuvoslolJe.
Kapitalistit parhail­laan
mohilisoivat työväenpuolueen
ja ammattiliittojen konei-stoja uu­den
valtakunnan politiikan toteut­tamisen
kiirehtimiseksi ja työ­väenluokkaa
vastaan tehtävää hyök­käystä
varten. Valtakunnan kon­ferenssissa
on "työväen"-hallituk-
.sen tehtävänä niitten päätösten to­teuttaminen,
jotka kapitalistit o-vat
jo tehneet Britannian tuUi-ja
veropolitiikan täydelliseen
muuttamiseen nähden.
' Kaikenkarvaisia ^ imperialisteja
pastaan organisoi Kommunistinen
Puolue työläiset yhteiseen rinta­maan
taistelemaan fasclsiaia ja
ravintoaineiden tulleja vastaan.
Fascismi nostaa rumaa päitään
myös Suurbritanmassa. "Työväen"-
hailituksea petollisen politiikan
takia siirtyvät suure^ joukot Ro-therrheren^
j ^ MeichetUn leiriin,
tehden siten fasclsmln vieläkin uh­kaavammaksi.
Fasclsmin kehitys
Britanniassa on välittömässä yii-teydessä
kapitalistiluokan uuden
talo^politiikan kanssa» se on, va­paakaupasta,
suojelustulleihin siir-tymissn
kanssa, joka tietää tullien
asettamista ruokatarpeillekin. —
r . Rust.
VaJtakuiinan konferenssin ava­jaisten
aattona suorittivaF johtavat
brittiläiset kapitalistit erään erit­täin
merkityksellisen teon. He
.'•^itiyät suuren konferenssin, johon
osallistui 200 kaikkein suurinta ja
.vaJhitusvaltaisinta brittiläisiä kapi-i^^
stla« edustaen 2,225 miljoonan
^ l l a z l n pääomaa, ja päättivät pe­lastaa
Kansallisneuvoston Kaup-j^
aa ja Teollisuutta varten. Tä-iriäh
Kansallisneuvoston tarkotus-
. ifera esitettiin selvästi kiertoklr-
. 4«^sä, joJUa konfereussi oli kut-
• «uttu koolle ja joka oli semmois­ten
huomattujen tepllisuusporho-
.jieh kuin loordi Melcheltin, ka-
' QtjaUiaen teollisuuden kuninkaan,
• Herra Evan Williamsin, kaivos-
' Xäpitälistlen järjestön puheenj oh-
'|&jan>.: ällekirj ottama. Tuossa
'fiAe£toklijee|8a sanotaan:
"Britannian kansa on.väsynyt
toinen toistaan seuraavain halli­tusten,
tuhlaavaisuuteen ja koh-tui^
omuuteeh se'kä siihen orja-fnal9uut^
en, millä poIiiUis^
öiiohieet seuraavat vanhoja, ny-
^ai^aiseep . Kike-eläniääri sopi-m^
öihia. taloudenisi^^ teoj^ioita.
/Känsaillsneuvostö tulee'nuio-dqaUjiinaanr
lujatahtoisista bulti-l
ä k i ^ . Uilceralehlstä, jotka tule­v
a t , palauttamaan, JOS se on
^Rtiiiluii mahdollista^ kukolstuk-^
se» maahansa jä tatEaämaaii työ-ia
maansa äsulckäille. .
' !^Sen päämääränä^ tulee ple-
;^i^aaih nyväksymrsen hankkimi­nen
asianmukaisille, kotoisia
moii^kkinolta turvaaville säädok-
• ^liev j a valtakunnan välisen
kaiipab. edistäminen: kaikilla
niäbdoHisilla keuiolira. /
S» yrittää hähkkia meidän ai­kanamme
muutamia niistä slu-liäuksbta,
j o i t f tulee vuotamaan
r • yhdistyneen brittiläisen tasaval-
. I^ii: kansojen yksimielisestä^ tah,-
• ' dSsta."' .
Useat tuon kiertokirjeen älle­kirj
ottajista ovat jäseninä B r l -
tffiähiaii kauppakamarissa, joka äs-
'^ettäin. julkaisemassaan laiisun-ilAssa
vaali säästäväisyyden har-l^
ttdatifita työttömyysvakuutuk^n,
yJf^skuftjfeflHsöen palvelukseen ja
ä|etv^1^een ri^deh.
ICöiifeienasm puheenjohtaja, au-ijbo^
bl^baatti sir WlUIam Morris,
p^edllaatil hälvensi kät^i epäilyt,
föff niitä p i i olemassa, Teollisuu-
4&n. |d Ikiuipan Kansallisneuvos­toon
nähden, lausuen:
"Nyt me tulemme asiaa yti­meen.
^ iiitä me tärvltseixuiie
on voimakas hallitus — (hyvä-
'|fuiitiya jä ^äahi: "luifan inle-
, I&iir') — s^nudbisten miesten
pian kun he löytävät jonkun mus-solinin
tahi hitierin heitä johla-jnaan.
Kapitalistien konferenssin hy­väksymä
päätöslauselma oli sa­manlaatuinen
kuin ne päätöslau­selmat,
joita kapitalistit nykyään
laativat maan kaikissa eri osissa.
