Vapaus, November 14, 1930

              Sivu 2 Perjantaina, marrask. 14 p:nä — Fri., Nov. 14 No. 269
y A P A U S 1/urvs
VAPAUS (L-b^rt.)
The «nlf toftn of Fionith XTuxkcn la Canadi. PoMitifd «ä«ilr »t Sodinry, OsUiio.
R^EUtered « t Ihe Post Office Departoeat, Olt^vrj, as sctond cU»s isatter.
Ceoer»! «dTcrtisIns rate», T3c per col. inch. Minimom charge for «iDgle iiueTtian, 75e.
•«p^ujr i * tbe teet aUvcrtJ^icg medium amonj the Ficnisii pcopic in Canada.
The
Tolmilai, kotutori, Jtirjakanppa ja paino oroiiM talossa Elsn Streetillä.
FoftioMte: Vapaus, Box 09, SuOLury, Ont.
TobeTiaiet: Konttori 1033. — Toimilu» S3iW. — Kirjakaopp» 23S7W.
rFSi^ne: Office (job »oik, ali^CIti^.•m€ :]r^ cic.) 1038 — Edilor S36W. — Boolutor» 2387W.
I t M O T f s n i N N A T VAfACDESSA:
Kirjeraihtoilmotnlset 11.00 kerta, «2.00 katii krrtaa. — AvioIiittooD menneille onnenloiTotakiel
«dc pcistatuuma. — .Nimcamuiitcjiimuii-ts^^t 50c kerta, Sl.00.3 kertaa. — SfotpsSilmotnluet fl.OO
Kota, $2.00 3 kertaa. '— Asur.toeroil.-ac.iakirt {2.00 kerU, $3.00 'kakii kertaa. — Kiitoulmotakiet
tl.CO kerU. — Koolemani!ni'jHil.f( i S2M kciti, riOc linaroakia kiltoslaafeelta lal mmttminjiti. —
Jjllittaan tiedot ja osoteiliiioluk»iri 5<Jr kfrtj, Jl.OO kolme kettu. — Tilapjitihaottajieli UiDotUf'
9£etil!iiori>'n on. TaaJIttaessa, Ui:<:e:;jvä ilrtniL^hinta rtukäfecn. -
TILALSIir.VVAT:
l iisn, C Ui. t2.r/,K 3 tk. s i r , ja 1 kk. !51.00. — Vhdytvaltoihin Ja Saomeen « k i mau-'
«.:'«• uit ...ailie: 1 U:. S^i.frt, C kk. ja 1 kk. «1.00.
» t — i ; u_—: ^ • ...
" J6jnnr>lt«!jli J. VI'. .Atili|vi~t.
Manager: J. \V. .Aijb;»;*!.
Otdce, Bookftore and Printshop; Vaj»aus Uujlding, klm Street.
AH mail to lie addreseed: Vapauf. P.O. Boi 69, Sudbury, Ont.
boi
Työväenluokan asema Neuvostoiiitossa ja
Canadassa
Neovostoliitessa on vallalla
sosialislinen. nykyaikaisia suurluo-taqtpa
vastaava yhleiskuiitajärjcs-telmä.
Canadassa on vallalla ka­pitalistinen
yhteiskuntajärjestelmä,
joka perustuu tuolannonvälineiden,
maan Jfi muitten luonnonrikkauk-sieft
yksityisomistukseen. Asiantun­tijat
selostavat, että suurin osa
Canadan äärettömän suurista luon-jjonrikkauksista
— ja suurteolli­suus
kokonaisuudessaan -— on
-kahdenkymmenenkahden miehen
omaisuutta, Neuvostoliitossa taa.sen
^äikki luonnonrikkaudet ja 99.3%
suurteollisuudesta on suoranaisesti
proletaarisen valtion hallussa, s.o,
tuotannonvälineet ja luonnonrik­kaudet
ovat työläisten ja köyhäin
farmarien yhteisomaisuutta.
Neuvostoliiton lehdet kirjottavat,
Qttä täilä haavaa on proletaarisen
valtion sosialistisen rakennustyön
suurimpana , "heikkoutena" työvoi-jn^
n puute. Tulevan vuoflen aika-jta
tarvitaan kaikkein tärkeimpiin
teollisuuksiin 1,300,000 uutta työ­läistä.
Tämän tarpeen tyydyttämi­seksi
on ammattikouluissa harjo-fcttava
uusia kaadereita kuin myös
jatkettava entisten kaaderien harjo-crinäisissä
kaupungeissa. Port Art­hurissa,
Sudburyssa, HanÄltonissa.;
y.in., osotlancet, että edessä oleva
talvi muodostuu kohtalokkaaksi
monessa suhteessa. Port Arthur
on nyt jo puolittain sotatilassa.)
Fascislinen porvaristo valmistelee
Jiikihatussa koko maata käsittävää
koinmunistien nuottausta ja kom-munjstisten
johtohenkilöiden maas­ta
karkotusta. Lähes parisenkym­mentä
työttömäin työläisten johto­henkilöä
on syytteessä "laittomas­ta
kokoontumisesta". Toimeentu­lon
hankkirhisen työttömille ja
puutteessa oleville työläisille lei­maa
näet fascistinen porvaristo
"laittomaksi kokoontumiseksi".
Useimmissa kaupungeissa ovat por*
värit avanneet vellikcittiöitä, joista
työttömille annetaan jonkinlaista |
lientä, jonkinlaista kahvinhaljua ja
vanhaa leipää henkensä pitimiksi.
Vankilat ja poliisiputkat ovat täyn­nä
työttömiä, kodittomia ja nälkäi­siä
työläisiä.
Neuvostoliiton työväenluokka ih­mettelee,
miksi Canadan ja rnuit-ten
kapitalististen maitten työväen­luokka-
näkee nälkää ja puutetta
rikkauksien keskellä! «Neuvostolii
tosia. Ankaran työvoiman P»«t-, ^^.^j^j^^^
tifjen takia oonn neuvostohallituksen
lyökomisariaatti määrännyt, että
enlisleii lisäksi tulee seuraavain
iyöläisrybmäin rekisteröidä itsen­s
ä työntekoa varten: työläisten ja
ihftllitnksen toimitsijain semmois­ten
sukulaisien, jotka eivät ole
attmiattiliittojen jäseniä; työläisten
ja toimitsijain poikain ja tytärten,
yaikkapa he eivät olisi saaneet mi-wtään:
erikoisharjotusta tahi milloin­han
perinen tehneet palkkatyötä;
työläisten' ja toimitsijain vaimo-
|cn, jotlca eivät ole aminattiliilto-jen
jäseniä ja eivät ole saaneet
aTnmattiopetusta; kotityö-osuuskun­tain
jäsenten, jotka ovat aikaisem­min
tehneet palkkatyötä; kotityö-
Iäisten ja maatyöläisten semniois-ten
poikain ja tytärten, jotka ei-
.viit »le ammattiliittojen jäseniä;
köyhäitiMalönpoikain; ja kollektii­visten
inaatalöUksien jäsenten.
