Vapaus, March 12, 1925

              I''
pii
1»•>'
l v
te?'
1' >'
1'! ^
l i i?
MV
te
»Ai -
te­l
i ' ' '
Torefaiina nmaliak, 12 p^llmr^. May^ 12a 1925
"Kirja joka on hintansa arvoinen"
HALOSEN
Engbtilais-SDOiffi^ Sanakirja
Oh nyt valmis. Hinta $2.65
Uelllä on myöskin varastossa joI& määrä R^ T u j a n IcottaBtamM
Naortevaa Saaakirju, joka on ilmentynyt noin lähemmäs kym­menes
vuotta takaperin ja jonka Raivaaja on nähnyt hyväksi
myydä, tämän uuden Sanakirjan flmestvttyä, huomattavalla hin­nan
alennuksella. Tehdäksemme oikeutti sanakirjojen käyttäjille,
myöskin näille sanakirjoille, olemme me päättäneet seurata-
^ v a a j a n esimerkkiä alentamalla myöskin Nuortevan sanakirjan
hintaa ja myymme jälellä olevan varastomme, niin kuan kuin •[
sitä riittää
$1.75
Arvostellessamme uutta HALOSEN toimittamaa ENGLANTI-liAIS-
SUOMALAISTA SANAKIKJAA, riittää kun tiedämme^ että
ftov. Halosen kielitaitoa tarvittiin (lähemmäs 10 vuotta takaperin)
tekemään välttämättömät korjaukset tässä aijemmin tunnetussa
Nuortevan sanakirjassa. Oletamme hänen kielitaitonsa sen jäl­keen
huomattavasti vielä parantuneen, joten nyt voimme tarjota
sanakirjojen käjrttäjille täydellisimmän j a parhaimman, nuti tä­hän
mennessä on koskaan ollut saatavissa.
' Pyytäkää asiamiehiltämrae nähdäksenne kumpaakin näistä sa­nakirjoista
ja huolellisesti tarkastettuanne, voitte tästä seikasta
its'e tulla vakuutetuksi ja tehdä välinänne sen mukaan.
Käytäkää ainoastaan kahta luotettavaa sanakirjaa, nimittäin:
Alanteen Saomalais-Englantilainen Snakirja, hinta $8.50.
Halosen Englantilais-Suomalainen Sanakirja, hinta $2.65. •
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
. . . - . . . , " » . ,. - ^,- ,. • .
' Hox 6d, Sndbnry» Ont.
selle, StanieloviJdn teatteri jhat-kastoi
usein Earoj^ssa: länii-ea-rooppalainen
ylei85 fepSd «ouren
regissöörin jalksin juur^tsa. Mut­ta
Stanislovsldn . souremmoisella
menestyksellä oli myös vaijopnö-lensa:
hänen taiteensa kehitys py­sähtyi,
sanotaan, ettei hän viiteen­toista
vuoteen ole' ottanut ainoata^-
kaan askelta eteenpäin, j a se ojn
paljon sanottu. Stanislovskin te­atteria
pidetään "klassillisena'%
Mutta kaikesta tästä huolimatta, jpfermannoUa aitioissa j a itse näyt-pidetään
Stanialovskia kaikkein ai-jtämöUä-ja koko ajan säestää tof-kaiii
«ijtrimpana nä yläpuolella oleva
impresrionistiM, i huomatuimpanaljazMrkert^
Satiiri pääsee parhaiten oikeuk­siinsa
Meyerholdin näyttämStäiteesr
lio. AmerikMsa ptUkee vallanku­mous
ja naaibna rälttarjr tuholta.
Kappale on täyimS tezävas satii­r
i a : siinä esiintyy ej^UtoälaSsia lor­deja,
jotka itkevät koirfaan sen si­jaan,
että, morehtisiTat kanssaihml
siaän, amerikalaim ra&nn!ehiä^ joi­den
aivot ovat myrkytettyjä nnmer
roita .j.n.e. Ei^ässä kohtauksessa
on etualalta politikoivia merimiehiä
ja taostalia pelataan"" potkupalloa.
Valonbeittaiät toimivat kaiMdalla,
realistisena regi^örinä
Kymmenkunta vuotta sitten i l ­maantui
toinen suuri teatterijohta­ja
Meyerhold. Kirjailija Njemiro-wtshrDantjenkan
kerrotaan tämän
ilmaantumisesta lausuneen Stanis-lovskille
sanat: "Hirveitä uutisia!
Älkää merikö Uuteen teatteriin,/jos­sa
Meyerhold yrittää tuhota venä­läisen
taiteen!" * Viimeisen kym­menen
vuoden aikana Uittyvätkin
kaikki Venäjän. näyttämötaiteessa
tapahtuneet uudistukset hänen pi-meensä.