So vaati "asianmukaisten tullien
asettamista kaikkea ulkomaista
tuontia vastaan", j a "suurta ve­rojen
alennusta". Se, että kapita­listit
eivät puhuneet mitään palk­kain
alennuksilta tässä konferens­sissa,
johtui siitä, kun suunnitel­mista
palkkain alentamiseksi on jo
sovittu. Tulevien kuukausien ai­kana
uhkaa 2,500,000 työläistä
suoranainen palkkain alennus.
Alennus koskee erikoisesti niin
sanpltuihifi suojattuihin teolli­suuksiin,
(rakennus- ja kuljetus-teollisuuteen,
kunnan työläisiin y.
nu), jotka todennäköisesti eivät
*tule mitään hyötymään uudesta
luUIpolitiikasta.
Kapitalistit tekivät niinikään po­liittista
ja parlamentaarista toi­mintaa
koskevia päätöksiä, jotka
tulevat syventämään konservatiivi­sen
puolueen pulaa ja aiheutta­maan
uusia jakautumisia kalkissa
j)orvarillisissa puolueissa. He
päättivät asettaa.omat ehdokkaan­sa
tulevissa parlamenttivaaleissa,
elleivät nykyisten - puolueiden eh-dolcRäai
Viistää tyydyttävästi teol­lisuuden
ja kaupan kansallisneu-yostoh
teteihlin kysymyksiin. Tä­mä
tietää liuden poliittisen puo-
; lueen näyttämölle esiintymistä
vast'ikään muodostetun yhdisty­neen
valtakunnan puolueen ohella.
Kapitalistien konferenssissa oli
läsiiä konservatiivisen puolueen
johtomies, entinen rahastpministe-n
sir Robert Hoxne, joka kohdak­koin
valittanee Baldwinin tilalle
konservatiivisen puolueen johta­jaksi.
Teollisuuden j a Kaupan Kansal­lisneuvoston
perustaminen ja* puhe
lujasta miehestä j a voimakkaasta
hallituksesta osottavat> että kapita­listit
halveksuvat entistä enemmän
parlämehtdarlsiä laitoksia ja pel­käävät
työväenluokan vaurastuvaa
vastarintaa. He eivät enää luota
poliittisiin puolueisiinsa eivätkä
perustuslaillisuuden traditsionel-hlh.
Uuden järjestön johtajat
ivaavat toisten kapitalististen puo­lueitten
heikkoutta ja uhkaavat
asettaa* omat ehdokkaansa niitä
väSlääh. Jä ellöi parlamentin
avulla harjotettava kapitalistinen
diktatuuri saa aikaan sitä mitä
Työlaishiaisek ei^tSlbMbikA Mmero
Uiitestynyt
Amerikan suomalaisten työläis- lilttiseksi tietpisuudeksl ja poliittl-ja
farmarinaisten viikkolehden seksi, taisteluksi vallasta. TYO-TYÖL.\
ISNAISEN ensimäinen nu­mero
on ilmestynyt Työmies So­cietyn
kustantamana ja uuden toi­mituskunnan
toimittamana. Lau­summe
TYÖLÄISNAISEN terve­tulleeksi
lehtiemme taistelevaan
rivistöön.
Tällä uudella työläis- ja far­marinaisten
lehdellä on edessään
suurimerkityksellinen tehtävä suo-lilellavanaän.
Sen tehtävänä tulee-olemaan
työläisnaisten poliittisen
hallituksen, jotka tietävät mitä kapitalistit vaativat, niin — hel-he
puhuvat — (suosiouosotuk- yettiin perustuslaki. Kapitaligtien
sfai) — hallituksen, jonka jäse*'lopullisena päämääränä on muo­net
ymmärtävät liike-elämää dostaa Teollisuuden ja Kaupan
(suosionosotuksia) — jota mell
tä on puuttunut jo liian pitkän
äikäa." (Hyvä, hyvä.}
"Menen niin pitkälle, että sa
noh, että tämän maan työmie-
Eet eivät ole bolshevistisia ei­vätkä
sosialistisia. (Oikein.) Sii­tä
mlQä olen perin tyytyväinen.
I\^itä heiltä puuttuu todellista
jiehtäjaä. Ja minä olen Varmai
eftä jos tämän maan työmiehet
saavat todellisen johtajan, tule­vat
he seuraamaan häntä aivan
txan minäkin tekisin." (Ääni:
"Vhtenä riilehenä.")
KiatasällisneuvostOFn perustamlneh
föoIGsuutta j a kauppaa varten on
solfänjulistus työväenluokkaa vas-faäh,
ja hämmästyttävän nopea
hyppäys fascismiin. Tämän dra-äöiä^
iserr kebiitysvaiheen tarkotus-g&
äa. e i voida väärin ymmärtää.
*^yäni8ettäjät ovat perustaneet
mäi^äafm neuvostonpa", kuten
W6^ifSt ÄsiaverbrbokTrr Daily Ex-
0&S sattuvasti' huomautti. H6
avbiraesti julistaneet luokka-siiSaat
uhkaavat pyyhkäisla
syrjään parlamentaarisen hällituk-g£
D kaikid lailliset koristeet niin
Kansallisneuvostosta fascistidikta-tuurin
elin»
"Tämä liikemiesten edesottami-nen
tarkottaa", huomauttaa Eve-ning
Standard, "että epätoivois­saan
ovat kapitalistit itse päättä
kinlaskua. Neuvostovehuää näet
tulvii Britanniaan; j a Argentiina
on vast'ikään, ovelasti johdetun
"vallankumouksen" jälkeen kään­tynyt
Wall-kadun puoleen. Bri­tannia
tarvitsee markkinoita teol­lisuustuotteilleen
ja sillä perusteel­la
tekee Bennettille ja Scultlnille
valtakunnan konferenssissa esi­tyksen,
mikä on jo tullut hyljätyk­si
Canadan ja AustraaKan tulli-korotuksilla.