. Kuri katselemme kapitalistista Ca-nadaa,
huomaamme täällä olevan
aivan päinvastaisen "heikkouden".
Täällä lasketaan olevan siinä 300,-
000 työtöntä työläistä. Työttörnäl
muodostivat jö viime talvena mel­koisen
probleemin Canadan valta­herroille.
Tiina syksynä ovat nuo tiioMo työtöntä liikehtimisillään
nustyö on kehotuksena kaikkien
maitten proletaareille, jotka mii-
Jooniin nousevina joukkoina näke­vät
nälkää yltäkylläisyyden keskel­lä,
käymään pelkäämättä ja harki­ten
taistelua kapitalistista hirmu-järjestelmää
-vastaan. Niin on Ve­näjän
työväenluokka tehnyt tsaa­rin
hirmukomentoa vastaan tämän
vuosisadan alusta vallankumoub
sen suoritukseen saakka. Vastoin-käymistensä
ja häviöittensä kautta
oppi Venäjän proletariaatti voit­tamaan.
tävä. Kapitalistisen järjestelniä*i
kukistaminen, tuotantovälineiden
ja luonnonrikkauksien pois ottami­nen
yksityisiltä ja niiden siirtämi­nen
työtätekevien yhteisomaisuu-deksi
on ainoa keino, jolla voi­daan
poistaa työttömyys ja nälkä
rikkauksien keskeltä. Kun me työ­läiset
taistelemme järjestetyin jou<
koin, harkiten ja pelkäämättä työ­väen
luojkkaetujen puolesta aina j^
kaikkialla, ottaen oppia välillisist^
häviöistämme, niin opijmme me
täällä Canadassakin taidon, miten
kukistaa luokkavihollisemme.
Meidän on järjestäydyttävä
järjestäydyttävä taistelua varten!
selittävät, että parlamentti ei ole
mikään fascistinen, vaan täysin
"kansanvaltainen", jota on kanna­tettava.
Sosialidemokraatit oval
olleet fascistien kanssa yhteisrin­tamassa.
Fascistit luovuttavat työ­väenjärjestöjen
omaisuudenkin so-sialifascisteille
ja pyrkivät kaikin
keinoin kontrolloimaan sosdemien
toimintaa vieläkin enemmän mie­leisekseen.
Mitä fascislinen diktatuuri on
saanut Suomessa jo aikaan? Työ­läisten
palkkoja on alennettu jopa
40 prosentilla, veroja lisätään,
tullimaksuja korotetaan. Palkkojen
alennus kävikin verrattain helposti^
sillä ammattijärjestöt on lyöty ja
tehneet vararikon. Maaseudun palk­katyöväen
ja työtätekevien asemaa
poljetaan.
Sodanvaaran kasvaminen on ka­pitalistimaiden
fascistisoilumisen
yhteydessä tärkeänä poliittisena te­kijänä.
Niinpä Suomenkin fascis-mi
ajaa sotaprovokatsionia. Ne
ovat yritelleet viime viikkojen ai­kana
erikoisesti toimeenpanna usei-
SSSR;ää vastaan.
Miten työväenluokka on kaik­keen
tähän reageerannul? Työväen­luokkaa
ei kyetty järjestämään vas-lustuskannalle.
Tapahtui .taktilli­nen
antautuminen, eikä vakavaa
taistelua järjestetty. Joukkovasta-rinnan
osoittaminen oli peräti
«d=n .aotraiai^en tyurZcHVm ainoa äänenkannattaja, floestyr S a f ^en käsitvs. Poliittinen johto on ta provokatsionimaisia esiintymbiä
vsia, Oni., kaikkina, paitsi lunnantai. ja mSirättyinä johlapaiTuia. J ... I c-c?or>
kokoomu^puoIueeUa, suurpääoman
edustajilla. Lapualaisilla ei ole
itsenäistä roolia, vaan se on kätyri-sakki
painostuksen aikaansaamista
varten ja jolla pelataan "kansan­liikettä".
Selostaja selvitti tätä
kysymystä seikkaperäisemmin.
Ent. presidentti Stohlbergin kyy-ditystempulla
myöskin yritettiin
painostaa por\'aripiireissä löytyviin
hoipertelijoihin ja siihen osallistu/
vat lapualaisliikkeen johtajat.
Vallankaappauksen ja jonkin­laisen
upseerikeikaukscn tarvetta,
jommoista on eräissä lehdissä ku­vattu,
ei Suomc-ssa ole, siliä parla­mentti
on tällä hetkellä kyllin fas­cistinen
aparaatti suurpääoman
Jo» ette nriHoia tahansa «aa vastausta er.^imUi-een kirjeeseenne, kirjottakaa Bodellee» liikkeen- i f , ^ „ _ - _ „ G^cIntiM^^mi^l-roali^
itaianprrsoonain«rIIa nimellä: J. W. .^^hlovf;!. liikkeenhoitaja. 1 KOUribSa. SOSialUiemOKraatlt KVila
telee luokkansa vuosituhansia kestä­neen
riiston ja orjuutuksen poista­miseksi.
Tietoisuus t ä s t ä suuresta
t e h t ä v ä s t ä ^ antaa sille innostusta
j a voimjja jolla se selviytyy voitta­j
a n ^ vjUkeJinrolssakiii tilanteissa.
Samalla kun siinä myöskin esiint3ry
se. mädärmäisyys joka vallitsee kai­kissa
kapitalistisen y h t e i s k u n t a j ä r ­jestelmän
eri laitoksissa, sotalaitos
mukaanluettima. Ja jok^ Ipppukä-heikkoa.
On oltu legaalisuuden dessä tekeekin porvariston puolus-harhoissa
ja maatumisessa, julki­seen
joukkoliikkeeseen on suhtau­duttu
yksipuolisesti. Ei ole järjes­tetty
riittävästi maanalaista toimin­taa
työpaikoissa. Heikkoutena ovat
olleet opportunistinen käytäntö ja
sosdemien jätteet.