Meyeyhold se ensimäiisek-
Lenin talonpojan
esitaistelija^
L^hes neljäkymmentä vuott^ kes­täneen
luokkataistelutyönsä ensipäi­västä
alkaen esiintyi tov. Lenin ta­lonpojan
etujen puolesta taistelija­na.
Johdonmukaisesti ja järkähty-mättömästi
hän selitti, että alnoas-
*taan työläinen ja talonpoika yh­dessä
voivat siepata' vallan käsiinsä,
pitää vallan käsissään ja luoda vä­hitellen
sosialistisen yhteiskunnan.
Sen saavuttamiseksi — selitti tbv.
Lenin — oli muodostettava hyvin
'järjestetty; tehtävästään tietoinen
j a Tautaisen puoluekurin alainen
proletariaatin tai8telupu'ölue, jonka
tuli johtaa työläisten ja talonpoi­kain
yhteistä taistelua.
• J a tov. Lenjn ryhtyi ennen kuulu­mattomalla
tarmolla muodostamaan
proletariaatin taistelupuoluetta. Hän
%okös^ ympärilleen > terävänäköisiä,
tarmokkaita' ja lannistumattomia to-
. vereltä, joitten' avulla rautainen
taistelupuolue saatiip kasvatetuksi.
. •tsaarlvaliatt Väinön ja katkolttfs-tuomioitten
takia oli toV. LOAIA pa-koite^
u jritkäi ajai olBik«le»iaan
maaäeuduilU ttalonpoikaiston kes­kuudessa.
Hän oppi varsin hyvin
tuntemaan talonpojan elämän ja
olot Sillä hän osasi kuunnella mi­tä;
talonpoika puhui, hän osasi tarr
kemmin kuin talonpoika itse kat­sella
' ja havaita kaiken mitä maa-seqdulla
tapahtui. Paremmin ku|n
yksikään talonpo^ika osasi' hän sel­vittää
miten tilanherrat, kyläkula-kit,
tsaärivallan virkamiehet ja
pankkih^rrat'riistivät talonpoiksa.
Mutta }^n pystyi sen lisäksi täsmäl­leen
sanomaan mitä oli tehtävä, jot­ta
talonpoika voisi vapautua riistä­jistään.
^ Jo V. 1901 julkaisemassaan .kirjoi­tuksessa
selitti tov. Lenin ettei ta­lonpoika
.millään muulla tavoin kos­kaan
voi vapautua kuin yhtymällä
proletariaatin kanssa yhteiseen tais­teluun
koko herravaltaa: vastaan. Ja
syyskuussa v. 1905 julkaisemassaan
kirjoituksessa ,tov. Lenin tarkalleen
y l i t t i miten taistelu Vallasta tulisi
tapahtumaan. Hän osoittj, että sil­loin
kun/ työläiset ja talonpojat nou­sevat
ratkaisevaan - taisteluun, ku­kistuu
, tsaarivalta. t^kkuporvarilli-setkin.
ainekset ovat mukana tuossa
Talonpojan ja'työläisen oli pakko
jatkaa taistelua, jos tahtoivat.saada
joitakin etuja. Ja ne jatkoivat.
Talonpojat alkoivat ottaa väkisin
käsiensä tilanherrojen maita ja' kar­tanoita.
Työläiset menettelivät sa­moin
tehtaissa. Toisaalta "den^o-kraattinen"
hallitus ja koko pprva-risto
varustautuivat voimakeinoilla
pakoittamaan työläisen ja talonpo­jan
tyytymään siihen ettei heille
olisi jäänyt mitään etua tsaarin val­lan
kukistamisesta. Proletariaatin
puolue' sai talonpojan johtonsa a i -
Ie, ja Lokakuussa kukistettiin "de­mokraattien"
hallitus, toteutettiin
työläisten ja' talonpoikain diktatuu­ri..
Imperialistinen maailmansota
muuttui kansalaissodaksi; sillä por­vari
alkoi hyökätä työläisten ja ta-lonpoikain
vallan kimppuun. Ja si­tä
se teki niin kauah kuin voi, mut^
ta kärsi lopultakin tappion. Valta
jäi työläiselle ja talonpojalle.
Kaikki tuo tapahtui* kuten tov.
Lenin pii 12 vuotta jaikais^mmin se­littänyt.
!•
jUninin hetivoi vallan pyayttami-seuä
proletariaatilla.
Koko ajan ohjasi tov. Lenin työ-^
Iäinen ja talonpojan taistelua, osoit­ti
aina oikean tien j a johti taiste­lun-
voittoisaan loppuun. Ja kun
porvari oli lyöty, osoitti tov. Lenin
kuinka talous oli rakennettava työ­läisen,
ja talonpojan vallan maassa
ja , miten valta voitiin, lopullisesti
lujittaa työläisen ja talonpojan' kä­siin.