Valtakunnan konfe­renssi
tulee olemaan vehnän ja
teollisuustavarain ympärille kes-kitt\'
vän taistelun näyttämönä.
Tästä taistelusta tulee kuvastu­maan
kaikki ne tuhoisat ristiriitai­suudet,
jotka kuristavat Birttein
valtakuntaa. Yhdessä suhteessa,
n im. neuvostovastaisissa manöve-reissa
kuten esimerkiksi vehnä-osuus-
suunnitelman toteuttamises­sa,
tulevat valtakunnan konferens-heillä
on tilaisuus monistaa rahan­sa
heti. talven tullen.
, Siis suoranainen selitys sille, e t ­tä
osuustoiminnallinen keskusliike
tulisi saada toimivaksi liikkeeksi
I>aikkakunnalla mitä pikemmin, jol­le
• kuuluisi yleensä vähäväkisten
tuottajain j a kuluttajain etujen
senistöä j a kaikkia liikkeemme kan­nattajia,
emme saa herpautua liik-keidemme
kaupallisessa kannatuk­sessa
kuin yleisessä osuustoiminnal­le
kuuluvassa valistustyössäkään.
Molemmat ovat kysymyksiä, joista
riippuu liikkeemme menestys sekä
sen pysyminen työläismielisenä liik-valyominen
kaikilla kaupallisilla keenä niihin kysymyksiin nähden,
aloilla. I j o i ta työväenluokan edessä on ja
Keskusliike voisi olla se välitys-1 joista kysymyksistä johttUnut huoli
laitos, jolle, kuuluisi juuri alansa | on raskaimmin''painamassa suuria
tehtävään hankkia taarkkinat ulkoa työläisjoukkoja.
j a vaikkapa halvallakift joutuisi
maanviljelijät luovuttamaan tällai-laivalla.
On kaunis.
Kai hzn
datumissa k
laivalla. On
vä. Muuten ifmlt ovr
raeita hyvi.n. M u - ,
lee. toisella puolen K a / -"
ret luml.^uippuineen väu-s^
lemme luonnon kaua.
Toronto
Tehostakaa ostouskollisuuttanne
j a vaikuttakaa naapureihiane että [ "^ö^äisnaisten Uiton oh>
sena -hyvänä satoaikana tuottei-; hekin alkavat osuusliikkeiden k a n - ' i d e t t i i n 7 pähä tätäb-taan,
olisi siitä ainakin se etu, et-1 nattajiksi! Tämä sanotaan" ylei- ' ^ ' a j i a oli vähän micji
<^^Jelmassa suohtettun
l u a kertomus y.m. i,^^
P y k a l a alotti keskuit-^uH-miten
voitaisiin tehdä e-yi
«
tel heidän, tarvitse päiväkausia , sesti työläisomaisten osuuskauppa-ajella
epätoivoisena perunakuor- ! piireille kuuluvana samoin kaksois-mansa
Hpnssa ja löytääkö ostajaa kaupunkien alueilla! Os. toim.-ter-sittenkään.
Tässä joutuu pientuottaja mitä
tukalampaan asemaan. Heidän ai- j
noä j a jännittynyt toivonsa vuo-den
sadosta on se että saada tuot­teensa
myydyksi, saadakseen taas
talvivarustuksia, vaatteita, karjan-viljaa
y.m. taloudessa tarvittavana
vehdyksellä — K: H . K.
siin osallistuvat Imperialistit ole- .^^^n^»- Kuitenkin monen tuotta-
, . . |. .. jan tapaamme melkein kyynel sii­maan
yksimielisiä. Mutta tama „ässä kun tuotteitaan ei saa kau-yksimielisyys
tulee vain pahenta- paksi *ja jos saakin, niin niitä os-maan
niitä Imperialistisia kllpal- taa monet sivukeinottelijat. vaiii
luita» jotka raastavat sairaalta
brittiläiseltä leijonalta elinvoiman.
LÄISNÄINEN on täten tärkeä vai-) Kalkita näillä seikoilla on rat-länkumouksellisen
poliittisen tais-oman
hyötynsä kukkuroittamiseksi.
i -
Taasen pala matkaltamme.
10 päivänä, syysk. lähdimme
Moskovasta etelään päin. Meitä
on jotain 12 kansallisuutta koolla,
41 kaikkiaan matkalla. Meillä on
erityinen rautatievaunu, liikkuva
koti, jolla matkustamme. 12 päi-kaiseva
merkitys Canadan farma- j Osuusliikkeiden olisi kiiruhdet-telun
herättäjä, Icasvattäja ja orga- rien taloudelliselle kohtalolle. Ca-l^ava hyväksymään heille lähetetyt , . 1 - j r - I I . » ! « ••" : keskuksen saannot: hyväksymään
nisoItsija,\ , inadan farmarien kohtalon «maa-
Samoin on farmarinaisten laitOi raa katkerat, maailman maatalous- njteimat taikka esittää niihin muu-
Mäaseudun yksinäisyydessä ponnis- pulaa koskevat taloudelliset tPsI-j toksia jos ei näytä hyväksyttäväi­televä
f ärmarlnalneri tuntee nykyl- asiat, jotka välittömästi yhdisty-'tä. Kuitenkin olisi päästävä s i i -
seu ankarärt. talousimian puristuk- vät syventyvään k a - ' ^ ^ " paljon tehtyä
sen. Kun vähäbten maantuotteit- pitallstisen talouden pulaan. Viek-teh
hinnat laskevat j a raackkinat kaalia, yhä lisääntyvällä agitätiol-iykkähaan
puuttuvat, kun verot ra­sittavat,
kiin kiinteimlstövelkoja «kl-
Farmarin on taivuttava tuumaan, vä olimme Shachta'ssa, Donin
kun ei ole itsellä edes mitään v a - , laaksossa, jossa saimme nähdä koli-rastohuoneita.