Mutta kommunismia ei voida hä­vittää
Suomesta, kuten ei muista­kaan
maista, sillä kommunismi on
luokkataistelua, tänä ajankohtana
se kärjistyy kärjistymistään. SK
P:n osuus ja vaikutus ei Suomes­sa
ole lakannut. Nyt sen toiminta
on asetettava vieläkin lujeriimalle
perustalle. Pois legaalisuuden kah-
'eisfa ja joukkoliikettä kehittämään.
Eikä joukkoliike enää nykyään voi
olla muodoiltakaan samanlaista,
kuten tähän asti. Sen täytyy tästä
lähtien tapahtua todellisen taiste­lun
merkeissä ja työläisten järjes­tymisen
kautta työpaikoissa. Am­mattiliike
on järjestettävä uudel­leen,
on järjestettävä työväen itse­puolustusta,
käytävä taloudellista,
sodanvastaista taistelua jne. Toi­saalta
tämä nyt on helpompaakin,
sillä fascismiraivo on aukaissut
joukoilta silmät. Virheiden kor
jääminen, lähemmäksi työpaikkoja,
ei eduskunnassa ja laillisissa jär­jestöissä,
vaan kaduilla, bolshevis­tinen
ankara itsekritiikki ja jouk­koliikkeen
kehittäminen sekä toi­minnan
järjestäminen vallan uusis­sa
oloissa — ne ovat Suomen työ­väenliikkeen
tehtäviä tänä ajan
kohtana.
C.S.J. Aluekomiteoille
Hyvät toverit:—
Ö. S. J ä r j e s t ö n tp. komitea koko­uksessaan
marrask. 2:nen päivä kä­sitteli
kysymystä tolmitsijavoimleri
feehltl^misej^tä järjestöskämme.;! Ete-i
ä - O n i a r i d n alUekoinitealta oli tullut
Ehdotus, e t t ä r y h d y t t ä i s i i n toimenpi­teisiin
toimitsijakurssien järjestäml-on
tovereita, joilla käytännöllisen
kokemuksen ja' opiskelun perusteel­l
a on enemmän tietoa jostakin ky­symyksestä
kun toisUla. J a n ä k i y l i -
teisesti neuvottelemalla n ä m ä tiedot
j a kokemukset saatetaan kaikkien
osanottajien yhteiseksi omaisuudek­si.
Tässä juuri piileekiri tällaisten
neuvottelujen opinnollinen merkitys.
Neuvottelujen osatiottäjat voivat ko­koontua
niin moriesti ja n i i n usehi
kuin kulalkin paikkakunnalla katso­taan
tarpelliseksi. T a i voivat aluetoi­mikunnat
sen. m ä ä r i t e l l ä • ottamalla
huomioon osanoton ja ohjaajavoi-mat
kullakin paikkakuimalla.
Olemme vakuutetut, että tämä
seksi. Asiaa harkittuaan tp. komitea summitelma vakavassa mielessä tp-kviltenkin
tuli sellaiseen p ä ä t ö k s e e n / t e u t e } ; t u n a tulee muodostumaan as-Ättä
mihinkään laajakantoisempiin ^ keleeksi järjestömme tqlmitsijavoi-tolmenpiteisiin
ei t ä l l ä kertaa voida [ n i l en kehittämisessä. Aluetoimikun-r
y h t y ä sanottujen kyrssisn suhtesn, tla kaikkialla keholtetaan ryhtymään
aiheellisten" varojen puutteessa. Toi­saalta
kuitenkin jatkuvasti ilmene­va
tolmitsijavoimien puute on siksi
ilmeinen, e t t ä kyssmiystä ei voida
j ä t t ä ä kokonaan sattuman varaan.
Niin on m e i d ä n k i n teh- 'vaan on t e h t ä v ä kaikki m i t ä voidaan
-'tilanteen korjaamiseksi.
Siksi tp. komitea kehoittaa ' alue­toimikuntia
kaikkialla ryhtymään
jSfjestämään käjmnissä olevan o-pintokerhotoiminnan
yhteyteen neu­vottelutilaisuuksia,
joissa osanotta­jille
annetaan opastusta alkeellisem­missa
järjestötehtävissä.- N ä i t ä neu­vottelutilaisuuksia
tulisi järjestää
ainakin jokaisen alueen keskukseen
j a mikäli mahdollista' muillekin
paikkakuimllle.
"Nämä tilaisuudet voidaan j ä r j e s t ää
siten, että innokkaammat kerhojen
oppilaista kullakin paikkakunnalla
kokoontuvat yhteen ja neuvottelevat
eri j ä r j e s t ö t e h t ä v i e n käytännölUsista
puolista. Neuvottelujen ohjaajaksh
asetetaan joku kehittyneimmistä to­vereista.
Jokaisella paikkakimnai'..^
toimenpiteisiin sunnitelman toteut­tamiseksi.
C. S. J . tp. komitean puolesta
G. Simdqvist.
''Keisarin yiimeinen
< vallmsarvi"
Kolmessa näytöksessä, kirjoittanut
K a l l e Bissanen. Tässä näytelmässä
kirjoittaja sattuvasti ja elävsäti k u ­vaa
luokkataistelua sen kehittyneim-mässä
muodossaan, aseistettujen
joukkojen sitkeässä yhtenotossa. S i i ­n
ä kuvastaa se ta^mo Ja p e r ä ä n a n ­tamattomuus
joka on ominaistä a i ­noastaan
työväen va-llankumoukselli-selle
armeijalle, joka tietoisesti tals-tuskyvyttömäksi,
koska joukot mitä
ainkarimnilsta kurinpitotoiinenpiteis-tä.
huolimatta kääntjrvät yhä enem­män
suosiolliseksi h e i t ä ahdistaville
vallankumouksellisille joukoille. Ja
lopulta antaantuvat. K a i k k i tämä
vaatii kuitenkin kuukausien ankaraa
taistelua ja sitkeää agitatsionia.
Aihe n ä y t e l m ä ä n on otettu Jude-nitshin
armeijan perääntymisestä
Leningradin edustalta. Tapahtuma­paikkana
ollen eräs vanha linna V i ­rossa,
jossa Judenltshin joukkojen
j ä t t e e t pitävät itsepintaisesti puoli­aan
punaisten jouUcoJen hyökkäyk­siltä.
Punaiset ovat p i i r i t t ä n e e t l i n ­naketta
jo parisen kuukautta. V a ­punpäivän
aamu sarastaa. Edellisenä
y ö n ä käyty taistelu, joka juuri on
p ä ä t t y n y t , on ollut tavallista anka­rampi.
Kapteeni antaa raporttinsa
kuluneen yön taistelusta. Sen mu­kaan
on tilanne toivoton linnan puo­lustajille.