Hän viitoitti uuden talous­politiikan
ja neuvoi kuinka työläisen
ja talonpojan välinen yhteys —
kaupungin ja maaseudun välinen
smytslta —- oli luotava, kuinka työ­läisen
tuli kaikin tavoin tukea, opet­taa
ja ohjata talonpoikaa maata­louden
kohottamistyössä, tehdä kaik
kensa talonpojan tietoisuuden laa­jentamiseksi.
Tov. Lenin selitti
kuinka työtätekevän talonpojan
määräysvalta nlkaseuduUa oli taat­tava
ja 'luovuttava kaikesta komen­tavasta
; suhtautumisesta talonpoi­kaan.
Talonpoikaa tuli vain kas­vattaa
: j a tukea toverillisesti, jotta
talonpoika ynlmärtälslä olla olkea
isäntä talossaan, saada- neuvostonsa
hyvin työskentelemään \ ja osaisi esi
tää kaikenlaisten kulakkien ja kel
voittoisassa taistelussa, mutta vain
,tarkoituksessa saada "demokraattl-
:nen" vallankumous. Suoritetaan
aluksi "demokraattinen" vallanku­mous,
c Valta jää Itseään "demo­kraateiksi"
nimittävien porvareltten
ja pikkuporvarillisten ainesten kä­siin.
Mutta nopeasti sen V\ jälkeen
kiristyvät luokkavastakohdat vallas­sa
olevan porvarillisen"demokrati-an^'
ja palkkatyöläisten sekä työ­tätekeväin
talonpoikain välillä. Ja
silloin tulee proletariaatin puolueen
vallata talonpoika johtonsa alai-
' seksii herpaannuttaa, horjuva osa
vporvaristoa sekä "terävällä" j a "pu-
.revalla" taistelulla siepata koko vai-t^
proletariaatin ja; talonpojan kä­siin
sekä toteuttaa työläisten ja ta­lonpoikain
diktatuuri.: •
•''Demokraattinen" vallankumous
Juuri niinhän tapahtuikin V . . 1917,
Helmikuussa kukistettiin tsaarival­ta.
"Demokrjaattinen" porvaristo
— kadetit, menshevikit, soslallval-lanknmoukselliset
~- miehittivät
hallituksen. Ja nopeasti kärjistyi­vät
niiden ja niiden edustaman por­varillisten
ainesten sekä työläisten
ja talonpoikain välit. Tuo "demo­kraattinen"
hallitus ei antanut maa­ta
talonpojalle eikä teoHisuustyöläi-selle
määräysvaltaa teollisuuden,
kaupan ja pankkiherrojen riistoväll-
: toeihin taähden. TUarilierra isännöi
kuten ennen, samoin telitadija,
pankkiiri ja kauppapovvari.
nottelijaln yritykset päästä kerää­mään
^ Itselleen etuja työtätekevän
talonpojan kustannuksella.
Ja vaikka tov. Lenin on kuollut,
niin tov: Leninin antamat ohjeet ja
^lrektllv|t elävät ikuisesti.
sl tahtoi vapautua näyttelijän kir-joitetiasia
tekstistä; sen katsottiin
merkitsevän kirjailijan aseman a-lentamlsta
näyttämöllä. Hän tahtoi
herättää henkiin vanhan italialai­sen
näytelmän, mikä on miltei ko^
konaah näyttelijäin improvisoima;
jo kymmenen vuotta sitten uskalsi
MÖyerhold käyttää kublstlsU de-koratsioneja,
ja rohkeasti otti hän
musiikin palvelukseensa. Hän on
muun muassa esityttänyt Ibsenin
"Rakkauden komedian" aivan ult-ramoderiiin
orkesterin säestämänä.
Hiukan myöhemmin yritti hän näyt-tämökorlstelus8'
a rohkeata ratkai­sua
yksinkertalstuttamalla ne, jo­pa
niin, että hän käytti vain yk­sinkertaista
etuverhoä ja kohdisti
pääpainon yalovalkutukselle.
Monet reglssöprit, seurasivat hä­nen
jälkiään tänne astL
Kamariteatteri on tunnettu : hie­nosta
tyyllttelytaldpstaan. Tairox,
teatterin johtaja, haluaia myöskin
antaa näyttelijälle ainakin psan sii­tä
itsenäisyydestä, mikä heillä on
esim. italialaisilla häyttämöUlä, j ^
ankara ruumiillinen kouluutus ja
>eru8teellinen fyysilllnen kasvatus
ovat perustana järjestelmässä/ jon-ca
avulla hän ,kasvattaa apulaiseri-sa.