' kaivannon. Sen nimi oli " L o k a ­kuun
vallankumous". Meille an-nettiin
erityiset vaatteet mennes-
•sämme alas, jotta saimme ne lia­ta.
(Näkevät meistä liian paljon
vaivaa täällä). Se on vanha kai­vanto.
Kaikesta näki että työläi­set
sitä johtivat. En kirjoita .sii.
tä enempää, fsillä siitä tullaan kir­joittamaan
artikkeleita.
13- päivä lähdimme jatkamaan
raatkda. Pysähdyimme Rostovissa
muutamiksi tunneiksi j a sillä ai-työtä
välinpitämättömyydellä s i ­vuutettaisi.
Kysymyksessä on siksi
tärkeän laitoksen alkuunpaneminen
laan usuttaa keltainen porvarlleh- « " e i sille kenenkään sovi olla vä-distö
canadalaisen farmarin Neu- hnpitämätön, vaan harra.staa osuus-Ijj^a kävimme suuressa maanvilje-
. • • . - i - . • • „ ,oo„ T " u ^ l - t»»mmtaa avustuksena vahavaki- lyskonetehtaassa, aiimi Selmastroy.
tietoisuuden .kasvattaminen ja ristäa saataviaan, eika vastaavia tu- vostoliittoa vastaan. Tasta huolir gjUg
luokkamme jäsenten tolstelulhlil *: lojä ole, kun naapuri on jo hää-J matta on varmaa se, että tuleva Farmareiden sellaisissa
järjestäminen. Kun .t arik- as.t eile. m. - ­i
' ; . M . J - . - K .•_
me luokkamme voimien järjestä­mistä,
niin panemme merkille sen
ensiluokkaisen tehtävän, mikä
esim. perusteollisuuden työläisten
järjestymisellä on uusiin taistele­viin
unioihin, Työläisien Yhtenäl-
»syysliiton osana. Mikään järjes-tymisliike
ei voi menestyä, ellei
'luokkamme kaikki jäsenet ole siinä
mukana. Kaivosmies j a puutäva-
.ratyöläinen taistelee uhiossaan kak­sinkertaisella
tarmolla silloin kuin
ifioko perheen jäsenet, vaimo ja
Japsetkin ovat mukana, järjestyuii-
.sen j a taisteldh osanottajina; Mo­pissa
tapauksissa perheenäiti, joka
jöutiiu ensiksi tyÖttiJmyydestä, a l i -
palkkalsuudesta ja muusta perheen
tulojen pienentymisestä 'kärsimään,
ensimäiseksi käy tyytymättömäksi
ja nousee kapinaan olevia olosuh­teita
vastaan. Ja tällöin TYÖ­LÄISNAINEN,
joka levittää Innoi­tuksen
ja taistelim sanomaoy tulee
Pivalllseen tilaisuuteen, keholttaen
ja nostattaen luokkavalstPt tietoi­suuden
ja järjestyneen taistelun
asteelle.
TYÖLÄISNAINEN kommiinläti-sena
lehtenä yhdistää taistelut pö-detty
pois tiluksiltaan ja. itseään talvi tulee olemaan Canadan far-odottaa
sama kohtalo, niin tällöin morille yhtä katkera ja kurja
TYÖLÄISNAISEN tuoma taistelun ,'^uin vehnän hinnat ov^| alhaiset,
sanoma ja järjestymlskehoUus tu- Milloinkaan ennen ei ole talstelu-lee
oivalliseen aikaan. TYÖLÄIS- kuntoisen; köyhäin farmarien vaä-
N A I S E N tehtävänä bn irrallisten' timuksiin' jierustuvan -joukkoliik-taistelujen
yhdistäminen ja niiden ^een kehittäminen ollut tärkeära-pohjalta
nousevien talsteluitten po-^ipää kuin juuri nyt. Puolueen
llittlnen organisoiminen yhden yh- ^aatalouskonferenssin tehtävänä
teisen tietoisen johdon kommunisti- ien koneiston laittaminen tälle
puolueeri ]_ohdettavaksi.
Tässä ominaisuudessa kommunis­tisen
lehden rooli on erikoisen
suuTunerkitykselliney.
Siiomäläl^Ia työläisnaisia onklii
järjestynyt hiiomattäva joukko puo­lueeseemme,
j a tulleet, taistelujen
johtajiksi ja jarjfetäjllcsi. 'iTYÖ-
EÄISNAINEN on tällaisten taiste-iuilten
ectellpeh kehittäjä ja jär­jestäjä.
Ne lukemattomat pubnat
jotka työläisnaisten edessä ovat,
tölevät TYÖLÄISNAISEN kautta
selvitetyifei jä kytketyiksi luok-
, Idamme taisteluihin, tietoisen jph-doD„
konmumlatlpuplueen johta-riilfei.^
TYÖLÄISNAINEN tulee
jätkämalih naisliittojen äänenkan­nattajan
tehtäviä. Se tulee koko­naan
, jjärjestämään työläisnaisten
taisteluita.,.