Taistelun kulusta tulevat
neuvottelevat upserlt tulokseen, e t tä
l i i m a n sisältä v ä l i t e t ä ä n tietoja p i i -
rittäjUle. Eräältä linnoituksen val­l
i l t a saadaan, kiinni punasotilas,
h ä n e t tuomitaan vakoojana. Samalla
selviää, e t t ä hänellä on joku apu­naan,
joka on h ä n e n kanssan yhtels-tolmiimassa.
.Epäluulo kohdistuu
l i n n a n k i r j u r i i n , jonka t e h t ä v ä n ä on
asiakirjojen ja karttojen valmista­minen
linnassa. Hänet p i d ä t e t ä än
myöskin. Näin on Valkoisten kastin
joutunut kaksi punaista, jotka he
p ä ä t t ä v ä t telottaa täsmälleen samal­l
a kellon lyönnillä k im punaisten
leirissä alkaa vappujuhlan vietto.
Ainoaksi kainoksi pelastaa jäl^Häo-levat
rippeet keisarin armeijasta
katsovat Valkoset komentajat pake­nemisen.
Kaikki määräykset paon
e d e l l y t t ä m ä ä uloshyökkäystä varten
ovat jo yalmliha määrätti^ä kellon­lyöntiä
vartomassa. Nämä kuitenkin
j ä ä v ä t t ä y t ä n t ö ö n panematta, slsäl-r
sen antauturnisen j a punaisten lin­naan
tunkeutumisen takia. •
Näytelmä sisältö yleispiirteissään
on mielenkiintoinen työväen luokka-n
ä k ö k a n n a l t a katsoen ja juonen
yksityskphdat ovat taitavasti kehlte-tyt
tehden samalla mukaansatem­paavaksi
ja toisinaan j ä n n i t t ä v ä k s i ­kin.
Saatavana C. S. J ä r j e s t ö n n ä y -
teljnävarastosta. Sr-^t.
Montred
raamaan osaston hyväksi. Naamiai­set,
jotka vielä kuluivat samaan lys-t
i i , olivat myöskin hauskimmat mitä
on haalillamme ollut, j a yleisöä haa­l
i n täydeltä. Näytelmäkomitea ha-
.lua^ lausua parhaat kiitokset kan­natuksesta
juhliin^ osaaottajille, sekä
uhrauksista mitä teitte, sillä se on
hyvä apu n ä i n huonona ailtana.
CANADAN ENSIMÄISEN NAISLÄ-
HETYSTÖN VASTAANOTTO-TILAISDtrrEEN
oli hyvä osanotto, sillä ovilippuja,
jotka maksoivat 25 s, myytiin seitse­mään
sataan ja'suuri joukko työttö­miä
laskettiin vapaasti sisälle. Lähe­tystö
sai valtavat suosionosoitukset,
joten heti alussa näki että suuret
työläisjoukot ovat olleet sydämissään
lähetystön mukana ja nyt haluavat
?aada heidän todelliset tiedotuksen­sa
Siitä maasta, missä he sydämes­sään
elävät, jokainen lähetystön e-,
dustaja sai voimakkaat suosiono-sotukset.
I l l a l l a oli vielä juhla, jossa
myöskin oU runsas osanotto ja jossa
puhui lähetystön johtaja toveritar
Buhey. Juhlat j ä t t i v ä t hyvän vaiku­tuksen
siihen joukkoon, joka oli t i l a i ­suuksissa.
Ikävä asia että supmalai-äia
ei ollut paljoa ottamassa osaa,
sillä S. J . osaston n ä y t t ä m p n syys­juhlat
sattuivat samaan aikaan. -
J . S.
1
työläisiä puistoissa, joihin kylmä
sylssyinen tuuli puhaltelee järveltä.
Heitä nukkuu myös Chicago-joen
alitse kulkevan .Backer Diiven se-menttilattialla,
pimeässä Ja kosteas­sa
vedenalaisessa käytävässä, t ä l ­laisessa
tilanteessa heillä on kaikici
mahdollisuudet sairastua mihin tau­t
i i n tahsasa. saad^ »efym -kylmyy­den,
parantumattorpan reumatismin,
jne., sillä nukkuessaan heillä ^ei ole
muuta peittoa kuin vaiihoja sano­malehtiä.
Liikemiesten tojjnit^, .pailddirit .Ja
työväen petturit, tfvät 'kBhbittaneet
Chicagossa luovuttamaan 12,000,-
000 dollaria työttömäin i^vustuk-seen..
M u t t a tpslB^if c}n, .ettäVt^pifi
on ainoastaan e ^ t ä y s t ä Ja tyli-j
ä lupaus.
Samanlainen on tilanne toisissa,
k i n suurkaupungeissa.
Se vähä, m i tä riistävän luokan
taholta tullaan tekemään työttö­m
ä i n hyväksi, ei johdu myötätuntol-suudesta
työttömiä työläisiä koh­taan,
enempää Chicagossa kuin
muissakaan kaupungeissa^ v&asi se
johtuu siitä, e t t ä johta,vat liikemie­het
ja finanssikapitalistit pelkäävät
vallankumousta. Todelliset syyt o-vatkin
olemassa työj^lsten ja työ­t
ä t e k e v ä i n "farmarien radikalisoitu­miselle
ja järjestymiselle vallanku­moukselliseen
Man WirraQ
ohjelma
^Canadan Suo&alaisen tsH
kiertävä puhuja toveri Joh^
lähtee koko Ontarion kSm
Järjestämis- ja puhuja^l^
pysähtyen seuraavilla paikkaku
-.. 19
•• 21
22-23
- . 24
-.. 25
.... 27
28
.... 29
30
Marraskuulla:
P>'ne TownsHip
Cochrane
Hearst
Nakina,....'; ,
Öorriepayne
Nipigon
Port Arthur
North Branch
Tarmola ..:
^ Tätä luetteloa tullaan jatka
sitä muikaa kun matka tdi^tvy
Osastoja ja tovereita niillä
kakunnilla missä tov. Wirta
pysähtymään kehoitetaan teke
':'nnistumis
järjestämällä huoneustojcn kä
ja ilmottamaJla tilaisuuksista"
yleensä olemalla hänelle a
osastojen toiminnan jiirjestol
C.S.J. tp. komiic
iilttaj^JJundqvi:;
.Qsjislon. t a l o l l a man^askuun 23 p.
i l t a n a pn agitatsionikpmitean toi-
.nfteenpanama iltama. Qhjslmassg, tu­lee
oleraastn näytelmä.kappale, pu­heita,
runoja, y.m. Sisäänpääsy on
yajjaa. Muiststkaapa saapua hyvään
tilaisuuteen.