Eräät toiset huomattavat joh­tajat
ja teatterit ovat myöskin o-maksuneet
Meyerholdsin ^käsityksen
musiikin käytjtämlsestä näyittämö-taiteessa.
Mutta kun nämä yleensä jäivät
puolitiehen, jatkoi Meyerhold näyt­tämöineen
rohkeasti eteenpäin. E n -
simälset kokeilunsa/ suoritti Meyer­hold
Taiteellisen teatterin jäsenenä;
mutta pian jätti hän yätäyänsä
Stanislövskln. Ja nykyään — sa­notaan
— valmistaa hän ' joka vuo­si:
uusia yllätyksiä. . Vuonna 1919
esitti hän "BufU mysteriumln'*,
ekspresslortlstlsen näytelmän, • jossa
el ole mitään "sankaria", mutta sen
sijaan symboliikkaa j a . yhteiskun­nallista
ajattelua. Tässä näytel­mässä
käytettiin ensi kerran n.s.
proosallisla pukuja; jotlcapvat kai­kille
esiintyjille sekä värinsä että
leikkauksensa puolesta samanlaiset.
Vuonna 1921 avasi hän näyttämö-koulunsa,
missä oppilaat ohjataan
hänen Idealnsa mukaan; sen kuvaa
eräs kirjoittaja nälni. teatteri ei
saa olla "esteettinen", näyttelijälR
on pääasia hallita täydellisesti ruu­miinsa
ja käyttää: •sitä yhtä hyvin
kuin ruumiillisen'työntekijä omaan­sa
hyväkseen, ,3a itämä järkiperäi­nen
työsuoritus, 'eikä näytelmän oli-jeet
ja kirjailijan;: •mielipiteet, o-n
tärkein. ; '
Valmi3tiäk¥een näyttelijöille mäh-aollisimttiah
ötiurfeh liikuntavapau-den
näyttämöllä, jioistl hän kalkki
"tavalliset" riäyttämbkoristeet. En-sa.
Mtitta satiiri onkin suosituin
nykyään Venäjällä, kaikissa teatte­reissa
ön niitä ohjelmistossa. Myös­kin
Leningradin Dramaattisessa
(entisessä Pikku-) teatterissa.' Tääl­lä'saavutti'
äskettäin Tplferin khr-jolttanaa
Saksan nykyistä pblllttlsi
ta tilannetta leikkaava parodia
"Aarniometsä" loistavan menestyk-jjen..
Näytelmässä uusi Wotan, am­matiltaan
parturi perustaa osake­yhtiön
Saksan pelastamiseksi, ja
kaildd suurkapitalistit liittyvät kan­nattamaan
hänen jaloa yritystään
ja auttavat häntä sekä rahoin että
moraalisin avuin; mutta koko vir­ren
loppuna on kuitenkin, että "^o-tan
vangitaan.; Teatterin johtaja
oli pyyhkinyt pois kaikki lyyrilliset
yksityiskohdat, vain, tapahtumain
runko säilyi, - r - Mutta suurin näyt-tämötapahtuma
Leningradissa oli
kuitenkin Aleksej Tolstoin "Kone­ihmisten
kapinan" esittäminen. Tol­stoi
on tähän kappaleeseen sovel­luttanut
"eräänlaisen draamallisen
"neuvottelijan" näyttelijäin ja y-
Teisön väillle,' joka asettautuu kat­somoon
tai ottaa osaa toimintaan
aina sen mukaan kuin kirjailija ori
mielinyt. Monumentaalisin rakerir
nuksln, valovalkutteln ja valoklrjal-min
onnistuttiin saavuttamaan elä­vä,
vauhdikas näyttämökuva. Pää­huomio
k i l n ^ kuitenkin "neuvot­telijaan",
jona tässä näytelmässä
ori porvarL Tämän asetelman tstr-koituksena
on saada yleisö ja näyt­tämö
lähemmäksi toisiaan. -
Teatterilla, samoin kuin mullia­kin,
taiteilla, ori Neuvosto-Venäjäl­lä
Buuremmolset ' mahdollisuudet.
Siksi se. esiintyykin siellä niin rik­kain,
ja vaihtelevin muodoin.
Talonpojan koti
Iivana ajoi! *;Petroskoihin Tieinä-kuormaa.
. Rinkalla sitä kaupitteli
puolen päivää. Viisi ruplaa sai.
Siellä toisten musikkain kanssa pa­kisi
minkä mitäkin. TyöläisVaimo-jenkin
kanssa sanan , Vaihtoi. ,
Eipä asioiltaan joutanut vielä sl-.
nä päivänä kotimatkalle. tilalla
katseli kaupunkiar. Ylen. näyttivät
loistavilta' elävät kuvat. Kaduilla
säihkyivät sähkövalot. Poikkesi plv-
Vnajassa ja kovin tuntui hauskalta.