Vehnän hitdä mMe KSyMin fairmarieh
äsmä käy mistä ^^mmmindm
Vehnän hinta laskee säännölli­sesti.
Kohdakkoin on se 50 sen­tissä
bushelilta, johon hiaän raha-pösöt
vaativat sitä laskettavaksi
jo kuukausia sitten ja jota maa­talouden
"asiantuntijat" jä "pro­fessorit"
ovat jo pitkän älkaä toi­tottaneet.
Muutama päivä ^>.sitien
oli vehnäbushelln hinta Wirtnl-pegln
viljapörssissä 68 sentissä,
joka on alhaisin taso Canadan
vehnän hintain historiassa. Sa­malla
kertaa laski n:o 1* kovan 'väknareBkaälle Jä finärissipösojen
vehnän, joka on maailman paras- volniälias velinärengas-vastaineii
ta vehnää; käteishintä 70 sehttiin agitatio ennustavat vehnärenkään
bushelilta. Kaikki merkit viittaa'{ luhistuiftista. Ryntäyksessääti
jöukkoliikkeeile ja tolmlntakutsun
Ilmoille kajahuttamlnen.
L. M.
osuus­kaupoissa,
joidenka jäseniä he
ovat, tulee painostaa ""johtokun-tiaan
kutsumaan koolle erikoisesti
tätä kysymystä ratkaisevia jäsen­kokouksia,
jos missä osuuskaupas­sa
ei ole vielä päätetty keskuk<jen
sääntöjen Jiyväksymisestä j a yleen­sä
tähän yritykseen yhtymisestä.
Siellä valmistetaan maanviljelystar-peita.
Ei meillä ollut aikaa käy.
dä kuin 3:ssa osastossa.. Suuret,
tilavat rakennujcset j a erittäinkin
valoisat. Jos ottaisi koneet pois,
niin rakennus kelpaisi vaikka mik­si
parantolaksi.
14 p. saavuimme I^ovorosi8h'oon.
Siellä oli joukko työläisiä liput
mukana meitä, vastaanottamassa.
Tämä on vain afpujärjestön luomi-) Vaihdettiin tervehdyksiä eri kielil-nen
kaikkia työläisten osuuskaup-. ja loppksi "Kansainvälinen".
Osuustoiminnan käytännöllisestä
kysymyksestä^ sen vielä monessa
suhteessa puutteelliselta taikka
väijji^isesta ,iärjestelystä, olisi p u ­huttava
paljonkin. Kuitenkin ka-
^ joamme tässä nyt v a in erääseen,
l u u r i tällä . aikakaudella hayaitta-vimpaan,
vaillinaisen järjestelyn
ammottaivimpaan aukkoon, keskuk»
sen. kaipaukseen.
Maanviljelijät ovat juuri korjan­neet
satonsa. ^ Maanviljelijät tar-vitseisi
siis saa3a vähät tuotteen­sa
markkinoille, mutta yksilönä he
ovat kykenemättömät hankkimaan
tuotteilleen, markkinapaikkoja u i - ;
koa. eikä ole mitään oauu.stoiminnal*
Ijstä välityslaitosta, paitsi mitä
paikaHisille kuluttaj.UIe Internatio­nal
osuusliike tarvitsee ostaa tuot­t
a j i l t a , nuoraan. Loput saa tuottajat
neet ensi hiaksun alemmaksi 60
senttiä. Näyttää varmalta, että , , , . , . , „ .
<,^iii^^^hi^u u " •• » "petlata" talotalolta j a kaikellai-vehnarenfeaalle
vehnänsä myyneet l-j^^^ juutalais-romukauppiaille. '
farmarit eivat tule saamaan mi-[ Onhan luonnollistakin ettei, esi-tään
toista'maksua. Tulevana tal­vena
tulee heidän elintaspnsa
kuin myi)* iiiöttonsä vehnäreii^äa?
seen saamaan ankaran kolauksen.
TiHkivaVä, nilnkä pankit vaativat
takuuksi luotostaan, näyttää ole­van,
vaarassa. Bennettin suora
kieltäytyminen takaamasta luottoa
pojen yhteiseksi avuksi kuin myös­kin
välttämätön saada farmarei­den
tuotteita markkinoille sekä
yhdJstiiä aatteellisesti osuustoimin­nalliset
laitokset lähemmä toisiaan
j a myöskin lähemmäksi tehtävään­sä.
Kolmen .kuukauclen inventariot ja
tilinpäätteet Intcrnafional C<v-op.
liikkeessä"
International Co-op. Trading Go.
taikka sen haaraliikkeissä on otettu
inventariot kolmen kuukauden l i i -
:kekaudelta, nim. niissä liikkeissä,
jotka ovat olleet ennen tappiota
-tiiottavia.. Tämä arvojen mittaus
on, tehty vain tarkan silmälläpidon
tähden liikkeen asemaan ja nyt
voidaan sanoa tämän arvojen mit­tauksen
perusteella, että Interna-tional-
liikkeen kaikki liikkeet ovat
voittoa tuottavalla. perustalla.
Kuten jäsenistömme muistaa, oli
vielä puolivuositilin . päätteissä
Fort WiUiaminkin liike tuottanut
tappiota, joskin se oli vähentynyt
puolella vuosikokoukselle esitetyis­sä
tilinpäätteissä. näkyvästä tap­piosta.