NÄYTTÄMÖN SYYS JUHLAT
ovat olleet j a meniieet ja n i i t ä voi
p i t ä ä onnistuiieena ainakin yleisöön
n ä h d e n , joka tilaisuudessa oli pal­jon
yleisöä. Ohjelmaa voi pitää
inyöskin onnistuneena. Sunnuntaina
i l t a p ä i v ä l l ä pilettiin ohjelma kello
kplrneltp, n ä y t e l m ä l l ä " K y l ä s a t r a a p -
pi", jonka jälkeen pii väliaika ja
ohjelman yksityisnumesrpita j a sitten
toinen näytöskappale "Epapimistu-nut
teatterinäytös". inaUfeelie alet-
. t i in kello 6^ soppakomitean aistik­kaasti
j ä r j e s t ä m i i n pöytiin, lUailinen
kävikin kaupaksi ja "jiipmarahoja-i
d n " tuli poytäänpassaajiile, jotka
kuiiluttaja sanoi kaikki menevän
soppakomitealie. jlllallislömän ' j ä l ­keen
esitettiin 'kappale "BCansallis-
SMikarl", jpka p i t i yeisön hauskalla
p ä ä l l ä koko illan. Gramofooni, joka
tilaisuudessa 'piyythn, meni Mikko
Tohmoselle numerolla 1. Beauhar-noisista
oli saapunut myöskin työ-m^
ä näihin" j u h l i i n , samalla uh-
Suomen fascistidiktatuurista
•Otsikossa mainittua ainetta oli
toveri T. Antikainen käsitellyt pu­heessaan,
jonka hän piti Leningra­din
suomalaisella valistustalolla
viime lokakuun 26 p., mainiten
siitä m.m. seuraavaa:
Suomessa on! fascistinen dikta­tuuri
saateltu voimaan. Suurpää-
,oma on saavuttanut päämääränsä.
Soiialideinokraatit ovat vaikutta­neet.
Fascistinen yhteisrintama:
kaikki porvaripuolueet, sosialifas-cisteihin
ja rcnegaatteihin saakka
ovat yksimielisiä taistelussa val­lankumouksellista
työväenliikettä
ja kommunismia vastaan.
Ä^en suoritetuissa eduskunta-vaaleissa
saavutti fascismi tarkoi­tuksensa.
Kuvasti yk.sityi<kohtai-sesli
vaalien kulkua ja tulosta.
Vaalit olivat fascisli.sysleeniin
jmikaisesti järjeslttyt terroriv:>alit| lehtiä- ei
j a äänestäjiin nähden oli liarjoitet- SUuksia, ei
tu väkivaltaa: käyty työläisten!:*
tona kieltämässä - vaaleihin mene­mästä,
py;yhittiin nimiä listoilta
poh, työläisiltä otettiin vaaliottei-ta,
vasemmistotyöläislen vaaliyh-
-^'ftysten perustajat leimattiin kaik-edustajat
sistä
ki korhmunisteiksi ja
määrättiin vangittavaksi.
Suuri osa vasemmisto
antoi äänensä sosialidemokraateille
siinä mielessä, että "antaa niiden
nyt näyttää". Se oh ollut suuri
virhe ja osoittaa suurta illusionia
sosdemiaan nähden. Vaalilakot.
jommoisia myös oli paljon havait­tavissa,
eivät olleet vallankumoiik-sellisia
toimenpiteitä. Se on op­portunistisen
mielialan tulosta ja
toimettomuutta, jolloin unohdetaan,
että fascismin oloissa on aivan
kaikki ja pienimmätkin mahdolli­suudet
käytettävä työväen joukko-liikkeen
kehittämiseksi.
Työväen taistelun tavattoman
vaikeita olosuhteita vaalien aikana
kuvaa sekin, ettei sillä ollut min­käänlaista
järjestäjää, ei julkisia
kokoontumismahdolli-mitään
varoja jne."
Fascismin luonteesta sana pari.
On sellaisia käsityksiä, että lapua-laisuusliike
ja "Suomea lakko"-
järjestö olisivat Suoäi^sä' tällä
kertaa kaikki kaikessa ja todelli­sina
määrääjinä. Se on virheelli-
Burritt, Ont.
Me täällä vietimme inyös Vallan-kumousmuistojuhlaa
muistaen venä­läisiä
työläistovereita, jotka ovat lä­pi
kulkeneet kaikenlaiset kidutukset.
K u n n i a heidän muistoUeor'! E m me
olleet vielä oikein tietoisia j u h l a p ä i -
vämme merkityksestä, joka aiheutti
meille joillekin .sen ettemme osan­neet
valmistaa ohjelmaa, niinollfeu
se jäi joillekin yksilöille. Olemme
kiitollisia heidän uhrautuvaisuudes­taan.
Ohjelma alettiin Kansainväli­sen
laululla. S i t ä k ä ä n emme osan­net
kaikki laulaa. Puhe M . O i k a r a i ­selta.
H ä n selitti meille p ä i v ä n mer­kityksestä.
Kehoitti meitä muista­maan
K i i n a n vallankumoustoverel-takin,
joilla on edessä vapauden os­taminen
verellä. Runoja,- lauluja ja
kupletteja eältettiin. Yleisöä oli ko­koontunut
vähä, vaan kaikki esiin­tyivät
hyvin, ei nä3^tänyt kukaan
viinallakaan voidellulta, vaan olivat
selvin päin. Toivoisin toistekin sa­man
toveruuden vallitsevan keskuu­dessamme.
— T~nen.
RilhtinaalGsia nukku-mispalkkoja
työn san­karittarille
Chicagon.^kapitalistise1> sanomaleh­det,
jotka enempää kuin muutkaan
omistavan luokan äänitorvet, eivät
ole s ä ä s t ä n e e t sanoja ylistellessään
amerikalaista hyvinvointia ja iiapi-talistista
yhteiskuntajärjestystä, o-vat
nyt tulleet havaitsemaan, että
t ä s s ä kapitalismin luvatussa maas­sa
on —' k r i i s i.
Naisia —. työn sankarittaria —
tavataan nukkumassa ruhtinaallisil­l
a vuoteilla — puistojen penkeillä,
pjiistojen pensaikoissa ja rakennus­ten
käytävissä, k r i i s in seurauksesta.
Jotkut näistä amerikalaisesta
j"pi!osp(3ritysti|" nauttivista naisis­ta
ovat nuoria. Mutta suurin osa on
viiäenksmunenen, kuudenkymmenen,
t a i seitsemänkymmenen vuoden ikäi­s
i ä — siis todellisia työn sankarit­taria.