Meni Työn Palatsille. Sielläpä vas-ka
' kaupunkiin. Halkoja toi. Sai
nät täynnä kuvia ja kirjoituksia. ;
(Saleissa pidettiin hyödyllisiä esi­telmiä.'
.
Kaikkea sitä valoisaa sivistyselä­mää
mietti Iivana mielessään, kun
vääntäytyi kortteerin • nurkkaan lat­tialle
maata.
— Meillä, kotikylässä —: pimeää,
tuumaitsi hän. El meillä mitään,
tuhmilla talonpojilla,' ei muuta kun
pimeät kujaset ja harmaa pirtti.
Tulet kaupunkiin, torguitset, hin­noista
pakiset. Ajat koliin jauho­pussin
kanssa. Pimeään kylään ajat.
Ja-pimeäoU Iivanan mieli.
Ajoipa taas *oisen kerran musik-ka
kaupilnkin. Halkoja to. Sai
kaupan. Sitte "sieppasi 1'ollea oh-jasperillä
häntään ja huudahti:
•-.'-r— Hei, nyt mennään Talonpojan
Kotiin!
Ajoi uhkean kivitalon luo, jonka
päätyyn öli maalattu: - "Talonpojan
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeemme ovat valmistettu Suo-nien
yliopistossa käytännössä olevain oppikirjain seka
K. G. K. Nyman'in erikoisk^tsannon alaisina. Me käytämme ai­noastaan
parhaita rohtoja valmistukseemnie. :
K U M M I T A V A R O I T A
Kuumavesipussla, hinta $1.25
$2.00, $3.00, $4.00 ja $5.00
Kuumaveslpussln letkuja,
hinta $1.00
Huiskuja naisille, hinta $3.50
Ruiskuja miehille, hinta $1.00
Ruiskuja lapsille, hinta .35
Korvaruiskuja, hinta .35
Nenäruiskuja, hinta .... .35
Varmuusesineitä naisille,
hinta $3,50
, Varmuusesineitä miehille,
hinta ...............,....$3.00 tus.
y.m., y.m . •
Kääreit^, Plaastana,
Haävapumpulla 25c, 40c, 75c,
$1.50.
Haavakääreltä V 20c, 2' 25c
Exemasalvaa, hinta 75c
Hoffmanin tippoja, sydän-aluskipuun
........60c. ja $1.00
Selkäplaastaria
Rintaplaastaria
Munualsplaastari^ ....,„.
Eetterit&pättiä, yskään
j ja hengenahdistukseen
Halvausvettä, hinta ....
Hlusöljyä, hinta ............
' Hammastippoja, hinta....
Hammaskittiä, hinta ,„.
Hammasharjoja, hinta
40c, 50c j a 75c.
Hemoroidesalvaa, hinta
Hajuplhkaa, hinta 25c unssi
Intlnllrijamenttiä, hinta .50
Snellmanin koliikkitlppoja .50
Kamferttiviinaa, hinta .... .50
Kamferttlöljyä, hinta 50
Emätippoja, koliikkiin jasy-dänaiusklpuun,
hinta .50
.35
.50
.60
.50
.50
.50
.25
.10
25c,
75c
Hammaspulyeria, 25c ja SA.
Ihosalvaa, hinta 3^
Kamferttilinjamenttia
Kummlplaastaria
Kolmenlaisia tippoja
Luulinjamenttla ...
Neryin tippoja
Parranajosalppnolta
Päänkivistyspulveria
PMöljyä
Puunöljyä ..,....,„
Puhdasta Norjan kalan­maksaöljyä,
' hinta .*...60c ja 1.100
Prinssintippoja ,50^
Preserveeraavia tippoja '50
Riigapalsamla .50
Silmävettä ,50
Silmäsalvaa .50
Suu- j a hammasvettä 55
.50
.25
.50
.59
.50
.50
.50
.BO
TILATKAA meiltä läikejuettelo. Meillä on saatavana kaikkia Suomen, Canadan ja Amerikan
lääkkeitä,, kummi tavaroita, ma*keerausmaateja y. m. Me maksamme postlrahan kaikista $5.00 tai
titä isommisU tilauksista. ~ Er&oisIaU
KALEVA APTEEKI
K. G, K. NYMAN, Omistaja.
Suomessa ja Canadassa tutkinnon suorittanut apteekkari. PORT ARTHUR, Ont
nin^muodostama puolue >itää ja Menisi kerran t ^ ^ S\ichovo-Ko- Koti". Vei hevosen tälliin ja pai-eräästä
' pienestä maapalasta.. Me­nee
: toimistohuoneeseen, asiansa'
juttelee. -Siellä ystävällinen mies
hyvät neuvot antaa.