Puolivuosikokous lainasi-kin
^ kyisymykselle suuren huomion
j a keskusteli Williamin liikkeen t i ­lasta
enimmän, kuluttaen siihen
huomattavasti aikaa, asettamalla
toivomuksia johtoliunnalle ja liik­keenhoitajille.
Tämänpä tähden
j u u r i annammekm tässä ikään kuin
jäsenistön huolestuneisuuden täh­den
tämän julkisuuteen että sel­lainen
murhe on tälläkertaa liik-jkeestämme
loppu'nut, sillä liik­merkiksi
. "jsecondhand" käupjljjen keemme kaikki haarat ovat tuotta-pitäjä-
juutalaiset osta farmareilta valla pohjalla. , -
^j^ierunoita .muuta kuin puoli .ilman, . . M u t t a vaikka nyt onkin meillä
' .vaidäiksecn .olla vakuutettuja että^tilaisuua.. lohduttaa,-liikkeemme- j ä -
Siellä .saimme nähdä isuuren se­menttitehtaan,
jota 'katselimme
monta tuntia emmekä sittenkään
nähneet- kaikkea. Kävimme myös
sovietfarmilla, joka on samalla teh­d
a s , — - valmistietään erilaisia juo-
:nia, viiniä ,samppan'jaa, lopuksi
saimme maistaa aineen makuakin
j a jotka olivat maistaneet ennen­kin
vaikka eri aineita, kehuivat tä­tä
erikoiseksi.
16 p. lähdimme laivalla " K r u s i a "
Toap.siin, jonne saavuimme sama­na
päivänä. • Se on pieni kaupunki
meren rannalla. Toiset kävivät
katsomassa öljyaluetta. Sanoivat
että se on kuin palatsi, työläisten
asunnot y.m.
17 p. Junalla Sotcshiin, jossa
on paljon parantoloita. Siellä on
maisemat aivan yliluonnollisen kau­niita,
kuumia lähteitä jne. Saim-me
uida Mustassa meressä j a lisäk­si
ottaa auringon kylpyjä, jota me
jokainen kaipasimme j a eikä myöf
tehnyt mieli lähteä eteenpäin. Kui­tenkin
21 päivä lähdimme laivalla
Sakum, jonne saavuimme kello , 12
yöllä. Se on pieni kaupunki. 34
erikansallisuutta toiriiii yhdessä.
Siellä näimme kauniin Botany Par­kin,
jossa oli puita jos minkälaisia.
Apinatarha oli suuri, kaikkia ro­tuja,
tekivät meille liikkeitä jos
minkälaisia. Kävimme myös katso­massa
vanhaa luostaria, joka/nyt
on asuttavana. Mies, joka näytti
meille pailtkoja o U i t ^ kuvattuna
kirkon sisällä muiikkien kanssa.
Hyt hän on So vietin palveluksessa,
rukoilee vielä, mutta saa olla va­paasti
kun ei asetu hallitusta vas­taan,
joten uskonto on vapaa.
24 p. lähdimme laivalla Batu-miin
päin. Yksi miestoveri jäi.
tatsioonia nai.sten kesi-a
set suure.aipina joukkoina %
kaan toimintaan KTV-^I^"
:ku.stelu jätettiin seuraavai
seen jatkettavaksi.
Tämä onkin lärksä kT^\
kannattaa puliua ja k«km-j
o t a in oli.si teinävä titli työ!
ymmärtiiisivät a.semam ja
vät .suurempina
työhön .suuren asiamme e
viemisek.si.
M i k s i olemme niin välinpä
miä, onko meillä niin tun--
mä täi.sä yhteiskunnassa, et
dän tarvitse ajatella
vaan .sitä mikä tapahir.u
seinien sisälle. Ei! Tällä T
mättömyydellä teemme a
rikoksen it.seä.T.me ja h
kohtaan ja, koko tyiJväjnlu,-
alle. M i k i i ajattelemme. «
liet kun ovat toiniinniua
hän meidän ole niin val-t^
M i t i i hitaammin m? naust
tymnie, sitä hitaam.min ele
lai.suudcs.sa vaikuttamaan
uai.sten osallistumiseen
iokapäiviiisiin takleluihin.,
k i n tämä on tärkein telaji'
e.ssämme työläisnaisten ko'r
syniyks;.'t miesten työolojen
työttömäin. kysymyks.ni ja
jen kaniisa. On juuri nyt ml
minnalle tärkeä että .<;aadaa:
tietoLsasti toimimaan lap:;
cistihommaa vastaan ja
maan työssii työväen puol*
lelussa y.m.