Kun he koko pitkän elä­mänsä
ovat tottuneet selviytymään
pulmista omiin voimiinsa luottaen,
n i i n he vielä nytkin ovat liian y l ­peitä
kertomaan toisilleen onnetto­muudestaan.
Ja liian ylpeitä ke­n
e l t ä k ä ä n kerjäämään avustusta.
Toiset n ä i s t ä työn sankarittarista
etsivät ruokansa j ä t e t y n n y r e i s t ä r a ­v
i n tololtten takaa K u n läheskään
k a i k i l l a nuorillakaan naisilla ei ole
tilaisuutta saada työpaikkaa, niin
vanhain naisten on aivan mahdo­ton
saada työtä sen j ä l k e e n , kun he
ovat työpaikastaan ulos heitetyt.
Samoin nukkuu Chicagossa mies-
T.k, alussa tuli kuluneeksi nel­jännesvuosisataa
suurlakosta Suo;;
messa. Tapaus on sen arvoinen, et­t
ä se ansaitsee muutaman palstan
muistelmaksi.
Saennen yhte);^timiaIUiien tila ja
. luokkaristiriidat vuosisadan
alussa
Suomen yhteiskuimallisella n ä y t ­t
ä m ö l l ä olivat vuosisadan alussa
seuraavat tärkeimniät ristiriidat:
1) proletariaatin ja kapitalistien, 2)
maanomlstajain ja maattomien, 3)
suomalaisen ja ruotsalaisen porva­riston,
4) pikkuporvariston Ja voi­mistuvan,
suurporvariston, 5) Suo­men
kansan enemmistön ja Ve­n
ä j ä n keisarivallan välillä.
Nämä ristiriidat voimistuivat e-deilisen
vuosisadan viimeisen vuo­sikymmenen
^ a l l a Suomessa ta­pahtuneen
kapitalistisen kehityksen
pohjalla ja porvarillistuvan keisari-kurman
imperiallstiäesta kehityk­s
e s t ä ja sen suuntautumisesta l ä n t ­t
ä kohti.
Suomen yhteiskunnan kapitalisti­nen
kehitys kävi nopeassa tahdissa
juuri vuosisatojen vaihteessa, jota
k e h i t y s t ä valaisevat muutamat t i ­lastolliset
luvut.
Teollisuuden työläisten l u k u m ä ä rä
kasvoi v:sta 1897 v:een 1908 59
piros., mutta tuötanrion kokonais­arvo
kasvoi samassa ajassa 91,5 pros.
Tuotannon arvo työläistä k o l i t i oli
siis kasvanut tuntuvasti. Tämän
arvojen luomisen. kiihtyneen nopeu­den
oli tehnyt mahdolliseksi kone-vohnan
nopea lisääntyminen, Jota
valaisee se, e t t ä kun vi 1897 jokais­t
a hevosvoimaa kohti oli '3,2 hen­keä,
nihi V. 1908 oli e n ä ä 1,7 hen­keä.
Noin valtavan voiton sai ^one
yhdessä vuosikyrnmene?!sä/ Suomen
yhteiskuntaoloissa > tapahtui valtava
mullistus, jpka' k ä v i suurteollls. ke­hityksen
suuntaan. Tuotteiden l i ­s
ä ä n t y m i n e n lisäsi vientiä, yksin
puusta saatujen tuojtteiden v:sta
1896 v:een 1906 108 pVos.
I. Kapitalistinen kehitys riuhtasi
s p i i r i i n s ä maaseuduukin, erikoisesti
7 puuteollisuuden ja meijerllaitoksen
kehityksen kautta. Puukapitelistien
r y n n i s t y s t ä maaseudulla auttoiva/t
vuosien 1892 ja 1902 katovuodet.
Metsiä Ja maita saatiin sortuvilta
talonpojilta 'melfe^^ tukklhsrran
lompsaa näyttämällä. Kasvoi t i ­laton
väestö. Oli vapaita käsiä h l l -
l i t t ö m ä i n vapaalle pääomalle.
Kapitalismi kasvoi jä kapitalistit
rikastuivat sekä teollisuudessa että
rnaatalöudessa. Tapahtui voimakas
i keskittyminen. 0.s;ik?yhtiöit;i
I t y i nopeasti, paiioma oli muu
massa persoonallLscsta päiioin
pääomapersoonafai. Se kas
pankkilaitoksia ja vakuutuslaito
Riisto kiilityi, .se kiivi .sydam
maksi. Suomen kapilali.-mi «Ii
talsia vuosikymmeniansii ja
loitti maata. Se kylvi hätijä,
kaa ja kärsimystii. Sc hääti
kaväkeii" siirtolaisina iilkomailt
lOO.^OQO henkeä v:n 18fi7—1508
Itsellä ajalla. Porvarkslon kiih
isänmaallutuus löy.si vastakoht
suurten joukkojen isiinmaatlo
dessa.
Yhteiskunnan päällysrakenne
tyeduskunta yni.) oli säilynyt
sarivallau "laantumuLsen va"
sellaisena, että se tuli kahleeksi
pahtuneelle kehityk-sclio. Ain
joilla ei ollut cnäii lalmidelfcta
sinoikeutta .säilyttivät jopa lu
vat sellaista asemaan.sa k"'
pistinten varassa, kun keisar'
imperialismi tarvitsi välikäsiä
määriensä toteuttamiseksi, Su
kansallis-valtiollLsen autono
tuhoamiseksi, joka näytti olevan
s i n ä : haittana matkalla Atlan
Tsarismi iski Suomen kimp
vuosisatojen vaihtee.s3a, mutt,i
Suomen kanaan enemmistön Y
rintaan. Taipuvaisuutta se
si vanhassa virkamiesaineksessa,
seissä mtclligenttisissä kiipi jö!::
niissä kapitalistipiireisaä, jotka
liatuutta nauttien varustivat
teillänsä Venäjän markkinoita
neet, tekstiili), ja piireissä, jotk
vivät kauppaa keisarikunnan
teillä (metalli, vilja). Mnistetla
vain, että Venäjän sotatilauksel
panin sodan aikana v. 190'
nostivat jaloilleen monia teoUi
yrityksiä Suomessa, kim ne P
vuoksi olivat sortumassa (Pinj
ym.).