Kodin keskellai on suuri sali. Siel­tä
kun kuuluu puhetta, painuu I i ­vanakin
kuuntelemaan.
- T - Agrorioottii piihuu, selittää
musikka, joka istuu Iivanan vie­ressä.
— Rehuviljelyksestä pakisee.
—• Pravdoa paklsoo, tuumii Iiva­na.;
•
Mutta myöhemmällä meni Iivana
siihen huoneeseen,' missä radio an­toi
konserttia. , 1 . '
ilniän lankoja tullva^ sävelet suo­raan
Berilinistä Iivanan korvaan.
Torveritoltotukset, * rummunpärinä,
viulun äänet, huilun ihanat sävelet.
Mitäpä musikka niistä tiesi, mutta,
ihana oli kuulla. '
Illalla Iivana makasi Kodin ma-kuuh^
onees3a^ (hyvällä vuoteella,
kahden lakanah välissä;
Hyvältä tuntui. Valoisa oli mie­li.
Kuumeisesti takoi ajatus.
— Hyvin laittoivat meille musi-koille
Kodin työläiset, mietti hän.
f-; Nyt vasta alan ymmärtää, mitä
se työläisten ja talonpoikain liitto
merkitsee. Uusi tästä elämä alkaa,.
' Ja; pitkän ajan valvoi Iivana» Ja
teki. suunnitelmia vlljelyksiensä ja
karjanhoitonsa uudistamlseksii
' ' ' . . . . ' ' ~
Maailman vanhin mies
tulee pitää huoli siltä, että niitä yhä
toteutetaan. Ja kulunut vuosi Le­ninin
kuolemasta toteaa, että liehl
nin puolueen, Venäjän Kommunisti­nen
puolue, toteuttaa rakkaan joh­tajansa
antamia ohjeita —taistelee
talonpojan puolesta niin kuin Lenin
on taistellut.
Neuvosto-Venäjän
näyttämötai­teesta
V/^
' V u o n n a 1898 perustettiin Mos­kovan
Taiteellinen teatteri. Sen
johdossa oli Stanislovski, sittemmin
koko -Europassa tunnettu regissöö-risuuruus.
Taiteellisen teatterin
perustaminen ja Stanislövskln n i ­men
Ilmaantuminen . merkitsivät suo:.
ranalsta mullistusta^ silloiseen teat­terielämään
-— eikä yksin. Venä­jällä,
vaan laajemmillakin aloilla.
Stanislövskln maine ja suuren^moi-nen
menestys perustui hänen osoit­tamaansa-
dramaattisen kirjallisuu­den
ymmärtämiseen; hän se ensl-mäiseksi
osasi antaa Tshehovin
draamoille - "samanhenklisen tnlklh-nan,
ja hän 'Änittoi uudet tiet, Sha­kespearen
ja 'Ibsenin ymmärtami- Islannin kautta Amerikaan tnnne-kylinin
iiäytelmäösä "Tarseklnin
kuolömä". Se esitettiin Ilman mi­tään
'komeuksia, 'llmän taustaa.
MVitta "Vasta vuonna "19"22 esitetys­sä
''Kääririetyssä "maassa*' tämä e-stttäytyi
koko laajuudessaan. Näyt-täriiöilä
oU kttttläfttiskuja, oikeita
kuularulskuja, autot _ syöksyivät ohi
permannon >"j.n.e. "Yleisö istui ja
Ihmetteli. Mitä uusi näyttämötai­de
vielä voisi? Miitä uutuuksia?—
Saattoiko tätä tietä edelleenkin jat­kaa?
Saattoi. Rohkein ote'tahtiin vii­me
vuoden alussa: kun . esitettiin
uusintona Ostrovskin vanha kappa­le
"Metsä", näki yleisö kesken' näy-täntöä
kannettavan huonekaluja ' u -
los j a sisään, kulissien tilalla oli
liikkuvat seinät, jolla siirreltiin edes
takaisin yleisön nähden. .
Nykyään esitetään, Meyerholdin
teatterissa Ilja Ehrenburgln fan­tastista
näytelmää "D. E.|' (Varo,
Eurooppa!) Amerikalalset miljar­döörit
päättivät tuhota Euroop^
myrkyllisten kaaäupommlen avulla
s^tojellakseen itsensä kilpaflulta ja
uhkaavalta sosialismilta. Mutta
venäläiset tekevät v miljardöörien
meiningit tyhjiksi, he rakentavat
: -Zora Agrah, maaliman vanhim­maksi
ihmiseksi malmttu, vietti äs­kettäin
150:ttä syntymäpäiväänsä.