Lopuksi ke-skasteltiin ja''
kokouksien pitoa Don Ir
tulo.s oli että ensimäinen t
tullaan pitämään osuus-!
hiioneu.stolla. Siis ensi tiist
kakuun 21 päivä, on työläiii
suomalaisen osasten ko!:
Queen .st. W. leipomon yla
alkaen kello 8 illalla. Kok
on paljon tärkeitä asioita,
välttämätöntä että kaikki
olevansa jäseniä, T. naisliit
tävät .silloin myösvelvollisiiu
l a mukaan. Ja kehoitamme
työläisnaisia liittymään, työ
ten liittoon, nuoria ja va"
Siis tervetuloa suufella
K u k a a n ei saa jäädä pois. -
K i r k l a n d La
Lokak 6 p:nä naisliiton
uksessa toimitettiin nimihi
ettiin sihteeristöltä tullut
jonka yhteydessä ensiksi l
tiin 'palvelijattarien osastoa
tamisesta paikkakunnalle
vaan ensiksi jäi sihteerist-töjen
hankkiminen. Myöskin
tiin pioncerikysymystä ja
päätti valita nimilistan pe-
5 henkilöä aina vuorollaan
järjestää pioneereille ohje'
illatsun, joka tullaan i
ta kuussa naisliiton ohje
i l t a n a kello kuudelta. Siis
rien tällainen ajanvietto
maanantaina t.k. 20 p. Sie
t a a n lapsille vapaa tarjoilu,
järjestää paljon hauslaa
Muistakaa pioneerit saapua
täsmälleen kello 6 maanan
20 p. Valittiin 2-henkinen
avustamaan kirjallisijusiltäm
ka toimii S. J . . myöskia
maksaa jäsenluvun perust.:
neerien kesäkämppäyskulut.
kunei^röydettsv eik&v^Jttt a j a l l ^ n ton kassasta maksetaan
sattHa än
vat siihen, että vehnää on pidär
teSly järvien päähän uutta hintalh
alennusta varten. Pidätyksestä
joudutaan maksamaan sällytysKus-tannuksia,
jotka lopullisesti lan-neet
tehdä sen, mitä he ovat l i i a n ' Ueavat farmarien harteille. Jar-kauan
odottaneet kapitalististen
politiikkojen heille tekevän." Jä
nrltä aikovat nämä epätoivoiset
kapitalistit tehdä? He ryhtyivät
käyttämään tullimuurien asetta, is-
Jceäkseen sillä sekä sisäistä että u l ­koista
vihollista, nimittäin, britti-iäistä
työväenluokkaa j a ulkomaan
imperialismia. He ovat julistaneet
kannattavansa ylipäänsä palkkain
alennusta ja erikoisesti alennuksia
hiin sanotuissa turvatuissa amma­teissa;
suojelustullien käytäntöön
panemista; j a suurta verojen alen­nusta
(työttömyysmaksujen, ter-veysvakimtnsmaäcsujen
^ ja opetus-kustarinusteh
y.m. alentamista).
Päivää ennen Teollisuuden ja
; Kaupan Kansallisneuvoston perus-itamista
julkaisi Brifannian am­mattijärjestön
suurneuvosto ja B r i -
vien pään elevaattoreihin ori ka­saantunut
80 miljoonaa bushelia
velmää, j a aroilta Itään käsin s i ­jaitsevilla
sivuraiteilla seisoo tu­hansia
vehnävaunuja tahi ovat
matkalla' aroilla järvien päähän.
Vehnän nykyinen hinta on väin
muutaman sentin yläpuolella veh­närenkään
asettamaa ensi mak­sua.
Muutaman päivän kuluessa
tulee se todennäköisesti luke­maan
alle 60 sentin läsoä. Ja
kun tiedetään minkälainen on
maailman vehntitilanne, on joti-donniukaista
odottaa sen laskevan
vielä sitäkin alemmaksi. Tämä
merkitsee sitä. että pankit laski­vat
väärin määrätessään vehnären-kaalle
ensi maksun suuruuden.-
Vehnän hinnan lasku on ollut suu­rempi
kuin mitä he osasivat ku-s
vehnän hinnan alentamiseksi vieii-nin
tä^Ia, huomaavat Canadatt f i -
nähssiloordit, huolimatta vehnä-renkaaii
, johtajain matelevaisud-desta,
ettei renkaasta ole heille
eD•f.ii,käTäk' u mfriaträm'ä na ri.a h yövtaysät.a an Hv'v öokidkaä. ay"^ns1 .^ . a_e^ii„a„a„n„ .
toteuttaa }a tullaan toteuttamaaö
olipa vehnärfingasta tahi ei, siHä
Canadan imperialismin edut vaätj-vät
sitä.
Neuvostovehnän vientiä vastaan
Joku aika sitten oli tässä lehdes­sä
kirjoitus, • jossa selitettiin Suo­messa^
Rovaniemellä, sattunut mur-
• hapolttotapaus oikeassa, valaistuk­sessa.
Kirjoitus oli lähetetty j Suo­mesta
Yhdysvalloissa ilmestjrvälle
Työmies-lehdelle j a on siinä järkyt­tävä
kuvaus siitä keskiaikaisesta k!-
dutuskcmiennosta, jq^la fascisti-Suo-messa
poliittisia vastustajia koh.-
Klrjoituksessa osoitettiin,,
että murhapoltosta tuomitut työ­läisnuoret
olivat kidutuksien, jär­kyttävien
kidutuksien kautta pakoin
tettu ottamaan sj^kseen teon, jota
t he eivät olleet tehneet, eivät olleet
tanm"an tehtailljain liitto yhteisen,piiella; muuten he olisivat laske-kohdistetun
hysteerisen ryntäykisen
'.jSlkeen sääpuii nyt tietoja, että
Britannian konservatiivinen puplu^
suunnittelee jonkinlaista "vebii^-
ösu]ls"-suunuitdmaa neuvostoveh-nän
saartamiseksi j a typerän,'*^al-
.takunnan vapaakauppaa" koskevan
^stiunnltelman toteuttamiseksi. Tuo
suunnitelma edellyttää pakolfista
^kotikasvuisen vehnän ostamista
(rioln yhtä neljäsosaa koko kulu-t
u l i t a ) , 66 prosentin tuottäV
mistä * valtakunnan; eri osista ja
miltei täJt^lKsiä "ulkomalsm"
vehnän saartoa. Vilraemaliiittu
seikka ei suinkaan ole mitään lei-r
.edes tietoisia kuka sen oli tehnyt.