Nopeassa tempossa kasvoi
meh kapitalistinen tuotanto
sisatojen vaihteessa (yli 9
keskimäärin vuodessa), mutta
nopeasti se muokkasi sen arm
teollisuuden proletaarit, jonka '
sa kapitalistit joutuivat ott
vallasta. Suurlakon aattona
Suomessa t e o llisuusproletari:
runsas 100,000. Sillä neljänn"
joonainen reservi maaseudu'
lisäksi suuri määrä cpäva
asemaan joutunutta pikkupon
toa. -U ••
Melkein kaikki .wU:!M sadatti)
net olivat Poliitt-töis1k«i»-''*'
mia suloisessa <5ttäVäin
riaatti alkoi t^iv
täydellisesti v ^ ; , t i iiri
ISUUS
6. SAHATEOLLISUUDEN K E S K I T ­T
Y M I N E N . .,
K a i k k i suuremmat sahat, jpUem-me
ota huomioon Kuopiossa olevaa
y l i 20,000 std. vuodessa valmista­vaa
sahaa, ovat suurten ja veslrik-kaiden
jokien suissa merien ja
Laatokan rannikolla." Suomessa on­k
i n muodostunut useita huomatta­van
suuria sahateoUisuuskeskuksla.
Ensimäisinä niistä on mainittava
Pori ympäristöineen. Siellä olevista
e sahasta oh 3 sellaista, joiden vuo­situotanto
nousee yli 20,000 stan-darttUn,
21.V500—20,000 std., ja 1
saha jonka vuosituotanto on alle
6000 standarttia. Siellä on myöskin
2 sulfiitti — j a 1 sulfaattiselluloosa-
•tehdas. Suomen sahateollisuuden
tuotannosta oli Porin seudun osuus
V. 1925 10,6 prös. Seuraavalla t i ­l
a l l a on JCotka. Siellä olevista sa­hoista
on yhdfen vuosituotanto yli
20,000 standarttia ja kolmen 10,000
—20,000 std. Siellä on myös useita
pienempiä sahoja ja kolme sulfaat-tiselluloosatehdasta.
Kolmanneksi
suurin sahateollisuuskeskus on K e ­mi.
Neljän sahan vuosituotanto
10,000—20,000 std., kahden 6,000—
10,000 .".td. ja yhden 3,000—6.000,
std. Lisäksi .siellä on 2 sulfiitti- ja
suif£iattiselluloosa tehdasta. . Kejnin
sahojen vuosituotanto oli v. 1926
7,6 pros. koko raaan sahojen tuo-tannostafc
Neljännössi suurin on
Oulu. Kolmen sahan vuosituotanto
10,000—20,000 std. kahden 6000—
loboo std. ja kolmen 3,000—6,000
std. Oulussa on myös yksi sulfiittir
selluloosatehdas. Sahojen tuotanto
oli V. 1926 5,6 pros. maan koko sa­hojen
tuotannosta. Viidenneksi suu­r
i n sahateollisuus keskus on Sair
maan seutu. Kahden sahan vuo­situotanto
10,000—20,000 std. kah­den
6,0Q0—10,000 std. ja kolmen
3,000—6,000 std. On myös useita
s u l f i i t t i - ja, sulflaattiselluloosateh-taita.
Muista sahateollisuusseuduisia
on huomattavin P i t k ä r a n t a , jossa on
kaksi sahaa Ja yksi sulfaattisellu-loosatehdas,
ollen yhden sahan vuor
situotanto yli 20.000 std., mutta toi­sen
alle 6,000 std.
'Näyttääidn todennäköiseltä, ett^
ainoastaan n ä i d e n seutujen suuremr
mat sahat kykenevät kilpailun edel­leen
kiristyessä pysymään toimin.-
liassa. Kuuluvathan ne poikkeuk-'
kustannusket ovat suuremmat kuin
rannikkosahollla. |^uh tukkiuitto,
sahaus ym. työpaKtat rannikkosa-h
o i l l a ovat olleet 36 pros. standarfcin
kpkonaiskust^imuksista, lUin olivat
vastaavat riienot sisämaansahoilla
43 pros. ^
T a i h ä n lisäksi on suurilla sahoilla
^sahausjätteiden määrä pienempi
kuin pienillä j a kesiikokoisilla sa­hoilla.
Sellaisilla sahoilla. Joiden
tuotanto on alle 2,000 std., saadaan
raaka-aineen määrästä m30'ntiln
kelpoista tavaraa vain 51,1 pros., sa­hoilla,-
Joiden tuotanto on 2,000—^10,-
000 std. 53,8 pros. ja sahoilla j o i -
d ^ tuotanto on y l i 10,000 std. 54,0
pros. Suomen sahoilla lasketaan
keskimäärin sahausjätteiksi Jäävän
myyntitavaraa valmistettaessa 46,5
pros. Ja jos- kutistuminen huomi-
-öon ptetaaii 43,2 pros.
Tukkeja tehtäessä jää myöskin
m e t s ä ä ^ huomattava m ä ä r ä puusta
ns. haJckaustäliteenä. - Eterikin poh-;
Jpis-Suomessa on se huoniattayan
suurL Suomien metsätieteellisen tut­kimuslaitoksen
Julkaisussa. (1921)
lasketa w hakkaustähteitä Jäävän
m e t s ä ä n sahatiikkeja valmistettaes­setta
suuryhtiöille. Jotka ovat niir s a (männyistä) seuraavat n i ä ä r ä t.
den yhteyteen perustaneet myöskin j^^^jj^^on ottaen " k o k o ' : ^ o p u u iI
puunjalostuslaitoksia sahausjättei-den
jalostamista varten.
Suurilla sahoilla ovat palkkoihin
ym. menot tupteyksikköä kohden
huomattavasti piexiemmät kuin piTr
nlUä sahoilla. Niinpä standartin
valmistaminen menevien tjrökustanr
nusten m ä ^ ä on Suoman eri sahoU-l
a vaihdellut 15p:stä Sffi mkraan,
k e s k i m ä ä r ä i s t en kustanntisten olles-^
sa 270 mk. Sisämaansahoilla taasen
maasta latvan huippuun ilman ok­sia
j a n o l l a s i » : .