Hän on kurdeja synnyltään. : Hä­nen
Ikänsä on todistettu' monella
eri tavalla, osittain hänen kerto-mukslensa^
perusteella, ^än kun
muistaa 120 vaotta sitten Konstan­tinopolissa
tapahtuneita aaloita, .ja
sitten .ovat anonet vanhukset -todis­taneet
hänen olleen jo vanlian mie­hen
^heidän lapsena olltesäaan.
Olen aina ollut 'Ulan köyhä ^syö­däkseni
-lihaa, selitti -hän, joka us­koo
.-lihan syömiseh välttämisen ole^
van:yhtenä tekijänä -hänen kor­keaan
-ikäänsä. ,
"VEn -myöskään syö vihanneksia",
hän jatkoi, "enkä tuoreita hedel­miä..
Mutta herneet ja pavut ovat
aina' olleet himoruokani. Rusinois­ta
ja viikunoista .pidän enimmän,
ja täytänpä vieläkin maaruni niil­lä
milloin ikinä siihen tilaisuuden
saan. . Olen -älria. syönyt niin "pal­jon
hunajaa ja -Iteakito sokeria, 'kun
olen käsiini .^saaiiuti Mutta kaiken
elämäni olen sjrönjpt leipää lujasti,
kesldmäärin 'kahldekgan ^naulaa' liäl-vääiä.
f
EGONA BRAIi
Kämppävaljaita ja niiden b
yittokenkia, sukkia, overaleja, oijyTaatteita,; telttoja, vedenpitäviä
{ peltekanluita ja knormatarpeitau '
Telttoja,. vedenpitäviin peitekankaita ja kuormatarpeita.
Pidämme ai*vossa koetUaustanne. Pikainen lähetys.'
Kirjoittakaa pyytäen hintojamme.
HINSPERGER HARNESS CO., LTD.
Puhelin 92208, Sault> Ste. Marie, Ont.—^Lähellä kanpunginUloa.
SAULT STE MARIEN. SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE
ANGDAN UyPUIULUKkEESTA
27 ALBERT ST. EAST. — PHONE 1230—J.
niankset toimitetaan nopeaan. — Klrjeosote (FINNISH BAKERY
Leipää
.nui sisälle.
Pian hän. istui'valoisassa,. siistissä
ruokasalissa, höyryävä soppa edes­sään.
Hörppi sitten kahdeksan la­sia'
t&äajua. Ja pakisi da pakisi.
Sillä siellä oli huone, täynnä musl-,
koita. Olipa siinä työläinenkin.
Joutuipa Iivana työläisten kanssa
juttusille.
— Tämän me työläiset teille ta­lonpojille
laitoimme; sariöl työläinen
— oikein kodin. Viidellätoista ko­peekalla
täällä 'syöt
— Vieraat olimmekin'ennen ka"u-pungilsa,
sanoi -Iriusikka; • T ^ ^ K o l e
pähaiiiivta.
; Äijän siinä pakistlls. _
. Meni jKvana sitten Kotia katsele­maan.
"Tuli huoneeseen; /jossa oH
hyviä -kirjdja. cKarjanhoidosta, ,he-voshoidosta,
sianhöiffosta j a jös mis­tä.
Oli-^ellä vielä Lenininkin kir­joja.
Toisessa' huoneessa -livan» katseli
näyttelyä. _01i siinä • auroja monen­moisia,
• oli äkeitä, viskuukoneita,
separaattoreja. l i v a ^ ihmettelee,
kyselee. Kaikki- hänelle selitetään.
Käytävän seinät täynnä tauluja,
kuvia ja kirjoittiksi& On siinä tut­kimista^
- "'-v-^^: ; vieläkin työllään itsensä, näkee var-aittistaapa
Iivana riitajntnn, mika sln liyvm ja liikkua varmoin as-kalkeril^
et ,'^bhoolipltöiset jtf0-
inät ja kahvi - ovat aineita,- joideYi
makua. en tiedäl?''. •
" "Nallnislssa, ' niin, : olenhan ollut
iniikaria siinäkin leikissä. Nuorena
otin itselleni kolme vaimoa ' S i a l ­la
kertaa. Kun l ie kuolivat ' otin'
neljännen. Jo kauan sitten, täytyi
hankkia, viides'vaimo. Hän on'-liyt
65-vaotias ja aivan lilan vanha' ini-:
nulle -—täytyy tässä lähteä "etsi­mään
kuudetta nuorempaa ja elins.
ja leivoksia tarjoamme summissa ja
vähittäin kovaa leipää ja korppuja
lähetetään pyydettäessä. :
STEELTON BAKERY
Puhelin 739 J .
Matti Ketola.
304 Wen{nttoB St. W. Soo, Ont
Gope St Apteekki
Laaklceitfi, tofilettitarpeita. sikaaraja
ja «iBaretteja.
Lääkäri palveluksessa.
Me valmistamme je kehitämme fil­mejä!