Nyt on eräs Yhdysvalloissa ilmes­tyvä
siiomenklellnai porvarllehtl
iteömsomut-lehdessämme olleen; kir­joituksen
j a tahjtoo välttää, että se
on kokonaisuudessaan valhetta. Saa­dakseen
tukea väitteelleen on lehä
omien puheittensa mukaan lähettä­nyt
sen 'Vapauden numeron, jossa
kirjoitus oli. "muutamille luotto-
; henkilöille Rovaniemelle".
"Tiipssa lehden toimenpiteessä ei
ole mitään pahaa. Me vain epät-
•leimne, että vastaus tulee olemaan
lehden kannan mufeaaiKn^ Sils^, et­tä
mainittu kirjoitus on valheelli­nen.
Asia on nim. sillä.' tavalla,
että ne "luottohenkUöt", joiden
, puoleen lehti oh kääntynyt, ovat
luultavasti itse lapualaisten johto-miehlä,
ohranakätyreitä, taikka
muita täysin mustasieluisia ainek­sia^
jotka luultavasti ovat oUeet i t ­se
kirjoituksessa mainittuja toverei-ta
raakamaisesti rääkkäämässä, saa­dakseen
näiden kontolle murhapolt-tojutun,
jonka todellisuudessa ovat
itse lapualaiset suurten vakuutus­maksujen
toivossa tehneet. Sellai­silta
kaikkea ihmisyyttä vailla ola-
.vilta kuin Suomen fascisteilta voi
odottaa mitä. tahansa. Verislnunät-kään
murhatyöt eivät "heille ole
vieraita..^a Rovaniemen i^urhapolt-tojutun
voi sangen hyvin ymmär-
-tää, sillä olihan heillä itsellään
sniiä toivossa suuret vakuutusmak­sut,
"varastöiata", joita ei ollut
alemassakaan, vaikka palon tapah­duttua
niin väitettiin, ja kun he
samalla saivat tilaisuuden löydä
raskaasti puolustuskyvyttömiä työ-läSsnuona.
Mainittu yhdysvaltalainen lehti,
joka asiasta kirjoittga tekopyhäs­sä
hengessä, ilmoittaa olevansa
"puolueeton" kaikissa asioissa. S Q
i'*FMolueettomuus" näyttää kuiten­kin
olevan sangen merkillistä laa-tua,
sievimmittäin sanottuna,- sillä
jokaisessa lehden numerossa ylis­tetään
lapuanliike- maasta taivaa­seen
ja yksimpä sellaiset porvarit­kin,
jotka pyhässä "kansanvaltai­suudessaan"
ovat jotain lapuanlil-kettä
vastaan pullikoineet, leimataan
vähintäin roistoiksi. Sellaista on
lehden "puolueeUomuus". Kun sc-sitten
ilmoittaa,^ että on kääntynyt
asiassa, nim. siinä Rovaniemen
murhapolttojutussa, eräiden "luotto-henkilöiden"
puoleen, niin emme
voi tulla lehden tähänastisen kan­nan*
mukaan muuhun tulokseen
kuin, että se on kääntynyt ohra­noiden
ja lapuanliikkeen "luottohen-kilöiden"
puoleen. J Ä sen arvaa jo­kainen
minkälaisen vastäu^en siel­tä
saa,
Itsepuolestamme • emme epäile
lainkaan kirjoituksen todenperäi­syyttä.
Siinähän perin selvästi
mainittiin ketkä tuomituista ovat
joutuneet sen julman rääkkäyksen
uhreiksi, joista kfirjoituksessa pu­h
u j i i n . Tämän kirjoittaja sitäpait­si
tuntee mjn. melkein jokaisen
tuomituista persoonallisesti ja uskoo
varmasti iSmäii tunfemidsen perus­teella,
etteivät he ole tekoon syyl­lisiä.
Luokkatietoisia "työläisnuoria
he ovat, mutta mitään, murhapolt­tajia
he eivät de, •
Olisimme muuten sitä-tä
asiasta olisi tehtävä
linen juttu. Sellaisten to"
ka hyvin osaavat eng'
tulisi mainittu kirjoitus
englanninkielelle ja j '
kaikissa ^--n kielLsissä
dissä. Tän:än kirjoittaja
mielellään, niutta valitett;
me siihen P.v.sty lieii^on
vuoksi. Suomen fascistiei ^
ovat siksi raakamaiset. efJ
esille vetäminen
mittakaavassa ei olisi
an aikaista. Ja
työläisnuoren elämää
kään uniioitettava. siUa te
selvän luokkatuomion
tämään vankilassa part
ruusvuotensa, ^^eläp3
jota eivät ole tehneet.
•Niin, emme luota, «ta.
talaisen porvarilehdcU
tuottaa muuta tulosu^^
ne "Juottonenkilöf. J«=
lehti on käänt.vnyt, T33_
tä tuomitut ovat ^57^"^,
teiltä, jotka muutaniia
ten alkoivat kärrätä -
sen Suomen presidentti
Neuvostoliittoon, ei voi^
taa kuin valheita
päälle.