E t e l ä - Pohjois
Suomi Suomi
Saba^elpplsen raaka-ai­neen
m ä ä r ä kuorittuna
( t u ^ t . 6„ asti) . . . . . . . . 72%, 56%
Jfcuoiri 8% 10%
S t ä c k a u s t ä b t e e t (kannot.
latvat, tyvekset, raakit) 18%
K u o r i ~ . . . . . . . . . . . . I - . . . . . . 2%
29%
5%
Mitä tulee s a h a u s j ä t t e i d e n k ä y t ­töön,'
n i i n •suunnittelee porvaristo
niiden käyttöä Usätä sekä poltto­aineena,
etä myöskin puujalostus-teollisuuden
raaka-aineena. Sahaus­j
ä t t e i d e n käyttö e r i tarkoituksiin oli
v. 1927 seuraava: polttoaineena 78,4
pros,, sulfaattiselluloosan raaka-ai­neena
8,3 pros., /Puuhiilen valmis­tuksessa
1,7 pros. ja muihin tarkoi­tuksiin
0,7 pros. K ä y t t ä m ä t t ä jäi
10,9 pros. V. 1928 niiden käyttö
pysyy V. 1927 tasolla, mutta v. 1929
lisääntyy j a t ä n ä vuonna (1930) sen
suimnitellaan • k e h i t t y v ä n seuraavas­t
i : polttoaineeksi 80 pros., sulfaatti-r
seUulopsaan raaka-aineeksi 12 pros.
j a sysiksi ym. 2 prös. K ä y t t ä m ä t tä
lasketaan j ä ä v ä n 6 pros,
. Erikoisesti p i s t ä ä " s i l m ä ä n "'poltto­aineen
käytön suuri osuus. Tämä
johtuu siitä, e t ä Suomessa on useita
höjTjrsahoja, joissa käytetään sa­h
a u s j ä t t e i t ä höyryn kehittämiseen
j a osittain sähköasemilla,. Jotka ta«
valUsestt suuryhtiöillä ovat omia,
sähkön kehittärnlseen. Huomatta­van
m ä ä r ä n myöskin sahbjen lä­hettyvillä
asuva väestö ostaa polt-totarpelkseen.
7. P E R i S P E K T l I V IT
Supnvsri sahateollisuuden tuotanto
on Jo kahtena viime vuoima Jaske-i
i u t y h t e e n s ä noin 2iB p r ö s . Tuotanto
Ja vienti taileyat edelleenkin nopeas­t
i laskemaan, sillä Suomen puuteol­lisuus
el ole kehitys^k3?inen kaid-tsdlsmin
vallitessa. Jo y. 1927 hipoo
sahatepllisuustuotteiden keskihinta
tuotantokustannuksia etelä-Suomen
merenrannalla sijaitsevilla suurilla
sahoilla. V. 1928 laskee insin. Levon
olleen standartin myyntihinnan. 250
mk. ane tuptantoatustgim ja
V. J^l?' 41Ö jpk. ^äfl^ä ^fy^?
kuitehk?!an edellytä yie^^ sitä, että
suuryhtiöt olisivat" ainakaan huo-mat;
tay^mmf^ssa• m ä ^ r i ^ suprlttgneet
myyntejä aäle" l o ^ e B l ^ n tuotantp-kustannustaa,
sillä* n e h ä n säayat
suuren osan raaka-aineesta omlsta-mlstaaan
metsistä, joka vähentää
kantomaksumenoja inaanomistajille.
l i s ä k s i t ä h ä n ei sisäHy s a h a u s j ä t ­t
e i s t ä saadut tulot, eikä ^ a f n sisäl­l
ä myydystä sahatavarasta saadut
voitot. Se, e t t ä viime aikoina olisi
Suomesta myyty sahatavaraa aJIe
t u o t ä n t o k u s t a i m u s t e n , ei ole toden­näköistä.
Chathan karrtpmaksut vv.
1922—28 kohonneet staildarttia koh-l
ö e n 530 mk:sta 1^0 mk:aan. Hak-
1 k u t i - Ja u i t t o k i i s ä i m u k s e t ovat t o ^n
vastaavana aikana alenheet ^ mk.
std. kohden^ "l^yökustanntiksct sa­h
o i l l a tosih kohoavact'VV. 1922—28
50 mk:lla std. köhien, mutta las­kevat
v. ISfira 20^ m k : l l ä s t a n d ä r t i l t a .
T y ö M s t e ö riisto (Oä siis vHitie vuon­n
a huöinattavasti -lisääntynyt Ja e-lintaso
laskenut, i^elskustannuk-set
stajidsurttla kohden lasketaan oiy
leen y. 1922 2,000 nik. mutta, vuon­na
1923 ne nousivat 2 , 5 ( ä ) m k : a a n.
V. 1924 kiistaniukset laskivat 2,6W
mk.:aan ja, ainoastaan yättäh ko­hoavat
VV, iö2S—2& V". I5B7 ovat
yleiskustannukset standarttia koh­den
2,220 mk. ja w. » ^ — 3 9 2.^0^
mk. _ K u n fiiim^it vuosina or
yat nojjiefisti i^usbeiifiet, nllin SÄsftäm-me,.
m i l l a i ^ s s ^ ^semässft ^ | d t a l i s t i -
sen Suomen sahateollisuus on.
Sahojen tuotaiimön arvibi porv^r
rist-o t ä n ä vuonna supistuvai 20Ö,-
000 standartÖla,, fpa^J^^^^
pistuminerr tujea o}-M^ ti
suurempi, Idm ofeipn^o^|-.
pulla y l i ^50 ' l Ä u Ä s a »
metto4na ja\a;n4t'^;.s«"''"
p i e n i s t ä 'sahpisHäy , ^ r i ? ) ™_
vassa määrin vieijöiö ; S ? I f K
kanssa tulee • myöskin taotai!.«
pistumaan. Saman vuoden vf
taasen arvioi porvaristo supi-
300,000—400,000 v > iidarliUa.,
merkitsee 800-l,0f'0 milj.
113 vähennystä cdjllisina
sahatavaran viennistä saatu;liin
loihui verrattuna oli.
Kapitalistisen Suomen t
runkoa, puuteollisuutta, jaj»^
syvä kriisi. Se elää vanbn^
taan,, supistuu ja kutistuu ]0
s i . Joidenkin vucsicn '2-3.
tua tulee sahatavaran vjcnu
mesta olemaan vähäistä vcn-_
sUhen, mitä se viime vuoa»
oUut. Yksi tekijä Suomen H.,
llsuuden ankaraan kriisiin o»,
vostoliiton puutavaran vientv
Johtuu se toisaalta it.:e Snca^
pitalistisen taloiidenrappios».
tonhimoissaan ovat kapitatet»
•kanneet Suomen metsät
t ä ollenkaan mitä siitä sciu^
l i s ä k s i syventää ylei
Ilsen kapitalismin P'Jla. _
kaa^ pulasta ulospääsyä,
Varisto puunjalostusteoUisj^.
s i t ä ' tietä työläisten voiffli
riistosta. y
Bfiiistakaa
keinolla millä tahansa
" lehtenne tilaus.