24 tunnin sisällä.
Suomalainen kauppa-apulainen.
H, S. Boehmer
; Kemisti ja Apteeldcari.
SAU1.T .STE MARIE, ONTARIO
SDOiCAFE
'332 Alheirt St. ?Wert, Soo, Ont.
"Ruokaa ja 'kahvia. saatavana ate-riölttain
ja 'päivittäin.
jknlä kiUö 18 a a m . ^ 1 TlhHa:
suorittanxit ^
fiSeroja j a ^ a i r ^^
mistelija
R A . LEINO,
• '-'Tupakkaan "en öle koskenut "ja }^3B Albert "St., Soo^ Ont., Can.
Huom.! 10 vuoden kokemus sai­raala-
ja AvIasityishierojanB.
BARNES DRUG CO.
Suomalainen Ulkoliihetya apteaUd
Canadan Soossa
Ainoa Soossa oleva apteekki, jo»
ka ilmotta^ Vapaudessa.
McFadden&Mcliiao
Asianajajat, lakimiehet, noUriot
y. m. '
Konttori:
SAULT STE. MARIE, ONT.
\ I • • • • • • • \ • • • •
Uriah McFadden. X C
E. V. McMillan..
Oiarlie Häyrinen
^ AUTONAJURILIIKE
Phone 1157
354 Albert St. W. Soo, Ont
voimalsempaa' vaimba itselleen?*.
Zora on harjoittanut kääkärry-jen
työntöä viimeiset ; sata; '^juotta
Konstantinopolissa; • Hän - elätti
hänellä on kyläkulakin kanssa keUni
•1 .
^AULT ^ T E MARIEN
Suomalainen Osuus-
Isauiypa .
välittää ^k8lkehläista ensiluokan ru»
katavaraa <«e^ k a i k e n l a ^ t a i n ­ten
rähua. UrijdUa dlijat tdfakia o»
toksenne osuu&aup^sta.
369 'WelIiniliton ^fc," Ulfeat. 'Ont.,
Can. — TeUf ooni » 1 0 T .
'J. A . ilaclnnea. B.A. WJi.C. Bnei
UadtNNES % BRfEN
Laidiniefaet. Asiansjajat, Kotoriot
iSaitlt^te.^lfatfo, ^ Oaterio
1C0fttt0ti ^vmMftpffiltft Saalt Streettia
ERIKOINEN HUOMIO ANNE-
. . T A A N SUOMALAISILLE.
Dn A. 3.. WEST
SelkSrankatohtori
Tarkastetaan X-sähkösädekoseellfc
217 Gloucefter St. Soo, Oat
— Phone 1306 —•
Kymmenen vuoden kokemiis
mailauten ' kesknudessa.
HAUTAPATSAITA ^
Kun haluatte liauta- eli muistopat­sasta,
neuvotelkaa siitä kan^»"»?
Meillä on parhain varasto koko Kan*
pungissa. nii-'
'Lake Snperior Granite & Btarble Wia
•W. J . McPberson Mgt. .
Soo,. O n t : Pbon«
Ijty^a Innffin iaa^^
•x':•-^^^•^'';•|toeltakaä• • - vi-'-"'-
H A l ^ SHOE SHOP ,
; Kaäi kenkiä. V
lUbu !dn*tanibUvfaniodII«%axdIlft m «o^St..Saalt St*. Uam.
n
n
1
Valtioi
Turun h
sitteJi helt
tiopetoksei
nostettu 1
vaa paper
Peltomaatj
vankilasta
den puhee
neuvos H.,
Iin virastoi
Juttu "oli (
28 pnä, jc
Jään siirsi
19 p:ään
muksesta i
hän istunt
nuorempi (
nen (?) ets
jaTOonttöö
Kaikki ovi
ohranassa,
teen ilmbit
vansa haa!
nut tämän
musta vail]
ta kuulusi
vat läsnä,
katsonut \
todistajia
vat hänen
ään, mikä
lutilaisuuki
ovat hän^ä
ven milläär
sitä. Aikais
sa on main
in käskysti
korvalle,
vakuuttivat
tapahtunut
lig, ettähä
nisteilla (!
olemattomi
päätökselläi
olevan syyl
ka Peltoras
teen. pShoii
noivat etsi'
todistajaval
etsivä Han
ään Sieviss
noi kunlus
lemme enii
lisäten vie]
nellfe kerra
tun joskus
tettynä kd
täytyy kiel
on pahoinp
no, joka f
syytettyä, l
•tajan plleei
kuspoliiäin
nen .pnheei
puheena. S
olleen kok(
suttiia. sitb
joka knult
jat, todisti
se pitäneei
maan luom
järven ja
todistuksest
dä, tai eifc
kajärjestöjc
tetty sanoi
seen silmä]